4 2009 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET SUOMEN RUUSUSEURA RY FINSKA ROSENSÄLLSKAPET RF
Suomen Ruususeura ry Finska Rosensällskapet rf Perustettu Grundat 1989 www.ruususeura.fi Puh. 040 7783822 Jäsenmaksu medlemsavgift 20, tili konto Aktia 405531-233147 IBAN: F146 40553120033147, BIC-KOD: HELSFIHH Jäsenyydet - Medlemskap Puutarhaliitto ry The World Federation of Rose Societies Nordisk Rosenselskab Puheenjohtaja Ordförande Lauri Korpijaakko Koivutie 7, 39100 Hämeenkyrö Puh. (03) 371 93 32. k-jaakko@kolumbus.fi Varainhoitaja kassör Heikki Sinisalo Laihopolku 3 21500 Piikkiö 044 2981934 heikki.sinisalo@kolumbus.fi Sihteeri Sekreterare Eila Palojärvi Aleksanterinkatu 29 A 13 15140 Lahti 050 5485 729 e.ha.paloj@phnet.fi Jäsenrekisteri Medlems registret Liisa Leppäkoski Metsolankatu 32 33900 Tampere Puh. 050 3468800 liisa.leppakoski@koulut.tampere.fi Helsingin paikallisryhmä Helsingfors lokalgrupp Hillevi Byman Kaukolantie 27 02140 ESPOO Puh. (09) 541 8596 Tytti Heiskala Uuraantie 5 02140 ESPOO Puh. (09) 5127 998 040 419 9943 tyse.heiskala(at)kolumbus.fi Jyväskylän paikallisryhmä Hannu Liimatainen Valkamantie 85 41180 Vehniä Puh.0500-914626 hannuliimatainen@hotmail.com Kuopion paikallisryhmä Kirsti Oinonen Poikkimäki 6 70800 Kuopio Puh. koti (017)362 6175, 040 774 0319 kirsti.oinonen@pp.inet.fi Lahden paikallisryhmä Eila Palojärvi Aleksanterinkatu 29 A 13 15140 Lahti 050 5485 729 e.ha.paloj@phnet.fi Länsirannikon paikallisryhmä Västkustens lokalgrupp Esa Urhonen Santtion kylätie 43 23960 Santtio Puh. (02) 825 8684 esa.urhonen@lansi-suomi.fi Oulun paikallisryhmä Uleåborgs lokalgrupp Matti Kulju Ylispuuntie 13 90420 Oulu Puh. (08) 533 3799 (kesällä taimistolle) tai (08) 335 744 (talvella kotiin) m.kulju@kolumbus.fi Pohjanmaan paikallisryhmä Österbottens lokalgrupp Jorma Höykinpuro Timontie 5 65300 Vaasa Puh. (06) 315 1995, 050 3370349 jkhpuro@japo.fi Margareta Wickman Björnåsvägen 197 64610 Övermark Tel. (06) 225 3610 botnia.plant@tawi.fi Seinäjoen paikallisryhmä Raija Talvitie Alapääntie 47 60550 Nurmo Puh. 040 715 5013 Anna Wahlberg Tuomikyläntie 463 b 60720 Tuomikylä Puh. (työ) (06) 416 3426, 040 534 9336 Fax (06) 416 3448 anna.wahlberg@proagria.fi Tampereen paikallisryhmä Tammerfors lokalgrupp Tuuli Lahdentausta Solkikatu 6 A 9 33710 Tampere Puh. 0440 99 55 32 tuulahd@suomi24.fi Anne Nikander Jussilankatu 1 C 17 33580 Tampere, Puh. 050 5936421 pihlajarinne@elisanet.fi Turun seudun paikallisryhmä Åbonejdens lokalgrupp Heikki Aalto Syyskesäntie 2 20780 Kaarina Puh. 044 556 7213 hessu.aalto@suomi24.fi 2 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/2009, 21 vuosikerta årgång ISSN 1455-8106 ILMESTYMISAIKATAULU UTGIVNING Lehti ilmestyy helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa. Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään 1.1., 1.4., 1.8. ja 1.10. mennessä päätoimittajalle. Rosenbladet utkommer i mitten av mars, juni, oktober och december. Sista inlämningsdag för material till tidningen är 1.1., 1.4., 1.8. och 1.10. Material skall skickas till huvudredaktören. AINEISTO MATERIAL Tekstit Microsoft Word doc tiedostoina tai sähköpostiviestinä. Yli 20 megan tiedostot CD:lle tallennettuna postise. Kuvat mahdollisimman suurina (res. 300) jpg-tiedostoina. Paperikuvat ja diat postitse, muista mainita palautusosoite. Texter som Microsoft Word doc eller som e-post. Över 20 mega dokument på CD per post. Bilder så stora som möjligt (res. 300) i jpg form. Pappersbilder och diabilder med post, minns att ange returadressen. PÄÄTOIMITTAJA HUVUDREDAKTÖR, WWW-SIVUJEN TOIMITTAJA JA KUVATOIMITTAJA Pirjo Rautio Simolantie 68, 01840 Klaukkala pirjo.rautio@kolumbus.fi www.simolanrosario.com www.ruususeura.fi Lähetä Pirjolle onnistuneita kuviasi kotisivuja ja lehteä varten. NRI-TOIMITTAJA REDAKTÖR Inger Kullberg, Porkalavägen 1063 02480 Kyrkslätt inger.kullberg@kolumbus.fi TAITTO JA LAYOUT OMBRYTNING Annelia, Anneli Tervonen anneli.tervonen@annelia.fi ILMOITUSHINNAT ANNONSPRISER (värillinen ja mustavalkoinen) 1/1 sivun ilmoitus 190 euroa 1/2 sivun ilmoitus 120 euroa 1/1 annons 190 euro 1/2 annons 120 euro PAINO TRYCK Painotalo Auranen