(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)

13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Suhdanne- ja kasvuanalyysiä 6. Elinkustannusten mittaamisesta Nämä asiat ovat pääosin Taloustieteen oppikirjasta tuttuja. Ne kerrataan siksi lyhyesti vain muutamaan asiaan keskittyen: kiertokulkukaavio, bkt, huoltotase ja sen erät, reaalinen bkt, inflaatio. Jakso 5 on uutta asiaa. 1

1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä ostajan menot ovat tuloa jollekin Bruttokansantuote (BKT) (gross domestic product, GDP) mittaa kansantalouden tuloja ja menoja tämä käy myös ilmi kansantalouden kiertokulkukaaviosta (kuvio 1) 2

Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular- flow diagram) Tulot tuo&eiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuo&eiden hinnat Myydyt tuo&eet Ostetut tuo&eet Menot tuo&eisiin (bkt:n käy&ö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuo&eiden tarjonta Kulu8ajat - tarpeet ja hyvinvoin7 - tuotantopanosten tarjonta - tuo&eiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotantokustannukset Tuotannontekijätulot (bru&okansantulo) 3

Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö bruttokansantuote BKT mittaa kokonaistuotannon arvoa bruttokansantulo BKTL kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja bruttokansantuotteen käyttö esittää kokonaiskysyntää eli sitä mihin tulot käytetään (suljetussa taloudessa = kulutus + investoinnit) 4

Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Ks. tarkemmin Taloustieteen oppikirja, luku 8 5

Esimerkki (Taloustieteen oppikirja) Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on ainoa lopputuote, jonka valmistuksessa jauhoja käytetään välituotteena. Vehnä on puolestaan jauhojen tuotannon välituote. Näiden kolmen toimialan menot ja tulot euroina ovat seuraavat: Vehnä Jauhot Leipä Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Kokonaistuotos 20 50 100 Välituotekäyttö - 20 50 Palkat 16 20 30 Korot ja osingot 4 10 20 a) Loppukäyttömenetelmän mukaan leipä on ainoa lopputuote, joten BKT on leivän tuotannon arvo eli 100 euroa. b) Arvonlisäys lasketaan toimialoittain vähentämällä kokonaistuotoksesta välituotekäyttö ja summaamalla yhteen: 20 + (50-20) + (100-50) = 100 euroa. c) Tulomenetelmässä lasketaan tuotannontekijätulot yhteen: (16+4) + (20+10) + (30+20) = 100 euroa 6

Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bruttokansantuote, Y + = + + Tuonti, M Kulutus, C Investoinnit, I Vienti, X Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Bruttokansantuote tuotetaan maassa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa Vienti on keino maksaa tuonti 7

Kansantalouden tilinpidon järjestelmä Bruttoarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bruttoarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bruttokansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vienti - tuonti Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Bruttokansantuote ja tulo; huoltotase http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin kan vtp/?tablelist=true 8

2. Bruttokansantuote Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo Suomen BKT:ssa on mukana kaikkien Suomessa toimivien tuotantoyksiköiden tuotanto, mutta ei siis ulkomailla toimivien suomalaisten yksiköiden tuotanto välituotteiden tuotantoa ei lasketa mukaan jolloin BKT mittaa arvonlisäystä Bruttokansantuotteeseen ei lasketa kotityön arvoa (sille on oma satelliittitilinpito ) eikä ympäristöhaittoja (joita varten kehitetään vihreää tilinpitoa ) mutta virallisen talouden ulkopuolella tapahtuva toiminta (harmaa talous, rikollisuus) lasketaan arvioimalla 9

Esimerkki: ruuan valmistus Ainekset 400 g kypsää lihaa, kinkkua tai makkaraa 6 kypsää perunaa 2 isoa sipulia 2 rkl voita suolaa mustapippuria myllystä 1 kananmuna jokaiselle ruokailijalle Lisäkkeeksi: maustekurkkua etikkapunajuuria Resepti Kuutioi liha ja perunat. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja hauduta sipulisilppu kauniin läpikuultavaksi. Lisää kuutioitu liha tai makkara ja peruna. Kuumenna kunnolla, mutta älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista jokaisen annoksen päälle vielä kananmuna. Tarjoa pyttipannun kanssa maustekurkkua ja etikkapunajuuria Pyttipannuateria BKTkontribuutio= pyttipannuaterian hinta aineksien arvo http://100parastaruokaa.ning.com/profiles/blogs/38-pyttipannu 10

