Draft 1 9/mu/maaliskuu 2011 Lapin teollisuusstrategia 2030 Alustava luonnos 1
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Nykytila ja tulevaisuuden näkymät... 4 2.1 Lapin teollisuuden rakenne... 4 2.2 Toimintaympäristö... 7 2.3 Lapin teollisuuden näkymä vuonna 2030... 8 3. Lapin teollisuusstrategia... 9 3.1 Visio 2030... 9 3.2 Strategiset tavoitteet... 9 3.3 Lapin strategiset teollisuustoimialat... 9 3.3.1 Kehitystä generoivat markkinat... 10 3.3.2 Luonnonvaroista korkean jalostusasteen tuotteita... 11 3.3.3 Erikoistuneet palvelut ja alihankinta... 15 3.3.4 Teollisuuden tarpeet toimintaympäristön kehittämiselle... 17 4. Resurssit ja toteutus... 24 5. Vaikutukset teollisuusstrategian toteutuessa... 24 2
1. Johdanto Lapin teollisuusstrategian tavoitteena on antaa suuntaviivat teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen turvaamiseksi sekä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavan toimintaympäristön kehittämisen ja julkisen tuen toimenpiteiden kohdentamiseksi. Strategiassa arvioidaan teollisuuden kehitysnäkymiä pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 saakka sekä asetetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet vuosille 2015 ja 2020. Työssä on huomioitu Lapin maakuntasuunnitelmassa asetetut tavoitteet Lapin kehittämiselle. Lapin maakuntasuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030, linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntasuunnitelmassa Lapin elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostaa korkean jalostusasteen luonnonvara ja energiateollisuuteen sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Teollisuuteen liittyviä tavoitteita on linjattu seuraavasti: Teollisuus, kaivostoiminta, infrastruktuuri ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvualoja. Lappiin syntyy menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka toimivat European High North alueen kansainvälisissä hankkeissa. Vuonna 2030 teollisuus, kaivos ja energiasektorilla on 3000 työpaikkaa lähtötasoa enemmän. Lapin energiastrategia, joka ulottuu vuoteen 2030, hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 2009 vuoden lopulla. Lapin energiastrategiassa korostuu Lain erityisolosuhteiden huomioiminen ja merkittävä omien luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen. Lapin liikennesuunnitelmatyö, joka kattaa laajasti henkilöiden ja elinkeinotoiminnan liikennetarpeet, on käynnistynyt vuonna 2010 ja on määrä olla valmis vuoden 2011 lopussa. Lapin matkailustrategiaa päivitetään ja työ valmistuu kevään 2011 aikana. Muita työn alla olevia strategioita ja ohjelmia ovat ilmastostrategia ja laajakaistaohjelma. Lapin teollisuusstrategian laatiminen on toteutettu osana kaivos ja kivialan toimialapäällikkö projektia. Strategian laatimista varten kutsuttiin oma ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina eri teollisuuden toimialojen, koulutuksen ja tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja muiden julkisten sidosryhmien edustajia. Ohjausryhmä on myös osallistunut strategian työstämiseksi järjestettyihin työpajoihin. 3
2. Nykytila ja tulevaisuuden näkymät 2.1 Lapin teollisuuden rakenne Lopulliseen versioon teollisuuden nykytilan kuvaus sekä taulukoiden ja graafien avaus sanallisesti tekstiin. Taulukot strategian liitteeksi. Liikevaihto, 1000, Lappi 2006 2007 2008 2009 07 Metallimalmien louhinta 14 967 13 624 675 53 167 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 38 265 31 548 32 247 20 476 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 0 2 367 9 435 13 110 B Kaivostoiminta ja louhinta 53 232 47 539 42 357 86 753 C Teollisuus 5 572 382 5 922 875 5 016 303 3 033 501 10 Elintarvikkeiden valmistus 60 060 62 491 65 751 65 137 11 Juomien valmistus 36 445 37 263 42 833 46 765 10+11 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 96 505 99 754 108 584 111 902 16 Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (pl. 193 264 274 308 227 195 156 290 huonekalut); olki ja punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus 1 150 035 1 224 952 1 103 232 866 635 24 Metallien jalostus 3 468 442 3 588 314 2 904 246 1 370 570 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 69 060 77 121 102 151 68 790 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 4 808 2 424 1 821 2 796 27 Sähkölaitteiden valmistus 186 025 169 076 53 928 4 320 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 30 193 39 877 44 456 31 843 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen 146 187 162 792 163 397 152 435 4
valmistus 25+26+17+28+29 Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 436 273 451 290 365 753 260 184 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 85 759 94 057 107 056 105 214 D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 239 098 227 681 262 867 293 200 F Rakentaminen 567 349 634 307 756 093 650 583 H Kuljetus ja varastointi 363 897 405 224 468 968 422 032 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 14 537 22 832 24 334 22 905 71 Arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 78 461 83 698 103 277 103 024 62+71 Ohjelmistot ja konsultointi; arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 92 998 106 530 127 611 125 929 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain Toimialaluokitus TOL 2008 Henkilöstö, Lappi 2006 2007 2008 2009 07 Metallimalmien louhinta 186 243 318 473 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 145 127 121 76 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 10 33 76 97 B Kaivostoiminta ja louhinta 341 403 515 646 C Teollisuus 8688 8678 8482 7908 10 Elintarvikkeiden valmistus 385 392 373 373 11 Juomien valmistus 116 119 120 118 10 11 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 501 511 493 491 16 Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki ja 928 1028 967 807 punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus 1642 1469 1246 1229 24 Metallien jalostus 2469 2385 2452 2225 5