Oy KANSIKUVA PÄRMFOTO Heinrich Ilmari Rautio, 'Poppius', öljymaalaus, 70 x 50 cm, 2007. Sisällysluettelo Innehåll 4 Puheenjohtajan tervehdys Ordförandens hälsning Lauri Korpijaakko 6 Toimittajan pöydältä Från redaktörsbordet Pirjo Rautio 7. Ruusumaalari/Rosenmålaren Pierre-Joseph Redouté Pirjo Rautio 10. Nykyruusukuvaajia Pirjo Rautio Ulla Liuhala Heinrich Ilmari Rautio Maila Klemettinen Anja Tähtinen 16. Löytöruusuja Lappeenrannan seudulta Fyndrosor från trakterna runt Villmanstrand Hannu Hytti 19. Kiiskilä, kiiskilänruusu/kiiskilärosen Tuula Myllylahti/Pirjo Rautio 20 Vanto Marika Viljanen 22. Ruusunlehti kunnostautui, kauttuanruusu palasi Ruukinpuistoon / Tack vare Rosenbladet återvände kauttuarosen till Bruksparken Ahti Valli 23. Wasablan Eija Pyhälahti 25. Ruusujen hyötykäyttö Nyttoanvändning av rosor Pirjo Rautio 32. Syksyn kiulukkasatoa 34. Retkiä Helsingin ruusuja katsomaan På utfärd i Helsingfors för att se på rosor Raimo Nurmio 38. Ruusuretki Piikkiöön ja Paimioon / Rosenutfärd till Pikis och Pemar Hannu Jaakohuhta 42. Rugelda Hillevi Byman 45. Nordisk Rosen Information 47. Paikallisryhmät / Lokalgrupperna 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 3
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvää joulunaikaa ruususeuralaisille! God jultid rosensällskapare! O lemme saaneet nauttia kauniista ja aurinkoisesta loppukesästä ja jopa lämpimästä syyskuusta. Tosin ruusujen jälkikukinta ei ole ollut kuivuuden takia niin runsas kuin viime vuonna, mutta uskolliset loppukesän kukkijat Patelanruusu, Martin Frobisher, William Baffin, Pohjolan kuningatar ja Henry Hudson kukkvat ihan kauniisti. Erityismaininnan ansaitsee Rosa Zwerg (kääpiö), joka on nimensä vastakohta kukinnan runsaudessa, kukkien ja kiulukoiden koossa ja remontoinnissa. Myös Kullbergeilta saamani herttainen luhtaruusu (R. palustris) on maininnan arvoinen kukkiessaan vasta elokuun puolivälissä. Täytyy myös mainita neilikkaruusu Pink Groottendorst, joka kukki nyt hyvin uusilla versoillaan ja jota en aiemmin ole oikein osannut arvostaa, koska se on ollut arka kirvoille ja on palelluttanut lähes aina versonsa. Ruotsin Ruususeu- ran Rosenbladetin mukaan kyseessä onkin kanadalaisen ruusunjalostajan Skinnerin jalostama hybridi: Rugosa x polyantharuusu Mme Norbert Levavasseur, jonka Grootendorst oli tuonut omana jalosteenaan markkinoille! Naapurikunnasta Nokialta sain mielenkiintoisen viestin Mervi Tarkiaiselta jo kesäkuun alussa kukinnan alkavasta rugosasta, joka kukkii pitkälle syksyyn kaunein kerrotuin kukin. Kävimme sitä Ritva Luukkasen kanssa katsomassa ja saimme juurivesoja. Se saattaa olla Roseraie de l Haÿ. Lähetin Mervin lähettämän näytteen edelleen Pirjo Rautiolle tarkistettavaksi. Taas parhaan ruskan saivat luonnonruusut: karjalanruusu, idänmetsäruusu ja Kiiminki loistivat hienoissa punaisissa sävyissä. Naapurissani Ritva Luukkasella rugosojen jälkikukinta 4 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
ORDFÖRANDES HÄLSNING oli selvästi parempaa runsaammin kompostilla lannoitetussa maassa. Vielä syyskuun lopussa täydessä kukassa olivat mm. David Thompson ja John Davis sekä hurmaava pimpinellaruusu Stanwell Perpetual. Ensi kesänä Ruusuviikonloppu on Ruotsin länsirannikolla Göteborgissa 9 11.7. Joukolla mukaan ilmottautuminen seuraavassa lehdessä. Tarvittaessa järjestetään tulkkausta suomeksi. Vuonna 2012 lähdemme joukolla ihailemaan Islannin ruusutarhoja ja eksoottista luontoa 27 29.7. eli sopivasti meidän kiihkeimmän ruusukukintamme jälkeen. Lämmin kiitos Pirjo Rautiolle, joka on jättämässä ansiokkaan kautensa Ruusunlehden päätoimittajana. Hän jatkaa vielä hienojen kotisivujemme päivittäjänä ja jos joku ei ole vielä löytänyt hänen omia kotisivujaan Simolan Rosario niin sinne kannattaa aina mennä vaikka talven pimeimpinä iltoina ihailemaan mm. tähdellä merkittyjä hänen omia ruusujalosteitaan. Lämmin kiitos myös Ruusunlehden taittaja Anneli Tervoselle, kääntäjille, oikolukijoille, NRI-toimittaja Inger Kullbergille sekä taloudenhoitaja Heikki Sinisalolle, jäsenrekisterin hoitaja Liisa Leppäkoskelle, kaikille paikallisryhmien vetäjille, avoimien ovien pitäjille ja