Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenlehti 1/2015 24.4.2015 Metsänomistajat UUSIMAA Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pohjois- Porvoo, Pornainen, Pukkila, Tuusula Jäsenedut Sivu 3 Sivu 5 uusi KEMERA tulossa Sivu 8 Pelletti Benkku eläkkeelle Sivu 12 Uusin jäsenetu: Metsäsuunnitelma kännykkään Sivu 13 Mhy:n toimisto palvelee Sivu 18 Veroehdotuksissa virheitä, katso verovinkki Uusi metsä syntyy näistä kevään ensimmäisistä taimista, kaikkiaan taimia tulossa lähes 1,5 milj. kappaletta PEFC/02 21 13
2 Metsänhoitomaksusta jäsenmaksuun Kiitos kaikille jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Olette osoittaneet halunne olla yhdistyksen jäseniä ja samalla pidätte mhy:n toimintaa teille tärkeänä. Metsänhoitoyhdistykset ovat mhylain muutoksen jälkeen uudenlaisessa tilanteessa. Metsänhoitoyhdistysten täytyy osoittaa toimintansa niin houkuttelevana ja perusteltuna, että metsänomistaja näkee yhdistyksen jäsenyyden kannattavana. Metsänhoitoyhdistykset ovat lähteneet rakentamaan yhdistyksen toimintaan liittyviä jäsenetuja, joilla voidaan perustella jäsenyydellä olevan erityisesti taloudellinen hyöty metsänomistajalle. Yhdistysten toimintaa tukee myös valtakunnalliset MTK-ketjun jäsenedut, jotka tulevat automaattisesti metsänomistajan käyttöön, kun liittyy jäseneksi metsänhoitoyhdistykseen. Tämän perusteella voidaan siis sanoa jäsenmaksun olevan täysin eri tuote, kuin entinen metsänhoitomaksu, jonka perinnän suoritti verottaja. Jäsenmaksu on verotuksessa edelleen verovähennyskelpoinen, kuten metsänhoitomaksukin oli. Mhy Uusimaan valtuusto on päättänyt, että jäsenmaksu kannetaan tasamaksuna 95 / jäsen, näin myös vuonna 2016. Tasasuuruinen jäsenmaksu muodostuu monille pienille metsätiloille aiempaa metsänhoitomaksua suuremmaksi, mikä on ollut meille hallintoväelle yleinen kritiikin aihe. Kuitenkin hallintomme linjasi metsänhoitoyhdistyslain muutoksen tuovan yhdistykselle uudenlaisen tilanteen, jossa vanhaan pinta-alaperusteiseen järjestelmään ei yhdistyksessämme tule enää jäädä. Rahallisesti jäsenmaksu jää kuitenkin kohtuulliseksi verrattuna monen ammattiyhdistyksen jäsenmaksuun. Jäsenmaksulla saa laajan asiantuntijaverkoston sieltä omasta metsästä Brysseliin asti, mikä monilta muilta yhdistyksiltä kyseisessä laajuudessa puuttuu. Tasamaksun etu yhdistykselle on kustannusten säästö hallinnointikuluissa ja virheellisten jäsenmaksujen minimoiminen. Virheelliset pinta-alatiedot ovat olleet monessa yhdistyksessä ongelma, kun jäsenmaksu on ollut pinta-alaan perustuva. Tasamaksua puoltavia asioita on mm. metsänomistajakohtaisten kustannusten muodostuminen metsänomistajat ketjussa. Kustannus on varsin pitkälle samansuuruinen jäsentä kohden pinta-alasta riippumatta. Tosiasia on, että isompien tilojen maksuhalukkuus vapaaehtoiseen maksuun ei ole sen suurempi kuin pienemmilläkään tiloilla. Jäsenmaksua on lähes mahdoton laatia sellaiseksi, että jokainen olisi siihen tyytyväinen. Kun jäsenmaksu kerätään samansuuruisena kaikilta, niin näkisin että se samalla myös kannustaa pienempiä metsänomistajia aktivoitumaan oman metsänsä suhteen. Ja samalla huomaamaan että jäsenmaksu on varsin pian säästetty, kun ketjumme jäsenetuja käytetään. En myöskään näe toimintaamme enää välttämättä uskottavana, jos jäsenmaksun suuruudeksi jäisi pinta-ala perusteinen muutama kymppi. Kuitenkin ammattitaitoisesta työstä ollaan yleisesti valmiita maksamaan käypä korvaus. Tasamaksun tarkoitus on myös luoda yhdistykseen jatkuvuus ja demokraattisen päätöksenteon toimintamalli riippumatta metsänomistajan metsäpinta-alasta. Näin yhdistyksemme on vahva maakunnallinen toimija osana valtakunnallista MTKorganisaatiota. Hyvää Kevättä Kaikille! Esa Riola Hallituksen puheenjohtaja Selvitin opinnäytetyössäni asiakastyytyväisyyttä ja jäsenyyttä. Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 178 metsänomistajaa. Kyselyyn vastanneista 77 % ilmoitti olevansa melko tyytyväinen tai täysin tyytyväinen Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toimintaan ja palveluihin kokonaisuutena. Tyytyväisten vastaajien mainitsemia asiakastyytyväisyyteen positiivisesti vaikuttavia seikkoja olivat muun muassa ystävällinen ja asiantunteva palvelu. Myös neuvonta koettiin Metsänhoitoyhdistys Uusimaan vahvuudeksi. Tyytyväisten vastaajien palautteista kävi ilmi, että apua sai tarvittaessa melko nopeasti. Henkilöstön ammattitaitoisuus ja palvelualttius koettiin myös asiakastyytyväisyyttä lisäävänä tekijänä. Vastaajista 14 % ilmoitti olevansa melko tyytymätön tai erittäin tyytymätön Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toimintaan ja palveluihin kokonaisuutena. Tyytymättömyys Metsänhoitoyhdistys Uusimaata kohtaan oli useassa tapauksessa syntynyt yhden huonon kokemuksen kautta. Osa tyytymättömistä vastaajista koki Metsänhoitoyhdistys Uusimaan palvelun yleisesti huonona. Jäsenyys Vastaajista 58 % koki tasamaksuperusteisen jäsenmaksun melko kalliina tai liian kalliina. Jäsenmaksua piti sopivana 37 % vastaajista. Pienemmän tilan omaavat vastaajat pitivät jäsenmaksua pääsääntöisesti melko kalliina tai liian kalliina. Vastaajista 43 % ilmoitti aikovansa jäädä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäseneksi. Laajaalainen neuvonta, asiantunteva henkilöstö ja riippumattomuus puunostajista olivat seikkoja, joita vastaajat pitivät Metsänhoitoyhdistys Uusimaan kilpailuvaltteina. Vastaajista 14 % ilmoitti eroavansa jäsenyydestä ja 42 % vastaajista ei ollut vielä tehnyt päätöstä asian suhteen. Jäsenyyden tuomat jäsenedut ja hyödyt herättivät laajasti epätietoisuutta vastaajissa. Jäsenhyötyjä toivottiin tuotavan paremmin esille. Anna Tukonen Metsätalousinsinööriopiskelija Hämeen ammattikorkeakoulu, EVO Ti 9.6. Nuorten raivaussahakurssi Mäntsälässä klo 8.30. - 15.30. Päivä on mhy:n jäsenille perheineen maksuton, muille 60 euroa/päivä + alv. Ti 9.6. Naisten raivaussahakurssi Mäntsälässä klo 8.30. - 15.30. Päivä on mhy:n jäsenille perheineen maksuton, muille 60 euroa/päivä + alv. Ilmoittautumiset molemmille kursseille 1.6. mennessä puh. 019 687 4333 tai s-posti toimisto@uusimaa. mhy.fi Katso lisää kursseja tapahtumakalenterissa sivulla 19. To 11.6. Naisten metsäpäivä! Kohteena Nurmijärvi. Ohjelmassa mm. vierailu taimitarhalla ja Aleksis Kiven maisemissa. Päivän aikana tarjoillaan lounas. Matkan taitamme mukavasti linja-autolla. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä puh. 019 687 4333 tai sähköpostitse toimisto@uusimaa. mhy.fi. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Päivä on jäsenille maksuton, muille 60 euroa/päivä + alv. Bussin aikataulu: klo 7.45 Orimattila, linja-autoasema, Orionaukio klo 8.15 Mäntsälä, mhy:n toimiston piha, Osuustie 1 B klo 8.40 Hyvinkää, Martin Siwa, Sillankorvankatu 66 Paluu Orimattilaan noin klo 17 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Mhy Uusimaa Päätoimittaja Timo Leirimaa Kannen kuva: Timo Leirimaa Sivunvalmistus SSS Oy. Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015.
3 Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenenä saat merkittäviä etuja - valtuusto päätti pitää vuoden 2016 jäsenmaksut samana kuin vuonna 2015 Metsänhoitoyhdistys on aidosti metsänomistajien puolella. Jäsenenä pääset vaikuttamaan ja päättämään millä tavalla oma yhdistyksesi palvelee sinua metsäasioissa. Metsänomistajaketju rakentuu jäsenistä, joita paikallisesti palvelee jäsenten omistama metsänhoitoyhdistys. Ketjuna haluamme olla vahva paikallinen toimija ja vaikuttaja. Tärkein osa ketjun vahvuutta on kattava jäsenmäärä. Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto päätti vuoden 2015 jäsenmaksuksi 95 euroa. Maksu kannettiin kaikilta 1.1.2015 metsänomistajajäseninä olevilta. Perikunnan, yhtymän tai yhteismetsän osakkaana tai perheenjäsenenä sinulla on lisäksi mahdollisuus hakea yhteisomistajajäsenyyttä hintaan 30 euroa. Yhteisomistajajäsenenä saat oman jäsenkortin ja pääset nauttimaan metsänomistajaketjun jäseneduista. Haluamme tarjota sinulle jäsenenä osaamisemme ja asiantuntemuksemme. Toimimme sinun puolellasi ja metsäsi parhaaksi. Teemme metsänomistajan eteen enemmän! Uusimpana jäsenetutuotteena saat metsäsuunnitelman mobiiliversiona maksutta käyttöösi. Etu koskee mhy:n tekemiä uusia metsäsuunnitelmia tai vuonna 2013-2014 tehtyjä metsäsuunnitelmia. Mhy Uusimaan metsänomistajajäsenen edut Jäsenenä saat Jäsenmaksustasi merkittävän hyödyn käyttämällä jäsenetuhintaisia palvelujamme PEFC metsäsertifioinnin Jäsenlehden 2 krt/vuosi ja jäsentiedotteita Maksuttoman metsäkäynnin uudelle metsänomistajalle Maksutonta neuvontaa ja koulutusta Oman metsäasiantuntijan Parhaat puukaupalliset palvelut Laadukkaat metsänhoitopalvelut Erikoisosaajiemme asiantuntemuksen, kuten metsäsuunnittelu, -arviot, metsätiet, -ojat Metsäomaisuuden hoitosopimuksen Kaikki metsänomistajaketjun palvelut Mhy Uusimaan jäsenetuhintaiset tuotteet (Huhtikuu 2015) Puunmyyntisuunnitelman laatiminen ja metsätaimet 25 % alennuksella Puukaupan toimeksianto eli valtakirjakauppa 10 % alennuksella Uusien jäsenetutuotteiden kehittäminen jatkuu edelleen. Valtakunnalliset jäsenedut Aarrelehti: 6kk hintaan 47,50 LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Unted Bankers: 30 % alennus Metsäoblikaation merkintäpalkkiosta Savotan puoti: jäsenetuhintaiset tuotteet; pokara 34,50, tehoheinäin 65,90, raivaveitsi 29,90 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat enemmän. Jäsenyyden arvo kannattaa mitata käyttämällä mhy:n palveluja. Jäsenedut ovat voimassa vain jäsenmaksun maksaneille. Mhy:n jäseneä pääset mm. seuraavien MTK:n jäsenetujen piiriin: St 1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa St 1 yrityskortti, jossa alennus 2,35 snt/litra tai St 1 käteiskortti, jolla saa alennusta asemittain tai ST 1 Visa. TEBOIL: Yrityskortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Agrimarket: Uusien moottorisahojen, sahojen varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeiden alennus 10 %. K1 katsastajat: Katsastus etuhintaan vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettuautojen katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Ramirent: Yleisalennus 35 %, maanrakennuskoneiden alennus 20 %. Grolls työvaateliike: Björnkläder työvaatteista 25 % alennus ja muut tuotteet 10 % alennus Valtakunnalliset MTK:n jäsenedut päivittyvät www.mtk.fi sivuille. Jäsenyyden merkitys käytännön toiminnassa. Metsänomistaja teettää omalla metsäneuvojalla puunmyyntisuunnitelman metsäänsä. Neuvoja etsii metsästä yhdessä metsänomistajan kanssa markkinoille hyvin kelpaavan kesäkorjuukelpoisen uudistushakkuukohteen. Myytävää puuta kertyy vajaan kahden hehtaarin alueelta noin 500 m³, joka päätetään myydä metsäneuvojan asiantuntemuksella. Samalla sovitaan metsän uudistamistoimista. Metsänomistaja saa jäsenalennusta puunmyyntisuunnitelman laatimisesta 34 euroa valtakirjakaupan kuluista noin 50 euroa taimista noin 260 euroa Jäsenalennukset yhteensä 345 euroa Käyttämällä em. palveluja tuli nykyisen jäsenmaksun hinnalla alennusta 3 ½ vuoden jäsenmaksujen verran. Viitenumerovirheestä johtuen olet saanut kaksi jäsenlaskua. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa kahteen kertaan! Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EUalueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen, Metsäjohtaja, MTK