25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 606 617 652 513 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 43 23 19 15 27 Sähkölaitteiden valmistus 47 41 41 24 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 249 278 296 318 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 226 322 324 329 25+26+27+28+29 Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 1171 1281 1332 1199 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 948 880 851 923 D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 687 710 710 719 F Rakentaminen 4108 4443 4600 4135 H Kuljetus ja varastointi 3978 4234 4195 3968 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 232 270 258 235 71 Arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 811 851 998 855 62+71 Ohjelmisto, konsultointi; arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus 1043 1121 1256 1090 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain Toimialaluokitus TOL 2008 Toimipaikat, Lappi 2006 2007 2008 2009 07 Metallimalmien louhinta 4 5 4 6 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 49 45 49 46 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 1 1 3 3 B Kaivostoiminta ja louhinta 54 51 56 55 6
C Teollisuus 765 765 788 757 10 Elintarvikkeiden valmistus 95 98 92 85 11 Juomien valmistus 5 6 6 6 10+11 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 100 104 98 91 16 Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki ja 145 142 143 137 punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus 7 7 5 5 24 Metallien jalostus 6 7 8 9 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 104 111 121 123 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 4 4 4 5 27 Sähkölaitteiden valmistus 14 13 16 15 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 31 33 31 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 5 7 6 3 25+26+27+28+29 Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 156 166 180 177 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 90 82 87 84 D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 79 78 82 83 F Rakentaminen 1241 1336 1375 1377 H Kuljetus ja varastointi 1094 1098 1098 1081 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 55 62 68 72 71 Arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 241 252 263 268 62+71 Ohjelmistot, konsultointi; arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 296 314 331 340 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain Toimialaluokitus TOL 2008 2.2 Toimintaympäristö Tätä kappaletta vielä täydennettävä? Globalisaatio Globalisaation ja talouden rakenteidenmuutokset näkyvät teollisuuden sijoittumisessa lähelle edullisia tuotannontekijöitä kuten raaka ainelähteitä ja edullista työvoimaa. Vaihtoehtoisesti tuotanto sijoittuu lähelle päämarkkinoita. Osaavasta työvoimasta ja energian saatavuudesta kilpailukykyisellä hinnalla on tulossa entistä merkityksellisempiä teollisuuden kilpailukyvylle. Luonnonvarat ovat Lapin kilpailuetu, sillä mineraaliesiintymä määrää kaivosten sijainnin. Puu ja luonnontuotteet on tarkoituksenmukaista jalostaa siellä, missä ne kasvavat. Luonnonvarojen jalostuksen globaalissa kilpailutilanteessa Lapin etuja ovat myös hyvä infrastruktuuri, Kemi Tornion alueen teollinen toimintaympäristö ja osaavat yritykset. Aasia maailman talouden veturina Aasian nousu maailman talouden veturiksi Arktisen alueen merkityksen kasvu Kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja mahdollisesti avautuviin uusiin kuljetusreitteihin liittyvien taloudellisten potentiaalien myötä. Arktisella alueella Suomen lähinaapureissa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä valmisteilla olevien kaivos, kaasu ja öljy sekä infrastruktuuri investointien volyymi on arviolta noin 110,6 mrd. euroa. Suomen arktinen strategia valmistui kesällä 2010 ja siinä luonnonvarat ja logistiset yhteydet nähdään mahdollisuutena myös Suomelle. Strategian yhtenä tavoitteena onkin parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää 7
osaamistaan alueen suurhankkeissa tukemalla erityisesti PK yritysten verkostoitumista, viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen tähtääviä toimia. Uusia markkinoita Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kasvavien talouksien kysynnän kasvu luo uusia markkinoita raakaaineiden lisäksi myös kulutustuotteille ja palveluille. Elintason nousun myötä markkinat myös luksustuotteille ja moninaisille niche tuotteille kasvavat. Hyvin toimeentulevat ihmiset panostavat entistä enemmän terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen luoden kysyntää mm. funktionaalisille elintarvikkeille ja terveystuotteille sekä luonnonmateriaaleista kuten puusta ja kivestä valmistetuille sisustustuotteille. 2.3 Lapin teollisuuden näkymä vuonna 2030 Vuonna 2030 Lapin teollisuus toimii globaalisti ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten päämarkkinat ovat Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, muiden kasvavien markkinoiden ollessa Venäjällä ja Afrikassa. Kysyntä Euroopassa on saavuttanut kypsyystason eivätkä markkinat tällä alueella enää kasva. Kansainvälisille markkinoille pääseminen on edellyttänyt volyymien kasvattamista ja toimitusten varmuutta. Lapin yritykset ovat kasvaneet ja tuotantoa on siirretty myös lähemmäksi päämarkkinoita. Lapissa toimii monia järjestelmä ja systeemitoimittajia. PK yritykset ovat verkostoituneet isojen toimijoiden kanssa. Pienten yritysten resurssit eivät riitä kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla, joten ne ovat hävinneet markkinoilta. Raaka aineiden saatavuuden suhteen kaivostoiminnasta on tullut talouden kasvun kannalta strateginen toimiala. Raaka aineiden hinta ja saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä ja määräävät teollisuuden sijoittumisen. Muita tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaupan rajoitukset, tullit ja tuotantokiintiöt. Yritykset ovat erikoistuneet tuottamaan korkean jalostusasteen niche tuotteita. Tuotteiden