Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri joukko lisää kansalaisia on siirtynyt saajien joukkoon. Esimerkiksi yksineläjien kohdalla alle 1 154,30 euroa kuukaudessa työeläkettä saavat ovat uusi kansaneläkkeeseen oikeutettujen ryhmä. Hyvin monet näistä kansaneläkkeeseen oikeutetuista eivät edes tiedä olevansa uuden käytännön piirissä. Suomessa on vanhastaan runsaasti kansaneläkkeeseen oikeutettuja, jotka eivät myöskään tiedä oikeuttaan kansaneläkkeeseen. Vuosittain eläkeikään tulee enenevä määrä kansalaisia. Erittäin suuri määrä kaikista eläkeetuuksista jää saamatta, koska niistä ei erikseen ilmoiteta ja eläke pitää itse hakea. Tiedottamisen lisääminen asiassa on paikallaan. Pitäisikö siirtyä automaattiseen maksamiseen ainakin kansaneläkkeen kohdalla, kun ikäraja täyttyy? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä toimia Kansaneläkelaitos on tehnyt ja aikoo jatkossa tehdä, että jokainen eläkeläinen saa ansaitsemansa ja oikeutetun kansaneläkkeen mahdollisimman joustavan käytännön kautta? Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2008 Juha Mieto /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Miedon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 517/2008 vp: Mitä toimia Kansaneläkelaitos on tehnyt ja aikoo jatkossa tehdä, että jokainen eläkeläinen saa ansaitsemansa ja oikeutetun kansaneläkkeen mahdollisimman joustavan käytännön kautta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkelakien mukaisella työeläkkeellä korvataan sitä ansiotulonmenetystä, joka henkilölle aiheutuu vanhuudesta, työkyvyttömyydestä tai perheenhuoltajan kuolemasta. Työeläkkeen määrä riippuu henkilön omasta työhistoriasta. Kansaneläke puolestaan turvaa toimeentulon niille, joille työeläkettä on kertynyt vain vähän tai ei lainkaan. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa muiden eläketulojen määrä, henkilön perhesuhteet sekä Suomessa asuttu aika. Kansaneläkelain (568/2008) 20 ja 22 :ssä säädetään kansaneläkkeeseen vaikuttavista eläketuloista. Kansaneläkkeen määrä vähenee asteittain työeläkkeen määrän kasvaessa. Vuonna 2008 yksinäisellä eläkkeensaajalla on oikeus kansaneläkkeeseen, jos hänen muut eläketulonsa ovat alle 1154,30 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevalla eläkkeensaajalla vastaava raja on 1028,13 euroa kuukaudessa. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan kansaneläkelain kokonaisuudistus, johon sisältyi kansaneläkkeen määrään vaikuttaneesta kuntien kalleusluokituksesta luopuminen. Muutoksen johdosta kansaneläke nousi entisen II kuntaryhmän kunnissa I kuntaryhmän tasolle, mikä tarkoitti noin 20 euron kuukausikorotusta näissä kunnissa asuville kansaneläkkeensaajille. Kokonaisuudistuksen yhteydessä myös alennettiin pienimmän maksettavan kansaneläkkeen määrää, joka vuonna 2008 on 5,93 euroa kuukaudessa. Samalla kansaneläkkeeseen tehtiin hallitusohjelman mukaisesti 20,50 euron suuruinen tasokorotus. Lisäksi kansaneläkkeet nousivat vuoden alusta indeksitarkistuksen johdosta 2,5 prosenttia. Kaikki nämä muutokset vaikuttivat korottavasti kansaneläkkeeseen oikeutettujen henkilöiden määrään. Mahdollisten uusien kansaneläkkeensaajien määrään kiinnitettiin huomiota kansaneläkelain uudistamiseen liittyvissä hallituksen esityksissä (HE 90/2006 ja HE 95/2007) sekä sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteissa. Kansaneläkelaitoksen mukaan yleisestä tiedottamisesta huolimatta pientä työeläkettä saavat henkilöt eivät aina ole tietoisia oikeudestaan kansaneläkkeeseen. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitos tekee säännöllisesti tietokoneajon, jonka avulla pyritään löytämään ne Suomessa asuvat henkilöt, joilla Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan näyttäisi olevan oikeus kansaneläkkeeseen. Kansaneläkelaitos lähettää näille henkilöille kansaneläkkeen hakemisesta kertovan kirjeen, eläkehakemuslomakkeen sekä palautuskirjekuoren. Kirjeessä neuvotaan asiakkaita täyttämään eläkehakemuslomake ja palauttamaan se Kansaneläkelaitoksen toimistoon. Kansaneläkelaitos myös neuvoo hakemuksen täyttämisessä, jos asiakas tarvitsee apua eläkkeen hakemisessa. Kansaneläkelaitoksen mukaan ensimmäinen kansaneläkkeeseen oikeutettujen poiminta-ajo tehtiin keväällä 2002 ja seuraavat vuosina 2004, 2

