LEPPÄVIRRAN KUNTA KONNUSLAHDEN OSAYLEISKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Määräysnumero Ulkoasu

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.


Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

115/ /2017 Tela

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä

LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA SEN YMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA 2035

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA KYHNYLÄ

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA. Kaavaselostus, luonnos

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Transkriptio:

LEPPÄVIRRAN KUNTA KONNUSLAHDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AO/1 Erillispientalojen asuinalue Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2-kerroksisen yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunan, vierasmajan ja talousrakennuksia. Erillispientalojen alueella asuinrakennuksen ja asuinkäyttöä palvelevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 k-m 2 kuitenkin enintään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Edellä mainitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Muodostettavan rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5 000 m 2. silloin, kun rakennuspaikalla on vain yksi yksiasuntoinen asuinrakennus. Vierasmaja tulee sijoittaa asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. A/1 Asuinalue Alue on tarkoitettu omarantaisten asuinrakennusten rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2-kerroksisen yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunan, vierasmajan ja talousrakennuksia. Asuinalueella asuinrakennuksen ja asuinkäyttöä palvelevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 k-m 2 kuitenkin enintään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Edellä mainitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Muodostettavan rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5 000 m 2. silloin, kun rakennuspaikalla on vain yksi yksiasuntoinen asuinrakennus. Vierasmaja tulee sijoittaa asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Suurimman sallitun kerrosalan saa ylittää maa- ja metsätalouteen liittyvällä tuotantorakentamisella. AM/1 Maatilan talouskeskus Alue varataan maatilojen talouskeskuksille. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto, ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi asuinrakennusta ja saunan. Asuinkäyttöä palvelevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 600 k-m2. Kyläkeskuksen alue Osa-alueelle saa rakentaa kylän toimintaa ja alueen elinvoimaisuutta tukevaa rakentamista sekä asuin- ja lomarakentamista. Uudisrakentaminen tulee tapahtua vähintään 150 m päässä rannasta. 1

at-2 at-3 AO/RA/1 Kyläalue Ennen rakentamista alueelle tulee laatia emätilakohtainen ja mitoitusperusteisiin perustuva maankäyttösuunnitelma. Kyläalue Ennen rakentamista alueelle tulee laatia emätilakohtainen ja mitoitusperusteisiin perustuva maankäyttösuunnitelma. Alueelle kohdistuvien toimenpiteiden ja rakentamissuunnitelmien osalta, mikäli niillä on vaikutusta liito-oravan elinympäristöön, on pyydettävä alueellisen ympäristöviranomaisen lausunto. Erillispientalojen / lomarakennusten asuinalue Alue on tarkoitettu omarantaisten asuinrakennusten / loma-asuntojen rakentamiseen Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2-kerroksisen yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen sekä saunan, vierasmajan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti. Asuinrakennuspaikalla se on 350 k-m 2 ja lomarakennuspaikalla 250 k-m² kuitenkin asuinrakennuspaikoilla enintään 6 % ja lomarakennuspaikoilla 4 % rakennuspaikan pinta-alasta. Edellä mainitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Muodostettavan rakennuspaikan vähimmäiskoko on asuinrakennuspaikalla 5 000 m 2 ja lomarakennuspaikalla 3000 m 2. silloin, kun rakennuspaikalla on vain yksi yksiasuntoinen loma- /asuinrakennus. Vierasmaja tulee sijoittaa loma-/asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. RA/1 Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan, vierasmajan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2 kuitenkin enintään 4 % rakennuspaikan pinta-alasta. Edellä mainitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Muodostettavan rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m 2. silloin, kun rakennuspaikalla on vain yksi yksiasuntoinen lomarakennus. Vierasmaja tulee sijoittaa lomarakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. RA-1/1 Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 k-m. 2 Edellä mainitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. 2

P Palveluiden ja hallinnon alue P-2 TY Palveluiden ja hallinnon alue Alueelle saa sijoittua kaupallisia ja kunnallisia palveluita sekä asuintiloja. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta verstas ja vastaavaa toimintaa. ET-1 SR Yhdyskuntateknisen huollon kohde. Vedenottamo. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas suojeltava rakennus tai rakennusryhmä Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas alue, rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että rakennukset tai rakennusryhmä lähiympäristöineen on säilytettävä. Kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa rakennusinventoinnin numerointiin. SR-1 SM(2) s (4) Paikallisesti arvokas suojeltava rakennus, rakennusryhmä tai -alue Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksen purkaminen vaatii MRL 127 :n mukaisen luvan. Rakennuksen oleellisesta muuttamisesta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa rakennusinventoinnin numerointiin. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös tai alue Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Numero viittaa kaavaselostukseen ja muinaisjäännösinventointiin. Muu kulttuuriperintökohde (historiallinen talonpaikka) Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Numero viittaa kaavaselostukseen ja muinaisjäännösinventointiin. km Perinnemaisema-alue Alueen maankäytössä tulee ottaa huomioon sen maisemalliset, tieteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Suositus: Alueelle rakentamista tulee välttää. 3

