TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014

SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2 2 ITÄ-SUOMEN VÄESTÖKEHITYS....3 2.1 Väestöllinen huoltosuhde..3 2.2 Väestökehitys Itä-Suomessa.. 4 2.3 Itä-Suomen väestön ikäjakauma...5 3 ITÄ-SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE....8 3.1 Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisväestön määrä. 8 3.2 Maahanmuuttajien kansalaisuus ja kieli...16 3.3 Maahanmuuttajien ikärakenne... 19 3.4 Maahanmuuttajien tuloperusteet...21 4 ITÄ-SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN TYÖLLISYYS....22 4.1 Ulkomaalaiset työnhakijat Itä-Suomessa..22 4.2 Ulkomaalaiset opiskelijat Itä-Suomessa....26 4.2.1 Ulkomaalaiset opiskelijat Itä-Suomen yliopistossa....26 4.2.2 Ulkomaalaiset opiskelijat Savonia-ammattikorkeakoulussa....28 5 YHTEENVETO.....29 LÄHTEET.....31 LIITTEET... 32 1

1 JOHDANTO Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, jotka koostuvat yhteensä 47 kunnasta. Yhteensä Itä-Suomen alueella asui vuonna 2013 noin 560 000 asukasta. Heistä noin 10 000 on ulkomaan kansalaisia, joka on noin 2 % Itä- Suomen väestöstä. Itä-Suomeen suuntautuva maahanmuutto on ollut trendinomaisessa kasvussa jo 1990- luvun puolivälistä lähtien. Vuosina 2000 2013 Itä-Suomen ulkomaalaisväestön määrä on kaksinkertaistunut noin 5 000 henkilöstä 10 000 henkilöön. Vuosittain ulkomaalaisten määrä on tuona aikavälinä kasvanut Itä-Suomessa keskimäärin 5,7 prosenttia. 1 Vaikka ulkomaalaisten määrä on prosentuaalisesti kasvanut voimakkaasti Itä-Suomessa, on Itä-Suomessa vähän maahanmuuttajia muuhun Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna. Itä-Suomen ulkomaalaiset ovat tyypillisesti nuoria, työikäisiä, koulutettuja henkilöitä ja siksi erittäin potentiaalista työvoimaa alueelle. Maahanmuuttajia tarvitaan paikkaamaan kantaväestön vähenemistä ja työvoimavajetta Itä-Suomessa, sillä luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen muuttoliike eivät riitä ylläpitämään Itä-Suomen väestönkasvua. On tärkeää, että maahanmuuttajat työllistyvät ja sopeutuvat yhteiskuntaan hyvin. Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä voivat auttaa turvaamaan osaavan työvoiman saamista Itä-Suomeen tulevaisuudessa. Lisäksi kansainvälisyys lisää Itä-Suomen alueen houkuttelevuutta myös yritysten näkökulmasta. Tässä tilastoselvityksessä tarkastellaan, keitä Itä-Suomen maahanmuuttajat ovat. Selvityksessä käytetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan tietoihin. Tilastoselvityksen tarkoitus on tuottaa taustatietoa Itä-Suomen maahanmuuttajaväestöstä kuntien päätöksentekoon. Tilastoselvityksen rakenne on seuraava: luvussa 2 käsitellään Itä-Suomen väestökehitystä, luku 3 kuvaa ulkomaalaisväestön määrää ja rakennetta, luvussa 4 tarkastellaan ulkomaalaisväestön työllisyyttä ja luvussa 5 tehdään yhteenveto. 1 Lähde: Tilastokeskus/Väestö/Väestörakenne 2

2 ITÄ-SUOMEN VÄESTÖKEHITYS 2.1 Väestöllinen huoltosuhde Itä-Suomen väestörakenne vanhenee tulevina vuosina suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee nopeasti tulevina vuosikymmeninä kaikissa Itä-Suomen maakunnissa. Huoltosuhteen kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa on kuvattuna kuviossa 1. KUVIO 1 Väestöllisen huoltosuhteen ennuste 2 Itä-Suomen maakunnissa ja Manner- Suomessa 2011 2040 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 61,1 55,455,2 52,9 70 61,862,4 58,6 80,8 70 72,8 64,4 90,1 81,4 77 68,2 96,4 97,6 94,3 85,9 81,7 82,8 85,6 80,482,6 71,2 72,1 71,2 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestöennuste Huoltosuhde heikkenee vuoteen 2035 saakka, jolloin Itä-Suomessa on yli 80 huollettavaa jokaista sataa 15 64 vuotiasta kohti. Korkeimmaksi huoltosuhde näyttää ennusteiden perusteella kasvavan Etelä-Savossa, jossa väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan nousevan yli 90 huollettavaan vuoteen 2025 mennessä. Kehitys näyttää huolestuttavalta 2 Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Lähde: Tilastokeskus 3