jalostusarvo on korkea ja lisäarvo syntyy mm. funktionaalisuudesta, integroidusta älystä, designista ja terveysvaikutuksista. Yrityksissä panostetaan tuotekehitykseen ja omiin tuotteisiin. Teollisuuden osaaminen on kansainvälisesti johtavaa tasoa ja osaamisen kehittämiseen panostetaan. Uudet teknologiasovellukset otetaan nopeasti käyttöön teollisuudessa ja BAT (best available technology) on toiminnan minimitaso lappilaisissa yrityksissä. Tuotantotavat ja menetelmät on hiottu tuottamaan asiakasräätälöityjä toimituksia. Lisääntynyt automaatio on vähentänyt alan työvoiman tarvetta. Toimintaa ja osaamista kehitetään kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja osaajien kanssa verkostoissa. Suomalaisten laitetoimittajien teknologiaosaaminen on maailman parasta. Oulun yliopisto on kehittynyt ja edustaa maailman huippua metallien jalostuksen ja kaivosalan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Työvoimasta kilpaillaan kansainvälisesti toiminnan kaikilla tasoilla. Työperäinen maahanmuutto on arkipäivää myös Lapissa. Työntekijät ovat korkeasti koulutettuja moniosaajia. Mutta samanaikaisesti monilla aloilla on maailman huippua olevaa niche osaamista. Johtamisosaaminen on noussut ratkaisevaksi kilpailukykytekijäksi. Koulutusjärjestelmää on kehitetty, se toimii ketterästi ja reagoi nopeasti teollisuuden tarpeisiin. 8
Kestävän kehityksen periaatteet tuotannossa ja toiminnan eettisyys ovat entistä tärkeämpiä kriteerejä kuluttajien tuotevalinnoissa. Yritysten ympäristö ja yhteiskuntavastuusta on tullut kriittinen imagotekijä. Ympäristölainsäädäntö asettaa haasteita kaivosteollisuudelle. Rahoitusmarkkinat toimivat globaalisti ja investoinnit toteutetaan kansainvälisellä pääomalla. 3. Lapin teollisuusstrategia 3.1 Visio 2030 Lapin teollisuuden visio vuoteen 2030: Lappi kasvaa luonnostaan. Lapin teollisuuden perusta on luonnonvarojen jalostaminen kestävän kehityksen periaatteilla Lapin teollisuus ja toimintaympäristö ovat saavuttaneet tason, jolloin Lappi vetää uusia yrityksiä ja työntekijöitä alueelle luonnostaan (vrt. Silicon Valley) Lapin teollisuustoimijat ovat kansainvälisesti haluttuja verkostokumppaneita Lapin teollinen kasvu ponnistaa innovatiivisuudesta, arktisesta osaamisesta ja lappilaisesta mielenlaadusta 3.2 Strategiset tavoitteet Jalostusarvosta kasvua ja elinvoimaa: Lapin teollisuuden jalostusarvon kasvu lisää elinvoimaisuutta ja hyvinvointia Lapissa. Nopea reagointikyky/ketteryys: Toimintaympäristön muutosten varhainen tunnistaminen ja niihin reagoiminen ja hyödyntäminen kilpailueduksi Paras teknologia: Lapin teolliset yritykset soveltavat ja hyödyntävät aina parasta käytettävissä olevaa teknologiaa (BAT) kilpailukykyisesti Strategiset kumppanit: Lapin toimijat kehittävät uusia sovelluksia yhteistyössä maailman parhaiden toimijoiden kanssa yhteistyössä Luontoa ja ihmisiä kunnioittaen: Luonnonvaroja jalostetaan luontoa ja ihmisiä kunnioittaen sekä yhteistyössä muiden elinkeinojen (matkailu, poronhoito) kehittämisen kanssa. 3.3 Lapin strategiset teollisuustoimialat Lapin teollisuuden rakenne on kuvattu seuraavassa kaaviossa ja eri osa alueet kuvattu tekstissä. 9
Kuva: Lapin teollisuuden rakenne 3.3.1 Kehitystä generoivat markkinat Lapin teollisuuden kehitys perustuu kysynnän kasvuun seuraavilla tunnistetuilla markkinoilla: Lapin ja kotimaan suurhankkeet kuten esimerkiksi kaivokset, ydinvoimat ja bioenergialaitokset. Lapin jo olemassa olevien suurteollisuusyritysten kuten Outokummun jaloterästehtaan sekä Stora Enson, Metsä Botnian ja M realin sellu, paperi ja kartonkitehtaiden toiminnan jatkuminen tulevaisuudessakin on erittäin tärkeää Lapille, sillä niiden vaikutus Lapin alihankintateollisuuden kehittymiselle on merkittävä ja välttämätön referenssi siirryttäessä kansainvälisille markkinoille. Arktisen alueen kehittyminen, suunnitteilla olevat suurhankkeet ja niiden tarvitsema infrastruktuuri. Barentsin alueella Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käynnissä ja valmisteilla olevat suuret kaivos energia ja logistiikkahankkeet tarjoavat mahdollisuuksia metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistukselle sekä teollisuus, kunnossapito ja huoltopalvelujen kehittymiselle Lapissa. Kehittyvien talouksien (Kiina, Intia, Venäjä jne.) elintason nousu ja kysynnän kasvu sekä näiden vaikutukset globaaleilla raaka ainemarkkinoilla. Markkinoiden muutokset ovat havahduttaneet myös EU:n varmistamaan raaka aineiden omavaraisuuden turvaamisen ja siten toimenpiteisiin tuotannon varmistamiseksi EU alueella. 10
Mielihyvää tuottavien, terveyttä edistävien ja positiivisen ympäristöimagon omaavien tuotteiden kysyntä kasvaa elintason kasvun myötä kaikkialla maailmassa. Tämä synnyttää uusia markkinoita luonnon raaka aineista valmistetuille korkean jalostusasteen niche ja designtuotteille. 3.3.2 Luonnonvaroista korkean jalostusasteen tuotteita Luonnonvarojen jalostamisen painottuu etenkin Lapin maaperän mineraalivarojen mahdollistamaan kaivostoiminnan kasvuun ja metsien kasvavien puuvarojen optimaaliseen käyttöön metsä, puutuote ja energiatuotannossa. Lapin arktisessa luonnossa kasvavista /kasvatetuista raaka aineista jalostetuilla terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla ja luonnontuotteilla on kasvava potentiaali globaaleilla nichemarkkinoilla. Metallien jalostus Metallien jalostuksen veturiyritys on Outokummun jaloterästehdas Torniossa, joka edustaa maailman huippuosaamista alallaan. Jaloterästehtaan kilpailuetu syntyy integroidusta tuotantoketjusta raakaaineesta lopputuotteeksi ja siihen liittyvästä maailman huippuosaamisesta. Alueelle on syntynyt myös muita metallia jalostavia yrityksiä, joiden osaaminen on kansainvälisesti johtavaa tasoa. Alueella panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kaivostoiminnan lisääntyminen luo uutta potentiaalia metallien jalostukselle. Metallien markkinat toimivat täysin globaalissa kilpailutilanteessa. Myös Lapin yritysten päämarkkinat