SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014

SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 Hallitus 16.4.2015

Sisällys Toimintakertomus 2014 1. Yleiskatsaus 6 2. Ulkomainen toiminta 10 2.1. Toimintaympäristön muutokset: Globaali talous heikkenee ja turvallisuusuhat kasvavat 10 2.2. Keskeiset tavoitteet 11 2.3. Ulkomaisen työn toteutus 2014 12 2.4. Kumppanuudet ja verkostot 12 2.5. Keskeiset tulokset 13 2.5.1. Tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa 13 2.5.2. Tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut 16 2.5.3. Tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä 24 2.5.4. Tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppaniemme omaehtoisuus on lisääntynyt 25 3. Kotimainen toiminta 27 3.1. Keskeiset tavoitteet 27 3.2. Kotimaanosaston uusi toimintamalli 27 3.3. Varainhankinta: seurakunnallinen ja yksityinen 27 3.3.1. Keskeiset tavoitteet 27 3.3.2. Seurakuntien palvelusopimukset ja yksityinen varainhankinta 28 3.4. Palvelutoiminta kotimaassa 29 3.5. Viestintä ja kustannustoiminta 32 3.6. Vaikuttamistyö 33 3.7. Missiologinen ja teologinen koulutus 35 4. Hallinto ja kehittäminen 36 4.1. Järjestöhallinto 36 4.2. Kehittämistoiminta ja tukipalvelut 36 5. Henkilöstö 37 5.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 37 5.2. Työvoimakustannukset 38 5.3. Osaamisen ja työyhteisön kehittäminen 38 5.4. Työhyvinvointi ja yhteistoiminta 39 5.5. Henkilöstöhallinto 39 6. Talous 41 6.1. Tuotot 41 6.2. Kulut 42 6.3. Yhteenveto 43 6.4. Tase 43 7. Toiminnan muu arviointi 44 7.1. Riskienhallinta 44 7.2. Tulevan talouskehityksen arviointi 44 Liite 1 Suomen Lähetysseuran ulkomainen työ (takakansi) Liite 2 Ulkomaisen työn toteutus 2014 45 Liite 3 Yhteistyökumppanit 46 Tilinpäätös Tuloslaskelma 52 Tase 55 Liitetiedot 59 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 65 Tilintarkastuskertomus 66 4 5

TOIMINTAKERTOMUS 2014 6 7

1. Yleiskatsaus Suomen Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Se palvelee kokonaisvaltaisella lähetystyöllään kirkkoa, seurakuntia ja ulkomaisia yhteistyökirkkoja osana Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa. Toimintavuoden 2014 aikana se tavoitti kirkon ulkopuolella olevia ihmisiä ja yhteisöjä, puolusti ihmisoikeuksia ja vähensi köyhyyttä asetettujen painopisteiden mukaisesti. Toimintavuosi oli järjestyksessä 156. Suomen Lähetysseura teki työtä 29 maassa yhteensä 95 paikallisen kirkon, kirkollisen tai muun järjestökumppanin tai kirkkoliiton kanssa. Kumppanuusyhteistyössä painopiste oli kahdenkeskisessä yhteistyössä, jossa luterilaiset yhteistyökirkot ovat keskeisiä työn toteuttajia ja omistajia. Maailmanlaajuisessa verkostoyhteistyössä tärkeimmät kumppanit ovat Luterilainen maailmanliitto sekä Kirkkojen maailmanneuvosto, jonka yhteistyöjäsen Lähetysseura on ollut vuodesta 2013 lähtien. Vähintään kerran viidessä vuodessa järjestettävät yhteiset kumppanuusneuvottelut käytiin seitsemäntoista yhteistyökirkon kanssa Orivedellä, Päiväkummussa 27. 29.3. Kokouksen yhteisessä lausumassa painotettiin erityisesti sitä, miten voimme kulkea yhdessä toinen toistemme rinnalla koulutustehtävissä, köyhien ja syrjäytettyjen voimaannuttamisessa sekä vaikuttamistyössä. Vaikuttamistyössä haluamme erityisesti työskennellä sovinnon puolesta osoittaen solidaarisuuttamme niille, jotka kärsivät väkivallasta ja vainosta. Ulkomaantyön osuus vahvistui 73 prosenttiin Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön käytettiin 21,3 miljoonaa euroa (edellisvuonna 21,9) mukaan lukien Suomessa toimiva ulkomaanosasto. Kokonaistuotot olivat 30,1 miljoonaa euroa. Ulkomaantyön rahoituksesta Afrikassa käytettiin 42 % ja Aasiassa 44 %. Kirkollisessa työssä varoista käytettiin Aasiassa 44,5 %, Afrikassa 34,5 %, Latinalaisessa Amerikassa 3 %, Euroopassa 13 % ja globaaleissa verkostoissa 5 %. Kehitysyhteistyövaroista käytettiin Afrikassa 47 %, Aasiassa 41,5 %, Latinalaisessa Amerikassa 6,5 % ja kansainvälisissä verkostoissa 5 %. Seurakuntien ja yksityisten kannatustuotot olivat 19,5 miljoonaa ja ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöavustukset 8,3 miljoonaa euroa. Aasiassa voimavaroja suunnattiin erityisesti Mekongin alueelle, Kiinaan ja Nepaliin. Aasian kirkollisessa työssä yhteistyökumppaneina ovat alueella toimivat paikalliset kirkot. Niiden voimavarat ovat rajallisia pienen jäsenmäärän vuoksi. Kaikkiaan Aasiassa on kristittyjä 8,2 prosenttia väestöstä. Alueen seurakuntia tuettiin esimerkiksi Kambodzhassa, Nepalissa ja Thaimaassa kouluttamalla teologeja ja vahvistettiin kumppanin työtä heikoimmassa asemassa olevien parissa. Afrikan kirkollisessa työssä painopiste oli itäisessä ja keskisessä Afrikassa. Myös läntisessä Afrikassa tehtävä työ kasvaa. Etiopian ja Tansanian jäsenmäärältään suurten kirkkojen lähetysalueilla tuetaan tavoittavaa työtä. Kehitysyhteistyössä suurimmat toiminta-alueet olivat itäinen ja keskinen Afrikka, Mekongin alue ja Nepal. Köyhyyden poistamisen haasteet ovat edelleen suurimpia Afrikassa. Työhön saadaan ulkoministeriön tukea, joka kattoi 85 % kehitysyhteistyön kuluista ja 92,5 % vammaistyön aliohjelman kuluista. Kumppanien kanssa toteuttavan toiminnallisen tuen osuus oli toimintavuonna 11,1 miljoonaa euroa eli 62 % ulkomaantyön ohjelmakokonaisuudesta (17,8 miljoonaa euroa). Hankkeita oli yhteensä 270, joista 178 kirkollisen työn, 90 kehitysyhteistyön ja kaksi erillisrahoitteisesti toteutettua hanketta. Kirkkokumppanit ja kristilliset järjestöt olivat tärkeimpiä hankkeiden toteuttajia. Afrikan kirkoilla on resursseja myös kehitysyhteistyöhankkeisiin. Aasian kirkot ovat hyvin pieniä, ja niiden yhteiskunnallinen toiminta on usein viranomaisten rajoittamaa. Aasiassa kansalaisjärjestöjen merkitys korostuu yhteistyöhankkeissa. Lähetettyjä työntekijöitä oli 128 Ulkomaantyön varoista käytettiin 6,6 miljoonaa euroa eli 37 % ulkomaantyöntekijöiden henkilöstökuluihin. Vuoden lopussa 128 työntekijää toimi 21 maassa. Heistä 88 toimi kirkollisessa työssä, 30 kehitysyhteistyössä ja 10 Lähetysseuran hallintotehtävissä. Ulkomaantyöntekijöiden määrä on vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi Etiopiassa ja Tansaniassa voidaan palkata paikallisia työntekijöitä hoitamaan tehtäviä, joihin aiemmin lähetettiin työntekijöitä Suomesta. Sen sijaan Latinalaiseen Amerikkaan lähetettiin uusi työntekijä useamman vuoden tauon jälkeen. Vapaaehtois- ja harjoittelutehtäviin lähetettävien koulutusta ja koordinointia varten luotiin FELM Volunteer -ohjelma. Lähetyksen esikoulutus ja Lähde liikkeelle -koulutus sekä ruotsinkieliset vastaavat koulutukset yhdistettiin Lähde liikkeelle ja Min Mission -koulutuksiksi. Ulkomaille vapaaehtoisiksi lähetettiin 21 ja harjoittelujaksoille 27 henkilöä; henkilötyövuosina 9. 8 9

