- 205 - N:o 20 PÖYTÄKIRJA Suomen Sosialidemokraattisen Puopuoluetoimikunnan joka pidettiin syyskuun 1967 alkaen kello 10.50. Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat puoluetoimikunnan jäsenet: Olavi Lindblom, Erkki Raatikainen, Sylvi Siltanen, Pentti Viita, Väinö Vilponiemi, Antero Väyrynen ja K.-A. Fagerholm sekä puoluetoimiston toimihenkilöt Anssi Kärkinen, Pentti Ketola, Pekka J. Korvenheimo, Kaj Laxen ja Jaakko Turkka. Suomen Sosialidemokraattia edusti Atte Pohjanmaa. Puhetta johti Olavi Lindblom (1-2 ja 8 -) ja K.-A. Fagerholm (3-7 ). Sihteerinä toimi Jaakko Turkka. 1. (280.) Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja pää- Kokouksen laillisuus tösvaltaiseksi. 2. (281.) Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Antero Väyrynen övtäkir.lan tarkista ja K.-A. Fagerholm. 3. (282.) Merkittiin tiedoksi, että 13.7. päätetty puoluetoimi- Nuorisokeskustelu kunnan ja nuorison edu keskustelutilaisuus järjeste- tään 28.9. kello 19 Ту puolueen ulkopuolisille 4. (283 S.) Sosialidemokratian päivää päätettiin viettää 4.-5Л1. Päivän tilaisuuksista suoritetaan radiointi»puolueiden pu- Sosialidemokratian Päivä heenvuoro" lähetyksessä 5. (284.) Korvenhe antoi selostuksen yhteispohjoismaisen vai- Raportti Kreikasta xr^iriman 14.-21.8.1967. tuuskunnan tutu (Liite n:o 116.)
- 206 - Keskustelussa todettiin tarpeelliseksi kiinnittää huomi ta erityisesti poliittisten vankien asemaan ja hyväksyttiin Kreikkaa koskeva julkilausuma esitetyssä muodossa. (Liite n: 117.) 6. (285.) Kansalaissodan Muis tomerkkiyhdistys Esiteltiin vuoden 1918 Kansalaissodan Muistomerkkiyhdistyksen kirje, jossa pyydetään puolueen edustajan nimeämistä palkintolautakuntaan. Raatikainen esitti, että aikaisemman kannan mukaisesti emme osallistu sodan juhlintaan. Näin ollen emme myöskään tällä kertaa osallistuisi siihen tässä yhteydessä. koukseen. Keskustelun jälkeen asia pantiin pöydälle seuraavaan ko- 7. (286.) Veikko Jala van kirje Raatikainen esitteli Veikko Jalavan kirjeen (liite n:o 118), joka käsitteli Sosialidemokraattisen Puolueen suhtautumista valtion hallintokoneistoon ja virkamieskuntaan, esittäen, että kirjeessä esitettyjen näkökohtien mukainen periaatteellinen pöytäkirjamerkintä voitaisiin tehdä ja että ao. kirje lähetettäisiin hallitusryhmän jäsenille tiedoksi. Puoluetoimikunta hyväksyi kirjeessä esitetyt näkökohdat periaatteessa todeten, että toimeenpanoviranomaisten kasvavan vaikutusvallan huomioon ottaen on virkamieskunnan täydennykseen nykyisten voimasuhteiden mukaiseksi ja sosialidemokraattisten virkamiesten tukemiseen kiinnitettävä aikaisempaa suurempaa huomiota, ettei virkamieskunnan taloudellista ja hallinnollista valtaa käytetä vastoin poliittisen vallan Kirje lähetettiin tiedoksi hallitusryhmän jäsenille.
- 207 - I 8. (287.) Puoluetoimikunta valitsi maaseututoimi kannan sihteerin Maaseutu» toimikuntehtävään yksimielisesti Keski-Suomen piirin sihteerin Mau- nan sihteenu Ihalaisen. Väyrynen luu mielipiteitä, joissa kaivataan myös kentälle lisävoimia eikä vain puoluetoimistoon. Raatikaisen todettua, että tällä kertaa ei ollut kysymyksessä uuden paikan perustaminen ja ettei puoluetoimistoon ole toistaiseksi tullut kuin kaksi uutta toimitsijaa (tutkimussihteerit) kertoi Raatikainen, että puolueen kenttäverkostosta tehdään parhaillaan kokonaisselvitystä, jonka valmistuttua voidaan mahdolliset täydennykset suorittaa perustellusti. ri 9 S. (288.) Puoluetoimikunta päätti, että puoluetoimistoon hankiф taan STT:n koko uutismateriaali ilman julkaisemisoikeutta, jolloin se saadaan n. 5*000 markan vuosikorvauksella. Tätä pidettiin keskustelussa hyödyllisenä ja tarpeellisena erityisesti TST:n toimittajien informaation, mutta myös puoluetoimiston työskentelyn kannalta. 10. (289.) Sos.-dem. Puolueen Keski-Suomen piirin esitys velan suorittamisesta. STT:n uutispalvelu Keski-Suomen piirin velka Ketolan esityksestä puoluetoimikunta hyväksyi velan suorittamisen siten, että 15 % maksetaan tänä vuonna ja 15 % ensi vuonna. 11. (290.) Aarne Paanaselle päätettiin järjestää läksiäiset. Ajankohdaksi sovittiin 19-9. tai sen jälkeen Paanaselle Aarne Paanasen läksiäiset
- 2 0 8 - I sopivana iltana. 12. (291 S.) Raatikainen totesi ammattiyhdistysliikkeen eheyttämiskysymyksestä, että julkilausumaluonnokseen on tehty puoluetoimikunnan viime kokouksessaan tekemän päätöksen mukaisia muutoksia, jotka käyvät ilmi puoluetoimikunnalle jaetuista monisteista (liite n:o 119). Hän totesi, että tänään (5.9.) iltapäivällä käytävässä keskustelussa olisi siirryttävä seuraavaan vaiheeseen, eli keskusteluihin TPSL:n edustajien kanssa. Raatikaisen esityksen mukaisesti puoluetoimikunta antoi puolueen neuvottelijoille valtuudet käydä keskusteluja myös TPSL:n kanssa, kun nyt lausumasta on SKP:n kanssa sovittu. Luottamuksellisena informaationa Raatikainen kertoi, että Vihtori Rantanen on kahta eri tietä lähettänyt sanaa toivomuksesta keskusteluihin suoraan TPSL:n kanssa. Lindblom totesi, että TPSL:ää ei voida lähestyä vähemmällä kuin kahden paikan tarjouksella, mutta enempäänkään ei voida mennä. Olemme siitä lähteneet ja siinä pysyneet, että mikäli TPSL:lle tulisi useampia paikkoja, ne ovat poissa kommunistien osuudesta, joksi on ajateltu 8. Lindblom puuttui vielä kannanottoa vaativaan kysymykseen julkilausuman allekirjoittamisesta esittäen muotoa, että alkukappaleessa mainittaisiin keskusteluista ja viimeisessä lauseessa todettaisiin, että nyt SDP sanoo sosialidemokraateille käsityksensä tästä kysymyksestä. Yhteisesti allekirjoitettua julistusta ei siis annettaisi. Raatikainen kertoi, että kommunistien koko keskuskomitea on koolla ensi viikolla, johon kokoukseen aaltoslaiset ovat
- 209 - erityisesti valmistautuneet, koska kommunistit ovat sivuuttaneet TPSL:n näissä keskusteluissa. Hän kehotti vakavasti harkitsemaan, että voitaisiin lausuma allekirjoittaa yhdessä kommunistien kanssa, mikäli TPSL ei siihen tule mukaan, sillä tällöin SKP asettuisi meidän kanssamme TPSL:ää vastaan. Mutta jos TPSL hyväksyy lausuman, silloin alkukappaleessa mainittaisiin keskusteluihin osallistuneet puolueet. Puoluetoimikunta päätti palata allekirjoituskysymykseen myöhemmin.. (292.) Puoluetoimikunta päätti Raatikaisen esityksestä, että maaliskuussa Internationaalin toimiston kokouksessa Lontoossa esitetty ilmoitus puoluetason yhteyksien avaamisesta toistettaisiin Neuvoston kokoukselle. Idänsuhteista Raatikainen kertoi, että "kuulopuheiden varassa on kaksi ristikkäistä tietoa", ensinnäkin simonistien levittämä, jonka mukaan Neuvostoliitto ei tule syksyn kuluessa tekemään mitään aloitetta, toiseksi Raatikaisen omien lähetystöyhteyksien kautta saama tieto, että asia on erittäin ajankohtainen. SNK:n edustajille on äskettäin tullut jälkimmäisen mukainen tieto. Raatikainen esitti, että puoluetoimikunnan tulisi varsin pian ilmaista lähetystön kautta halukkuus yhteyksien solmimiseen. Viita korosti, että erilaisia tietoja valui jo viime keväänä, jolloin hän esitti yhteydenpidon valmistelua annettavaksi kansainväliselle toimikunnalle. Viita korosti, että puoluetoimikunnan pitäisi ottaa suhteiden kehittäminen enemmän omaan hoitoonsa. Fagerholm huomautti, ettei ole hyvä, jos puoluetoimikunta tekee aloitteen ja saa pakit. Kyllä tällaisessa asias- Puolueen kansainväliset yhteydet ja valmlstau fcumlnen Sosialistisen Internationaalin Neuvoston kokoukseen i- Э-