Henkilöä 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, joissa väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan ylittävän 80 huollettavan rajan jo seuraavan 10 15 vuoden aikana. Väestörakenteen muutoksen ja huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi mm. hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen on tulevaisuudessa haasteellisempaa. 2.2 Väestökehitys Itä-Suomessa Väestökehitys on ollut jo pitkään negatiivinen Itä-Suomessa. Luonnollinen väestönlisäys Itä-Suomessa on kääntynyt negatiiviseksi jo 1990-luvulla ja on ollut negatiivinen vuodesta 1996 alkaen nykypäivään asti. Tulevaisuudessa Itä-Suomen väestö on entistäkin iäkkäämpää ja nykyistä isompi osa siirtyy pois työelämästä. Itä-Suomen väestö vähenee koko ajan, kun ihmisiä kuolee tai muuttaa pois. Nettosiirtolaisuus tasoittaa väestönkehitystä, sillä se kasvattaa Itä-Suomen väestöä. KUVIO 2 Väestönlisäys 3 Itä-Suomessa 1987 2013 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike 3 Väestönlisäyksellä tarkoitetaan luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summaa. Luonnollinen väestönlisäys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Nettosiirtolaisuus tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton erotusta. (Lähde: Tilastokeskus). 4

2.3 Itä-Suomen väestön ikäjakauma Vuonna 2030 yhä pienempi osa Itä-Suomen väestöstä on työikäisiä, kun puolestaan iäkkäämpien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa. Seuraavan 20 vuoden aikana Itä- Suomen ikäjakauma muuttuu niin, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Työikäisten osuuden väestöstä ennustetaan vähenevän 54 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun se nykyisin on 64 prosenttia. Ylivoimaisesti suurin ikäryhmä ovat yli 75-vuotiaat, joiden osuus väestöstä on yli 17 % vuonna 2030. Myös lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee hieman tulevina vuosikymmeninä. KUVIO 3 Itä-Suomen väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste) 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2030 2011 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestöennuste Maakunnittain tarkasteltuna tilanne näyttää pahimmalta Etelä-Savossa, jossa työikäisten osuus laskee 51 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 62 prosentista. Vastaava osuus laskee Pohjois-Savossa 55 prosenttiin ja Pohjois-Karjalassa 54 prosenttiin, kun se nykyisin on näissä maakunnissa 64 prosenttia. Ikäjakauman muutos näyttää melko samanlaiselta kaikissa maakunnissa: vanhempien ikäluokkien osuus painottuu enemmän 5

ja erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa. Nuorten ja työikäisten osuudet väestöstä pienenevät (kuviot 4-6). KUVIO 4 Etelä-Savon väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste) 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2030 2011 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestöennuste KUVIO 5 Pohjois-Savon väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste) 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2030 2011 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestöennuste 6

KUVIO 6 Pohjois-Karjalan väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste) 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2030 2011 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestöennuste 7

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 3 ITÄ-SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3.1 Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisväestön määrä Maahanmuutto on ollut maastamuuttoa suurempaa Itä-Suomessa vuodesta 1988 lähtien, minkä vuoksi nettomaahanmuutto on ollut positiivinen. Vuodesta 1994 alkaen nettomaahanmuutto on kasvanut vuosittain trendinomaisesti Itä-Suomessa. KUVIO 7 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Itä-Suomessa 1987 2013 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike Maahanmuutto on ollut korkeinta 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla. Sen sijaan maastamuutto on vähentynyt vuodesta 2000-lähtien. Maahanmuuton, maastamuuton ja nettomaahanmuuton kehitys on ollut vastaavaa myös kaikissa Itä-Suomen maakunnissa (kuviot 8-10). 8

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUVIO 8 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Etelä-Savossa 1987 2013 1 000 800 600 400 200 0-200 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike KUVIO 9 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Savossa 1987 2013 1 000 800 600 400 200 0-200 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike 9