Lähetysseuran kehitysyhteistyö vastaa hyvin strategisiin tavoitteisiin Kirkollisen työn ohjelman (2013 2016) mukaisesti rekrytoitiin uudet alueelliset kirkollisen työn koordinaattorit sekä järjestettiin ensimmäistä kertaa kirkollisen työn suunnittelu- ja koulutuspäivät. Koordinaattorien tehtävänä on kumppaneiden tukeminen ja yhteistyön vahvistaminen työn suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Vuoden aikana valmistui kirkollisen työn manuaali, jossa määritellään kirkollisen työn hyvän hallinnon käytännöt. Kehitysyhteistyöohjelmassa (2011 2016) laadittiin kehitysyhteistyökauden puolivälin (2011 2013) arviointi. Ulkopuolisesta arvioinnista vastasi Fiant Consulting -konsulttiyritys. Siinä tarkasteltiin mm. työn tuloksellisuutta, kestävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja hallintoa. Tulokset osoittivat, että Lähetysseuran kehitysyhteistyö on kauttaaltaan vaikuttavaa ja se vastaa paikallistason tarpeisiin. Arvioinnista ilmeni, että kumppanit pitävät Lähetysseuran erityisinä vahvuuksina yhteisiä arvoja, luotettavuutta ja molemminpuolista ymmärrystä. Arvioinnissa todettiin selkeää edistymistä sukupuolten väliseen tasaarvoon tähtäävässä työssä, vammaisten henkilöiden sekä hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien ihmisten oikeuksien edistämisessä sekä ympäristön suojelun sisällyttämisessä esimerkiksi ruokaturvaa vahvistaviin toimiin. Etniset vähemmistöt ja alkuperäiskansat ovat entistä tärkeämpiä avunsaajaryhmiä. Hyviä tuloksia on saavutettu myös ihmiskaupan vastaisessa ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreja tukevassa työssä Mekongin alueella. Arviointi osoitti, että Lähetysseuran kehitysyhteistyö vastaa hyvin sille asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Ulkomaisen työn globaalitavoitteet. Lähetysseuran ulkomainen työ jakautuu kymmeneen tavoitteeseen. Toimintavuonna painopiste ulkomaisessa työssä oli strategian mukaisesti syrjittyjen perusoikeuksien turvaamiseen tähtäävässä työssä jonka osuus ulkomaisesta työstä oli 22 % sekä tavoittavassa työssä 15 %. Seuraavaksi eniten tuettiin kumppanien omaehtoisuuden vahvistamista 9 %, kummityötä 9 %, diakoniatyötä 8 % ja kristillistä kasvatusta 7 %. Vammaisten parissa tehtävään työhön sekä ympäristöystävälliseen ja kestävään kehityksen keskittyvään työhön kohdistettiin molempiin 6 % sekä tyttöjen ja naisten parissa tehtävään työhön 4 %. LIITE 1 Ulkomaisen työn toteutus, takakansi Kirkon sisäinen keskustelu heijastui kotimaantyöhön Lähetysseuran kotimaantyön tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista lähetystyötä ulkomailla. Kotimaantyötä tehdään Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien, ulkoministeriön ja yhteistyöjärjestöjen sekä muiden yksityisesti työtä tukevien kanssa ja kumppaneina. Kirkkohallituksen kanssa solmittu kirkon lähetystyön sopimus oli voimassa ensimmäistä vuottaan. Vuoden aikana käynnistyi Lähetysseuran uuden strategian eli toimintalinjausten luominen vuosille 2017 2022. Tehtävää johti ulkomaantyönjohtaja Rolf Steffansson, joka toimi toiminnanjohtajan sijaisena Seppo Rissasen sairausloman aikana 25.3. alkaen. Lähetysseura näkyi julkisuudessa erityisesti vammaistyötä esiin tuovan Tasaus-kampanjan ja Kauneimpien Joululaulujen uutisoinnissa. Toiminnanjohtajan sijainen osallistui mediassa käytyyn keskusteluun naisten ja tyttöjen koulutuksesta sekä syrjittyjen oikeuksista. Kirkollinen mediakeskustelu Lähetysseuran noudattamista kirkon tasaarvoa ja syrjimättömyyttä tukevista linjauksista jatkui alkuvuodesta. Vuosikokous vahvisti Lähetysseuran toimintasuunnitelman ja työn painopisteet. Viestinnän, varainhankinnan ja seurakuntapalvelun yhteinen kehittäminen käynnistyi loppuvuodesta. Kotimaantyö ja seurakuntien palvelu järjestettiin uuden mallin mukaisesti vuoden alussa. Keskeisenä tavoitteena on palvella seurakuntia yhä paremmin lähetystyön toteuttamisessa. Lähetysseura järjesti kolmen kirkollisen järjestön kanssa seurakuntavaalien yhteydessä hyvän tekemisen toreja ja sai osan vaalikeräyksen tuotosta. Lähetysseura kilpailutti uuden asiakkuuden hallintajärjestelmän, XRMjärjestelmän, joka luo nykyaikaiset puitteet hyvälle viestinnälle ja säästää kustannuksia. Varainhankinnallisesti Kauneimmat joululaulut -kampanja teki yhden tuotoltaan 40-vuotisen historiansa parhaista tuloksista, yli miljoona euroa. Myös Tasaus-keräyksen tuotto kasvoi. Samoin testamenttitulot olivat edelleen korkealla tasolla, yli kaksi miljoonaa euroa. 10 11

2. Ulkomainen toiminta 2.1. Toimintaympäristön muutokset: Globaali talous heikkenee ja turvallisuusuhat kasvavat Maailmantalous ja eurokriisi. Talouskasvu oli tavallista heikompaa kaikkialla maailmassa finanssi- ja rahapoliittisesta elvytyksestä huolimatta. Jopa Kiinan talouden kasvuvauhti on hiljentynyt viime vuosista. Lähetysseuran toimintaan vaikutti eniten EU:n valtiontalouksien ja pankkien vakavaraisuuden heikentymisestä sekä euroalueen poliittisesta epävakaudesta syntynyt eurokriisi ja siitä seurannut euron arvon heikkeneminen, mikä nosti ulkomailla tehtävän työn hintaa. Ukrainan kriisi ja Venäjän talouspakotteet. Lähetysseuran ulkomaisen työn kannalta lähialueen merkittävin toimintaympäristön muutos oli Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet. Ukrainan kriisin aiheuttama jännitteinen tilanne Venäjällä vaikutti muun muassa kiristyneinä vaatimuksina ulkomaalaisten työlupien ehtoihin. Isis ja globaalin turvallisuustilanteen heikentyminen. Merkittävin muutos Syyrian sodassa on ollut jihadistiryhmä Isisin nousu merkittävimmäksi presidentti Assadin hallitusta vastustavaksi aseelliseksi toimijaksi. Isisin myötä Syyrian sota on levinnyt suoraan Irakin alueelle. Isis on käyttänyt terroria taktiikkanaan valloittamillaan alueilla asuvia siviilejä kohtaan. Tämä on johtanut erityisesti uskonnollisten ja muiden vähemmistöjen vainoihin. Isis on ulottanut iskujaan myös Libanoniin ja Syyrian naapurimaiden raja-alueille. Samalla Isis on rekrytoinut riveihinsä myös Euroopasta arvioiden mukaan 2 000 taistelijaa. Kaikkiaan 16 000 vapaaehtoista taistelijaa on matkustanut alueelle 80 maasta. Tämä on vaikuttanut globaaliin poliittiseen ja turvallisuusilmapiiriin. Tämän takia Lähetysseura päätti, ettei se lähetä työntekijöitä Pakistaniin maan turvallisuustilanteen muututtua entistä