Loppukäyttömenetelmän kautta tarkastellen bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut nettovienti NX eli vienti tuonti, X - M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 11

Taulukko 1. Suomen BKT vuonna 2014 (huoltotase) Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote mrd. kohti, % 1 Kulutusmenot 164,5 80,0 Yksityiset kulutusmenot 113,6 55,4 Julkiset kulutusmenot 50,9 24,8 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 41,6 20,3 Yksityinen 33,2 16,2 Julkinen 8,4 4,1 3 Varastojen muutokset 1,4 0,7 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti -1,6-0,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77,8 37,9 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 79,4 38,7 5 Tilastollinen ero -0,7-0,3 Bruttokansantuote markkinahintaan (= 1+2+3+4+5) 205,2 37 559 100,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 12

Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet 1975-2014, % 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Ne;ovien< Nettoviennin kääntyminen negatiiviseksi ja yksityisten investointien vähäisyys ovat huolenaiheita 13

Bruttokansantuotteen hintakäsitteet Perushinta = hinta, joka maksetaan tuotteesta tuottajalle (ei sisällä tuoteveroja, mutta sisältää tuotetukipalkkiot) käytetään silloin kun halutaan kuvata asioita tarjonnan (esim. yritysten ja toimialojen kannalta) laskettaessa vaikkapa toimialojen BKT-osuuksia, kuten seuraavassa taulukossa ja kuviossa Ostajanhinta (markkinahinta) = hinta, jonka ostaja tuotteesta maksaa käytetään kuvattaessa asioita BKT:n käytön kannalta esimerkiksi laskettaessa kulutuksen ja investointien BKTosuuksia Perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot + kaupan ja kuljetuksen lisät = ostajanhinta 14

Toimiala, vuosi 2014 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3 C Tehdasteollisuus 29,6 16,7 D Energiahuolto 4,0 2,2 E Vesi- ja jätehuolto 1,7 1,0 F Rakentaminen 11,0 6,2 G Kauppa 17,0 9,6 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 3,0 L Kiinteistöalan toiminta 21,9 12,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 3,3 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3 P Koulutus 10,2 5,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,6 10,0 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,7 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 176,7 100,0 Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2 Keskiväkiluku, 1 000 henkeä 5 463 Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa 37 559 15

Kuvio 2. Kansantalouden tuotantorakenne 1975-2014 55 50 Osuus brudoarvonlisäyksestä, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostus kuin tehdasteollisuus Alkutuotanto Tehdasteollisuuden bktosuus on supistunut rajusti viime vuosina, yksityisten palvelujen kasvanut 16

3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin vuoden 2013 BKT vuoden 2013 hinnoin arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua esimerkiksi vuoden 2013 BKT esitettynä vuoden 2010 hinnoin Kun käytettävissä on BKT-deflaattori eli hintaindeksi (esim. 2010 =100), joka kuvaa lopputuotteiden hintojen kehitystä, voidaan nimellinen BKT muuttaa reaaliseksi eli kiinteähintaiseksi : Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 2010 ) 100

Suomen BKT 1975-2014 (mrd. euroa) 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Nimellinen eli käypiin hintoihin ilmaistu BKT Reaalinen eli viitevuoden 2010 hintoihin ilmaistu BKT 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuosi 2014: nimellinen BKT = 205,2 mrd BKT-deflaattori = 110,1 => reaalinen BKT eli BKT vuoden 2010 hintaisena = (205,2/110,1) x 100 = 186,3 mrd Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 18

Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua BKT:n volyymi-indeksi, 2010 = 100 BKT:n volyymin muutos, % vuodessa 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-9 -8-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 19

4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia Siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet Perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset Tilipitojärjestelmän avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 1 edellä Richard Stone, 1913-1991 20

