SUOMEN PÄÄKONSULAATTI 4.2.2011 PIETARI, PETROSKOI, MURMANSK

SUOMEN PÄÄKONSULAATTI 4.2.2011 PIETARI, PETROSKOI, MURMANSK Luoteis-Venäjän uutiskirje (1.1. - 31.1.2011) Pietari, Leningradin alue, Karjalan tasavalta, Vologda, Pihkova Barentsin meri, Murmansk, Arkangeli, Nenetsian autonominen alue, Komi * Uutiskirje sisältää julkisista lähteistä kerättyä aineistoa; lisätietoa pie.info@formin.fi Moskovan pommi-iskut kiristivät valvontaa myös Luoteis-Venäjällä. Transitokuljetusten määrä kasvoi viime vuonna 15 % Luoteis-Venäjällä. Pietarin ja Leningradin alueen teollisuustuotantoindeksi jälleen kasvussa. Pietariin vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen toinen välieräottelu. Karjalan tasavallan ulkomaankauppa vuonna 2010 kasvoi edellisvuodesta, Suomi edelleen tärkein kumppani. Suomalaiset energiayhtiöt katsovat kohti Jamalin niemimaan öljy- ja kaasukenttiä. 6,8 miljoonaa henkilöä ylitti Suomen ja Venäjän rajan viime vuonna. 1. Poliittinen ja oikeusvaltiokehitys Moskovan pommi-isku kiristi valvontaa myös Luoteis-Venäjällä. Moskovan Domodedovolentokentän pommi-iskun jälkeen valvontaa ja turvatoimia on kiristetty kaikilla Venäjän lentokentillä mukaan lukien Pietarin Pulkovan, Petroskoin Besovetsin ja Murmanskin lentokentät. Pietarin Liikennekomitean määräyksen mukaan Pulkovan lentoaseman terminaalien sisäänkäynneillä turvatarkastetaan kaikki sisääntulijat. Petroskoissa oltiin Moskovan pommi-iskuja seuranneina päivinä oltiin varpaillaan myös muuten; pari päivän sisällä kolme julkisissa tiloissa ollutta epäilyttävää esinettä johti viranomaistoimenpiteisiin. Muun muassa legendaarinen Pohjola (Severnaja) -hotelli tyhjennettiin yhtenä päivänä asiakkaista. Kaikissa tapauksissa varotoimenpiteet osoittautuivat kuitenkin aiheettomiksi. Domodedovon lentokentällä 24. tammikuuta tehdyssä pommi-iskussa menehtyi 35 ihmistä ja toistasataa haavoittui. (Vedemosti 3.2.2011; BarentsObserver.com 25.1.2011; Karelija 27.1.2011) Presidentti Dmitri Medvedev on vahvistanut listan rajanläheisistä alueista, joissa ulkomaalaiset eivät saa omistaa maata. Maan myyminen ulkomaalaisille rajan läheisyydestä oli kielletty jo vuoden 2001 maalailla, mutta tähän mennessä ei ollut vahvistettu luetteloa konkreettisista alueista. Nyt vahvistettu asetus sisältää 380 aluetta, mikä koskee suurelta osin Leningradin aluetta, Karjalaa, Kuolan niemimaata sekä myös muun muassa Arkangelin, Nenetsian ja Novaja Zemljan aluetta. Ulkomaalaiset henkilöt ja yritykset, joissa osakeomistus on yli 50-prosenttisesti ulkomaalaisilla, saavat vain vuokrata maata Venäjän raja-alueilta. Maanomistuskielto rajanläheisillä alueilla saattaa huonontaa Venäjän suhteita naapurimaihin. Selvityspyyntöjä asiasta on vaatinut Suomen lisäksi Viro. (Vedemosti 19.1.2011; BarentsObserver.com10. ja 13.1.2011, Komsomolskaja Pravda Murmansk 11.1.2011) Pietarissa ja Leningradin alueella on tapettu sikoja ja koiria afrikkalaisen sikaruton takia. Vaaralliseksi eläintaudiksi luokitellun virustaudin vuoksi useita alueita Pietarin seudulla on julistettu karanteeniin ja yli 1700 sikaa määrätty tuhottavaksi. Kaupungin budjetista on varattu 10 miljoonaa ruplaa tuhottujen sikojen omistajille kompensaatioksi. Hyvä kompensaatio on kiihdyttänyt sikojen tappoa. Sikojen lisäksi on tapettu kulkukoiria, joiden on pelätty kantavan sikaruttoa. Virallisten lähteiden mukaan tapettuja koiria on 27, arvostelijat puhuvat yli sadasta koirasta. On esitetty väitteitä, että tapettujen koirien joukossa olisi myös lemmikkejä. Asiantuntijoiden mukaan sikarutto nostaa sianlihan hintaa ja vähentää sen kysyntää. Karenssi saattaa lihan ja rehun vientikiellon saaneilla alueille vaikuttaa myös muiden lihantuottajien toimintaan. Afrikkalaisen sikaruton ei ole todettu leviävän ihmiseen. (Kommersant 12.1.2011; Kommersant 13.1.2011; Vedemosti 17.1.2011; St. Petersburg Times 19.1.2011 ja 26.1.2011) 1

Pietarissa järjestettiin 29.1. mielenilmaus moskovalaisen jalkapallokannattaja Jegor Sviridovin muistoksi. Sviridov kuoli Moskovan jalkapalloklubi Spartakin kannattajien ja kaukasialaisten välisessä joukkotappelussa 5.12. Moskovassa. Vastaavanlaisia mielenilmauksia järjestettiin 29.1. myös Moskovassa, Samarassa ja Jaroslavlissa. (Kommersant 17.1.2011) Pietarilainen oikeusistuin on tuominnut asuintalojen kiinteistöpalveluista vastaavan julkisen palvelun korvauksiin kattojen lumenluontiin liittyvästä toiminnasta. Viime talvena virolainen nuori nainen loukkaantui vakavasti päähän osuneen jäälohkareen takia, kun hän oli kävelemässä kattoa lumesta puhdistettavan talon ohi. Aluetta ei olut eristetty, eikä ohikulkijoita