4 Jäsen on ykkönen Toiminnanjohtajan palsta olemme jäseniämme varten Vuoden 2015 jäsenkortit saapuivat teille maaliskuun alussa. Postitus toteutettiin ensimmäisen kerran tässä laajuudessa ja olimme mukana valtakunnallisessa lähes kaikkien metsänhoitoyhdistysten yhteispostituksessa. Jäsenyyden osata yhteydenottoja tuli mhy:n toimistolle ennakoitua enemmän. Omistajatietoja oikaistiin, ihmeteltiin miksi niin monta kirjettä saapui samaan osoitteeseen. Olipa viime vuonna tekemämme tiedotus jäsenyyden automaattisesta jatkumisesta jäänyt monelta jäsenkortin saajalta huomaamatta. Suurta sekaannusta aiheutti myös viitenumerovirhe, joka kosketti lähes puolta metsänomistajakuntaa koko Suomessa. Viitenumerovirhe johtui atk- yhtiömme Silvadata Oy:n tietoteknisestä virheestä. Olen todella pahoillani jäsenpostituksen aiheuttamasta harmista. Mikäli jäsenmaksu on vielä maksamatta, niin hoidathan sen viimeistään toukokuussa tulevalla muistutuslaskulla. Jäsenenä saat enemmän ja ensimmäiselle jäsenmaksuvuodelle olemme koonneet tuhdin nipun mhy Uusimaan tarjoamia jäsenetuja. Käyttämällä palveluja saat parhaan hyödyn jäsenyydestä. Puulle on kysyntää Juuri nyt on kysyntää kesällä korjattavalle puulle. Ole yhteydessä metsäneuvojaasi. Laitetaan yhdessä puuta tarjolle. Olemme puukaupanasiantuntijoita metsänomistajan puolella. Metsäteollisuuden tekemät investointipäätökset lisäävät puun käyttöä miljoonia motteja. Kuusankoski, Varkaus ja viimeksi julkistettu Äänekoski ovat paikkakuntia, joissa jokaisessa puun käyttö kasvaa. Vaikka Varkaus ja Äänekoski ovat kauempana meistä, niin puuvirtojen kääntyminen kohti Keski-Suomea vaikuttaa positiivisesti myös meidän metsissä. Pelkästään lähellä meitä oleva Kuusankosken investointi tarkoittaa noin miljoonan motin lisäkäyttöä. Kaikki nämä lisäykset ovat kuitupuuta. Metsien kaipaamille harvennushakkuille on siis entistä paremmat mahdollisuudet. Toimialueemme metsissä harvennuspinta-alat tulisi tuplata nykyisestä. Metsien käyttöaste Suomen huippua Olen seurannut alueemme metsien hakkuumääriä kuuden vuoden ajan. Vuosi 2009 oli vaikea puukauppavuosi ja silloin hakkuumäärä jäi alle tavoitteen. Viimeiset viisi vuotta on alueemme metsistä joka vuosi hakattu metsien kasvua vastaava puumäärä. Kokonaisuutta tarkastellen metsien käyttöaste on siis ollut täysin käytössä. Hakkuutavoittain tarkasteluna harvennushakkuita on tehty vain puolet metsien tarpeista. Metsiä uudistettiin voimakkaasti 1980- ja 1990- luvuilla. Näissä kohteissa on nyt vuorossa harvennushakkuu, osassa jo toista kertaa. Talous kunnossa Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus on tuottaa jäsenilleen heidän metsistään mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. Tämä on selkeä omistajien linjaus. Näitä päätöksiähän tekevät teidän valitsemat valtuutetut ja valtuutettujen valitsemat hallituksen jäsenet eli omistajat. Lähtökohtamme on, että metsänomistaja menestyy. Samalla metsänhoitoyhdistyksen talouden tulee olla kunnossa, siis me Puulle on kysyntää. Nyt on aika myydä kesällä korjattavia kohteita. Mikäli varastopaikka tai metsätie kaipaa kunnostusta, ota yhteyttä neuvojaasi. molemmat menestymme. Viimeiset viisi vuotta metsänhoitoyhdistyksen talous on ollut hienoisesti plussalla. Laiva on siis pysynyt pinnalla, vaikkakin talousasiantuntijoiden mielestä yli 6 miljoonan vuotuisella liikevaihdolla saavuttamamme tulos on heidän näkemyksensä mukaan 0-tulos. Jäsenmaksu pieni, mutta tärkeä osa taloutta Metsänhoitoyhdistyksen olemassa olo perustuu jäsenyyteen. Olemme jäseniämme varten. Jäsenyyteen liittyy oleellisesti omistajien päättämä jäsenmaksu, jolla katetaan tiedotusta, neuvontaa, koulutusta, metsäsertifiointia, hallintoa, kaavoituslausuntoja, toimistopalveluja, jne. Tasamaksuperusteisella jäsenmaksulla kohtelemme kaikkia jäseniä jäsenyyteen liittyvissä asioissa tasapuolisesti. Omistajien linjaus on ollut se, että mhy:n rahoituspohja muuttuu entistä enemmän toiminnasta ja palveluista perittäviin maksuihin. Ison metsäpinta-alan omistavat käyttävät palveluja moninkertaisesti verrattuna pieneen. Yhdistyksen jäsenyyttä kannattaa peilata myös yhdistyksen talouden näkökulmasta. Taloudellisesti kunnossa olevan yhdistyksen jäsenmaksu kannattaa maksaa. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Valtuusto on päättänyt pitää vuoden 2016 jäsenmaksun samana. Tasamaksua peritään 95 euroa/jäsen. Maksu kannetaan vuonna 2016 yrityskohtaisesti. Yrityskohtaisuuden ratkaisee y-tunnus. Ilmoita y-tunnuksesi mhy:n toimistoon. Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä TAPIO SILVA Oy puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi
5 Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Tuki kuitenkin haettava ennen työn aloittamista Kemera-lain uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Mikä muuttuu? Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 3 metrisen taimikon hoitoon. Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus. Energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella. Laille on saatava vielä EU:n hyväksyntä Uusi kemeralaki voidaan ottaa käyttöön kun sille on saatu Euroopan komission hyväksyntä. Vastausta komissiosta odotellaan huhtikuun loppuun KEMERA tuki on haettava aina ennen työn aloittamista Uutta kemeratukea on haettava aina ennakkoon. Työn voi aloittaa heti hakemuksen teon jälkeen seuraavissa työmuodoissa: - Taimikon varhaishoito - Nuoren metsän hoito - Juurikäävän torjunta - Suometsän hoitoon sisältyvä piennartien teko Metsäkeskuksen on hyväksyttävä hakemus ja sen toteuttamissuunnitelma ennen työn aloittamista seuraavissa työmuodoissa: - Terveyslannoitus - Suometsän hoito - Metsätien tekeminen - Metsäluonnon hoito - Ympäristötuki mennessä. Tällöin laki olisi mahdollista saattaa voimaan kesäkuun alusta. Joka tapauksessa laki pyritään saattamaan voimaan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen kun hyväksyntä komissiosta on saatu. Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun asti nykyisen kemera-lain nojalla. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen 17.4.2015 mennessä, ja niistä annetaan päätökset viimeistään 30.6.2015 EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää ennakkohakemusta kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain mukaan ole mahdollista. Töitä ei myöskään voi aloittaa ennen kuin tukihakemus on toimitettu metsäkeskukseen. Näillä näkymin töihin voi siis tulla runsaan kuukauden katkos. Lea Jylhä, metsäasiantuntija, MTK Uutta KEMERA tukea saa jatkossa myös taimikon varhaishoitoon. Kaikissa työmuodoissa tuki pitää hakea ennen työn aloittamista. Laki on edelleen jumissa Brysselissä. Hakemuksia voi tehdä vasta, kun laki on hyväksytty. Uusi kemera-tukijärjestelmä Taimikon varhaishoito, tuki 160 /ha Nuoren metsän hoito, tuki 230 /ha Nuoren metsän hoidon tuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään pois kohteelta Juurikäävän torjunta, tuki 75 /ha Suometsän hoito (kunnostusojitus), tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsätien perusparannus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Uuden metsätien tekeminen, tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsän terveyslannoitus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan PEFC metsäsertifiointiin pieniä muutoksia Alueellinen PEFC-metsäsertifiointi jatkuu pienin uudelleenjärjestelyin. Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa Kestävän Metsätalouden Yhdistys, joka hallinnoi sertifikaatteja kaikkien mukana olevien metsänomistajien ja metsätoimijoiden puolesta. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa edelleen oman yhdistyksensä jäsenyyden kautta. Uuden yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun metsänomistajien liittojen toiminta loppui 31.12.2014. Alueellisten ryhmäsertifikaattien haltijaksi tarvittiin uusi taho ja tehtävän otti hoitaakseen uusi MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahojen perustama yhdistys. Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toimintaa johtaa sertifiointiasiamies Aija Rahikainen ja yhdistyksen nettiosoite on www.kestavametsa.fi. Kriteereiden poikkeamia korjattu Nykyinen ryhmäsertifiointi toteutetaan 13 maakunnan alueella ja vuosi 2015 edetään vanhaan malliin. Ensi vuosi tuo muutoksia sertifiointiin, kun käyttöön otetaan uudet vaatimukset ja aluejakokin luultavasti muuttuu. Uusi toteutustapa valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin Häme- Uusimaan alueella kolme lievää poikkeamaa: kulotusmäärien vähäisyydessä, vesistöjen osin puutteellisissa suojakaistoissa sekä korjuuvaurioiden kriteerit ylittävässä osuudessa. Kehityssuunta näissä kaikissa kohdissa on kuitenkin ollut positiivinen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin sekä metsänhoidollisia kulotuksia että luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen pyrkiviä säästöpuuryhmien polttoja tuplamäärä aiempiin vuosiin verrattuna, kiitokset siitä toimeen tarttuneille toimijoille ja mukaan lähteneille metsänomistajille. Vesiensuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin alueella laajasti. Korjuujäljen laatu on parantunut aiemmin ongelmallisilla energiapuukohteilla, kun kokemusta korjuusta ja kohdevalinnasta on kertynyt. Optimaalisia korjuukelejä on kuitenkin harvoin ja korjuujäljen laatua tulee kehittää edelleen, esimerkiksi omavalvontaa lisäämällä ja henkilöstöä kouluttamalla. Avainasemassa ovat myös metsänomistajat, sillä oikeaan aikaan tehdyt metsänhoitotyöt sekä riittävä ennakkoraivaus ennen hakkuita ehkäisevät korjuuvaurioiden syntymistä. Ryhmäsertifiointi on kustannustehokasta PEFC-ryhmäsertifiointi on osoittanut toimivuutensa suomalaisessa pienmetsätaloudessa. Jokaista metsätilaa tai yritystä ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään yhteenvetotietoa ja tarkastukset kohdistetaan satunnaisotannalla alueelle. Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmetsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa edelleen yhdistysten entisten päätösten mukaisesti ilman eri maksua. Myös aiemmin ilmoittautuneiden yritysten mukana olo on voimassa. Uusia todistuksia ei metsänomistajille nyt lähetetä. Yrittäjien mukanaolo voidaan tarkastaa nettipohjaisesta rekisteristä. Uudet yrittäjät sekä ne metsänomistajat, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittautua mukaan sertifiointiin Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Jukka Hujala Asta Sarkki MTK metsälinja
6 Ennätysyleisö Orimattilan metsäpäivillä Helmikuun viimeisenä lauantaina Metsänhoitoyhdistys Uusimaan yhteistyökumppaneineen järjesti metsäpäivä-tapahtuman Orimattilan Luhtikylässä. Ennakkoon tapahtumaan odotettiin osallistuvan noin 500 kävijää, mutta kävijämäärä tuplaantui. Kävijöitä oli arviolta yli 1000! Päivän aiheina oli harvennushakkuut, energiapuun haketus, polttopuun valmistus, metsälannoitus, metsävakuutukset ja -rahoitus sekä metsätilan sukupolvenvaihdokset. Parkkipaikan vieressä metsässä järjestettiin työnäytöksiä, mm. päätehakkuun teko hakkuukoneella, puiden ajo ajokoneella, polttopuun valmistus klapikoneella, hakkeen valmistusta. Parkkipaikan vieressä oli myös hevosajelua ja kuumaa mehua lapsille, järjestäjänä Luhtikylän Nuorela Ry. Syvemmällä metsässä pääsi näkemään nuoremman metsän harvennusta hakkuukoneella, pääsi tutustumaan metsälannoitukseen ja moottorisahoihin sekä puhumaan ja kyselemään metsäasioista metsäalan ammattilaisten kanssa. Mm. metsänhoitoyhdistys Uusimaan pisteellä kävi koko ajan kova vilske ja niin nuoremmat kuin vanhemmatkin kävijät kävivät puhumassa ja kyselemässä metsäasioista. Monen kävijän suusta kuultiin positiivia kommentteja ja että vastaavia tapahtumia voisi olla useamminkin. Tapahtumassa oli paljon nähtävää jokaiselle. Kävijöitä oli Itä- Suomesta saakka. Haastettelut: -Orimattilaiset metsänomistajat Irja Ryynänen ja Anni Saares. Odottavat innolla kesän naisten metsäpäivää. Molemmat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisiin mhy:n tapahtumiin mm. metsämatka Sloveniaan. Mhy on tuttu yhteistyökumppani ja mhy on auttanut hyvin erilaisissa metsäasioissa. Keväällä vuorossa on metsän istutusta. Hyvä koko perheen tapahtuma ja toivottavasti järjestetään jatkossakin. Puunkorjuu oli metsäpäivän pääosassa. -Askolalainen Veikko Linna on käyttänyt ahkerasti mhy:n palveluita, viimeksi taimikonhoitoa viime kesänä. Hyvä tapahtuma, kaikille jotain, lisää vastaavia. Ja vaikka kohdennettuja tapahtumia lähialueilla, esim. koulutusta ensiharvennuksen tekoon tai nuoren metsänhoitokohteita. Tapahtumia Askolaan. -Myös naisten metsäpäivään usein osallistunut Ritva Salonen pitää vastaavia tapahtumia tärkeinä. Aina oppii jotain uutta ja näkee kohteita, joita ei muuten näkisi. Ritva on Mäntsäläläinen metsänomistaja. Hyvä koko perheen tapahtuma. Nyt on suunnitteilla hoitoharvennuksia, tällä hetkellä ei ole muita metsänhoitotöitä työn alla. Kari Seppälä on ollut luottohenkilö jo monet vuodet. Ritva on huolestunut talvikohteiden kysynnästä tulevaisuudessa. -Jukka Juhola, metsänomistaja Pornaisista. Mahdollisuuksien mukaan osallistuu erilaisiin metsätapahtumiin. Tekee hankintapuita tänä talvena yhdessä veljen kanssa, lopputalven säät huolestuttavat. Heidän metsissä tehdään yleensä jotain joka vuosi; metsiä pitää hoitaa, että ne pysyvät hyvässä kasvukunnossa. Metsänhoitoyhdistys yhtenä yhteistyökumppanina. Toivoo jatkossa metsänhoitoyhdistykseltä monipuolisia palveluita jäsenille, erilaisia vierailuja ja reissuja, tiekoulutusta ja yhteishankkeita. Enemmän monipuolisia tapahtumia. -Kari Siivola, metsänomistaja Pornaisista. Parhaillaan talviharvennuksia tekeillä, osa kohteista jäänee tekemättä surkean kelin takia. Keväällä mm. istutustöitä, sitten heinän ja vatun torjuntaa tiedossa. Myös hankkeita metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Toivoo jatkossa metsänhoitoyhdistykseltä monipuolisia palveluita jäsenille, erilaisia vierailuja ja reissuja, tiekoulutusta ja yhteishankkeita. Enemmän kaikenlaisia tapahtumia. Veikko Linna tapasi metsäpäivän aikana tuttujaan, mm. hernekeittotarjoilusta huolehtivan Weckmanin Komppanian. -Orimattilalainen Ahti Sironen tekee silloin tällöin hiukan metsätöitä; mm. kesälle suunnitteilla saunan rakennus omista puista ja tekee hankintapuita tänä talvena. 1960-70 luvulla alkanut metsämiesura, harrastaa myös metsästystä, missä espanjasta viime kesänä haettu noin yhden vuoden ikäinen beagle Lola nyt auttaa. Omasta takaa löytyy metsäkalustoa, niin tekee itse joitain töitä. Keväälle tiedossa mm. heinäämistä ja raivaussahatöitä. Hyvä tapahtuma, vähän kaikkea kaikille. Kari Siivolalle ja Jukka Juholalle moni metsäasia on hyvin tuttuja, silti tällaisista metsätapahtumista löytyy aina jotain mielenkiintoista. TYPPI 27 Sijoita nyt laatuun. Kohdista metsänlannoitus hyvälaatuisiin tukkipuustoihin. Hyvästä sahatukista maksetaan paras hinta. Myynti ja neuvonta: Seppo Lassila p. 0500 316 498 seppo.lassila@metsatuotto.fi www.metsatuotto.fi Suomenhevonen Tillikka eli Suvi Silutar ja rekiajelu oli useimmille pienille kävijöille päivän kohokohta. Hevosajelun järjestäjistä: Helena Kainulainen, paikallinen hevosharrastaja Luhtikylästä, avustajanaan Kirsi Matilainen. He osallistuivat tapahtumaan Luhtikylän Nuorela Ry:n edustajina.
