39. vuosikerta LYYS Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti 4/2002 Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n järjestämä koulutus: Mikrobiologian koulutuspäivät s. 4 Biotekniikan koulutuspäivät s. 6 Laboratorioalan luentopäivät s. 15
Uutta amro MedLabista! Bürklen näytteenottimet nesteille ja kiinteille materiaaleille Bürklen laajasta valikoimasta löydät sopivan näytteenottimen mm. vesistöistä, maasta, siiloista, tankeista tai säkeistä otettaviin näytteisiin. Laadunvarmistuksessa on erittäin tärkeää että näytteenotto on tehty oikein. Oikea analyysi saadaan vain jos näyte edustaa tarkasti samaa materiaalia kuin mistä näyte on otettu. Bürklen näytteenottimella näyte voidaan ottaa materiaalista läpileikkauksena, pohjalta tai tietystä halutusta kohdasta. äytteenottimien valmistusmateriaaleina ovat mm. ruostumaton teräs, teflon tai polypropeeni. utustu valikoimiin tilaamalla tuoteluettelo asiakaspalvelustamme veloituksetta: tuotenumero BUELUEELO Yllä: quasampler kerää vesinäytettä haluamastasi syvyydestä. Yllä: Zone Sampler -näytteenottimella voit ottaa bulkkitavarasta erillisiä näytteitä tai kerätä näytettä koko matkalta. äytteenottimien pituudet 550 mm 2500 mm. Vasemmalla: PowderProof on näytteenotin bulkkitavaralle 4 mm partikkelikokoon asti. äyte kulkeutuu ruostumattomasta teräksestä valmistetulla ruuvikuljettimella suoraan esim. säkistä. Vasemmalla: estemäisille näytteille tarkoitettu Liquisampler on valmistettu PFE:stä tai PP:stä. Lisätiedot amro MedLab Oy: Heli uppurainen p. 020 445 4718 heli.tuppurainen@tamro.com siakaspalvelu: p. 020 445 3802, f. 020 445 4717 2
Päätoimittaja uula Kuusisto Paljaspää 2 4, 20610 urku tilaukset puhelin työ 02-333 2328 koti 02-469 5197 GSM 040-577 4252 e-mail: tuula.kuusisto@laborantti.net oimittaja nne Raille puhelin työ 02-333 3829 GSM 050-336 7982 e-mail: anne.raille@laborantti.net aina iitynperä puhelin koti 02-235 1632 GSM 040-844 5741 työ 02-333 7425 e-mail: taina.niitynpera@laborantti.net taina.niitynpera@utu.fi lmoitukset nn Sofie Hakulinen puhelin työ 02-333 7425 koti 02-230 4809 GSM 050-338 1696 e-mail: ann.hakulinen@laborantti.net alous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 urku puhelin koti 02-247 2356 työ 02-333 7032 e-mail: sinikka.kollanus@laborantti.net Sisällysluettelo Mikrobiologian koulutuspäivät, ilmoitus 4 Päätoimittajalta 5 Biotekniikan koulutuspäivät, ilmoitus 6 Radioaktiivisten aineiden turvallinen käyttö laboratoriossa 7 Puheenjohtajalta 10 loton työ = älytön tunne 11 Makuanalyysi 13 iedotussihteeriltä 14 Laboratorioalan luentopäivät 15 oimintakalenteri 18 oiminnanjohtajalta 19 Jäsenetu 19 Jumppajaana 20 Onnittelemme 21 Ällätikku 22 Yhdistykset toimivat 23 Valmistuneita 23 Ympäristöanalyysi 24 Yhdistykset toimivat 26 Krypto 29 Pankki Merita 117330-111263 Painatus www.laborantti.net ewprint Puhelin 02-437 4513 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry oimituksen osoite: nalyysi Paljaspää 2 4 20610 urku e-mail: tuula.kuusisto@laborantti.net SS: 1459-0999 Osoitteenmuutokset uli Piippo Luotsitie 12 22, 70460 Kuopio auli.piippo@laborantti.net puh. k: 017-282 3281, t: 010 862 6385 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2003 umero lmestyy ineisto toimitukselle 1 28.2. 24.1 2 30.5. 25.4 3 17.9. 15.8. 4 2.12. 31.10. 3
04.-05.02.2003, Hotelli Rantasipi ropiclandia, Vaasa iistai 04.02.2003 kello luento luennoitsija 9.00 10.00 lmoittautuminen ja aamiainen 10.00-10.15 Kurssin avaus 10.15-11.00 Elatusaineiden laadunvalvonta ja laatuun vaikuttavat tekijät 11.15 12.00 Uudet apuvälineet ja niiden edut elatusaineiden laadunvalvonnasssa 12.00-13.00 Lounas 13.00-13.45 Mikrobiologisten määritysten analyyttinen laadunvarmistus Maija Riskala Labema Oy, Kerava uotepäällikkö nu Rauhovirta Labema Oy, Kerava Laboratoriohygieenikko Seija Kalso Helsingin kaup. Ympäristökeskus 14.00-14.45 edellinen aihe jatkuu Laboratoriohygieenikko Seija Kalso Helsingin kaup. Ympäristökeskus 14.45-15.00 Kahvi 15.00-15.30 VWR nternational tarjoamat tuotteet hygienian testaukseen uotepäällikkö Meeri Raunio VWR nternational 15.30-16.15 aiseus työssä yöterveyshoitaja Vappu Siirilä, Medivire Vaasa 17.00-19.00 Kylpylä / sauna 19.30 - ltapala Keskiviikko 05.02.2003 09.00-09:45 lman mikrobiologinen puhtaus FM, Laboratoriopäällikkö Saara Salmela Oulun Sisäilmatutkimus Oy 10.00-10.45 septiikka ja aseptinen työskentely laboratoriossa Sairaalamikrobiologi Virpi Ratia Seinäjoen keskussairaala 11:00-11:45 Steriloinnin mahdollisuudet mikrobiologisessa työskentelyssä, mm. välinehuollossa 12.00-13.00 Lounas 13.15-14.00 Mistä mikroskooppi on tehty...? Ohjeita ja vinkkejä mikroskopoinnista sekä omatoimisesta huoltamisesta. Sairaalamikrobiologi Virpi Ratia Seinäjoen keskussairaala MMM, uotepäällikkö uomas Saastamoinen Oriola Oy Prolab 14.15-15.00 Mitä uutta mikroskopia tarjoaa tänään MMM, uotepäällikkö uomas Saastamoinen Oriola Oy Prolab 15.00 - ilaisuuden päätös ja kahvi iedustelut ja ilmoittautuminen: 10.01.2003 mennessä Marja Kivimäki puh. 06-3254191 (marja.kivimaki@vaasa.fi) tai Elsi Saarenpää puh. 050-306 5186 (elsi.saarenpaa@oulu.fi) Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 ja ei jäseniltä 570. Hinta sisältää luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat ja kylpylän käytön sekä majoituksen kahden hengen huoneissa Vaasan Hotelli Rantasipi ropiclandiassa. Kurssin hinta ei majoittuvilta jäseniltä 350 ja 490 ei jäseniltä. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto ja varauskuluina 85. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. ervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / Pohjanmaan Laboratorioalan Yhdistys ry / Oulun Seudun Laboratorioalan Yhdistys ry 4
Ryhmädynamiikkaa ja tiimityötä iimin määritelmä voisi olla esimerkiksi se, että tiimit koostuvat ihmisistä, jotka tekevät tavoitteellisesti työtä yhdessä. iimillä on toiminnalleen tarkoitus ja yhteiset tavoitteet. iimissä saadaan aikaan, luodaan ja tuotetaan jotakin. iimi ottaa vastuun työnsä tuloksista, niiden laadusta ja jatkuvasta parantamisesta. ykyään laboratorioissakin tehdään paljon ryhmätyötä, tiimityötä. iimissä toimiminen vaatii paljon ristiriitaisia taitoja ihmisiltä. oisille meistä se on helpompaa. oisille tiimeissä työskentely vaatii suurempaa ponnistelua. Ryhmässä pitää osata ottaa toisten mielipiteet huomioon kuitenkaan unohtamatta omiaan. iimeissä pitää oppia ottamaan huomioon ihmisten erilaisuutta ja kunnioittaa sitä. ina ei voi sanoa kaikkea mitä haluaisi. On opittava pitämään mölyt mahassaan. Jos tiimi koostuisi henkilöistä, jotka omaavat samanlaiset ominaisuudet, niin jotain tärkeää voisi jäädä tekemättä ja huomaamatta. Jos esimerkiksi kaikki tiimiin jäsenet olisivat pikkutarkkoja yksityiskohtiin puuttujia, voisi olla, että työ valmistuisi joskus jos silloinkaan. ai jos tiimiin jäsenet ideoisivat koko ajan jotain uutta, voi olla, että homma ei taaskaan valmistuisi. iimiin eli toimivaan ryhmään tulisi kuulua näin ollen eri ominaisuuksin varustettuja henkilöitä, jolloin voitaisiin käyttää kaikkien luontaisia hyviä piirteitä hyödyksi. ämä vaatii kuitenkin ponnisteluja, sillä on opittava keskustelemaan sivistyneesti erilaisten ihmisten kanssa. iidenkin, joita mieluusti potkaisisi takapuoleen. Kun lapset saavat leikkiä rauhassa, niin heidän muodostamastaan ryhmästä löytyy hyvin pian niin porukan vitsiniekka, diplomaatti kuin riidankylväjäkin. On havaittavissa selkeää ryhmädynamiikkaa. Yleensä katastrofi muodostuu siinä vaiheessa kun aikuiset puuttuvat leikkiin. ikuinenkin voi onneksi oppia. ykyään työpaikoilla järjestetään tiimikoulutusta muodossa jos toisessa. Konsultteja on maa pullollaan. Lisäksi yöväen Sivistysliitto, oimihenkilöunioni, KV, PM, Rautatieläistenliitto ja Kemianliitto ovat tehneet yhteisen oppaan, jossa kerrotaan mitä tiimityöllä tarkoitetaan ja mitä hyötyä tiimeistä on. On olemassa tutkimustuloksia, joiden mukaan tiimeissä työ sujuisi paremmin ja se olisi motivoivaa. oivotan kaikille tiimittömille kuin myös tiimityöläisille rauhallista joulua ja iloa vuodelle 2003. uula Kuusisto P Ä Ä O M J L 5
6
RDOKVSE EDE URVLLE KÄYÖ LBOROROSS onisoiva säteily onisoiva säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä, jota syntyy radioaktiivisten aineiden hajotessa tai käytettäessä laitteita, jotka synnyttävät sähköisesti säteilyä. onisoiva säteily synnyttää aineessa ioneja eli varautuneita hiukkasia ja luovuttaa aineeseen energiaa. Säteilyä voidaan mitata ionisaation tai luovutetun energian perusteella. Säteily voi aiheuttaa elävässä kudoksessa vaurioita, joiden seurauksena voi olla syöpä tai akuutti vamma (esim. palovamma tai kaihi). onisoivan säteilyn lajeja ovat: alfasäteily ( ; hiukkassäteilyä; positiivinen varaus; kantama ilmassa on muutamia senttimetrejä) beetasäteily ( ; hiukkassäteilyä; elektroneja tai positroneja; varaus negatiivinen tai positiivinen; kantama ilmassa riippuu hiukkasten energiasta, voi olla useita metrejä) gammasäteily ( ; sähkömagneettista aaltoliikettä; hyvin läpitunkevaa) Suureet ja yksiköt Säteilysuojelussa käytettäviä suureita: aktiivisuus, joka tarkoittaa radioaktiivisessa aineessa aikayksikössä tapahtuvien hajoamisten lukumäärää. ktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq); 1 Bq = 1 hajoaminen sekunnissa, vanha yksikkö on curie (C), joka on 3,7 x 10 10 hajoamista; 1 mci = 37 MBq ja 1 Ci = 37 kbq absorboitunut annos, joka tarkoittaa säteilyn aineeseen luovuttamaa energiaa ja jonka yksikkö on gray (Gy); 1 Gy = 1 J/kg Ylitarkastaja Helinä Korpela Säteilyturvakeskus (SUK) ekvivalenttiannos, joka tarkoittaa säteilystä kudokseen tai elimeen absorboituneen annoksen ja säteilyn lajista johtuvan painotuskertoimen tuloa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Säteilyn painotuskertoimet kuvaavat eri säteilylajien