arvaamattomammaksi. Tansaniassa uskonnolliset provokaatiot ovat vähentyneet vuoden aikana, mutta tästä huolimatta Mwanzassa evankelisluterilaisen kirkon alueella räjähti pommi, jonka asettajiksi epäiltiin ääri-islamilaisia. Gazan sota. Israel käynnisti heinäkuussa sotilasoperaation Hamasia vastaan tavoitteena tuhota järjestön asevarustuksia ja Gazasta löytyneitä mittavia tunnelijärjestelmiä. Usean epäonnistuneen tulitauon jälkeen Gazan sota päättyi Egyptin välityksellä elokuun alussa ilman virallista aselepoa. Kesän 2014 sodan on sanottu olleen yksi intensiivisimmistä Israelin ja Hamasin välillä. Sodan aikana kuoli yli 2200 palestiinalaista ja 66 israelilaista. Israel syytti Hamasia ihmiskilpien ja erityisesti lasten käytöstä sodassa. Hamas ja YK tuomitsivat Israelin kohtuuttomasta siviilikohteiden, kuten YK:n koulujen ja sairaaloiden, pommittamisesta. Loppuvuodesta Jerusalemin pyhiin paikkoihin kohdistuneet Israelin asettamat rajoitukset ovat lisänneet jännitteitä erityisesti Itä-Jerusalemissa. 2.2. Keskeiset tavoitteet Suomen Lähetysseura tekee visionsa mukaisesti kokonaisvaltaista lähetystyötä, jossa evankeliumi luo toivon ja uudistaa vastuulliseen elämään. Se toteutuu kristillisen sanoman, ihmisoikeuksien vahvistamisen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen kautta. Tavoitteitamme vuonna 2014 olivat: Ulkomaantyön budjetin kuluista käytetään 18 % kirkolliseen työhön alueilla, joissa väestöstä alle 10 % on kristittyjä. Kehitysyhteistyöohjelman toteutumista seurataan alueellisten mittareiden avulla. Vahvistamme vaikuttamistyön osaamista, jotta voimme tukea kumppaneitamme vähentämään köyhyyttä ja ihmisoikeusloukkauksia tuottavia käytäntöjä. Julistustyössä lisäämme resursseja kirkon ulkopuolella olevien keskuudessa tehtävään työhön. Vahvistamme edelleen tavoittavaa työtä läntisessä Afrikassa, Kiinassa, Kambodzhassa, Pohjois- Thaimaassa ja Nepalissa. Tuemme yhteistyökirkkojen lapsi- ja nuorisotyötä. Osallistumme yhteistyökirkkojen tulevien johtajien kasvattamiseen sekä seurakuntien yhteisöllisyyden tukemiseen. Lähetysseura on sitoutunut lasten oikeuksien toteutumiseen kasvatustyössään. Vahvistamme kumppaneiden teologista ja muuta seurakunnallista työntekijäkoulutusta. Diakoniatyössä tavoitteena on uusien toimintamallien ja käytäntöjen suunnittelu ja kehittäminen. Kumppaniemme kanssa toimimme hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden kohtaaman leimaamisen ja syrjinnän poistamiseksi. Kummityön kautta edistämme lasten oikeuksia ja tuemme kumppaneita lastensuojelun periaatteiden toteuttamisessa. 12 13

Varaamme resurssit uusille alueellisen kirkollisen työn koordinaattoreille. Uudistettu kirkollisen työn manuaali on otettu käyttöön. Se määrittelee kirkollisen työn hyvän hallinnon käytännöt. Keskitymme kehitysyhteistyöohjelman päätoimialueisiin, jotka ovat ruokaturva, haavoittuvien ryhmien huomioon ottaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, koulutus ja terveys sekä vammaistyö ja katastrofityö. 2.3. Ulkomaisen työn toteutus 2014 LIITE 2 Ulkomaisen työn toteutus, taulukko sivulla 45 2.4. Kumppanuudet ja verkostot Lähetysseura toimi yhteistyössä 95 kumppanin kanssa (taulukko kumppaneista liitteenä). Kumppaneista kuusi on kansainvälisiä kirkkoliittoja tai niiden alaisia verkostoja. Kirkkoja, kirkkojen alaisuudessa toimivia järjestöjä, kansallisia ekumeenisia neuvostoja ja kumppanuusyhteistyötä koordinoivia verkostoja on 24. Lisäksi on 29 kansainvälistä ja kansallista kristillistä järjestöä sekä 15 laitosta, jotka tarjoavat opetusta, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Kansallisia tai kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä on 21. LIITE 3 Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanit Kirkkohallituksen huhtikuussa 2014 järjestämän kumppanuusneuvottelun yhteydessä Lähetysseura järjesti erillisen neuvottelun Päiväkummussa 27. 29.3.2014 seitsemäntoista kumppanuuskirkon kanssa. Neuvottelussa evaluoitiin yhdessä nykyisen strategian toteutumista, arvioitiin tulevaisuuden toimintaympäristöä ja keskusteltiin seuraavan strategian mahdollisista painopisteistä. Toimintavuoden aikana Lähetysseura solmi yhteistyösopimuksen Luterilaisen maailmanliiton Angolan-maaohjelman sekä Botswanan Network on Ethics, Law and HIV/AIDS (Bonela) -järjestön kanssa. Angolassa kotoutetaan sisällissodan aikaisia pakolaisia ja paluumuuttajia sekä rakennetaan kyläyhteisöjä Itä-Angolassa. Botswanassa Bonelajärjestö seuraa ihmisoikeusloukkauksia, tarjoaa ilmaista oikeusapua vähävaraisille sekä tekee tutkimus- ja tiedotustyötä. Israelissa yhteistyö Machaseh-yhdistyksen, Caspar -keskuksen, Ebenezer-vanhainkodin, Joint Mission in Israelin ja Immanuel-seurakunnan sekä Makor HaTikvan kummikoulun kanssa päättyi virallisesti toimintavuoden alussa. Joulukuun lopussa päättyi Machasehin kanssa solmittu vuoden pituinen siirtymäajan vuokrasopimus tilojen käytöstä Lähetysseuran Shalhevetjah-keskuksessa. Vuoden vaihteessa tilat vapautuivat keskuksen oman, kehitteillä olevan juutalaisten, muslimien ja kristittyjen yhteyttä luovan vuoropuhelun sekä lapsi-, nuoriso- ja perhetyön käyttöön. Vuoden 2014 aikana Lähi-idän työlle valmistettiin työn tavoitteita määrittelevä Lähi-idän visio, joka hyväksyttiin Lähetysseuran hallituksessa marraskuussa. Sen mukaisesti Lähetysseura toimii muiden kirkkojen kanssa pääyhteistyökumppaninaan Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko. Kristillinen todistus juutalaisten sekä alueen muiden kansojen ja uskontojen parissa jatkuu. Suomen Lähetysseura asettaa Lähi-idässä tehtävän työn tavoitteeksi alueen kirkkojen vahvistumisen ja oikeudenmukaisen rauhan ja sovinnon toteuttamisen. Tavoite ohjaa kumppani-, maa- ja toimintatapavalintoja. 2.5. Keskeiset tulokset 2.5.1. Tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa Strategian mukaan lisäämme resursseja toimintaan, jolla tavoitamme niitä, jotka eivät ole vielä kuulleet evankeliumia. Tavoite on, että 20 % ulkomaantyön kuluista käytetään tähän toimintaan 2016. Toimintavuoden aikana tähän työhön käytettiin 2,6 miljoonaa euroa, mikä suhteellisena osuutena ulkomaisesta työstä oli 14,8 %. Luku ei kasvanut edellisestä vuodesta, koska seurakuntakannatus, josta tämä työ rahoitetaan, ei ole kehittynyt odotetulla tavalla. Kristittyjen määrä kasvaa ja syntyy uusia seurakuntia erityisesti alueilla, joilla kristityt ovat pieni vähemmistö. Yhdessä kumppaniensa kanssa Lähetysseura jakoi evankeliumin hyvää sanomaa tukemalla seurakuntien hengellistä perustyötä, kasteopetusta, raamatunkäännöstyötä sekä luku- ja kirjoitustaitotyötä. Etiopia. Mekane Yesus -kirkon tavoittava, hyvää sanomaa eteenpäin vievä alkusysäystyö on voimaannuttanut syrjittyjä ja halveksittuja kansanryhmiä. Työssä on tavoitettu Etiopian syrjäseuduilla asuvia ryhmiä, jotka ovat päässeet osallistumaan kirkon ja yhteiskunnan toimintaan. Uutta oli työn aloittaminen kuurojen parissa. Heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tilanne on noussut esiin muun muassa Addis Abebassa pidetyssä kahdessa tapahtumassa, joiden seurauksena noin 30 seurakuntaa teki suunnitelman siitä, miten ne voisivat yhdessä toimien tavoittaa uusia ihmisryhmiä kaupungissa. Addis Abeban vähemmistöfoorumiin lokakuussa osallistui 53 osallistujaa. Työn 14 15

