1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAUSTAA... 5. 2.1 Jätehuolto ja energiantuotanto... 5

1.10.2004 Jätepolttoaineen energiahyötykäyttöhankkeen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

1 Sisältö 18067 LAHTI ENERGIA OY JÄTEPOLTTOAINEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAUSTAA... 5 2.1 Jätehuolto ja energiantuotanto... 5 2.1.1 Energiahyödyntäminen on merkittävä jätehuoltoratkaisu... 5 2.1.2 Jätteiden energiahyötykäyttöä koskevat säädökset... 6 2.1.3 Biojätestrategiaehdotus... 7 2.2 Kaasutustekniikan kehityksestä... 8 2.3 Tuotekaasun puhdistustekniikan kehitys... 9 3 HANKKEESTA VASTAAVA, NYKYTOIMINNAN KUVAUSTA JA MUUT OSAPUOLET... 10 3.1 Hankkeesta vastaava... 10 3.2 Kymijärven voimalaitoksen yleiskuvaus... 10 3.3 Muut osapuolet... 12 4 HANKKEEN TARKOITUS JA SUUNNITTELUTILANNE... 16 4.1 Hankkeen tarkoitus... 16 4.2 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu... 16 5 HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS... 17 5.1 Hanke ja sen sijoittuminen... 17 5.2 Kapasiteetti, tuotanto ja polttoaineiden käyttö... 18 5.3 Tekniset ratkaisut... 19 5.3.1 Yleistä... 19 5.3.2 Murskain... 20 5.3.3 Kaasutuslaitos... 20 5.3.4 Tuotekaasun puhdistus... 21 5.3.5 Kaasunpolttokattila... 21 5.3.6 Savukaasujen puhdistus... 21 5.3.7 Jäte ja jäähdytysvedet... 22 5.4 Sivutuotteet... 22 5.5 Liikenne... 23 5.6 Arvioitavat vaihtoehdot... 24 5.7 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin... 25 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS... 26 6.1 Sijainti ja maankäyttö... 26 6.2 Maa- ja kallioperä... 27 6.3 Pohja- ja pintavedet... 28 6.4 Kasvillisuus ja eläimistö... 28 6.5 Ilmanlaatu... 29 6.6 Melu ja liikenne... 29 6.7 Kaavoitus- ja suojelutilanne... 29

2 Sisältö 7 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 33 7.1 Arviointitehtävä ja ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi... 33 7.2 Olemassa olevat selvitykset... 34 7.3 Arvioitavat ympäristövaikutukset ja suunnitellut selvitykset... 34 7.3.1 Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen... 35 7.3.2 Vaikutukset luontoon sekä pinta- ja pohjavesiin... 40 7.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 40 7.3.4 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen... 41 7.3.5 Vaikutukset jätehuoltojärjestelmään... 41 7.4 Epävarmuustekijät ja oletukset... 41 7.5 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 41 7.6 Vaikutusten seuranta... 42 7.7 Vaihtoehtojen vertailu... 42 8 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT... 43 8.1 Ympäristövaikutusten arviointi... 43 8.2 Rakennuslupa ja kaavoitus... 43 8.3 Ympäristölupa... 43 8.4 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa sekä muut luvat... 43 9 ARVIOINTIMENETTELYN ETENEMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 44 9.1 Osallistumisen järjestäminen... 44 9.2 Arviointimenettelyn eteneminen... 45 10 LÄHTEITÄ... 46 11 SANASTO JA LYHENTEET... 47 12 KYMIJÄRVEN VOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELULLISIA TOIMIA... 49 Kartat Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/04

3 18067 LAHTI ENERGIA OY JÄTEPOLTTOAINEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 1 Johdanto 1 JOHDANTO Lahti Energia Oy suunnittelee osallistuvansa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävään jätehuoltoratkaisuun. Siinä Lahden kaupungin omistama Lahti Energia Oy tarjoaa mahdollisuuden nykyisellään osin loppusijoitukseen ja osin nykyiseen kaasuttimeen menevän jätteen käsittelyyn. Nämä jätejakeet ohjattaisiin jätteenkäsittelylaitoksen kautta uuteen rakennettavaan, kaasutustekniikkaan perustuvaan Lahti Energia Oy:n laitokseen. Näin loppusijoitettava jätemäärä mm. Kujalan jätekeskuksen alueella pienenee oleellisesti. Kaasutustekniikkaan perustuva laitos sijoittuu nykyisen Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen. Laitoksen polttoaineena käytetään syntypaikkalajiteltua ja laitosmaisesti käsiteltyä jätepolttoainetta. Tämä tukee yhdessä muiden jätehuollon kehittämistoimien kanssa valtakunnallisia ja alueellisia jätehuollon kehittämistavoitteita. Se vähentää tulevaisuudessa loppusijoitusalueiden tarvetta ja mahdollistaa jätteiden hyödyntämisasteen merkittävän nostamisen. Lahti Energia Oy on ollut maassamme edelläkävijä lajitellun jätepolttoaineen energiasisällön hyödyntämisessä. Vuodesta 1998 laitoksella on ollut käytössä kaasutinlaitos, joka tuottaa pääkattilaan biomassasta ja jätepolttoaineista valmistettua tuotekaasua. Kaasutinlaitos on käyttänyt noin 110.000 tonnia jätepolttoainetta vuodessa. Kymijärven nykyisen kaasuttimen käyttö energiajätteen kaasutuksessa loppuu 28.12.2005. Tämän jälkeen kaasutinlaitos käyttää jatkossa ainoastaan puuta ja jätepolttoaineen käyttöä varten rakennetaan korvaava ratkaisu. Kuva 1.1 Yleisnäkymä Kymijärven voimalaitokselta

4 1 Johdanto Uusi ratkaisu perustuu myös kaasutintekniikkaan. Nykyisen voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan kaksi uutta kaasutinta ja yksi uusi kaasunpolttokattila. Kaasutin tullaan mitoittamaan 300.000 tonnille lajiteltua ja käsiteltyä jätepolttoainetta vuodessa. Laitoksen polttoaineteho on suunnitelman mukaan noin 160 MW. Polttoaine toimitetaan Kujalan jätekeskukseen suunnitellulta Lassila Tikanoja Oyj:n jätteen käsittelylaitokselta, Keravan käsittelylaitokselta sekä pienempiä määriä muualta Etelä-Suomen alueelta. Tuotettu energiamäärä korvaa fossiilisten polttoaineiden lähinnä kivihiilen käyttöä. Se vastaa noin 20 % Lahti energian Kymijärven voimalaitoksella tuotetusta energiamäärästä. Kaasutustekniikan ydin on jätepolttoaineen muuttaminen suljetussa lämmitetyssä reaktoritilassa kaasumaiseen muotoon ja kaasun puhdistaminen korkealaatuiseksi polttoaineeksi. Prosessi on suljettu, eikä siitä tule päästöjä ilmaan tai veteen. Kaasutinlaitos koostuu kaasuttimesta oheislaitteineen, joita ovat mm. polttoaineen kuljetin- ja käsittelylaitteet, kaasunpuhdistus- ja tuhkanpoistolaitteet sekä muut apulaitteet. Hankkeeseen kuuluu lisäksi jätepolttoaineen vastaanotto, päivävarastointi sekä tuhkan käsittely voimalaitoksen alueella. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen perusteella. Asetuksen hankeluettelon kohta on seuraava: 11b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden [ ] fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa [ ]. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon. Arvioinnin tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen suunnitelma kaasutuslaitoksen vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Hämeen ympäristökeskus tulee antamaan lausuntonsa tästä arviointiohjelmasta. varsinainen arviointityö tehdään lausunnon mukaisesti