ovat Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, muiden kasvavien markkinoiden ollessa Venäjällä ja Afrikassa. Kysyntä Euroopassa on saavuttanut kypsyystason eivätkä markkinat tällä alueella kasva. Tulevaisuudessa kansainvälistä kauppaa rajoittavat lisääntyvät tullit ja muut kaupan rajoitteet, joita asetetaan kansallisesti oman maan teollisuuden tuotannon turvaamiseksi. Kansainvälisenkilpailukyvyn säilyttämiseksi BAT (best available technology) on minimitaso, mikä luo haasteita teknologian kehittämiseen ja uusien sovellusten nopeaan soveltamiseen ja käyttöönottoon teollisuudessa. Markkinoiden lisäksi myös työvoiman ja rahoituksen hankinta kansainvälistyy asettaen paineita näiden hankintaan liittyvien prosessien ja osaamisen kehittämiseen. Merkittäviä toimijoita ovat Outokumpu Oyj, Tapojärvi Oy, Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Jaloterässtudio, Oulun yliopisto, Panostettava osaamisen ylläpitämiseen kansainvälisen kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämiseen uusien markkinoiden tunnistamiseen ja niille etenemiseen uuden liiketoiminnan kehittämiseen mm. sivuvirtoihin liittyen 11
Energiateollisuus Suomen kahden seuraavan ydinvoimalan rakentamisesta on päätökset TVOlle ja Fennovoimalle. Fennovoima tekee päätöksen laitoksen sijoittamisesta joko Simoon tai Pyhäjoelle juhannukseen 2011 mennessä. Ydinvoimaloiden rakentamisen tarjoaa mahdollisuuden alan teollisuuden kehittymiselle myös Suomessa. Alalla on potentiaalia kehittyä myös vientiteollisuudeksi, sillä parhaillaan maailmassa on rakenteilla 62 ydinvoimalaa 15 maassa. Alan viennin edistämistä ja vientikonsortioyhteistyötä valmistellaan Finnuclear yhdistyksessä. Lapin energiastrategia tähtää Lapin suurten energiavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on bioenergian käytön kestävä lisääminen. Puupohjaisella bioenergialla, puuhakkeella ja turpeella on potentiaalia esimerkiksi kaivosten tarvitseman lämpöenergian tuotannossa. Energiapuun kilpailukykyinen hyödyntäminen rajoittuu lähialueille. Tuulivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita on mm. Perämerellä ja Tunturi Lapissa. Tuulivoiman lisääntyminen edellyttää säätövoiman lisärakentamista, jota Lapissa voidaan tuottaa panostamalla vesivoimatuotannon lisäämiseen. PK yritysten haaste on suurten energiahankkeiden, erityisesti ydinvoimalan rakentamiseen liittyvä, resursseja edellyttävä vaativa paperityö, laadunvalvonta ja johtaminen. Resurssit yhdistämällä mahdollisuuksia olisi kuitenkin esimerkiksi suunnittelu ja projektipalvelujen sekä konepajakomponentteihin liittyen. Toimijoita konepajayrityksiä?, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Panostettava Kaivannaisteollisuus Lappi on avainasemassa Suomen mineraalistrategian toteuttajana ja Euroopan raaka ainehuollon turvaajana. Lapin maaperä tarjoaa hyvän potentiaalin kaivannaisalan kehittymiselle. Kallioperässä on useiden metallien ja mineraalien tunnettuja varantoja sekä potentiaalia uusien esiintymien löytymiseksi. Lapissa esiintyy monia Euroopan teollisuudelle kriittisiksi raaka aineiksi luokiteltuja metalleja ja mahdollisuuksia on myös high tech teollisuuden tarvitsemien harvinaisten maametallien löytymiseksi. Lapin monimetalliesiintymät vahvistavat alueen kilpailukykyä. Mineraaliperäisiä raaka aineita tarvitaan nyky yhteiskunnassa monilla elämän osa alueilla, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa koneissa ja laitteissa. Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Mineraalien kulutuksen kasvun voidaan olettaa jatkuvan vuosia tulevaisuuteen erityisesti väkirikkaiden maiden elintason nousun aiheuttamasta kysynnän kasvusta johtuen. Päämarkkinat ovat Aasiassa. Ala on kuitenkin suhdanneherkkä ja globaalin talouden muutokset vaikuttavat alalla nopeasti. Lapin monimetalliesiintymät vahvistavat alueen kilpailukykyä. 12
Luonnonkiven käytön arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä rakentamisessa kestävän kehityksen periaatteet ja elinikäinen kokonaistaloudellisuus ovat entistä tärkeämpiä. Luonnonkivipotentiaali on pääosin tuntematon mahdollisuus, sillä järjestelmällistä luonnonkivikartoitusta koko Lapin alueelta ei ole vielä tehty. Raaka aineiden kysynnän kasvun myötä entistä alhaisemman pitoisuuden esiintymiä otetaan käyttöön, jolloin haasteena on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävien prosessien kehittäminen. Alan imagon parantamista ja koulutusyhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kesken tarvitaan turvaamaan työvoiman saanti alalle. Alan alihankkijoilta edellytetään kansainvälisen markkinoinnin osaamista, sillä kaivostoimintaa harjoittavat yritykset ovat suuria globaaleja toimijoita. Kaivannaisalan kehittymiseen ja uusien esiintymien löytymiseen ja kehittämiseen vaikuttavat myös lupakäytännöt, ympäristövaatimukset ja alalle saatavissa oleva riskirahoitus. Ympäristölainsäädäntö asettaa haasteita kaivosteollisuudelle. Merkittäviä toimijoita ovat Agnico Eagle Ltd, Kevitsa Mining, Anglo American, Paakkola Conveyors, GTK, TUKES... Panostettava Kehitettävä kilpailukykyisiä uusia rikastusprosesseja nyt vaikeasti hyödynnettävien ja pienten pitoisuuksien esiintymien taloudellisesti kannattavaan jalostamiseen. Kehitettävä ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia prosesseja ja toimintamalleja ja ns. Green mining ajattelua kaivannaistoiminnan koko elinkaaren ajalla. Panostettava koulutukseen osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi, sillä mineraalialalla työvoimasta kilpaillaan kansainvälisesti. Kehitettävä yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä koulutukseen ja osaamiseen liittyen. Luonnonkivivarantojen kartoitukseen ja liiketoimintapotentiaalin selvittämiseen Metsä ja puutuoteteollisuus Lapin maapinta alasta 98 prosenttia on metsää, josta yli puolet on hyväkasvuista metsämaata. Lapin metsien pääpuulaji on mänty. Lapin puumäärä on kasvanut 1960 luvulta lähtien ja puuston kasvu on suurempi kuin kokonaispoistuma. Lapin metsien suuri kasvu johtuu nuorten metsien suuresta määrästä (Metsäkeskus). Lapin metsätalousmaan pinta alasta kolme neljäsosaa omistaa valtio. Lapissa valtion metsien suuri osuus mahdollistaa puun hankinnan ja korjuun paremman suunnitelmallisuuden muuhun maahan verrattuna. Raaka aine on kriittinen tekijä ja raaka aineen saatavuus määrää tehtaiden sijainnin. Lapin kilpailuetu on ainespuun, energiapuun ja kuitupuun integroitu hankinta. Metsäteollisuus sellu, paperi ja kartonki Massan ja paperin markkinat ovat globaalit. Massan ja paperin bulkkituotteiden valmistus siirtyy edullisemman ja nopeasti kasvan selluraaka aineen alueille ja lähemmäksi päämarkkina alueita. Lapissa tuotettujen tuotteiden kilpailukyky syntyy erikoistuotteiden massatuotannosta globaaleille markkinoille. 13