seuran hallitukselle ja kaikille jäsenille sekä sihteeri Eila Palojärvelle! Ruusuista uutta vuotta kaikille ruususeuralaisille Lauri Korpijaakko V i har kunnat njuta av en vacker och solig sensommar och till och med av en varm september. Rosorna har inte remonterat lika flitigt som i fjol, på grund av torkan, men de trogna sensommarblommande Patela, Martin Frobisher, William Baffin, Nordens Drottning och Henry Hudson blommade helt nätt. Specialomnämnande förtjänar dvärgrosen Rosa Zwerg som blommar rikligt på nytt med stora blommor och nypon, trots namnet. Även den först i mitten av augusti blommande söta sumprosen R. palustris som jag fått av Kullbergs är värd att omnämnas. Också nejlikrosen Pink Grootendorst som nu blommar bra på nya skott bör nämnas. Tidigare uppskattade jag inte denna ros som lätt angreps av bladlöss och vars skott nästan alltid frös. Enligt Svenska Rosensällskapets tidning Rosenbladet är det fråga om den kanadensiska förädlaren Skinners hybrid R. rugosa x polyantarosen Mme Norbert Levavasseur som Grootendorst började saluföra som egen förädling. Från grannkommunen Nokia fick jag en intressant information av Mervi Tarkiainen om en rugosaros som började blomma redan i början av juni och blommade långt in på hösten med vackert fyllda blommor. Tillsammans med Ritva Luukkanen tog vi oss en titt på rosen som vi även fick rotskott av. Det kan vara en Roseraie de l Haÿ. Jag skickade provet från Mervi vidare åt Pirjo Rautio för närmare examinering. Bästa höstglöden fick åter vildrosorna: finnrosen, R. amblyotis (idänmetsäruusu) och Kiiminki lyste i fina röda färger. Hos min granne Ritva Luukkanen var remonteringen hos de rugosor som hade gödslats med kompostmylla klart bättre. Ännu i slutet av september var bland annat David Thompson och John Davis samt charmiga pimpinellen Stanwell Perpetual i full blomning. I sommar firas Rosenweekenden i Göteborg på Sveriges västkust 9 11.7. Alla med om anmälningen i följande tidning. Om behov finns ordnar vi tolkning till finska. År 2012 reser vi till Island för att beundra deras rosträdgårdar och exotiska natur 27 29.12 lägligt efter vår intensivaste rosblomning. Ett varmt tack till Pirjo Rautio som lämnar sin förtjänstfulla period som Rosenbladets huvudredaktör. Hon fortsätter ännu som uppdaterare av vår fina hemsida och om någon inte ännu kollat på hennes egen hemsida, Simolan Rosario, är det hög tid att göra det, till exempel under mörka vinterkvällar. Hennes egna rosförädlingar är utmärkta med asterisk*. Varmt tack även till Rosenbladets ombrytare Anneli Tarvonen, översättare, korrekturläsare, NRI-redaktör Inger Kullberg, samt kassör Heikki Sinisalo, medlemsregistrets skötare Liisa Leppäkoski, alla lokalgruppers ledare, dem som hållit öppet hus och alla medlemmar samt sekreterare Eila Palojärvi! Ett rosenrikt nytt år till alla rosensällskapare Lauri Korpijaakko Översättning Rainer Svartström 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 5
TOIMITTAJAN PÖYDÄLTÄ FRÅN REDAKTÖRSBORDET O len jo kauan halunnut esitellä ruusumaalareita. Ensim mäisenä vuorossa on Ranskassa 1800-luvun alkupuolella ruusuja tarkan realistisesti kuvannut Redouté. Nykyisistä ruusukuvaajista esittelen lyhyesti Ulla Liuhalan, Heinrich Ilmari Raution, Maila Klemettisen, Anja Tähtisen ja André Krigarin. Kiinnostavia löytöruusuja on esitelty joka Ruusunlehdessä. Lappeenrannan seuduilla ruusuja keräilevällä Hannu Hytillä taitaa olla ennätys tuntemattomien ruusujen tallentamisessa, koska hänelle on kertynyt peräti 100 löytöruusua. Myös Tuula Myllylahti ja Marika Viljanen kertovat tuntemattomista ruusuistaan. Ahti Valli kirjoittaa, että Ruusunlehden artikkelin ansiosta Ruukinpuistossa kasvaa taas kauttuanruusu. Eija Pyhälahti osti Vakka-Taimesta salaperäisen Wasablan -ruusun, jonka alkuperän hän onnistui lopulta selvittämään. Kuinka moni ruususeuralainen tyytyy vain ihastelemaan ruusuja. Ruusunmarjat ovat niin terveellisiä, että niitä kannattaa hyödyntää. Muut puutarhan marjat käytetään tarkasti, mutta kiulukat jätetään linnuille. Ruusuja kannattaa istuttaa myös isojen kiulukoiden takia. Ruusujen kukinta-aikaan on mukava tutustua