5 2 Hankkeen taustaa 2 HANKKEEN TAUSTAA 2.1 Jätehuolto ja energiantuotanto 2.1.1 Energiahyödyntäminen on merkittävä jätehuoltoratkaisu Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma ja sitä täydentävät alueelliset jätesuunnitelmat edellyttävät yhdyskuntajätteen hyödyntämisasteen nostamista 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Tällä hetkellä hyötykäyttöaste on maassamme keskimäärin alle 40 %. Jätteitä koskevaa lainsäädäntöä kiristetään jatkuvasti. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksessa esitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen lähes täydellistä kieltämistä vuodesta 2010 lähtien kuten Ruotsissakin on jo tehty. Tällöin kaatopaikalle voitaisiin sijoittaa vain lajiteltua ja esikäsiteltyä jätettä. Hyödyntämisasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimia, joissa jätteiden tuottajien tarpeita varten kehitetään keräily-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmät, jotka mahdollistavat yhä tehokkaamman kierrätyksen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Kuva 2.1 Lainsäädännön asettamat jätteiden hyödyntämistavoitteet. Jätteiden hyötykäyttöasteen nostamisessa suurin potentiaali Suomessa on energiahyötykäytön lisäämisellä. Jätteestä valmistetaan silloin ympäristönsuojelun laatu- ja teknisten vaatimusten mukaista polttoainetta. Tämä taas edellyttää laitoksia, jotka valmistavat energiakäyttöön soveltuvaa polttoainetta teollisuuden, kaupan, rakennustoiminnan, asutuksen ja muiden kiinteistöjen alkulajitelluista jätteistä.

6 2 Hankkeen taustaa Jätteiden energiahyötykäyttö tukee valtakunnallisia jätehuollon tavoitteita, joiden mukaan jätettä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Kierrätykseen kelpaamattomasta materiaalista valmistettu polttoaine tulee korvaamaan neitseellisten polttoaineiden käyttöä ja säästää näin luonnonvaroja. Energiahyötykäyttöä edeltävän lajittelun ansiosta myös hyötyjätteet voidaan saada entistä paremmin ja tarkemmin talteen. Jos kierrätykseen kelpaamattomalla prosessoidulla jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, vähennetään samalla myös kasvihuonekaasupäästöjä. Jätteen energiasisällön hyödyntämiseen tulee vaikuttamaan oleellisesti EU:n jätteenpolttodirektiivi, joka on sovitettu Suomen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Määräykset astuvat voimaan asteittain ja koskevat kaikkia kattiloita 28.12.2005. Asetus kiristää jätteenpolton päästörajoja huomattavasti. Tämä merkitsee mm. sitä, että yksikään Suomen nykyisistä jätepolttoaineita tai jätteitä polttavista kattiloista ei voi jatkaa ilman lisäinvestointeja ja uutta ympäristöluvitusta vuoden 28.12.2005 jälkeen. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen toteutettavan hankkeen voidaan katsoa edistävän valtakunnallisia ja kansainvälisiä tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehittäminen on tärkeä keino energiantuotannon päästöjen vähentämisessä. Suomi on sitoutunut ns. Kioto-ilmastosopimuksen mukaan viimeistään tarkastelukaudella 2008-2012 vähentämään fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat CO 2 -päästöt vuoden 1990 tasolle. Keinoina ovat biopolttoaineiden käytön lisääminen ja CO 2 - päästöttömän energiantuotannon rakentaminen (tuulivoima, vesivoima, ydinvoima ym.). Koska suunnitteilla oleva kaasutinlaitos käyttäisi 60-80-prosenttisesti bioperäisiä, puhtaita jätepolttoaineita, se tukisi Kioto-sopimuksen toteutusta ja tuottaisi omalta osaltaan vihreää energiaa. 2.1.2 Jätteiden energiahyötykäyttöä koskevat säädökset Valtioneuvoston asetus (362/2003) jätteen polttamisesta astui voimaan 1.6.2003. Jätteenpolttoasetuksella ja samanaikaisesti annetulla ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella säädetään vaatimukset jätteenpoltolle. Vaatimukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) ja koskevat poltettavan jätteen laadun selvittämistä, polttoolosuhteita, päästöjä ilmaan ja veteen, päästöjen mittaamista, toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa muodostuvan jätteen (tuhkan) käsittelemistä ja hyödyntämistä. Jätteenpolttoasetuksessa on päästörajat typen oksideille (NO X ), rikkidioksidille (SO 2 ), hiukkasille, kaasumaisille ja höyrymäisille orgaanisille aineille (TOC), kloorivedylle (HCl), fluorivedylle (HF), hiilimonoksidille ( häkä, CO), dioksiineille ja furaaneille sekä raskasmetalleille. Jätteen energiahyötykäyttölaitos suunnitellaan siten, että päästöt alittavat asetuksen mukaiset raja-arvot (vrt. kpl. 5.3.6).

7 2 Hankkeen taustaa Melutason ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla on asetettu valtioneuvoston päätöksessä (993/92). Päätöksellä ehkäistään meluhaittoja ja turvataan viihtyvyys maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Päätöstä ei kuitenkaan sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuojaksi tarkoitetuilla alueilla. Jätteenpolttolaitos suunnitellaan siten, että meluohjearvot ympäristössä eivät sen toiminnan johdosta ylity. Jäte- ja jäähdytysvesipäästöjä koskevat vaatimukset määritellään kaupungin viemäriverkostoon johdettavan veden osalta Lahti Vesi Oy:n kanssa tehtävässä sopimuksessa ja mahdollisen vesistöön johdettavan jäähdytysveden osalta ympäristölupapäätöksessä. Savukaasuja ei ole suunniteltu puhdistettavaksi pesurimenetelmällä, joten laitoksella ei synny puhdistuksen jätevesiä, joihin sovellettaisiin jätteenpolttoasetuksen päästörajoja. Muita jätevesiä syntyy hyvin vähän. Jätteenpolttolaitos tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämällä jätteiden läjittämistä kaatopaikoille ja lisäämällä niiden hyödyntämistä energiana. Laitoksella syntyvät jätejakeet (tuhka, polttokelvoton jäte, omat jätteet) käsitellään ja sijoitetaan ympäristölupamääräysten edellyttämällä tavalla tai hyötykäytetään siten, että jätelain vaatimukset täyttyvät. Arvioitava hanke suunnitellaan jätteen energiakäyttöä koskevien säädösten mukaisesti ja täyttää tekniikaltaan sekä päästötasoiltaan näiden säädösten vaatimukset. 2.1.3 Biojätestrategiaehdotus Ympäristöministeriön työryhmä luovutti huhtikuussa 2003 ehdotuksensa kansalliseksi biojätestrategiaksi. Strategian perusteena on EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimus yhdyskuntajätteen sisältämän biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen asteittaisesta rajoittamisesta 35 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 1995 tasoon. Toisena perusteena on valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistus vuoteen 2005. Siinä vaatimustaso on asetettu EU:n vaatimuksia tiukemmaksi. Kansallisena tavoitteena on rajoittaa myös teollisuudessa syntyvän biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Työryhmä keskittyi ennen muuta yhdyskuntajätteiden biohajoavan osan käsittelyyn, koska teollisuudessa tavoitteet on käytännöllisesti katsoen saavutettu. Työryhmä ei kuitenkaan päässyt riittävään yksimielisyyteen linjanvedosta biologisen käsittelyn eli käytännössä kompostoinnin ja jätteen energiasisällön hyödyntämisen eli polton välillä. Se päätyi ehdottamaan mekaanisbiologista esikäsittelyä, jonka tuloksena syntyvät jakeet voidaan jatkokäsitellä tarkoituksenmukaisella tavalla. Nyt arvioitavassa hankkeessa on tarkoitus hyödyntää yhdyskunnissa ja teollisuudessa syntyvästä jätteestä valmistettua jätepolttoainetta. Hanke vähentää kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää lisäämällä sen energiahyödyntämistä. Hanke on siten biojätestrategiaehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