erilaista vaikutusta elävään kudokseen. efektiivinen annos, joka tarkoittaa säteilylle alttiiksi joutuneiden kudosten ekvivalenttiannosten ja kudosten painotuskertoimien tulojen summaa. Kudosten painotuskertoimet kuvaavat eri kudosten ja elinten erilaista syöpäherkkyyttä. Myös efektiivisen annoksen yksikkö on Sv. Koska ekvivalenttiannosta ja efektiivistä annosta ei voida suoraan mitata, tarvitaan suureita, jotka voidaan mitata ja jotka antavat niille riittävän tarkkoja likiarvoja. äitä ns. mittasuureita ovat syväannos, joka tarkoittaa annosta 10 mm:n syvyydellä kehon pehmytkudoksessa ja pinta-annos, joka tarkoittaa annosta 0,07 mm:n syvyydellä kehon pehmytkudoksessa. Syväannoksen ja pinta-annoksen yksikkö on Sv. Syvä annos on efektiivisen annoksen ja pinta-annos ihon ekvivalenttiannoksen likiarvo. 7
ltistustavat volähteiden käytössä on otettava huomioon sekä ulkoinen että sisäinen säteilyaltistus, joka voi aiheutua ilman tai työskentelytasojen ja muiden pintojen kontaminoitumisesta. Ulkoinen altistus tarkoittaa altistusta, jossa säteily kohdistuu kehoon sen ulkopuolelta ja sisäinen altistus tarkoittaa altistusta, jossa ihmisen kehoon on joutunut radioaktiivisia aineita esim. hengityksen mukana tai suun kautta, ja altistus kohdistuu sen sisäpuolelta. Säteilylainsäädäntö Suomessa säteilyn käyttöä säätelevät säteilylaki (592/91, muutos 1334/94) jossa esitetään säteilysuojelun perusperiaatteet, ja säteilyasetus (1512/91, muutos 1598/94, jossa säädetään mm. annosrajoista, säteilyaltistuksen seurannasta ja terveystarkkailusta. Säteilyn lääketieteellistä käyttöä ohjaa säteilylain 10 :n lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. (423/2000). arkempia säteilyn käyttöä koskevia vaatimuksia annetaan SUKin ohjeissa ns. S-ohjeissa, jotka löytyvät SUKin kotisivulta www.stuk.fi. Säteilyn käytön keskeisin valvontamuoto on turvallisuuslupamenettely. Säteilyn käyttöä varten tarvitaan turvallisuuslupa eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, jos kerralla hallussa olevan radioaktiivisen aineen määrä ylittää kyseiselle radionuklideille asetetun vapaarajan. Radionuklidien vapaarajat on annettu S-ohjeessa 1.5. urvallisuuslupaa haettaessa on nimettävä myös säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Säteilyaltistuksen enimmäisarvot Säteilytyöksi katsotaan työ, jossa työntekijän säteilyaltistus voi ylittää väestön annosrajat (efektiivinen annos 1 msv/v, silmän mykiön ekvivalenttiannos 15 msv/v ihon ekvivalenttiannos 50 msv/v). Säteilytyöstä työntekijälle aiheutuva efektiivinen annos ei saa ylittää keskiarvoa 20 msv vuodessa viiden vuoden aikana eikä minkään vuoden aikana arvoa 50 msv. Silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 150 msv vuodessa eikä käsien, jalkojen tai ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 500 msv vuodessa. Lisäksi on säädetty erikseen annosrajat 16-18 vuotiaille henkilöille, jotka ammatillisen koulutuksensa vuoksi osallistuva säteilyn käyttöön. Sikiötä tulee suojella samalla tavalla kuin väestön yksilöä. Raskaana olevan naisen työ on järjestettävä siten, että sikiön ekvivalenttiannos on mahdollisimman pieni, eikä ainakaan jäljellä olevana raskausaikana ylitä 1 msv. Säteilyaltistuksen seuranta Säteilyaltistuksen seurannalla tarkoitetaan toimenpiteitä säteilytyössä toimivien työntekijöiden säteilyaltistuksen valvomiseksi ja määrittämiseksi annostarkkailulla tai säteilyaltistukseen vaikuttavien työolojen tarkkailulla. Säteilytyöluokkaan kuuluville henkilöille on järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu. Radioaktiivisella jodilla leimauksia tekevien henkilöiden kilpirauhasen kontaminaatiota on tarkkailtava S-ohjeessa 7.1 esitetyllä tavalla. Kilpirauhasen kontaminaatiomittauksista on pidettävä kirjaa. Säteilysuojelutoimet työpaikalla Säteilytyötä tekevät työntekijät on luokiteltava säteilytyöluokkiin ja B. Säteilytyöluokkaan kuuluvat ne henkilöt, joille työstä aiheutuva efektiivinen annos voi ylittää 6 msv vuodessa tai silmän mykiön, käsien, jalkojen tai ihon ekvivalentiannos on suurempi kuin 3/10 ko. elimille säädetyistä työntekijöiden annosrajoista. Radioaktiivisia aineita avolähteinä käytettäessä säteilytyöluokkaan kuuluvia työntekijöitä ovat yleensä henkilöt, joiden työ on jatkuvaa ja työssä kerralla käsiteltävä aktiivisuus ylittää seuraavat aktiivisuusrajat: gammasäteilijät 100 MBq beetasäteilijät (maksimienergia yli 0,3 MeV) beetasäteilijät (maksimienergia 0,1-0,3 MeV) 10 MBq 100 MBq 8