Laitokset ovat integroituneet energiantuotantoon. Energiapuun kilpailukykyinen hyödyntäminen rajoittuu lähialueille. Puutuoteteollisuus Rakentaminen lisääntyy väestönkasvun, kaupungistumisen ja hyvinvoinnin nousun myötä. Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi on siirryttävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka aineisiin. Puu on uusiutuva, energiatehokas ja hiiltä sitova rakennusmateriaali. Puusta valmistetuille tuotteille syntyy tulevaisuudessa uusia merkittäviä markkinoita. Puutuotteiden tärkeimpiä käyttäjiä ovat rakennusala, talotehtaat, liimapuuja rakennuspuusepänteollisuus (kalusteet, ikkunat ja ovet), huonekaluvalmistajat ja pakkausten valmistajat. Kotimaan markkinoiden kasvun lisäksi puutuotteiden tärkeimmät markkina alueet ovat Venäjällä ja Euroopassa. Erikoistuotteita valmistetaan globaaleille, etenkin Kiinan kasvaville markkinoille. Alan haasteita on osaamisen kehittäminen tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyen sekä kansainväistyminen. BAT (best available tecnology ) on välttämätön menestymisen edellytys. Johdon osaaminen ratkaisee pienten yritysten menestyksen. Merkittäviä toimijoita ovat Stora Enso, Metsä Botnia, M real, Arctor Group, Metla Panostettava On kehitettävä puun optimaalista käyttöä aines, kuitu ja energiapuuna. On kehitettävä uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita sekä puutuote että paperiteollisuudessa. Älykkyyden kytkeminen tuotteisiin ja rakenteisiin. On etsittävä puulle uusia käyttökohteita ja kehitettävä niihin tuotteet ja mahdolliset lisäpalvelut. On panostettava laadun kehittämiseen ja varmistamiseen koko toimitusketjussa, tuotekehityksessä, valmistuksessa, toimituksissa ja asennuksessa. On panostettava pitkälle jalostettuihin erikoistuotteisiin, joissa voidaan kehittyä maailman markkinajohtajiksi. Elintarvike ja luonnontuoteteollisuus Pohjoisessa kasvavat marjat ja yrtit ovat aromirikkaita. Marjojen terveysvaikutuksia tunnetaan jo mm. puolukalla ja niitä tutkitaan edelleen. Funktionaalisia komponentteja käytetään elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja muissa erikoistuotteissa. Lapin olosuhteissa kasvaneissa raaka aineissa on potentiaalia funktionaalisten lisäaineiden tuottamiseen ja erikoistuotteiden valmistukseen segmentoidulle asiakaskunnalle globaaleille markkinoille. Puhtaassa luonnossa kasvaneista raaka aineista valmistetuille elintarvikkeille ja luonnontuotteille on kysyntää maailmalla. Hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen on kasvava trendi maailman laajuisesti. Puhtaassa luonnossa kasvaneille suomalaisille marjoille on jo nyt kysyntää maailmalla. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kasvavat markkinat ovat mahdollisuus Lapin elintarvike ja luontaistuoteteollisuuden kasvulle. 14
Lapin elintarvike ja luonnontuoteyritykset toimivat globaaleilla niche markkinoilla (marjat ovat jo nyt). Pääkilpailijat globaaleilla markkinoilla ovat USA ja Kiina. Lapilla on kilpailuetu marjoissa, sienissä, porotuotteissa sekä erikoistuotteissa ja funktionaalisissa tuotteissa. Kansainvälisille markkinoille pääseminen on edellyttänyt volyymien kasvattamista ja toimitusten varmuutta. Elintarvikekaupan keskittyminen tuo haasteita alan teollisuudelle. Tuotteiden jalostusarvo on korkea ja lisäarvo syntyy terveysvaikutuksista. Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen on välttämätöntä. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin liittyvä korkea osaaminen on kilpailuetu. Raaka aineiden hinta ja saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä. Raaka aineet hankitaan sieltä, missä ne ovat edullisimmat. Lisääntynyt automaatio on vähentänyt alan työvoiman tarvetta. Merkittäviä toimijoita ovat Lapin liha, Aromtech, Riitan Herkku, MTT, Metla Panostettava On panostettava raaka aineen saatavuuden turvaamiseen ja jatkuvan tasaisen toiminnan takaamiseksi (poron liha, marjat) On kehitettävä pohjoiseen soveltuvien marjojen, vihannesten ja yrttien viljelylajikkeita ja niiden viljelyä On kehitettävä keruu ja korjuumenetelmiä luonnontuotteille ja viljellyille kasvaville On panostettava tuotekehitykseen ja uusien niche tuotteiden kehittämiseen. On panostettava jalostukseen ja teknologioiden kehittämiseen esimerkiksi tuotteiden säilyvyyden varmistamiseksi. On panostettava funktionaalisen osaamisen kasvattamiseen 3.3.3 Erikoistuneet palvelut ja alihankinta Kone ja laitevalmistus sekä teollisuuspalvelut kasvavat Lapin omia luonnonvaroja jalostavaa teollisuutta kehitysympäristönä hyödyntäen myös alansa arvostetuiksi kansainvälisiksi toimijoiksi. Kaiken kehityksen tueksi tarvitaan näille aloille erikoistuvaa teknologiapalvelua, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä koulutusta, jotka voivat tarjota täten kertynyttä osaamista myös muille markkinoille. Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Lapin konepajateollisuuden yritykset kehittävät teknologiasovelluksia ja tuotteitta yhteistyössä Lapin ydintoimialojen kanssa. Kotimarkkinoiden kasvun lisäksi Barentsin alueen kasvu tuo kasvupotentiaalia. Lisäksi esimerkiksi yhteistyö Lapissa toimivien kansainvälisten kaivosyhtiöiden kanssa avaa mahdollisuuksia näiden yhtiöiden toimituksiin globaalisti ja toimii erinomaisena referenssinä muilla markkinoilla. Erikoistuneet ja verkostoituneet yritykset pystyvät hyödyntämään erikoisosaamistaan globaalisti myös muille kuin Lapin ydintoimialoille toimitettaviin tuotteisiin. 15