8 2.2 Kaasutustekniikan kehityksestä 2 Hankkeen taustaa Kaasutustekniikan perusteet ovat olleet tunnettuja jo kauan. Kaasutusprosessia on käytetty kemianteollisuuden prosessien osina 1900-luvun alkupuolelta alkaen tuotettaessa esimerkiksi hiilestä ja öljyistä teollisuuden raaka-ainekaasuja. Sota-aikana autoissa käytettyjen häkäpönttöjen periaate oli myös sama. Kaupallisessa energiantuotannossa kaasutus ei ole ollut taloudellisesti kilpailukykyinen prosessi. Sen avulla on pyritty löytämään ratkaisuja tuottaa kaasua kaasuturbiinikäyttöön ja sitä kautta kaasukombivoimalaitoksiin. Tämäntyyppiset laitokset ovat kuitenkin toistaiseksi osoittautuneet käyttötaloudeltaan heikoiksi. Kaasutuksella voidaan kuitenkin uusien teknisten ratkaisujen ansiosta ja jätehuoltoon kytkettynä tuottaa taloudellisesti fossiilisia polttoaineita korvaavaa polttoainetta. Kuva 2.2 Periaatekuva kaasuttimesta

9 2 Hankkeen taustaa Suomessa on käytössä kaksi isoa kaasutuslaitosta, jotka kaasuttavat jäteperäisiä materiaaleja energiantuotannossa käytettäväksi kaasuksi. Näistä toinen toimii Lahdessa Kymijärven voimalaitoksen yhteydessä ja toinen Varkaudessa Corenson tehtaan yhteydessä. Ensin mainitussa kaasutetaan jätepuuta, erilliskerättyä energiajätettä (lähinnä pakkausmateriaalia) sekä muovijätettä ja jälkimäisessä nestepakkausten pinnoitteena käytettyä muovia. Nyt arvioitavan hakkeen keskeinen ero em. kaasutinlaitoksiin on se, että tässä hankkeessa kaasu puhdistetaan ennen sen polttoa kaasunpolttokattilassa. 2.3 Tuotekaasun puhdistustekniikan kehitys Perinteisissä kaasutinlaitoksissa tuotekaasu on johdettu kaasutuksen jälkeen sellaisenaan poltettavaksi. Poltossa muodostuvien savukaasujen epäpuhtauksia on vähennetty olemassa olevaa puhdistustekniikkaa hyödyntäen ennen savukaasujen johtamista ympäristöön. Tyypillisiä ratkaisuja ovat sähkö- ja pussisuodattimet sekä erilaiset pesurit ennen piippua. Tuotekaasun poltossa muodostuvien savukaasujen haitta-aineiden epäpuhtauksia voidaan merkittävästi vähentää puhdistamalla tuotekaasu ennen polttoa. Tällöin tuotekaasu jäähdytetään ja suodatetaan jolloin suodatuksen yhteydessä kaasua voidaan käsitellä erilaisin kemikaalein esim. HCl -pitoisuuden laskemiseksi. Jatkumona tuotekaasun puhdistukselle on kehitetty järjestelmiä, joilla käsitellään tuotekaasun puhdistuksesta muodostuva rejekti. Puhdistetun tuotekaasun polttamisen jälkeen savukaasu voidaan puhdistaa perinteisillä savukaasupuhdistimilla. Kuivasuodatukseen perustuvia tuotekaasun puhdistinlaitteita ei ole aiemmin ollut kaupallisesti saatavilla, eikä niitä ole sovellettu voimalaitoskokoluokassa. Kymijärven voimalaitoksessa kuivasuodatukseen perustuvaa tuotekaasunpuhdistinlaitteistoa on kokeiltu todellisissa tuotanto-olosuhteissa noin 3000 h. Järjestelmän toiminta ja suorituskyky ovat olleet hyviä.

10 3 Hankkeesta vastaava, nykytoiminnan kuvaus ja muut osapuolet 3 HANKKEESTA VASTAAVA, NYKYTOIMINNAN KUVAUSTA JA MUUT OSAPUOLET 3.1 Hankkeesta vastaava Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeesta vastaavana on Lahti Energia Oy. Kaasutuslaitos on tarkoitus toteuttaa Lahti Energian Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen. Lahti Energia Oy on Lahden kaupungin 100 prosenttisesti omistama yhtiö. Lahti Energia Oy toimittaa sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niihin liittyviä palveluja pääasiassa Lahden ympäristöön. Lahden lisäksi jakeluverkkoon kuuluu Nastola ja Hollola sekä osin Iitti, Hämeenkoski ja Asikkala. Sähkön myynti vuonna 2003 oli 1 525 GWh (miljoonaa kilowattituntia) ja kaukolämmön tuotanto 1 265 GWh vuodessa. Höyryä myytiin noin 250 GWh ja maakaasua 412 GWh. Yhteensä energiaa tuotettiin noin 3 040 GWh/a. Kaikkiaan jakelualueella on asiakkaita 77 000. Sähköasiakkaita on noin 73 000, kaukolämpöasiakkaita 6 000, maakaasuasiakkaita 294 ja höyryä toimitetaan kahdeksalle asiakkaalle. Yhtiön palveluksessa on noin 320 työntekijää. Yhtiön liikevaihto vuonna 2003 oli 137 milj. euroa. Lahti Energia Oy on ollut myös edelläkävijä lajitellun jätepolttoaineen energiasisällön hyödyntämisessä. Vuodesta 1998 laitoksella on ollut käytössä biomassasta ja jätepolttoaineesta tuotekaasua valmistava kaasutinlaitos. Laitos on käsitellyt 110.000 tonnia jätepolttoainetta vuodessa. Se on ollut merkittävä osa paikallista ja alueellista sekä valtakunnallisia jätehuoltoratkaisuja. 3.2 Kymijärven voimalaitoksen yleiskuvaus Voimalaitoksen rakentaminen ja kehitysvaiheet Kymijärven voimalaitos on valmistunut vuonna 1975 ollen valmistuessaan pelkästään öljykäyttöinen. Vuonna 1982 tehtiin muutos jolla mahdollistettiin kivihiilen käyttö. Vuonna 1986 maakaasun tullessa Lahteen pääprosessin yhteyteen rakennettiin kaasuturbiinilaitos, sekä varustettiin pääkattila maakaasupolttimilla. Vuonna 1998 käynnistyi kaasutinlaitos, joka syöttää pääkattilaan biomassasta ja jätepolttoaineista valmistettua tuotekaasua. Kaasuturbiinissa käytetään vuosittain noin 300 GWh maakaasua. Voimalaitos nykyisellään Voimalaitoksen pääprosessi on oheisen kuvan 3.2 mukainen. Kombikytkennällä eli ns. talvikäytössä kaasuturbiinin pakokaasujen lämpö otetaan talteen pääprosessiin pakokaasukattilassa lämmittämällä siinä höyrykattilan syöttövettä. Kaasuturbiiniprosessia voidaan ajaa myös kesäkäytöllä, jolloin pakokaasukattilassa talteen otettu energia lämmittää kaukolämpövettä. Tätä ajotapaa käytetään nimensä mukaisesti kesällä, kun pääprosessi seisoo. Sitä voidaan käyttää myös höyryprosessin rinnalla joissakin erikoistilanteissa. Voimalaitoksen sähköteho on 200 MW ja kaukolämpöteho 250 MW. Vuotuinen energiantuotanto on noin 1000 GWh kaukolämpöä ja 600-1000 GWh sähköä. Pääkattilassa käytetään vuosittain noin 1700 GWh (250 000 t) vähärikkistä kivihiiltä, noin 350 GWh tuotekaasua ja noin 150 GWh maakaasua.

