Lappeenrannan kaupunki KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 27.11.2012 Rakennussuunnittelu Merja Vertanen Tulilammenkaari 13 56610 Rautjärvi puh. 050 547 7457
2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 3 2. Vesihuollon nykytilanne 3 3. Verkostojen mitoitus 3 4. Suunnitelmaesitys 4 4.1 Vesijohdot 4 4.2 Viemäriverkosto 4 4.3 Jäteveden pumppaamot 5 4.4 Rakennettava verkosto 6 5. Kustannusarvio 6 6. Hankkeen rahoitus 6 6.1 ELY-keskuksen avustus 6 6.2 Lappeenrannan kaupungin avustus 6 6.3 Kiinteistökohtaiset kustannukset 6 7. Vuotuiset käyttökustannukset vesihuolto-osuuskuntaan liittyneellä kiinteistöllä 7 8. Kiinteistökohtaiset järjestelmät vaihtoehtona vesihuolto-osuuskunnalle 7 8.1 Jäteveden kiinteistökohtaiset käsittelyvaihtoehdot 7 8.2 Vaihtoehtoisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiskustannukset 8 8.3 Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien käyttökustannukset 8 9. Yhteenveto vesihuoltohankkeesta 8 Liitteet: Kustannusarvio liite 1 Alueen sijainti, yleiskartta liite 2 Suunnitelmakartta 1:5 000 3 kpl
3(8) 1. Yleistä Konnunsuon alue sijaitsee n 20 km Lappeenrannan keskustasta kaakkoon Saimaan kanavan itäpuolella. Entisen Konnunsuon vankilan työntekijöiden asuin- ja toimitilarakennuksia vankilan läheisyydessä on 28 kpl mm. entinen koulu, baari, entinen leipomo, paritaloja, rivitalo ja omakotitaloja. Entisissä vankilan tiloissa toimii pakolaisten vastaanottokeskus. Entinen talotehdas on vuokrattu yritystilakäyttöön. Kivisaarentien varrella on 11 kiinteistöä suunnittelualueella sekä entinen Kivisaaren avovankila, joka on yritystilakäytössä. Konnunsuon alue ei ole pohjavesialueella. 2. Vesihuollon nykytilanne Planora Oy on Royal House Oy:n tilaamana tehnyt 22.12.2011 selvityksen nykyisen vesihuoltojärjestelmän saneeraustarpeesta. Selvityksen yhteenvetona todetaan, että verkostojen, vesi- ja viemärilaitoksen saneerauksen lähtökohtana on, että Konnunsuon alueen vesi- ja viemäriverkostot liitetään alueellisen vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Nyt käytössä on sekaviemärit, joihin on johdettu salaojavesiä ja viemäreihin valuu myös sadevesiä, viemäreissä on myös vuotoja. Viemärit ja tarkastuskaivot on rakennettu betonista. Joidenkin alueiden viemäreitä on uusittu. Vesijohdot ovat noin 30 vuotta vanhoja. Runkojohdot ovat 160-110 mm PN 6- luokan PVC-johtoja. Runkovesijohdoissa on ollut vuosittain korjattavia vuotoja. Vesijohtoja on jo uusittu 110 mm PEH-muoviputkella. Entisellä vankilalla on oma vedenottamo. Vedenottamon raakavesi on hyvää, mutta se on hapanta ja sen alkaliteetti on alhainen. Vedenottamossa pitää Planora Oy:n tekemän selvityksen mukaan tehdä muutoksia vedenkäsittelyssä. Entisen vankilan jätevesilaitos on mitoitettu nykyistä suuremmalle kuormitukselle. Puhdistustulos on kärsinyt liiallisista vuotovesistä ja alikuormituksesta. Jätevesilaitoksen puhdistustuloksen parantaminen vaatii merkittäviä investointeja. 3. Verkostojen mitoitus Veden ominaiskäytön perusarvo on 150-250 l/as d. Keskimääräiseksi vedenkäytöksi kiinteistöä kohti arvioidaan 400 l/d vesi- ja viemäriverkostoa mitoitettaessa. Konnunsuon vastaanottokeskuksen mitoittavaksi henkilömääräksi arvioidaan 350 henkilöä. Konnunsuon alueen vuorokautinen vedenkulutus on noin 85 m 3 /d ja jätevesimäärä 10 %:n vuotovesimäärällä on noin 93,5 m 3 /d. Suurin hetkellinen vedenkäyttö on 6,0 l/s.