7 Rekiajelun vauhdin huuma tarttui niin lapsiin kuin aikuisiin. Edessä Eero Koskela ja Eemeli Koskela ja heidän takana Irja Ryynänen ja Anni Saares. Ohjaksissa Helena Kainulainen. TARKASTI ISESTI. TEHOKKAASTI, TARKASTI TEHOKKAASTI, TARKASTI JA JA TURVALLISESTI. TEHOKKAASTI, TARKASTI TURVALLISESTI. TEHOKKAASTI, TARKASTI TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. 545 FX/FXT JA TURVALLISESTI. JA TURVALLISESTI. 545 FX/FXT SQVARNA 545 FX/FXT ussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. cm³, 2,2 kw, 8,1 kg AEN 899 SQVARNA FBx Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg 545 FX/FXT 899 545 FX/FXT ALKAEN Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 545 FX/FXT 45,7 cm³,45,7 2,2 kw, 8,1 kg cm³, 2,2 kw, 8,1 kg Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. Husqvarna 545 FX/FXT tai ALKAEN KYPÄRÄKYPÄRÄ KAUPAN FUNCTIONALKAUPAN 45,7-raivaussahan cm³, 2,2 kw, 8,1 kg 555 FX/FXT Timo Seppälä perheineen odotti vuoroaan rekiajeluun. PÄÄLLE PÄÄLLE KYPÄRÄ KAUPAN ostajalle Functional-kypärä Husqvarna 545 FX/FXT tai ALKAEN ALKAEN kaupan päälle. PÄÄLLE 555 FX/FXT -raivaussahan ALKAEN Husqvarna 545 FX/FXT tai Husqvarna 545 FX/FXT tai ostajalle Functional-kypärä ARVO: 76 -raivaussahan 555 FX/FXT 555 FX/FXT -raivaussahan Husqvarna 545 FX/FXT tai kaupan päälle. ostajalle ostajalle 555Functional-kypärä FX/FXTFunctional-kypärä -raivaussahan kaupanostajalle päälle. kaupan päälle. ARVO: 76 Functional-kypärä 345 FR kaupan päälle. Mukana 3 terää suojineen ja valjaat. ARVO: 76 76 ARVO: 535 FBx 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 kg ARVO: 76 Markkinoiden ensimmäikypärä KAUPAN FUNCTIONALPÄÄLLE FUNCTIONAL- 899 899899 899 TEHOKKAASTI, TARKASTI TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. JA TURVALLISESTI. kinoiden ensimmäiyläharvennukseen ketjuraivaussaha. pokäyttöinen, käänfunctionalleikkuuvarustus ja KYPÄRÄ KAUPAN avat valjaat. PÄÄLLE FUNCTIONAL- KYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE ASTI, 039 TARKASTI VALLISESTI. NJATA Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg FUNCTIONALKYPÄRÄ KAUPAN FUNCTIONALPÄÄLLE varna 545 FX/FXT tai FX/FXT -raivaussahan Ritva Salonen nautti Orimattilan metsäpäivästä. alle Functional-kypärä an päälle. O: 76 Ahti Sironen vietti mukavan metsäteemaisen päivän yhdessä Lola beaglen kanssa. 545 345FX/FXT FR 545 345 FR FX/FXT 749 899 749 749 749 749 Raivaussaha metsänhoitoon. Mukanaammattimaiseen 3 terää suojineen ja valjaat. 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 kg 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg nen yläharvennukseen Mukana 3 terää suojineen ja345 valjaat. KAMPANJA FR tehty ketjuraivaussaha. 345 FR 535 FBx Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. HINTA 545 FX/FXT Mukana 3 terää suojineen ja valjaat. 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 kg Helppokäyttöinen, käänmukana 3 terää suojineen 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg ja valjaat. 345 FR 535 FBx Markkinoiden ensim535 FBx Markkinoiden ensimmäi(norm. 79945,7 ) cm³, 2,1 kw, 8,5 kg Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. tyvä leikkuuvarustus ja 3 terää 45,7 cm³,mukana 2,1 kw, 8,5 kgsuojineen ja valjaat. Markkinoiden ensimmäi535 FBx mäinen yläharvennen yläharvennukseen Markkinoiden ensimmäimukavat 2,2 kw, 8,1 kgvaljaat. 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 45,7 kg cm³,kampanjanen yläharvennukseen nukseen tehty ketjumarkkinoiden ensimmäitehty ketjuraivaussaha. nen yläharvennukseen ALKAEN KAMPANJAHINTA tehty ketjuraivaussaha. KAMPANJAraivaussaha. Helppo- käännen yläharvennukseen tehty ketjuraivaussaha. Helppokäyttöinen, HINTA Husqvarna 545 ) FX/FXT tai HINTA Helppokäyttöinen, (NORM. 799 KAMPANJA-Helppokäyttöinen, tehty ketjuraivaussaha. käyttöinen, kääntyvä kään- kääntyvä leikkuuvarustus jaja (NORM. 799 ) 555 FX/FXT (NORM. 799 ) -raivaussahan ALKAEN HINTA tyvä leikkuuvarustus Helppokäyttöinen, käänleikkuuvarustus ja tyvä leikkuuvarustus ja mukavat valjaat. (NORM. 799 ) ostajalle Functional-kypärä mukavat valjaat. ja tyvä leikkuuvarustus mukavat valjaat. mukavat valjaat. kaupan päälle. Husqvarna 545 FX/FXT tai mukavat valjaat. 555 FX/FXT -raivaussahan ARVO: 76 ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. 1039 899 1039 1039 1039 1039 MAAILMANARVO: 76 535 FBx UUTUUS Markkinoiden ensimmäitechnical-kypärä nen yläharvennukseen KAMPANJA- 345 tehty FRketjuraivaussaha. HINTA ALKAEN MAAILMANHelppokäyttöinen, kään(norm. 799 ) Mukana 3 terää suojineen ja valjaat. 535 FBx tyvä leikkuuvarustus ja UUTUUS MAAILMAN45,7 Husqvarna 545 FX/FXT taicm³, 2,1 kw, 8,5 kg mukavat valjaat. Markkinoiden ensimmäitechnical-kypärä UUTUUS 555 FX/FXT -raivaussahan nen yläharvennukseen TECHNICAL-KYPÄRÄ TECHNICAL-KYPÄRÄ TECHNICAL-KYPÄRÄ ostajalle Functional-kypärä KAMPANJAtehty ketjuraivaussaha. kaupan päälle. HINTA Helppokäyttöinen, kään(norm. 799 ) 749 899 749 ARVO: 76 125 MAAILMANMAAILMANUUTUUS UUTUUS 125 1039 125 125 125 tyvä leikkuuvarustus ja mukavat valjaat. www.husqvarna.f 535 FBx MAAILMANMarkkinoiden ensimmäi- UUTUUS nen yläharvennukseen TECHNICAL-KYPÄRÄ tehty ketjuraivaussaha. 125 Helppokäyttöinen, kääntyvä leikkuuvarustus ja 1039 www.husqvarna.f www.husqvarna.f www.husqvarna.f www.husqvarna.f
8 Meidän metsään ei aukkoa tehdä! - kairaamisen jälkeen saattoi mielipide muuttua Bengt Pystysen ura metsätoimihenkilönä alkoi Nurmijärvellä vappuna 1980. Lähtemättömästi nuoren metsäammattilaisen mieleen on jäänyt avohakkuun vastustaminen, vaikka aukkojen tekeminen oli yleistynyt 60-luvun puolelta asti. - Hakkuutavan tarpeellisuus piti perustella hyvin ja toisinaan todistelun apuna piti käyttää ikäkairaa. Vanhojen, lahojen kuusikoiden käsittelyssä ei ollut useinkaan muuta järkevää vaihtoehtoa kuin aukon tekeminen. Miestä ei kuitenkaan opittu tuntemaan Aukko-Pystysenä, vaan lisänimen saaminen liittyi Kiinteistöt kotimaiseen puulämpöön -hankkeeseen, jolloin häntä alettiin kutsua Pelletti-Pystyseksi. Nimi oli myös ansaittu, sillä mies uskoi itse siihen, mitä saarnasi. Pystysten omakotitalo oli Nurmijärvellä ensimmäinen, joka lämpenee pelleteillä. Läntiset kylät tulivat tutuiksi Entisen Nurmijärven metsänhoitoyhdistyksen ja myös Keski- Uusimaan aikaan Bengtin alueena olivat Nurmijärven läntiset kylät. n ura kesti reilut 20 vuotta, viimeiset yhdeksän vuotta Bengt on ollut osa-aikaeläkkeellä ja hoitanut energiapuuneuvojan tointa Jokelan toimistosta käsin toimialueena entisen Keski-Uudenmaan mhy:n alue sekä lisäksi Mäntsälän Ohkolan kylä. Tärkein tehtävä on ollut energiapuuharvennusten hoitaminen. Mittavien uudistushakkuiden jäljiltäoli paljon nuoria metsiä. Rehevilla mailla kasvatettavien taimien kiusaaksi syntyi usein lehtipuu-vesakko. Taimikonperkauksesta huolimatta tai hoitamattomuudesta johtuen oli paljon nuoria tiheikköjä joista ei saanut kanattavia hakkuukohteita perinteisin menetelmin.apuun tulivat uudet kokopuu-korjuulaitteet ja menetelmät. Lisäksi Kemerakohteista alettiin maksaa tukea energiapuun korjuusta. - Energiapuuneuvonnan osuus varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen on ollut vähäistä, energiapuuasiat siirtyvät jatkossa metsänhoitoesimies Anni Laitamaan hoidettavaksi. Yhdistys ympärillä on kasvanut Bengt Pystynen on syntyjään espoolainen, mutta on omien sanojensa mukaan kasvanut maalla. Lapsuudesta asti luonto on ollut lähellä ja sinne ovat suuntautuneet harrastuksetkin; kalastus ja metsästys. - Työ metsässä ei ollut tuttua, mutta harrastukset veivät Tammisaaren metsäopistoon ja sieltä metsänhoitoyhdistyksen leipiin Nurmijärvelle. Neuvojan työstä leijonan osan aluksi lohkaisseet leimaus ja puun mittaus vähenivät ja työ painottui metsänhoitotöihin ja puun korjuupalveluun. Nuorempi metsäneuvoja Pystynen oikealla metsänomistaja Heikki Suomen kanssa. Kuva on otettu Palojoella. Leimauskirves kuului uran alkuaikoina tiukasti metsäammattilaisen varustukseen tosin sitä käytettiin pääosin uudistusalojen rajausten merkkaamiseen. Eläkepäivien alkaminen vähän yllätti Bengt Pystysen, sillä työura päättyy rästilomien pitämiseen. Edessä on laatikoiden ja kaappien tyhjentäminen ja keskeneräisten hankkeiden siirtäminen seuraajalle. Energiapuuneuvojan tehtävät metsänhoitoyhdistyksessä siirtyvät metsänhoitoesimies Anni Laitamaan hoidettavaksi. Vuosituhannen vaihteeseen saakka Nurmijärvellä tehtiin työtä kahden toimihenkilön ja toimistonhoitaja tiimillä. Vuosi 2000 loi uuden Keski-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen, jossa Nurmijärvi, Riihimäki- Hyvinkää ja Tuusula yhdistyivät. - Syklit näyttävät lyhenevän. Nurmijärven metsänhoitoyhdistys toimi vuodesta 1934 vuoteen 2000. Keski-Uusimaan vuodesta 2000 vuoteen 2009. Pitkän työuran aikana toimipaikkakunta on vaihtunut kerran, Nurmijärveltä Jokelaan ja työnantajan nimi kolme kertaa. - Toimintaympäristön muutokset ovat jotenkin kasaantuneet samaan vuoteen eläkkeelle jäämiseni kanssa, vitsailee Bengt. Laki metsänhoitoyhdistyksistä teki niistä yhdistyksen muiden joukossa ja kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran uudistus. Kemeraan liittyen yksi asia osuu melkein nappiin, sillä vanhan rahoituslain mukaiset hakemukset tuli toimittaa viimeistään 17. huhtikuuta ja suunnilleen samaan aikaan Bengt jää käytännön työstä pois, pitämään rästiin jääneitä lomiaan. Pelletit eivät ole unohtuneet Bengt Pystynen pitää edelleen pellettilämmitystä hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi taajamaalueen omakotitaloon. - Sen edut voi kiteyttää kahteen sanaan; edullista ja vaivatonta. Vuotuinen polttoainelasku on reilu 1000 euroa. Pelletit tuodaan kerran vuodessa.ne puhalletaan varastoon, mistä ne automaattisesti siirtyvät polttoon. Pystysellä on itsellään vankka kokemus pellettilämmityksestä. Seitsemän kuution varasto polttoainetta riittää vuodeksi 120 neliön omakotitalon lämmitykseen. - Huoltoon ei paljon aikaa kulu, sanoo Bengt. Tuhkan poisto ja polttimen ja kattilan puhdistus pitää tehdä 1-2 kuukauden välein. Aikaa toimenpiteisiin kuluu puoli tuntia. Jos kokonaistyömäärää vertaa esimerkiksi klapipuuta polttavaan tulisijaan niin pellettilämmityksessä pääsee paljon vähemmällä. Moni asia vaikuttaa Maailman markkinat vaikuttavat isommissa ympyröissä tukipolitiikan lisäksi siihen, mitä kattiloissa palaa. Tosiaasia kuitenkin on, että puupohjaista polttoainetta olisi runsaasti tarjolla. - Pientalojen lämmityksessä maa-ja ilmalämpö on lyönyt kiilaa puupohjaisten ratkaisujen yleistymiseen, uskoo Bengt Pystynen ja pahoittelee sitä, että näin puulämmityksen kehittyminen ei saa ansaitsemaansa huomiota. Energiapuuharvennuksilla on Pystysen mukaan tärkeä metsänhoidollinen merkitys. - Tietenkin parempi ratkaisu on, että taimikot hoidetaan ajoissa kuntoon, mutta energiapuun korjuulla voidaan pelastaa mittavia alueita tuottavaan kuntoon. Vaikka uusi Kemera heikentää energiapuun korjuun kannattavuutta niin kokenut ammattilainen näkee uudessa määräaikaisessa laissa paljoin hyvääkin. - Taimikon varhaishoidon tukeminen on metsän kannalta positiivinen asia. Eläkepäiville varattu talonmiehen töitä Bengt Pystysellä ei ole suurisuuntaisia suunnitelmia eläkepäivien varalle. Remonttitöitä riittää 60-luvulla rakennetussa omakotitalossa Nurmijärvellä ja samaa on tarjolla kesämökillä Pälkäneellä. - Ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ei tarvitse miettiä, mihin aikansa käyttää. Vaikka työ metsässä päättyy, niin nyt on enemmän aikaa metsään liittyville harrastuksille. - Perinteisesti kalastuskausi alkaa silakoiden onkimisella Lauttasaaren sillalta, vihjaa Bengt.