11 3 Hankkeesta vastaava, nykytoiminnan kuvaus ja muut osapuolet Kuva 3.1. Kymijärven voimalaitos ilmakuvassa Pääkattilassa käytetään normaalisti vuosittain 1700 GWh/a (250,000 ton/a) hiiltä ja noin 350 GWh tuotekaasua ja 150 GWh maakaa-sua. Kaasuturbiinissa käytetään 300 GWh maakaasua. Kaasuttimella korvataan 15-20 % kattilan fossiilisesta polttoaineesta ja vähennetään laitoksen hiilidioksidipäästöjä lähes yhtä suurella prosenttiosuudella. Kivihiiltä tuodaan useista eri maista Loviisan satamaan joista se kuljetetaan voimalaitoksen omalle varastokentälle. Laitosalueen varastokentälle voidaan sijoittaa noin 220 000 tonnia hiiltä. Tämä vastaa seitsemän kuukauden kulutusta täydellä teholla. Maakaasu tulee Venäjältä Gasum Oy:n jakeluputkistoa pitkin voimalaitoksen paineenvähennysasemalle. Voimalaitoksen yksiköillä on yhteinen valvomo, josta kaikkia koneistoja ja laitteita ohjataan ja valvotaan keskitetysti.

12 3 Hankkeesta vastaava, nykytoiminnan kuvaus ja muut osapuolet 3.3 Muut osapuolet Kuva 3.2 Kymijärven voimalaitoksen prosessikaavio Voimalaitos ja ympäristö Kymijärven voimalaitoksen hiilikattilan jälkeen on pölynpuhdistuksessa sähkösuodatin. Typenoksidipäästöjä hallitaan polttoteknisesti yläilman säädön ja low-no x polttimien avulla. Rikkidioksidipäästöjä hallitaan erittäin vähärikkisen kivihiilen ja kaasupolttoaineiden avulla. Voimalaitoksen savukaasujen päästöjä ilmaan tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittarein. Voimalaitoksen vesilaboratorio analysoi prosessivesiä sekä lauhteita ja höyryjä. Hiililaboratoriossa analysoidaan hiili- ja puupolttoaineita. Polttoaineen valmistus: Jätepolttoaineen käytön kannalta keskeistä on laatuvaatimukset täyttävän polttoaineen valmistus. Tätä toimintaa varten Lassila & Tikanoja Oyj (L&T) hakee lupaa ottaa vastaan Kujalan käsittelykeskukseen suunnitellussa laitoksessa rakennus- ja purkutoiminnan -, sekä kaupan, teollisuuden ja palvelutoiminnan yhteydessä muodostuvaa jätettä sekä tarvittaessa asumisessa syntyvää jätettä. L&T jatkojalostaa vastaanotetut jätteet käsittelylaitoksessaan materiaalikierrätykseen ja energiahyötykäyttöön soveltuviksi. Jätteen laitosmaisella käsittelyllä tarkoitetaan tässä jätehuoltomääräysten mukaisesti jätteen syntypaikalla esilajitellun materiaalikierrätykseen tai energiahyötykäyttöön tarkoitetun materiaalin ja sekalaisemman mekaanista käsittelyä vaativan jätteen käsittelyä siten, että lopputäyttöön ohjautuva jätemäärä saadaan mahdollisimman pieneksi.

13 3 Hankkeesta vastaava, nykytoiminnan kuvaus ja muut osapuolet Jätteenkäsittelylaitoksen halliin rakennetaan kierrätysmateriaalien lajittelu- ja paalauslinja sekä mekaaninen jätteen käsittelylinja, jolle vastaanotetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti lajiteltu jäte, joka nykyisin menee kaatopaikalle tai kaasutukseen. Käsittelylinjalla jäte murskataan ja seulotaan erilaisilla seuloilla. Metallit ja ei-magneettiset metallit erotellaan magneeteilla. Lopputuotteena tulee energiantuotannossa hyödynnettävä jätepolttoaine sekä kaatopaikalle sijoitettava loppujae. Kierrätyspolttoaine, REF (Recycled Fuel), on syntypaikkalajiteltua erilliskerättyä jätepolttoaineitta, joka on käynyt läpi lajittelun, murskauksen ja magneettierotuksen. REF:lle on olemassa SFS-standardi 5875. Standardi määrittää menettelytavat, joita käyttäen kierrätyspolttoaineen laatu voidaan hallita ja polttoaine voidaan jakaa laatuluokkiin. Kaasutinlaitoksen käyttämiä polttoaineluokkia ovat REF I ja REF II, jotka ovat kierrätyspolttoaineista laadultaan puhtaimpia. Käytännössä käytettävä polttoaine koostuu puuhakkeesta sekä kaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä. Nykyiselle kaasuttimelle tulevan polttoaineen laatua on seurattu vuodesta 1997 ja polttoaineanalyysit on tehty VTT:llä SFS 5875 standardin mukaisesti. Jätteenkäsittelylaitoksella valmistettavan kierrätyspolttoaineen laatua tullaan jatkossakin tarkkailemaan saman standardin mukaisesti ja tarvittavilta osin Lahti Energia Oy:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Alueelle rakennetaan 1-3 käsittelyrakennusta tai varastointihallia. Rakennusten määrään ja sijoitteluun alueella vaikuttavat mm. paloturvallisuuskysymykset, eikä lopullisia päätöksiä ole vielä tehty. L&T hakee ympäristölupaa ottaa vastaan ja käsitellä vuosittain Kujalan jätteenkäsittelylaitoksessa keskimäärin 250 000 tonnia materiaalikierrätykseen ja energiahyötykäyttöön soveltuvia jätteitä. Jätteet ovat luokiteltavissa tavanomaiseksi jätteeksi. Jätemäärät jakaantuvat seuraavasti: kierrätysmateriaalit (paperi, muovi yms.) 50 000 t/a energiahyötykäyttömateriaalit (puu, energiajae) 50 000 t/a sekalainen jäte 150 000 t/a Jätemäärä on vuosittain laitoksen kautta kulkeva maksimijätemäärä. Jätteet eivät ole samanaikaisesti käsittelylaitoksella, vaan alueella käsitellään vastaanotettu jäte vaatimusten mukaisesti, jonka jälkeen se toimitetaan mahdollisimman nopeasti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, joko hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Jätteenkäsittelylaitoksessa käsiteltävä jäte on peräisin L&T:n sopimusasiakkailta. Laitos on suunniteltu palvelemaan yhtiön Etelä- ja Itä-Suomen sekä osittain myös Keski-Suomen alueella olevia asiakkaita. Jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta Lahteen vastaa luvan hakijan oma kuljetusorganisaatio alihankkijoineen. Lisäksi alueelle otetaan vastaan erillissopimuksin myös muiden kuljetusyhtiöiden tuomia jätteitä.

14 3 Hankkeesta vastaava, nykytoiminnan kuvaus ja muut osapuolet Jätteen kuljetus jätekeskukseen tapahtuu pääosin täysperävaunuun sijoitetuissa konteissa. Lähialueilta jätteitä kuljetetaan myös jäteautoilla ja vaihtolava-autoilla. Laitokselta tapahtuva kuljetus Kaasutinlaitokselle tapahtuu pääosin puoliperävaunukonteissa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy on vuonna 1993 perustettu 13 kunnan (Artjärvi, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä) omistama osakeyhtiö. Yhtiön toimialueella asuu noin 198 000 asukasta ja toimii noin 9 000 yritystä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:llä on keskeinen rooli koko Päijät-Hämeen jätehuollossa. Yhtiön Kujalan jätekeskuksessa käy vuosittain noin 50 000 ajoneuvoa ja jätteitä vastaanotetaan noin 100 000 t. L&T:n käsittelylaitoksessa muodostuvat rejektit, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa käyttökohdetta, toimitetaan Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n jatkokäsittelyyn tai loppusijoitusalueelle. Yhtiöllä on myös merkittävä rooli neuvonta- ja valistustehtävissä. Kuva 3.3 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskus ja polttoaineen valmistuslaitoksen sijoittuminen Päijät-Hämeen jätehuoltojärjestelmä perustuu syntypistelajitteluun, jossa jätteiden lajittelu eri jätelajeihin tapahtuu kiinteistöillä. Isoilla asuinkiinteistöillä jäte lajitellaan viiteen lajiin ja pienkiinteistöillä kahteen jätelajiin. Teollisuudessa, toimipaikoilla ja laitoksissa jätteen lajitteluvelvoite määräytyy syntyvän määrän perusteella. Kaikilla kiinteistöillä on velvoite lajitella erikseen ainakin energia- ja kaatopaikkajäte.