4(8) 4. Suunnitelmaesitys 4.1 Vesijohdot Runkolinjan pituus on 8,1 km. Verkostopaineen korotukseen varaudutaan kustannusarviossa. Paineenkorotusaseman tarve selvitetään rakentamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Vesijohto liitetään Lappeenrannan Energian verkostoon Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekentälle menevään 110 mm vesijohtoon. Osuuskunnan vesimittarikaivo rakennetaan lähelle liittymiskohtaa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy omistaa vesijohdon ja viemärin Haukkavuoren pumppaamolle asti, josta alkaa Lappeenrannan Energian verkosto. Putken käyttöoikeuksista on neuvoteltava Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa ennen hankkeen etenemistä. Runkolinja on suunniteltu rakennettavaksi Kivisaarentien vartta pitkin tiealueen ulkopuolella. Runkolinja on 110 mm PE-putkea, muualla vesijohdon koko on 63 mm. Tonttijohtoina käytetään 40 mm muoviputkea. Vesijohdot on mitoitettu siten, että sammutusvesiä ei oteta verkostosta. Niillä alueilla, jossa jätetään entinen viettoviemäri käyttöön eli Läykän ja Jurvan alueet, jäävät myös entiset vesijohdot käyttöön. Vanhat vesijohdot liitetään uuteen runkolinjaan. Muilla osilla vesijohto rakennetaan paineviemärin kanssa samanaikaisesti. Yleisten teiden alitukset rakennetaan poraamalla suojaputki tien ali. Johdot sijoitetaan suojaputkeen. Tontti- ja yksityisteillä johdot kaivetaan tien poikki ja lämpöeristetään. 4.2 Viemäriverkosto Paineviemäri liitetään Lappeenrannan Energian verkostoon Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekentälle menevään 200 mm paineviemäriin. Osuuskunnan jäteveden mittauskaivo rakennetaan lähelle liittymiskohtaa. Paineviemärit on suunniteltu kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä, johon sijoitetaan siirtolinjaosuuksille linjapumppaamoita. Kiinteistökohtaiseen pumppaamoon voidaan liittää enintään kolme kiinteistöä, mikäli nämä sijaitsevat lähekkäin ja maasto mahdollistaa viettoviemärin käytön. Läykän alueen viemärit on uusittu 2003, joten nykyiset 160 mm muoviviemärit jäävät käyttöön. Jurvalan viettoviemärit saneerataan sujuttamalla ja kaivot korjataan. Jurvala liitetään välipumppaamolla paineviemäriin. Yritystilojen viemäröinti liitetään välipumppaamon ( VP2 ) kautta paineviemäriverkostoon. Vastaanottokeskuksen jätevedet voidaan johtaa uuteen paineviemärijärjestelmään välipumppaamo 2:n kautta. Uusitut viettoviemärit jäävät käyttöön. Muualla kiinteistöille asennetaan kiinteistöpumppaamot ja paineviemäröinti.