varoitettu katolta tiputettavasta lumesta ja jäästä. Loukkaantuneen isä vaati tyttärelleen 50 miljoonan ruplan korvausta henkisistä kärsimyksistä, mutta oikeusistuin päätyi 1,5 miljoonan ruplan korvaukseen. Loukkaantunut virolaisnainen on edelleen sairaalahoidossa Saksassa. (Kommersant 13.1.2011) Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko halutaan saada vastuuseen jääpuikosta surmansa saaneen pikkupojan kuolemasta. Kuusivuotias poika kuoli katolta pudonneeseen jääpuikkoon tammikuun puolivälissä Pietarissa. Syyttäjä on aloittanut tutkimukset piittaamattomuudesta johtuvan kuoleman tuottamuksen aiheuttamisesta kaupungin hallinnon kattojen lumen puhdistamisesta vastaavan organisaation päällikköä vastaan. Duuman edustaja Oksana Dmitrieva vaatii rikossyytettä myös Pietarin kuvernööriä Valentina Matvienkoa ja varakuverööri Aleksei Sergeeviä vastaan. Samalla viikolla myös viisi muuta lasta loukkaantui katolta pudonneiden jäälohkareiden vuoksi. Matvienko on kehottanut lapsia ja vanhuksia välttämään tarpeetonta liikkumista ulkona. Haasteelliset sääolosuhteet ja puutteelliset turvatoimet ovat aiheuttaneet myös yhden lumenpudottajan kuoleman ja toisen loukkaantumisen miesten pudottua katolta. Lisäksi kaupunkia vaivaa kuumavesiputkistojen rikkoontuminen, mikä on aiheuttanut vakavia palovammoja kahdelle miehelle. (Kommersant 14.1.2011; St. Petersburg Times 19.1.2011) Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko pyysi pääministeri Vladimir Putinilta poistamaan kaupungin historiallisen luokituksen. Pietari lisättiin kulttuuriperintöä vaalivan ministeriön historiallisia asuinpaikkoja osoittavaan listaan viime vuoden heinäkuussa 40 muun venäläisen kaupungin tapaan. Historiallinen luokitus kiristää valtion kontrollia historiallisiksi luokiteltujen muistomerkkien, rakennusten ja maisemien suojelemiseksi. Matvienkon mukaan status estää Pietarin kehittymistä jarruttamalla investointeja kaupunkiin sekä vaikeuttamalla rakennusprojektien toteutumista. Myöhemmin Matvienko kiirehti kommentoimaan pääministerille kirjoittamaansa lehdistölle vuotanutta kirjettä. Matvienkon mukaan Pietari voidaan säilyttää kulttuuriperintöministeriön listalla, jos tämä taipuu historiallisen keskustan ulkopuolella Pietarin hallinnon päätöksiin. (Kommersant 24.1.2011 ja 31.1.2011) Pietarin vuokratyövoimaa välittävät yhtiöt vaativat yhdessä kansainvälisten yhtiöiden kanssa muutosta suunniteltuun vuokratyövoiman käytön kieltävään lakiin. Lakimuutoksen taustalla on joidenkin yritysten harjoittama veronkierto. Vuokratyövoimaa on palkattu korvaamaan vakituiset työntekijät ja näin säästetty palkoissa ja työnantajamaksuissa. Yritykset varoittavat, että vuokratyön kieltäminen johtaa pääomapakoon ja työttömyyden lisääntymiseen. Vuokratyövoima on yrityksille erityisen tärkeää nopean kasvun ja sesonkien aikana. (St. Petersburg Times 26.1.2011) Pietarilaiskauppaketjujen tattarisuurimojen ja vehnäjauhojen hintakartelli varmistunut. Pietarin syyttäjänvirasto on vahvistanut yhdessä valtion monopolinvastaisen palvelun Pietarin-yksikön kanssa suorittamiensa tarkastusten perusteella, että eräät pietarilaiskauppaketjut ovat syyllistyneet keskinäiseen hintakartelliin. Kauppaketjujen todettiin rikkoneen kilpailulainsäädäntöä ja nostaneen perusteettomasti vehnäjauhojen ja tattarisuurimoiden hintaa. Varoituksen toiminnastaan saivat seuraavien kauppaketjujen johtajat: O-Kei, Diksi-Peterburg, Agrotorg, Perekrjostok, real-gibermarket ja Lenta. 2

Ketjuja uhkaa 15 prosentin suuruinen sakko, joka olisi 15 prosenttia kyseisten tavaroiden liikevaihdosta kilpailusäädäntöä rikkovalta ajanjaksolta. Tämä olisi analyytikkojen mukaan noin 15 000 20 000 dollaria kutakin elintarvikeketjua kohden. Lisäksi, mikäli johtajien toiminnan todetaan olleen rikollista, johtajia saattaa uhata oikeudenkäynti. Samassa yhteydessä selvisi, että vähittäiskauppaketjujen toimia on koordinoinut pakattuja suurimoita valmistava Angstrem-yritys antamalla suosituksia omien tuotteidensa vähittäishinnoista. Angstrem on kiistänyt syyllisyytensä. Kauppaketjut aikovat valittaa mahdollisesta tuomiosta oikeudessa. (Kommersant 18.1.2011; Kommersant 19.1.2011; Vedomosti 18.1.2011; Vedomosti 19.1.2011 ) Leningradin alueen uusi syyttäjä haluaa avata kansalaisille kuuman linjan. Vuoden 2010 maaliskuussa virassaan aloittanut Sergei Litvinenko kertoi ensimmäisessä tiedotustilaisuudes-saan aikovansa perustaa videoneuvottelumahdollisuuden oikeuspiirinsä eri alueiden kanssa saadak-seen asukkailta ensikäden tietoja rikoksista ja rikkomuksista. Litvinenko myös kritisoi vahvasti poliisin toimintaa Pietarissa ja Leningradin alueella. (Kommersant 19.1.2011) Stanislav Popov on nimitetty Pietarin liikennekomitean puheenjohtajaksi. 