- 2 1 0 - I sa henkilöiden tulee ensin tunnustella Ja varmistaa etukäteen, totesi hän. Vilponiemi vahvisti Raatikaisen SNK:ta koskevan lausuman todeten, että eräiden lähetystön edustajien taholta oli ilmoitettu suhteissa tänä syksynä siirryttävän konkreettiselle tasolle. Väyrynen kannatti Raatikaisen molempia esityksiä ja oli valmis jo tässä kokouksessa tekemään periaatepäätöksen myös idänsuhteiden osalta. Puoluetoimikunta päätti Raatikaisen mukaisesta esiintymisestä Internationaalin Neuvoston kokouksessa ja siirsi päätökset idänsuhteiden osalta seuraavaan kokoukseen. 14. (293.) Ptk:n ja Puoluetoimikunnan ja asiantuntijatoimikuntien yhteiset asiantuntijatoimikun- kokoukset 6.10.1967 on suunniteltu järjestettäväksi puoluetien yhteiset kokoukset toimikunnan ja kansainvälisten asiain toimikunnan sekä sen alaisten työryhmien yhteinen kokous sekä 24.10. puoluetoimikunnan ja kotimaisia asioita käsittelevien toimikuntien ja työryhmien yhteinen kokous. Raatikainen korosti, että olisi erittäin hyvä, mikäli puoluetoimikunnan jäsenet varaisivat aikaa ja varautuisivat aktiiviseen osanottoon näissä suuria linjakysymyksiä käsittelevissä kokouksissa. Puoluetoimikunta hyväksyi esityksen kokousten järjestämisestä. 15. (294.) Ruotsinkielen otettiin esille Ruotsalaisen Työväenliiton esitys ruotsinkielen asemaa käsittelevän valtionkomitean asettamisesta. (Liite n:o 120.)
211 Alustavassa puheenvuorossa Laxen kertoi, että seuraavan väestönlaskennan yhteydessä ruotsinkielisen väestönosan suhteellinen osuus tulee yleisesti alittamaan kielilain prosenttirajat, Joten tämän vaatimia toimenpiteitä tulisi ajoissa ryhtyä miettimään, sillä se aiheuttaa yleisesti turvattomuutta ruotsinkielisten keskuudessa. Komitean tulisi harkita, miten pitkälle voitaisiin soveltaa vähemmistön erikoiskäsittelyä kohtuuttomuuksiin menemättä. Laxen korosti myös Työväenliiton tarvetta saada jotain myönteistä vastapainoa tämän hallituksen kielteisille päätöksille, joiden osalta hän viittasi peruskoulun kielenopetuksen järjestelyyn ja Vaasan läänin maaherraratkaisuun. Hänen käsittääkseen komitealla olisi myös puoluepoliittisesti merkitystä vaikuttaa RKP:n keskuudessa havaittavaa hajaannusta voimistavasti. Laxen piti tärkeänä, että puoluetoimikunta nyt periaatteessa hyväksyisi tämän esityksen, jotta Työväenliitto voisi sen vaatimuksenaan esittää 9. päivänä kokoontuessaan. Komiteaan tulisi nimetä jäsenet kaikista puolueista eikä vain ruotsinkielisen väestönosan keskuudesta. Viita ja Raatikainen kannattivat esitystä. Jälkimmäinen korosti, että RKP:n sisäistä hajaannusta olisi käytettävä hyväksi ja tarkkaan harkittava Erikssonin esittämää kantaa, että tulisi työskennellä RKP:n hallitukseen osallistumista vastaan. Puoluetoimikunta hyväksyi ajatuksen kysymyksessä olevan komitean asettamisesta. 16. (295.) tua puoluetoimikunta päätösvaltainen, mutta päätti kuitenkin keskustella vielä ueitten tal.gol.ty8-
hallituspuolueitten talouspoliittisen työryhmän toiminnasta a eräistä siellä käsiteltävistä ajankohtaisista kysymyksistä. ) Lindblom avasi keskustelun luonnehtien talouspoliittista työryhmää elimeksi, johon hallituksesta työnnetään riitakysymykset soviteltaviksi. Työryhmään kuuluu Kepusta Virolainen ja Sukselainen, SKDL:stä Aitio ja Aarne Saarinen, TPSL:stä Olavi Saarinen ja Nilsson, joten johtava hallituspuolue on tässä elimessä 6-2 vähemmistössä. Koivisto on ollut läsnä kaikissa kokouksissa. Siellä sitten käsitellään varsin radikaaleja ehdotuksia, totesi Lindblom, joista jo hallituksessa on syntynyt erimielisyyttä. Me olemme Viidan kanssa lähinnä esitelleet puolueen työvoimapoliittisen toimikunnan esityksiä ja joutuneet ottamaan kantaa toisten esityksiin, Lindblom sanoi. Lindblom käsitteli erikseen viime kokousta, jossa Virolainen oli voimakkaasti todennut, että "pitäisi tietää, aikooko hallitus todella tehdä jotain", muuten joudumme devalvaatioon, mutta hän ei kuitenkaan suoranaisesti vaatinut devalvaatiota. Budjetista ei toimikunta ole saanut mitään tietoa. Lindblom totesi, että hän ehkä Tuomiselta saisi luottamuksellista tietoa, mutta ei ole sitä pyytänyt, koska ei kuitenkaan voisi saatua tietoa käyttää julkisuudessa. Työllisyyden kannalta avainasemassa oleva asuntotuotanto on taantumassa. Lindblom kertoi toimikunnassa esittäneensä asuntotuotannon veronhuojennuslain jatkamista, jolloin Virolainen oli esittänyt, ettei siitä tule mitään ilman, että myös otetaan käyttöön asuntosäästöpalkkiot. Tähän Lindblom puolestaan oli ilmoittanut, että jos kytkykauppaan mennään, niin myös meillä on omia kohtia, joista tonttimaakysymys en-
- 2 1 3 - nämä asiat jättänyt Lindblomin ja Virolaisen kesken soviteltaviksi. Koivisto on kuitenkin ilmoittanut, että on myös löydettävä ministeri, joka asian esittelee, sillä hän ei tule esittelemään asuntosäästöpalkkiota koskevaa lakia. Lindblom katsoi, että julkisesta keskustelusta on käynyt ilmi SKDL-kommunistien asettuneen molempien esitysten taakse ja Kepulle näyttävät asuntosäästöpalkkiot olevan läheisiä. Myös oppositio lienee molempien käyttöönoton kannalla. Hän kertoikin ilmoittaneensa Koivistolle, että valtiovarainministeriön ambitio sotii puolueen kantaa vastaan. Lindblom ilmoitti pitävänsä poliittisesti epäviisaana Koiviston kantaa ja olevansa valmis ottamaan riskin esittää tämä henkilökohtaisena kantanaan ensi torstaina (7«9.)* jolloin toimikunta seuraavan kerran kokoontuu. Viita totesi puolestaan asuntosäästöpalkkioesityksestä, että kyllä säästämistä täytyy pitää positiivisena nimenomaan, kun se kohdistuu asuntoon. Hän kertoi Koiviston kannan perustuvan näkemykseen, että säästö ja säästön käyttö eivät tapahdu samanaikaisesti, ts. jos nyt aletaan asunnon merkeissä säästää, niin se ei kuitenkaan lisää asuntotuotantoa välittömästi, vaan rakentaminen aloitetaan neljän vuoden kuluttua esitetyn järjestelmän puitteissa. Koiviston kanta on se, että nyt juuri tänä talvena pitäisi säästöjä kuluttaa ja rakennuksia aloittaa rakentaa. Toimikunnan työskentelystä yleensä Viita totesi, että se hänen puoleltaan on ollut enimmäkseen kuuntelua. Ajan mittaan ei nykyistä suuntausta voida jatkaa. Hän palautti mieleen lausumansa puoluekokouksessa ja puolueneuvoston kokouksissa, että noudatettua kireän linjan politiikkaa ei voida jatkaa, ja nyt tuo aika hänen mukaansa näyttää tulleen.