Konepajateollisuuden kasvu edellyttää kansainvälistymistä yritysten kasvua sekä globaali kilpailu ja toiminta myös tuotantoa lähellä markkinoita. Yritysten on panostettava myös omaan tuotekehitykseen ja omiin tuotteisiin. Kansainvälisille markkinoille pääseminen vaatii järjestelmä ja systeemitoimittajien sekä PKyritysten toimintaa verkostoina isojen toimijoiden kanssa. Erikoistuminen korkean jalostusasteen niche tuotteisiin sekä asiakasräätälöidyt toimitukset yhdistettynä tehokkaisiin ja hiottuihin tuotantotapoihin ovat menestymisen avaimia. Toimintaa ja osaamista on kehittävä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja osaajien kanssa verkostoissa. Merkittäviä toimijoita ovat Paakkola conveyors, Tormets, Napso, Norrhydro, Heiskarin Teräspaja Panostettava tuotekehitykseen omien korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseksi verkostoitumiseen osaamisen lisäämiseksi verkostoitumiseen suurempien toimituskokonaisuuksien saamiseksi johtamisosaamisen kehittämiseen kansainvälistymisen kehittämiseen Teollisuuspalvelut, kunnossapito ja huolto Yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa teollisuuspalvelujen, kunnossapidon ja huollon ulkoistaminen jatkuu ja kasvaa edelleen. Tämä mahdollistaa yritysten erikoistumisen ja osaamisen kehittämisen. Monipuolinen osaaminen on alalla menestymisen edellytys ja mahdollisuus, sillä mm. elektroniikka ja automaatio lisääntyvät sovelluksissa. Toimeksiannoista kilpailtaessa toimittajien on kyettävä osoittamaan palvelun laatu, luotettavuus ja palvelualttius. Voimassa olevat ja sertifioidut laatu ja ympäristöjärjestelmät, standardien mukainen toiminta ovat toimeksiantojen saannin ehtoja. Tehdasalueelle pääsy edellyttää työsuojelu ja työturvallisuusasioiden tuntemista ja säädösten noudattamista. Merkittäviä toimijoita ovat??? Panostettava Laatu, ympäristöjärjestelmät ja työturvallisuuskoulutus palvelukonseptien kehittämiseen johtamisosaamisen kehittämiseen kansainvälistymisen kehittämiseen Logistiikka Liikenneväylien ja terminaalien rakentaminen, kuljetukset, varastointi, terminaalipalvelut Lapin kaivoshankkeiden kuljetukset 16
rakentamien, raaka aineet, tuotekuljetukset, työntekijät Muut Barentsin suurhankkeet Pohjoinen meritie Koillisväylä 3.3.4 Teollisuuden tarpeet toimintaympäristön kehittämiselle Teollisuuden kehittymisen edellytyksiä ovat riittävä energian saanti kilpailukykyiseen hintaan, toimiva infrastruktuuri, teollisuuden kasvua tukeva lainsäädäntö ja julkisen hallinnon ennakoitavissa olevaa ja läpinäkyvä päätöksenteko. Lisäksi kasvavalle teollisuudelle on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus panostamalla mm. koulutuksen ennakointiin ja alueen vetovoiman kehittämiseen. Energian saannin turvaaminen Energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan on yksi teollisuuden merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Sähkön käyttö Lapissa vuonna 2007 oli 5 700 GWh. Teollisuuden osuus sähkön käytöstä on 69 %, joka on enemmän kuin maassa keskimäärin 54 %. Outokummun terästehtaat Tornissa kuluttavat lähes kolmanneksen kaikesta Lapissa käytetystä sähköstä. Outokummun terästehtaan suunniteltu tuotantokapasiteetin laajennus nostaisi Lapin sähkönkulutusta noin viidenneksellä (Lapin energiastrategia). Muut suuret sähkön kuluttajat ovat Stora Enson Veitsiluodon tehtaat ja Metsä Botnian ja M realin paperi ja sellu tehtaat. Suunnitellut teollisuuden laajennukset, uudet kaivokset ja muun teollisuuden kasvu lisäävät energian tarvetta. Arvio kokonaiskasvusta? Teollisuuden sähkönkulutusta lisäävät investoinnit vaativat investointeja sähkön siirtoverkkoon. Valmisteilla olevat kaivoshankkeet sijaitsevat alueilla, missä siirtoverkkoa ei ole olemassa. Teollisuustoiminta asettaa yhä suurempia vaatimuksia sähköverkon käyttövarmuudelle, mikä lisää olemassa olevien siirtoverkkojen kunnostustarvetta. Lisäksi ydinvoiman ja tuulivoiman rakentaminen edellyttävät kantaverkon vahvistamista. Lapin energiastrategia tähtää Lapin suurten energiavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on bioenergian käytön kestävä lisääminen, turpeenkäytön edistäminen, tuulivoiman rakentaminen, vesivoimatuotannon lisääminen ja ydinvoimalaitoksen rakentaminen Simoon. Bioenergialla, puuhakkeella ja turpeella on potentiaalia esimerkiksi kaivosten tarvitseman lämpöenergian tuotannossa. Teollisuuden tarvitseman energian saannin varmistamisessa toimijoina ovat Kauppakamari, Lapinliitto Infrastruktuuri Teollisuuden sijoittumisen ja kilpailukyvyn kannalta liikenneinfrastruktuurilla on merkittävä vaikutus. Globalisoitumisesta, puun käytön lisääntymisestä ja kaivostoiminnasta aiheutuu uusia kuljetustarpeita. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on käynnissä ja on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Työssä tarkastellaan kaikkia liikennemuotoja ja niin ihmisten liikkuminen ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden Lapin maakuntaohjelmassa esitettyjen kehittämisvyöhykkeiden pohjalta. Kaivosten kuljetustarpeita 17
