PELTOVALVONTAOHJE 2015

Dnro 1256/55/2015 PELTOVALVONTAOHJE 2015 Voimassa 17.6.2015 alkaen.

1 YLEISTÄ VALVONNOISTA... 5 1.1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT... 5 1.2 Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille... 6 1.3 Tarkastusoikeus ja oikeudet maataloushallinnon tietojärjestelmiin... 6 1.4 Yhteistoiminta-alueiden rooli valvonnassa... 8 1.5 Valvontavelvoite ja otannat... 8 1.5.1 Pinta-alaperusteiset tuet... 9 1.5.2 Eläintuet... 10 1.5.3 ELY-keskuksen oma otanta... 11 1.6 Paikalla tehtävät tarkastukset... 12 1.7 Valvonnan estäminen... 13 1.8 Rikosepäilyt... 14 1.8.1 Eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset... 14 1.9 Valvontatietojen tallennuksen tarkastus ja varmennus... 14 1.10 Valvonta-asiakirjojen säilytys ja julkisuus... 15 2 MUUTOKSENHAKU TUKIPÄÄTÖKSEEN... 15 3 TOIMINTAOHJEET HANKALIIN VALVONTATILANTEISIIN... 16 3.1 Virka-avun käyttö... 16 3.2 Varautuminen ja toiminta ongelmatilanteissa... 16 3.3 Tiedottaminen... 17 TILAKÄYNTIIN VALMISTAUTUMINEN 4 VALVONTA-AJOT JA VALVOTTAVAT TUET... 17 5 TILAKÄYNNIN VALMISTELU... 18 5.1 Ennen tilakäyntiä selvitettävät asiat... 19 5.2 Valvonnasta ilmoittaminen ja valvontakäynti... 19 6 VALVONTA-ASIAKIRJAT... 20 6.1 Tarkistuslistat... 21 6.2 Viljelijälle toimitettava valvontapöytäkirja... 21 7 VALVONTAKARTAT... 22 7.1 Valvontakarttojen ulkoasu... 23 PINTA-ALAVALVONTA 8 LOHKOJEN HALLINTA... 25 1

9 PINTA-ALOJEN VALVONTA... 25 9.1 Peruslohko... 26 9.2 Kasvulohko... 27 9.2.1 Kasvulohkojen mittaaminen... 27 9.2.2 Samaan kasvulohkoon todettavat kasvit... 28 9.3 Hyväksyttävät ojat... 28 9.3.1 Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan... 28 9.3.2 Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan... 29 9.3.3 Puustoisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen ojista... 29 9.4 Tukeen kelpaamattomat alueet... 30 9.4.1 Tilapäisesti viljelemätön alue... 31 9.4.2 Maatalousmaan säilyttäminen laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa... 31 9.4.3 Viljelemätön alue... 33 9.5 Viljelytekniset päisteet... 33 9.6 Hoito- ja ajokäytävät puutarhakasveilla... 33 9.7 Sopimusten pinta-alavalvonta... 34 TUKIEHTOJEN VALVONTA 10 AKTIIVIVILJELIJÄ... 35 11 SUORAT TUET... 37 11.1 Viherryttämistuki... 38 11.2 Peltokasvipalkkio... 40 11.3 Nuoren viljelijän tuki (EU)... 41 12 KANSALLISET PELTOTUET... 42 13 LUONNONHAITTAKORVAUS JA KOROTUS... 43 13.1 LHK:n hoidetun viljelemättömän pellon enimmäisala... 43 13.1.1 Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus... 43 14 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROITETTU TUKI... 44 15 YMPÄRISTÖKORVAUS... 46 15.1 Yleistä... 46 15.2 Ympäristösitoumuksen Vähimmäisvaatimukset... 47 15.3 Ravinteiden tasapainoinen käyttö... 49 15.4 Lohkokohtaiset toimenpiteet... 55 15.4.1 Lietelannan sijoittaminen peltoon... 55 15.4.2 Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen... 57 2