- 2 1 4 - I Lindblom myönsi, että Koivisto on aivan oikeassa asuntosäästöpalkkioiden tämän hetken tulosten suhteen, mutta hän korosti, että tämän hetken asuntotuotannon voimistamiseksi tarvitaan veronhuojennuslain jatkoa. Jos säästöpalkkiot otetaan käyttöön, niin valtiovallan on täysin mahdollista sopia rahalaitosten kanssa näiden varojen saamisesta lyhytaikaisesti työllisyystarkoituksiin, hän sanoi. Kolamon työllisyysveroesityksestä hän totesi, että se kohdistuu verorasitukseen, sen lisäämiseen, mikä nykyiselläänkin on kyllin suuri. Väyrynen esitti käsityksenään, että veronhuojennuslaki irroittaisi muita varoja kuin säästöpalkkiosysteemi. Hänen mielestään olisi Koiviston kannan taakse meneminen puolueen poliittista hirttämistä. Vilponiemi mainitsi, ettei rehellinen sosialidemokraatti voi enää olla nykyistä asiain hoitoa haukkumatta puolueväen tilaisuuksissa. Raatikainen mainitsi, että veronhuojennuslain jatkaminen jossakin muodossa kaiketi toisi nopeimmin varoja asuntotuotantoon, joten jos se on välttämätöntä, niin siihen lienee mentävä järjestelmän ilmeisistä haitoista huolimatta. Säästöpalkkioiden käyttöön ottamista hän piti lähinnä Virolaisen ambiitiona. Veronhuojennuslain jatkaminen voitaisiin yhdistää maapohjan keinottelua estävän lainsäädännön hyväksymiseen. Ketola korosti kysymyksen poliittista puolta todeten, että päätös pitäisi tehdä, ennen kuin se pakonomaisesti jouduttaisiin mahdollisesti tekemään. Lindblom luonnehti vielä kokonaistilannetta todeten, että kommunistit olisi kytkettävä henkilökohtaisten lainojen läpimenoon. Virolaisen säästöpalkkioidean hyväksyminen on sidottava maankäyttölakiin, jota ei saada läpi kuin käyvän maan hinnan perusteella. Jo kokoomus ja ruotsalaiset yhdessä kyke-
Pöytäkirja luettu ja hyväksytty - 2 1 5 - nevat muunlaisen muodcn estämään. Nykyisen järjestelmän ilmeinen epäkohta on se, että ansiottomaan arvonnousuun ei päästä kiinni, sillä kymmenen vuoden kiinteistöhallinnan ja viiden vuoden osakeomistuksen jälkeen voiton saa kokonaisuudessaan panna taskuunsa. Veronhuojennuslain tulisi hänen mukaansa olla tänä ja ensi vuonna 100-prosenttinen, seuraavana 75 % ja neljän tenä 50 Tämän jälkeen säästöpalkkiovarat alkaisivat vaikuttaa. Keskustelu päättyi Raatikaisen toteamukseen käsitellyn kysymyksen osoittavan, että tietoliikenne ei puolueen päätöksentekoelinten kesken pelaa laisinkaan. Yleensäkään meidän päätöksenteko-organisaatiomme ei täytä ajan vaatimuksia, ja tätä kysymystä on erikseen pohdittava. Kokous päättyi kello 1J>A0. Vakuudeksi Olavi Lindblom Л K.-A. m Erkk aatikainen ч ^JMc Cvjujti^ aakko Turkka
- 216 - i TS 1 N:o 21 PÖYTÄKIRJA Suomen Sosialidemokraattisen Puopuoluetoimikunnan joka pidettiin puoluetoimiston kokoushuoneessa 11 päivänä syyskuuta 1967 alkaen kello 10.30. Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat puoluetoimikunnan jäsenet: Rafael Paasio, Erkki Raatikainen, Olavi Lindblom, Vilho Halme, Veikko Helle, Valde Nevalainen, Paavo Tiilikainen, Pentti Viita, Väinö Vilponiemi ja Antero Väyrynen, pääministerin sihteeri Pauli Burman, puoluetoimiston toimihenkilöt Anssi Kärkinen, Pentti Ketola, Unto Niemi, Jaakko Turkka ja Yrjö J. Virtanen.' Suomen Sosialidemokraattia edusti Atte Pohjanmaa ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimistoa Eino Kalkkinen. Puhetta johti Rafael Paasio ja sihteerinä toimi Jaakko Turkka. 1. (296.) Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja pää- Kokouksen laillisuus tösvaltaiseksi. 1-2. (297.) 1- ко Helle. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Vilho Halme ja Veik-Pöytäkirjan tarkistajat 3. (298.) Poliittinen tilanne 1) Tilanne ammattiyhdistysliikkeessä. Raatikainen luki SAJ:n kirjeen ay-eheytyksestä, joka oli saatettu julkisuuteen 9.9. (liite n:o 121). Paasio totesi aika kummalli- seksi tämän kirjelmän siitä syystä, että vaikka valtuuksia ei kirjallisesti ole pyydettykään, niin kyllä sosialidemokeskusteluis sa ja luetoimikunta tilanteen tasalla. Raatikainen korosti, että ay-eheytyskeskustelujen kaikis puolueorganisaatio ovat olleet tilanteen tasalla ja ainakin tällä sektorilla on informaatio kulkenut hyvin Hän ШШШ
- 2 1 7 - I me ihmetteli sitä, että eheytyskeskustelujen pohjana oleva suhteellisen edustuksen periaate huolestuttaa niitä, jotka tapaavat korostaa kansanvaltaisuutta. Raatikainen oli valmistanut luonnoksen puoluetoimikunnan päätökseksi, jonka hän luki kokoukselle. Keskustelussa palautettiin mieleen, että nimenomaan sosialidemokraattisten ay-edustajien toivomus oli viime keväänä, että työväenliikettä edustavat puolueet selvittäisivät keskenään kantansa eheytysasiaan. Lindblom kertoi Jaakko Rantasen soittaneen hänelle viitorstaina ja tällöin lausuneen epäilynsä toimenpidepöytäkirjan sisällöstä ja myöskin julkilausuman maininnasta uudesta yhtyneestä keskusjärjestöstä. Toiseksi hän oli esittänyt huolestumisensa voimasuhde jaosta, ja tähän Lindblom oli todennut, että kun ay-johtajista kukaan ei ole rohjennut tehdä mitään ehdotusta, niin jonkunhan se on tehtävä, ja tämä on vähin, mihin sosialidemokraatit voivat mennä. Jos sitten neuvottelussa saadaan parempi aikaan ja voimat siihen riittävät, niin sen kun vain teette, kertoi Lindblom jatkaneensa. Hän korosti, että jos jotkut ottavat tämän eheytysasian suunsoitoksi, niin ei puolueen tule sitä tehdä. Hän oli sitä mieltä, että puoluetoimikunnan ei tulisi SAJ:n kirjelmän johdosta sanoa mitään tai mahdollisimman vähän. Meidän tulisi odottaa huomista ay-miesten palaveria ja pyrkiä siihen, että julkilausuma todella voitaisiin julkistaa. Nevalaisen kysymykseen, mitä on sitten tapahtunut uutta, Lindblom piti mahdollisena vastauksena, että Wällariä ei enää ole, mikä saattaa vaikuttaa mielipiteen kehittymiseen. Pohjanmaa oli sitä mieltä, että kun noin huomattava esiintyminen on tapahtunut SAJ:n taholta, on siihen jossain yhteydessä puututtava ja huomattava, että joka tapauksessa päätölc-