Radioaktiivisten aineiden käytön turvallisuuden kannalta on tärkeää, että jo laboratorion suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon työn laadusta ja käytettävistä radionuklideista johtuvat säteilyturvallisuusvaatimukset. Radionuklidilaboratoriot luokitellaan C-, B- ja -tyypin laboratorioiksi (S-ohje 6.1). Vaadittava laboratoriotyyppi määräytyy käytettävien radionukllidien vaarallisuusluokan, kerralla käsiteltävän aktiivisuuden ja työn laadun perusteella. yöstentelypaikat on tarvittaessa jaettava valvonta-alueisiin ja tarkkailualueisiin. Radioaktiiviset jätteet ja päästöt S-ohjeessa 6.2 on annettu raja-arvot erikseen kaasumaisten ja nestemäisten radioaktiivisten aineiden päästöille ja kiinteille radioaktiiviselle aineille. Radioaktiiviseksi jätteeksi ei katsota kiinteää jätettä, jossa beeta- ja gammasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuus on enintään 10 kbq/kg ja alfasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuus enintään 1 kbq/kg. estetuikeliuoksia yms. orgaanista liuotinta sisältäviä jätteitä ei tarvitse käsitellä radioaktiivisena jätteenä, jätteen aktiivisuuspitoisuus on enintään 10 Bq/ml eikä se sisällä alfasäteilijöitä tai jätteen aktiivisuuspitoisuus on enintään 100 Bq/ml ja eikä se sisällä muita radionuklideja kuin 3 H ja 14 C. Viemäriverkkoon yhdellä kerralla päästettävä aktiivisuus saa olla enintään 2,5 L min, mutta ei enempää kuin 100 MBq. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana viemäriverkkoon päästetty aktiivisuus saa olla enintään 25 L min. Vuoden aikana päästetty aktiivisuus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 100 GBq. Päästörajat eivät koske radioaktiivista ainetta saaneiden potilaiden eritteitä. Päästettäessä radioaktiivisia aineita ulkoilmaan on päästöt rajoitettava siten, että enimmäiskonsentraatio (MC) päästöaukon välittömässä läheisyydessä ei ylitä sille asetettuja rajoja. Kiinteä radioaktiivinen jäte voidaan radioaktiivisuutensa puolesta toimittaa kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen seuraavin edellytyksin: yhdessä jätepakkauksessa oleva aktiivisuus saa olla enintään 2,5 L min ja annosnopeus pakkauksen pinnalla on enintään 5 Sv/h. Kuukauden aikana kaatopaikalle toimitetussa jätteessä aktiivisuus saa olla enintään 25 L min. Vuoden aikana hävitettävä aktiivisuus ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 100 GBq. Päästettäessä radioaktiivisia aineita viemäriverkkoon tai toimitettaessa radioaktiivisia aineita kaatopaikalle kiinteänä vähäaktiivisena jätteenä on käytettävä ns. yhteenlaskusääntöä jätteen sisältäessä useita eri radionuklideja. Säteilyltä suojautuminen Ulkoiselta säteilyltä suojauduttaessa tärkeitä tekijöitä ovat aika, etäisyys ja suojukset. Kokonaissuojaus on kaikkien kolmen mielekäs yhdistäminen. Sisäiseltä säteilyltä suojauduttaessa keinoja ovat rakenteellinen suojaus (laboratoriolle asetettavat säteilysuojausvaatimukset, vetokaappi, alipainelokero), henkilökohtaiset suojaimet (suojavaatetus, suojakäsineet, hengityssuoja, suojalasit), oikeat työskentelytavat, kontamminaatiomittaukset, varautuminen vahinko- ja onnettomuustilanteisiin. Seuraavassa on lueteltu joitakin yleisiä työskentelyohjeita: käytä suojakäsineitä ja suojavaatetusta peitä työskentelyalusta alapuolelta muovitetulla imukykyisellä paperilla vältä roiskeita älä syö, juo tai meikkaa laboratoriossa pese kädet, kun lopetat työskentelyn tai poistut laboratoriosta suorita säännöllisesti käsien, työskentelytasojen ym. kontaminaatiomittaukset jos olet epävarma, käänny vastaavan johtajan puoleen 9
P U H E E J O H J L ärkeintä on aloitus Vuodenaikojen vaihtelut ovat meille rikkaus. Jokaisella vuodenajalla on omat suosijansa. Kaikkien ei tarvitse pitää talvesta ja toiset meistä odottavat kiihkeästi jo kevättä. Luonto todistaa uusiutumisvoimansa ja samaa uusiutumista pitäisi meistäkin löytyä. Vanhaan ei pidä jättäytyä, vaan aina pitää olla valmiudet muutoksiin ja uuden oppimiseen. Euron tulo vuoden vaihteessa oli meille useimmille kauhistus, nyt uuden rahayksikön käyttö on jokapäiväistä ja vähemmän pelottavaa. oki aikaa kuluu vielä pitkälti, jotta ei enää vaihtaisi suurempia summia suomen markoiksi. Meillä kaikilla tuntuu olevan kiire ja monia asioita, jotka olimme päättäneet tehdä tänä vuonna on edelleen tekemättä. sioiden aloittaminen on vain siirtynyt. Samalla kun nyt teemme uuden vuoden lupauksia, voisimme tehdä listan toteuttamattomista toiveista ja asioista, jotka haluaisimme tehdä. Listasi voisi koostua kirjoista, jotka haluaisit lukea, elokuvista, jotka ovat näkemättä, harrastuksesta, jonka haluaisit aloittaa. Listalla voisi tietysti olla myös muistutus oman ammattitaidon ylläpitämisestä ja täydentämisestä. Listalta pomien ne sitten vähitellen voisi ottaa työn alle. Muistakaa ylläpitää unelmianne ja haaveitanne. Uusia asioita opimme tekemällä, kyselemällä ja harjoittelemalla. Ennakkoluulot ja väärät olettamukset ovat pahin este kaikelle uudelle. tse koin onnistumisen iloa, kun vaihdoin autooni talvirenkaat. sia, jonka on luullut olevan naiselle turhan hankala toimenpide, osoittautui pelkästään mekaaniseksi työksi eikä mitenkään monimutkaiseksi jutuksi. aas kerran pystyi toteamaan: minä osasin! loittaminen on monessa tilanteessa se hankalin vaihe. lkuun päästyään asia kuin asia etenee vähitellen. Epäonnistumisia ei pidä pelätä. Ei kukaan ole täydellinen. Outo aina pelottaa ja jännittää. Rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan kaikkea uutta. Joten tämän vuoden tekemättömät työt voi aloittaa joulun jälkeen tammikuun alkaessa puhtaalta pöydältä avoimin mielin. Luja tahto vie asioita eteenpäin, joidenkin kanssa tarvitaan aikaa enemmän. ärkeintä on aloitus. oivotan teille rauhaisaa joulua läheistenne kanssa, hetki rauhoittumiseen on aina paikallaan. 10