5(8) Paineviemärin korkeimpiin maastokohtiin asennetaan ilmanpoistokaivoja, joista linjaan kertynyt kaasu poistetaan. Mäellä sijaitseviin kiinteistöpumppaamoihin asennetaan laponestoventtiilit, jotka toimivat myös kaasunpoistoventtiileinä. Kiinteistön paineviemäriputken koko on 50 mm, siirtoviemärin putkikoko on 90 mm. Paineviemäriputkena käytetään hitsattavaa PE-putkea. Rakentamissuunnitelman yhteydessä tarkistetaan putkikoko todellista liittyjämäärää vastaavaksi. Talon viemäri liitetään kiinteistöpumppaamoon tarkastuskaivon tai tarkastusputken kautta. Nykyinen viemäröinti ja vesijohto ovat käytössä rakentamisen ajan. Vuotovesien eli maastosta viemäriverkostoon valuvan veden määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä tarkastamalla kiinteistön omien viemäreiden tiiveys ja estämällä sade- ja perusvesien (salaojavesien) johtaminen viemäriputkeen. Salaojavedet tulee johtaa maastoon tai imeytyskuoppiin. Paineviemäreihin ei pääse maastosta vesiä muuta kautta kuin pumppaamoiden ylivuotoputkien tai kannen kautta sekä kiinteistön viemäreistä. Muun kuin puhdistettavan viemäriveden joutuminen viemäriputkeen kasvattaa jäteveden siirto- ja puhdistamiskuluja. 4.3 Jätevedenpumppaamot Jäteveden pumppaamoina kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä käytetään valmista lujitemuovista pakettipumppaamoa. Kiinteistöpumppaamon halkaisija on 1000 mm. Pumppuna käytetään repivää keskipakopumppua. Pumppaamon säiliö on muotoiltu ja mitoitettu siten, että jätevesi ei viivy pitkään pumppaamossa, jolloin hajuhaitat minimoituvat eikä sakan kuivumista tapahdu. Pumppaamosäiliö laajenee ylöspäin, mikä antaa varatilavuutta mahdollisen häiriötilanteen sattuessa. Huoltotilanteessa pumppu nostetaan ylös ja vaihdetaan varapumppu tilalle. Pumppaamon ohjauskeskus tulee pumppaamokaivon viereen maan päälle. Pumppaamoon otetaan sähkö kiinteistöltä. Linjapumppaamolle hankitaan sähköliittymä. Mahdollisten käyttöhäiriöiden havaitsemiseksi kiinteistöpumppaamot varustetaan hälytysvalolla. Linjapumppaamo varustetaan GSM-modeemilla, jolla hälytykset voidaan ohjata huoltopäivystäjän matkapuhelimeen. Kaikki pumppaamot lämpöeristetään yläosastaan jäätymisen estämiseksi. Pumppaamoverkoston mitoitus tehdään rakentamissuunnitelman yhteydessä liittyjien määrän ja verkoston koon selvittyä.
6(8) 4.4 Rakennettava verkosto Siirtolinja Konnunsuon välipumppaamolta VP2 liittymiskohtaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n putkeen on 8 120 m. Rakennettavat määrät kokonaisuudessaan ovat: Kiinteistöpumppaamoita 18 kpl Linja- ja välipumppaamoita 6 kpl Veden- ja jäteveden mittauskaivot Paineenkorotusasema Paineviemäriä 11 250 m Viettoviemäriä 730 m Vesijohtoa 10 840 m Kaivettavaa putkilinjaa 11 050 m 5. Kustannusarvio Kustannusarvio: Työ ja materiaalikustannukset yhteensä 561 800 Rakennuttaminen ja suunnittelu 15% 56 200 Verottomat kustannukset yhteensä 618 000 Arvonlisävero 24 % 148 300 Verolliset kustannukset yhteensä 766 300 6. Hankkeen rahoitus 6.1 ELY- keskuksen avustus ELY- keskus voi myöntää vesihuoltoavustusta 15 % hankkeen rakentamiskustannuksista. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan tositteita vastaan jälkikäteen. 6.2 Lappeenrannan kaupungin avustus Lappeenrannan kaupunki avustaa haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeita myöntämällä vesi- ja viemärihankkeissa kiinteistölle enintään 2000 avustuksen. 6.3 Kiinteistökohtaiset kustannukset Siirtolinjan rakentamiskustannukset 203 000 Muiden linjaosuuksien rakentamiskustannukset 358 800 Rakennuttaminen 15% kustannuksista 56 200 Verottomat kustannukset yhteensä 618 000 Vähennetään Ely -keskuksen avustus 15% 92 700 Vesihuolto-osuuskunnan kustannukset 525 300 Vaihtoehto 1: Vastaanottokeskus ei liity keskitettyyn järjestelmään vaan käyttää omaa vedenottamoa ja jätevedenpuhdistamoa.