9 Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Heikki Laasasenaho vaihtaa metsäneuvojan pestin metsäsuunnitteluun. Urakka alkaa Askolan ja Pornaisten suunnalta, jossa on tällä hetkellä tarvetta uusille metsäsuunnitelmille. Isommissakin kuvioissa metsäsuunnittelulla on merkitystä, sillä metsäsertifioinnin kriteeri kuuden mukaan; tilakohtaisten metsäsuunnitelmien kattavuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia metsätalousmaan pinta-alalta vähintään kahdenkymmenen hehtaarin suuruisten tilojen tai metsälöiden osalta. Metsäsuunnittelu ei ole Heikille aivan vierasta, sillä 80-luvulla Tuusulan maatalouslautakunta päätti tukea metsäsuunnitelmien laatimista. Lautakunta myönsi määrärahan, jolla pyrittiin saamaan suunnittelun piiriin tiloja, joiden metsissä ei oltu aikoihin toimittu. - Suunnitelmia tehtiin, mutta tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia. Lopputuloksena huomattiin, että metsänomistajan omalla aktiivisuudella on tärkeä osuus siihen, että suunnitelmasta tulee työkalu metsien hoitoon. Heikin vanha neuvonta-alue jaetaan kolmelle kollegalle. Hyvinkään Myllykylä menee Pasi Nymanille, Mäntsälän Ohkolan ottaa hoitoonsa Heikki Kukkonen, Nurmijärven Klaukkala ja Palojoki siirretään Jukka-Pekka Vapaniemelle. Metsäsuunnitelma on metsän käyttöohje Metsäsuunnitelma löytyy myös metsälain neljännestä pykälästä Heikki Laasasenaho siirtyi metsäneuvojan tehtävistä metsäsuunnitteluun ja tila-arvioiden tekoon. Heikin vanha alue jakaantui kolmelle naapurineuvojalle, suunnittelutyössä painopiste on alkuun Askolan ja Pornaisten suunnalla. ja valtioneuvoston asetuksesta metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä. Ainoa selkeä rajoitus lain mukaan on, että suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät saa olla laatimisajankohtana voimassaolevien metsien hoitoa ja käyttöä koskevien säännösten vastaisia. Suunnitelmien ajantasaisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ja sen mukaan suunnitelman tietojen keruussa ei Ylä-Lappia ja Pohjois-Suomea lukuun ottamatta saa olla kulunut kymmentä vuotta pidempää aikaa. - Suunnitelmallisuus tuo taloudellista toimintaa metsään, kiteyttää Heikki Laasasenaho. Metsäsuunnitelma sisältää ehdotuksen metsänhoitotöistä ja niiden kiireellisyydestä, hakkuissa hakkuutavat ja niiden ajankohdat. Ehdotukset perustuvat kerättyyn tietoon puustosta ja sen kasvusta. - Metsänomistajan tarpeet tulevat hyvin kartoitettua, jos omistaja lähtee suunnittelijan matkaan maastokierrokselle, sillä sekin onnistuu. Yhteys omaan neuvojaan Metsäsuunnitelmasta kannattaa keskustella oman metsäneuvojan kanssa. Parasta ennen päivä eli tieto siitä, kuinka kauan suunnitelma on voimassa, löytyy nimilehdeltä. Oma neuvoja myös selvittää, kuka suunnittelijoista alueella toimii. Suunnittelun maastokausi alkaa välittömästi, kun metsässä pystyy hyvin kulkemaan ja jatkuu pitkälle syksyyn. Suunnitelmien ulkoasu on vuosien varrella kohentunut ja varsinkin kartat ovat parantuneet huomattavasti. - Yksi asia, mikä metsäsuunnitelman kohdalla on hyvä muistaa, on se, ettei se velvoita mihinkään, vaan jokaisen hankkeen kohdalla metsässä päätösvalta on omistajalla, sanoo Heikki. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi Metsänhoitoyhdistyksen palvelut ISTUTUSVÄLINEET jäsenille Puukaupalliset palvelut Puunmyyntisuunnitelma haetaan metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti kilpailua puukauppaan ajankohtaisen puumarkkinatilanteen selvitys hakkuukohteiden kartoitus ja tarvittavat 48 maastomerkinnät puumäärä- ja hinta-arvio markkinoinnista sopiminen metsänhoitotöistä sopiminen, kustannusarvio ja asiapapereiden laadinta Syväleukainen pottiputki 55 mm kahdella kahvalla jäsenille hintaan 99 euroa sis. alv 24 % Puukaupan toimeksianto tarjouspyynnöt, tarjousten vertailu ja esittely metsänomistajalle ajankohtainen hinta-, erikoispuu- ja tukkirunkojen katkontatieto kauppaehdoista sopiminen ja kaupan teko puun korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen hyväksyminen Tilaukset mhy:n toimistolle puh. 019 687 4333. Nouto toimistoilta sopimuksen mukaan. Puun hankinta-/korjuupalvelu puunkorjuun suunnittelu, puiden markkinointi ja korjuu Asiantuntijapalvelut Koulutus, neuvonta ja tiedotus henkilökohtainen neuvonta Taimivakka ja työnopastus koulutustapahtumat ja retkeilyt, tiedotteet Metsäsuunnittelu tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ja ajan tasalla pito Metsäarviot ja lausunnot verottajalle, lahja- ja perukirjoihin, perinnönjakoon, sukupolven vaihdoksiin, tilan myyntiin tai ostoon sis. alv 24 % metsätuho/vahinkoarviot Metsäveropalvelut jäsenille hintaan euroa Kiinteistörajojen selvityspalvelut Kiinteistönvälitys palvelut LKV-palvelut metsäkiinteistöjen välitys Kauppa- ja lahjakirjat Kaupan vahvistukset
10 Metsänhoitoyhdistys Uu Mäntsälän toimisto Osuustie 1 B 04600 MÄNTSÄLÄ puh. 019-687 4333 Avoinna 8.00 16.00 heinä-elokuussa 8.00 15.00 Toiminnanjohtaja Timo Leirimaa 019-687 4338 0400 769 604 timo.leirimaa@uusimaa.mhy.fi Kenttäpäällikkö Saija Peltola 040 765 0166 saija.peltola@uusimaa.mhy.fi Toimistonhoitaja Merja Kippilä 019 687 4335 merja.kippila@uusimaa.mhy.fi Laskutus, taloushallinto Toimistonhoitaja Elena Rautanen 019-687 4334 elena.rautanen@uusimaa.mhy.fi Puumaksut vaihtuu, palvelemme numerossa 0400 264 395 Alue: Ohkola, Hirvihaara, Sälinkää, Sulkava, Soukkio, Maitoinen, Nikinoja ja Olkinen Kari Seppälä 0400 207 850 kari.seppala@uusimaa.mhy.fi Alue: Hautjärvi, Levanto, Numminen ja Saari Kirkonkylä ja Kaukalampi, Pukkilassa Savijoki ja Torpinkylä Askolan toimisto Metsänhoitoesimies, Energiapuuneuvoja Keijo Raitanen 0400 157 777 keijo.raitanen@uusimaa.mhy.fi Helkamäentie 15, 07230 Monninkylä Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan Korjuuesimies Matti Saarinen 0400 207 760 matti.saarinen @uusimaa.mhy.fi Askola, Pukkila, Pornainen, Mäntsälä Metsäsuunnittelija Jarmo Sulopuisto 0400 354 526 jarmo.sulopuisto @uusimaa.mhy.fi Metsäsuunnittelu, tila-arviot Mia Jacksen 0400 711 426 mia.jacksen @uusimaa.mhy.fi Alue: Askola ja Porvoo Niina Nupponen 040 508 0872 niina.nupponen@uusimaa.mhy.fi Alue: Pornainen, Mäntsälässä Onkimaa ja Sääksjärvi Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Annamari Rajoo p. 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Metsälakimies Tuomo Pesälä p. 020 413 2920 tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh 0600-393 959 (4,01 min + pvm/mpm) Kotisivut käytössäsi www.mhy.fi/uusimaa
11 simaa palveluksessasi Jokelan toimisto Keskustie 10, 05400 JOKELA Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan Metsäsuunnittelija Metsäsuunnittelija Heikki Laasasenaho 0500 467 600 heikki.laasasenaho@uusimaa.mhy.fi Metsäsuunnittelu, tila-arviot Pasi Nyman 040 134 6776 pasi.nyman@uusimaa.mhy.fi Alue: Hyvinkää Esa Tikkanen 0400 467 597 esa.tikkanen@uusimaa.mhy.fi Alue: Tuusula, Järvenpää ja Kerava Jukka-Pekka Vapaniemi 0400 103 304 jukka-pekka.vapaniemi@ uusimaa.mhy.fi Alue: Nurmijärvi Janne Myyrä 050 564 3412 janne.myyra@uusimaa.mhy.fi Metsäsuunnittelu, tila-arviot Metsänhoitoesimies Energiapuuneuvoja Korjuuesimies Anni Laitamaa 0400 139 664 anni.laitamaa@uusimaa.mhy.fi Petteri Pentti 040 553 6972 petteri.pentti@uusimaa.mhy.fi Bengt Pystynen Eläkkeelle 1.6. alkaen toimisto@uusimaa.mhy.fi etunimi.sukunimi@uusimaa.mhy.fi Orimattilan toimisto Käkeläntie 11, 16300 ORIMATTILA Toimisto avoinna vain sopimuksen mukaan lupa nro 417/MML/12 Markku Heinonen 0400 495 367 markku.heinonen@uusimaa.mhy.fi Alue: Karkkula, Keituri, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka ja Viljaniemi, Pukkila paitsi Savijoki ja Torpinkylä Markku Hämäläinen 0400 769 603 markku.hamalainen@uusimaa.mhy.fi Alue: Heinämaa, Leitsamaa, Niinikoski, Pakaa, Pennala, Tönnö, Viljamaa ja Virenoja Jarmo Päivinen 0400 345 101 jarmo.paivinen@uusimaa.mhy.fi Alue: Orimattilan Kuivanto ja entisen Artjärven alue Metsäsuunnittelija Seppo Nuopponen 0400 769 605 seppo.nuopponen@uusimaa.mhy.fi Metsäsuunnittelu, tila-arviot Korjuu- ja metsänhoitoesimies, Energiapuuneuvoja Esa Torila 0400 727 614 esa.torila @uusimaa.mhy.fi Orimattila