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöä 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUVIO 10 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Karjalassa 1987 2013 1000 800 600 400 200 0 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike KUVIO 11 Nettomaahanmuutto maakunnittain Itä-Suomessa 1987 2013 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike Nettomaahanmuutto on ollut kasvussa kaikissa Itä-Suomen maakunnissa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Korkeinta nettomaahanmuutto on ollut viime vuosina Pohjois- Savossa ja vähäisintä Etelä-Savossa. Vuonna 2013 nettomaahanmuuttoa kertyi Pohjois- Savoon 472 henkeä, Pohjois-Karjalaan 427 henkeä ja Etelä-Savoon 308 henkeä. 10

Henkilöä TAULUKKO 1 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto maakunnittain Itä- Suomessa 2013 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto 2013 Etelä-Savon maakunta 448 140 308 Pohjois-Savon maakunta 750 276 474 Pohjois-Karjalan maakunta 596 169 427 Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Muuttoliike Ulkomaan kansalaisia oli Itä-Suomen alueella yhteensä 10 534 henkilöä vuonna 2013, joka on noin 1,9 % väestöstä. Vieraskielisiä 4 oli reilut 14 000 ja ulkomailla syntyneitä hieman enemmän, noin 15 000 henkilöä. Eniten ulkomaalaisväestöä on Pohjois-Savossa (kuvio 12). KUVIO 12 Ulkomaalaisväestön määrä maakunnittain Itä-Suomessa 2013 7 000 6 000 5 000 4 000 4 128 3 654 4 046 6 163 5 437 3 818 5 514 5 107 3 000 2 752 2 000 1 000 0 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 10 534 henkilöä Ulkomailla syntyneet yhteensä 15 646 henkilöä Vieraskieliset yhteensä 14 439 henkilöä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut trendinomaisesti Itä-Suomessa 1990-luvulta lähtien (kuvio 13). Eniten ulkomaan kansalaisia on Pohjois-Savon maakunnassa, jossa ulkomaan kansalaisia asui noin 4 000 henkilöä vuonna 2013. Yhteensä ulkomaan kansalaisia oli Itä-Suomessa reilut 10 000 henkilöä. 4 Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia 11

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöä KUVIO 13 Ulkomaan kansalaisten määrä Itä-Suomen maakunnissa 1990 2013 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne KUVIO 14 Ulkomaan kansalaisten väestöosuudet (%) Suomessa ja Itä-Suomessa 1990 2013 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Koko maa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne Väestöosuuksia tarkasteltaessa ulkomaalaisväestöä on Itä-Suomen maakunnissa suhteellisesti vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Suhteellisesti eniten ulkomaan kansalaisia on Pohjois-Karjalan maakunnassa, jossa heitä on yli 2 % väestöstä. Muissa Itä- Suomen maakunnissa ulkomaalaisia on hieman alle 2 % väestöstä. 12

TAULUKKO 2 Itä-Suomen kunnat, joissa eniten ulkomaan kansalaisia 2013 Kunta Ulkomaan kansalaiset Kuopio 2 264 Joensuu 1 886 Mikkeli 1 051 Savonlinna 848 Lieksa 518 Varkaus 494 Iisalmi 310 Kitee 278 Pieksämäki 271 Kontiolahti 204 Outokumpu 194 Siilinjärvi 166 Lapinlahti 142 Tohmajärvi 132 Liperi 128 Suonenjoki 121 Juva 117 Leppävirta 106 Mäntyharju 96 Ilomantsi 86 Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne Ulkomaan kansalaisia on määrällisesti eniten Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä, jotka ovat Itä-Suomen suurimpia paikkakuntia. Kuopiossa maahanmuuttajia oli vuonna 2013 reilut 2 000 henkilöä, Joensuussa hieman alle 2 000 ja Mikkelissä noin 1 000 maahanmuuttajaa. Valtakunnalliseen tasoon verrattaessa maahanmuuttajien väestöosuus on Itä-Suomen kunnissa huomattavasti pienempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Poikkeuksena on Lieksa, jossa maahanmuuttajia oli vuonna 2013 4,2 % väestöstä. Suomen isoimpiin kaupunkeihin verrattuna on maahanmuuttajien osuus Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Kotkassa, Vaasassa tai Tampereella. Pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna erot ovat todella suuret (taulukko 3). 13