15 3 Hankkeesta vastaava, nykytoiminnan kuvaus ja muut osapuolet Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen hyväksymän ympäristö- ja liiketoimintastrategian mukaan yhtiö toimii mm. siten, että yhdyskuntajätteistä hyödynnetään 75 % vuonna 2010 ja samalla jätehuollon ympäristövaikutuksia vähennetään. Hyödyntämistavoitetta ei pystytä saavuttamaan pelkällä syntypistelajittelulla, vaan tarvitaan laitosmaista käsittelyä ja energiasisällön talteenoton tehostamista. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:llä ei ole omaa polttolaitosta. Hyödyntämisasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimia, jossa jätteiden tuottajien tarpeita varten kehitetään keräily-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmät, jotka mahdollistavat yhä tehokkaamman kierrätyksen ja hyödyntämisen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tässä Lahti Energia Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistyö edistää merkittävästi energiasisällön hyödyntämistä. Lahden kaupunki Lahden kaupunki omistaa Lahti Energia Oy:n ja se on myös suurin osakas Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Kaupungin intresseissä on edelleenkin järjestää jätehuolto ja energian tuotanto toisiaan tukevalla tavalla. Päijät-Hämeen alueella jätteiden syntypaikkalajittelu ja kierrätys ovat valtakunnallisesti korkealla tasolla. Tämän muodostumista on edistänyt mahdollisuus hyötykäyttää jätteisiin sitoutunut energia paikallisessa voimalaitoksessa.

16 4 Hankkeen tarkoitus ja suunnittelutilanne 4 HANKKEEN TARKOITUS JA SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Hankkeen tarkoitus YVA-menettelyssä arvioitava hanke on jätepolttoaineen energiahyötykäyttö Päijät-Hämeessä. Hankkeen tarkoituksena on tarjota paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä jätehuoltoratkaisu. Siinä muutoin loppusijoitettava jäte käsitellään siten että sen energiasisältö voidaan hyödyntää kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Hankkeella on merkittävä vaikutus Päijät-Hämeen ja Eteläisen Suomen jätehuoltoon. Energiahyötykäyttöön soveltuva jäte saadaan pois kuormittamasta kaatopaikkoja ja jätteestä saatu energia voidaan hyödyntää ja samalla voidaan vähentää osittain fossiilisten polttoaineiden käyttöä. YVA-menettelyssä tutkitaan mitä ja minkälaisia ympäristövaikutuksia aiheutuu hankkeen eri vaihtoehdoissa koskien hankkeen sijoittamista, laajuutta ja teknisiä ratkaisuja. Hanke tuottaa myös uutta tietoa ja tekniikkaa jätteen kaasutuksesta. 4.2 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Suunniteltavan laitoksen tekninen periaate ja kokoluokka on päätetty. Lahti Energialla on aiesopimus jätteen toimittamisesta laitokseen Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitus saada päätökseen alkuvuodesta 2005. YVA-menettelyn jälkeen on mahdollista hakea valitulle ratkaisulle ympäristölupa, jonka tulisi olla käytettävissä vuoden 2005 loppuun mennessä. Lupakäsittely, toimijoiden keskinäisten sopimusten valmistelu, laitoksen suunnittelu ja rakentaminen ajoittavat mahdollisesti rakennettavan laitoksen käyttöönoton vuoteen 2007 2008.

17 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus 5 HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 5.1 Hanke ja sen sijoittuminen Arvioitava hanke on jätepolttoaineen energiahyödyntäminen. Se mahdollistaa muutoin kaatopaikoille sijoitetavan jätteen energiasisällön hyödyntämisen ja vähentää näin oleellisesti jätteen loppusijoitustarvetta. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelu rajataan seuraavien toimintojen aiheuttamien vaikutusten tarkasteluun: Laitos ja sen tarvitsema infrastruktuuri (mm. voima- ja kaukolämpölinjat). Jätepolttoaineen kuljetus voimalaitokselle ja vastaanotto laitoksella. Jätepolttoaineen kaasutus. Kaasun puhdistus. Kaasun poltto. Savukaasujen puhdistus. Tuhkien käsittely ja toimitus. Hanketta tarkastellaan erillisenä toimintakokonaisuutena Kymijärven voimalaitoksesta. Arvioitava hanke sijoittuu Kymijärven voimalaitoksen olemassa olevalle voimalaitosalueelle. Kuva 5.1 Kymijärven voimalaitoksen sijainti

18 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Kuva 5.2 Kaasutinlaitoksen sijoittuminen 5.2 Kapasiteetti, tuotanto ja polttoaineiden käyttö Mitoitus ja tuotanto Hankkeessa on tarkoitus kaasuttaa maksimissaan 300 000 tonnia jätepolttoainetta vuodessa. Laitoksen polttoaineteho on noin 160 MW. Laitos tulee ympärivuotiseen, jatkuvaan käyttöön. Polttoaineet Jätepolttoaineen valmistus ei sisälly tähän hankkeeseen, vaan siitä vastaavat muut toimijat. Lahti Energia Oy tekee sopimukset jätepolttoaineen valmistajien kanssa. Sopimuksissa otetaan huomioon mm. polttoaineen laatuvaatimukset. Jätepolttoaine toimitetaan jätteenpolttolaitoksen vastaanottoasemalle joko paalattuna, paalattuna ja käärittynä silppuna, tai irtosilppuna katetuilla kuorma-autoilla. Polttotekniikka Jätepolttoaineen sisältämä energia vapautetaan kaasuttamalla polttoaine tarkoitusta varten rakennettavissa kaasuttimissa, joiden tuottama tuotekaasu johdetaan puhdistamisen kautta kaasunpolttokattilaan poltettavaksi. Näin syntyvä höyry käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

19 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Kuva 5.3 Jätepolttoaineen hyödyntäminen kaasutuksen avulla. Kaaviokuva toteuttamisesta ja hankkeen rajauksesta 5.3 Tekniset ratkaisut Jätepolttoaineen energiahyötykäytössä syntyvien sivutuotteiden ja jätteiden käsittely rajataan tämän ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle. Jos jäte luokitellaan ongelmajätteeksi ne käsitellään ongelmajätteiden käsittelyluvat omaavassa laitoksessa. Jos ne luokitellaan tavanomaisiksi jätteiksi ne pyritään ohjaamaan materiaalihyötykäyttöön. Jos hyötykäyttökohdetta ei ole materiaali käsitellään asetettujen vaatimusten mukaisesti Miekan läjitysalueella. 5.3.1 Yleistä Suunnitelmana on rakentaa olemassa olevan Kymijärven voimalaitoksen yhteyteen uusi kaksilinjainen kaasutuslaitos tuottamaan jätepolttoaineesta palavaa tuotekaasua. Tavoiteltu polttoainekapasiteetti on noin 300 000 t/a. Kaasuttimien polttoaineteho on 160 MW. Uuden voimalaitoksen hyötysuhteet tulevat olemaan selkeästi perinteisellä jätteenpolttotekniikalla saavutettavia arvoja korkeammat, ja kahden kaasuttimen ratkaisumalli lisää koko laitoksen käytettävyyttä. Laitos suunnitellaan siten, että valtioneuvoston jätteenpolttoasetuksen mukaisia päästörajoja ei ylitetä. Kymijärven voimalaitosalueella on valmiina polttoaineen vastaanotto- ja käsittelylaitos, jonka kapasiteettia on tarkoitus nostaa ja hyödyntää laitosta jatkossakin.