ti puolueen perustama, ja kun on asialliset perusteet sen lo- ж - 218 - set jäävät ay-ihmisten omaan päätösvaltaan. % Burman tiedusteli puoluesihteeriltä, oliko se kirjaliiton edustajakokous, jossa mainittiin päätöksen SAJ:ssä olleen yksimielinen. Hän kertoi, että suljetuissa tilaisuuksissa on SAJ i n taholla puhuttu* että osallistuminen eheytyskeskrusteluihin on vain taktillista viivyttämistä eikä eheytyksen edistämismielessä tapahtuvaa. En usko, sanoi Burman, että suurta neu vottelukuntaa kannattaa enää kutsua tämän vuoksi koolle. Julki lausuma on sekä SKP:n että meidän taholtamme hyväksytty, eikä TPSL:n asennoituminen vaikuta SKP:n kantaan, joten se voitaisiin julkistaa vaikka tällä viikolla. Raatikainen kertoi myös saaneensa saman käsityksen SAJ:n motiiveista ja siitä syystä oli sitä mieltä, että olisi ayjäsenistölle suunnattava sanat. Hän korosti, että on harkittava toimenpiteitä siltä pohjalta, edistävätkö ne ay-eheytystä vai sitä vaikeuttavat. Ja tältä pohjalta lähtien Raatikainen piti tärkeänä, että jotain julkisuuteen saatetaan. Vilponlemi piti huolestuttavana sitä, että nyt näyttää syntyvän avoin repeämä puolueen ja SAJ:n välille. Hän kannatti Lindblomia mahdollisimman varovaisesta kannanotosta. Viita väitti, että kentällä julkilausumaa odotetaan ja se tulee olemaan myönteinen yllätys sisällöltään. Nyt on oilut helppo mustamaalata neuvotteluja, hän totesi, kun ei ole tarkkaa tietoa niiden sisällöstä. Se puhdistaisi ilmaa ja poistaisi mörköjä, joita on tahdottu maalata. Hän halusi julkilausuman heti julkistettavaksi, toimenpidepöytäkirjan suhteen v voitaisiin viivytellä pari viikkoa - kuukausi, mutta sekin on varauduttava julkistamaan. Halme väitti, että ammattijärjestön itsemääräämisoikeuden korostaminen on aikamoista propagandaa. Se on asiallises-
pettämiseen, niin jotain on myös voitava sanoa. Puoluetoimikunnan kannanoton olisi oltava yksimielinen. Jos SDP haluaa yhtenäisyyttä, niin se kyllä toteutuu SAJ:n johtajien ohi, ja joukot hajaantuvat. Toisaalta puolueen arvovalta ei kestä perääntymistä tässä kysymyksessä, Halme tähdensi. Tiilikainen oli samaa mieltä kuin Halme, että kyllä nyt puolueen kantaa kentällä odotetaan. Lindblom esitti pari reunahuomautusta Halmeen kysymyksenasettelua vastaan. SAJ ei ole puolueen perustama. V. 1958 vaaleissa SAK valjastettiin simonistien voimakkaaksi vaaliaseeksi. Ammattijärjestöjen valtuuskuntakin perustettiin vastoin puolueen kantaa Lindblomin mukaan. Ne, jotka pitivät SAK:n sisäistä oppositiomuodostumista tärkeänä, saivat potkut. Toinen puoli koskee neuvotteluihin pyytämistä. Me katsoimme vaalivoiton jälkeen sen velvoittavan tämän selustan hoitamista, joten ei se niin pyytämistä vain ollut. Lindblom totesi, että hänen mielestään voitaisiin nyt julkistaa lausuma, mutta sitä ei voitane tehdä ilman SKP:n kanssa asiasta sopimista. Julkistamisen yhteydessä voitaisiin tällöin mainita, ettemme me tämän pahempaa ole olleet neuvottelemassa. Helle totesi, että SAJ:n lausunto tuli suurena yllätyksenä, ja piti mahdollisena, että ristiriidat saattavat tulla puolueen sisälle. huomenna tämä ay-neuvottelu myös informoida TPSL tästä asiasta. Huomisen jälkeen tulee eteen julkistaminen, joka siis voisi tapahtua tällä viikolla. Paasio mainitsi vielä, että tässä on pyynnön makua, sillä aikanaan lausuttiin toivomus, että puolueot selvittäisivät kantansa asiassa. Burman huomautti, että SAJ:n taholta Kesärannassa esitetty kanta ei ollut mikään neuvottelumielipide, vaan diktaat-
- 2 2 0 - I ti vetäytyä pois tästä asiasta. Kun SAJ:n kanta nyt on julkistettu, niin puolueen on siihen otettava oma kantansa, toteuttaako se SAJ:n vaatimukset vai jatkaako se neuvottelut päätökseen. Toisena vaihtoehtona on siis valtuuksien antaminen neuvottelujen loppuun viemiseksi. Kärkinen myös mainitsi, että Kesärannan neuvottelujen perusteella SAJ:n periaatteellinen kanta on kielteinen, mutta KTV:n epäilyt kohdistuvat rinnakkaisliittokysymykseen ja periaatteellisesti sen sijaan se suhtautuu myönteisesti. Väyrynen kertoi Seinäjoen piirikokouksesta, jossa näkyi SAJ:n juntan toimintaa. Kielteisin argumentein kohdistettiin hyökkäys sovintopyrkimyksiä vastaan, mutta enemmistö hänen arvionsa mukaan SAJrnkin jäsenkentästä on eheytyksen kannalle. Hän oli sitä mieltä, että vielä ensin neuvoteltaisiin ja huomenna julkistettaisiin lausuma, joka osoittaa, mihin on pyritty. Nevalainen totesi, että vielä tässä asiassa on se pulma, että Helsingin Sanomatkin kertoo tänään, että puoluetoimikunta tänään käsittelee SAJ:n kirjettä. Hänen mielestään tämä on tilanne kuin karjakartanon palossa, jossa lehmät tunkevat tuleen, mutta arvoja on pyrittävä pelastamaan, ei isännän äänellä, vaan kärsivällisyydellä. Hänen mielestään SAJ:n kirjeen johdosta annettavassa tiedonannossa on esitettävä lempeät oikaisut siitä, että sos.-dem. puolue on pyydettynä ollut mukana. Lindblom korosti, että ensin puoluetoimikunnan olisi päätettävä, sanotaanko nyt mitään vai ei. Burmanille hän totesi, että ei se niin yksinkertaista ole, että meillä on epäilyjä SAJrn suhteen. SAK:n edustajakokouksen lausuma ja Metalliliiton lausunto nyttemmin hänen käsittääkseen sisältävät aineksia, joiden taustaa vastaan'emme voi SAJ:n kantaa kritisoida.