muidenkin istutuksiin. Raimo Nurmio kävi tutkimassa Helsingin puistojen ruusupensaita. Hannu Jaakohuhta kertoo Helsingin paikallisrymän ruusuretkestä Piikkiöön ja Paimioon. Hillevi Byman ja Tytti Heiskala puolestaan vierailivat Hangossa. Tämä on viimeinen toimittamani Ruusunlehti. Työstin lehtiä vuodesta 2006 lähtien, siis neljä vuotta, yhteensä 16 numeroa. Myönnän nauttineeni Ruusunlehden toimittamisesta, vaikka se veikin paljon aikaa. Haluan kiittää hyvästä yhteistyöstä artikkelien kirjoittajia, kääntäjiä, valokuvaajia, taittajaa, oikolukijoita, jäsenrekisterin hoitajaa ja lukijoita saamastani positiivisesta palautteesta. Jatkan kuitenkin toistaiseksi Ruususeuran kotisivujen päivittämistä, joten minulle kannattaa edelleen lähettää materiaalia. funnit hela 100 fyndrosor. Även Tuula Myllylahti och Marika Viljanen berättar om sina okända rosor. Ahti Valli skriver, att tack vare artikeln i Rosenbladet växer kauttuarosen åter i Bruksparken. Eija Pyhälahti köpte hos plantskolan Vakka-Taimi den hemlighetsfulla Wasablan -rosen, vars ursprung hon slutligen lyckades utreda. Man undrar hur många i rosensällskapet nöjer sig med att enbart beundra rosor. Rosornas nypon är så pass hälsosamma, att det lönar sig att använda dem. Trädgårdens övriga bär nyttjas väl, men nyponen lämnas åt fåglarna. Det lönar sig också att plantera rosor för de stora nyponens skull. Under rosornas blomningstid är det också intressant att beundra andras planteringar. Raimo Nurmio utforskade rosor i Helsingfors rosenparker. Hannu Jaakonhuhta berättar om den lokala Helsingfors-gruppens rosenresa till Pikis och Pemar. Hillevi Byman och Tytti Heiskala besökte Hangö. Detta är det sista numret av Rosenbladet jag redigerar. Jag har jobbat med tidningen från år 2006, alltså i fyra år, allt som allt 16 nummer. Jag medger att jag har njutit av att redigera Rosenbladet, trots att arbetet krävt mycket tid. Jag vill tacka artikelförfattarna, fotograferna, ombrytaren, korrekturläsarna, medlemsregisteransvariga för gott samarbete och läsarna för positiv feedback. Tillsvidare fortsätter jag att uppdatera Rosenföreningens hemsidor. Därför kan man även i fortsättningen sända mig material. Pirjo pirjo.rautio@kolumbus.fi Översättning Bengt Forsberg H ar redan en längre tid önskat presentera rosenmålare. Den första målaren, Redouté, verksam i Frankrike i början av 1800-talet, har avbildat rosen noggrant och realistiskt. Av moderna rosenmålare presenterar jag kort Ulla Liuhala, Heinrich Ilmari Rautio, Maila Klemettinen, Anja Tähtinen och André Krigar. I varje nummer av Rosenbladet har intressanta fyndrosor presenterats. Hannu Hytti torde i trakten av Villmanstrand ha rekord i fråga om upphittade okända rosor, eftersom han 6 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
Ruusumaalari/Rosenmålaren Pierre-Joseph Redouté (1759 1840) Pirjo Rautio, översättning Inger Kullberg R edouté syntyi Saint-Hubert ssä, Belgiassa. Hän muutti Pariisiin 1782, jossa hän alkoi työskennellä kasvitieteilijöille ja myöhemmin Marie Antoinettelle. Redouté maalasi kaikki kuvat kasvitieteilijä Pierre Ventenat n teokseen Malmaisonin puutarhasta. Kirja julkaistiin v. 1803. Tästä vuodesta lähtien Joséphine Bonaparte tilaa häneltä kukkamaalauksia. V. 1805 Redouté muutti hankkimalleen tilalle Fleuryn kylään Meudoniin. Hän perusti puutarhan, jota varten keisarinna käski antaa siemeniä ja harvinaisia kasveja. Osa lajikkeista, joita hän maalasi teostaan Les Roses varten ovat peräisin hänen omasta puutarhastaan. V. 1805 Redouté nimitettiin virallisesti keisarinnan kukkamaalariksi. 4/08 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 7