33-vuotias Popov toimi vuodesta 2008 alkaen liikennekomitean varapuheenjohtajana. Komitea on toimi 2,5 kuukautta ilman puheenjohtajaa, kun entinen puheenjohtaja Aleksandr Kadyrov erosi tehtävästään vapaaehtoisesti luottamuspulan vuoksi. (Vedemosti 14.1.2011; Kommmersant 14.1.2011) Pietarin hallinnon rahoittama Aapinen aloittaville pietarilaisille -opaskirja ilmestyi. Kulttuurikomitean tilaamassa kirjasessa selvitetään Pietarin lingvistisiä erityispiirteitä maahanmuuttajille ja vieraspaikkakuntalaisille. Ilmaiseksi jaettavan opaskirjan ensimmäinen painos on 3000 kappaletta ja siihen varattiin kaupungin budjetista 414 000 ruplaa. Kirjanen on saanut kritiikkiä eri maahanmuuttajaryhmiltä, joiden mukaan maahanmuuttajien integroimisessa on paljon tärkeämpiä asioita kuin kielellisten nyanssien selvittäminen. (Kommersant 21.1.2010) Pietarissa pidetyn perinteisen hyväntekeväisyyshuutokaupan tämänvuotinen vetonaula oli Pietarin kuvernöörin Valentina Matvienkon maalaama teos. Viidettä kertaa pidetyssä hyväntekeväisyystilaisuudessa kaupattiin tunnettujen venäläisten maalaamia teoksia, joiden tuotto käytetään lastensairaaloiden, kuntoutumiskeskusten ja kirkon toimintaan. Tänä vuonna maan johtokaksikko ei ottanut osaa tilaisuuteen. Matvienkon teos Uudenvuoden yö myytiin vaatimattomasti 6 miljoonalla ruplalla verrattuna viimevuotiseen presidentti Dmitri Medvedevin 51 miljoonaan tai edellisvuoden pääministeri Vladimir Putinin 37 miljoonaan ruplaan kivunneisiin hintoihin. Kokonaisuudessaan tänä vuonna huutokaupan tuotto oli 31,2 miljoonaa ruplaa. (Kommersant 24.1.2011) Pietarissa pidetään vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen arvonta ja toinen välieräottelu. Asiasta ilmoitettiin Pietarissa pidetyssä tilaisuudessa, jossa kansainvälisen jalkapallon kattojärjestön FIFA:n presidentti Sepp Platter sekä Venäjän urheiluministeri Vitali Mutko ja Venäjän jalkapalloliiton presidentti Sergei Fursenko allekirjoittivat sopimuksen jalkapallon MM-kisojen järjestämisestä Venäjällä vuonna 2018. Tilaisuus oli virallinen lähtölaukaus Venäjän MM-kisaisännyydelle, jonka Venäjä voitti kaksi kuukautta sitten Englannin, Hollanti-Belgian ja Espanja-Portugalin kesken. (Kommersant 24.1.2011) Pihkovassa yritetään hillitä nuorten poismuuttoa perustamalla uusi yliopisto. Viime vuoden lopussa pääministeri Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen Pihkovan valtiollisen yliopiston perustamisesta, jonka piiriin yhdistyy viisi kaupungissa ja sen alueella toimivaa korkeakoulua tai muuta oppilaitosta, mukaan lukien tällä hetkellä ainoa kaupungissa toimiva yliopisto, Pihkovan pedagoginen yliopisto. Hankkeen investoinniksi on arvioitu 1,15 miljardin ruplaa. Tällä hetkellä Pihkovan ja sen alueen peruskoulun suorittaneista jopa kolmannes muuttaa opiskelemaan muiden alueiden korkeakouluihin. (Kommersant 12.1.2011) 3

Laatokan kansallispuiston rajat alkavat määrittyä. Karjalan tasavallassa saatiin joulukuussa vihdoin aikaan poliittinen päätös Laatokan kansallispuiston perustamisesta. Hankesuunnitelmasta vastaava Rosgiproles on nyt esittänyt suunnitelman kansallispuiston lopullisista rajoista. Tämän suunnitelman mukaan kansallispuiston lopullinen pinta-ala tulee olemaan 1357 neliökilometriä, mikä on 120 neliökilometriä vähemmän kuin kansallispuiston aiemmassa hankesuunnitelmassa. Kansallispuistosta 799 km2 (59 %) tulee sijaitsemaan Lahdenpohjan piirissä, 336 km2 (25 %) Sortavalan piirissä ja 222 km2 (16 %) Pitkärannan piirissä. Kansallispuisto ulottuu lännessä Leningradin alueen rajalle ja idässä Pitkärannan piirin Leppäsillan kylään saakka. Pohjoisessa kansallispuisto rajoittuu Pietari-Sortavala- Petroskoi -federaatiotiehen. Kansallispuiston suunnitellusta pinta-alasta 63 % on maa-alueita ja 37 % vesialueita. (Karjalan Sanomat 2.2.2011) Karjalan tasavallan päämies Nelidov tapasi pääministeri Putinin Moskovassa. Keskusteluissa Putin vakuutti federaatiotason tukevan Karjalan infrastruktuuri- ja talousuudistuksia. Nelidov kertoi tapaamisessa Karjalan tärkeimpiä infrastruktuurihankkeita olevan tällä hetkellä teiden (ml. Värtsilän rajanylityspaikalle johtavan tien) ja siltojen perusparannukset sekä Petroskoin lentokentän laajennusja kehitystyöt. Myös Karjalan pienempien taajamien kaasuverkkoon liittäminen oli esillä prioriteettiaiheena. (Karelija 18.1.2011) Arkangeli sai uuden piispan. Arkangelin alueen uusi piispa Daniil (Dorovskih) aloitti uudessa virassaan vuoden alussa. Hän tuli seuraajaksi