12 Metsänhoitoyhdistyksen markkina-asema vahvistui, kun varojen käytön säätely poistui Metsänhoitoyhdistys Uusimaan hallituksen varapuheenjohtaja Heli Rissanen on hieman harmissaan, että ensimmäisen jäsenmaksun kohdalla kärsittiin virheestä, jonka mitä ilmeisemmin olisi voinut karsia pois. - Täytyy kuitenkin ajatella positiivisesti, virheen takia yhteydenotot yhdistyksen suuntaan lisääntyivät ja varmaan moni on huomattavasti paremmin kartalla jäsenyyden suhteen. Harmittavaa vain, että yhdistyksen toimisto ulkopuolisen virheen takia kuormittui kohtuuttomasti. Heli Rissasen mielestä lakisääteisen maksun muuttumisesta jäsenmaksuksi on tiedotettu riittävän pitkään. Jälkiviisaana sanoman olisi pitänyt sisältää pari asiaa; laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu, jäsenyytesi säilyy, jäsenenä saat yhdistyksen palvelut edullisemmin ja pääset päättämään yhdistyksen toiminnasta. - Nyt kampanjasta ovat näköjään jääneet mieleen; sinun ei tarvitse tehdä mitään ja yhdistykseen kuuluminen on vapaaehtoista! Veroluonteista maksua ei aina ole osattu yhdistää metsänhoitoyhdistyksen kaikille jäsenilleen tasapuolisesti tarjoamiin palveluihin, vaikka säännöllisesti on pyritty kertomaan mitä metsänhoitomaksulla saa. Yhdistyksellä vahvempi asema Kun laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui, hävisi myös paljon erityissäätelyä, joka rajoitti varojen käyttöä. - Lakiin kirjatut liiketoimintaa koskevat rajoitukset poistuivat ja sitä kautta markkina-asema muiden metsässä toimijoiden joukossa vahvistuu, uskoo Heli Rissanen. - Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä pääset päättämään myös siitä, kuinka yhdistystä ja sen palveluja tulevaisuudessa kehitetään. Yhdistyksen kynnys on muita matalampi Muiden toimijoiden joukossa metsänhoitoyhdistyksen suurin vahvuus on matala kynnys ottaa yhteyttä. - Esimerkiksi tuore metsänomistaja voi ottaa yhteyttä ja kysyä, mitä minun pitäisi ensimmäiseksi tehdä, sanoo Heli ja jatkaa, että seuraavaksi löytyy oman alueen metsäneuvoja, joka monelle onkin sama asia kuin metsänhoitoyhdistys. Matalan kynnyksen takaa ennen kaikkea puolueettomuus, yhdistys ei ole vain kiinnostunut metsäsi puista, vaan siitä, että saat niistä puukaupassa parhaan hinnan. - Voihan metsänomistaja pyytää leimikostaan tarjouksen useammalta ostajalta, mutta yhdistyksen kautta saa tulkinta-apua ja ammattilaisen näkemyksen asiasta. Varsinkin katkonnan osalta yhdistyksellä on käytössään vankkaa tietoa. Hallinnon työ tiivistynyt Heli Rissanen on toista kertaa mukana metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa. Toimintaympäristön muutos näkyy luottamushenkilöiden toiminnassa lähinnä työskentelyn tiivistymisenä. - Hallituksen kokoontumisten määrää on pysynyt entisenä, mutta entistä tarkemmin seurataan tilannetta kentällä ja pyritään mukauttamaan omaa toimintaa sen mukaan. Kentältä tulevaa palautetta pyritään myös kuuntelemaan tarkalla korvalla. Helin mukaan yhdeksi ajankohtaiseksi asiaksi on nousemassa poikkeuksellisten talvien takia talvikorjuisten leimikoiden jääminen tekemättä. - Metsäteiden kunto voi olla yksi tekijä, että korjuu ei onnistu. Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Heli Rissanen toivoo, että myös tilat, joiden metsäpinta-ala on pieni, pysyvät yhdistyksen jäseninä. Yhdistyksen jäseninä ne voivat vaikuttaa siihen, että palvelupaletti sopii kaikenkokoisille tiloille. Heli on maatilametsänomistaja Uotilankylästä Nurmijärveltä. Metsäselain-mobiilimetsäsuunnitelma metsänomistajille Metsänhoitoyhdistys Uusimaa tarjoaa jäsenille ilmaisena jäsenetuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman. Vanhoja metsäsuunnitelmia ei kannata siirtää palveluun. Mobiilimetsäsuunnitelman mahdollistaa mhy:n jäsenille kehitetty Metsäselain-sovellus, joka on nyt ladattavissa Android- ja Windows Phone -laitteille suoraan laitteen sovelluskaupasta. iphone ja ipad -laitteille Metsäselain tulee saataville huhtikuun aikana. Metsäsuunnitelma aina mukana Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Sovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja sijainnin näyttö kartalla. Tulevaisuudessa on mahdollisuus reitin, valokuvien ja muistiinpanojen tallennukseen. Jatkossa on mahdollista myös yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen Metsäselaimen kautta, sekä metsäsuunnitelmatietojen päivitys Metsäselaimessa, jolloin voit lähettää päivitykset kätevästi metsäasiantuntijalle. Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla metsäselain, tai skannaamalla jutun alareunassa näkyvän QR-koodin yhteensopivalla sovelluksella. Voit tutustua mobiiliin metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Selaillaksesi sovelluksessa omaa metsäsuunnitelmaasi, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseesi. Hyötyjä vapaa-aikaan Metsäsuunnitelman ohella voit hyödyntää Metsäselainta erinomaisesti myös vapaa-ajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Jatkossa Metsäselaimeen tulee myös useita muita hyödyllisiä ja hauskoja toimintoja, kuten omien paikkojen ja reittien tallennus. Metsäselain on siis monipuolinen sovellus, joka kannattaa ottaa heti käyttöön. Kuvassa peruskarttapohjainen mallinäkymä metsäselaimesta Windows-puhelimessa. Voita Metsäselain-puhelin Nyt kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen metsäsuunnitelmaan liittyen, koska kaikkien uuden metsäsuunnitelman 1.6.2015 mennessä tilanneiden kesken arvotaan Metsäselaimen kanssa hienosti toimiva ja kestävä Motorola Moto E LTE Android -puhelin. Kuvassa ilmakuvapohjainen mallinäkymä metsäselaimesta Android-puhelimessa.
13 Jäsenmaksulaskutuksen alkaminen laittoi puhelimet soimaan yhdistyksen toimistossa Mäntsälän toimistossa työskentelevät toimistonhoitajat Merja Kippilä ja Elena Rautanen olivat valmistautuneet vastaamaan metsänomistajien tiedusteluihin. Mutta se, että postitus kirvoitti yli tuhat yhteydenottoa, oli työtä teettävä yllätys. Myös jäsenmaksujen viitenumerossa ollut virhe aiheutti kyselyitä metsänhoitoyhdistyksen toimistolle. Jäsenmaksut lähtivät valtakunnallisena massapostituksena ja virhe viitenumerossa paljastui vasta, kun asiakkaat koettivat maksaa. - Toimistolle tieto tuli asiakkaiden kautta, kertoo Elena Rautanen ja jatkaa, että virhettä ryhdyttiin heti paikkaamaan lähettämällä kaikille asiakkaille, joiden matkapuhelinnumero oli tiedossa, ryhmätekstiviesti. Myöhemmin myös korjatut laskut saatiin alkuperäiseltä postittajalta matkaan, mutta hieman hämäännystä aiheutti se, että ensimmäisen laskun eräpäivä umpeutui samaan aikaan, kun uusi lasku saapui. Odotukset paljastuivat palautteesta Tieto vuosikymmeniä jatkuneen käytännön muuttumisesta ei ollut tavoittanut kaikkia metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. - Siihen saattoi myös vaikuttaa se, että viimeinen maksuun tullut metsänhoitomaksu kannettiin viime vuoden loppupuolella, arvelee Merja Kippilä. Monelle oli myös se yllätys, että maksu oli vuodelta 2013 ja viime vuosi oli vapaavuosi kaikista maksuista. Yleisellä tasolla parhaiten perille on mennyt tieto siitä, että jäsenyys on jatkossa vapaaehtoista. - Asiakkaiden kanssa keskustellessa tuli monta kertaa ilmi, että vapaaehtoisuus oli ymmärretty niin, että jossain vaiheessa tulee kysely halukkuudesta jatkaa jäsenyyttä. - Puhelut saattoivat kestää parikymmentä minuuttiakin, mutta tärkeintä oli, että asiat selvisivät, kun metsänomistajan kanssa käytiin niitä läpi. Jälkikäteen on helppoa olla viisas, mutta muutostilanteesta olisi pitänyt tiedottaa enemmän. Jäsenyyden jatkumisesta automaattisesti uuden lain myötä informoitiin kaksi kertaa vuonna 2014 ilmestyneessä yhdistyksen lehdessä sekä viimeisen metsänhoitomaksun mukana menneessä maa- ja metsätalousministeriön kirjeessä. Huhtikuussa 2014 kaikille jäsenille lähetettin jo ensimmäiset jäsenkortit ja niiden yhteydessä kerrottiin myös jäsenyyden jatkuvan automaattisesti lakimuutoksesta huolimatta. Tuolloin jäsenkortit eivät aiheuttaneet juurikaan yhteydenottoja. Kiire taittunut, mutta savotta jatkuu Toimisto on selvinnyt urakasta ja normaaleista työrutiineistaan kunnialla. - Välillä on tehty pitkää päivää, että ylimääräiset työt saadaan pois alta, kun kevätkiireet alkavat, sanoo Merja. Keväällä kiireitä lisäävät taimien laskutuksen ja tilipäätökseen liittyvät työt. Jäsenmaksupostiin on liittynyt monta ennakoimatonta asiaa. - Postillakaan kaikki ei ole mennyt ihan putkeen, sillä meille on palautunut muun muassa Sallaan tarkoitettuja jäsenposteja, kertoo Elena ja jatkaa, että lähetysten viivakoodin lukeminen ei varmaan ole onnistunut joissain jakelupisteessä. Yllättävän urakan toimistolle Merja Kippilä neuvoo, että, jos ei tiedä minne pitää soittaa, niin kannattaa soittaa yhdistyksen toimistoon. Toimisto ohjaa kysyjän oikeaan osoitteeseen ja samalla voidaan tarkistaa myös metsänomistajan yhteystiedot. Jäsenmaksusavotassa on huomattu, kuinka tärkeää on, että yhteystiedot ovat ajan tasalla. Toimisto palvelee Mäntsälässä 8.00 16.00. ovat aiheuttaneet maksut, joiden kohdentamisessa on ongelmia. - Yksi ryhmä ovat maksut, jotka on suoritettu ilman viitenumeroa, kertoo Merja. Kun asiakas on havainnut, että viite ei toimi, mutta on kuitenkin maksanut laskun viitteettömänä, niin joissain tapauksissa on ongelmia selvittää, kenelle maksu kohdennetaan. Tällä hetkellä selvityksen alla ovat jäsenmaksut, jotka on maksettu kahteen kertaan eli asiakas on maksanut sekä alkuperäisen laskun että korjatun version. - Palautus onnistuu helposti, jos tilitiedot täsmäävät yhdistyksen rekisterin kanssa. Jos esimerkiksi perikunnan jäsenmaksu on maksettu omalta tililtä niin selvittäminen voi viedä aikaa, miettivät toimistonhoitajat. Kysyvä ei eksy! Merja ja Elena uskovat, että kysymysten toinen aalto on jossain vaiheessa tulossa, kunhan jäsenmaksusavotan ensimmäinen vaihe on saatu kunnialla maaliin. - Seuraavaksi varmaan selvitellään tapauksia, joissa metsänomistajalla on ollut palstoja useamman yhdistyksen alueella. Toimistonhoitajien ohje on, että aina kannattaa ottaa yhteyttä, jos kohtaa asian, johon kaipaa selvyyttä. Yhteydenotosta voi olla apua myös yhdistykselle, sillä metsää omistetaan monella tavalla; perheessä puolisoilla voi olla omia metsiä ja yhteisiä metsiä ja edelleen saatetaan olla osakkaina perikunnassa, yhtymässä jne. Palvelut keskitetty päätoimistoon Metsänhoitoyhdistyksen toimistot Askolassa, Jokelassa ja Orimattilassa ovat avoinna sovittaessa, mutta toimistopalvelut on keskitetty päätoimistoon Mäntsälään. - Asiakaspalvelusta suurin osa hoidetaan nykyään puhelimitse ja sähköpostilla. Asiakaskäyntien määrä on melko vähäistä, vaikka toimisto on lähes valtatien varressa, sanoo Merja. Toimistolla piipahtaneiden määrä on jäsenmaksujen myötä hieman noussut. Työt hoidetaan kahden toimistonhoitajan voimin. Merja Kippilä siirtyi Mäntsälään fuusion myötä, joskin ensimmäisen vuoden asemapaikka pysyi Monninkylässä. Elena Rautanen on tullut yhdistyksen palvelukseen vuonna 2011. Toimiston työnjako on sellainen, että Merjan vastuulla on kirjanpito, laskutus ja maksatus. Elenan vastuulla ovat puumaksut. - Tarvittaessa tuurataan toinen toisiaan ja puretaan yhdessä ruuhkaantuneita töitä. Metsänhoitoyhdistyksen Feromoni houkute palvelut kirjanpainajien pyydystämiseen. Asiantuntijapalvelut Puukaupalliset palvelut Puunmyyntisuunnitelma haetaan Pakkauksessa metsänomistajan tavoitteiden 5 hajustetta, mukaisesti jotka riittävät 1-5 ha alueelle. kilpailua puukauppaan ajankohtaisen Hajuste puumarkkinatilanteen laitetaan tuoreeseen selvitys pyyntipuuhun toukokuun hakkuukohteiden kartoitus ja tarvittavat maastomerkinnät alkupuolella ennen kirjanpainajan parveilua. puumäärä- ja hinta-arvio markkinoinnista Parveilu sopiminen alkaa, kun ilman lämpötila on 18-20 astetta, metsänhoitotöistä sopiminen, kustannusarvio ja asiapapereiden laadinta maassa lämpötila on 10-12 astetta. Puukaupan Pyyntipuuna toimeksianto toimii tuore puupino tai tuore tyvipölkky tai tarjouspyynnöt, tarjousten vertailu ja esittely metsänomistajalle muutaman pölkyn ristikko, joka on hieman irti maasta. ajankohtainen hinta-, erikoispuu- ja tukkirunkojen katkontatieto Pyyntipuu tulee laittaa esim. taimikon laitaan, kauppaehdoista sopiminen ja kaupan teko puun korjuun, vähintään katkonnan 20 ja mittauksen metriä valvonta tukkikuusikosta tai sen laidasta. puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen hyväksyminen Hajustepakkauksen hinta on 50 euroa + alv. Hajustetilaukset mhy:n toimistolle puh. 019 687 4333. Puun hankinta-/korjuupalvelu puunkorjuun suunnittelu, puiden markkinointi ja korjuu Koulutus, neuvonta ja tiedotus henkilökohtainen neuvonta ja työnopastus koulutustapahtumat ja retkeilyt, tiedotteet Metsäsuunnittelu tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ja ajan tasalla pito Metsäarviot ja lausunnot verottajalle, lahja- ja perukirjoihin, perinnönjakoon, sukupolven vaihdoksiin, tilan myyntiin tai ostoon metsätuho/vahinkoarviot Metsäveropalvelut Kiinteistörajojen selvityspalvelut Kiinteistönvälitys palvelut LKV-palvelut metsäkiinteistöjen välitys Kauppa- ja lahjakirjat Kaupan vahvistukset Elena Rautanen uskoo, että vielä huhtikuun ajan jäsenmaksuihin liittyvät asiat työllistävät toimistoa. Jäsenyyteen liittyvien kysymysten kirjo on ollut laaja ja paljon yhteydenottoja on aiheuttanut virheellisen viitenumeron aiheuttamat ongelmat. Mielenkiintoista on ollut, että ovi ei ole käynyt vain yhteen suuntaan, vaan liikkeellä on ollut myös metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi uudelleen liittyviä sekä kokonaan uusia jäseniä.