Les Roses Ei tiedetä, milloin ajatus ruusukokoelman kuvaamisesta syntyi, mutta työ alkoi v. 1813. Ruusuhistorian kannalta kiinnostavat tekstit kirjaan kirjoitti harrastelijakasvitieteilijä Claude Antoine Thory (1759-1827), jolla myös oli ruusukokoelma Clamart n tilallaan. Thory laati luettelon Du Pont n kokoelmasta. Du Pont oli kuuluisa amatööri, joka hankki keisarinnalle suuren osan hänen ruusuistaan. Redouté ja Thory kävivät säännöllisesti Malmaisonissa. Alkuperäinen teos Les Roses ilmestyi kolmessa osassa vasta keisarinnan kuoleman jälkeen v. 1817, 1821 ja 1824. Esipuheessa Redouté itse laati listan puutarhoista, joissa hän on maalannut ruusukuviaan, ja henkilöistä, jotka ovat hankkineet hänelle näytteitä. Poliittisista syistä Redouté ei uskaltanut mainita keisarinna Joséphinen kokoelmaa Malmaisonissa, koska kirja julkaistiin vasta keisarikunnan kaatumisen jälkeen ja Restauraation aikana keisarikuntaan suhtauduttiin vihamielisesti. Teksteissä on mainittu vain kaksi Malmaisonissa maalattua ruusua: Rosa berberifolia (I osassa) ja Rosier de Van Eeden (II osa). Erittäin todennäköisesti paljon muitakin lajikkeita on maalattu Malmaisonissa. Les Roses-teoksen viimeisen osan julkaisemisen jälkeen v. 1825 Redouté tarjosi myyntiin 170 alkuperäismaalaustaan 50000 frangista. Lopulta v. 1828 Duchesse de Berry, joka oli Redoutén entinen oppilas, osti ne 30000 frangilla, mutta niiden arveltiin tuhoutuneen Tuileries n tulipalossa v. 1871. Kuitenkin kuningas Louis Philippe oli ostanut muita alkuperäisakavarelleja, joita oli myynnissä Pariisissa v. 1989. Myös Ullmannin kokoelmasta peräisin olevia ruusukuvia myytiin huutokaupassa Pariisissa 1990 (Rosa hudsonia Salicifolia, Rosa stylosa, Rosa parvifolia ja Rosa bracteata). Joitakin muitakin alkuperäismaalauksia on voinut säilyä. Myöhemmät painokset V. 1824, Redouté julkaisi ruusukuvistaan 30 kuvan kokoelman nimellä La Couronne des Roses (ruusujen kruunu). Les Roses-teoksen toinen, täydellinen painos julkaistiin 1824 1827 alkuperäisnimellä. Kolmanteen, v. 1835 ilmestyneeseen painokseen lisättiin joitakin kuvia ja tekstejä. Viimein 1836 Redouté julkaisi 60 ruusukuvan valikoiman (Choix de soixante roses), jonka hän omisti Belgian ensimmäiselle kuningattarelle Louise-Marielle, kuningas Louis- Philippen tyttärelle. Kirjallisuus / Litteratur - F. Joyaux, La Rose de France, Imprimerie Nationale, Éditions - Joyaux, Les Roses de l Impératrice, La rosomanie au temps de Joséphine, Éditons Complexe, Bruxelles, 2005 - Rosa Gallica, nro 46, Juillet-Août 2007 - The Roses, Pierre-Joseph Redouté, Taschen, 1999 8 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
R edouté föddes i Saint-Hubert, Belgien. Han flyttade till Paris 1782, där han började arbeta med botanister och senare för Marie Antoinette. Redouté målade alla bilder till botanisten Pierre Ventenat s verk om Malmaisons trädgård. Boken utgavs 1803. Efter detta år beställde Joséphine Bonaparte blomstermålningar av honom. 1805 skaffade Redouté ett ställe i byn Fleyry i Meudon och flyttade dit. Han grundade en trädgård, kejsarinnan befallde att frön och sällsynta växter skulle ges till denna trädgård. En del av sorterna som han målade i sitt verk, Les Roses är hemma från hans egen trädgård. 1805 utnämndes Redouté officiellt till kejsarinnans blomstermålare. Les Roses Man vet inte när tanken på att måla hela rosensamlingen uppstod, men arbetet påbörjades 1813. De för rosenhistorien så viktiga texterna skrev hobbybotanikern Claude Antoine Thory (1759-1827), som också hade en rosensamling på sitt ställe i Clamart. Thory gjorde upp katalogen ur Du Point s samling. Du Point var en berömd amatör, som skaffade åt kejsarinnan en stor del av hennes rosor. Redouté och Thory besökte regelbundet Malmaison. Det ursprungliga verket Les Roses utkom i tre delar först efter kejsarinnans död åren 1817, 1821 och 1824. I sitt förord utarbetade Redouté själv en lista över trädgården, där han hade målat sina rosbilder och de personer, som hade skaffat modeller åt honom. Av politiska skäl vågade inte Redouté nämna kejsarinnan Joséphines samling i Malmaison, eftersom boken utgavs först efter kejsardömets fall och under restaurationstiden förhöll man sig fientligt till kejsardömet. I texten finns nämnda endast två rosor som är målade på Malmaison: Rosa berberifolia (I delen) och Rosier de Van Eeden (II delen). Mycket sannolikt är många andra sorter också målade på Malmaison. Efter utgivningen av den sista delen av verket Les Roses 1825 bjöd Redouté 170 av orginalmålningarna till försäljning för 50000 franc. Slutligen Duchesse de Berry, som var Redoutés före detta elev, köpte dem år 1828 för 30000 