ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS

Transkriptio

1 1 MUISTIO Liite kutsuun ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS 1. Kuntayhtymän taustaa Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä on oikeushenkilönä aloittanut vuonna 1928, jolloin perustettiin Savon työlaitos. Tammikuussa 1952 nimi muutettiin Itä-Suomen työlaitokseksi. Vuonna 1979 nimi muutettiin Tuustaipaleen huoltolan kuntainliitoksi ja toiminnassa keskityttiin päihdehuoltoon. Vuonna 1986 nimi muutettiin Itä-Suomen päihdehuollon kuntainliitoksi ja 1993 nykyiseksi Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymäksi. 2. Nykytilan kuvausta 2.1 Palvelutuotanto 2.2 Jäsenkunnat Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja sekä tarpeen mukaan muita psykososiaalisia palveluita. Kuntayhtymän ylläpitämässä Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa on 64 asiakaspaikkaa, joista 15 kuntoutuksessa, 10 katkaisuhoidossa ja 39 asumispalveluissa. Kuntayhtymän tuotannosta suurin osa myydään jäsenkunnille, jotka ostavat palveluita kuntalaisilleen. Kuntayhtymästä ei ole jäsenkunnille muita kuluja kuin mitä se palvelupäivistä laskuttaa. Vuonna 2014 kuntayhtymä tuotti palvelupäiviä yhteensä Ajalla kuntayhtymä tuotti yhteensä palvelupäivää, missä on nousua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 18,49 %. Kuntayhtymässä on vajaa 30 työntekijää. Kuntayhtymä tuottaa itse esimerkiksi kiinteistönhuollon, ruokahuollon ja puhtaanapitopalvelut. Kuntayhtymän nykyiset jäsenkunnat ovat (yhteensä 56 kuntaa): Enonkoski Hankasalmi Hartola Heinola Heinävesi Hirvensalmi Iisalmi Imatra Joensuu Joroinen Joutsa Juankoski Juva Kaavi Kangasniemi

2 2 2.3 Päättävät elimet Keitele Kitee Kiuruvesi Kontiolahti Kotka Kouvola Kuopio Lappeenranta Leppävirta Lieksa Liperi Mikkeli Mäntyharju Nurmes Outokumpu Parikkala Pertunmaa Pieksämäki Pielavesi Polvijärvi Puumala Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Ruokolahti Rääkkylä Savitaipale Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Sysmä Taipalsaari Tervo Tuusniemi Valtimo Varkaus Vesanto Vieremä Virolahti. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja, Asko Kokkola, Lappeenranta I varapuheenjohtaja, Jouko Siitonen, Ruokolahti II varapuheenjohtaja, Liisa Torniainen, Mäntyharju. Kuntayhtymän yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Yhtymävaltuusto valitsee hallituksen toimikaudekseen. Yhtymähallitus : jäsenet varajäsenet Juha Kontinen, puheenjohtaja, Mikkeli Arja Kärnä-Välimäki, Joensuu Erkki Aali, Varkaus Ester Halonen Sonkajärvi Liisa Hanski, Virolahti Leo Uski, Virolahti Raija Helmi, varapuh.joht, Rääkkylä Kaija Julkunen, Kaavi Anna Vauhkonen, Heinävesi Unto Marttinen, Mikkeli Lea Sarkeala, Varkaus Jyrki Toivanen, Kuopio Tapani Kuusela, Kangasniemi Satu Kristersson, Joensuu Ritva Sarkola, Mäntyharju Tapio Soini, Savonlinna. 2.4 Kuntayhtymän taloudesta Toimintamenojen kehitys ( ) Menot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Muut toimintakulut Korkokulut

3 3 Muut rahoituskulut Kuntayhtymän tulevaisuus 3.1 Sote-uudistus Toimintatulojen kehitys ( ) Tulot Myyntitulot yht palvelutuotannosta puutavaramyynti soran myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot 118 Satunnaiset tuotot Kuntayhtymän taloutta tuetaan merkittävästi puutavaramyynnillä. Vuonna 2013 kuntayhtymä teki myös merkittäviä maa- ja kiinteistökauppoja talouden tasapainottamiseksi. Keskeisimmät pysyvät vastaavat (vuoden 2014 tase): maa- ja vesialueet euroa rakennukset euroa. Kuntayhtymällä oli viime vuoden loppuun mennessä kertynyttä alijäämää 5 042,52 euroa. Vuoden 2014 taseessa pitkäaikaista vierasta pääomaa (lainat julkisyhteisöiltä) oli euroa. Peruspääoma on ,95 euroa. Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusoikeuksien suhteessa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa ( ) käsitellään sote-uudistusta. Sen mukaan: Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus

4 4 uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhankkeen ehdotukset julkaistiin (STM:n raportteja ja muistioita 2015:36). Selvityshenkilöt esittävät 9-12 itsehallintoalueen perustamista toteuttamaan sote-palvelut. Kunnat ja kuntayhtymät eivät tuottaisi jatkossa sote-palveluita. Kunnan tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat kuitenkin tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja markkinoilla. Tehtävien siirtyessä itsehallintoalueille, kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja niihin välittömästi liittyvissä hallinto- ja muissa tehtävissä oleva henkilöstö siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen. Työnantajan muutos katsottaisiin liikkeenluovutukseksi. Uusille itsehallintoalueille siirtyisi omaisuus tai sen käyttöoikeus vain siltä osin kuin omaisuus on tarpeen ensivaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Tavoitteena uudistuksessa tulisi selvityshenkilöiden mukaan olla, että ensimmäisessä vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ja muut kuntien yhteistyöjärjestelyt puretaan uuden vuoden 2015 kuntalain säännösten mukaisesti eli käytännössä kuntayhtymien perussopimusten mukaisesti. Esityksessä on lukuisia tarkentavia ehdotuksia kokonaisuuden valmistelun etenemisestä. Selvityshenkilöiden esittämä aikataulu: - vuonna 2017 perustetaan itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot - vuonna 2018 muutoshallinnot valmistelevat varsinaisten sotetehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille - vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyvät alueille.

5 5 3.2 Kuntayhtymän riippuvuus Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueesta Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen tavoitteena on muodostaa Etelä-Savoon laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajakuntayhtymä, joka yhdistää maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Palvelutuotantoaluetta ovat perustamassa Enonkosken, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat sekä Mikkelin ja Pieksämäen kaupungit. Kaikki 12 kuntaa ovat Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenkuntia. Mainitut kunnat käyttivät vuonna 2014 yhteensä palvelupäivää eli 64,4 % kuntoutumiskeskuksen tuotannosta. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla ( ) kuntien osuus palvelupäivistä oli 75,55 %. Mikkelin kaupunki käytti kuntayhtymän tuotannosta 61 %. 3.3 Kuntayhtymästä eroavat kunnat Kirjoittamishetkellä kuntayhtymästä ovat vuoden 2017 alusta eroamassa seuraavat 11 kuntaa: Joensuu Kontiolahti Lappeenranta Outokumpu Parikkala Ruokolahti Rääkkylä Savitaipale Savonlinna Taipalsaari Virolahti. Eroavat jäsenkunnat eivät juurikaan ole käyttäneet kuntayhtymän palveluita ainakaan viime vuosina. Kunnat vaativat peruspääoman palautusta. Osa kunnista on tuonut esiin, että myös osakorvaus on mahdollinen. Yhteensä eroavilla jäsenkunnilla on peruspääomaa ,2 euroa. Tämä on 26,0 % kuntayhtymän peruspääomasta. Kuntayhtymän voimassaolevan perussopimuksen mukaan: Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille ei yhtymävaltuuston päätöksellä suoriteta kunnan osuutta pääomasta tai osaa siitä ellei yhtymävaltuusto niin päätä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta jäsenkunnan peruspääomaa, alennetaan peruspääomaa. Peruspääomaosuuden korvaukselle ei makseta korkoa.

6 6 Kuntayhtymästä on irtaantunut vuosina yhteensä 13 kuntaa. Yhdellekään kunnalle ei ole maksettu palautusta peruspääomasta. 3.4 Luottamushenkilöiden valinta Hallituksen varsinaisista jäsenistä kaksi edustajaa ja neljä varaedustajaa on vuoden 2017 alussa kuntayhtymästä eroavasta kunnasta. Näistä kaksi edustaa Kymenlaakson, kolme Pohjois-Karjalan ja yksi Etelä-Savon maakuntaa. Kyseisistä edustajista yksi hakee eroa kunnasta muuton vuoksi. Kuntayhtymän perussopimuksesta seuraa, että kuntayhtymään tulee nimetä uudet hallituksen jäsenet siten, että kaksi edustajaa on Etelä- Karjalan tai Kymenlaakson (Kotka ja Kouvola jäljellejäävät jäsenkunnat) ja kaksi Pohjois-Karjalan (Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi ja Valtimo jäljellejäävät jäsenkunnat) maakunnasta. Kaksi muuta edustajaa voidaan perussopimuksen perusteella valita vapaasti mistä tahansa jäsenkunnasta. Edustajat tulee valita yhtymävaltuustossa marraskuussa 2016 edustamaan kuntayhtymää vuoden 2017 alusta kunnes uusi hallitus valitaan kuntayhtymän valtuustossa kevään 2017 kuntavaalien jälkeen. 3.5 Tuleviin muutoksiin valmistautuminen Sote-uudistuksen edetessä hallitusohjelman ja selvityshenkilöiden esityksen mukaisesti, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän palvelutuotanto ja henkilöstö siirretään perustettavalle itsehallintoalueelle vuonna Tarkoituksenmukaista on, että kuntayhtymä alkaa valmistautua muutokseen heti. Kuntayhtymän muutosprosessi tarkentuu kansallisten ja alueellisten päätösten myötä. Tätä tarkoitusta varten on tarkoituksenmukaista perustaa tukiryhmä, johon päihdehuollon johtajan ja henkilökunnan edustajien ohella kuuluisi ainakin jäsenkuntien viranhaltijoita, joilla olisi erityisesti kokemusta henkilöstöhallinnosta, juridiikasta tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Tarvittaessa ryhmää täydennettäisiin muulla osaamisella myöhemmin. Tuustaipaleella Janne Tapola, päihdehuollon johtaja