aloittamiseen uusien ryhmien parissa tähtäävä Alkusysäys-työpaja järjestettiin marraskuussa, ja siihen osallistui 18 kirkon työntekijää. Kambodzha. Kambodzhan luterilainen kirkko on laajentanut toimintaansa neljään uuteen kylään. Kirkon piirissä olevien henkilöiden samoin kuin kastettujen määrä on kasvanut. Toimintavuonna kastettiin 38 henkilöä, ja 23 henkilöä siirtyi kirkon toiminnan pariin muista kirkoista. Kirkon jäsenmäärä oli vuoden lopussa 213. Kirkon kaupunkiseurakunnan samoin kuin maaseutuseurakuntien työ on diakoniapainotteista tavoittavaa työtä. Tansania. Itäisen Victoriajärven hiippakunnan tavoittava työ siirtyi Victoriajärven saarille. Siellä Sinema Leo -työ, evankeliumista kertovia elokuvia esittävä kiertävä bussi, on tuonut alueen seurakuntiin lisää aktiivisuutta. Työ laajeni myös uuden Victoriajärven kaakkoisen hiippakunnan alueelle, kun evankelistatiimi jakaantui ja sai käyttöönsä toisen elokuva-auton. Työtä on tehty myös uusien kansanryhmien, esimerkiksi taturu-heimon keskuudessa. Sinema Leo -työ tavoitti vuoden aikana noin 120 000 ihmistä evankeliumin sanomalla kahden hiippakunnan alueella. Työ on auttanut perinteisten uskomusten parissa eläviä ihmisiä kristinuskon piiriin. Myös taikauskosta kumpuavaan ja erityisesti albiinoihin kohdistuvaan raakaan väkivaltaan on puututtu ja ongelmaan on etsitty ratkaisuja. SAT-7. Kristillinen televisiokanava lähettää ohjelmaa, joka on sisällöltään sekä hyvää sanomaa että tietoisuutta lisäävää. Kanavan sisältö edistää Lähi-idän alueen rauhaa ja sovintoa. Toimintavuonna kanavan keskimääräinen katsojakunta Lähi-idän yhdeksässä maassa oli 15 miljoonaa ihmistä. SAT-7 tuotti toimintavuonna yli 1 000 tuntia ohjelmaa, yhteensä kuudelta eri kanavaltaan. Lähetysseura on yksi SAT-7-televisioaseman perustajajäsenistä ja tärkeimmistä tukijoista. Lähetysseura isännöi syyskuussa Suomessa järjestettyä SAT-7-Euroopan aluekokousta. Senegal. Senegalin luterilainen kirkko on vähemmistökirkko maassa, jossa islamin vaikutus kasvaa voimakkaasti. Kirkko tavoittaa sanomallaan paikallisesti. Se tekee myös modernia radiotyötä sekä valtakunnallisella että paikallisilla radiokanavilla. Tavoittavan työn tukemiseksi kirkko järjesti radiotyön koulutusta evankelistoilleen. Vuoden aikana toimitettiin yhteensä 119 kristillistä radiolähetystä ranskan ja sereerin kielellä. 16 Taiwan. Taiwanissa Hsinchun teologinen seminaari tekee koulutustyön lisäksi tavoittavaa maahanmuuttajatyötä. Kaksi Lähetysseuran työntekijää työskentelee vankien keskuudessa neljässä pidätyskeskuksessa ja yhdessä vankilassa. Lähetystyöntekijät järjestivät viikoittaisia vierailuja ja säännöllistä raamattuopetusta, diakoniatyötä ja sielunhoitoa. Työssä on tavoitettu syrjäytyneitä ihmisiä ja rakennettu uusia yhteistyön muotoja niiden parissa, joita ei ole aiemmin tavoitettu seurakunnan yhteyteen. Thaimaa. Kristinusko leviää erityisesti Pohjois-Thaimaassa vuoristokansojen keskuudessa. Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon erityistä kasvualuetta on Nanin provinssi, jossa asuu lua-kansaa. Lähetysseura vastasi kirkon tarpeisiin lähettämällä kaksi työntekijää Naniin sekä antamalla stipendit neljälle vuoristokansojen jäsenelle kirkon seminaarissa opiskelua varten. Aken kielinen raamatunkäännöstyö eteni Pohjois-Thaimaassa. Teologinen seminaari ja kirkon työntekijät järjestivät muutaman päivän mittaista opetusta kristinuskon perusteista seurakunnissa ja kylissä ympäri maata. Toimintavuoden aikana kirkko raportoi 279 uudesta kastetusta jäsenestä, mikä merkitsee hyvää kasvua. Vuoden lopussa kirkolla oli 4 738 jäsentä. Kristillinen vakaumus ja arvopohja vahvistuvat kristillisen kasvatuksen kautta. Kirkon tehtävä on kasvattaa ja tukea kristillisen identiteetin vahvistumista, vastuuta lähimmäisistä ja ympäristöstä. Boliviassa Cobijan ja Cochabamban kaupungeissa Lähetysseura tukee nuoriso- ja lapsityötä, joiden teemoina ovat rauhan kulttuuri ja ihmisoikeudet. Cochabambassa aloitettiin lasten pyhäkoulu. Cobijassa sijaitseva kirkon keskus järjestää seurakunnan 15 20 lapselle musiikki- ja urheilutapahtumia sekä kristillisen kasvatuksen kursseja. Keskus toimii myös läheisessä yhteistyössä joidenkin peruskoulujen kanssa, joissa vahvistetaan lasten itsetuntoa ja opetetaan kristillisiä arvoja. Namibiassa Kavangon alueen kristillisen kasvatuksen hankkeessa vahvistettiin kaukaisten kappeliseurakuntien vastuunkantajia järjestämällä koulutukset pyhäkoulun opettajille ja seurakuntien vanhimmille. Elokuvaviikot kokosivat ihmisiä Jeesus-elokuvan ympärille keskustelemaan kristinuskosta. Kristillistä kirjallisuutta myytiin yli 5000 euron edestä. Pääkaupungin korkeakouluissa aloitettiin kristillinen opiskelijatyö pastori, TT Eino Nangulan johdolla. Toimintaan kuuluivat sunnuntaiset opiskelijajumalanpalvelukset, hengellinen ohjaus, rippikouluopetus, viikoittaiset raamattuhetket sekä seminaarit seurustelusta ja kristillisistä arvoista. Nepalissa perheen hyvinvointiin ei ole perinteisesti panostettu, ja mies ja nainen ovat hyvin eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Perheiden sisäisiä konflikteja ei ole osattu selvittää puhumalla. Lähetysseura aloitti perhetyön vuonna 2011 kouluttamalla paikallisia perhetyön ohjaajia. Toiminta on jatkunut sen jälkeen paikallisin voimin. Toimintavuonna koulutettiin 158 pariskuntaa ja 30 yksittäistä henkilöä. Lähetysseuran perhetyön projekti evaluoitiin loppukesästä, ja se sai hyvän arvion. 17