piispa Tiihonille, joka kuoli äkillisesti viime vuoden lokakuussa vain 47-vuotiaana. Piispa Daniil tuli Arkangeliin Etelä-Sahalinin ja Kurilin hiippakunnasta. (BarentsObserver.com 6.1.2011) Kaamos päättyi Murmanskissa. Aurinko nousi tiistaina 11. tammikuuta hieman horisontin yläpuolelle 34 minuutiksi. Tosin sää oli pilvinen ja lumisateinen, joten itse auringosta murmanskilaiset eivät päässeet nauttimaan. Paikalliset auringonpalvojat tempaisivat ja kokoontuivat nauttimaan valosta kaupungin eteläosaan hieman ennen odotettua auringonnousua. Kaikki paikalle saapuneet auringonpalvojat saivat muistoksi kunniamerkin. Kaamos kesti Murmanskissa 40 päivää. (B-port.com, MBNews.ru ym 11.1.2011) Uuden sukupolven sukellusvene Severodvinsk aloittaa jäiden lähdettyä. Severodvinsk, joka on saanut nimensä rakennuskaupunkinsa mukaan, on ensimmäinen uuden Graney-luokan sukellusvene. Toista saman luokan alusta alettiin rakentaa 2009. Severodvinskin rakennustyöt aloitettiin jo 1993, mutta valmistuminen lykkääntyi monta kertaa talousvaikeuksien takia. Severodvinskin sanotaan olevan kaikkein hiljaisin ja vaikein jäljittää. Se tulee olemaan pohjoisten vesialueiden raskaiten aseistettu sukellusvene: siinä on 24 risteilyohjusta, kahdeksan torpedoa, miinoja ja niin edelleen. Severodvinsk sijoitetaan luultavasti Kuolan niemimaalle ja se toimii Barentsinmerellä ja Arktiksella. (BarentsObserver.com 1.2.2011) 2. Sosiaalistaloudellinen kehitys Transitokuljetusten määrä kasvoi viime vuonna 15 %:lla Luoteis-Venäjällä. Etenkin Pietariin ja muihin Luoteis-Venäjän subjekteihin toimitettavien transitokuormien määrä on koko ajan lisääntynyt, vaikka Venäjän tulli on antanut ohjenuoraksi, että tullaus tulisi siirtää tehtäväksi rajalla. Viime vuonna Luoteis-venäjän tullihallinnon tulleissa tehtiin 802 000 transitotulli-ilmoitusta, kun vuonna 2009 niitä tehtiin 695 000. Asiantuntijat pitävät transitokuljetusten määrän kasvamista varsin epäilyttävänä saavutuksena ja kertovat, että suurin osa näistä kuljetuksista on tullattu maan sisäisissä tulleissa, ensisijaisesti Moskovan alueella. Syynä transitokuljetusten lisääntymiseen voidaan pitää myös sitä, että 4

Luoteis-Venäjän tärkeimmissä tulleissa on puutteita, tullikustannuksia on korjattu perusteettomasti ja alueella on liikenneongelmia. Alueen tullijärjestelmien kehitys riippuu paljolti siitä, kuinka nopeasti liikenne- ja logistiikkakeskukset saadaan otettua käyttöön Viipurin, Kingiseppin ja Pihkovan alueilla. Tullijärjestelmää voidaan kehittää lisäämällä tullivirkamiesten ammattitaitoa ja opettamalla heitä työskentelemään tiukasti lakia noudattaen. (Kommersant 27.1.2011) Pietarin teollisuustuotantoa kuvaava vuosittainen indeksi lähti jälleen kasvuun, myös Leningradin alueen teollisuusindeksi kasvussa. Vuoden 2010 indeksi oli edellisvuoteen verrattuna 108,9 prosenttia, kun vuoden 2009 indeksi laski vuoteen 2008 verrattuna 20,1 prosenttia. Eniten kasvua oli ajoneuvoteollisuudessa, joka Petrostatin tilastojen mukaan kasvoi 2,4-kertaisesti. Muita huomattavasti kasvavia teollisuusaloja viime vuonna oli muun muassa metallurgia (+26%), kemianteollisuus (+24%) ja lääketeollisuus (+24%). Myös Leningradin alueen teollisuustuotantoindeksi kasvoi viime vuonna ja se oli 114,8 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Leningradin alueella kasvua oli etenkin ajoneuvo-, puutavara- ja elintarviketeollisuudessa (Vedemosti 26.1.2011 ja 27.1.2011) Henkilöautojen valmistus Pietarissa lisääntyi huomattavasti viime vuonna. Vuonna 2010 Pietarissa valmistettiin noin 70 000 henkilöautoa, mikä on 3,5 kertaa enemmän kriisivuoden 2009 valmistusmäärään verrattuna. Koko Venäjän viime vuoden henkilöautojen valmistusmäärään suhteutettuna Pietarin osuus on kuitenkin vain noin 3,7 %. Asiantuntijat arvioivat, että mikäli Toyotan, GM:n, Nissanin ja Hyundain Pietarin-autotehtaiden suunnitelmat toteutuvat, Pietarissa saatetaan valmistaa tänä vuonna yli 230 000 henkilöautoa. (Kommersant 17.1.2011) Pietarin Nissan-tehdas alkoi valmistaa crossover-sarjan Murano-mallia. Tehtaan linjaston kapasiteetti riittää tulevaisuudessa jopa 50 000 Murano-mallin valmistamiseen vuosittain kysynnästä riippuen. Autot on tarkoitettu Venäjän markkinoille. Crossover-segmentin autot ovat Venäjällä erittäin suosittuja ja etenkin Muranon kysyntä on vahvassa kasvussa. Vuonna 2009 heinäkuussa toimintansa aloittaneessa pietarilaistehtaassa on aiemmin valmistettu Nissanin X-trail- ja Teana-malleja. (Vedemosti 12.1.2011) Suurten päivittäistavaraketjujen odotetaan laajentuvan vahvasti ympäri Luoteis-Venäjää kuluvan vuoden aikana. Esimerkiksi