14 Namaste suomalaista osaamista Nepaliin Tänä keväänä eteeni osui varsin erilainen lomavaihtoehto. Tuttavani Metsänhoitoyhdistys Savotasta kertoi talvella omista kokemuksistaan FFD eli Finnish Agri-agency for Food and Forest Development ry n Nepalin kehitysyhteistyöprojektista, jota tukemassa Mhy Savotta on ollut. Yhteistyö tarjoaa käytännön työkaluja köyhien maiden tuottajaosuuskunnille. Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa olemme tottuneet naisten koko ajan parantuvaan tasa-arvoon, toimiviin aikatauluihin, liikennesääntöihin, puhtaaseen ilmaan, veteen ja ruokaan, sähköön, väljään asumiseen, omaan rauhaan yms. Nepalissa vastassa oli köyhyyttä, korruptoituneisuutta, kastijärjestelmä, valtavasti ihmisiä, röttelötaloja, saasteita, roskia, ja loputtomasti autoja, moottoripyöriä, skoottereita, kuormaautoja, riksoja, polkupyöriä, jne. Nepalissa ei juuri tunnu olevan muita liikennesääntöjä kuin vasemman puoleinen liikenne. Isoin ja nopein menee ensi, sitten muut. Liikenteen sekamelskan keskellä makoili koiria, vuohia ja pyhiä lehmiä. Teiden reunat ja joen törmät pursuivat eloperäistä ja vähemmän eloperäistä jätettä. Osa jätteestä kierrätettiin polttamalla kävelykaduilla. Ensivaikutelma autojen ja mopojen suhahdellessa senttien päästä ja kauppiaiden roikkuessa hihassa oli aika tyrmäävä, mutta päivässä parissa oppi saamaan selkoa kaaokseen ja tottua jatkuvaan auton torvien tööttäilyyn. Kathmandusta oli reilun 11 tunnin, 440 km ajomatka noin 51 000 asukkaan Tulsipuriin mutkaisia vuoristoteitä pitkin. Pudotus laakson pohjalle oli noin 5 metristä 1500 metriin. Tulsipur sijaitsee noin 2100 metrin korkeudella merenpinnasta. Onneksi ajoneuvona oli melko hyväkuntoinen Nissanin maasturi, mutta silti jopa paikallisen highwayn eli valtatien kunto oli sille haastavaa. Nepalin maaseudun teiden kunto vastasi pitkälti Suomessa heikoimpien teiden kuntoa kelirikkoaikana. Nyt oli kuitenkin menossa kuivakausi. Asfalttia oli siellä täällä ja sen laatu oli melko heikkoa. Nepalin metsien omistus ja Tulsipurin metsät Nepalissa metsien omistus on jakaantunut yksityisille maanomistajille, erilaisille osuuskunnille ja yrityksille sekä valtiolle. Tulsipurissa metsäosuuskuntien hallinnoimien metsäalueiden omistus on annettu kyläläisille. Pienimmillään yhden osuuskunnan metsien koko on pari hehtaaria. Näiden jäsenet yrittävät saada toimeentulonsa mm. polttopuun myynnillä ja pyöreän puun myynnillä. 62 % eli valtaosa Nepalin sahatavarasta tulee ulkomailta, paikallinen sahatavara täyttää harvoin sahauksen laatukriteerit. Suurin osa puusta käytetään yhä lämmitykseen ja ruuanlaittoon. Kotimaiselle sahatavaralle olisi kova kysyntä. Eukalyptus on yksi tärkeimmistä puulajeista nopean kasvun takia, bambua käytetään paljon mm. rakennustyömailla rakennustelineisiin ja vaateteollisuuteen. Pääsääntöisesti metsäosuuskunnilla on käytössä 10 vuotissuunnitelmat, jossa on tärkeää olla määriteltynä kaikki ko. kauden toimet, muita toimenpiteitä ei saanut tehdä. Lisäksi suunnitelmaan piti kirjata toimenpiteiden vaikutukset ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Yksi iso ongelma on saada paikalliset sitoutumaan kestävään metsänhoitoon ja ymmärtämään työtehtävät eikä tekemään ne siten kuin aita on matalin. Lisäksi korjuuolosuhteet ovat paikoin todella hankalat korkeuserojen, eroosion ja mutavyöryjen takia. Toisaalta monella arki saattaa täyttyä ihan vaan ruuan hankkimisesta, ruuan valmistuksesta, parin vuohen ja kanan hoidosta, heinien keruusta metsistä kotieläimille, polttopuiden keruusta ja muusta taloudenpidosta. Tällaiseen arkeen on vaikea sisällyttää kestävää metsänhoitoa. Tulsipurin metsät on lehtipuuvaltaisia Sal-metsiä. Sal on sukua suomalaiselle raidalle. Metsät uudistetaan pitkälti juurivesoista, taimituotanto ei ole kauhean laajaa. Jonkin verran metsiä uudistetaan myös varttamalla taimia. Korkeammalla vuoristossa lehtipuumetsät muuttuvat männiköiksi. Iso ongelma on puiden paikallinen juurikääpäsieni sekä erilaiset tuhohyönteiset. Ja kun metsät uudistetaan juurivesoilla, myös laho leviää. Joissain paikoissa mm. elävien puiden kaataminen on ehdottomasti kiellettyä sekä noin 700 eri puulajista osa on kokonaan suojeltuja. Edellisten vuosikymmenien takaisten ryöstöhakkuiden takia metsissä ei saa tehdä avohakkuita ja harvennuksiinkin tarvitsee luvat. Monelle Tulsipurin metsäosuuskuntatapaamisissa meidät toivotettiin tervetulleiksi kukkaseppelein ja saimme Tikat eli siunausmerkit otsillemme. Tika on värjättyä riisijauhoa, jota painettiin otsille. Aina päivän lopuksi otsat olivat värijauheen peitossa.. - Kathmandusta oli reilun 11 tunnin, 440 km ajomatka noin 51 000 asukkaan Tulsipuriin mutkaisia vuoristoteitä pitkin. Matkalla näimme Nagarkotin maisemia, 2195 m merenpinnan tasosta. Kathmandusta reilut 30 km itään. taholle lupapolitiikka on niin vaikeaselkoista ja byrokraattista ettei siihen lähdetä. Työkaluina metsänhoidossa paikallisilla on pokasaha, kirves ja sirppi. FFD:n projektin kenttätyö Tulsipurissa Tämä FFD:n projekti keskittyi metsäosuuskuntien toiminnan parantamiseen Dangin maakunnassa Tulsipurissa. Projektin tarkoitus oli perehtyä yhteisöomisteisten metsien käyttöön, hyödyntämiseen ja puuntuotannon mahdollistaman liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi pyrkimyksenä oli mm. auttaa paikallisia hoitamaan metsiään kestävästi, parantaa kasvatetun puun laatua, avustaa paikallisille tarjottavan koulutuksen järjestämisessä, ja näiden avulla saada osuuskuntien jäsenille parempia puukaupantuloja. Kuutena päivän tapasimme seitsemän eri osuuskuntaa. Näissä tapaamisissa mm. opetimme relaskoopin käyttöä, kerroimme Suomen metsätaloudesta, metsien kestävästä käytöstä, moottorisahan käytöstä, kerroimme naisten asemasta Suomessa sekä kävimme näiden yhteisöjen kanssa keskusteluja siitä, millaisia ongelmia ja tarpeita heillä on kehittää metsätalouttaan. Nämä tapaamiset järjestettiin yhteisöjen omistamissa metsissä ja niiden lähialueilla. Paikalliset olivat perustaneet koealakuvioita, jossa testattiin eri harvennusmalleja ja eri puulajeja tietyille kasvupaikoille. Niistä on toivottavasti jatkossa paljon apua. Vielä paikallisilla ei ole käytössä metsäsertifiointia, mutta mahdollisesti lähitulevaisuudessa. Osuuskuntatapaamisissa meidät toivotettiin tervetulleiksi kukkaseppelein ja saimme Tikat eli siunausmerkit otsillemme. Tika on värjättyä riisijauhoa, jota painettiin otsille. Aina päivän lopuksi otsat olivat värijauheen peitossa. Tapaamisiin osallistui 70 100 osakasta. Monessa paikassa meille tarjottiin syötävää, mistä ei kohteliaisuussyistä voinut kieltäytyä. Mm. kokkareista hapatettua puhvelinmaitoa ja kuivattua riisiä, keitettyä riisiä ja kanaa tai vuohta erilaisissa mausteisissa kastikkeissa, paikallisia hedelmiä tai kookosmaitoriisivanukasta. Onneksi maitohappobakteerit olivat käytössä. Osuuskuntatapaamisten lisäksi tapasimme mm. Suomen suurlähetystön metsäedustajia, Nepalin Maa- ja metsätalousministeriön alaisten moniportaisten järjestäytyneiden yksiköiden edustajia. Näiden viranomaistahojen tapaamisista oli ainakin se hyöty, että he myönsivät laillisen tuen tälle projektille ja alueen metsien hoitoon suunnitelmien mukaisesti. Kuulemma jo kolmessa vuodessa tämän FFD:n projektin aikana paikallisten naisten asema metsäosuuskunnissa on parantunut. Heillä on vähimmäiskiintiöt naisten määrille ja miehetkin tuntuivat hyväksyneen, että myös naiset saavat opiskella ja käydä töissä. Yksikin osuuskunnista oli puhtaasti naisten vetämä ja hallinnoima. Jatkossa mm. parantamalla naisten tietotaitoa ja työnsaantimahdollisuuksia, perheiden taloudellinen tila voi parantua huomattavasti. Yhtenä ongelmana on edelleen naisten aseman muuttuminen jos aviomies kuolee, nykyään ei sentään enää polteta naista elävältä miehen ruumiin kanssa. Maastojakso Tulsipuriin oli hieno kokemus ja näimme nepalilaisten todellista elämää. Kyläläiset olivat todella vieraanvaraisia ja aidon uteliaita. Joka paikassa tervehdittiin sanalla Namaste eli tervehdin sinun pyhyyttäsi. Olimme monelle varmaan ensimmäiset valkoihoiset muualla kuin telkkarissa. Kokemus oli ikimuistoinen ja opimme arvostamaan kaikkia Suomen mukavuuksia paljon enemmän kuin aikaisemmin. Välillä oli kyllä täysin käsittämätöntä ymmärtää nepalilaisten ajatusmaailmaa, kulttuuria, uskontoa ja tapoja. Niina Nupponen