Venäjällä Uralin pohjoisosassa sijaitsevassa Shuorsolan marilaiskylässä ja sen lähikylissä osa lapsista elää köyhyydessä ja turvattomassa ympäristössä vanhempien työttömyyden, alkoholismin tai perheväkivallan takia. Lähetysseuran tukemana seurakunta järjestää lapsille koulupäivien jälkeen ja sunnuntaisin kerhoja, joissa lapset saavat leikkiä, tehdä läksyjä, osallistua pyhäkoulutoimintaan ja syödä lämpimän aterian. Arkisin iltapäiväkerhoihin osallistui noin 15 lasta ja sunnuntain pyhäkoulutoimintaan 20 30 lasta. 2.5.2. Tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut Heikot ja syrjäytetyt saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet seurakunnassa ja yhteiskunnassa diakonian kautta. Lasten oikeudet toteutuvat kummiohjelmissa mukana olevien lasten elämässä ja heidän lähiyhteisöissään. Tytöt ja naiset osallistuvat tasavertaisesti oman elämänsä ja yhteisönsä valintoihin. Vammaiset toimivat näkyvinä yhteisön jäseninä. Hivin vaikutuspiirissä elävien oikeus täyteen elämään toteutuu. Syrjittyjen ihmisryhmien perusoikeudet toteutuvat. Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys mahdollistuu. Heikot ja syrjäytetyt saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet seurakunnassa ja yhteiskunnassa diakonian kautta. Etiopia. Metussa naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ jatkui tyttöjen opettamisella. Noin 6 000 10 14-vuotiasta tyttöä sai koulutusta silpomisen vaaroista 150 tyttöryhmässä. Toimintavuoden aikana Askel-lehti järjesti 30-vuotisjuhlakeräyksen, jonka tuotto käytetään vuonna 2015 naisten ympärileikkausten vastaiseen koulutukseen Illubabor Bethelin hiippakunnan alueella. Hosainan kuurojenkoulussa yhdeksän kymmenestä tytöstä säästyi sukupuolielinten silpomiselta koulun rehtorin ja opettajan toiminnan ansiosta. He keskustelivat oppilaiden vanhempien kanssa ja kertoivat toimenpiteen vaarallisuudesta. Silpominen on ollut laitonta Etiopiassa vuodesta 2004, mutta perinne elää yhä vahvasti monin paikoin maaseudulla. Kiina. Yunnanin maakunnassa Baoshanin seurakunta perusti vuonna 2007 kristillisen huumevieroituskeskuksen, jota Lähetysseura on tukenut vuodesta 2013 lähtien maksamalla hoidossa olevien ylläpitokustannuksia. Hoitoa sai toimintavuoden aikana 20 huumeriippuvaista miestä. Baoshanin kaupunki sijaitsee maakunnan luoteisosassa Thaimaan, Myanmarin ja Laosin oopiuminviljelyalueiden lähettyvillä. Alueelta kuljetetaan huumeita maailman markkinoille ja lähiseuduille, mistä syystä alueen huumeongelma on vakava. Kolumbia. Bogotássa kirkon La Vida Verdadera -toimintakeskuksessa järjestettiin toimintaa vähävaraisille nuorille, lapsille ja heidän vanhemmilleen. Keskus edistää vammaisten oikeuksia ja tasavertaisuutta sekä ehkäisee lasten ja nuorten ajautumista rikollisjengien toimintaan. Keskuksessa järjestetään myös käsityökursseja, joiden tuotteita myydään myyjäisissä ja jumalanpalvelusten yhteydessä. Näin keskuksen toimintaan osallistuvat saavat lisätuloja. Pakistan. Pakistanissa kohennettiin köyhien ja huono-osaisten luku-, kirjoitus- ja käsityötaitoja. Näillä taidoilla on keskeinen merkitys vähäosaisten osallistumis-, vaikutus- ja toimeentulomahdollisuuksien parantumiseen. Ne vahvistavat myös köyhien ja huono-osaisten asemaa ympäröivässä yhteisössä. Toimintavuonna käsityökeskuksia oli 19 ja luku- ja kirjoituskeskuksia 23. Käsityökeskuksissa opiskeli 292 naista ja luku- ja kirjoituskeskuksissa 510 naista, miestä ja lasta Peshawarin hiippakunnassa. Venäjä. Viipurissa sijaitseva lastenturvakoti Dikoni toimii vahvasti lasten oikeuksien puolesta. Dikoni auttaa perheitä ja lapsia hankalissa elämäntilanteissa. Toimintavuonna turvakoti auttoi useaa siirtolaistyöhön tullutta perhettä sekä perheitä, joissa oli alkoholiongelmia tai perheväkivaltaa. Jonossa on 17 lasta. Jotkut lapset pystyivät Dikonin tuella palaamaan asumaan vanhempiensa luokse. Dikoni tarjoaa lapsille turvallisen kodinomaisen ympäristön ja henkistä apua. Lasten oikeudet toteutuvat kummiohjelmissa mukana olevien lasten elämässä ja heidän lähiyhteisöissään. Lähetysseuran kummitoiminta tarjoaa vähävaraisille ja heikossa asemassa oleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden käydä koulua ja valmistua ammattiin. Erityisen tärkeää on tyttöjen koulutuksen tukeminen yhteiskunnissa, joissa naisten asema on heikko. Kummituella vahvistetaan myös vammaisten lasten ja nuorten asemaa. Kummityö vähentää välillisesti köyhyyttä ja kohottaa yleistä koulutustasoa. Kiinassa parannetaan kuulo- ja monivammaisten lasten opiskeluolosuhteita Huaihuan erityisoppilaitoksissa sekä Xupun ja Zhijiangin erityiskouluissa. Kouluissa opiskelee yhteensä noin 170 kuulo- ja monivammaista lasta. Erityisoppilaitosten opiskelukulut ovat normaaleja oppilaitoksia korkeammat, koska työntekijöitä ja opetusta tukevaa apuvälineistöä tarvitaan enemmän. Perusopetuksessa olevista lapsista valtaosa on puoliorpoja tai orpoja. 18 19

Senegalissa Lähetysseuran kummitoiminnan kautta avustettiin 286 koululaista ja korkeakouluopiskelijaa. Neljässä seurakunnassa toimii 3 6-vuotiaiden lasten päiväkerhot, joissa on yhteensä 147 lasta. Nuorten naisten opintohankkeessa on 45 nuorta naista. Kummityön hankkeessa vammaiset lapset saivat erityishuomion uusia kummioppilaita valittaessa. Tansaniassa Morogoron hiippakunnassa tuetaan paimentolaistyttöjen kummiohjelmaa, joka tähtää lapsiavioliittojen vähentämiseen paimentolaiskansojen keskuudessa. Kummiohjelman ansiosta tietoisuus lasten ja naisten oikeuksista paranee paimentolaisyhteisöissä, joissa naiset on perinteisesti nähty omaisuutena eikä ihmisinä. Ohjelmassa oli mukana 29 tyttöä. Tytöt ja naiset osallistuvat tasavertaisesti oman elämänsä ja yhteisönsä valintoihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen teema Lähetysseuran työssä. Se pyritään saamaan järjestelmällisesti osaksi yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää työtä suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmien avulla. Kumppanit ovat myös itse luoneet eri olosuhteisiin soveltuvia toimintamalleja, joilla tuetaan tyttöjen ja naisten osallisuutta kehitykseen. Esimerkiksi Etiopiassa ja Nepalissa naiset muodostivat toimeentuloryhmiä. Pienluottojen lisäksi naisten keskinäinen tuki ja rohkaisu ovat vaikuttaneet merkittävästi kestäviin tuloksiin. Ryhmien jäsenten itseluottamus ja omanarvontunto ovat kohonneet, minkä seurauksena naiset rohkenevat entistä paremmin ilmaista julkisesti mielipiteensä. Tämä puolestaan lisää yhteisöllistä ja yhteiskunnallista osallistumista. Miesten rooli on avainasemassa sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisessä. Toimintavuonna Vietnamissa kiinnitettiin huomiota miesten vähäiseen osallistumiseen äiti-lapsiterveydenhuoltoon ja vammaisten lasten kuntouttamiseen. Käynnissä olevan terveyshankkeen avulla lisätään miesten suurempaa vastuuta lasten hyvinvoinnista jakamalla asiallista tietoa sekä rohkaisemalla heitä. Laosissa