7(8) Kustannukset jaetaan tasan kaikkien liittyjien kesken riippumatta rakennettavan linjan pituudesta ja vähennetään kaupungin avustus. Yritystilat lasketaan 2 liittymäksi. Liittyjiä 41 kpl, kaikki talot 12 812-2000 = 10 812 30 kpl, 73 % 17 510-2000 = 15 510 Vaihtoehto 2: Vastaanottokeskus siirtyy käyttämään osuuskunnan verkostoa. Liittymismaksuna vastaanottokeskus maksaa 50 % siirtolinjan rakentamiskuluista: Siirtolinjan rakentaminen yleiskuluineen 233 450 Vastaanottokeskuksen osuus 50% 116 725 Jäljelle jäävät verottomat kustannukset 501 300 Vähennetään Ely -keskuksen avustus 15% 75 200 Vesihuolto-osuuskunnan kustannukset 426 100 Liittyjiä 41 kpl, kaikki talot 10 400-2000 = 8 400 30 kpl, 73 % 14 200-2000 = 12 200 7. Vuotuiset käyttökustannukset vesihuolto-osuuskuntaan liittyneellä kiinteistöllä Vesihuolto-osuuskuntaan liittyneen kiinteistön käyttökustannukset koostuvat vesi- ja jätevesimaksusta ja perusmaksusta sekä kiinteistöpumppaamon sähkölaskusta. Maksuilla katetaan Lappeenrannan Energia Oy:n osuuskunnalta perimät veden ja jäteveden käyttömaksut sekä osuuskunnan huolto- ja hallintokulut. Lappeenrannan Vesi Oy:n taksoilla (1.1.2012) vuosikustannukset nelihenkisellä perheellä ovat: jätevesimaksu 2,03 /m 3 x 150 m 3 = 304,50 vesimaksu 1,49 /m 3 x 150 m 3 = 223,50 vesiosuuskunnan perusmaksu 25,00 kiinteistöpumppaamon sähkö 10,00 Yhteensä 563,00 / vuosi 8. Kiinteistökohtaiset järjestelmät vaihtoehtona vesihuolto-osuuskunnalle 8.1 Jäteveden kiinteistökohtaiset käsittelyvaihtoehdot Pohjavesialueen ulkopuolella sallittavat jäteveden käsittelymenetelmät: kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen saostuskaivon kautta maapuhdistamoon, joka voi olla jäteveden maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Maapuhdistamon suunnitelman tulee perustua riittäviin maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä selvitykseen pinta- ja pohjavesiolosuhteista. kiinteistön jätevedet voidaan puhdistaa myös muulla puhdistusteholtaan vastaavalla tavalla tai pienpuhdistamolla. Jätevesien maapuhdistamon laitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa suojaetäisyyksiä talousvesikaivoon, vesistöön, tontin rajaan, tiehen ja pohjaveden pintaan. Suojaetäisyydet kaivoon
8(8) ovat riippuvaisia maaperän laadusta ja maaston kaltevuudesta. Jos suojaetäisyydet eivät täyty wc-jätevedet on koottava umpikaivoon ja pesuvedet on johdettava saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn. 8.2 Vaihtoehtoisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiskustannukset: Pienpuhdistamo, kustannukset 10 000 Suodatuskenttä, kustannukset 5 000 Umpisäiliö ja harmaiden vesien suodatus 9 000 Umpisäiliö kaikki vedet, kustannukset 5 000 Kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamiseen pitää hakea toimenpidelupa. 