yöelämän säännöt ovat muuttuneet: Enää ei riitä tietotaito tai se mitä koulussa opimme, vaan tarvitsemme kykyä tulla toimeen toistemme ja ennen kaikkea itsemme kanssa. untuu että työnteosta on kaikki hauskuus ja ilo hävinnyt. Joku viisas ajattelija, olisiko peräti Barus Pinoza sanonut, että Ei ole suurta suoritusta ilman puhdasta iloa. 11 Kirjoittaja on Markku Lahti yö-lo a-m.lahti@pp.inet.fi Organisaatiovalmentaja, työyhteisökoulutus, LP-practioner Mäntymäenaukio 8, 20810 URKU 81 02 2351163 0400 408605 jatellaan, että jollei ole vakava ei voi olla pätevä. Protestanttisessa etiikassa työ on harras asia. Meidän tulisi kuitenkin ottaa oppia lapsista. ehän kun eivät suostu juuri mihinkään, jollei tekeminen ole mukavaa. Samoin lapset osaavat tehdä asioita niin, että niihin on mukava suostua. jatellaan vaikkapa rahaa karkkeja varten. Eihän lapsi siinä kohtaa huuda pää punaisena: Mutsi anna kymppi, vaan hyvin taitavasti melkein kierii äidin jalkoja ylös pyytää kymppiä kauniilla sointuvalla vetoavalla äänellä ja äitipähän antaa kaksikymppiä. Me miehetkin ollaan joskus karkin tarpeessa. Voi, voi kun muistettais tämä lapsena käyttämämme tapa niin pysyttäis karkeissa mekin. Hyvin usein näkee työyhteisöissä kahvihuoneissa mukavia naurunremahduksia, mutta sitten ilmestyy paikalle joku usein vielä esimiesasemassa oleva ja karjuu: Mitäs täällä nauretaan? Joku vielä hyvää hyvyyttään kertoo, tämä kuitataan. i jaa. Sen jälkeen kyseinen ilonpilaaja yleensä kertoo jotain ikävää ja nauru kuolee. Eniten muuten nauretaan perjantaisin kello 13.45-14.15 välisenä aikana ja vähiten maanantaisin, kas kummaa!! auru avaa hankalia lukkiutuneita tilanteita ja on portti luovuuteen ja oivaltamiskykyyn. aurun avulla jokainen voi järjestää itselleen enaltaehkäisevää syvävaikutteista rentouttavaa hoitoa ahdistuksiin pelkoihin ja elämän synkkyyteen. aurun esiaste on hymy ja se huomataan jo 45m:n päästä. otinen huomataan paljon lähempänä. Hymyillessämme tarvitsemme vain yhtä lihasta. Kuka ei pidä bodaamisesta, hänkin voi hymyillä. Hymy on kuin koira joka heiluttaa häntäänsä. Eihän toinen koira sellaista pure. auraessa aktivoituu peräti kolme lihasta. Kyynelkanavat alkavat toimia ja ääreishermosto aktivoituu. Usein ihminen myös punastuu. Kun olemme vihaisimmillamme kasvoistamme jännittyy peräti 64 lihasta, joten on turha puhua naururypyistä! Vaikka asiat nyt ei olisikaan niin kohdallaan kun pitäisi, eikä paljon naurata ja kuitenkin antaa itselleen luvan nauraa, huomaa ettei olekkaan niin umpikujassa kun jo hetken aikaa kuvitteli. Se miksi me Suomalaiset ollaan niin totista porukkaa johtuu osaksi meidän sananlaskuista. jatelkaa nyt: Mies tulee räkänokastakin, muttei tyhjännaurajasta. tai tku pitkästä ilosta. ja vielä lo pintaan vaik syän märkenis. Ympäri mailmaa on tunnettu sanonta: loinen sydän on lääkettä, mutta murhemieli mädättää luut. Siinä on myönteistä ajatusta. Meille ehkä parhaiten sopisi pohjalainen sanonta Kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat. Sen voisi vaikka laittaa kuvaruudun säästäjäksi, jolloin se olisi mukavasti esillä. L O O Y Ö = Ä L Y Ö U E
Samoin tuntuu että työyhteisöistä on hävinnyt sellainen harvinainen sana kuin KOS. Se ei maksa kauheesti kun sitä muistaa käyttää, mutta antaa paljon. Jotenkin tuntuu, että olemme kukin töissämme johtajia, assistentteja, hoitajia, insinöörejä rautakauppiaita, myyntimiehiä ja sen lisäksi vielä lopunkin vuorokautta sama tahti jatkuu. Sitten vielä leuhkitaan että kun on niin pahuksen kiire, ettei nyt kuule ehdi. Joku on sanonut osuvasti: Kiire on siitä inhoittava asia, että se vie hirveästi aikaa. Samoin tällaisen 24 tuntinen homma helposti johtaa siihen, että yritämme olla jotain muuta kuin oikeasti olemme ja matkalla muutumme yritelmäksi. oki hautakivessä saattaa lukea: Syntyi miehenä ja kuoli sekatavarakauppiaana. Kaikesta työnteosta saa melko mukavaa kunhan sen mieltää eri tavalla. Meillä on välineet, verkostot, ystävät, puolisot, lapset. Ja jos tähän vähän lisätään huumoria ja elämän keveyttä ja nautitaan pienistä onnistumisista joista muodostuu tasapainoinen mukava meno. Barus Pinoza on sanonut: Elämänilo ei voi olla liiallista, vaan on aina hyvää. Meillä on oikeus myös olla vihaisia kunhan vaan muistaisimme aina mistä olemme, emmekä kaataisi kiukkua syyttömien niskaan. jatellaan nyt vaikkapa tilannetta, kun pomon ukko on löytänyt nuoremman, sehän on kauheeta, eikö? Pomo tulee aamulla