20 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Jätteenpolttolaitoksissa savukaasun puhdistaminen on vaativampaa kuin ns. puhtaiden polttoaineiden laitoksissa. Suunnitellun laitoksen ilmapäästöihin vaikutetaan puhdistamalla tuotekaasu ennen polttoa sekä puhdistamalla savukaasu letkusuotimissa apuaineiden kanssa. Savukaasun puhdistamisessa ei synny jätevesiä. Puhdistustekniikoita käsitellään seikkaperäisemmin arviointiselostuksessa. Kuva 5.4. Kaasutinlaitoksen prosessikaavio 5.3.2 Murskain 5.3.3 Kaasutuslaitos Jätepolttoaine toimitetaan laitokselle valmiiksi murskattuna. Talvisissa olosuhteissa polttoainepaalit voivat kuitenkin jäätyä varastoinnin yhteydessä, jonka vuoksi polttoaineen syöttöjärjestelmä on todennäköisesti varustettava murskaimella. Murskain sijoitetaan rakennuksen sisälle, jonka seurauksena sen meluvaikutus jää vähäiseksi. Kiinteän polttoaineen kaasutus tapahtuu ns. kiertävässä leijukerroksessa (CFBkaasutin). Leijukerros muodostuu pienistä rakeista, jotka ovat polttoaineen tuhkaa ja muuta petimateriaalia, joka voi olla hiekkaa, kalkkikiveä tai muuta vastaavantyyppistä ainetta. Lisäksi petimateriaaliin on sekoit-tuneena polttoainetta eri muodoissa. Koska biopolttoaineet ja jätepolttoaineet sisältävät paljon haihtuvia aineita, voidaan suuri osa tällaisesta polttoaineesta muuttaa kaasuiksi varsin tehokkaasti. Kaasuttimeen puhalletaan kuumaa ilmaa, joka reagoi polttoaineen kanssa muodostaen häkää, vetyä, metaania ja muita palavia kaasukompo-nentteja. Reaktorissa vallitsee erittäin hyvät lämmön- ja aineensiirron olosuhteet, ja suuri petima-teriaalin kierto tasaa tehokkaasti lämpötiloja. Polttoaineen sisältämä karkea tuhka jää kaasuttimen pohjalle, josta se poistetaan vesijäähdytetyllä pohjatuhkaruuvilla.

21 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus 5.3.4 Tuotekaasun puhdistus Kaasuttimesta saatava kuuma raakakaasu sisältää pölyä, joka koostuu kaasuuntumattomasta hiilestä, kaasuttimessa käytettävistä petimateriaaleista ja polttoaineen tuhkasta. Kuuma (910 C) raakakaasu jäähdytetään kaasunjäähdyttimessä noin 400 450 C:seen ja puhdistetaan letkusuodattimessa. Suodatuksen jälkeen tuotekaasun pölypitoisuus on alle 50 mg/m 3 n, oletusarvon ollessa alle 10 mg/m 3 n. Kaasun jäähdytyksen jälkeen suotimella erotettu hiilipitoinen tuhka johdetaan vieressä sijaitsevaan pieneen, erilliseen tuhkanpolttoyksikköön, jossa tuhkan sisältämä hiiltojäännös poltetaan. Savukaasut jäähdytetään ja suodatetaan, jonka jälkeen ne johdetaan kattilan takavetoon ennen suodinta. Varastosiiloon siirrettävän käsitellyn tuhkan hiilipitoisuuden tavoitearvo on alle 3 %. 5.3.5 Kaasunpolttokattila Kaasuttimilta tuleva puhdistettu tuotekaasu johdetaan tuotekaasukanavaan ja edelleen tuotekaasun polttoon suunnitellun kaasunpolttokattilan tuotekaasupolttimille. Kumpaakin kaasutinta varten kattilassa on 2 kpl polttimia eli yhteensä 4 poltinta. Kattila suunnitellaan korkeille höyrynarvoille (esim. 120 bar/ 530...540 C) sähköntuotannon hyötysuhteen maksimoimiseksi. Arvot ovat selkeästi normaaleilla jätteenpolttoratkaisuilla saavutettavia arvoja korkeammat. Näin korkeat arvot on mahdollista saavuttaa puhdistamalla normaalijätteistä tehty tuotekaasu tehokkaasti ennen polttoa. 5.3.6 Savukaasujen puhdistus Kattilan jälkeen koko savukaasuvirta puhdistetaan letkusuotimella, jonka etupuolelle syötetään kalsiumhydroksidia ja aktiivihiiltä haitta-ainejäämien lopullista pidätystä varten. Kahdessa vaiheessa suoritettava kaasunpuhdistus tulee täyttämään jätteenpoltolle asetetut vaatimukset savukaasun lopullisen puhtauden suhteen. Puhdistetut savukaasut johdetaan ilmakehään savupiipusta, jonka korkeus mitoitetaan päästöjen, paikallisten rakenteiden ja maastonmuotojen perustella. Taulukko 5.1 Jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat (mg/m 3 ).

22 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus 5.3.7 Jäte ja jäähdytysvedet Jäte- ja jäähdytysvesipäästöjä koskevat vaatimukset määritellään kaupungin viemäriverkostoon johdettavan veden osalta Lahti Vesi Oy:n kanssa tehtävässä sopimuksessa ja mahdollisen vesistöön johdettavan jäähdytysveden osalta ympäristölupapäätöksessä. Savukaasuja ei ole suunniteltu puhdistettavaksi pesurimenetelmällä, joten laitoksella ei synny puhdistuksen jätevesiä, joihin sovellettaisiin jätteenpolttoasetuksen päästörajoja. Muita jätevesiä syntyy hyvin vähän. Koko voimalaitoksen käyttämä jäähdytysvesimäärä ei hankeen toteutuksen myötä kasva. Veden lämpöenergian määrä voi kuitenkin kasvaa. 5.4 Sivutuotteet Poltettaessa osa jätepolttoaineiden sisältämistä haitallisista aineista kerääntyy tuhkiin. Tuhkien hyötykäytön ja sijoittamisen kannalta keskeistä on haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus. Poltossa muodostuviin tuhkiin vaikuttavat polttoaineen laatu ja puhtaus, polttotekniikka sekä tuhkan ja pölyn erotustekniikka. Yleisesti polton tuhkia on hyödynnetty esim. betoniteollisuudessa ja maarakennuksessa sekä puhtaimpia jakeita maanparannusaineena. Jätteenpoltossa muodostuva tuhka on todennäköisesti ominaisuuksiltaan sellaista, että sille ei näitä käyttömuotoja voida toteuttaa. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää sijoittaminen kaatopaikalle. Jätteenpolton lentotuhka on useissa maissa luokiteltu ongelmajätteeksi. Edellä esitetyn mukaisesti tässä tapauksessa tuhka käsitellään paikassa, missä on ongelmajätteiden käsittelyluvat. Voimalaitoksen tuhka tullaan todennäköisesti sijoittamaan Miekantien tuhkan ja kuonan loppusijoitusalueelle. Suodatintuhkalle rakennetaan todennäköisesti erillinen terminen käsittely, josta käsitelty tuhka toimitetaan tarkoitukseen soveltuvalle kaatopaikalle. Tarkasteltavien sijoituspaikkojen täsmentyessä selvitetään myös alueiden maanomistus- ja hallintatiedot. Arvio kaasutuslaitoksella syntyvistä tuhkamääristä: Pohjatuhkaa kaasuttimilta: 1,656 t/h x 7 000h/a = 12 000 t/a Hiilipitoisuus 0,35 % Lentotuhkaa kaasuttimilta: 1,260 t/h x 7 000h/a = 8 800 t/a Hiilipitoisuus 22 % Hapetuksen jälkeen hiilipitoisuus 2.5 %! Jäljelle jäävä tuhkamäärä 7 100 t/a Ca(OH) 2 suotimelle 0,180 t/h eli 1260 t/a Yhteensä tuhkaa vuodessa 8 300 t/a