TAULUKKO 3 Ulkomaan kansalaiset ja heidän osuutensa väestöstä eräissä Itä-Suomen kunnissa ja Suomen suurimmissa kaupungeissa 2013 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten osuus, % Vantaa 18 041 8,7 Helsinki 52 882 8,6 Espoo 22 398 8,6 Kotka 3 252 5,9 Turku 10 517 5,8 Vaasa 3 800 5,7 Lieksa 518 4,2 Tampere 9 122 4,1 Lappeenranta 2 962 4,1 Lahti 4 092 4,0 KOKO MAA 207 511 3,8 Salo 2 074 3,8 Jyväskylä 3 711 2,8 Tohmajärvi 132 2,7 Outokumpu 194 2,7 Kouvola 2 260 2,6 Joensuu 1 886 2,5 Kitee 278 2,5 Oulu 4 665 2,4 Savonlinna 848 2,3 Varkaus 494 2,2 Kuopio 2 264 2,1 Mikkeli 1 051 1,9 Juva 117 1,8 Suonenjoki 121 1,6 Mäntyharju 96 1,5 Ilomantsi 86 1,5 Pieksämäki 271 1,4 Kontiolahti 204 1,4 Iisalmi 310 1,4 Lapinlahti 142 1,4 Leppävirta 106 1,0 Liperi 128 1,0 Siilinjärvi 166 0,8 Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne 14

KUVIO 15 Ulkomaan kansalaisten osuus Itä-Suomen kunnissa 2013 Lieksa Tohmajärvi Outokumpu Joensuu Kitee Savonlinna Varkaus Kuopio Rääkkylä Mikkeli Vieremä Juva Joroinen Suonenjoki Ilomantsi Mäntyharju Juankoski Kontiolahti Pieksämäki Sulkava Lapinlahti Iisalmi Rantasalmi Heinävesi Rautalampi Kaavi Puumala Pertunmaa Vesanto Pielavesi Tervo Sonkajärvi Juuka Tuusniemi Enonkoski Leppävirta Liperi Keitele Hirvensalmi Kangasniemi Nurmes Kiuruvesi Siilinjärvi Valtimo Polvijärvi Maaninka Rautavaara 0,2 % 2,7 % 2,7 % 2,5 % 2,5 % 2,3 % 2,2 % 2,1 % 2,1 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,6 % 1,6 % 1,5 % 1,5 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,8 % 0,8 % 0,7 % 0,6 % 0,6 % Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne 4,2 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % Ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väkiluvusta on Itä-Suomen kunnista korkein Lieksassa, jossa ulkomaan kansalaisia on 4,2 % väestöstä. Seuraavaksi suurimmat ulkomaan kansalaisen osuudet ovat Tohmajärvellä, Outokummussa, Joensuussa ja Kiteellä, joissa ulkomaan kansalaisia on vähintään 2,5 % väestöstä. Suhteellisesti vähiten ulkomaan kansalaisia on Rautavaaralla, jossa ulkomaataustaisia on vain 0,2 % väestöstä. 15

3.2 Maahanmuuttajien kansalaisuus ja kieli KUVIO 16 Maahanmuuttajien kansalaisuudet (%) maanosittain Itä-Suomessa 2013 0,1 % 0,3 % EUROOPPA 1,3 % 12,5 % 5,5 % 40,1 % MUUT EU(28) MAAT MUU EUROOPPA AFRIKKA 23,7 % AMERIKKA AASIA OSEANIA 16,4 % ILMAN KANSALAISUUTTA TAI TUNTEMATON Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne Suurin osa Itä-Suomen maahanmuuttajista (noin 80 %) tulee Euroopasta. Jonkin verran maahanmuuttajia tulee myös Afrikasta ja Aasiasta. Yhteensä Itä-Suomen alueella asuu noin 130 eri maan kansalaisia 5. 5 Lähde: Tilastokeskus/Väestö/Väestörakenne 16

KUVIO 17 Suurimmat ulkomaan kansalaisuudet Itä-Suomessa 2013 Venäjä Viro Somalia Thaimaa Myanmar Kiina Turkki Saksa Ruotsi Irak Britannia Afganistan Puola Ukraina Yhdysvallat 504 454 379 354 285 280 272 194 180 170 170 142 97 1 275 3 496 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne Itä-Suomessa asuu huomattavasti eniten Venäjältä tulleita maahanmuuttajia. Toiseksi eniten maahanmuuttajia tulee Virosta. Seuraavaksi suurimmat kansalaisuudet ovat Somalia, Thaimaa ja Myanmar. 17

KUVIO 18 Suurimpien vieraskielisten lukumäärät Itä-Suomessa 2013 venäjä eesti, viro arabia englanti somali thai saksa kiina turkki persia puola burma 611 608 539 515 438 387 333 242 224 208 1 290 6 153 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestö/Väestörakenne Itä-Suomen maahanmuuttajista suurin osa puhuu äidinkielenään venäjää tai viroa. Myös arabian tai englanninkielisiä maahanmuuttajia on Itä-Suomessa melko paljon. 18