Ministerin vastaus KK 517/2008 vp Juha Mieto /kesk 2005, 2006 ja 2008. Poiminta-ajon perusteella kansaneläke myönnettiin vuonna 2002 yhteensä 6 057 henkilölle, vuonna 2004 yhteensä 841 henkilölle, vuonna 2005 yhtensä 1 431 henkilölle ja vuonna 2006 yhteensä 1 433 henkilölle. Vuoden 2008 poiminta-ajossa toimistojen tutkittavaksi lähetettiin lähes 40 000 henkilön tiedot. Aiempia vuosia suurempi määrä johtuu Kansaneläkelaitoksen mukaan muun muassa edellä mainituista kansaneläkkeen tasokorotuksesta, kuntien kalleusluokituksen poistumisesta ja pienimmän maksettavan kansaneläkkeen määrän pienentymisestä. Kansaneläkelaitoksen on tarkoitus tehdä myös jatkossa säännöllisesti kansaneläkkeeseen oikeutettujen poiminta-ajoja. Kansaneläkelain 54 :n mukaan kansaneläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos ei siten voi myöntää asiakkaalle kansaneläkettä ilman hakemusta. Kansaneläkelaitoksen mukaan eläkehakemus on tarpeellinen, koska Kansaneläkelaitoksen rekistereissä ei ole kaikkia kansaneläkeoikeuteen vaikuttavia tietoja. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi ulkomailla asuttu aika ja ulkomailta maksettavat eläkkeet. Kansaneläkelaitoksen tietokannat eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa myöskään niissä tilanteissa, joissa eläkkeensaaja jatkaa 65 vuotta täytettyään työtä tai yrittäjätoimintaa eikä hae vielä työeläkettä kaikista työsuhteistaan tai yrittäjätoiminnastaan. Eläkkeeseen vaikuttavat tiedot voivat tulla Kansaneläkelaitokseen myös viiveellä, jolloin Kansaneläkelaitoksen käytettävissä ei ole ajantasaisia tietoja, joiden perusteella kansaneläke voitaisiin myöntää. Lisäksi eläkkeensaajan tiedoissa on voinut tapahtua muutoksia, jotka eivät ole Kansaneläkelaitoksen tiedossa. Tällaisia muuttuneita tietoja voivat olla esimerkiksi perhesuhteisiin liittyvät tiedot kuten avoliiton alkaminen ja päättyminen tai eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa joutuminen pysyvään laitoshoitoon. Kansaneläkkeen myöntäminen ilman eläkkeensaajan hakemusta saattaisi johtaa eläkkeen myöntämiseen liian suurena tai vaikka henkilöllä ei olisi lain mukaan oikeutta kansaneläkkeeseen. Lisäksi eläkkeen hakeminen on vapaaehtoista eivätkä kaikki eläkkeensaajat Kansaneläkelaitoksen mukaan halua hakea kansaneläkettä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Koska kansaneläke on veronalaista tuloa, sosiaali- ja terveysministeriön kokemuksen mukaan saattaa olla tilanteita, joissa kansaneläkkeen hakeminen ei ole eläkkeensaajan kannalta perusteltua. Hallituksen asettaman SATA-komitean tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan hallitusohjelman mukaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien henkilöiden toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 517/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Mieto /cent: Vilka åtgärder avser Folkpensionsanstalten att vida nu och i framtiden för att varje pensionär ska få den pension som han eller hon har förtjänat och har rätt till på ett så flexibelt sätt som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finlands lagstadgade pensionssystem består av två parallella system. Syftet med pension enligt lagarna om arbetspension är att kompensera den förlust av förvärvsinkomster som uppstår för en person till följd av ålderdom, arbetsoförmåga eller en familjeförsörjares död. Arbetspensionens belopp beror på personens arbetshistoria. Folkpensionen tryggar utkomsten för dem som bara har tjänat in lite eller ingenting alls i arbetspension. Folkpensionens belopp påverkas av beloppet på andra pensionsinkomster, familjerelationer samt den tid man har bott i Finland. I 20 och 22 i folkpensionslagen (568/2007) föreskrivs om pensionsinkomster som inverkar på folkpensionen. Folkpensionens belopp minskar gradvis när arbetspensionens belopp ökar. År 2008 har en ensamstående pensionstagare rätt till folkpension om hans eller hennes övriga pensionsinkomster är under 1 154,30 euro i månaden. För en gift pensionstagare är gränsen 1 028,13 euro i månaden. En totalrevidering av folkpensionslagen trädde i kraft i början av 2008. I den ingick att man avstår från kommunernas dyrortsklassificering, som tidigare inverkade på folkpensionens belopp. Förändringen ledde till att folkpensionen i kommunerna i den f.d. kommungrupp II steg till samma nivå som för kommungrupp I, vilket innebär en månatlig förhöjning på ca 20 euro för pensionstagarna i de berörda kommunerna. I samband med