23 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Lentotuhkaa jälkisuodattimelta (CaOH)2 ja aktiivihiilisyöttö): 0,140 t/h x 7000 h/a = 1 000 t/a Hiilipitoisuus 21 % (aktiivihiili, konservatiivinen syöttöarvio) Hapetuksen jälkeen hiilipitoisuus 2,5 %! Jäljelle jäävä tuhkamäärä 800 t Laitoksen kokonaistuhkamäärä normaalikäytössä on 21 000 t/a. Laskelmissa ei ole mukana petimateriaalin seulonta ja kierrätys, joka hieman pienentää lukemia. Arvioitu maksimituhkamäärä (ei petimateriaalin seulontaa ja kierrätystä ja petimateriaalia kuluu normaalia suurempi määrä) 29 500 t/a. 5.5 Liikenne Voimalaitosalueelle suuntautuva liikenne koostuu pääosin kivihiilikuljetuksista. Tämän lisäksi voimalaitokselle tulee jätepolttoaineen ja tuhkan kuljetuksia. Viimeisten viiden vuoden aikana vuosittainen ajoneuvomäärä voimalaitosalueelle on vaihdellut 13 000 ja 22 000 ajoneuvon välillä. Näistä jätepolttoaineen kuljetukset ovat muodostaneet noin puolet, lentotuhkan ja hiilen kuljetusten muodostaessa toisen puolikkaan. Muun liikenteen osuus on alle kymmenesosa kokonaisliikennemäärästä (1,5 7 %). Hiili- ja öljyautot kulkevat voimalaitosalueelle Voima- ja Kytölänkadun kautta Holman-Kymijärven maantielle, liittyen tämän jälkeen ohitustielle (valtatie 4). Kytölän Holman maantiellä hiiliautoja kulkee nykyisellään keskimäärin 25, tuhka-autoja 12 ja jätepolttoaineen kuljetusautoja 32 kpl/vrk. Jätepolttoaineen kuljetus ohjautuu pääosin em. reitille, mutta satunnaisesti kuljetukset ovat tulleet myös muita reittejä kuten Väinämöisen tietä pitkin. Uuden kaasuttimen myötä jätepolttoaineen kuljetus tulee Kujalan käsittelylaitokselta. Nykyisin tapahtuva vaihtolavakuljetus ja pakkaavan kaluston kuljetus voimalaitosalueelle loppuu ja kuljetukset siirtyvät pääosin katettuihin puoliperävaunu- tai täysperävaunukuljetuksiin. Tämän vuoksi vaikka kaasuttimen kapasiteetti kasvaa huomattavasti niin liikennemäärä kasvaa suurimmillaan 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos kuljetukset tapahtuu yhdistelmäajoneuvoilla on kasvu noin 7-10 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa, jos pääosa kuljetuksista tapahtuu täysperävaunukuljetuksina olisi kasvu on noin 15-20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaasutinlaitoksen kokonaisliikennemäärä on noin 40 43 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Tuhkan kuljetus tapahtuu puoliperävaunu kuljetuksin, joita on noin 5 8 kpl vuorokaudessa. jätepoltooaineen käyttöön liittyvät kuljetukset tapahtuvat kaikki valtaien 4 (ohitustien), Holman-Kymijärventien ja Kytölän-Voimakadun kautta. Voimalaitosalueelle johtaa rautatie. Rautatien on ollut kivihiilikuljetusten käytössä aiemmin muutaman vuoden ajan. Suunnitellun kaasutinlaitoksen polttoainevirroista osa on mahdollista ohjata rautateitse.

24 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Kuva 5.5 Kaasutinlaitokselle tulevat kuljetusreitit 5.6 Arvioitavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: Jätepolttoaineen energiahyötykäyttöhanke toteutetaan Jätteestä valmistetun polttoaineen hyödyntämiseen soveltuva kaasutuslaitos rakennetaan Kymijärven voimalaitos-alueelle. Laitoksen kapasiteetti on 300 000 tonnia hyödynnettävää jätepolttoainetta vuodessa. Laitoksessa tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Hankkeen toteuttamatta jättäminen Jos kaasutinlaitosta ei rakenneta, niin siinäkin tapauksessa nykyinen kaasutin jatkaa puuperäisen biomassan kaasuttimena. Tarvittava lämpö- ja sähköenergia tuotetaan kivihiilellä. Lämpö tuotettaisiin luultavasti Kymijärven voimalaitoksen nykyisellä pääkattilalla ja sähkö jossain pohjoismaisen sähköverkon alueella. Jos hanketta ei toteuteta polttokelpoinen ja muuten hyödyntämiskelvoton jäte ohjautuu kaatopaikalle ja/tai muualle energiahyötykäyttöön

25 5.7 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 5 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus Jätteen käsittely kaasuttimessa liittyy oleellisesti Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T) käsittelylaitoshankkeeseen Kujalan jätekeskuksessa. Tätä kuvattiin edellä muiden osapuolien yhteydessä. Tämän laitoksen suunnittelusta, luvituksesta, käytöstä ja ympäristövaikutuksista vastaa siten L&T. Kaasutukseen tuleva jäte kuljetetaan sen valmistuslaitokselta käyttöpaikan vastaanottopisteeseen joko paalattuna tai silppuna kuorma-autoilla tai junalla, puristinkonteissa, umpikuormissa tai käärittynä. Hankkeella on liittymiä myös muihin vireillä oleviin hankkeisiin sekä laajempiin suunnittelukokonaisuuksiin. Lähimaakunnissa ja muillakin alueilla Suomessa seurataan hankkeiden edistymistä tai suunnitellaan vastaavantyyppisiä ratkaisuja. Hankkeen toteuttaminen vaikuttaa suunnittelualueen kaatopaikoille kertyvään jätemäärään ja sitä kautta kaatopaikkojen käyttöaikaan ja päästöihin. Arvioinnissa tarkastellaan miten hanke suhtautuu valtakunnallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin koskien mm. jätehuolto- ja ilmastokysymyksiä. Kuva 5.6 Meneillään olevat jätteen energiahyötykäyttöön liittyvät hankkeet Suomessa.