töihin, eikä kestä kertoa mitä on sattunu, vaan ryntää omaan huoneeseensa. ietämätön alainen menee pomon puheille omasta mielestään tärkeästä asiasta, jolloin pomo kimmastuu ja melkein heittää alaisraukan huoneesta (pohjalla oma kiukku ja viha). lainenhan loukkaantuu ja kertoo työtoverilleen, että pomo haukkui hänet syyttä suotta. Hyvällä tuurilla kyseinen työtoveri on jo soittanut aiemmin pomolle omassa asiassaan ja on myös korva turvoksissa. Yhdessä ihmetellessään ilkeätä pomoa ja noituamalla, että pomo on vaikka mistä kotoisin!! ästä kaikesta päästään kun töihin tullessa asiat ei oikein istu, niin ilmotetaan se työtovereille: Olen S-tanan vihainen, mut ei johdu teistä. Jolloin luultavasti kohdellaan silkkihansikkain ja voi jopa saada muilta haavoihinsa balsamia jos rohkenee pyytää. Samoin, jos vaikka viikonloppu on mennyt aivan putkeen, niin useinhan työyhteisössä kyseinen henkilö viestittää kropallaan että huomatkaa nyt kuinka mukavaa mulla on ollut, mutta ei malta kertoa. ina ei ehditä huomata ja mukava katoaa koko paikasta. Jos on ollut hauskaa, niin kertokaa siitä heti aamulla. Saatte muut ekaksi kateellisiksi (hieno tunne)!! Mutta jos on hyvä työyhteisö, ei luulisi kenenkään sanovan : Sepä ikävää, kun sulla on ollut mukavaa. vaan mukava leviää muihinkin. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo vai miten se menee. Kun onnistuu vaikkapa työssään, olisi hyvä palkita itsensä ja olla ylpeä itsestään, osaamisestaan ja arvostaa itseään. Välitön avoin tunne on työyhteisön kannalta ensiarvoisen tärkeä. Joskus tuntuu, että muka yksikin pystyy pilaamaan koko hengen. Usein yritämme muuttaa muita, mutta muuttamalla omaa käytöstämme huomaamme maailman muuttuvan mukana. Onhan sellainenkin sanonta: Hapan naama on pirun diplomityö. Ja näitähän meiltä löytyy, kun mikään ei ole koskaan hyvin. Joskus on jopa paikallaan hiukan ravistella henkeä työyhteisöön. inakin yksi konsti on hyväksi havaittu: Jos on kurjaa -lisää kurjuutta. Kuitenkin avoimmuus lähtee minä-kuvasta millainen olen. Hakeudu sellaiseen seuraan jollainen haluat olla., joku on osuvasti sanonut. Joskus on hyvä miettiä, että millaisessa porukassa sitä mieluiten on. Kaikki eläimet ihmistä lukuun ottamatta tietävät, että elämän pääasia on nauttia siitä. - Samuel Butler- ässä on vielä keinoja oman jaksamisen vahvistamiseksi: huolehdi itsestäsi F,P,S! kristallisoi pää- ja välitavoitteet mihin ikinä pyritkin. hehkuta ja nauti onnistuessasi vaali ja kehitä omaa osaamistasi arvosta itseäsi, mitä ikinä teetkin samoin lähipiiriäsi ja kilpailijoitasi palkitse itsesi tuntuvasti tavoitteeseen päästyäsi panosta myönteisiin asioihin ajatuksissasi ja elämässäsi muuta minuun tepsivää...!! 12
Janottaako Vesi on elämän kantava voima. Se pitää yllä ihmisen fysiologista tasapainoa. Vesi kuljettaa ravintoa soluihin, poistaa niistä kuona-aineita ja vaikuttaa niiden hienorakenteeseen. Vesi pitää yllä hermosolujen toimintaa, osallistuu kehon lämmönsäätelyyn ja tuottaa ruuansulatusnesteitä. hminen tarvitsee vettä, sillä jo neljän päivän nesteettömyys voi olla tappava. lman ruokaa ihminen voi elää kuukauden tai kauemminkin. hmisen painosta kaksi kolmasosaa on vettä. ikuinen haihduttaa vuorokaudessa kuusi prosenttia sisältämästään vedestä. Lapset hävittävät vesimäärästään 15 prosenttia. Raskas työ ja urheilusuoritukset lisäävät haihdutusmäärää moninkertaisesti. Kun ihminen tuntee janoa, se on jo vahva merkki nestehukasta. Ensioireita janosta on keskittymiskyvyn aleneminen tai väsymys. Kesällä nesteen tarve vain kasvaa lämmön myötä. Limut ja olut ehkä kyllästyttää. Hyvä vaihtoehto nautittavalle nesteelle on maustetut kivennäisvedet. nalyysin toimitus maisteli kolmen eri valmistajan tuotetta; Hartwallin Orange Lime, Olvin Kevytolo Karpalo ja Bonquan vitaminoitu Lime. loitimme maistamisen Bonquan Limestä. Siihen on lisätty niasiinia, B6-vitamiinia ja foolihappoa. Sen todettiin maistuvan selkeästi limeltä. Maku on nimensä veroinen. uote oli mielestämme liian voimakkaan makuinen ruokajuomaksi. Siitä saisi tehtyä pirteitä, kesäisiä booleja. Pullon etiketti oli raikas ja lisäsi mielikuvaa sen pirteästä mausta. Raadin arvio on: Kannattaa maistaa. Siitä voi löytää suosikkivichyn. Seuraavaksi maistoimme puhtaasti kotimaisen tuotteen, Olvin Kevyt Olo Karpalon. Juoman tuoksu oli hyvä ja aika makea kivennäisvedeksi. hmettelimme makeutta ja selitys löytyikin tuoteselosteesta. Vesi on maustettu karpalo-rypäle aromilla. Maku ei kuitenkaan ole niin makea mitä tuoksusta oli pääteltävissä. Juoman hyviä puolia on myös sen vähäinen natriumin määrä. Lisäksi hiilihappopitoisuus on alhaisempi kuin tavallisesti kivennäisvesissä. Raadin arvio on: Hyvä juoma suomalaiseen makuun. Kolmas maistettava on Hartwallin Orange Lime. ässäkin tuotteessa on vähän natriumia. Hiilihappoa oli kuitenkin selkeästi enemmän kuin edellisessä maitiaisessa. Vesi tuoksuu Jaffalle ja maku on raikas. Juoma kuplii pirteästi ja houkuttelee nauttimaan. Raadin arvio on: Orange Lime on limu aikuiseen makuun. Kaikki raadin arvioimat maustetut kivennäisvedet olivat hyviä. Hintakin oli kaikissa sama. ämä tuotteet tuovat hyvää vaihtelua. änä päivänä kaupasta löytyy useita erimakuisia vichyjä. Sieltä jokainen löytää varmasti itselleen sopivan makuisen juoman. äiden vesien hyviä puolia on myös niiden rasvattomuus ja energiapitoisuus, joka on käytännössä katsoen nolla. Ei muuta kuin juomaan ja nauttimaan kevyesti. Lähde: Hartwallin kotisivut K M K U L Y Y S 13