15.4.3 Valumavesien hallinta... 59 15.4.4 Ympäristönhoitonurmet... 60 15.4.5 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla... 67 15.4.6 Peltoluonnon monimuotoisuus... 70 15.4.7 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu... 76 15.4.8 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys... 79 16 YMPÄRISTÖSOPIMUKSET... 81 16.1 Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema... 81 16.2 Kosteikkojen hoito... 83 17 LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS... 84 18 TÄYDENTÄVÄT EHDOT... 88 18.1 Valvottavat vaatimukset... 88 VALVONTAKORJAUKSET KARTALLA 19 KASVULOHKOMITTAUSTEN TALLENTAMINEN... 107 19.1 Valvonnassa käytettävät mittapoikkeamat ja -laitteet... 107 19.2 Kehämitan määrittäminen... 109 20 PERUSLOHKOKORJAUKSET... 113 20.1 Huomioitavaa korjauspyynnön tekemisessä... 113 21 PELTOLOHKOREKISTERIVALVONTA... 115 VALVONTATULOS JA SEURAAMUKSET 22 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN SEURAAMUKSET... 116 22.1 Laiminlyöntien arvioiminen... 116 22.2 Viljelijän kuuleminen laiminlyönnin tapauksessa... 118 22.3 Lopullinen pöytäkirja... 118 23 PINTA-ALAVIRHEISTÄ AIHEUTUVAT SEURAAMUKSET... 119 24 VIHERRYTTÄMISEN SEURAAMUKSET... 121 25 YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SEURAAMUKSET... 122 25.1 Perustason seuraamukset... 122 25.2 Ravinteiden tasapainoisen käytön seuraamukset... 124 25.3 Lohkokohtaisten toimenpiteiden seuraamukset... 128 26 YMPÄRISTÖSOPIMUSTEN TUKIEHTOJEN SEURAAMUKSET... 129 27 KANSALLISTEN TUKIEN SEURAAMUKSET... 132 3

28 VALVONTATULOKSEN LASKEMINEN... 132 28.1 Kasvilajiryhmät ja tukityypit... 132 28.2 Kasvilajin vaikutus valvontatulokseen... 134 28.3 Seuraamusten laskentajärjestys... 134 28.4 Maatalousmaan ilmoittamisvelvoite... 134 28.5 Ilmeisen virheen ja poikkeuksellisten sääolojen huomioiminen valvonnassa... 135 28.6 Tuen takaisinperintä ja seuraamukset aiemmille vuosille... 135 Liitteet... 142 Säädösluettelo... 142 VALVONNAN KASVIKOODIT... 144 4

1 YLEISTÄ VALVONNOISTA Tässä ohjeessa kerrotaan Maaseutuviraston (Mavi) ohjeistamien viljelijätukien ja täydentävien ehtojen ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä pysyvän laitumen säilyttäminen ehdonalojen valvonnoista. Evira vastaa kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi ehdonalojen valvonnasta. Ohjeen yleinen osio käsittelee sekä pelto- että eläintukien valvontaa. Muilta osin ohjeet on pelto- ja eläintukien osalta eriytetty ja ne on rakennettu valvontaprosessin etenemisen mukaisesti. Nämä ohjeet korvaavat aiemmat eläin- ja peltovalvonnasta annetut ohjeet. Ohje ei kata kaikkia valvontatilanteita, vaan tarkastajan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä Maviin. Viljelijätukien valvonnoissa tarkastetaan Euroopan unionin (EU) suoria tukia ja ohjelmatukia sekä kansallisia tukia koskevat tukiehdot. Tuella tarkoitetaan tukia, korvauksia, palkkioita ja sopimuksia. Suorilla tuilla tarkoitetaan EU:n kokonaan rahoittamia tukia, joita ovat: - perustuki - viherryttämistuki - nuoren viljelijän tuki - peltokasvipalkkio - nautapalkkio - lypsylehmäpalkkio - uuhipalkkio - kuttupalkkio - teuraskaritsa ja kilipalkkio Ohjelmatuilla tarkoitetaan EU:n osittain rahoittamia tukia, joita ovat: - ympäristökorvaus - luonnonhaittakorvaus + korotus - luonnonmukaisen tuotannon korvaus - eläinten hyvinvointikorvaus Kansallisilla tuilla tarkoitetaan Suomen kokonaan rahoittamia tukia, joita ovat: - yleinen hehtaarituki - pohjoinen hehtaarituki - nuorten viljelijöiden tuki - sokerijuurikkaan kansallinen tuki - kansalliset kotieläintuet naudoista, lampaista, vuohista ja hevosista - tuotannosta irrotettu sika- ja siipikarjatalouden tuki 1.1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijan kaikkea maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista ja niiden noudattaminen on vaatimuksena kaikissa EU:n kokonaan ja osittain rahoittamissa tuissa. Täydentäviä ehtoja pitää noudattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1. 31.12.) 1. Myös maatalousmaalla, jota käytetään muuhun kuin maataloustoimintaan, on noudatettava täydentäviä 1 Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 97.1 5