ihmiskaupan vastaista työtä kehitettiin ottamaan huomioon miesten ja poikien erityistarpeet. Toimeentulo, terveys ja peruskoulutus ovat yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti aktiivisten naisten peruskysymyksiä. Toimeentulo- ja pienlainaryhmät tuottivat hyvää tulosta: naisten ansiotulot lisääntyivät ja toimeentulomuodot monipuolistuivat Tansaniassa, Palestiinassa, Boliviassa ja Kiinassa. Äiti- ja lapsiterveyttä parannettiin esimerkiksi Nepalissa äitiryhmissä käytyjen keskusteluiden ja terveyspalveluiden avulla. Tyttöjen koulunkäynnin edellytykset lisääntyivät Etiopiassa, jossa vaikutettiin voimakkaasti yhteisöjen asenteisiin tyttöjen koulutusta kohtaan sekä annettiin opinto-ohjausta tytöille. Aikuiset naiset saivat luku- ja laskutaito-opetusta Kambodzhassa ja Mauritaniassa. Naisiin kohdistuva väkivalta, lapsiavioliitot, sukuelinten silpominen ja muut haitalliset perinteet muuttuvat hitaasti. Mauritaniassa näihin puututtiin koulutuksella ja yhteisökeskusteluilla. Aiheita käsiteltiin osana ihmisoikeuskoulutuksia sekä toiminnallisen lukutaidon kursseilla. Seksuaalisesta väkivallasta kärsineet saivat tukea. Botswanassa panostettiin perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tiedottamiseen ja kouluttamiseen. Kohderyhminä olivat perheiden lisäksi viranomaiset ja sosiaalityöntekijät. Vammaiset toimivat näkyvinä yhteisön jäseninä. Vammaisuuteen liittyy runsaasti uskomuksia, leimaamista ja syyllisyyttä. Pahimmillaan vammaisuutta pidetään kateellisten ihmisten kirouksena tai rikkomuksina esi-isiä kohtaan. Uskomusten mukaan vanhempien pahat teot saattavat aiheuttaa lapsen vammautumisen. Asenteet estävät vanhempia näkemästä vammaisen lapsensa voimavaroja, jotka saadaan esiin pienelläkin tuella. Perheessä laiminlyöty tai syrjitty lapsi ei pääse kouluun, terveydenhuollon piiriin eikä vanhempana työelämään. Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelman ensimmäisen kolmen vuoden aikana vammaisten ihmisten oikeuksia on painotettu merkittävästi. Kun vammaisten ihmisten oikeudet otetaan näkyvästi esille eri yhteyksissä, se muuttaa niin kumppaniorganisaatioiden kuin yhteisöjen ja viranomaistenkin asenteita. Vammaisnäkökulma kehitykseen rakentuu monenlaisten toimintamuotojen varaan: etsivä työ, kuntoutus, kouluttaminen ja vaikuttamistyö. Kolumbiassa Araucan maakunta on yksi maailman raskaimmin miinoitettuja alueita. Miinaonnettomuuksien vammauttamista ihmisistä noin 10 prosenttia on lapsia. Suurin osa uhreista vammautuu pysyvästi. Valtio ei ole huolehtinut riittävästi miinauhrien toimeentulosta, terveyspalveluista eikä miinanraivauksesta. Luterilainen maailmanliitto käynnisti ohjelman, joka tukee vammautuneiden ihmisten järjestäytymistä ja antaa koulutusta lakisääteisistä oikeuksista. Vuoden loppuun mennessä miinauhrien uusi järjestö (ASODIGPAZ) oli laillistettu ja toiminnassa. Miinauhrit saivat myös toimeentulon hankkimiseen liittyvää koulutusta. Vammaisten ihmisten koulutustason nousu ja työllistyminen olivat keskeisiä tavoitteita myös Nepalissa, Etiopiassa ja Palestiinassa. Vaikuttamis- ja valistustyö vammaisten ihmisten oikeuksien edistämiseksi sisältää vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä tietojen ja taitojen vahvistamista, viranomaisten kanssa käytyjä keskusteluja ja koulutuksia sekä kumppanin oman osaamisen kasvattamista. 20 21

Esimerkiksi Senegalin luterilainen kirkko järjesti kaikille papeilleen, sosiaalityöntekijöilleen ja Lähetysseuran työntekijöille seminaarin, jossa dakarilainen sosiaalialan professori esitteli vammaisten ihmisten olosuhteita Senegalissa. Kirkon työntekijät huomasivat, että vammaisia ihmisiä tukemalla saadaan esiin monenlaisia voimavaroja, kuten mahdollisuudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja perheiden elättämiseen. Kirkko ryhtyi uuden hankkeen suunnitteluvaiheessa etsimään aktiivisesti vammaisia ihmisiä, kartoittamaan alueiden vammaisjärjestöjä ja kuuntelemaan vammaisia ihmisiä heitä itseään koskevissa asioissa. Hivin vaikutuspiirissä elävien oikeus täyteen elämään toteutuu. Vaikka uusien hiv-tartuntojen määrän kasvu on hidastunut ja hoidot ovat merkittävästi parantuneet, epidemia vaikuttaa edelleen vahvasti erityisesti eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Uusia kasvualueita on havaittu erityisesti Aasian maissa, joissa on laajaa siirtotyöläisyyttä. Hiv-positiivisuuteen ja aidsiin liittyy yhä paljon torjuntaa, mikä estää ihmisiä hakeutumasta ilmaisiin testeihin ja hoitoihin. Hiv ja aids -osaamista tarvitaan enemmän erityisesti Aasian maissa. Joidenkin yhteistyökumppaneiden työssä, esimerkiksi Vietnamissa, hiv ja aids otetaan huomioon, mutta hyvin yleisesti tietotaito ja epidemiasta julkisesti puhuminen on vähäistä. Hiv-positiiviset, aidsiin sairastuneet ja heidän omaisensa ovat heikossa asemassa, mikäli he eivät saa tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Tansaniassa on tartuttu hiv-positiivisten leskien tilanteeseen Kulttuurista kiinni -hankkeella. Nuorena leskeksi jäämisen taustalla on usein puolison menehtyminen aidsiin. Eloonjäänyt puoliso on todennäköisesti hiv-positiivinen. Leski ei välttämättä jaksa välittää omasta terveydestään ja perhe menettää nopeasti myös toisen vanhemman. Hankkeen avustuksella lesket ovat muodostaneet vertaistukiryhmiä, joissa on annettu psykososiaalista tukea sekä juuri heidän tarpeisiinsa soveltuvaa terveystietoa ja pienyrittäjyyskoulutusta. Vertaistukiryhmien psykososiaalinen tuki on osoittautunut erittäin toimivaksi ja on palauttanut leskien elämänuskon. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien leskien lapset ovat palanneet kouluun. Nepalin työväestöstä moni lähtee työhön joko maan sisällä tai ulkomaille. Toimintavuonna käynnistettiin uusi hanke, jolla pyritään tavoittamaan tämä riskiryhmä. Toiminnassa valistetaan turvallisesta siirtolaisuudesta ja sukupuolikäyttäytymisestä. Samalla parannetaan hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien toimeentuloa ja etujärjestöjen mahdollisuuksia puolustaa jäsentensä oikeuksia. Hiv-positiivisten ja aidsiin sairastuneiden oikeudet olivat Botswanassa uuden yhteistyökumppanin, BONELAn, keskeistä toimintaa. Toiminta 22 tähtää ympäristön muuttamiseen sallivammaksi sekä mahdollistavaksi. Järjestö kouluttaa vertaiskouluttajia ja pitää yllä vertaistukijoiden ryhmää. Lisäksi se seuraa ihmisoikeusloukkauksia, tarjoaa ilmaista oikeusapua vähävaraisille sekä tekee tutkimus- ja tiedotustyötä. Syrjittyjen ihmisryhmien perusoikeudet toteutuvat. Ihmisiä syrjitään usein