päivittäistavaraketju Diksi suunnittelee avaavan Pietarin lisäksi Leningradin alueelle, Pihkovaan, Novgorodiin ja Karjalaan vuoden aikana noin 40 myymälää. Vologdan alueelle puolestaan suunnitellaan avattavan vuoden sisällä 15 Polushka-valintamyymälää. Asiantuntijoiden mukaan päivittäistavaraketjut laajentavat toimintaansa maakuntiin, koska Pietarissa markkinat ovat jo vahvisti kilpaillut ja hyviä toimitiloja on vaikea löytää. Lähivuosien aikana Pietariin arvioidaan voivan avata korkeintaan kaksikymmentä hypermarkettia. (Vedemosti 11.1.2011) Kreikkalainen konsortio rakentaa jätteidenkäsittelylaitoksen Pietarin lähellä sijaitsevaan Janinon kylään. Krekkalaiskonsortio koostuu Helctor S.A ja Aktor S.A. yhtiöistä. Tällä hetkellä kaupunki pystyy käsittelemään vain neljänneksen yhdyskuntajätteistään, joita syntyy kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Uuden laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia vuodessa. Osa jätteistä poltetaan, mikä on huolestuttanut ympäristöjärjestöjä. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden lopussa ja saattaa loppuun 2015 mennessä. Investoinnin suuruus on 300 miljoonaa euroa (St. Petersburg Times 19.1.2011; Kommersant 21.1.2011) Pietarilaisyhtiö Polikompleks aikoo tehdä jättisaneerauksen omistamaansa kalan säilytys- ja jalostuslaitokseen. Yhtiö aikoo investoida 8,4 miljardia ruplaa Laukansuussa (Ust-Luga) sijaitsevaan laitokseen, jonka kautta voidaan tulevaisuudessa käsitellä vuosittain jopa 1,75 miljardia tonnia kalaa ja muita mereneläviä. Tämä on enemmän kuin puolet koko Venäjän vuosittaisesta kulutuksesta. 5

Suunnitelmien mukaan raaka-aineensa laitos tulee saamaan Suomesta ja Venäjältä. (Kommersant 28.1.2011) Pietarilainen lääkeyhtiö OAO Farmsintez ostaa virolaisen Kevelt AS -lääkeyhtiön. Kauppa on yhtiön ensimmäinen sen investointiohjelman puitteissa tekemä kauppa. Analyytikot arvioivat kaupan arvon olevan muutamasta kymmenestä tuhannesta miljoonasta satoihin miljooniin rupliin. Farmsintez on myös ryhtynyt rakentamaan Leningradin alueelle toista lääketehdasta, jonka arvo on 130 miljoonaa ruplaa. (Kommersant 17.1.2011) Pietarin metroasemien rakentaminen ja korjaus jää Peterburgski metropolitenille. Uuden kilpailutuslain mukaisesti ensimmäistä kertaa kilpailutetuille palveluille ei löytynyt Pietarin metron lisäksi yhtään hakijaa. Näin ollen kolmeksi vuodeksi solmittu 61,6 miljoonan arvoinen sopimus jäi edelleen tähänkin asti ainoalle alalla toimivalle toimijalle. (Kommersant 11.1.2011) Pietarin metroasema Petrogradskaja suljetaan kesällä suurremontin vuoksi 11 kuukaudeksi. Liikennekomitea on luvannut järjestää kaupunginosan asukkaille metroaseman sulkemisen ajaksi vaihtoehtoisia kulkureittejä. Aseman palvelukapasiteetti on 70 000 matkustajaa vuorokaudessa. Lähivuosien aikana samantapainen suurremontti on määrä tehdä myös Pushkinskaja, Narvskaja, Tehnologitsheskij-1 ja Grazhdanskij prospekt metroasemilla. (Kommersant 19.1.2011) Pietarin metron turvallisuutta aiotaan parantaa rakentamalla turvahuoneita. Vuoden loppuun mennessä 20 metroasemalle on määrä rakentaa tiloja, joissa voidaan muun muassa tarkistaa epäilyttävien matkustajien matkatavaroita. Kaupungin budjetista suunnitelmaan on alustavasti varattu 500 miljoonaa ruplaa. (Kommersant 3.2.2011) Leningradin alueen paikallisjunien matkahinnat nousivat 56 prosentilla. Kun aiemmin matkahinta oli 1,5 ruplaa kilometriltä on uusi hinta 2,35 ruplaa per kilometri. Alun perin hintaa haluttiin nostaa yli kaksinkertaisesti 3,8 ruplaan kilometriltä, mutta tämä kaatui paikallisten virkamiesten vastustukseen. Hinnannousun uskotaan ajavan matkustajia käyttämään maanteille kulkevaa joukkoliikennettä. Viime vuonna paikallisjunien kilometrikäyttö Leningradin alueelle pieneni yli 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. (Kommersant 20.1.2011) Venäläinen halpalentoyhtiö Avianova aikoo vähentää lentojaan Pietarista. Samalla lentoyhtiö ilmoitti, että se on toistaiseksi luopunut suunnitelmistaan perustaa toisen päätukikohtansa Pietariin. Päätöksen taustalla on se, ettei Avianova päässyt sopimukseen Pietarin Pulkovan lentokentän kanssa edullisesta palvelusopimuksesta. Asiantuntijoiden mukaan Avianovan ja Pulkovan väliset neuvottelut tulevat uudelleen ajankohtaisiksi vuonna 2013, kun lentokentän uuden terminaalin rakennustyöt valmistuvat. Tällä hetkellä Avianova lentää Pietarista kuuteen kaupunkiin Venäjälle: Sotshiin, Arkangeliin, Krasnodariin, Kalingradiin, Moskovaan ja Jekaterinburgiin. (Kommersant 21.1.2011) Pietarin kaupunki aikoo rahoittaa budjetistaan sosiaalista asunnontuotantoa 