5. Suhdanne- ja kasvuanalyysiä Edellä opittiin, että miten BKT:n määrää mitataan Talouskasvua ja suhdannevaihteluita mitataan BKT:n määrän eli volyymin muutoksilla Samalla tavoin voidaan mitata kokonaiskysynnän erien (C, G, I, X-M) määrät ja muutokset sekä toimialojen arvonlisäysten määrät ja muutokset Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseesta eli huoltotaseesta voidaan laskea kokonnaiskysynnän eri komponenttien vaikutukset kokonaiskysynnän volyymin kasvuun Tällä on käyttöä myöhemmin, kun otamme kantaa suhdannekehitykseen ja politiikkaan Toimialoittaisista arvonlisäyksistä saadaan puolestaan laskettua eri toimialojen kontribuutiot bruttokansantuotteen volyymin kasvuun Tästä puolestaan on hyötyä, kun mietimme tuotantorakenteen muutoksen vaikutusta 21

Huoltotase vuonna 2014 (taulukosta 1) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Käyvin hinnoin, mrd. euroa Osuus bkt:sta % Määrän muutos, % Bruttokansantuote, P Y Y 205,2-0,4 Tuonti, P M M 79,4 38,7 0,0 Vienti, P X X 77,8 37,9-0,7 Yksityinen kulutus, P C C 113,6 55,4 0,5 Julkinen kulutus, P G G 50,9 24,8 0,2 Yksityiset investoinnit, P I I 34,6 16,9-3,8 Julkiset investoinnit, P I I 8,4 4,1-0,9 Tilastollinen ero -0,7-0,3 P Y Y + P M M = P C C + P G G + P I I + P X X => P Y Y = P C C + P G G + P I I + P X X - P M M P Y = BKT:n hinta, Y = sen määrä jne

Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot BKT:n kasvuun Edellisen taulukon viimeinen sarake näyttää miten BKT:n ja sen osatekijöiden määrät ovat kasvaneet viime vuonna Periaatteessa kunkin osatekijän kontribuutio BKT:n kasvuun voidaan laskea kertomalla osatekijän volyymin kasvu osatekijän osuudella BKT:sta Y = C + G + I + X M => ΔY = ΔC + ΔG + ΔI + ΔX ΔM => ΔY/Y = ΔC/Y + ΔG/Y + ΔI/Y + ΔX/Y ΔM/Y => ΔY/Y = (C/Y)ΔC/C + (G/Y)ΔG/G + (I/Y)ΔI/I +(X/Y)ΔX/X (M/Y)ΔM/M = s C ΔC/C + s G ΔG/G + s I ΔI/I +s X ΔX/X s M ΔM/M Käytännössä lasketaan siten, että kunkin kysyntäerän volyymin kasvu kerrotaan sen erän edellisen vuoden nimellisellä bkt-osuudella s 23

Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 Ne/ovien4 Julkiset investoinnit Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot Bru/okansantuote markkinahintaan 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 24

Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot BKT:n kumulatiiviseen kasvuun Bkt:n kumulatiivinen kasvu ja kokonaiskysynnän erien kontribuutiot, % 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Bru0okansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset investoinnit Ne0ovienE 25

Mitä opimme? Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 2009 ja 2013 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Eikö elvytyksellä siten ole vaikutusta? Ei suoraan, mutta mahdollisesti kerroinvaikutuksen kautta Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen Eikö vienti olekaan tärkeä suhdannekehityksen selittäjä? Kyllä, mutta investointien kautta Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri Teollisuuden investoinnit ovat riippuvaisia viennistä Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien likimain nolla tarkastelujaksolla eroja kuitenkin jakson sisällä erityisesti nettoviennissä ja investoinneissa 26

Toimialojen kontribuutiot kansantalouden kokonaistuotannon eli bruttoarvonlisäyksen kasvuun Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot tuotetukipalkkiot Kansantalouden bruttoarvonlisäys Y muodostuu toimialojen bruttoarvonlisäyksien Y i summana Y = Y 1 + Y 2 + +Y N Bruttoarvonlisäyksen kasvu ΔY = ΔY 1 + ΔY 2 + + ΔY N => ΔY/Y = ΔY 1 /Y + ΔY 2 /Y+ + ΔY N /Y => ΔY/ Y= (Y 1 /Y)ΔY 1 /Y 1 + (Y 2 /Y)ΔY 2 /Y 2 + + (Y N /Y)ΔY N /Y N = s 1 ΔY 1 /Y 1 + s 2 ΔY 2 /Y 2 + + s N ΔY N /Y N Toimialan kontribuutio kasvuun = toimialan osuus s i = Y i /Y arvonlisäyksestä kertaa toimialan arvonlisäyksen määrän kasvu ΔY i /Y i laskennassa painoina käytetään edellisvuoden nimellisiä osuuksia 27