3.3 Maahanmuuttajien ikärakenne Ulkomaalaisväestön ikärakenne on nuorempi kuin kantaväestön ja siksi työmarkkinoita ajatellen edullisempi. Myös nuoria on ulkomaalaisväestössä suhteellisesti enemmän kuin kantaväestössä, joten ulkomaalaistaustaista työvoimaa on tarjolla myös tulevaisuudessa. Itä-Suomessa työikäisiä 6 ulkomaan kansalaisista on 78 %, kun vastaava osuus kantaväestöstä on 62 %. KUVIO 19 Ulkomaalaisväestön ja kantaväestön ikärakenne Itä-Suomessa 2013 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 12,6 % 11,5 % 10,7 % 10,9 % 9,1 % 8,18,3 % % 7,5 % 7,4 % 7,3 % 7,1 % 6,4 % 6,4 % 5,7 5,9 % % 5,5 % 5,15,2 % % 4,74,8 5,1 % % % 5,3 5,1 % 4,9 % 5,0 % % 5,1 % 5,0 % 4,8 % 3,5 % 2,7 % 2,1 % 1,3 % Kantaväestö Ulkomaan kansalaiset 0-4 -vuotiaat 5-9 -vuotiaat 10-14- vuotiaat 15-19 -vuotiaat 20-24 -vuotiaat 25-29 -vuotiaat 30-34 -vuotiaat 35-39 -vuotiaat 40-44 -vuotiaat 45-49 -vuotiaat 50-54 -vuotiaat 55-59 -vuotiaat 60-64 -vuotiaat 65-69 -vuotiaat 70-74 -vuotiaat Yli 75-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestörakenne Kantaväestön ikärakenne on Itä-Suomessa huomattavasti vanhempi kuin ulkomaan kansalaisten. Vuonna 2013 Itä-Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista yli puolet (51,4 %) oli 20 39-vuotiaita eli parhaassa työiässä olevia henkilöitä. Yli 65-vuotiaita ulkomaan kansalaisia on Itä-Suomessa hyvin vähän, vain noin 6 %. 6 Työikäisiä ovat kaikki 15 64 vuotiaat. Lähde: Tilastokeskus. 19

KUVIO 20 Ulkomaalaisväestön ja kantaväestön ikäjakauma Itä-Suomessa 2013 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Ulkomaalainen Suomalainen 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Lähde: Tilastokeskus/StatFin/Väestörakenne Itä-Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista 50,1 prosenttia oli naisia ja 49,9 prosenttia oli miehiä vuonna 2013. Sukupuolijakauma on siis varsin tasainen. 20

3.4 Maahanmuuttajien tuloperusteet KUVIO 21 Myönnetyt oleskeluluvat Suomessa 2013 2,1 % 3,7 % 1,3 % Perheside 9,1 % Opiskelu 32,2 % Työnteko Turvapaikanhakijat 24,6 % Kiintiöpakolaiset 27,0 % Paluumuutto ja suomalainen syntyperä Muut perusteet Lähde: Maahanmuuttovirasto Koska myönnetyistä oleskeluluvista ei ole saatavilla alueellista tilastotietoa, tarkastellaan tässä yhteydessä koko maan myönnettyjä oleskelulupia vuodelta 2013. Myönnettyjen oleskelupien syiden oletetaan jakautuvan kutakuinkin samalla tavoin alueellisesti kuin ne jakautuvat valtakunnallisestikin. Vuonna 2013 oleskelulupia myönnettiin Suomessa 20 076 henkilölle 7. Heistä 32 % sai oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Yli puolet (52 %) hakijoista sai oleskeluluvan opiskelun tai työnteon perusteella. Myönnetyistä oleskeluluvista 9 % myönnettiin turvapaikanhakijoille ja 4 % kiintiöpakolaisille. Paluumuuttajia oli 2 % ja muita perusteita 1 %. 7 Lähde: maahanmuuttovirasto 21