muun muassa etnisen tai kielellisen ryhmän, vammaisuuden, sukupuolen, iän tai kastin takia. Syrjittyjen tukeminen vaatii erityistä huomiota, sillä he jäävät helposti kehitysponnisteluiden ulkopuolelle. Alkuperäiskansojen, etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämää värittää osattomuus esimerkiksi Boliviassa, Kolumbiassa, Etiopiassa, Botswanassa, Laosissa ja Nepalissa. Näissä maissa olevien ryhmien oikeuksia olemassaoloon, maahan, koulutukseen, omaan kieleen ja ruokaturvaan tuettiin monin tavoin. Äidinkielen saaminen opetuskieleksi ja opetuksen kehittäminen vahvistavat lasten oppimistuloksia sekä vanhempien halua hyväksyä lasten koulunkäynti. Esimerkiksi Nepalissa Lähetysseuran tuella kehitettiin magarinkielistä oppimateriaalia ja opetussuunnitelmaa yhdessä magarien paikallisjärjestön kanssa. Aiemmin magarien kylissä koulun keskeytti jopa 20 % kouluikäisistä lapsista, mutta nyt luku on laskenut 2,5 %:in. Samanaikaisesti lähes kaikki magarinkieliset lapset ilmoitetaan kouluun. Senegalissa on jo pitkään käynnistetty esiopetusluokkia ja kehitetty esiopetusohjelmaa, jossa käytetään opetuskielenä maan kolmea paikalliskieltä. Toimintavuonna oli 50 esiopetusluokkaa. Lapsen valmiudet oppia ranskankielisessä peruskoulussa ovat selvästi paremmat, kun hän on saanut äidinkielistä esiopetusta. Vanhemmat ovat motivoituneempia kyseenalaistamaan ranskankielisen peruskouluopetuksen, mikä vahvistaa vaikuttamistyötä äidinkielisen opetuksen saamiseksi viralliseen koulujärjestelmään. Kaivos- ja maatalousintressit ovat ajaneet alkuperäiskansoja ahtaalle kaikilla mantereilla. Esimerkiksi Kambodzhassa valtion suojelemat ulkomaiset jättiyritykset vievät vähemmistökansojen perinteiset asuma-alueet ja riistävät niiden luonnonvaroja. Valtio on linjannut alkuperäiskansojen maaoikeudet vuonna 2009, mutta käytännössä nämä eivät toteudu. Yhteistyökumppanit pyrkivät vahvistamaan paikallisia järjestöjä ja yhteisöjä tekemään vaikuttamistyötä tilanteen helpottamiseksi. Kolumbiassa alkuperäiskansojen maaoikeuksia turvattiin tukemalla maa-alojen määrittelyä ja topografisten karttojen laadintaa. Tansaniassa paimentolaiskulttuurit ovat kriisissä, kun laidunmaita muutetaan viljelymaiksi. Maasaiden omassa HiMWAhankkeessa tuetaan vaihtoehtoisten elinkeinojen etsimistä ja hallittua kulttuurinmuutosta paimentolaisuudesta pysyvämpään karjankasvattamiseen. 23

Kastiperustainen syrjintä Nepalissa on synnyttänyt alakastisten (dalitien) omia järjestöjä, jotka ajavat muutosta kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Dalitien voimaannuttaminen on yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Yhteistyöjärjestö Samaritan Uplift Sewan tukee yhteisöjä kokonaisvaltaisesti kylissä, joiden asukkaista suurimmalla osalla ei ole syntymä- tai kansalaisuustodistuksia. Kylissä järjestetään asukkaille tietoiskuja ja opetusta kansalaisoikeuksista ja henkilöllisyystodistusten merkityksestä. Järjestö tekee myös aktiivista vaikuttamistyötä viranomaisten parissa dalitien kansalaisoikeuksien takaamiseksi. Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys mahdollistuu. Lähetysseuran yhteistyömaissa havaitaan selkeästi ympäristöä rasittavia toimintamalleja sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä. Maaseudun kehittämishankkeissa edistettiin luonnonmukaista viljelyä ja tuholaistorjuntaa sekä kompostointia ja kestävää vedenkäyttöä. Luontoa säästävät keittimet ja liedet sekä aurinkopaneelit vähensivät puiden liikahakkuuta. Yhteisöt saivat koulutusta alkuperäisten viljalajikkeiden käytöstä, ekologian periaatteista ja ilmastonmuutoksesta. Kambodzhassa puutarhanviljelykoulutus tuotti hyviä tuloksia. Perheet saivat laadukkaampia siemeniä, hedelmäpuiden taimia ja siipikarjaa. Köyhät perheet pystyivät monipuolistamaan ruokavaliotaan ja tuottamaan myyntikasveja paikallisille markkinoille. Myyntituotot kohensivat perheiden toimeentuloa. Etiopiassa ja Kolumbiassa istutettiin puita suojaamaan vesilähteitä ja estämään eroosiota. Etiopiassa on hankkeen aikana istutettu 125 000 taimea ja Kolumbiassa yksistään vuonna 2014 yhteensä 12 000 taimea. Etiopiassa rakennettiin Legehedan alueella patoja sekä suoja-alueita estämään tulvia ja kuivuutta. Kastelukanavat pitävät viljelysmaiden vedensaannin tasaisempana kuivina kausina. Nepalissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on todettu maailman vakavimmiksi. Muuttuneet olosuhteet aiheuttavat vuosittain suurta tuhoa. Tulvat ja maanvyöryt ovat yleisiä. Siksi toimintavuonna painotettiin yhteistyökumppaneiden varautumista katastrofeihin järjestämällä ympäristövaikutusten arviointi ja sen jälkeen koulutus kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta ja katastrofivalmiudesta. Tavoitteena on saada ympäristö- ja ilmastonäkökulma järjestelmällisesti kaikkiin hankkeisiin. Katastrofityössä uusi naisille suunnattu humanitaarisen avun muoto Vuoden aikana Lähetysseura tuki yhteistyökumppaneiden katastrofityötä Angolassa, Namibiassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Nepalissa, 24 Irakissa ja Palestiinassa. Humanitaarista hätää tuottivat luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat konfliktit. Katastrofirahaston kokonaistuki oli 264 621 euroa ja ulkoministeriön tuki 190 178 euroa. Angolassa ja Namibiassa jatkettiin vuonna 2013 käynnistettyä avustustoimintaa kuivuuden uhrien auttamiseksi. Angolassa turvattiin kuivuudesta kärsineiden yhteisöjen ravinnon- ja vedensaanti (n. 6 000 henkilöä). Toimintavuoden aikana vahvistettiin ruokaturvaa muun muassa paremmilla viljalajikkeilla ja tehostamalla vedenkäyttöä. Paikalliset viranomaiset ja kansalaisjärjestöt saivat koulutusta ilmastonmuutoksesta ja katastrofivalmiudesta. Namibiassa kokeiltiin uutta cash grant -menetelmää, joka on nopeasti yleistyvä humanitaarisen avun muoto. Perinteisen ruoka-avun sijaan avunsaajille maksetaan säännöllinen käteissumma. Luterilainen maailmanliitto ja avustuksessa mukana toimineet kirkot kehittivät Namibian postin kanssa pankkikorttiin perustuvan jakelujärjestelmän. Humanitaarisen avun kriteerit täyttävä kotitalous rekisteröitiin hyödynsaajaksi. Jokaisesta kotitaloudesta valittiin vaikutusvaltainen nainen, jolle sirukortti luovutettiin. Kortissa oleva biometrinen tunniste rajasi käyttöoikeuden yksinomaan kortin haltijaan. Seurannassa todettiin, että paikallisväestö omaksui uuden järjestelmän yleensä hyvin. Hyödynsaajat kiittelivät cash grant-menettelyä ennen kaikkea valinnanvapauden kasvulla. Ruokakriisissä ravinto ja puhdas vesi ovat välttämättömiä, mutta niiden