15 Kokeneen metsäammattilaisen ohje tyhjät paikat istutetaan ja hoitotyöt tehdään ajallaan Matti Huhtanen valmistui metsäopistosta vuonna 1961 ja vuotta myöhemmin alkoi työ Orimattilan metsänhoitoyhdistyksen neuvojana. Nuori metsäammattilainen joutui melkoiseen paikkaan, edellisenä kesänä Maire, yksi Suomen tuhoisimpia ukkosmyrskyjä, oli kaatanut 200000 tukkirunkoa ja 70000 mottia kuitupuuta. Myrskyn jälkien paikkaaminen oli mittava urakka. Apuna istutustyössä oli myös varusmiehiä Hennalan varuskunnasta ja kaikkiaan uudistettiin 2000 hehtaarin ala. - Metsäuudistaminen oli kovaa työtä nykyiseen verrattuna, sillä istutus tehtiin kuokalla ja taimet olivat paljasjuurisia ja suuria, sanoo Matti Huhtanen ja jatkaa, että yhteen säkkiin mahtui 50-100 tainta. Matti muistelee, että taimihuolto ei alkuaikoina aina ollut kovin varmaa ja niitä jouduttiin haalimaan aina Ruotsista ja Virosta saakka. Isojen muutosten aikaan n työ keskittyi 60-luvulla vielä pitkälti leimaukseen ja tienvarsimittaus työllisti myös paljon. Tämän päivän käytäntöön suuri ero oli siinä, että neuvoja teki paperityöt kotona. - Leimausvauhdissa 150 pinomottia päivässä oli neuvojalle aivan kelpo tulos. Metsänkäsittelytavan muuttuminen tapahtui voimakkaasti 60-luvun lopulla. Avohakkuut lisääntyivät voimakkaasti ja se näkyi myös metsänviljelytoiminnan kehityksessä. Toiminnan alusta vuoteen 1967 istutettiin tilastojen mukaan reilut 800000 tainta, vastaavasti vuosina 1968-1982 taimia istutettiin lähes viisi miljoonaa kappaletta. Metsään tulivat monitoimikoneet ja sen myötä myös hakkuualojen ennakkoraivaukset. - Orimattilassa pyrittiin tekemään perusmetsänhoitoa. Tyhjät paikat istutettiin ja hoitotyöt tehtiin ajallaan. Yhdistyksen toiminta kasvaa Metsänhoitoyhdistyksen toiminta kasvoi ja niiden myötä paperisota. Yhdistykseen palkattiin ensin osa-aikainen toimistotyöntekijä, joka myöhemmin siirtyi toimistonhoitajaksi. Yhdistys sai oman toimiston 70-luvulla ja ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin Matti Huhtanen vuonna 1981. Merkittävä asia oli oman korjuupalvelun syntyminen. - Sen voidaan laske alkaneen pylväskaupasta Lahden kaupungin kanssa. 1980-luvun alussa yhdistyksen palveluksessa oli neljä metsäammattilaista ja toimistonhoitaja. Metsäsuunnittelu on ollut yhdistyksen työkalupakissa vuodesta 1973 saakka. Ensimmäinen aluesuunnitelma ja tilakohtaiset suunnitelmat tehtiin Heinä-Leitsamaalle, Sitran yhtenä kokeilualueena. Eläkkeellä aikaa metsälle Matti Huhtasella on menossa seitsemästoista eläkevuosi. Kotitalo on komean männikön keskellä Orimattilan Heinämaalla ja Matti myöntää edelleen seuraavansa suhteellisen tarkkaan metsäasioita. - Omat työt metsässä eivät nyt oikein onnistu, kun polven korjauksesta on kulunut niin vähän aikaa. Eläkepäivinään Matti on kuitenkin hoitanut metsiään aktiivisesti niin 1967 Askolasta hankkimallaan tilalla kuin yhteisellä palstalla Muoniossa. - Askolassa on vanha maatila, jossa oli alkujaan 17 eri peltokuviota, nyt niistä suurin osa on metsitetty. Matti Huhtanen on sitä mieltä, että mönkijä on erinomainen hankinta omatoimisesti metsätöitä tekevälle. - Varsinkin, kun askel lyhenee niin esimerkiksi istutustyömaalle kulkevat taimet ja työkalut helposti mukana. Taimikoissa on kesällä töitä ja raivausveitset on hankittu sukulaistenkin varalle. Kalamiesten keidas Naapankijärvi Oy Muonion Kihlangin kylässä on aivan oma tarinansa. Innokkaiden kalamiesten porukka päätti, että pohjoisesta on saatava mökin paikka, kun siellä oltiin kalassa käyty. - Jotenkin oli luonnollista kävellä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja siellä ei varsinaisesti ollut mökin paikkaa, mutta tarjolla oli metsäpalsta, jossa oli järvenrantaa ja järvessä siikoja. Metsän ja lomapaikan omistamisessa osakeyhtiönä on harvinaisempaa, mutta se on osoittautunut toimivaksi. Moniko muistaa vielä tämän? Uuden mhy-lain kohdalla ollaan puhuttu paljon jäsenyyden vapaaehtoisuudesta, mutta pitää muistaa, että jo 50-luvulta saakka oli mahdollisuus anoa ainakin alennusta metsänhoitomaksusta. Niin kutsuttua neljännesmaksua anottiin metsänhoitolautakunnalta ja myös maksettiin sille. Metsänhoitolautakunta eli myöhemmin metsäkeskus myönsi neljännesvaroista avustuksia metsähoitoa edistäviin hankkeisiin. - Esimerkiksi Orimattilan metsänhoitoyhdistyksen ensimmäisen tietokoneen, Mikro Mikon, hankintaan saatiin neljännesmaksu varoja, kertoo Matti Huhtanen. Metsämiehen koti on metsän keskellä. Matti Huhtasen omakotitalon ympärillä kohoaa komea männikkö Heinämaalla. Matti Huhtanen kertoo, että tontilla on jo muutama yli 50 senttinen runko. IPSOWIT TEHOKAS KIRJANPAINAJA- KUORIAISEN FEROMONI! Kuusimetsäsi suojaksi tilaa ilmainen käyttöopas Meiltä myös: Taimisuojukset Merkintäkepit Myyräloukut Riista-aidat Matti Huhtanen mainittiin jossain lehtiartikkelissa seitsemän saunan mieheksi. Vuosien varrella saunojen määrä on hieman pudonnut, kun kesämökistä syntymäkotikunnassa Ruovedellä on luovuttu, nyt niitä on viisi. Tuotteita metsäsi suojaksi! P. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.fi www.forestum.fi
16 Vilahdus tulevaisuudesta Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee kaksi yrityskylää toinen Helsingissä ja toinen Espoossa. Krista Kimmo Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. Montako laitetaan? kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. Yksi riittää, asiakas ilmoittaa. Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen alaasteen kuudesluokkalaisia, jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palkka, voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. Suomeen sopiva Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. Voittoa vai tappiota? Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon. Hanna Lehto-Isokoski Hanna Lehto-Isokoski Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena. Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä.
17 Family Timber Finland mukaan puukauppaan Family Timber Finland Oy (FTF) on perustettu vuonna 1993. Yhtiö on keskittynyt viime vuosina pääasiassa metsäkiinteistöjen välitykseen markkinointinimellä Etelä-Suomen Metsätilat LKV. Lisäksi yhtiö on tehnyt jonkin verran vientikauppaa. Metsänomistajien liitto Etelä- Suomen osakkeiden siirryttyä metsänhoitoyhdistyksille, on Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi ja sitä edeltäneet Itä- Hämeen ja Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liitot ehtivät toimia 73 vuotta. Vaikka liiton tehtävänä ei ollut varallisuuden kerääminen, kertyi sitä toiminnan aikana eri muodoissaan noin 700 000 euron verran. Tämä omaisuus, vähennettynä lopettamisesta aiheutuvilla kuluilla, jaetaan jäseninä olleille metsänhoitoyhdistyksille puretun liiton tavoitteiden mukaisesti käytettäväksi metsänomistajien etujen ajamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toimitilat myynnissä Liiton omistamat toimitilat Lahdessa ja Nurmijärvellä ovat olleet välittäjällä myynnissä viime syksystä saakka. Varteenotettavia ostajia ei ole vielä löytynyt. Nurmijärven toimisto on vuokrattu, Lahden toimisto on myös Family Timberin toimintaa linjattu uudelleen. FTF tulee mukaan vientikaupan lisäksi myös kotimaan puukauppaan välittämään omistajayhdistyksien korjuupalvelupuuta. Tavoitteena on kehittää ja kasvattaa metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelua ja tuoda samalla metsänhoitoyhdistysten jäsenille lisää vaihtoehtoja puukauppaan. Puukauppatoimintaa on palkattu käynnistämään metsätalousinsinööri Tapio Viinikka, joka on aloittanut toimitusjohtajan vielä omassa käytössä. Hintapyynnöt Lahden keskustassa sijaitsevasta 127 m² toimitilasta on 210 000 euroa ja Nurmijärven 82 m² toimistosta 78 000 euroa. Metsänhoitoyhdistyksistä Family Timber Finlandin osakkaita Metsänomistajien liitto omisti 2/3 Family Timber Finland Oy:n (FTF) osakkeista. Ne on lahjoitettu alueen metsänhoitoyhdistyksille jäsenmaksujen suhteessa. Näin metsänhoitoyhdistyksistä tuli FTF:n osakkaita. Vuoden alussa FTF:n uutena toimitusjohtajana aloitti metsätalousinsinööri Tapio Viinikka. Yhtiön toiminta tukee metsänhoitoyhdistysten toimintaa ja sen kehittämistä. Rahavarallisuus käytetään edunvalvontaan Toimitilojen myynnin ja lopettamistoimien jälkeinen varallisuus siirretään metsänhoitoyhdistysten nimiin MTK:hon asiakasvaratilille. Varat käytetään pääosin MTK:lle maksettaviin jäsenmaksuihin 2-3 vuoden aikana. Näillä jäsenmaksuilla taas rahoitetaan alueella olevien metsäasiantuntijoiden edunvalvontatyötä mm. maankäyttöön liittyvissä asioissa. tehtävässä 1.1.2015. Hän siirtyi tehtävään Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta metsäpäällikön tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut toiminnanjohtajana pitkään Keski-Suomessa, viimeksi Mhy Metsossa. Family Timber Finlandilla on kaksi toimipistettä. Kiinteistövälitystä hoitavan Leena Tetrin löytää Hollolan Salpakankaalta Mhy Päijät-Hämeen kanssa samalta käytävältä ja Tapio Viinikan työpiste on Hämeenlinnassa Mhy Kanta-Hämeen naapurina. Metsänomistajien liiton varallisuus metsänomistajien hyväksi Metsänomistajajärjestön uudistuksessa siirryttiin tämän vuoden alussa kolmiportaisesta kaksiportaiseen organisaatioon. Alueelliset metsänomistajien liitot purettiin ja liittojen metsäasiantuntijat siirtyivät MTK:n palvelukseen. Selvitysmiehet huolehtivat toiminnan lopettamisesta Metsänomistajien edunvalvonta uudistui vuodenvaihteessa Lakkautettujen Metsänomistajien liittojen tilalle rakennetun asiantuntijaverkoston myötä MTK:n metsälinjalle nimitettiin maakuntiin 13 kenttäpäällikköä/ metsäasiantuntijaa. Hämeenlinnan toimistolla kenttäpäällikkönä/metsäasiantuntijana toimii Asta Sarkki, vastuualueinaan Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa. Hänen erityisosaamisvastuunsa ovat alueellinen kaavoitus, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka, viestintä, markkinointi, ketjutoiminnan kehittäminen ja metsäsertifiointi. Kenttäpäälliköt vastaavat yleisestä edunvalvonnasta ja asioiden seuraamisesta omilla vastuualueillaan. He tekevät alueellista sidosryhmäyhteistyötä ja pyrkivät nostamaan järjestäytymisastetta sekä edistämään edunvalvontayhteistyötä. Lisäksi heille kuuluu yhdistysten yhteistyötoiminnan ja palveluiden kehittämisen ohjaus ja tuki. Erityisosaamisvastuidensa mukaisesti kenttäpäälliköt tekevät Markku Wiik Liitto purkautui virallisesta 31.12.2014. Toiminnan alasajo tapahtuu kuitenkin tämän vuoden aikana. Siitä vastaavat kolme purkavassa kokouksessa valittua selvitysmiestä. Varsinaiset lopettamiseen liittyvät työt, mm. arkistojen läpikäyminen ja säilytettävien asiakirjojen pakkaus säilytettäväksi, ovat loppuvaiheessa. Merkittävin keskeneräinen asia on toimitilojen myynti. Varallisuuden jakoa ei voida tehdä ennen kuin sen tarkka määrä on selvillä. Viimeisenä toimena selvitysmiehet tekevät ilmoituksen yhdistysrekisteriin liiton toiminnan loppumisesta. Esko Laitinen Yksi kolmesta selvitysmiehestä myös yhteistyötä MTK:n muiden linjojen ja ryhmien kanssa. Tapio Viinikka Leena Tetri OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA METSÄTILAA Etelä-Suomen metsätilat LKV on erikoistunut metsätilojen välitykseen. Tarjoamme sinulle yli 20 vuoden kokemuksella ammattitaitoista ja luotettavaa välityspalvelua yhdessä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Nyt myynnissä: Orimattila Kuivanto n. 27,8 ha, puusto 1884 m3, 100 000 /tarjous Orimattila Niinikoski n. 42,5 ha, puusto 3968 m3, 180 000 /tarjous Orimattila Viljaniemi 99,78 ha, rajoittuu rantaan kaavan muk. 2 loma-asunnon rantarakennuspaikkaa, puusto 9096 m3, 472 000 /tarjous Hyvinkää Kytäjärvi 3,34 ha, tien varressa pikkutila, jolla porakaivo valmiina (ei sähköä), 65 000 /tarjous Esitteet karttoineen ja kaikki kohteet: www.es-metsatilat.fi Kun suunnittelet tilakauppaa, ota meihin yhteyttä! Kirjaudu TILAVAHTI palveluun, saat tiedon uusista myyntikohteista sähköpostiisi. Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, gsm 040 771 9923, info@familytimber.com Välityspalkkio 4,96% kauppahinnasta, minimi 2500 (sis. alv 24 %). Metsän ammattilainen välittää