4 ITÄ-SUOMEN ULKOMAALAISVÄESTÖN TYÖLLISYYS 4.1 Ulkomaalaiset työnhakijat Itä-Suomessa Itä-Suomessa oli vuonna 2013 lähes 5 000 ulkomaalaista työnhakijaa. Heistä 1 918 henkilöä asui Pohjois-Karjalan maakunnassa. Etelä-Savossa asui 1 270 ja Pohjois-Savossa 1 639 ulkomaalaista työnhakijaa. Koska ulkomaalaisten määrä on kasvanut Itä-Suomessa viime vuosien aikana, on tämän vuoksi myös ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä kasvanut. Ulkomaalasten työnhakijoiden määrä on kasvanut vuosittain kaikissa Itä-Suomen maakunnissa. KUVIO 22 Ulkomaalaiset työnhakijat maakunnittain Itä-Suomessa 2013 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lähde: Työnvälitystilasto Itä-Suomen ulkomaalaisista työnhakijoista neljäsosalla on korkea-asteen tutkinto. Keskiasteen tutkinnon omaavia on noin 33 % ulkomaalaisista työnhakijoista ja perusaste on noin 27 % (kuvio 23). 22

KUVIO 23 Ulkomaalaisten työnhakijoiden koulutusaste Itä-Suomessa 2013 (vuosikeskiarvo) 15,0 % 27,1 % 25,0 % Perusaste Keskiaste Korkea-aste Tuntematon 32,9 % Lähde: Työnvälitystilasto Itä-Suomen ulkomaalaisten työnhakijoiden yleisin ammattiryhmä vuonna 2013 oli muualla luokittelematon työ, johon kuului 1 244 henkeä. Seuraavaksi suurimpia ammattiryhmiä olivat tieteellinen, teknillinen ja taiteellinen työ, palvelutyö sekä teollisuus. TAULUKKO 4 Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin Itä-Suomen maakunnissa 2013 AMMATTIRYHMÄ Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala Itä- Suomi 0 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA 179 224 280 683 TAITEELLINEN TYÖ 1 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA 80 149 138 367 2 HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ 110 147 176 433 3 KAUPALLINEN TYÖ 102 139 172 413 4 MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA 59 73 48 180 5 KULJETUS JA LIIKENNE 36 48 73 157 6 RAKENNUS- JA KAIVOSALA 53 78 53 184 7 TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, 120 143 183 446 8 MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA 28 48 54 130 9 PALVELUTYÖ 127 238 225 590 X MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ 376 352 516 1 244 AMMATTIRYHMÄT YHTEENSÄ 1 270 1 639 1 918 4 827 Lähde: Työnvälitystilasto 23

Selvästi eniten Itä-Suomen ulkomaalaisista työnhakijoista on venäläisiä, joita oli työnhakijoina reilut 2 000 henkilöä vuonna 2013. Seuraavaksi eniten työnhakijoina oli viron, thaimaan ja somalian kansalaisia. KUVIO 24 Ulkomaalaisten työnhakijoiden yleisimmät kansalaisuudet Itä-Suomessa 2013 VENÄJÄ VIRO THAIMAA SOMALIA MYANMAR IRAK AFGANISTAN TURKKI BRITANNIA SAKSA UKRAINA PUOLA KIINA 323 248 242 224 140 110 109 69 67 59 51 50 2 051 Lähde: Työnvälitystilasto 0 500 1000 1500 2000 2500 Ulkomaalaiset työnhakijat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia. Ulkomaalaisista työnhakijoista noin 66 % on 25 49-vuotiaita, kun vastaavien ikäluokkien osuus kantaväestön työnhakijoista on 46 %. 24

KUVIO 25 Ulkomaalaisten työnhakijoiden ikäjakauma 2013 Yli 64 v. 60-64 v. 55-59 v. 50-54 v. 45-49 v. 40-44 v. 35-39 v. 30-34 v. 25-29 v. 20-24 v. 15-19 v. Ulkomaalaiset Suomalaiset 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % Lähde: Työnvälitystilasto Ulkomaalaisina työnhakijoina on enemmän naisia kuin miehiä kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, mikä voi johtua naisten heikommasta työllistymisestä. KUVIO 26 Ulkomaalaiset työnhakijat sukupuolittain 2013 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 NAISET MIEHET 1 000 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Lähde: Työnvälitystilasto 25

Henkilöä 4.2 Ulkomaalaiset opiskelijat Itä-Suomessa 4.2.1 Ulkomaalaiset opiskelijat Itä-Suomen yliopistossa Itä-Suomen yliopiston ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosittain 2010-luvulla. Keväällä 2014 Itä-Suomen yliopistossa oli noin 900 ulkomaalaista opiskelijaa ja noin 200 ulkomaalaista tutkijaa. Heistä suurin osa (51 %) opiskeli luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa (kuviot 27 28). KUVIO 27 Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Opiskelijat Tutkijat Yhteensä Lähteet: opiskelijarekisteri/syyslukukausi, henkilöstörekisteri/opiskelijatiedot kevätlukukausi 2014 Itä-Suomen yliopistossa on opiskelijoina lähes sadan eri maan kansalaisia. Itä-Suomen yliopiston ulkomaalaisista opiskelijoista suurin osa on venäjän kansalaisia (142 opiskelijaa). Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia opiskelijoita tulee Pakistanista (66), Ghanasta (63), Intiasta (60) ja Kiinasta (57). 26