alm luo/2 s-1 MY M-1 Luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokas järvimaisemavyöhyke Vyöhykemerkintä koskee paikallisesti arvokkaita luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan arvokkaita järvimaisemakokonaisuuksia. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luonto- ja maisema-arvoja vaaranneta tai heikennetä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Mahdollinen metsälain 10 :n, luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai muuten luonnonolosuhteiltaan arvokas kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin. Liito-oravan esiintymisalue Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen, että ravinnon hankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueen suunnittelussa on huomioitava, että liito-oravalle jätetään riittävät lisääntymis-, ruokailuja liikkumisalueet sekä yhtenäiset kulkuyhteydet alueen sisällä ja sen ulkopuolelle. Ennen rakentamista viranomaisten tulee aluetta koskevissa suunnitelmissa varmistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen turvaaminen. Mikäli toimenpiteellä voi olla vaikutusta alueeseen liito-oravan elinympäristönä, toimenpidettä koskevasta asiasta on pyydettävä alueellisen ympäristöviranomaisen lausunto. Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja hajaasutusluonteiseen asumiseen. Rantavyöhykkeellä ei saa rakentaa siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella (noin 200 m) rantavyöhykkeellä on kielletty muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A-, AO/RA-, RAja RA-1-alueille. MT Maatalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääsääntöisesti maatalouden harjoittamiseen. Rantavyöhykkeellä ei saa rakentaa siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella (noin 200 m) rantavyöhykkeellä on kielletty muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A-, AO/RA-, RAja RA-1-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolella on sallittu haja-asutusmainen rakentaminen edellyttäen, että rakentaminen liittyy sijainniltaan ja tyypiltään olemassa olevaan rakennuskantaan tai soveltuu maastollisesti ja maisemallisesti olevaan ympäristöön. W Vesialue 4

pv saa Tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet Pohjavesialueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa. Alueelle ei saa sijoittaa maalämpöputkistoja. Mahdollisesti pilaantunut maa-alue Maankäytön muuttuessa sekä ennen maankaivu- ja maanrakennustöihin ryhtymistä on oltava yhteydessä ympäristönsuojeluviranomaiseen. Ranta-asemakaavoitettu alue VV/LV Uimaranta-ja venevalkama-alue Seututie Yhdystie Pääsytie < > Ulkoilureitin yhteystarve Ohjeellinen ulkoilureitti ] ] ] ] Ohjeellinen moottorikelkkareitti Olemassa oleva lomarakennuspaikka Olemassa oleva asuinrakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Kyläkeskuksen alueen uusien ei-omarantaisten rakennuspaikkojen likimääräinen sijainti rs Olemassa oleva saunan rakennuspaikka Alueelle saa rakentaa saunan, jonka kerrosala on enintään 30 m2, harjakorkeus enintään 4,5 metriä ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Laavu / nuotiopaikka 5

Yleismääräykset Tämän yleiskaavan AM-, A-, AO/RA-, RA- ja RA-1-alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ranta-alueella ilman ranta-asemakaavaa. Rakentaminen ranta-alueen ulkopuolella vaatii suunnittelutarveratkaisun, lukuun ottamatta at-1-alueelle osoitettujen rakennuspaikkojen sekä maa- ja metsätalouteen liittyvien talousrakennusten rakentamista. Rakennuspaikat on tarvittaessa merkittävä maastoon ennen rakennusluvan myöntämistä. Voimassa olleen lainsäädännön nojalla myönnetyn luvan perusteella rakennettua rakennusta saa peruskorjata ja tuhoutunut rakennus saadaan korvata vastaavalla uudella rakennuksella noudattaen tämän kaavan yleismääräyksiä. Erillisen kerrosalaltaan enintään 30 m 2, pohjapinta-alaltaan enintään 45 m 2 ja harjakorkeudeltaan enintään 4,5 m rantasaunan saa rakentaa 15 m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, mikäli teiden tai rakennusten sijoittaminen ja maastoolosuhteet sitä edellyttävät. Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön ja sijoittumisessa rakennuspaikalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikoilla tulee rakennusten ja rannan väliin jättää tai istuttaa riittävä suojapuusto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa. Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella: - muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä - yli 150 krs-m 2 suuruisen rakennuksen etäisyyden tulee kuitenkin olla vähintään 35 metriä rantaviivasta - yksikerroksisen saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä - asuntokäyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2 ja loma-asunnon rakennuspaikan vähintään 3000 m 2 - omarantaisella rakennuspaikalla tulee olla rantaviivaa vähintään 40 metriä Alimmat rakentamiskorkeudet, jolle kastuessaan vaurioituvat rakenteet voidaan sijoittaa, ovat: Savivesi ja Konnuslahti N2000 + 82,60 Muut vesistöt 1,5 m keskiveden korkeuden yläpuolella. VESI- JA JÄTEHUOLTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon vesihuoltolain mukaisesti. Jätevesien käsittelyn osalta tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä Leppävirran kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä pilata. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. 6

Vesihuoltosuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 m lähemmäs rantaviivaa ja 5 m lähemmäs naapurin rajaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Erillisen rantasaunan pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan 15-20 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa valittaessa. Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kompostoivia käymälöitä. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Saariin ei saa rakentaa vesikäymälää. Jätteiden käsittelyssä ja keräyksessä noudatetaan Leppävirran kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. METSÄNHOITOA JA MAATALOUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoitosuosituksia ja ranta-alueilla erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantapelloilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävä suojavyöhykkeen muodostuminen. LIIKENNETTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET Uusien rakennuspaikkojen tulee pääosin käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Mikäli uusia liittymiä tai liittymäjärjestelyjä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tienpitoviranomaiseen. Rakennettaessa saareen tai alueelle, jolle ei voida järjestää tieyhteyttä, tulee rakennusluvan hakijan osoittaa ennen luvan myöntämistä käyttökelpoinen venevalkama, johon hakijalla on käyttö- tai rasiteoikeus. 7