8.3 Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien käyttökustannukset: 1. Kiinteistökohtainen jäteveden käsittely kaksivesijärjestelmällä, jossa harmaat vedet käsitellään maapuhdistamolla ja wc-vedet johdetaan umpikaivoon edellyttää rakennuksen sisäpuolisen viemäröinnin muuttamista siten, että wc-vedet johdetaan omissa putkissaan umpisäiliöön. Saostuskaivojen ja umpisäiliön tyhjennys 5 tyhjennystä / vuosi x 150 750 /vuosi 2. Kaikki jätevedet umpisäiliöön Umpisäiliön tilavuus on 6 m 3. Käyttökelpoinen vaihtoehto pienellä tontilla. Umpisäiliön tyhjennys 20 kertaa / vuosi 3000 /vuosi 3. Panospuhdistamo ilman huoltosopimusta Kiinteistön jäteveden käsitellään panospuhdistamossa, jonka käyttökulut koostuvat pumppujen sähkön kulutuksesta ja käytettävästä saostuskemikaalista sekä satunnaisesta huoltotarpeesta. Kemikaalit 150 m 3 jätevesimäärälle 180,00 Sähkön kulutus 30,00 Sakokaivojen tyhjennys 2 kertaa/ vuosi 300,00 Yhteensä 510,00 / vuosi 9. Yhteenveto vesihuoltohankkeesta Yleissuunnitelman pohjalta on mahdollista liittää kaikki suunnittelualueen kiinteistöt viemäriverkostoon. Kustannukset kiinteistöä kohti on laskettu siten, että liittymiskulut ovat kaikille samat riippumatta siitä, kuinka kaukana runkolinjasta kiinteistö sijaitsee. Verkoston rakentamiseen saa yhteiskunnan avustusta, jota ei kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiseen enää myönnetä. Kiinteistölle tulevat kustannukset tarkentuvat liittyjien määrän ja rakennettavan viemäriverkoston laajuuden mukaan rakennussuunnitelman myötä. Rautjärvellä 27.11.2012 Merja Vertanen rakennusinsinööri
LIITE 1 KUSTANNUSARVIO Vesihuollon yleissuunnitelma 27.11.2012 Lappeenrannan Konnunsuon alue Jätevedet johdetaan Lappeenrannan Energian verkostoon Kustannukset Alv 0 % Yksikkö- Määrä Hinta kustannusm/kpl /m Vesijohdot hankinta ja maahan asennus '- M110-10 m 8 8120 64 960 '- M90-10 m 7 0 0 -M75-10 m 5 0 0 - M63-10 m 4 435 1 740 - M40-10 m 2 2697 5 394 Viettoviemäriputken hankinta ja maahan asennus - PVC 110 / PVC160 m 24 730 17 520 Paineviemäriputken hankinta ja maahan asennus - PE 90-10 m 7 8120 56 840 - PE 63-10 m 4 0 0 - PE 50-10 m 3 2717 8 151 Kaivu ja täyttötyö paineviemärit 1-2 putkea m 10 10322 103 220 Kaivu ja täyttötyö viettoviemäri ja paineputki m 20 730 14 600 Lämpöeristys Finnfoam F-300 70 mm m2 12 20 240 Yleisen tien alitus poraamalla m 150 200 30 000 Kanaalain louhinta kallioon m2 100 0 0 Sulkuventtiilit kpl 250 65 16 250 Haarayhteet viemäri kpl 250 22 5 500 Haarayhteet vesijohto kpl 200 30 6 000 Ilmanpoistoventtiilit kaivoineen jätevedelle kpl 2400 6 14 400 Ilmanpoistoventtiili kaivoineen vedelle kpl 2000 0 0 Tarkastusputki viemäriin kpl 300 17 5 100 Jätevesiviemärikaivot asennettuna M400/315 kpl 350 15 5 250 Jätevesiviemärikaivot asennettuna M560/500 kpl 500 6 3 000 Liitos olemassa olevaan kaivoon kpl 1300 0 0 Jätevedenpumppaamo, linja- ja välipumppaamo kpl 10000 6 60 000 Kiinteistöpumppaamo, sis. sähkökaapelin kpl 3700 18 66 600 Paineenkorotusasema kpl 14000 1 14 000 Jäteveden mittauskaivo kpl 10000 1 10 000 Veden mittauskaivo kpl 8000 1 8 000 Viemärin saneeraus, Jurvansaari erä 35000 1 35 000 Sähköliittymä kpl 5000 2 10 000 Kiinteistöjä kpl 41 Kustannukset yhteensä 561 765 Rakennuttaminen ja suunnittelu 15 % 56 177 Verottomat kustannukset 617 942 Arvonlisävero 24 % 148 306 Verolliset kustannukset 766 247 Siirtoviemärin ja -vesijohdon kustannukset, Alv 0%. 203 000
Kivisaarentie 1223 Lappeenranta - Google Maps http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=kiv... 1 / 1 28.11.2012 9:46 Osoite Kivisaarentie 1223 54190 Lappeenranta