KUVIO 28 Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat tiedekunnittain Itä-Suomen yliopistossa keväällä 2014 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Terveystieteiden tdk Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk Filosofinen tdk Tutkijat Opiskelijat Yhteensä 0 200 400 600 800 1 000 Lähteet: opiskelijarekisteri/syyslukukausi, henkilöstörekisteri/opiskelijatiedot kevätlukukausi 2014 KUVIO 29 Itä-Suomen yliopiston ulkomaalaisten opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet keväällä 2014 Venäjä Pakistan Ghana Intia Kiina Nepal Nigeria Iran Saksa Bangladesh Viro Espanja Tansania Yhdysvallat, USA Etiopia Britannia Puola Kanada Vietnam Ukraina Namibia Kenia 22 22 19 17 14 14 13 13 11 11 11 10 29 38 35 47 45 66 63 60 57 142 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Itä-Suomen yliopiston opiskelijarekisteri/kevätlukukausi 2014 27

4.2.2 Ulkomaalaiset opiskelijat Savonia-ammattikorkeakoulussa KUVIO 30 Ulkomaalaiset opiskelijat Savonia-ammattikorkeakoulussa (Iisalmi, Kuopio ja Varkaus) keväällä 2014 Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 0 50 100 150 200 250 Lähde: Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijarekisteri Keväällä 2014 Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskeli yhteensä 390 ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä suurin osa (noin 54 %) opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla. Toiseksi eniten (45 %) ulkomaalaisia opiskelijoita oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Savonia-ammattikorkeakoulun ulkomaalaisista opiskelijoista suurin osa tulee Venäjältä tai Kiinasta. KUVIO 31 Savonia-ammattikorkeakoulun (Iisalmi, Kuopio ja Varkaus) ulkomaalaisten opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet keväällä 2014 Venäjä Kiina Vietnam Nigeria Bangladesh Nepal Saksa Italia Viro Ukraina 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijarekisteri 28

5 YHTEENVETO Tässä tilastoselvityksessä tarkasteltiin, keitä Itä-Suomen maahanmuuttajat ovat. Tarkastelun kohteena olivat Itä-Suomen ulkomaalaisväestön määrä, kansalaisuudet, ikärakenne ja tuloperusteet. Lisäksi tarkasteltiin Itä-Suomen ulkomaalaisia työnhakijoita ja opiskelijoita. Itä-Suomen väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, minkä vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan entistäkin enemmän työperäisiä maahanmuuttajia paikkaamaan alueen työvoimavajetta. Ulkomaalaisväestön määrä on kasvanut Itä-Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Maahanmuutto on keskittynyt pääosin Itä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin: Kuopioon, Joensuuhun ja Mikkeliin. Maahanmuutto vaikuttaa positiivisesti Itä-Suomen ikärakenteeseen ja huoltosuhteeseen, sillä luonnollinen väestönkasvu ja kuntien välinen muuttoliike eivät riitä pitämään yllä väestönkasvua Itä-Suomessa. Nuoret maahanmuuttajat jäävät paikkakunnalle asumaan ja työskentelemään sekä perustavat perheitä, mikä parantaa Itä-Suomen ikärakennetta ja huoltosuhdetta. Iso osa Itä-Suomen maahanmuuttajista on työperäisiä maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat pääosin nuorehkoja, työikäisiä henkilöitä ja sen vuoksi erittäin potentiaalista työvoimaa Itä-Suomen alueelle. Suurin osa Itä-Suomen maahanmuuttajista on venäläistaustaisia ja puhuu äidinkielenään venäjää. Myös Itä-Suomen korkeakouluissa opiskelee paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden osaamista voidaan hyödyntää Itä- Suomen työmarkkinoilla (esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa). Kansainvälistyminen on alueen kehityksen kannalta tärkeää, sillä se parantaa Itä-Suomen alueen houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta. Maahanmuuttajien kotoutuminen Itä-Suomeen on keskeistä, jotta maahanmuuttajat integroituvat hyvin kantaväestöön ja jäävät alueelle pysyvämmin asumaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon, työllisyyteen ja asumiseen liittyviä julkisia palveluita kohdennetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Erityisesti suomen kielen 29

taito tärkeää, sillä se parantaa maahanmuuttajien edellytyksiä työllistyä koulutusta vastaaviin töihin ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. 30