18 Jarmo Poutiainen metsävaltuuskuntaan MTK:n uusimuotoinen metsävaltuuskunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Tampereella tammikuun lopussa. Metsävaltuuskunta valitsi entisen puheenjohtajiston jatkamaan toimessaan Mikko Tiirolan johdolla. Kokous valitsi metsänomistajien edustajiksi MTK:n valtuuskuntaan 20 edustajaa ja heille varahenkilöt. Eteläistä Suomea edustuvat Annukka Kimmo Lappeenrannasta ja Jarmo Poutiainen Nastolasta. Jarmo Poutiainen on myös mhy Päijät-Hämeen hallituksen puheenjohtaja, joten hänen kauttaan paikallisetkin viestit välittyvät eteenpäin. Kiitokset yhteistyöstä Oltuani Metsänhoitoyhdistys Uusimaan palveluksessa metsäneuvojana kolmisen vuotta, on tullut aika siirtyä kohti uusia metsiköitä Pohjois- Karjalan kotoisiin maisemiin. Kulunut aika täällä etelässä on pitänyt sisällään runsaasti mielenkiintoisia tehtäviä, kirjavan joukon kaikennäköistä metsää ja ison kaartin Teitä metsänomistajia. Kullakin metsänomistajalla on ollut omat tavoitteensa metsänsä kasvatukselle, ja niitä on ollut ilo lähteä porukassa toteuttamaan. Kiitos siitä! Tänä aikana olen kohdannut oman toimialueeni metsissä niiden rehevien maiden, huimien vuosikasvujen ja kuusivaltaisuuden lisäksi kasvulle suotuisan ilmaston ikävämmät piirteet; toistuvat myrskytuhot ja lähes epidemiaksi yltyneen kirjanpainajaongelman. Jälkimmäisen tiimoilta tein aikanaan opintojeni lopputyönkin, sillä pystykuivien kuusten näkeminen siinä mittakaavassa pysäytti pohjoisemman tulokkaan kävelyn tykkänään. Esimerkiksi termi kuivanen oli tyystin uusi minulle, kun kesäharjoittelijan hommissa yhdistyksessä aloittelin. Työtä siis riittää edelleen: taimikot kasvavat huimaa vauhtia, nuori puusto kamppailee kasvutilasta keskenään ja luonto tekee omin päin leimikkoa arvometsiin, lupia kysymättä. Aina kaikkea ei aktiivisinkaan metsänomistaja ehdi itse tekemään, eikä se olekaan välttämätöntä. Kokemani perusteella osaan sanoa, että tämä talo on aina tehnyt parhaansa metsänomistajan eteen. Siksi näihin ja kaikkiin metsällisiin asioihin löytyy varmuudella apua, nyt ja tulevaisuudessa, metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänomistajia ja työkavereita kiittää sekä kumartaa Heikki Kukkonen Kyle Williams, kuvassa keskellä, vieraili keväällä mhy Uusimaan alueella tutustumassa suomalaisen kuusitukin laatuun. Hän toimii englantilaisen sahan Pontrilas Timber Ltd:n puunostajana. Markku Heinonen, oik. selostaa motolistalta tukin katkontatarkkuutta. Family Timber Finland Oy:n toimitusjohtaja Tapio Viinikka, vas. toimi kolmipäiväisen vierailun isäntänä. Kyle Williams oli positiivisesti yllättynyt sekä päätehakkuu- että harvennustukin laadusta. VERO VERO VERO VERO VERO VERO VERO VERO MUISTA TARKISTAA VEROEHDOTUKSESI TIEDOT Tarkista omasta veroehdotuksestasi että verottajan kirjaamat tiedot ovat ehdotuksellasi oikein. Vertaa lukuja tehtyyn metsäveroilmoitukseesi ( 2C-lomake) sekä ostajilta saatuun vuosi-ilmoitukseen tai mittaustodistuksiin. Puunmyyntituloista ennakkoon maksetut verot (ostaja vähentänyt tilityksen yhteydessä, vuosi-ilmoitus tai mittaustodistus) Metsätalouden puhdas pääomatulo tai Metsätalouden tappiollinen pääomatulo 2C -lomake Metsätalouden korot näkyvät tulonhankkimisvelan koroissa VERO VERO VERO VERO VERO VERO VERO VERO T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä. Joel Linden, Mäntsälän Soukkiosta, on 2½ -vuotias tarmokas lapsen lapseni, hän on mummolassa töihin lähdössä ja laittoi itse varusteen päälle. Kesämummola, noin 52 ha metsätila, sijaitsee Kontiolahdella. Joelin kotitilalla Mäntsälässä on myös hieman metsää. Joel on syntynyt Joulun aaton aattona 2011 ja silloinen tapaninmyrsky kaatoi Joelin kotimetsän. Terveisin Kalevi Manninen. Joel ja muutkin innokkaat nuoret pääsevät raivaussahakurssille sinä vuonna, kun täyttävät 15 vuotta.
19 TAPAHTUMAKALENTERI Mhy Uusimaan tapahtumat tiistai 9.6. Raivaussaha-kurssi, nuorille ja naisille. Kokoontuminen mhy:n Mäntsälän toimistolle klo 8.30. Ilmoittautuminen 1.6. mennessä mhy:n toimistolle puh. 019 687 4333. Päivä on jäsenille perheineen maksuton, muilta peritään 60 euroa + alv. tiistai 9.6. Metsäomistajien metsätaitokilpailut Vihdin Nummitupa. Kokoontuminen klo 17, sarjat miehet, naiset, nuoret. Tervetuloa taitoilemaan koko perheen voimin. Osoite: Lopentie 1616, 03790 Vihtijärvi. Katso ajo-ohje: www.nummitupa.fi torstai 11.6. Naisten metsäpäivänä retkeillään Nurmijärvelle, Teemalla metsää ja nähtävyyksiä. Ohjelmassa mm. vierailu taimitarhalla ja Aleksis Kiven maisemissa. Bussi lähtee Orimattilan linja-autoasemalta, Orionaukiolta klo 7.45, Mäntsälästä mhy:n toimiston pihalta, Osuustie 1 B klo 8.15 ja Hyvinkäältä Martin Siwan pihalta, Sillankorvankatu 66 klo 8.40. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä mhy:n toimistolle puh. 019 687 4333 tai toimisto@uusimaa.mhy.fi. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Päivä on jäsenille maksuton, muilta peritään 60 euroa + alv. tiistai 23.6. Taimikonhoito. Kokoontuminen mhy:n Mäntsälän toimistolle klo 8.30. Ilmoittautuminen 15.6. mennessä mhy:n toimistolle puh. 019 687 4333. Päivä on jäsenille maksuton, muilta peritään 60 euroa + alv. Pääkaupunkiseudun tapahtumat 19.5. ja 16.6. Metsänomistajaketjun lakimies Tuomo Pesälä tavattavissa Helsingissä. Tapaamispaikka Simonkatu 6, ajanvaraus palvelutoimisto@mhy.fi tai 040 580 3981. Lakineuvonannan hinta 180 e/h, sis alv. Hyrian metsäkoulutus 9.5. Metsänuudistaminen, Hyria, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Ilmoittautuminen 1.5. mennessä sivuilta www.hyria.fi 16. 17.5. Taimikonhoito, Hyria, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä sivuilta www.hyria.fi Katso muut Hyrian metsäkurssit sivuilta http://www.hyria.fi/koulutukset/aikuiskoulutukset/ tutkinnot_koulutusaloittain/metsaala Avoimet metsänhoitoyhdistysten jäsenten SM-metsätaitokilpailut perjantai 7.8.2015 Hartolassa, Krouvin lavalla Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.), joukkuekilpailu Ilmoittautuminen 30.6.2015 mennessä osoitteessa www.mhy.fi/paijat-hame Osallistumismaksu 70 /jäsen, muut 100 /hlö, nuoret maksutta. Jälki-ilmoittautumiset +20. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Pertti Mäkinen, puh. 0400 355 704, pertti.makinen@phnet.fi Kilpailusta tiedotetaan mhy Päijät-Hämeen nettisivuilla www.mhy.fi/paijat-hame Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemis Mänty- ja koivutukilla paras menekki kuidun Eihän se kysynnän nyt niin mene! vilkastuminen odottaa investointien valmistumista Puukaupan näkymistä vuosina 2015 ja 2016 saatiin uutta huhtikuun alussa, kun Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi tuoreen metsäsektorin ennusteensa. Metsäteollisuustuotteiden vienti PTT arvioi heikon talouskasvun jarruttavan suomalaisen metsäteollisuuden vientiä. Investoinnit nostavat kuitenkin massa-, kartonki- ja sahateollisuuden vientimääriä jo tänä vuonna. Ensi vuonna vienti kasvaa PTT:n arvion mukaan voimakkaammin. Paperiteollisuuden tuotantomäärän PTT ennakoi putoavan huomattavasti sekä tänä että ensi vuonna. Sahatavaramarkkinoilla 2015 2016 Paperi määrä -7-6 -5-4 hinta -2 0-2 0 Kartonki määrä 3 4 8 9 hinta 1 2 1 2 Massa määrä 3-5 4 5 hinta 7 9-6 -4 Sahatavara määrä 0-2 2 4 hinta -1 0 1 2 alkuvuosi on ollut haasteellinen. Euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden on heikentänyt Suomen viennin kilpailukykyä. Vientikysyntä on myös hiljentynyt, minkä johdosta viime vuoden aikana kohonneita lopputuotevarastoja ei ole saatu pienennettyä. Sahatavaran tuotanto laskee PTT:n mukaan tänä vuonna 3 4 prosenttia. Vientimäärä kasvaa vain niukasti koko vuoden osalta. Kotimaassa heikko rakentamisaktiviteetti vähentää sahatavaran kysyntää. Sahatavaran keskivientihinnan PTT ennustaa laskevan lievästi. Metsäteollisuuden lopputuotteiden tuotannon notkahdus tänä vuonna heijastuu PTT:n mukaan myös hakkuisiin ja puukauppaan. Viime vuoden alun nousuhuuma taittui vuoden loppua kohti. Siten tämän vuoden alkupuolen vertailuluvut osoittavat puumarkkinoilla ja hakkuissa melkoisia laskuprosentteja, mutta kehitys tasoittuu PTT:n ennusteen mukaan vuoden loppua kohti. Puun tuonti on pysynyt melko tasaisena, eikä siinä tänä tai ensi vuonna PTT:n mukaan tule merkittäviä muutoksia. Hankintahakkuiden osuuden PTT arvioi nousevan edelleen tänä ja ensi vuonna. Kokonaisuudessaan hakkuukertymä jää tänä vuonna PTT:n ennusteen mukaan viime vuotta pienemmäksi. Mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee PTT:n arvion mukaan hieman kuusitukin hinnan laskiessa, joten kokonaisuudessaan havutukkien keskimääräinen vuosihinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuotuisen keskihinnan PTT arvioi hieman laskevan. Metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tänä vuonna 1,7 miljoonan kuutiometrin lisäystä, mikä vaikuttaa PTT:n arvion mukaan epätodennäköiseltä tällä hetkellä. Metsänhoitoyhdistyksen avulla Kysy hoidat lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä omalta tai metsänhoitoyhdistykseltäsi. kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, Yhteystiedot niin löydät osoitteesta huolehdimme metsästäsi, toteutamme www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajat Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
20 Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Tutkitusti enemmän kasvuvoimaa ja jopa tuplasti tuottoa Jalostetut taimet on varmin ja kustannustehokkain ratkaisu puuston laadun parantamiseen ja metsän arvokasvun nopeuttamiseen. *Esimerkki perustuu Skogsforskin 17,9%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Ålbrunnan siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on saatavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi! Se on geeneissä. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa www.skogsplantor.fi Loksahdus_keskitta ja _laituri_250x180.indd 1 Puh. 0500 569566 johan.gronros@skogsplantor.fi Jalostettu taimi Metsikkötaimi 100% 223% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. 4/17/15 1:32 PM