franc, men man tror att de förstördes i eldsvådan vid Tuilerierna 1871. Kung Louis Philippe hade ändå köpt några original akvareller, som fanns till salu i Paris 1989. Också från Ullmanns samling såldes på en auktion i Paris 1990 (Rosa hudsonia Salicifolia, Rosa stylosa, Rosa parvifolia och Rosa bracteata). Några andra original målningar kan också ha bevarats. Senare upplagor 1824 utgav Redouté en samling på 30 bilder av sin rosenbildssamling under namnet La Couronne des Roses (rosornas krona). Verket Les Roses andra, fullständiga upplaga utkom 1824-1827 under ursprungsnamnet. Den tredje utgåvan 1835 utökades med några bilder och texter. Slutligen 1836 utgav Redouté ett urval med 60 rosenbilder (Choix de soixante roses). Den tillägnade han Belgiens första drottning Louise-Marie, dotter till kung Louis-Philippe. 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 9
ULLA LIUHALA Pirjo Rautio, översättning Inger Kullberg Taidemaalari ja graafikko Ulla Liuhala maalaa öljyväritöitä ja akvarelleja, tekee grafiikkaa ja piirtää. Hän maalaa aiheen edessä, usein ikkunasta näkemäänsä maisemaa. Ulla on kiinnostunut kasvimaailmasta. Pionit, iirikset ja ruusut innoittavat häntä. Taiteilija muutti Vihtiin voidakseen saada oman puutarhan ja sieltä malleja. 1980-luvulla Ulla teki akvarelleja ja matkapäiväkirjoja Pohjoisen jäämeren kasveista. Ruusukuvia Ulla alkoi tehdä 1990-luvulla kuvittaakseen Leena Larvan kirjan Ikinainen. Ulla on kuvannut monien kasvien nuppuja, kiulukoita ja siemenkotia. Liityttyään Ruususeuraan ruusupensaiden määrä puutarhassa on lisääntynyt ja hän on kiinnostunut yhä enemmän ruusujen kuvaamisesta. Se ei ole helppoa, koska ruusukuvat ovat helposti klisheitä. Lisätietoja osoitteessa www.proartists.com Konstnären och grafikern Ulla Liuhala målar oljefärgarbeten och akvareller, gör grafik och tecknar. Hon målar med motivet framför sig, ofta genom att se ut på landskapet genom fönstret. Ulla är intresserad av växtvärlden. Pioner, iris och rosor intresserar henne. Konstnären flyttade till Vichtis för att få en egen trädgård och modeller därifrån. På 1980-talet gjorde Ulla akvareller och resedagböcker om Ishavets växter. Rosenbilder började Ulla göra i början av 1990-talet för att illustrera Leena Larvas bok Ikinainen. Ulla har avbildat många växters knoppar, nypon och fröhus. Genom att ansluta sig till Rosensällskapet ökade antalet rosenbuskar i trädgården och hon har alltmer börjat intressera sig för att avbilda rosor. Det är inte lätt, eftersom de lätt blir klichéer. Mera uppgifter på adress www.proartists.com Osia Ulla Liuhalan töistä on nähtävissä Ruusunmarjat-artikkelin yhteydessä sivuilla 25 31 10 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 11
Heinrich Ilmari Rautio Pirjo Rautio, översättning Inger Kullberg Taidemaalari Heinrich Ilmari Rautio on alusta lähtien maalannut maisema-, asetelma- ja henkilökuvien lisäksi myös puutarha-aiheita. Usein aiheina ovat olleet kukkivat omenapuut, tuomet, syreenit, ruusut ja eri perennat, viime aikoina yhä useammin puutarhalammen runsaasti kukkivat keltakurjenmiekat. Ensimmäiset ruusukuvat syntyivät Keski-Suomen kesämökin juhannusruusuista 1980-luvun alussa. Simolan ruusutarhasta ovat malleiksi päätyneet ainakin roosanvärinen suviruusu (alh. vas.), keltakukkainen harisoninkeltaruusu (alh. oik.), valkokukkaiset juhannusruusu (ylh. vas.) ja 'Linnanmäen Kaunotar' (ylh. oik.), loistavan punakukkaiset ranskanruusut 'André Krigar' (alh. vas.), 'Ben Kamili' (alh. oik.) ja 'Christine Baba'. Lisätietoja ja kuvia osoitteessa www.ilmari-rautio.com Konstnär Heinrich Ilmari Rautio har ända från början målat förutom landskap, stilleben och porträtt dessutom också trädgårdsmotiv. De flesta motiven har varit blommande äppelträd, häggar, syrener, rosor och olika perenner, på senaste tid allt oftare de rikt blommande gula näckrosorna i trädgårdsdammen. De första rosenbilderna uppkom i början av 1980-talet av midsommarrosor vid sommarstugan i Mellersta Finland. Från Simolas rosengård har som modell varit åtminstone den rosafärgade Poppius, vitblommande Borgbacken och midsommarrosen, den lysande rödblommande André Krigar, Christine Baba, Ben Kamili och den gulblommande harisonrosen. Mera uppgifter och bilder på adress www.ilmari-rautio. com 12 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