sa edustaa. - 2 2 1 - I Lähden siitä, sanoi Lindblom, että tänään sovimme Pessin kanssa lausuman julkistamisesta. Paasio myönsi, että tänään tosiaan voitaisiin ottaa yh teys Pessiin, todeten, että tämä paperihan ei enää TPSL:n kanssa käytävissä neuvotteluissa muuttuisi. Toimenpidepaperista hän totesi, että se voisi jäädä sellaisenaan käytettäväksi siten, kuin ammattiyhdistysjohtajat sen katsoisivat tarpeelliseksi. Kalkkinen esitti, että julkisuuteen annettava tiedonanto voisi rajoittua yhteen lauseeseen, jossa todettaisiin, että SDP saattaa tiistaina perustellun kannan julkisuuteen. Halme kannatti Kalkkista ja esitti seuraavaa sanamuotoa: Puolue jatkaa puoluekokouksen velvoittamaa eheytyksen tutkimista ja saattaa lähiaikoina perustellun kannan julkisuuteen. Raatikainen totesi, että voi olla, että TPSL:n kanssa käynnistyvät neuvottelut saattavat viedä jonkin päivän, joten nyt akuutin tilanteen hoitamiseksi on seuraava tekstiluonnos valmistettu, jonka hän sen jälkeen luki. Luonnos kuului seuraavasti: "Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimikunta käsitteli kokouksessaan 11.9. Suomen Ammattijärjestön kirjettä ja toteaa, että ammatillisen liikkeen eheyden palauttaminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä työväenliikkeessä. Vallinnut hajanaisuus on aiheuttanut haittaa työväestön etujen ajamiselle. Sen vuoksi eheytymispyrkimys on saanut lisääntyvää kannatusta ammatillisen liikkeen jäsenistön keskuudessa, ja puolueen mielestä tätä myönteistä piirrettä on syytä kaikin tavoin vahvistaa, koska se on myös niiden pyrkimysten mukainen, joita sosialidemokratia yhteiskunnas-
Päämäärään pyrkimiseksi tarvitaan, kuten puoluekokouksessa hyväksytty päätöskin edellyttää, määrätietoisia ponnisteluja kaikilta sosialidemokraattisen puolueen ihmisiltä ja jär jestöiltä. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ei halua puuttua ammattiyhdistysliikkeen sisäisiin asioihin, mutta on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan ammatillisen eheytymisen edistämiseksi ja on siinä tarkoituksessa, sosialidemokraattisten ammattiyhdistysliikkeen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen ja niissä esitetyn suosituksen perustalta, käynyt keskusteluja toisten työväenliikkeen edustajien kanssa. Näin tehdessään puolue ei halua puuttua ammatillisen liikkeen sisäisiin asioihin, vaan auttaa ammatillisen liikkeen eheytymis pyrkimystä sellaisten henkisten ja aineellisten esteiden ylitse, jotka ovat tähän mennessä aiheuttaneet eheytyskehityksen hitaan edistymisen." Tämä on toisin sanoen yhtä kuin julkilausumateksti, totesi Raatikainen. Vilponiemi tiedusteli eräästä neuvottelutapaan kuuluvasta ongelmasta. Mitä tapahtuu, jos TPSL esittää lisäehdotuksia ja kommunistit niitä menevät tukemaan? Eikö kysymys tulisi olla siitä, tuleeko TPSL tähän mukaan vai ei? Ei kai tähän paperiin enää tule muutoksia? Raatikainen totesi, että Vilponiemi on täysin oikeassa siinä, että tarkoitus on, että tämä julkilausuman muoto on lopullinen, mutta korrektisuus vaatii, ettei sitä nyrkillä ajaen pakoteta kolmannelle osapuolelle. Paasio piti mahdollisena, että TPSL ei kuitenkaan tule mukaan, mutta hän kuitenkin kannatti korrektia menettelyä todeten, että se voittaa aina pitemmän päälle. Burman kertoi, että selvään kysymykseen Saarinen ja Salomaa ovat antaneet selvän vastauksen, jonka mukaan tekstiä ei
enää muuteta, vaan se sitten SKP:n kanssa annetaan julki suvi. teen. Lindblom palautti mieleen, että hänen ensimmäinen esityksensä oli, ettei sanota mitään. Tätä ei kuitenkaan näytä hyväksyttävän. Toinen ehdotus oli, että neuvotellaan SKP :n kanssa välittömästi julkistamisesta. Puoluetoimikunta lähetti puoluesihteerin välittömästi ottamaan puhelimitse yhteyttä SKP:hen. Raatikainen kertoi palattuansa saaneensa Saarisen puhelimeen. Saarinen kuitenkin ilmoitti, että vaikka heidän puolestaan asia on valmis, ei kuitenkaan julkistettaisi ennen TPSL:n kanssa käytäviä keskusteluja. Puoluetoimikunta päätti sen jälkeen saattaa julkisuuteen seuraavan lausuman: Puoluetoimikunta on käsitellyt SAJ:n puolueen lähettämää kirjettä ja päättänyt lähipäivinä saattaa julkisuuteen käsityksensä ammatillisen liikkeen eheytymiseen liittyvistä kysymyksistä. 2) Poliittinen tilanne muilta osin. Raatikainen esitteli kolme puoluetoimikunnalle saapunutta kirjettä. 1) Kotkan Kunnallisjärjestön kirje sisäministerin paikan täyttämisestä (liite n:o 122). Kunnallisjärjestö piti tehtävään sopivimpana Veikko Kokkolaa. 2) Oulun Sos.-dem. Työväenyhdistyksen kirje poliittisesta tilanteesta ja sisäministerin paikan täyttämisestä (liite n:o 123). Yhdistys piti sosialidemokratian eteenpäin menon kannalta välttämättömänä, että uudeksi sisäministeriksi nimettäisiin Antero Väyrynen. 3) Oulun läänin sos.-dem. piirin naisjaoston kirje (liite n:o 124), jossa pidettiin tärkeänä, että ministeri Viitasen tilalle nimitettäisiin ministeri Poh- Joi s-suomesta.
f. - 224 - Paasio totesi, että ne ovat asioita, jotka nimenomaan käsitellään marraskuun kuluessa. Nevalainen oli sitä mieltä, että kyllä se uusi ministeri saisi olla kauempaa kuin Mustiosta. Burman mainitsi, että lisää löylyä keskustelulle antaa se, jos Koivisto suostuu siirtymään Suomen Pankkiin. Hän on nimittäin maininnut, että jos hän sinne siirtyy, niin se tapahtuisi joulukuun alusta. Tiilikainen halusi turvata selustansa ja kirjasi pöytäkirjaan tämän Kymen piirin kannan, joka sisältää erilaisia näkemyksiä, kuin mitä näyttää puoluetoimikunnan enemmistöllä olevan, kuten hän totesi. Lindblom viittasi puoluetoimikunnan kokouksesta lähetettävään informaatioon toivoen, ettei kaikkia sanontoja kirjattaisi, vaikka kyllä mainitsi sanoistaan vastaavansakin. Hän ei kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmukaisena, että kaikkea täällä sanottua esitettäisiin kirjallisena eteenpäin. 4. (299.) Kärkinen kertoi, että presidentinvaalitaistelun avauspäivä on 22.10, jolloin puolueen edustajille on varattu neljään vaalipiiriin pääpuhujan paikka. Tämän jälkeen Lindblom lupautui puhujaksi Uudenmaan piiriin ja Burman Helsinkiin. Raatikainen tiedusteli, osallistuuko puheenjohtaja vaaliliiton muodostamiseen ja asettuuko hän ehdokkaaksi valitsijamiesvaaleissa, johon Paasio kertoi keskustelleensa asiasta oikeuskanslerin kanssa, joka oli kiinnittänyt huomiota siihen, että pääministeri toimii vaalitilaisuudessa puheenjohtajana, jolloin hän ei samalla voi osallistua vaaliin. Keskustelussa puoluetoimikunta piti välttämättömänä, että myös puolueen puheenjohtaja asettuu valitsijamiesehdok-
5. (300.) Kansalaissodan Muistomerkkiyhdistys Esiteltiin vuoden 1918 Kansalaissodan Muistomerkkiyhdi s. tyksen kirjelmä. Kirjeessä pyydettiin puoluetta nimeämään edus taja muistomerkin palkintolautakuntaan. Paasio kertoi suhtautumisessaan asiaan lähtevänsä siitä, että v:n 1918 tapahtumat olivat työväenliikkeen sortuma-aikaa. Sen sijaan puolueen perustaminen on työväenliikkeen nousun aikaa, ja kommunisteille taasen tämä 1918 on kaiken huippu, jossa ei ollut mitään muuta vikaa kuin se, ettei vallankumous onnistunut. Nevalainen ilmoitti, ettei hän ole tässä mukana, mutta sen sijaan työväen nousun kunniaksi pystytettävä muistomerkki olisi pantava alulle. Burman tähdensi, että puolueena ei pitäisi mennä asiaan mukaan, sen sijaan yksityishenkilöinä ne, jotka ovat punaisella puolella aikanaan olleet. Viita halusi tehtävälle kielteiselle päätökselle perusteluja. Paasio totesi uudelleen, että se on eräs vaihe työväenliikkeen historiassa, mutta ei päätapahtuma, joka on puolueen perustaminen. Burman korosti, että SDP haluaa saada aikaan muistomerkin työväenliikkeen poliittisen, mutta ei sotilaallisen nousun muistoksi. Puoluetoimikunta päätti, että puolue ei osallistu esillä olevaan muistomerkkihankkeeseen. Edelleen päätettiin kutsua työväenliikkeen nousun muistomerkki toimikunta koolle. 6. (301.) Puolueen sisäisen päätöksenteon järjestelmä Muistio puolueen sisäisen päätöksenteon järjestelmästä ja esitys työsuhde tutkimuslaitoksen perustamisesta päätettiin panna pöydälle. 7 5. (502.) Jaostosihteerln nlmittäminen Järjestöosaston jaostosihteeriksi nimitettiin Reino Kanerva tehtävänään yhdysmiesyhteyksien hoitaminen.