E D O U S S H E E R L Ä Koulutusta... äin talven pimeinä iltoina jokainen kaipaa jonkinlaista tekemistä iltojen iloksi. Koulutuksesta jokainen löytääkin varmasti itselleen sopivaa ajanvietettä. Eritasoista koulutusta on tarjolla paljon. aru Reinikainen ällä hetkellä on mahdollista suorittaa aikuisopintoina iltaisin mm. Laboratorioalan perustutkinto tai Laboratorioanalyytikon (MK) tutkinto. ämä molemmat koulutukset ovat hyvin monipuolisia ja laajoja, joten sopivat peruskoulutuksena millä tahansa alalla työskenteleville. Uutuutena ollaan suunnittelemassa Laboratorioanalyytikko koulutusta myös etäopintoina, jolloin kursseja suoritettaisiin netin ja sähköpostin välityksellä. ämän lisäksi olisi laboratorioharjoituksia sekä jonkin verran lähiopetusta Helsingissä. ämä koulutus soveltuisi erinomaisesti kaikille, jotka eivät asu laboratorioalan koulutusta antavien oppilaitosten läheisyydessä. Koulutusta on suunnitellut järjestettäväksi Helsingin mmattikorkeakoulu ja myös Liitto on vienyt asiaa eteenpäin. Koulutuksen toteutumisesta ei voida vielä varmuudella sanoa mitään, mutta todennäköisesti asia venyy ainakin vuoteen 2004. Kaikki eivät halua tai ehdi suorittaa pitkäkestoisia tutkintoa, joten tarjolla on myös paljon lyhyitä ammatillisia kursseja, joita erityisesti Liittomme järjestää. Eikä sovi unohtaa Kansanopistojenkaan tarjoamaa monipuolista kurssitusta, josta jokaiselle taatusti löytyy jotakin. Lisätietoa koulutuksesta ja Liiton tarjoamista kursseista löydät Liiton internet sivuilta www.laborantti.net aru Reinikainen taru.reinikainen@laborantti.net LBOROROLS OSJ VLMSMME lasi- ja kvartsilaitteita sekä asiakkaittemme omien piirustusten mukaan että tavanomaisia laboratorioissa käytettäviä hioslasituotteita, reaktioastioita ja tislaimia. KORJMME rikkoutuneet lasi- ja kvartsilaitteet. MHUOMME mm: Viskositeettiputkia ja -hauteita. UKS kalibrointitodistuksella - Ubbelohde - U-tube rev. flow BS/P/RF - Cannon-Fenske Opaque - Cannon-Fenske Routine arjoamme korkealaatuista työtä kilpailukykyiseen hintaan. OM Lasilaite Oy tätuulentie 7, 06150 PORVOO Puh. 019-585 828, Fax 019-585 773, E-mail: omlasi@nettilinja.fi 14
LBOROROL LUEOPÄVÄ Laboranttipäivät 3. - 5.4.2003 Rantasipi ulanko, Hämeenlinna Ohjelma 15
Laboratorioalan luen ORS 03.04 8:00 lmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:30 Päivien avaus 9:45 HUUMEESUS YÖELÄMÄSSÄ Lab. joht. Pirjo Lillsunde KL, Huumelaboratorio 11:00 MOLEMLSKME FM Petri Kivelä Wallac Oy 12:15 ESEM - märkää elektronimikroskopiaa D, iina Pöhler Keskuslaboratorio Oy 13:15 Lounas 14:15 YLESÄ SUOJLES oimitusjohtaja Martti Humppila Suojainlaite Oy 15:30 YÖURVLLSUUSRSKE RVO D, Mervi Murtonen V uotteet ja tuotanto 16:45 Kahvi 19:00 eatteri ltapala PERJ 04.04. 8:00 amiainen 9:00 MÄ ULS HUOMOD LYYS MEEELME KEHELYSÄ Liisa Kanner Waters Oy 10:15 äyttelyn avaus 11:00 PUHDSUSVLDO Validointipäällikkö Marko Eklund Leiras Fine Chemicals 12:15 äyttelyyn tutustuminen 13:15 Lounas 14:15 LEKVLFO Validoinnin osastopäällikkö Sari Ristolainen, Leiras Oy 15:30 LYYSMEEELME VLDO Kehityspäällikkö Mika lanko Leiras Oy 16:45 Kahvi 17:00 LBOROROL KOULUUSÄKYMÄ Paneeli 18:30 Sauna LMOUUME J OSLLSUMSMKSU - Laboratorioalan luentopäiville ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse Hotelli Rantasipi ulankoon, puh. 03-658 801. - lmoittautumiset 28.02. 2003 mennessä. Muista ilmoittaa myös puhelinnumerosi ja laskutusosoitteesi. - Voit osallistua luentopäiville kahdeksi tai kolmeksi päiväksi. - Osallistumismaksu on Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 400 / 2 pv ja 525 / 3 pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 565 ja 775. Bioanalyytikkoliiton jäsenet voivat osallistua päiville jäsenhintaan. - Maksusuoritukset 21.03. 2003 mennessä. - Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. - Osallistumismaksuun sisältyy * luentotiivistelmät * majoitus 1 hh * ohjelmanmukaiset ateriat * torstai-illan teatteri 16 21:00 llallinen