H.I. Rautio, ranskanruusu 'Christine Baba'. 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 13
14 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
Maila Klemettinen ja Anja Tähtinen Maila Klemettinen, Ruusun aika, posliinia, halkaisija noin 18 cm, vuodelta 2008. Anja Tähtinen, öljymaalaus vuodelta 1993, koko 30 x 35 cm 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 15
Löytöruusuja Vaaleanpunakukkainen ruusu Saimaan kanavan rannalta. Löytöruusuja Lappeenrannan seudulta Teksti ja kuvat Hannu Hytti Olen ollut ruusuharrastaja kauan. Ruususeuraan liityin 90-luvun alussa. Välillä on vähän into lopahtanut ja ruusut ovat olleet hunningolla. Nyt on hieman into palannut. Ruusut kasvavat Ylämaan Ylijärvellä maapaikallamme, joka on vaimon kotitila. Olemme vaimon kanssa kumpikin innokkaita kasviharrastajia. Vaimon vastuualueena ovat perennat ja minun puut ja pensaat. Olemme keränneet erilaisia puita ja pensaita noin neljän hehtaarin alueelle. Olen myös harrastanut valokuvausta. Ruusuja kuvasin etenkin 2000-luvun alkupuolella. Olen kerännyt Lappeenrannan seudulta löytöruusuja, esim. Saimaan kanavan laidoilta, entisten rautatieasemien pihoilta ja Kaukaan tehtaan entiseltä asuinalueelta. Apuna on ollut siskoni Kaija Puumalainen ja Pertti Ahola, jotka aloittivat ruusuharrastuksen aikaisemmin kun minä. Minulla on jopa lupa kanavapäälliköltä ruusujen etsimiseen. Löytöruusuja on kertynyt kaikkiaan n. 100 erilaista. Osa on peräisin Venäjän Karjalasta. Saimaan kanavan alueella kasvaa paljon ruusuja. Useimmilla on vaaleanpunaiset yksinkertaiset kukat. Vaikka pensaita on kerääntynyt paljon, niin monet ovat samannäköisiä ja varmaan samoja. Työkiireet haittaavat näitä harrastuksia. Muutaman vuoden kuluttua kun jään eläkkeelle v. 2012 voin paneutua paremmin ruusuihin ja muihin kasveihin. 16 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
'Karkkola' Kurtturuusu 'Ahokkala' 'Lauritsalantie' 'Olkkola' Fyndrosor från trakterna runt Villmanstrand Text och bilderna Hannu Hytti, översättning Inger Kullberg Jag har länge varit intresserad av rosor. Till Rosensällskapet anslöt jag mig i början av 90-talet. Emellanåt har intresset svalnat något och rosorna har varit utan skötsel. Nu har intresset något återkommit. Rosorna växer i Ylämaa vid vårt sommarställe i Ylijärvi, som är hustruns hemställe. Vi är tillsammans med hustrun ivriga växtodlare. Hustruns ansvarsområde är perenner och mitt träd och buskar. Vi har samlat olika slags träd och buskar på ett fyra hektar stort område. Jag har också utövat fotografering. Rosor fotograferades främst i början av 2000-talet. Jag har samlat fyndrosor kring trakterna av Villmanstrand, tex. Från Saima kanal, från före detta tågstations tomter och från före detta bostadsområdet vid Kaukas fabrik. Som hjälp har jag haft min syster Kaija Puumalainen och Pertti Ahola, som påbörjade sitt rosenintresse tidigare än jag. Jag har tom. lov att söka efter rosor av kanalchefen. Fyndrosor har jag allt som allt samlat c. 100 olika. En del är från Ryska Karelen. Vid Saima kanal växer många rosor. De flesta har enkla rosa blommor. Fast jag har samlat många buskar så är många av samma utseende och säkert samma. Arbetsbrådska är till förfång för detta intresse. Efter något år när jag går i pension år 2012 kan jag lägga an på rosor och andra växter. 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 17