26 6 Ympäristön nykytilan kuvaus 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS 6.1 Sijainti ja maankäyttö Kymijärven voimalaitosalue sijaitsee Lahden kaupungin Myllypohjan ja Möysän kaupunginosissa noin kilometri valtatie 4:stä (E75) länteen. Laitostontin koillisrajaa sivuaa sähkölinja ja lounaisrajaa Niemen teollisuusraide. Raiteen vieressä sijaitsee Vesijärven Enonselälle Kymijärvestä laskeva Joutjoki. Voimalaitosalueella sijaitsevat mm. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen toimisto, hiili- ja kemian laboratorio, sähkö- ja konekorjaamo, hiilen purkausasema, junille tarkoitettu öljyn purkaushalli, säiliöautoja varten lastausalue, voimalaitosrakennus, jätepolttoaineen käsittelyhallit, maakaasun paineenalennusasema, sähkökenttä ja öljysäiliö. Tieyhteys Kymijärven voimalaitosalueelle kulkee Voimakadulta, joka jatkuu pohjoiseen Vipusenkatuna. Voimakadun alkupäässä on liittymä Holman-Kymijärven maantielle Kytölänkadun kautta. Etelästä nykyinen yhteys tulee Voimakadulle Väinämöisentietä tai Ratavartijankatua pitkin. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat 300-400 metrin päässä itä- ja lounaispuolella sijaitsevat omakotialueet. Useimmat laitoksen lähimmistä tonteista ovat teollisuuskäytössä Kuva 6.1. Peruskartta suunnittelualueelta Taulukko 6.1Kymijärven voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit,

27 6 Ympäristön nykytilan kuvaus koulut, asutus ja terveydenhoitolaitokset ja näiden etäisyydet voimalaitoksesta. 6.2 Maa- ja kallioperä Kymijärven voimalaitoksen alue rajoittuu lännessä ja idässä pohjois-etelä - suuntaisiin kallioselänteisiin. Selänteet ovat alle + 130 m korkeudella. Selänteiden välissä on keskimäärin 100-200 metrin levyinen ruhjepainanne. Painanteen maanpinta viettää etelästä pohjoiseen ollen noin +98-92 m korkeudella. Painanne on täyttynyt hienorakeisella silttiaineksella. Tiiviin maakerroksen alla on moreenia, joka tulee näkyviin maastossa paikoin kalliopaljastumien ja silttikerrosten välisellä vyöhykkeellä. Kuva 6.2. Ote maaperäkartasta suunnittelualueelta

28 6.3 Pohja- ja pintavedet 6.4 Kasvillisuus ja eläimistö 6 Ympäristön nykytilan kuvaus Nykyisen voimalaitoksen päärakennuksen perustuksesta osa kalliolla ja osa paalutettu kallioon kiinni. Kalliota on louhittu voimalan itäpuolelta. Voimalaitoksen öljyn varmuusvarasto on louhittu kallion sisään. Voimalaitoksen pohjoispuolisen kivihiilen varastokentän länsiosassa on noin viiden metrin paksuisen kalliolouhetäytön alla silttiä. Siltin alapuolella on tiiviimpi savinen silttikerros. Kentän itäosa on perustettu louhitun kallion varaan. Louheen ja kallion päällä on noin 20-30 cm silttimaakerros tiivistyskerroksena. Voimalaitoksen eteläpuolella, öljyn lastauspaikan ympäristössä, maaperän pintaosissa on 2,5-3,0 metrin paksuinen täyttöhiekka ja sen alla on savea ja silttiä. Kymijärven voimalaitos ei sijaitse yhdyskunnan vedenkäyttöön soveltuvalla luokitetulla pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinta on vaihtelee tasolla + 89 96 m. Voimalaitosalueen tiiviistä silttisistä irtomaakerroksista ei ole saatavissa määrältään ja laadultaan talousvedeksi sopivaa vettä. Alueella on kaksi kallioporakaivoa, joista on saatavissa pohjavettä enimmillään 130 m 3 /d. Porakaivoista saadaan tyydytettyä pääosa Kymijärven voimalan prosessiveden tarpeesta. Kulutushuiput otetaan vesijohtoverkosta. Koska vettä otetaan alle 250 m 3 /d, ei vedenottoon ole tarvittu vesioikeuden lupaa. Päijät-Hämeessä sijaitseva Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöön. Muodoltaan järvi on epäsäännöllinen ja jakautuu useaan salmien ja matalikkojen erottamaan altaaseen, joista suurimmat ovat Enon-, Kajaan-, Komon- ja Laitialanselät. Vesijärven rantaviivan pituus on 180 km, josta 45 % on metsätalouden, 33 % loma-asutuksen, 12,5 % muun asutuksen ja 9,5 % maatalouden käytössä (taulukko 1). Vesijärven pinta-ala on 109 km² (W = N 43 + 81,24) ja tilavuus 0,66 km³. Järvessä on runsaasti saaria ja kareja, joiden yhteisala on noin 4,5 km². Kymijärven voimalaitos ottaa jäähdytysveden Vesijärvestä, johon se palautetaan Joutjokea pitkin. Pääosa Joutjoen virtaamasta muodostuu Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesistä. Vuosittain jäähdytysvettä käytetään noin 40 70 milj.m³. Jäähdytysveden lämpötila kohoaa voimalaitoksen lauhduttimessa keskimäärin 2 5 C. Keskimääräinen Joutjokeen johdettu lämpöenergia vuosina 1998 2001 on ollut noin 1 200 TJ/a. Kymijärven voimalaitosalue on teollisuusaluetta ja siten sillä ei ole merkitystä luonnonvaraisen kasvillisuuden ja eläimistön kannalta.

29 6 Ympäristön nykytilan kuvaus 6.5 Ilmanlaatu Lahden alueella suurin osa ilman epäpuhtauspäästöistä on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Noin 40 % kaikista hiukkaspäästöistä ja noin 30 % typenoksidipäästöistä aiheutui liikenteestä vuonna 2002. Kasvihuonekaasupäästöistä vajaa 10 % oli liikenteestä peräisin. Ilmapäästöjensä vuoksi ympäristölupavelvollisia laitoksia oli Lahdessa vuonna 2002 kaikkiaan noin 30 kpl. Lahden ilmanlaadun mittaustuloksista näkyy selkeästi liikenteen merkittävyys ulkoilman epäpuhtauksien lähteenä. Keskustassa liikenteen rytmiä seuraavat ilman typenoksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet sekä keväinen katujen ja teiden pölyäminen ovat tyypillisiä liikenneympäristöjen ongelmia. Kaupungin keskusta-alueen ulkopuolella mitatut ajoittain korkeahkot ulkoilman otsonipitoisuudet ovat taas tyypillinen kaupunkikeskusten lähialueiden ongelma. Energiantuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista, joten energiantuotannon vaikutus hengitysilman laatuun on suhteellisen vähäinen. Lahdessa oli vuonna 2002 käytössä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksillä arvioituna ilmanlaatu Lahdessa oli n. 55 % ajasta hyvä, 40 % tyydyttävä, 5 % välttävä, ja vajaa 1 % ajasta huono tai erittäin huono. Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli yhteensä 53 kpl 14 vuorokautena. Huonoiksi tai erittäin huonoiksi luokitellut tunnit johtuivat hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista, mikä on tyypillistä keväällä ennen katujen puhdistamista hiekoitushiekasta yms. pölystä. 6.6 Melu ja liikenne 6.7 Kaavoitus- ja suojelutilanne Melu Kymijärven voimalaitoksen melua on selvitetty laskennallisesti ja mittauksin. Nykyisessä laitoksessa merkittävin melulähde on kaasutinlaitos. Nykyisellään laitoksen melu leviää lähinnä itä- ja eteläsuuntaan. Kaavoitusjärjestelmämme perustuu kolmen tason hierarkiaan: yleisimmällä kaavatasolla alueiden käyttöä suunnitellaan maakuntakaavoituksessa (ent. seutukaavoitus). Kunnat suunnittelevat alueidensa käyttöä yleiskaavoilla ja yksityiskohtaisin kaavoituksen muoto on kunnan laatima asemakaava. Kullakin tarkasteltavalla alueella noudatetaan yksityiskohtaisinta kaavaa. Seutu- ja maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos on nähtävillä. Luonnoksessa voimalaitosalue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi. Vahvistetussa seutukaavassa Kymijärven voimalaitos on merkitty energiahuollon alueeksi. Seutukaavassa on annettu suunnittelumääräys, että voimalan meluhaitat asutukselle ja virkistystoiminnoille olisi eliminoitava riittävin suojavyöhykkeinen.