Kaivosten kuljetustarpeet vaihtelevat riippuen jalostettavasta mineraalista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Kevitsan kaivoksen rakentaminen käynnistyi keväällä 2010. Suunniteltu tuotannon käynnistys on Q2/2012. Aloitusvaiheessa nikkeli ja kuparirikasteen rikasteen kuljetustarve on 150 000 t/v, joka valmisteilla olevan laajennuksen jälkeen kaksinkertaistuisi vuonna 2014. Rikaste toimitetaan jatkojalostettavaksi sulattoon kotimaassa tai ulkomailla. Northland Resources Inc. valmistelee rautakaivoksen avaamista Kolarissa. Kuljetustarve on 2 milj. t/v rautarikastetta Hannukaisen kaivoksesta toiminnan käynnistyttyä 2014. Rautarikaste on suunniteltu kuljetettavan rautateitse Kemiin ja Ajoksen sataman kautta asiakkaille. Nordkalk Oyj on jättänyt ympäristölupahakemuksen Kolarissa sijaitsevan kalkkikivilouhoksen uudelleen avaamiseksi. Kuljetustarve 400 000 t/v kalkkikivimursketta. Potentiaalisia asiakkaita ovat kaivokset ja kuljetus rautateitse. Soklin kaivoshankkeen tavoitteena on tuottaa 2 milj. t fosforirikastetta ja 0,3 milj. t rautarikastetta vuodessa. Rikastus Suomessa edellyttää rikasteen kuljetus rautateitse, sillä suuren rikastemäärän kuljettamien ajoneuvoyhdistelmillä ei ole realistinen vaihtoehto. Rikasteen kuljetus rautateitse tarkoittaisi 2 4 junaparia päivittäin. Kuljetustarve 2,4 milj. t/v rikastetta. Venäjä vaihtoehto selvitettävänä, jollin kuljetukset Suomen puolella vähäiset. Malminetsintä painottuu tällä hetkellä Keski Lappiin. Sinne mahdollisesti perustettavien kaivoshankkeiden kuljetustarpeista ei vielä ole arvioita. Lopulliseen versioon kaivostenkuljetustarpeet yleisellä tasolla, ettei tieto heti vanhene. Raakapuukuljetukset metsä ja puutuoteteollisuuden kuljetukset Lapin metsien suurin hakkuumäärä, joka voidaan vuosittain hakata, on 6,9 miljoonaa kuutiometriä. Sellu ja paperiteollisuuden kuljetustarpeet? Puutuoteteollisuuden kuljetustarpeet? Tietoliikenteen turvaaminen Toimiva tietoliikenne on yritystoiminnan elinehto. Nopeat tietoliikenneyhteydet eivät vielä ole kaikkialla Lapissa saatavilla. Yhteyksien puutteella on merkitystä etenkin syrjäseuduille sijoittuvassa kaivostoiminnassa. Lapin laajakaistaohjelman tavoite on, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu tai kaapeliverkosta. 18
Merkittäviä toimijoita Lapin liitto (kaavoitus), ELY keskus, kunnat, kuljetusyritykset, satamat, logistiikkapalveluyritykset Tutkimus & kehitysympäristöt, yrityspalvelut ja koulutus Tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä teknologiapalveluorganisaatiot ja yritykset tuottavat tutkimus, kehitys ja testauspalveluja ydin toimialojen kehittämiseksi, mutta myös muiden liitännäisalojen kehittämistarpeisiin. Tämä pitää sisällään näiden tarvitsemien teknologioiden soveltamisen, joka voi olla esimerkiksi prosessitekniikkaan, materiaalitekniikkaan, työstötekniikkaan, hydrauliikkaan, biotekniikkaan, kylmäosaamiseen ja olosuhdetestaukseen liittyvää. Alueen omien rajallisten resurssien vuoksi strategisten kumppanuuksien luominen ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ovat tärkeitä. Alueen kasvualojen kehittämisessä kasvanutta osaamista voidaan hyödyntää tarjoamalla palveluja laajemmin myös muille toimialoille. Eri teknologiat kuten esimerkiksi elektroniikka, ICT, kylmä ja talviteknologia sekä muotoilu toimivat integroituneina tuotteisiin ja palveluihin. Koneet ja laitteet sisältävät entistä enemmän älyä, elektroniikkaa, tietotekniikkaa ja designia. Lapin yritysten vahvuus on sovellusosaaminen ja erikoistuminen sulautettuihin järjestelmiin. Kylmä ja talviteknologian osaaminen liittyy ensisijaisesti päätoimialoja tukeviin sovelluksiin ja joihinkin niche osaamisiin kuten esimerkiksi jäärakentaminen. Kaivos, maansiirto ja metsäkoneiden toimintaan, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvää osaamista viedään koko arktiselle alueelle. Strategisten kumppanuuksien syntymisen edellytys on kaikille osapuolille yhteistyöstä syntyvä etu. Lapin yritykset voisivat toimia uuden teknologian soveltamisessa edelläkävijöinä, testilaboratoriona, joka olisi kiinnostavaa huipputukijoiden kannalta samalla kun se antaisi Lapin yrityksille etumatkaa kilpailijoihin nähden. Lapin korkeakoulukonsernilla on tärkeä rooli sovellusten kehittämisessä. Toimintamallin kehittäminen? Merkittäviä toimijoita ovat Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Digipolis, Rovaniemen Kehitys, Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus Panostettava Kehitettävä menetelmät viimeisimmän teknologian ja menetelmien nopeaan soveltamiseen lappilaisissa yrityksissä. teknologian kehityksen seuranta sovellusten kehitys yritysten koulutus On tunnistettava ydintoimialojen kehittymisen edellytyksenä olevat välttämättömät osaamiset ja panostettava osaamisen vahvistamiseen näillä aloilla. Näiden alojen tutkimus ja kehitysympäristöjen vahvistaminen. Pitkäjänteisen strategisten yhteistyön rakentaminen Varmistettava strategisten alojen nuorisoasteen koulutus Lapissa. 19
Varmistettava yritysten tarpeista lähtevän aikuis ja täydennyskoulutuksen tarjonta. Kasvua edistävä lainsäädäntö Pitkäjänteisen teollisuuden kehittymisen edellytys on toimivat, läpinäkyvät ja ennakoitavissa olevat hallintokäytännöt. Lapin teollisuuden näkökulmasta tärkeitä ovat verolainsäädäntö, kaivos, ympäristö ja jätelainsäädäntö, kaavoitus ja Natura 2000 luonnonsuojelualueiden käyttö sekä näiden sovelluksiin liittyvät lupamenettelyt ja viranomaisprosessit. Kaivos ja ympäristölupien käsittelyajat eivät saa tarpeettomasti viivyttää liiketoimintaa. Maankäyttöön liittyvä kaavoitus tulee olla ennakoivaa ja mahdollistaa alueiden varaamien tuotantotoiminnalle ja asumiselle toimintaa hidastamatta. On kehitettävä nopeita toimintatapoja ja tarkistettava valitusprosesseja tarpeettomien viivytysten ehkäisemiseksi. Käytännöt luonnonvarojen hyödyntämisen mahdollistamiseksi Natura 2000 alueilla on selvitettävä. Tarvitaan Lapin olosuhteet tuntevia asiantuntijoita valvomaan, ettei EU:n säädöksissä tai muissa kansainvälisissä sopimuksissa tehdä päätöksiä, jotka asettavat alueen yritykset huonompaan kilpailuasemaan. Merkittäviä toimijoita ELY keksukset, AVI, TUKES, edunvalvojat kuten kauppakamari ja Lapin liitto Osaavan työvoiman saatavuus Osaava työvoima on jo tämä päivänä pullonkaulatekijä mm. kaivosteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa. Kilpailu työvoimasta kiristyy edelleen ikäluokkien pienentyessä. Ennakoinnin merkitys tuleviin tarpeisiin varautumisessa kasvaa. Työvoiman tarjonnan varmistamiseksi tarvitaan ydinalojen koulutusta Lapissa ja osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Koulutustarjonnan puitteet määritellään meneillään olevassa koulutustarpeen ennakointityössä. Työperäisen maahanmuuton käytäntöjen päivitystyö on käynnissä (tarkistettava). Alueen vetovoimaisuutta hyvänä elinympäristönä parantavat toimivat terveys, koulutus ja kulttuuripalvelut, edulliset ja viihtyisät asunnot sekä monimuotoisen luonnon tarjoamat virkistys ja urheilumahdollisuudet. Sektorin kehittämisessä toimijoita ovat Lapin liitto, kunnat ELY keksukset, maakunnan ennakointityöryhmä. 20