1,4 miljoonaa asuinneliömetriä vuoteen 2013 mennessä. Tänä vuonna kohtuuhintaisia asuinneliömetrejä aiotaan rakentaa 227 000 ja rahaa siihen on varattu kaupungin budjetista 8,3 miljardia ruplaa. Asuntokomitean puheenjohtajan Vjatsheslav Semenenkon mukaan tämän vuoden tuotanto saattaa kuitenkin jopa kaksinkertaistua, jos rakentamiseen löydetään lisävaroja. (Kommersant 19.1.2011; Vedemosti 19.1.2011) Pietarin hallinto on julistanut kilpailun Novo-Admiralteiskin sillan rakentamiseksi. Sillan on määrä yhdistää Vasilin saaren ja Novo-Admiralteiskin saaren ja valmistua vuoden 2013 kesään mennessä. Hankkeen enimmäisinvestoinniksi on määritelty 5,1 miljardia ruplaa. Kuusikaistaisen sillan on 6

tarkoitus palvella kuutta tuhatta autoa tunnissa ja sen rakentamisella pyritään helpottamaan liikenneruuhkia. Rakennuskilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa. (Kommersant 12.1.2011; Vedemosti 13.1.2011) Pietariin rakennettavasta jalkapallostadionista tulee yksi maailman kalleimmista. Pietarin varakuvernööri Roman Filimonov on ilmoittanut kaupungin budjetista rakennettavan stadionin investoinnin suurennettavan 23,7 miljardista ruplasta 33 miljardiin ruplaan. Hankkeen huomattavaa kallistumista selitetään kansainvälisten jalkapallo-ottelujen vaatimusten muuttumisella. Stadionista on myös tarkoitus rakentaa 67 000-paikkainen aiemman 62 000 paikan sijaan. Samalla ilmoitettiin stadionin valmistumisajankohdan myöhentämisestä lokakuuksi 2012. Vasilin saarelle rakennettava Gazprom-areenaksi nimetty stadion tulee toimimaan öljyjätti Gazpromin omistaman jalkapallojoukkue Zenitin kotikenttänä. (Kommersant 26.1.2011) Karjalan tasavallan ulkomaankauppa vuonna 2010 kasvoi edellisvuodesta, Suomi edelleen tärkein kumppani. Karjalan tullin julkaisemien tietojen mukaan sen toimialueella käytiin viime vuonna ulkomaankauppaa kaikkiaan 1,7 miljardin US-dollarin arvosta, josta vienti muodosti 85 % yli 1,4 miljardia dollaria. Tuontia tapahtui noin 255 miljoonan USD:n arvosta. Ulkomaankaupan arvo kasvoi taloudellisesti vaikeaan vuoteen 2009 verrattuna 36 %; vienti kasvoi 42 % ja tuonti 11 %. Viennin elpymistä auttoi Karjalan kaikkien tärkeimpien vientiartikkelien viennin piristyminen. Paperituotteiden viennin arvo kasvoi (38 milj. USD:lla) 463 milj. dollariin; kaivosteollisuuden tuotteiden (247 milj. USD:lla) 391 milj. dollariin; puutavaran (41 milj. USD:lla) 256 milj. dollariin; alumiinin (52 milj. USD:lla) 134 milj. dollariin. Myös ulkomaalaisten tilaajien toimittamista komponenteista valmistettavien valmiiden elektroniikkatuotteiden vienti kasvoi (22 milj. USD:lla) 41 milj. dollariin. Tuonnin puolella kasvu näkyi mm. alumiinioksidissa, jonka tuonnin arvo kasvoi (28 milj. USD:lla) 50 milj. dollariin, sähkölaitteissa (+20 milj. USD, yht. 50 milj. USD) ja paperituotteissa (+10 milj. USD, yht. 31 milj. USD). Karjalan tasavallan tärkein ulkomaankauppakumppani oli edelleen Suomi, jonka kauppavaihdon arvo oli 348 milj. dollaria (20 % Karjalan ulkomaankaupasta). Kakkosena tuli Hollanti, 17 % (277 milj. USD). Karjalan tasavallan ulkomaankaupan tärkeimmät toimijat ovat OAO Kondopoga, OAO Segezhskij TsBK, NAZ sekä OOO Karelskij okatysh. Näiden yhteenlaskettu ulkomaankaupan arvo muodosti 64 % Karjalan tasavallan koko ulkomaankaupan arvosta. (www.gov.karelia.ru, 27.1.2011) Karjalan tasavallassa keskustellaan uuden asuinrakentamisen hinnasta. Venäjän federaatiohallitus on antanut alueille tehtäväksi rakentaa vuosittain tietty laskennallinen määrä uusia asuntoja. Tämä on tuonut mukanaan keskustelun siitä, paljonko rakennusliikkeet tämän projektin myötä pääsevät laittamaan rahaa taskuihinsa ja paljonko uudet asunnot saisivat ostajille maksaa. Karjalan tasavallan johto on federaatiotason ohjeistuksen velvoittamana linjannut, että uusien asuntojen neliöhinta ei saisi ylittää 31 000 ruplaa (760 euroa). Petroskoissa, missä tapahtuu noin 70 % Karjalan asuntorakentamisesta, uusien asuntojen keskimääräinen neliöhinta on tällä hetkellä 46 000 ruplaa (1130 euroa), vanhojen puolestaan 42 000 ruplaa (1030 euroa). (Karelija 27.1.2011) Venäjä hallitus luonnostelee Arktiksen mineraaliohjelmaa. Ohjelman on tarkoitus olla valmis vuoteen 2012 mennessä. Maakaasun tuottajana Venäjä on maailman kärkipäässä (24% kaikesta maakaasusta) ja seitsemäntenä öljyntuotannossa (6%).Venäjä on käyttänyt 75 prosenttia öljy- ja kaasuesiintymistään, joten Venäjän mannerlaatan merellä olevat energialähteet muodostuvat tärkeiksi ja strategisiksi kohteiksi. Esiintymiä on löydetty Venäjän Barentsinmeren alueilta 51 kappaletta. Niistä kuuden arvioidaan olevan ainutlaatuisia. (BarentsObserver.com 14.1.2011) Suomalaiset energiayhtiöt katsovat kohti Jamalin niemimaan öljy- ja kaasukenttiä. Suomen ja Venäjän öljy- ja kaasutyöryhmät Sergei Hrutschevin ja Mikko Niinin johdolla tapasivat tammikuun lopulla Moskovassa Venäläis-suomalaisen hallitusten välisen talousyhteistyökomission kokouksessa. 7

