Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla nykyinen peruskuivatus - Maatilojen yhteenliittymien hankkeina Ojitusyhtiöt - Kuivatusalueet kustannusten jyvitykseen Uomien ominaisuuksia Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus uoman valumaalueen mukaan mitoitusvirtaama MHQ 1/20 - Suorat uomalinjaukset, suorat luiskat, tasainen pohja - Keskim. etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) - Veden ajallinen viipymä uomissa lyhenee MHQ:lla - Uomaeroosioriski maalajikohtainen rajanopeus
Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Perus- ja paikalliskuivatus Peruskuivatus Kaikki pellot peruskuivatuksen piirissä Peltoalasta rajoittuu - Peruskuivatusjärjestelmään 74 % - Vesistöön 13 % - Maastoon 13 % Paikalliskuivatus Salaojitettu 55 % Avo-ojissa 30 % Ilman kuivatusta 15 %
Valunta ja valunnan jakauma Alue Vuosi- ja vuodenaikaisvalunta (mm) ja osuus vuosivalunnasta (%) Vuosi Kevät Kesä Syksy Talvi E-Suomi 336 139 (41) 34 (10) 88 (26) 75 (22) K-Suomi 253 127 (50) 38 (15) 59 (23) 29 (11) P-Suomi 396 174 (44) 104 (26) 88 (22) 30 (7)
30.1.2014 Fosfori- ja typpikuormituksen vuodenaikaisjakauma Savijoki 13.6. 2007-31.5.2009 Kuormittava tekijä Vuosikuormituksen osuus eri vuodenaikoina % Kesä Syksy Talvi Kevät Kokonaisfosfori 1-5 18-47 26-60 20-23 Nitraattityppi 1-7 28-64 13-57 13-16
Vesistökuormituksesta Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvu Ajallisesti samaan aikaan (1950-60 luvulta alkaen) kuin - Peruskuivatus, salaojitus - Maan muokkaus, peltoala nurmet vs. kevätviljat - viljelyteknologia, tuotantosuuntien eriytyminen - Lannoituskäytännöt, määrät Kuormitus = vesimäärä * pitoisuus P=E+Q+Z - P keskimäärin ennallaan vs. ilmastonmuutos - E kasvukaudella vs. ilmastonmuutos - Q keskimäärin ennallaan vs. ilmastonmuutos - Pitoisuuksien kasvaminen
Pellon käyttö Vuosikymmen Keskimääräinen peltopala (ha) Kevätviljat Syysviljat Nurmi Muut kasvit Kesanto Yht. 1960s 975 320 132 820 1 377 580 142 640 67 660 2 696 020 1970s 1 160 820 97 430 1 010 400 132 610 61 340 2 462 600 1980s 1 155 160 58 600 821 770 162 100 101 600 2 299 230 1990-1994*) 962 540 51 140 667 420 165 900 440 780 2 287 780 2000s 1 135 317 55 550 643 280 177 960 215 430 2 227 537 *) 1990-luvun alku ennen EU:n liittymistä Viljelyala on pienentynyt 470 000 ha 60-luvulta Nurmiala on pienentynyt 730 000 ha 60-luvulta Kesantoala on kasvanut 150 000 ha 60-luvulta 1990-luvun alussa velvoitekesannointi, 2/3 viherkesantona Perinteisesti koko kevätvilja-ala, muut kasvit ja kesantoala (1.2 milj. ha) on kynnetty 8
Ympäristökorvaukset ja niiden perustason vaatimukset Ravinteiden kierrätys Valumavesien hallinta Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen Suunnitelmaan perustuva erillinen sopimus Kosteikon hoito Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö Puutarhakasveilla ja siemen perunalla Suunnitelmaan perustuva erillinen s. Monimuotoisuuden ja maiseman hoito Alkuperäisrotujen kasvatus Kurki-, hanhi-, joutsenpellot Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sopimus Sitoumus Ravinteiden tasapainoinen käyttö: Tilakohtaiset toimenpiteet Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset: mm. kasvinsuojelututkinto, ruiskun testaus 9
Kosteikkojen tarve ja edistäminen Tarve-arvio 750 000 800 000 peltohehtaaria kosteikkokäsittelyn piiriin 45 000 50 000 kosteikkoa 25 000-30 000 kosteikkohehtaaria Kertainvestointina > 500 milj. - perustamistapa ratkaiseva Kymmenien vuosien työ Edistäminen Paikallisten tarpeiden korostaminen lähivesistöt Monipuoliset kosteikkohyödyt Yhteishankkeiden edistäminen
Purolaakso
Luonnonmukainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Kuivatusalue peruskuivatusuoman valuma-alue
Luonnonmukaisten valtaojien mahdollisuudet Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta
Mahdollisuuksia Luonnonmukaiset valtaojat vihreää infrastruktuuria Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä Pehmentää salaojituksen kovaa statusta Kuormituksen seuranta lähelle maatiloja Pieniä valuma-alueita ojitusyhteisöjen hallintaan Mittapadot, automaattiseuranta Ojitusyhteisöistä paikallisia ympäristötoimijoita Tarve, kysyntä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Valtaojien kasvava perkaustarve Tuottajat Sidosryhmät