8. (303.) men piiri- Osuuskauppajaoston sihteeriksi nimitettiin piirisihteeri Martti Åberg. 9. (304.) Sos.-dem. Puolueen Keski-Suomen piirin piirisihteerin paikan täyttäminen. Todettiin, että piiritoimikunta oli yk- 0-jaoston sihteerin nimittäminen Keski-Suo- sihteeri simielisesti valinnut tehtävään Kauko Saastamoisen, ja puoluetoimikunta hyväksyi puolestaan valinnan. 10. (305.) Ruotsin Sos.-dem. Puolueen puoluekokous 21.-23.lo.1967. Kokoukseen päätettiin lähettää puheenjohtaja ja puoluesih- teeri, mikäli kutsu tulee. Ruotsin Sd. puolueen puoluekokous års 11. (306.) Ketola selosti Monninkylän Työväenyhdistyksen taloudellista tilannetta todeten, että yhdistykseen kuuluu noin Monninkylär т 1 35 jäsentä. Akuutti tarve korkojen hoitamista varten on I.7OO markkaa ja lisäksi lokakuussa tulee vekseleiden hoitaminen, jolloin yhteensä tarvitaan noin 2.000 markkaa. Toinen vaihtoehto on, että puolue ei sekaannu tähän, vaan antaa sen mennä konkurssiin. Puoluetoimikunta hyväksyi akuutin tarpeen tyydyttämiseksi noin 2.000 markkaa, jolloin Ketolalle jää aikaa selvittää kiinteistön myyntimahdollisuudet vapaaehtoisella kaupalla. 12. (307.) 1) Todettiin, että illalla Köningstedtin kartanossa pi- Ilmoitusasiat dettävään puoluetoimikunnan epäviralliseen kokoukseen lähtee bussi Paasivuorenkatu 3:n edestä kello 16. 2) Ilmoitettiin, että Aarne Paanasen läksiäistilaisuus on Sillankorvassa 19.9. klo 19. 3) Helle kertoi Romanian matkasta todeten,
Nimitysettä Niemi tulee aikanaan antamaan vierailusta kirjalli sen raportin puoluetoimikunnalle. 13. (308.) Raatikainen palautti mieleen, että viimeksi puoluetoimikunnassa keskusteltiin kokoontumisen säännönmukaisuudesta, jolloin Fagerholmin esitys oli jokaviikkoinen kokous tiistaiaamuisin. Puoluetoimikunta päätti, että toimikunnan kokoukset pi detään torstaisin klo 9-30. 14. (309.) Ptk:n kokoukset Nevalainen tiedusteli eräästä nimitysasiasta, vaikka se ei olekaan listalla. Hän mainitsi, että Bo Ahlfors on pu hunut tulostaan puoluetoimiston palvelukseen, kysyen, onko tässä mitään perää. Raatikainen selosti Nykyjulkaisu ry:n piirissä käytyjä keskusteluja, joiden yhteydessä on ollut esillä Ahlforsin nimittäminen Sosialistisen Aikakauslehden toimittajaksi ja sen lisäksi artikkelipalveluksellisiin teh täviin TST:n piirissä. Nevalainen mainitsi, ettei hän pidä onnellisena Bo Ahlforsin ottamista tähän tehtävään. Vilponiemi puolestaan myöskin epäili Ahlforsin soveltuvuutta tämän laatuiseen puoluetehtävään. Kokous päättyi kello 14.00. Vakuudek Rafael P a a 's i o Er kk f n e Jaakko Turkka öytäkirja luettu ja hyväksytty: Л1" Vilho Halme 'CIlumjJ^juc
- 228 - N: о 22 PÖYTÄKIRJA Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimikunnan kokouksesta, joka pidettun puoluetoimiston kokoushuoneessa syyskuun 21 päivänä 1967 alkaen kello 9.30. Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat puoluetoimikunnan jäsenet: Rafael Paasio, Erkki Raatikainen, Olavi Lindblom, Vilho Halme, Veikko Helle, Sylvi Siltanen, Pentti Viita, Väinö Vilponiemi ja Antero Väyrynen, puolueneuvoston puheenjohtaja Martti Viitanen, pääministerin sihteeri Pauli Burman, puoluetoimiston toimihenkilöt Anssi Kärkinen, Pentti Ketola ja Jaakko Turkka. Suomen Sosialidemokraattia edusti Atte Pohjanmaa ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimistoa Eino Kalkkinen. Puhetta johti Rafael Paasio ja sihteerinä toimi Jaakko Turkka. 1. (310.) Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen laillisuus 2. on.) Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Sylvi Siltanen ja Pentti Viita. Pöytäkirj an tarkistaj at I 3. (312.) Raatikainen esitteli hallituspuolueiden taloudenhoitajien ehdotuksen 10 milj. markan puoluetuen ottamisesta V:n 1968 puoluetuki myös ensi vuoden budjettiin. Taloudenhoitajien toisena esityksenä on, että puolueiden lainakiintiö PSP:lie nostettaisiin 1 miljoonasta 2,5 miljoonaan markkaan. Paasio kertoi hallituksen periaatteessa lähteneen nykyisen suuruisesta puoluetuesta myös ensi vuonna. Postisäästöpankin kirjelmästä hän mainitsi, että siitä ovat erityisesti kommunistit olleet kiinnostuneita. Heillä on nytkin ellut vaikeuksia rahoitus- asioissa
- 2 2 9 " - Puoluet oimikunta päätti yhtyä taloudenhoitaj an esityk- A m seen puoluetuen ottamisesta nykyisen suuruisena ensi vuoden budjettiin ja pani pöydälle PSP:lie ajatellun kirjeen. 4. (313.) Keravan Ту:n tonttikaupat Taloudenhoitaja esitteli Keravan Ту:n kirjeen (liitteet n:o 125-130), jossa pyydettiin puoluetoimikunnan kirjallista suostumusta yhdistyksen tekemiin kauppoihin. Puoluetoimikunta päätti antaa suostumuksensa Keravan Työväenyhdistyksen kokouksissaan 9.5.1963, 20.10.1963, i7.lo.i965, 25.5.1967 ja 27.7.1967 päättämiin yhdistyksen omistamia tontteja koskeneisiin kauppoihin. Tämä pykälä luettiin ja hyväksyttiin heti. 5. (314.) Internatio- Sosialistisen Internationaalin Neuvoston kokoukseen naalin Neuvoston ко- Zürichissä 10.-13.10.67 ja Sosialistisen Irternationaalin kous ja Ruotsin Sos.-dem.huipputason kokoukseen Chequersissa 9.12.67 osallistujaksi Puolueen kokous päätettiin ilmoittaa puheenjohtaja. Ruotsin Sos.-dem. Puolueen puoluekokoukseen 21.-23.10. 67 tulleen kutsun johdosta päätettiin ilmoittaa kokoukseen osallistuviksi puheenjohtaja, puoluesihteeri ja Ruotsalaisen Työväenliiton sihteeri Kaj Laxen. 6. (315 5.) Neuvostovaltion perustamisen 50- vuotisjuhla Osallistuminen neuvostovaltion perustamisen 50-vuotisjuhlan järjestelyihin. Raatikainen kertoi asian tulleen esil le siten, että Pessi epävirallisesti oli tiedustellut kannan ottoa työväenpuolueiden yhdessä järjestämään juhlaan, jonka ajankohdaksi on ajateltu 9.-10. marraskuuta. Puoluetoimikunta antoi puoluesihteerille valtuudet selvittää jatkokeskustelut tilaisuuden luonnetta ja yleisiä puitteita. Tässä yhteydessä palautettiin mieleen, että So-