ehtoja. Kun lohkon hallinta muuttuu ja lohkon vastaanottaja on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, hän on vastuussa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta kun lohko on hänen hallinnassaan. Jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen siirtyneellä lohkolla on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla. Täydentävien ehtojen oppaassa (www.mavi.fi tai www.evira.fi ) kerrotaan täydentävien ehtojen vaatimuksista tarkemmin. Valvonnasta on annettu valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015). Yhteisölainsäädännössä täydentävistä ehdoista ja niiden valvonnasta on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 sekä komission asetuksissa (EU) N:o 640/2014 ja (EU) N:o 809/2014. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset on kansallisesti säädetty valtioneuvoston asetuksella 4/2015. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset hoitovaatimukset jaetaan seuraaviin osioihin, joita kutsutaan ehdonaloiksi: ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (indikaattoriryhmä 1-4) kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys eläinten hyvinvointi pysyvän laitumen säilyttäminen (indikaattoriryhmä 5). 1.2 ILMOITUKSET LAIMINLYÖNNEISTÄ MUILLE VIRANOMAISILLE Havaitut lainsäädännön rikkomukset ilmoitetaan mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen lainsäädännöstä vastaaville viranomaisille lomakkeella 182 (saatavilla Aitasta). Esimerkiksi nitraattiasetuksen rikkomukset ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja epäillyt eläinten hyvinvointi-indikaattorin laiminlyönnit aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Jos eläimiä epäillään hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain (247/1996) tai sen perusteella annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava toimivaltaiselle kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille. Kunnan maaseutuviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä. Ilmoituksesta tulee ottaa kopio ELY-keskukselle. Nitraattiasetuksen, luontodirektiivin tai lintudirektiivin laiminlyönneistä voidaan pyytää toimivaltaiselta ympäristöviranomaiselta lausunto laiminlyönnin arvioimiseksi. 1.3 TARKASTUSOIKEUS JA OIKEUDET MAATALOUSHALLINNON TIETOJÄRJESTELMIIN Tarkastusoikeus Viljelijätukien tarkastusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskus). Ahvenanmaan maakunnassa kansallisten ja EU:n suorien tukien osalta tarkastusoikeus on Ahvenanmaan valtionvirastolla. 2 Täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on ELY-keskuksilla ja aluehallintovirastoilla (AVI). Toimivaltaisella ympäristöviranomaisella on oikeus tarvittaessa osallistua nitraattiasetuksen sekä luonto- ja lintudirektiivin tarkastukseen. Toimivaltaisia ympäristöviranomaisia ovat ELY-keskuksen 2 Laki 192/2013 24 6

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ahvenanmaalla täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on Ahvenanmaan valtionvirastolla ja maakuntahallituksella. Valvontaa suorittavat viranomaiset tarkastavat, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset täyttyvät. Maatalouden tukien toimeenpanosta annettu laki (192/2013) säätää valvontaan osallistuvien oikeuksista ja vastuista. Tarkastustoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Valvontaa ei saa suorittaa eikä valvonnassa voi olla läsnä esteellinen henkilö 3. Virkamiehen toiminnan on oltava riippumatonta ja puolueetonta. Viljelijätukihakemusten ja eräiden ELY-keskuksiin toimitettavien tukihakemusten käsittelyn hallinnollisissa ohjeissa (dnro 591/55/2013) on annettu tehtävien hoitamiseen liittyviä menettelyohjeita. ELY-keskuksen oman henkilöstön maatilojen valvonnan järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarkastajien esteettömyyteen ja riippumattomuuteen. Maaseutu- ja energiayksikön henkilöstön maatilojen valvonta on suoritettava toisen ELY-keskuksen toimesta. Tämä vaatimus koskee myös kasvukauden ulkopuolella tehtäviä ympäristökorvauksen kasvipeitteisyys- ja talviaikaisia asiakirjavalvontoja. Tarkastajan on valvontakäynnin yhteydessä esitettävä tuensaajalle valvontapassi tai valtakirja, mikäli sitä pyydetään nähtäväksi. Maaseutuviraston valvontaosasto myöntää valvontapassin virkasuhteessa tai pidempiaikaisessa (vähintään vuoden) määräaikaisessa virkasuhteessa olevalle ELY-keskuksen virkamiehelle 4. Lyhytaikaisten, määräaikaisesti (alle vuoden) palkattujen tarkastajien tarkastusvaltuudet myöntää valtakirjalla ELY-keskus. Valvontapassin ja valtakirjan haltijan edellytetään perehtyvän hyvin tukihallinnon toimeenpanoon ja osallistuvan tarkastuksiin valvontaryhmän vastuullisena henkilönä. Jos virkamiehen tehtävät muuttuvat tai hän siirtyy muihin tehtäviin, valvontapassi on palautettava Maaseutuviraston valvontaosastolle. Virkamiehen virkavapauden aikana passi on säilytettävä ELYkeskuksessa. Tarkastusvaltuudet on lakkautettava ja passi tai valtakirja on perittävä takaisin, mikäli väärinkäytöksiä ilmenee. Väärinkäytöksistä on ilmoitettava Maaseutuvirastoon. Oikeudet tietojärjestelmiin ELY-keskuksen valvontahenkilöstön tehtävien ja sijaisten määrittely on tehtävä maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Käyttöoikeuksien myöntämisessä täytyy huomioida tehtävien eriyttäminen. ELY-keskuksen henkilöstön tarvitsemat käyttöoikeudet haetaan sähköisesti Pääsynhallintajärjestelmässä. Tarvittaessa käyttöoikeudet voidaan hakea myös toisen ELY-keskuksen alueelle (esim. virka-apu). Tällöin hakijan oma esimies puoltaa hakemuksen, mutta Mavin käytöntuki pyytää oikeuksien hyväksymiseen luvan siitä ELY-keskuksesta, jonka alueelle oikeuksia on haettu. Lisätietoa Pääsynhallinnasta ja oikeuksien hakemisesta löytyy Aitasta. ELY-keskuksen on pidettävä käyttöoikeuksia ajan tasalla. Yksikön päällikön tulee passivoida Pääsynhallinnassa käyttöoikeudet (tai käyttäjätunnukset) sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät enää ole niihin työtehtävien puolesta tai muiden syiden johdosta oikeutettuja. 3 Laki 434/2003 27 ja 28 4 Laki 192/2013 28 7