Toimiala, vuosi 2014 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8-0,2 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3-10,4 C Tehdasteollisuus 29,6 16,7-0,8 D Energiahuolto 4,0 2,2 4,4 E Vesi- ja jätehuolto 1,7 1,0 0,9 F Rakentaminen 11,0 6,2-3,7 G Kauppa 17,0 9,6-0,4 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0-2,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6-2,9 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 5,1 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 3,0 11,9 L Kiinteistöalan toiminta 21,9 12,3 0,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0-1,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 3,3-2,1 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3-1,2 P Koulutus 10,2 5,8-0,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,6 10,0-2,2 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3-2,1 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,7-1,0 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 5,7 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 176,7 100,0-0,4 Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2-0,4 Keskiväkiluku, 1 000 henkeä 5 463 Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa 37 559

Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin vuosikasvuun Kontribuutiot kokonaistuotannon (bruttoarvonlisäys) kasvuun, prosenttiyksikköä 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0-1 -1-2 -2-3 -3-4 -4-5 -6-7 Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Muu jalostustoiminta -5-6 -7-8 -9-10 Tehdasteollisuus Alkutuotanto BruFoarvonlisäys perushintaan 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-8 -9-10 29

Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu (%) ja sektorien kontribuutiot (prosenttiyksikköä) 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Bru0oarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 30

Tulkintaa Edellä esitettyjen kuvioiden informaatiosisältö on sama. Ne ovat vaihtoehtoisia tapoja kuvata toimialojen/sektorien merkitystä Kumulatiivinen kasvu on muodostettu vuotuisista kasvuvauhdeista lähtemällä vuodesta 2000 = 0 ja lisäämällä siihen vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne Vuoteen 2007 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa (toimialat G-N) Vuonna 2008 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus eikä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut Yksityiset palvelut pitivät kasvua yllä Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 2008 jälkeen Seuraava kuvio näyttää, että 1990-luvun lamassa tilanne oli erilainen Tehdasteollisuuden kontribuutio kääntyi nopeaan kasvuun, mutta palvelujen kontribuutio elpyi hitaasti: lama näkyi kotimaisilla markkinoilla 31

Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun 1990-2014 % 50 45 40 35 30 25 20 Kansantalouden kokonaistuotanto Yksityisten palvelujen kontribuu=o Tehdasteollisuuden kontribuu=o Julkisten palvelujen kontribuu=o Muun tuotannon kontribuu=o 15 10 5 0-5 -10 1990 1995 2000 2005 2010 2015 32

Tehdasteollisuuden merkitys vähenee meillä ja muualla: Suomessa muutos on ollut raju Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % 30 25 20 15 10 5 Saksa Suomi Ruotsi EU-15 Yhdysvallat Tanska Iso-Britannia 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Eurostat 33

6. Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa Hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi tuottajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia Muodostetaan laskemalla samansisältöisen kulutuskorin hinta eri vuosina (esim. 1 maito ja 2 leipää) 34

Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2010 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2010) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin 51 000 hintatietoa. Tietoja kerätään noin 2 600 liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 35

Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia (Tilastokeskus) 36

Kuvio 4. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, 1980-2015, prosenttia 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Inflaatio on muuttunut deflaatioksi. Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on 2 % (tai vähän sen alle) Vuoden 2015 inflaatiovauhti oli -0,2 % Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi 37

Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs, suomeksi YKHI) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy hieman eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 38

Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/indikaattorit/pages/default.aspx 39

BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKTdeflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 40

Inflaation mittaamisen tarve ja ongelmia Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja ja korkoja eri vuosina reaalipalkka = nimellinen palkka/hintataso reaalikorko = nimellinen korkokanta miinus inflaatiovauhti Ongelmia aiheuttavat uudet tuotteet indeksit eivät ota huomioon, että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin, joita ei ole alkuperäisessä korissa kulutuskoria uudistetaan siksi 5 vuoden välein Vaikeaa on myös tuotteiden laadun muutoksen mittaaminen samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) 41