- 230 - I sialidemokratian päivän juhlissa 4.-5.11. on tilaisuus myöskin käsitellä tätä aihepiiriä. 7. (316.) Ruotsalai sen Työväenliiton kirje puolueen yhteyksistä Puolueen yhteydet Rkp: Ruotsalaiseen Kansanpuolueeseen (liite n:o 131). Kirjees- hen sä viitattiin valitsijamiesvaalien johdosta Ruotsalaisen Kansanpuolueen kanssa käytyihin keskusteluihin ja edellytettiin, että liiton kanssa on aina neuvoteltava, milloin sosialidemokraatit ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen tai sen osien edustajat käyvät keskusteluja. Puoluetoimikunta totesi keskustelussa, että Rkp:n "hajoittumista" ei voida jättää yksinomaan työväenliiton tehtäväksi. Puoluetoimikunta päätti lähitulevaisuudessa järjestää puoluetoimikunnan ja Ruotsalaisen Työväenliiton edustajien yhteisen keskustelun asiasta ja pani kirjeen pöydälle. 8. (317.) Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sos.-dem. Esitys virkamiesjaoston Yhdistyksen kirje virkamiesjaoston perustamisesta. Raati- perustamisesta kainen muistutti, että samanlaatuisia esityksiä on ollut aikaisemminkin käsiteltävänä ja tällöin on päätetty olla tällaista jaostoa perustamatta sillä perusteella, että siitä saattaa muodostua ammatillinen painostusryhmä puolueen piiriin. Lindblom 'totesi, että jaoston tehtävä voidaan rajata siten, että nämä haitat vältettäisiin. Väyrynen ei katsonut jaoston perustamista tarpeellisek si, ei myöskään Vilponiemi. Puoluetoimikunta pani asian pöydälle ja antoi puoluetoimiston tehtäväksi rajata tämänlaatuisen toimikunnan toimialan sekä tehdä esityksen henkilöistä.
- 23i - mi s en 9. (318.) 1) presidentin valitsijamiesvaalit. Ketola kertoi, että vaaliliiton budjetti sallii myös piirikohtaisen koko vaaliliiton ehdokkaat käsittävän ehdokas julis teen painattakeskitetysti vaalitoimiston toimesta. Keskusteltiin myös piirikohtaisesta UK:n vaaliliiton yhteismainonnasta, jolloin todettiin piirien yleensä päätyneen varsin vähäiseen yhteismainontaan. 2) Tilanne ay-liikkeessä. Raatikainen kertoi, että huomenna on jälleen keskustelu puoluetasolla TPSL:n kanssa. Jul kilausuma on muuttumaton. Hän esitti, että julkilausuma saatetaan julkisuuteen. Toimenpidepöytäkirja ei kaipaa julkistamista, totesi hän. Puoluetoimikunnan jo aikaisemmin hyväksymään julkilausumatekstiin eivät TPSL:n kanssa käytävät kes kustelut aiheuta muutoksia. Kärkinen esitti huolestumisensa siitä, että SAJ:n taholta on kentälle levitetty toisenlaista informaatiota, kuin mitä todella on tapahtunut. Hän kysyi, olisiko mahdollista suoralla yhteydellä SAJ:n johtoon rauhoittaa kenttätilannetta. Lindblom kertoi keskustelleensa torstaina Jaakko Rantasen kanssa ja todenneensa, ettei puoluetoimikunta halunnut toimia yhtä typerästi kuin SAJ. Rantanen oli edelleen toivonut, ettei ennen 3.10. saatettaisi tätä julkilausumaa julkisuuteen. Lindblom kertoi Porin piirikokouksessa antaneensa laajan selostuksen keskusteluista, mihin piirikokous oli tyytyväinen. Paasio kertoi myös keskustelleensa Rantasen kanssa, minkä keskustelun tämä oli päättänyt hieman ihmeellisesti toteamalla, että jos se julkaistaan ennen 3.1 " niin SAJ:n keskustelut päättyvät sinä päivänä. Minusta tuntuu, Paasio sanoi, että SAJ, joka ei puolestaan hyväksy P uut '
Puoluetoimikunta päätti, että julkilausuma annetaan julkisuuteen viimeistään 3.10., mutta mikäli muut keskusteluosapuo- tumista ay-asioihin, nyt kuitenkin pyrkii ohjaamaan puoluetta. Tässäkin on kysymys toimitsijoiden kannasta eikä niinkään jäsenistöstä. Väyrynen epäili, että kentällä ilmeisesti tarkoituksellisesti johdetaan harhaan asian kaatamismielessä. Hän oli sitä mieltä, ettei tässä määrättömästi voida siirtää julkistamista. Viita oli sitä mieltä, että julkilausuma tulee SAJ:n jäsenistölle olemaan yllätys ja se tullaan helpottuneesti ottamaan vastaan. Hän korosti jo viime kerralla olleensa julkaisemisen kannalla. Helle totesi, että kun SAJ on lausunut toivomuksen, niin julkistetaan sitten З.Ю. Halme kannatti Viitaa siinä, että olisi pitänyt välittömästi saattaa julkisuuteen. Hän oli sitä mieltä, että mikäli julkistaminen siirretään 30.10. tai myöhäisemmäksi, SAJ:n on annettava takeet, ettei se työskentele puoluetta vastaan. Raatikainen totesi, että viime kerralla haluttiin kiirehtiä julkisuuteen, nyt samat henkilöt haluavat siirtää, ilmeisesti SAJ:n painostuksesta. Hän oli välittömän julkistamisen kannalla. Paasio kertoi sanoneensa Rantaselle, että toimenpidepöytäkirja pätee voimasuhdejaon osalta, mutta ei muuten. Mitä tulee keskusteluihin SAJ:n kanssa, niin siihen ei voi mitään luottaa. Julkistamista voitaisiin lykätä lokakuun päivään asti, mutta sitä pitemmälle ei puolue voi mennä, muuten saatetaan otaksua, että ei puolue voi mitään tehdä ilman neljännen kerroksen yskähdystä. TPSL:n suhteen korrektisuuden vaatimus on täytetty. Halme piti puolueen itsemääräämisoikeuden kannalta siirtämistä haitallisena. Hänen mukaansa SDP:tä ajetaan tässä tarkoituksella kärjistettyyn tilanteeseen. Kalkkinen huomautti, että on täysin hyödytöntä keskustella SAJ:n kanssa, ja toivoi puoluetoimiston laativan kentälle asiasta informaatiota.