totalrevideringen sänktes också det lägsta folkpensionsbeloppet som betalas ut. Det lägsta beloppet är 5,93 euro i månaden år 2008. Samtidigt gjordes en nivåförhöjning på 20,50 euro i folkpensionen i enlighet med regeringsprogrammet. Dessutom steg folkpensionerna från början av året med 2,5 procent på grund av en indexjustering. Alla dessa förändringar bidrog till att antalet personer som har rätt till folkpension ökade. Antalet eventuella nya folkpensionstagare beaktades i regeringens propositioner som gällde revideringen av folkpensionslagen (RP 90/2006 och RP 95/2007) samt i social- och hälsovårdsministeriets pressmeddelanden. Enligt Folkpensionsanstalten är personer som får liten arbetspension inte alltid medvetna om sin rätt till folkpension. Därför utför Folkpensionsanstalten regelbundet en datakörning för att finna de i Finland bosatta personer som enligt Folkpensionsanstaltens uppgifter ser ut att ha rätt till folkpension. Folkpensionsanstalten tillsänder dessa personer ett brev om folkpensionsansökan samt ett returkuvert. I brevet uppmanas kunderna att fylla i pensionsansökningsblanketten och lämna den till Folkpensionsanstaltens kontor. Folkpensionsanstalten ger också råd om ifyllandet av ansökan om kunden behöver hjälp med att ansöka om pension. Enligt Folkpensionsanstalten gjordes den första körningen för att finna personer med rätt till folkpension våren 2002 och de följande körningarna gjordes 2004, 2005, 2006 och 2008. Folk- 4

Ministerns svar KK 517/2008 vp Juha Mieto /kesk pension på grundval av körningen beviljades 2002 totalt 6 057 personer, 2004 totalt 841 personer, 2005 totalt 1 431 personer 2006 och totalt 1 433 personer. Vid 2008 års körning skickades information om nästan 40 000 personer till kontoren för undersökning. Att mängden är större än tidigare år beror enligt Folkpensionsanstalten bl.a. på den ovan nämnda nivåförhöjningen av folkpensionen, att kommunernas dyrortsklassificering slopades och att beloppet på den minsta folkpensionen som betalas ut minskade. Folkpensionsanstalten har för avsikt att också i framtiden göra regelbundna körningar för att få fram personer med rätt till folkpension. Enligt 54 i folkpensionslagen ska folkpensionen sökas hos Folkpensionsanstalten. Folkpensionsanstalten kan således inte bevilja sina kunder folkpension utan ansökan. Pensionsansökan behövs enligt Folkpensionsanstalten på grund av att Folkpensionsanstaltens register inte upptar alla uppgifter som inverkar på rätten till folkpension. Sådana uppgifter är t.ex. den tid en person har bott utomlands och pension som betalas från utlandet. Folkpensionsanstaltens databaser upptar inte heller all behövlig information i situationer då en pensionstagare efter att ha fyllt 65 fortsätter med arbete eller företagsverksamhet och ännu inte söker arbetspension för alla sina anställningsförhållanden eller sin företagsverksamhet. Uppgifter som är relevanta för pensionen kan också nå Folkpensionsanstalten med dröjsmål varvid Folkpensionsanstalten inte har tillgång till aktuella uppgifter enligt vilka folkpensionen kunde beviljas. Dessutom kan det ha skett ändringar i pensionstagarens uppgifter som Folkpensionsanstalten inte har kännedom om. Det kan t.ex. gälla uppgifter om familjeförhållanden såsom att ett samboförhållande inleds eller upphör eller att pensionstagaren eller dennes maka blir intagen för permanent anstaltsvård. Om folkpension beviljades utan pensionstagarens ansökan, kunde det leda till att pensionen beviljas till för stort belopp eller att den beviljas personer som lagen inte ger rätt till folkpension. Att söka pension är dessutom frivilligt och enligt uppgift från Folkpensionsanstalten vill alla inte ha folkpension trots att de har rätt till det. Eftersom folkpensionen är skattepliktig inkomst kan det enligt social- och hälsovårdsministeriets erfarenheter uppstå situationer då det inte är motiverat för pensionstagaren att söka folkpension. Kommittén för att reformera den sociala tryggheten (SATA), som har tillsatts av regeringen, har som mål att minska fattigdomen och trygga en tillräcklig nivå på grundskyddet i alla livssituationer. Till slutet av 2009 bereds enligt regeringsprogrammet en modell som bättre än hittills tryggar försörjningen för dem som har de minsta pensionsinkomsterna. Helsingfors den 3 juli 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5