LÄHTEET Itä-Suomen korkeakoulujen opiskelijarekisterit Maahanmuuttoviraston oleskelulupatilastot sekä turvapaikka- ja pakolaistilastot (www.migri.fi) Tilastokeskus/StatFin-tietokantataulukot (www.stat.fi) TEM/Työnvälitystilasto 31

LIITTEET LIITE 1 Kuvioluettelo KUVIO 1 Väestöllisen huoltosuhteen ennuste2 Itä-Suomen maakunnissa ja Manner- Suomessa 2011 2040...3 KUVIO 2 Väestönlisäys Itä-Suomessa 1987 2013...4 KUVIO 3 Itä-Suomen väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste)...5 KUVIO 4 Etelä-Savon väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste)...6 KUVIO 5 Pohjois-Savon väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste)..6 KUVIO 6 Pohjois-Karjalan väestön ikäjakauma 2011 ja 2030 (ennuste)..7 KUVIO 7 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Itä-Suomessa 1987 2013.8 KUVIO 8 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Etelä-Savossa 1987 2013.9 KUVIO 9 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Savossa 1987 2013.9 KUVIO 10 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Karjalassa 1987 2013...10 KUVIO 11 Nettomaahanmuutto maakunnittain Itä-Suomessa 1987 2013.10 KUVIO 12 Ulkomaalaisväestön määrä maakunnittain Itä-Suomessa 2013 11 KUVIO 13 Ulkomaan kansalaisten määrä Itä-Suomen maakunnissa 1990 2013...12 KUVIO 14 Ulkomaan kansalaisten väestöosuudet (%) Suomessa ja Itä-Suomessa 1990 2013...12 32

KUVIO 15 Ulkomaan kansalaisten osuus Itä-Suomen kunnissa 2013.15 KUVIO 16 Maahanmuuttajien kansalaisuudet (%) maanosittain Itä-Suomessa 2013...16 KUVIO 17 Suurimmat ulkomaan kansalaisuudet Itä-Suomessa 2013.17 KUVIO 18 Suurimpien vieraskielisten lukumäärät Itä-Suomessa 2013...18 KUVIO 19 Ulkomaalaisväestön ja kantaväestön ikärakenne Itä-Suomessa 2013...19 KUVIO 20 Ulkomaalaisväestön ja kantaväestön ikäjakauma Itä-Suomessa 2013..20 KUVIO 21 Myönnetyt oleskeluluvat Suomessa 2013.21 KUVIO 22 Ulkomaalaiset työnhakijat maakunnittain Itä-Suomessa 2013..22 KUVIO 23 Ulkomaalaisten työnhakijoiden koulutusaste Itä-Suomessa 2013 (vuosikeskiarvo)... 23 KUVIO 24 Ulkomaalaisten työnhakijoiden yleisimmät kansalaisuudet Itä-Suomessa 2013.24 KUVIO 25 Ulkomaalaisten työnhakijoiden ikäjakauma 2013...25 KUVIO 26 Ulkomaalaiset työnhakijat sukupuolittain 2013...25 KUVIO 27 Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat Itä-Suomen yliopistossa 2010 2014.26 KUVIO 28 Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat tiedekunnittain Itä-Suomen yliopistossa keväällä 2014...27 KUVIO 29 Itä-Suomen yliopiston ulkomaalaisten opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet keväällä 2014..27 KUVIO 30 Ulkomaalaiset opiskelijat Savonia-ammattikorkeakoulussa (Iisalmi, Kuopio ja Varkaus) keväällä 2014...28 KUVIO 3 Savonia-ammattikorkeakoulun (Iisalmi, Kuopio ja Varkaus) ulkomaalaisten opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet keväällä 2014...28 33

LIITE 2 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto maakunnittain Itä-Suomessa 2013...11 TAULUKKO 2 Itä-Suomen kunnat, joissa eniten ulkomaan kansalaisia 2013...13 TAULUKKO 3 Ulkomaan kansalaiset ja heidän osuutensa väestöstä eräissä Itä-Suomen kunnissa ja Suomen suurimmissa kaupungeissa 2013...14 TAULUKKO 4 Ulkomaalaiset työnhakijat ammattiryhmittäin Itä-Suomen maakunnissa 2013 23 34