Kuva : Lapin teollisuuden kasvupotentiaali (kuvaa muutettava/muokattava) 21
Lappi Liikevaihto, toteutunut, 1000 Liikevaihto, tavoite, 1000 Henkilöstö, toteutunut Henkilöstö, tavoite 2006 2007 2008 2009 2015 2020 2030 2006 2007 2008 2009 2015 2020 2030 07 Metallimalmien louhinta 14 967 13 624 675 53 167 500 000 750 000 1 000 000 186 243 318 473 1 400 1 700 2 100 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 38 265 31 548 32 247 20 476 50 000 150 000 200 000 145 127 121 76 230 250 250 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 0 2 367 9 435 13 110 20 000 50 000 70 000 10 33 76 97 150 200 250 B Kaivostoiminta ja louhinta 53 232 47 539 42 357 86 753 570 000 950 000 1 270 000 341 403 515 646 1 780 2 150 2 600 C Teollisuus 5 572 382 5 922 875 5 016 303 3 033 501 8688 8678 8482 7908 10 Elintarvikkeiden valmistus 60 060 62 491 65 751 65 137 385 392 373 373 11 Juomien valmistus 36 445 37 263 42 833 46 765 116 119 120 118 10+11 Elintarvikkeiden ja juomien 96 505 99 754 108 584 111 902 120 000 130 000 150 000 501 511 493 491 500 550 600 valmistus 16 Sahatavaran sekä puu ja 193 264 274 308 227 195 156 290 300 000 350 000 400 000 928 1028 967 807 1 100 1 200 1 300 korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki ja punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi ja 1 150 035 1 224 952 1 103 232 866 635 1 200 000 1 300 000 1 300 000 1642 1469 1246 1229 1 200 1 200 1 200 kartonkituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus 3 468 442 3 588 314 2 904 246 1 370 570 3 500 000 4 000 000 4 000 000 2469 2385 2452 2225 2 600 2 700 2 700 25 Metallituotteiden valmistus (pl. 69 060 77 121 102 151 68 790 100 000 120 000 130 000 606 617 652 513 700 750 800 koneet ja laitteet) 26 Tietokoneiden sekä elektronisten 4 808 2 424 1 821 2 796 43 23 19 15 ja optisten tuotteiden valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus 186 025 169 076 53 928 4 320 47 41 41 24 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 25+26+17+28+29 Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 30 193 39 877 44 456 31 843 249 278 296 318 146 187 162 792 163 397 152 435 226 322 324 329 436 273 451 290 365 753 260 184 350 000 400 000 530 000 1171 1281 1332 1199 1 450 1 600 1 700 22
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, 85 759 94 057 107 056 105 214 120 000 140 000 160 000 948 880 851 923 950 1 100 1 250 huolto ja asennus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, 239 098 227 681 262 867 293 200 300 000 330 000 360 000 687 710 710 719 720 750 750 jäähdytysliiketoiminta F Rakentaminen 567 349 634 307 756 093 650 583 700 000 800 000 900 000 4108 4443 4600 4135 4 200 4 300 4 500 H Kuljetus ja varastointi 363 897 405 224 468 968 422 032 450 000 500 000 600 000 3978 4234 4195 3968 4 100 4 200 4 500 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 71 Arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 62+71 Ohjelmistot ja konsultointi; arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 14 537 22 832 24 334 22 905 25 000 26 000 26 000 232 270 258 235 270 270 270 78 461 83 698 103 277 103 024 110 000 115 000 120 000 811 851 998 855 1 050 1 100 1 150 92 998 106 530 127 611 125 929 135 000 141 000 146 000 1043 1121 1256 1090 1 320 1 370 1 420 Lopulliseen versioon tavoitteet vain päätasoilla (taulukossa boldilla). Liitteeksi seurantaa varten mahdollisesti koko taulukko tai vain listaus siitä, mitkä TOL2008 luokat kuuluvat kuhunkin pääkohtaan. Taulukko: Lapin teollisuuden kehittymisen numeeriset tavoitteet Toteutuneet tilastot lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain, Toimialaluokitus TOL 2008 23
4. Resurssit ja toteutus Strategian kehittämistoimien toteutuminen edellyttää yritysten ja julkisten toimijoiden toimenpiteitä. Yritysten kehittämistoimien päävastuu on yrityksillä, mutta käytettävissä on myös erialisia julkisia yritystukimuotoja. Toimintaympäristön kehittäminen julkisilla varoilla Tarvittavien resurssien täsmennys toimenpiteiden konkretisoiduttua. 5. Vaikutukset teollisuusstrategian toteutuessa Teollisuuden työpaikka luo xx työpaikkaa muissa palveluissa (kauppa, sosiaali ja terveyspalvelut). Teollisuuden työpaikat ja matkailualan työpaikat Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden (alku)tuotanto luo työpaikkoja Lappiin. marjojen, vihanneste, ja yrttien viljely poronhoito Metsä ja puutuoteteollisuus luo työpaikkoja metsänhoitoon ja puutavaran korjuussa ja kuljetuksissa. Raaka aineiden ja tuotteiden kuljetukset käyttävät kuljetus ja logistiikkapalveluja. Onko käytettävissä yksinkertaisia numeerisia kertoimia vaikutusten konkretisoimiseksi? 24
Liite: Lapin teollisuusstrategian ohjausryhmä Arctic Testing Services Oy Risto Keskiruokanen Heiskarin Teräspaja Oy Jaakko Heiskari Nordic Mines Oy Krister Söderholm Lapin Liha Oy Jukka Kristo Lappset Group Oy Juha Laakkonen Marttiini Oy Päivi Ohvo Oy Metsä Botnia Ab Seppo Kuismanen Outokumpu Stainless Oy Mikko Ylitalo (Aikaisemmin Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd) Pentik Oy Harri Bergman (27.8.2010 saakka) Rakennusliike M. Kurtti Oy Mikko Kurtti Tormets Oy Matti Kurttio YBT Oy Juha Alapuranen Digipolis Teknologiakylä Oy Kimmo Heikka ELY keskus Kari Oittinen ELY keskus / Tekes Kari Ruokonen Finnvera Kari Tuominen GTK, Pohjois Suomen yksikkö Kimmo Pietikäinen Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus Martti Ruotsalainen Lapin korkeakoulukonserni Seppo Saari Lapin yliopisto Ilkka Kettunen Lapin kauppakamari Timo Rautajoki Rovaniemen Kehitys Oy Juha Seppälä 25