lisäksi on muita tarpeita. Cash grant näyttää vahvistaneen myös kuihtuneita paikallismarkkinoita. Kolumbiassa, Tansaniassa ja Nepalissa korjattiin tulvien aiheuttamia vahinkoja. Hätää kärsineet saivat ruoka-apua, hygieniatarvikkeita, siemenviljaa ja viljelyvälineitä. Kolumbiassa laadittiin kullekin yhteisölle kriisivalmiussuunnitelma ja psykososiaalisen tuen reitti, jotka parantavat vastaisuudessa kykyä kohdata uusia katastrofitilanteita. Apua vuoden aikana sai yhteensä yli 10 000 ihmistä. Etiopiassa, Palestiinassa ja Irakissa koettiin ankaraa hätää konfliktien vuoksi. Lähetysseura antoi vuoden aikana 50 000 euroa Al- Ahlin sairaalan toiminnan varmistamiseksi Gazassa. Vuoden aikana Sudanin pitkäaikainen sisällissota kärjistyi ja ajoi 200 000 sudanilaisia pakolaisiksi Länsi-Etiopiaan Gambellaan. Lähetysseura rahoitti Luterilaisen maailmanliiton vastuulla olevaa yhden pakolaisleirin vesi- ja sanitaatiohuoltoa. Rahoituksesta hyötyi 7 000 leiriläistä. Irakissa avustettiin etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia sisäisiä pakolaisia, jotka jäivät vaille turvaa ääri-islamilaisten joukkojen aiheuttamien levottomuuksien vuoksi. Varat kohdennettiin sanitaatiopalveluihin, puhtaaseen veteen ja suojan tarjoamiseen. 25

2.5.3. Tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen liittäminen ulkomaanosaston työn suunnitteluun ja seurantaan eteni. Vaikuttamistyö on huomioitu kehitysyhteistyön ja kirkollisen työn manuaaleissa, koulutuksessa sekä osaston vuosiraportoinnissa. Vaikuttamistyö osana Lähetysseuran ulkomaantyötä eteni erityisesti maissa, jotka olivat mukana pilottihankkeessa (Senegal, Tansania ja Nepal). Kolumbiassa Luterilainen maailmanliitto tekee vaikuttamistyötä paikallisten kumppanijärjestöjensä kautta suoraan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on parantaa Kolumbian vaikeaa ihmisoikeustilannetta. Luterilaisen maailmanliiton kolumbialainen kumppanuusverkosto PODEC kohdistaa vaikuttamistyönsä EU:hun tiedottamalla sekä osallistumalla seminaareihin ja kokouksiin. Toimintavuoden aikana PODEC osallistui EU:n maastrategian (2014 2017) laatimiseen, jossa sillä oli tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnan äänenä. Kansainvälinen vaikuttamistyö toteutuu suurlähetystöjen kautta: vastustetaan suurten kaivosyhtiöiden harjoittamaa luonnonvarojen riistoa ja tuetaan alkuperäiskansojen maanomistusoikeuksia. Keniasta käsin toimiva EDAN toimi YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien yleissopimuksen hyväksymiseksi Itä-Afrikan maissa vuosina 2011 2014. Lähetysseuran tukema hanke vaikutti siihen, että Burundin valtio ratifioi sopimuksen. Myös muiden kohdemaiden (Kenia, Tansania, Uganda, Ruanda) vammaisjärjestöjen ja viranomaisten tietous vammaisten ihmisten oikeuksista lisääntyi. EDAN on muistuttanut paikallisjärjestöjen kanssa kohdemaiden viranomaisia sopimuksen sitovuudesta ja ajanut sen toimeenpanoa. Nepalissa ihmisten eriarvoisuus ja ihmisoikeusloukkaukset ovat osa arkipäivää. Merkittävää vaikuttamistyötä tehdään muun muassa National Council of Churches of Nepalin järjestämissä mediakokouksissa. Toimintavuonna näissä kokouksissa pohdittiin Nepalin poliittista kriisiä. Niissä käsiteltiin uskonnollisten johtajien roolia rauhan, sovinnon ja oikeudenmukaisuuden edistäjinä sekä poliittisen kriisin ratkaisijoina. Kokouksiin osallistui yli tuhat henkilöä, joista 68 % oli miehiä ja 32 % naisia. Osallistujat olivat eri-ikäisiä ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvia. NCCN: n työ tapahtuu yhteiskunnallisten vaikuttajien parissa ja se on pitkäjänteistä eikä tuloksia saavuteta hetkessä. Viro. Toimintavuoden alussa avattiin Tallinnaan Lähetysseuran tuella Viron kirkon ensimmäinen perhekeskus. Keskus tavoitti 500 ihmistä ja ulotti toimintaansa tämän lisäksi 30 virolaisen perhetyön toimijan 26 keskuuteen. Keskus toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja sosiaalitoimen kanssa. Kirkko sai näkyvyyttä perhekeskuksen avulla Viron mediassa. 2.5.4. Tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppaniemme omaehtoisuus on lisääntynyt. Hongkong. Lähetysseuran vuonna 1970 perustama Ling Oin huumevieroituskeskus siirrettiin Hongkongin evankelisluterilaiselle kirkolle 1.4.2014. Paikallisen kumppanin omaehtoisuus sekä strategisen suunnittelun, resurssien, itsenäisen johdon, itsenäisten verkostojen ja työn hyvä laatu tekivät työn siirtämisen mahdolliseksi. Jatkossa Lähetysseura toimii tarpeen tullen konsulttina ja tukee työtä taloudellisesti kolme vuotta. Namibian evankelisluterilainen kirkko koulutti 17 diakonia (9 naista ja 8 miestä) papeiksi kaksivuotisella jatkokoulutuksella. Useimmat ovat työskennelleet yli kymmenen ja jopa kaksikymmentä vuotta diakoneina seurakunnissa, sairaaloissa ja vammaisten parissa. Koulutuksella kirkko vastasi seurakuntien pappispulaan. Opiskelijat valmistuivat vuonna 2014 ja suorittivat sen jälkeen neljän kuukauden käytännön harjoittelun seurakunnissa. Lähetysseura on tukenut koulutusta kahden vuoden ajan. Kirkko on lisännyt taloudellista itsekannattavuuttaan seuraavien toimintojen avulla: vierastalot Oniipassa ja Windhoekissa, kirjapaino, karjatila, osuus kalastuskiintiöitä myyvästä yhtiöstä ja kalakauppa Oniipassa. Tarkoitus on tuottaa tuloja kirkon yhteisten työmuotojen ja keskushallinnon tarpeisiin sekä vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta. Kehitysyhteistyöohjelman väliarvioinnissa Lähetysseuran kumppanit ovat kokeneet tärkeäksi sen, että Lähetysseura on kouluttanut ja antanut asiantuntijatukea hallinnollisissa ja työn sisällöllisissä kysymyksissä. Toimintavuoden aikana järjestettiin koulutusta muun muassa taloushallinnon, työn arvioinnin, raportoinnin, katastrofivalmiuden ja vammaisnäkökulman aloilla. Käytännön työssä on havaittu myönteistä muutosta esimerkiksi Senegalin luterilaisen kirkon oman hallintonsa uudistamisessa, vaikka osaamisen vahvistamista tarvitaan edelleen kaikissa yhteistyömaissa. Stipendiaattitoiminta. Toimintavuonna Lähetysseura käytti stipendiaattitoimintaan yhteensä 310 000 euroa. Kaikkiaan tuimme 70 stipendiaattia, joista opintonsa päätti 22 opiskelijaa. Stipendiaateista naisia oli 17. Stipendiaateista 51 oli afrikkalaisia, ja heistä kotimaassaan opiskeli 40. Aasialaisia stipendiaatteja oli 14 ja heistä 5 opiskeli kotimaassaan. 42 stipendiaattia opiskeli teologiaa tavoitteenaan kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkinto. Esimerkkinä stipendiaattiohjelman kumppanin omaehtoisuuden vahvistamisesta ovat kaksi Malawin evankelisluteri- 27