Löytöruusuja 'Orjanniemi' Mielenkiintoisia löytöruusuja Pulsanruusu on peräisin Pulsan kartanon vanhasta puutarhasta. Ruusun löysi Pertti Ahola noin kymmenen vuotta sitten. Kartano on Pulsan aseman lähellä radan vieressä. Aikanaan sen omistaja oli Pietarista kotoisin. Puutarha on ollut hoitamaton pitkään. Mikonsaarenruusu on peräisin vanhan maalaistalon pihalta Mikonsaaresta. Ruusun löysi Kaija Puumalainen. Ruusu kasvaa 3 4 metriä korkeaksi. Vaaleanpunainen kanavaruusu. Saimaan kanavan laidoilta on löytynyt juhannusruusun näköistä, vaaleanpunakukkaista, mutta myös valkokukkaista ruusua. Kanavan reunalta on löydetty myös punavartinen ruusu. Varren punaisuus häviää talven aikana. Ruusut kasvavat ovat noin 1,5 m korkeiksi. 1 Intressanta fyndrosor Pulsarosen är hemma från den gamla trädgården vid Pulsa gård. Rosen hittades av Pertti Aho för ca 10 år sedan. Gården ligger nära Pulsa station bredvid spåret. Tidigare var dess ägare hemma från St. Petersburg. Trädgården har länge varit utan skötsel. 'Mikonsaari' Mikonsaari rosen är hemma från en gammal lantgård i Mikonsaari. Rosen hittades av Kaija Puumalainen. Rosen växer till en höjd av 3-4 m. En rosafärgad kanalros. Vid stranden av Saima kanal har hittats en ros som liknar midsommarrosen, rosafärgade blommor, men också vitblommade rosor. Vid kanalen har också hittats en ros med röda stammar. Stammarna rödhet försvinner under vintern. Rosorna växer till en höjd av 1,5 m. 18 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09
Tuula Myllylahti/Pirjo Rautio, översättning Inger Kullberg Kiiskilä Kiiskilänruusu/Kiiskilärosen Appiukon ostaessa Kiiskilä-nimisen talon v. 1936 Haapajärven Kuonanperältä Pohjois-Pohjanmaalta ruusu kasvoi jo tuvan päädyssä. Ilmeisesti edellinen omistaja, opettaja Otto Hautsalo oli istuttanut tämän ruusun, valamon- ja juhannusruusun. Ruusua nimitettiin hautsalonotonruusuksi. Tuula Myllylahden siirtolapuutarhatontilla Kiiskilä on kasvanut ainakin 15 vuotta. Kiiskilänruusu on 1,5 m korkea, leveä ja erittäin piikkinen tarhakurtturuusu. Juurivesoja, muodostuu paljon, jopa metrien päähän. Kukinta alkaa kesäkuun lopussa ja jatkuu syksyyn asti. Nuppu on tummanpunainen. Kukka on kerrannainen ja samanvärinen kuin Poppiuksella. Voimakas ruusuntuoksu leviää kauas. Kiulukoita muodostuu. 1 När min svärfar köpte Kiiskilä-huset 1936 i Haapajärvi i norra Österbotten växte rosen redan där framför huset. Antagligen hade den förra ägaren, lärare Otto Hautsalo plan- Kiiskilänruusu / Kiiskilärosen. Kuvat Pirjo Rautio terat denna ros samt valamo o midsommarrosen. Rosen kallades hautsaloottorosen. I Tuula Myllylahtis koloniträdgård har Kiiskilä vuxit åtminstone 15 år. Kiiskilärosen är en 1,5 m hög, bred och mycket taggig vresros. Den bildar många rotskott, tom en meter omkring. Blomningen börjar i slutet av juni och fortsätter ända tills hösten. Knoppen är mörkröd. Blomman är fylld och har samma färg som Poppius Den starka doften känns på långt håll. Bildar nypon. 4/09 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 19
Löytöruusuja Vanto Marika Viljanen, Översättning Inger Kullberg Tässä on kuvia löytöruususta Raisiosta. Kutsun sitä löytöpaikan mukaan Vantoksi. Se kasvaa paikalla jossa on vuosia sitten ollut puutarha ja kymmenkunta kasvihuonetta. Lahonneet ja rikkoontuneet kasvihuoneet purettiin pari vuotta sitten ja nyt tonttia on myllätty. Vanto on vajaan kahden metrin korkuinen. Lehdet ovat samanlaiset kuin Minettellä, mutta kukat pienemmät ja vain puolikerrotut. Ruusu ei ole tehnyt juurivesoja, joten en tiedä miten sen saisi pelastettua. Vieressä kasvoi valamonruusua ja toinen lähemmäs kolme metriä korkea ruusu on kai venäjänruusu, sillä oli ranteen vahvuiset versot. Muutama vuosi sitten äiti pelasti naapurin rakennustöiden alta kartanoruusun, joka osoittautui sitten Pikkalaksi. Se on edelleen vain puolen metrin korkuinen, mutta kukkii todella runsaasti. Här kommer bilder från en fyndros i Reso. Jag har gett den namn efter fyndplatsen i Vanto. Den växer på en plats, där det för några år sedan har funnits en trädgård med tiotals växthus. De murknade och sönderslagna växthusen revs för ett par år sedan och nu har man grävt upp tomten. Vanto är ca två meter hög. Bladen är likadana som hos Minette, men blommorna är mindre och endast halvfyllda. Rosen har inte gjort rotskott så jag vet inte hur man skulle kunna rädda den. Bredvid den växte en valamoros och en annan nästan tre meter hög ros som kanske är en ryskros, med grenar tjocka som handleden. För något år sedan räddade min mor en centifoliaros undan grannens byggnadsarbete., som senare visade sig vara en Pickala Den är fortsättningsvis endast en halv meter hög, men blommar synnerligen rikligt. 20 RUUSUNLEHTI ROSENBLADET 4/09