Kokouksessa tiivistettiin yhteyksiä ja sovittiin tarjouskilpailujen tiedottamisesta puolin ja toisin. Suomen työryhmä esitteli offshore-nimellä kutsuttua innovaatio- ja yhteistyöklusteria (IFCO:ta). Suomi on kiinnostunut erityisesti porauslauttojen, alusten ja asennustöiden hoitamisesta. Jamalin niemimaalta on löydetty 11 kaasukenttää ja 15 öljykenttää, jotka ovat Gazpromin omistuksessa. (BarentsObserver.com 31.1.2011 ja Minergo Rossii 28.1.2011) Rosneft hakee yhteistyökumppaneita arktisella alueelle. Rosneft hakee 25 öljylähteelle lupaa, eikä sulje pois yhteistyötä ulkopuolisten partnereiden kanssa öljyn jalostamisessa. Yhtiöllä on jo 19 lupaa. Rosneft ja BP allekirjoittivat 14. tammikuuta sopimuksen yhteisestä arktisten resurssien valtauksista ja osakevaihdosta. Jättiyhtiöt sopivat myös yhteistutkimuksista ja hiilivedyn louhinnasta kolmessa paikassa Venäjän arktisella alueella. (B-port.com 21.1.2011) Kansallispuisto- ja kaivoshanke kilpailevat Hiipinätunturille. Hiipinätunturille kaavailtu kansallispuisto on päässyt valtakunnalliseen ohjelmaan, jonka Venäjän ympäristö- ja luonnonvaraministeriö on laatinut. Samalla alueella on menossa myös kaivoshanke. Fosforiyhtiöllä on lupa perustaa alueelle kaivos, eikä se ole valmis peruuttamaan hankkeitaan. Kaivos aiotaan rakentaa Hiipinän yhteen suosituimmista laaksoista, joka on merkittävä kesä- ja talvimatkailukohde. Uutisessa ympäristöjärjestöt muistuttavat, että läheisissä Oulangassa ja Paanajärvellä Suomessa käy 300 000 turistia ja kunta saa niistä 10 miljoonan euron voitot vuosittain. Toisaalta myös alueella vaikutusvaltainen oleva Apatitkaivosyhtiö kumppaneineen on merkittävä työllistäjä. Yhtiöt muistuttavat, että kansallispuistojen perustaminen Venäjällä vie yleensä aikaa jopa 10-15 vuotta. Hiipinällä se on kuitenkin tarkoitus tehdä nopeammin. (Murmanskij vestnik 18.1.2011) Murmanskin alueelta ennätysmäärä turisteja Pohjois-Suomeen uudenvuoden lomalle. Murmanskin tullin mukaan kymmenen lomapäivän aikana uutena vuonna kävi Suomessa ja Norjassa ennätysmäärä venäläisiä. Määrä oli melkein 25 300. Edellisvuonna samaan aikaan määrä oli 17 000. Autojen määrä nousi noin puolellatoista tuhannella noin 7 400:aan. Eniten rajanylittäjiä oli Sallassa, joka on lähimpänä Rovaniemeä ja Joulupukin kylää. Pelkästään Sallan kautta kulki yli 10 000 henkilöä. (Murmanskij Vestnik 13.1.2011) Murmansk päätti viimein budjetista melkein miljardi miinuksella. Murmanskin kaupunginneuvosto päätti tammikuun lopulla vuoden 2011 budjetista ja talousarviosta vuosille 2012-13, vaikkakin myöhässä. Talousarviossa odotetaan kaupungin saavan tuloja 7,694 miljardia ruplaa, kun taas menoja kertyy 8,46 miljardia. Alijäämäksi arvioidaan 8,2 prosenttia. Hänen mukaansa sosiaaliturvamaksujen ja palkkojen nostaminen sekä muiden kaupungin välttämättömät menot kasvattivat alijäämää yli miljardilla. Mutta tulonsiirrot budjetin sisällä antoivat mahdollisuuden kasvattaa menoja ylimääräisellä 120 miljoonalla. (Vetshernij Murmansk, Murmanskij Vestnik 28.1.2011) Logistiikkatapaaminen huhtikuussa Murmanskissa. Huhtikuuksi Murmanskiin valmistellaan ensimmäistä Arktik Logistik konferenssia, jossa käsitellään Murmanskiin suunniteltua liikenteen solmukohtaa. Konferenssissa keskustellaan uusista kansainvälisistä liikenneväylistä ja Pohjoisen merireitin laivaston kehittämisestä. (Murmanskij Vestnik 12.1.2011) Vuosi 2010 oli hyvä Kuolan kaivosyhtiölle. Toimitusjohtaja Sergei Seljandinin mukaan malmia louhittiin 8,595 miljoonaa tonnia eli 102 prosenttia enemmän kuin arvioitiin. Eniten louhittiin nikkeliä, 111,3 tuhatta tonnia, elektroliittikuparia 56,4 tuhatta tonnia ja kobolttia 2,5 tuhatta tonnia. Investointeihin kului 3,6 miljardia ruplaa. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan ja joitakin rakennustöitä jäi kesken. Pääsyyksi Seljandin sanoo työvoimapulan. (Murmanskij Vestnik 27.1.2011) 8