let pitävät aikaisempaa julkaisemista välttämättömänä, Se julkistetaan 22.9. käytävien neuvottelujen jälkeen. i 10. (319.) S;jk.ia seu- Vilponiemi informoi puoluetoimikuntaa SMK:n myönteiraavat fes-.. tivaalit sestä kannasta seuraaviin festivaaleihm nähden. Kokous päättyi kello 12.00. V a k u u d e k s i : (k. cnst J О и Ь Л л Л Rafael P a a ( s i o Erkki a i n e n \ /-Л Jaakko Turkka Pöytäkirja luettu ja hyväksytty. \JiJL l clhx-^i ^ШШШ f * S^lvi Siltanen Pentti Viita
N:o 23 PÖYTÄKIRJA Suomen Sosialidemokraattisen puoluetoimikunnan joka pidettiin puoluetoimiston kokoushuoneessa syys- kuun 28 1967 Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat puoluetoimikunnan jäsenet: Rafael Paasio, Erkki Raatikainen, Vilho Halme, Valde Nevalainen, Sylvi Siltanen, Paavo Tiilikainen, Pentti Viita ja Antero Väyrynen, pääministerin sihteeri Pauli Burman, puoluetoimiston toimihenkilöt Unto Niemi Anssi Kärkinen, Pentti Ketola, Jaakko Turkka ja Yrjö J. Virtanen. Suomen Sosialidemokraattia edusti Atte Pohjanmaa ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimistoa Eino Kalkkinen. Puhetta johti aluksi (1-4 ) Väyrynen, sen jälkeen Paasio ja sihteerinä toimi Jaakko Turkka. 1. (320.) Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja Kokouksen laillisuus päätösvaltaiseksi. 2. (321.) Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Valde Neva Pövtäkir.lan lainen ja Paavo Tiilikainen. 3. (322.) Ensi marraskuussa Jugoslaviaan lähtevän valtuuskun- Valtuuskunta nan puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sylvi Siltanen j jäseniksi kansanedustaja Väinö Vilponiemi ja tutkimussihteeri Paavo Lipponen. Sos.-dem. eduskuntaryhmä nimeää valtuuskuntaan lisäksi oman edustajansa 4. (523 ) luettua julkilausumaluonnoksen Veropoliitti nen iulkilau suma toimikunnan laamikunta (liite n:o 1^2), puoluetoikahden korjauksen jälkeen hyväksyi lausuman ja
päätti saattaa sen julkisuuteen (liite n:o 5. (324.) Mikkelin Sos.-dem, "iirin piirisihteeri Otettiin käsiteltäväksi Mikkelin sos.-dem. piirijärj es. vuoton piirisihteerin paikan täyttäminen. Piiritoimikunta asettanut hakijat järjestykseen: Aaro Airas, Hyvönen, Laine Karkinen yhtyi siihen, että nämä ovat parhaita, mutta hänen mukaansa järjestyksen tulisi olla päinvastainen: laine, Hy- vönen Airas. Nevalainen ihmetteli sääntöjen määräyksiä ja sitä, onko onnellista, että mies (Airas) palaa kymmenen SS:n päätoimittaja Ien jälkeen takaisin rasittavaan tehtävään. Paasio mainitsi tuntevansa Airaksen, mutta ei muita, todeten, että Airas tällöin vähän vanhana palaisi takaisin. Siltanen kannatti Laineen asettamista ensimmäiselle tilalle. Halme tiedusteli, onko syytä vetää esille kolmen nimen listaa. Emmekö voisi asettua Laineen kannalle? Puoluetoimikunta asettui Laineen valitsemisen kannalle. 6.' (325 S.) Esiteltiin Helsingin Sos.-dem. Killan kirje Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajakysymyksestä. Kirjeessä pidettiin suotavana Burmanin mahdollisimman nopeata siirtymistä päätoimittajaksi. Puoluetoimikunta yhtyi tähän käsitykseen. 7. (326.) Arvo Sepän maan kir.je Luettiin Arvo Sepänmaan kirje. Kirje käsittelee eläket tä, joka taloudenhoitajan ja puoluesihteerin käsityksen mukaan kuuluu T-lehdistön hoidettavaksi. Ketola totesi, että koska Arvo Drockila on ollut aikaisemmin puoluetoimistoon lähetetyissä kirjeissä toisena allekirjoittajana ja koska asiasta niin ollen saattaa tulla toinen kirje, hän esitti niiden käsittelemistä samalla kertaa.
- 2 3 6 - I Puoluetoimikunta siirsi asian käsittelyn toistaiseksi. BP'' '' 8. (327.) Keskusteltiin osallistumisesta neuvostovaltion perusta- Neuvostomisen 50-vuotisjuhlan järjestelyihin (jatkokäsittely). у-йо 1з-.juhla Keskustelun jälkeen puoluetoimikunta päätyi siihen toteamukseen, että puolueella on omia juhlia, joissa on tilaisuus myös tätä aihetta käsitellä. to x 9. (328.) Raatikainen ja Kärkinen esittelivät puolueen omaa tie- Tiedotustoi-, minta presidotustoimintaa presidentin valitsijamiesvaalissa käsitelle!- dentin vaaden työryhmien mietinnöt. Mietinnöissä esitetyt näkökohdat saivat hieman ristiriitaisen vastaanoton puoluetoimikunnassa, ja puoluetoimikunta päätti, että ко. muistiot kerätään pois ja hävitetään. lissa 10. (329.) Puoluetoimikunnalle luettiin Oulun sos.-dem. piiriko- Poliittinen ä?^ tilanne kouksen, Pieksämäen Sos.-dem. Yhdistyksen, Uudenmaan paikallisten ammattijärjestöjen neuvottelukokouksen ja TPSL:n lähettämät kirjeet. Viita selosti hallituspoliittisen työryhmän hallitukselle jättämää kirjelmää. Paasio totesi tämän kirjeen kyllä tulleen perille, mutta että se on auki tärkeämmältä osaltaan: mistä saadaan varat? Paasio huomautti edelleen, että tulojen lisäämisen keinoja ei ole monia ja että jos jokin keino löydetään, niin siitä nousee kauhea meteli, sillä aina ne kaventavat joidenkin etuja. Hän mainitsi Koiviston olevan jyrkästi asuntosäästöpalkkiota vastaan katsoen, että pankit sen itsekin voisivat rahoittaa, koska saavat tässä yhteydessä uus ia säästäjiä. Myös työttömyyskeskustelusta Paasio totesi, että siinä on havaittavissa voimakasta koros.
- 2 3 7 - I tusta, joka nimenomaan palvelee opposition etuja. Hän viittasi mm. viime sunnuntaina Yleisradion A rena-lähetyksen merkeissä järjestettyyn neljän paikkakunnan yleiskeskusteluun Pohjois-Suomen ongelmista, joka keskustelu ei tuonut ihmeitä uutta. Lähinnä paheksuttiin Metsähallituksen lentokenttähakkuita ja poronhoidon järjestelyä. Myös Nevalainen totesi, että työttömyydestä puhuttaneen nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hänen mielestään kannattaisi korostaa, että teollisuustyöpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt viime vuoden aikana 30.000:11a, mutta kun maatalous työntää sitäkin enemmän uutta työvoimaa kaupunkimaisiin asutuskeskuksiin, ei tämä uusien työpaikkojen määrä ole riit tänyt estämään työttömyyttä. Hän mainitsi Pohjois-Karjalan osalta työttömyyden tulleen vielä Lappiakin vaikeammaksi ja näyttävän siltä, että n. 40 % joutuu korvauslinjalle. Hän asetti kyseenalaiseksi indeksiehdon autuuden kysyen, onko se mitenkään köyhän ihmisen suojaksi, joksi se aikanaan on tarkoitettu, ja kannattaako indeksiehdosta pitää kiinni ainakaan köyhän kansan säästäjien ja vakuutuksenottajien nimis sä, kun siitä tuleva hyöty näyttää menevän lähinnä pankeille Paasio kertoi muutama vuosi sitten kysyneensä tilaisuudessa, jossa eri rahalaitosten edustajat olivat paikalla, kuinka pitkät keskimääräiset talletusajat ovat, ja saaneensa tällöin vastaukseksi niiden liikkuvan puolen vuoden ja va jaan vuoden välimailla. Väyrynen totesi, että vaikka raha meillä yleensä onkin kallista, niin erityisesti tuo indeksiehto koetaan haitallisena. Hänen mielestään olisi rohkeasti tehtävä esitys indeksiehdon poistamisesta. Työllisyyskysymyksestä Väyrynen mainitsi, että siinä on kyllä tehtyäkin, hieman masinoimisen tuntua. Eikö sittenkin olisi syytä herättää kysymys työttö-