topäivät 3.-5.4.2003 PERJ 04.04. 8:00 amiainen 10:15 äyttelyn avaus 11:00 RELKE PCR J SOVELLUS- LUEE LGHCYCLERLL FM Marjaana Haverinen Roche Oy 12:15 OKROMOGRF, näytteen käsittely ja ionikromatografiassa esiintyvät ongelmat ja niiden ratkaisu Erikoistutkija Börje Björkqvist Kemira Oy 13:15 Lounas 14:15 OKROMOGRF Luento jatkuu... Erikoistutkija Börje Björkqvist Kemira Oy 15:30 MOLEKYYLBOLOGSE MEEELMÄ FEKOUE DGOSKSS F Jari Jalava KL 16:45 Kahvi 18:30 Sauna LU 05.04. 8:00 amiainen 9:00 VEO-, SUOJ- J LMRKPP- E OM J KÄYÖ YÖUR- VLLSUUDE ÄKÖKULMS utkija eemu Pasanen yöterveyslaitos, Kuopio 10:15 SSUEE MPERÄ J POHJ- VEDE BOLOGE PUHDSUS D nna Kaksonen KK, Bio ja ymp.tekn. laitos 11: 00 HYGEVLVO Hygieenikko Marjut Löppönen Leiras Oy 12:15 YÖELÄMÄ - MUU ELÄMÄ Matti J. Kuronen Perheasiain neuvottelukeskus 13:00 Päivien päätös 13:15 Lounas Valiokunta pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin SUOME LBOROROL LO ry. Laboratorioalan luentopäivien järjestäjä 21:00 llallinen OSOO PERUUME - Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 (535,12 mk). - Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Laboratorioalan luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. EDUSELU nja Salonniemi puh. 040-500 2054 puh. koti 03-356 1289 Mariitta Vakkuri puh. työ 03-215 7456 puh. koti 03-363 5365 17
Wanhat kiittää amro Medlabia! 18
oiminnanjohtajan näkökulmasta talven ja kaamoksen aika, on valmistautumista yhdistys-ja koulukierroksille. oivoisinkin että yhdistykset, jotka liitto vierailua haluavat, olisivat ajoissa liikkeellä, jotta aikatauluttaminen olisi helpompaa. Liiton valiokuntataso kokoontuu marraskuun lopulla kokoamaan toiminta ajatuksia lähivuosiksi. oiminnallinen ideointi antaa hyvin usein ratkaiseviakin suuntaviivoja liiton ulkonäköön. Joten yhdistykset ja jäsenet ajatuksia liitolle. Se voi olla vaikka siemen huomiseen. Uuden Vuoden toivomukseksi esittäisinkin Yhdistys ja toiminta aktiviteettia yhteisen asian hyväksi. oivotankin kaikille laboratoriolaisille RUHS JOULU J OEKS UU VUO 2003. Matti J Mäkinen ps. lomalle lappiin LOMLE LPSS v. 2003 JÄSEEUH Liiton kautta voi vuokrata lomaosaketta, joka sijaitsee Saariselällä. Mökki sijaitsee 0,8 km Saariselän keskustasta Kaunispään rinteellä. Mökissä on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi, sauna, terassi, astiasto, astianpesukone, mikroaaltouuni ja soitin. Osake soveltuu 2-6 hengelle. nominen: Ensimmäiset lomailijat ovat varanneet lapin loman, vielä on kuitenkin viikkoja jäljellä,esim vkot 1-6 ovat vapaana sekä Joulu 02 ja 03.Lomaviikkoa (la-la) voi anoa edelleen. Jäljellä olevat lomaviikot annetaan anojille anomisjärjestyksessä. nomukset ja tiedustelut toiminnanjohtaja Matti Mäkiselle gsm 0400 735155 tai e-mail mattij.makinen@co.inet.fi Matti J Mäkinen Hinta: sesonkiviikot 13, 14, 15, 16, 17, 36, 37, 38, 47, 52 420 /vko sesongin reunat 1, 12, 18, 35, 39, 51 370 /vko muut 335 /vko kesä vkot 26-31 250 /vko Kaikista hinnoista vähennetään 50 /vko liiton jäsenetuna. Huonehintoihin ei sisälly liinavaatteet eikä takkapuut. Huom. vuokraus on kokeilu ja sovittu ainoastaan vuodelle 2003. Omistaja pidättää oikeuden varata mökkiä 2-4 viikkoa omaan käyttöönsä. Hyvää talven alkua toivottelee Matti J Mäkinen O M J O H j a J Ä S E E U 19
KUUS VEYYSÄ yt on oikea aika tehdä päätös aloittaa joka päiväinen jumppa jolla ehkäistä hartioiden ja käsien jomotusta sekä päänsärkyä. ässä on kuusi venytysliikettä joilla voit aloitella päivittäistä jumppaasi. J U M P P J 1) SK - J RLHS VEY YS Risti kädet niskan taakse ja taivuta päätä kevyesti taaksepäin. yönnä kyynärpäitä reilusti taakse. Hengitä sisään liikkeen aikana. aivuta sitten päätä kohti rintaa ja anna kyynärpäiden osoittaa kohti lattiaa samalla ulos hengittäen. oista harjoitus 5-8 kertaa. 2) SK J HRODE KVO SEKÄ KÄSVRSE VEYYYS Pane sormet ristiin, käännä kämmenet kohti lattiaa ja venytä käsivarsia. Ojenna sitten käsivarret suoriksi ylös katseen seuratessa mukana. Hengitä ylösvientivaiheessa sisään ja laske kädet jälleen alas uloshengityksen aikana. oista liike 5-8 kertaa rauhallisessa hengitysrytmissä. 3) KÄSVRSE LHSE J SORME SEKÄ LPLUDE KVOME Vedä käsi nyrkkiin hartian viereen.vedä kyynärpäätä taaksepäin sisäänhengityksen aikana ja ojenna käsivarsi kunnolla eteen uloshengityksen aikana kääntäen samalla kämmen ylöspäin ja ojentaen sormet. oista liike 5-8 kertaa. Muista lopuksi venytellä! 4) KYYÄRVRRE EUOS VEYYYS Kiedo kädet toisiinsa vartalon edessä oikea käsi päällimmäisenä. Vedä oikealla kädellä vasenta kättä ylöspäin vasen kyynärpää koko ajan suorana. Pidä venytys 10-20 sekuntia ja hengitä rauhallisesti. Vaihda käsien asentoa vasen käsi päällimmäiseksi ja toista venytys. 5) KÄSVRS- J HRLHSE SEKÄ SK SVULHSE VEYYYS artu vasemmalla kädellä oikeaan ranteeseen. Älä jännitä oikeaa käsivartta ja hartiaa, kun vedät kättä alaspäin kohti vasenta jalkaa. nna samalla vasemman korvan pudota kohti vasenta hartiaa. Pidä venytys yllä 10-20 sekuntia rauhallisesti hengittäen. Venytä samalla tavalla toista kättä. 6) KÄSVRSE VEYYYS Pane kämmenet vastakkain vartalon eteen ja käännä sormet kohti rintakehää. yönnä käsivarsia niin pitkälle eteen kuin voit ilman että kämmenet irtoavat toisistaan. Älä nosta olkapäitä. Pidä venytys 10-20 sekuntia koko ajan rauhallisesti hengittäen. 20