Kuolan ydinvoimalaan on hankittu uusia laitteita ja turvallisuutta. Kuolan ydinvoimala sijoitti noin 2,5 miljoonaa ruplaa kohteiden modernisointiin ja turvallisuuteen viime vuonna. Kolmannen reaktorin uusi hallinta- ja suojelujärjestelmä on laatuaan ensimmäinen Venäjällä ja se toimii esimerkkinä uusille ydinvoimaloille. Yksi tärkeistä projekteista on myös jätehanke, jossa 300 kuutiometriä vuosittaista radioaktiivista ydinjätettä jalostetaan 190 tonniksi ei-radioaktiiviseksi suolatuotteeksi. (Murmanskij Vestnik 5.1.2011) 3. Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö 6,8 miljoonaa henkilöä ylitti rajan viime vuonna. Suomen ja Venäjän rajan ylitettiin vuonna 2010 yhteensä 6,8 miljoonaa kertaa. Se on 15 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Eniten oli Vaalimaan- Torfjanovkan asemalla, jossa laskettiin 2,7 miljoonaa rajanylitystä. Päiväennätys tuli 3. tammikuuta, jolloin 47 000 henkilöä ylitti maiden rajan. Sallan raja-asema ylitettiin 100 000 kertaa vuonna 2010. (BarentsObserver.com 7.1.2011) Uusi viisumikeskus avataan Pietarissa 11.2. Kansainvälinen VFS Global -yritys avaa viisumikeskuksen Olympic Plaza -kauppakeskuksessa osoitteessa ul. Stemjannaja 21/5, ja sille ulkoistetaan viisumihakemusten vastaanotto ja valmiiden viisumien luovuttaminen. Viisumeihin liittyvät päätökset tekee jatkossakin pääkonsulaatti. Pietarin pääkonsulaatin mukaan uusi viisumikeskus ratkaisee viisuminhakijoiden entisen jonotusongelman, sillä uudessa viisumikeskuksessa jonotusaika on korkeintaan 15 min. Viisumikeskuksen tilat tulevat sijaitsemaan kahdessa kerroksessa, ja niiden yhteispinta-ala on 3000 m2. Asiakaspalveluluukkuja siellä on yhteensä 83. Viisumikeskukseen tulee noin 200 työntekijää. Pääkonsulaatin vastaanottamien viisumihakemusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2010 Pietarissa käsiteltiin ennätykselliset 743 485 hakemusta. Vastaavanlainen mutta pienempi viisumikeskus toimii jo Moskovassa. 4. Suomi Luoteis-Venäjän tiedotusvälineissä Ulkomaalaisten maanostokielto ja Suomen reagointi siihen oli näkyvästi esillä Luoteis-Venäjän mediassa tammikuussa. Asiaa käsiteltiin niin sähköisessä mediassa kuin printtipuolella ja monin paikoin sitä pohdittiin myös analyyttisesti. Suomen ulkoministeriön Venäjälle lähettämä selvityspyyntö raja-alueiden maanosto-oikeuden rajoittamisesta uutisointiin laajasti, samoin Alexanderin Stubbin näkemys siitä, että Suomi korostaa maakaupoissa vastavuoroisuutta. Tältä pohjalta viestimissä pohdittiin, kuinka Venäjän rajoitus vaikuttaa Suomen suhtautumiseen noin 5000 venäläisen Suomessa omistamaan kiinteistöön. Useassa viestimessä kerrottiin, että asiasta tullaan keskustelemaan helmikuussa ulkoministeri Stubbin Venäjän vierailun yhteydessä. Myös presidentti Tarja Halosen YLE:n aamu-tv:ssä antama lausunto, jonka mukaan kiistaa ei pidä paisutella välitettiin venäläisessä mediassa. Lapsiasioista uutisointi jatkui kiihkeänä. Suurimman huomion sai Porin käräjäoikeuden päätös, jonka mukaan Rimma Salonen ei saa Anton-poikansa väliaikaista huoltajuutta. Salosen kerrotaan ottaneen päätöksen jälkeen yhteyttä venäläisiin korkeisiin viranomaisiin ja presidentin alaisuudessa toimivaan lapsiasiainvaltuutettuun Pavel Astahoviin. Astahovin mukaan Salosen kannattaa edelleen vaatia oikeuksiaan muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kautta. Monessa uutisessa mainitaan Salosen virallisena edustajana Johan Bäckman, jonka mukaan oikeuden päätös on poliittinen ja russofobinen. Uutisoinnissa nostettiin myös useasti esiin käsitys, jonka mukaan Antonia on manipuloitu vihaamaan Venäjää. Luoteis-Venäjän mediassa kerrottiin myös pääministeri Mari Kiviniemen ehdotusta uuden lapsi- ja perheministerin viran perustamisesta. 9

Venäläisen median kiinnostus Allegro-junaa kohtaan säilyi myös tammikuussa. Allegroa esitteleviä ja sen matkustajamääristä kertovia uutisointia näkyi viestimissä. Venäjän TV:n pääkanavan Rossija 1:n uutislähetyksessä kerrottiin keväällä Helsingin ja Pietarin välillä alkavan liikennöidä yhteensä neljä Allegro-junaa. Mediassa sai näkyvyyttä myös kahden venäläisnuoren kuolintapaus, kun he jäivät Allegro-junan alle. Samoin Allegron teknisistä vioista kerrottiin viestimissä. Pohjoismaiden ja Baltian johtajien tapaamisesta Lontoossa kerrottiin venäläisissä viestimissä. Maiden kerrottiin keskustelevan pohjoisen federaation perustamisesta, jotta nämä maat voisivat tarkkailla jääkarhuja ja pitää silmällä venäläisiä. Useat viestimet muotoilivat asian niin, että Skandinavian maat uhkaavat Venäjää arktisella mini-natolla. Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden alkamisesta uutisoitiin Luoteis-Venäjän mediassa. Uutisoinnissa keskityttiin lähinnä kertomaan itse Euroopan kulttuuripääkaupunki -käsitteestä ja sen historiasta sekä mainittiin myös Tallinnan olevan Turun ohella tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kulttuuriuutisista myös Helsingin Guggenheim-museon selvitys nousi esille mediassa. 10