1.4 YHTEISTOIMINTA-ALUEIDEN ROOLI VALVONNASSA Maaseutuelinkeinoviranomainen tekee hallinnolliset tarkastukset kaikkiin yhteistoiminta-alueen (YTA-alue) käsittelemiin viljelijätukihakemuksiin. Maaseutuelinkeinoviranomaisen on ilmoitettava ELY-keskukselle valvontaan ne hakemukset, joissa epäselvän asian tarkastamiseksi tarvitaan tilakäynti. Suorien tukien ja ohjelmatukien valvonnasta ei voi vastata henkilö, joka on ottanut vastaan tai käsitellyt hakemuksen. Maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi suorittaa ELY-keskukselle delegoitua valvontatehtävää. 1.5 VALVONTAVELVOITE JA OTANNAT Tilat valitaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin keskitetysti Mavin määrittämillä otannoilla, jotka voidaan jakaa kolmeen eri osaan, pelto-otantoihin, eläinotantoihin ja täydentävien ehtojen otantoihin. - Pelto-otanta: Otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki pinta-alaperusteiset tuet, joita viljelijä on hakenut. Jos tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä pysyvän laitumen säilyttäminen ehdonalojen osalta, laajennetaan valvonta koskemaan kyseistä täydentävien ehtojen vaatimusta ja tila viedään ELY-keskuksen omalle otannalle. Osalle pelto-otantaan valituista tiloista tehdään myös täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonta tai täydentävien ehtojen rehut ja kasveista saatavat elintarvikkeet valvonta, joiden otannoista Evira vastaa. - Täydentävien ehtojen otanta peltovalvonnan yhteydessä: Otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki pinta-alaperusteiset tuet, joita viljelijä on hakenut. Lisäksi valvotaan kaikilta tiloilta ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä pysyvän laitumen säilyttäminen ehdonalojen vaatimusten noudattaminen - Eläintukien valvontaotanta: otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki eläintuet, joita tila on hakenut. Jos tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa, laajennetaan valvonta koskemaan kyseistä täydentävien ehtojen vaatimusta. - Täydentävien ehtojen otanta eläinvalvonnan yhteydessä: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) vastaa täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin sekä eläinten hyvinvoinnin valvontaotannoista. Osalla eläintukien valvontaotantaan valituista tiloista valvotaan myös täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin vaatimuksien noudattaminen. Täydentävien ehtojen valvonnasta tulee tarvittaessa laajentaa myös eläintukien valvontaan. Otantaperusteet Tiloja valitaan valvontaan satunnaisesti sekä painotetusti. Satunnaisotannassa jokaisella tuensaajalla on yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi valvontaan. Painotetussa otannassa korostetaan joitakin riskitekijöitä, eli ositteita. Ositteiden perusteella tilalle lasketaan pisteitä. Valvontaan tulevat ne tilat, 8

jotka saavat pisteitä eniten. Myös ELY-keskukset voivat ottaa tiloja joko osittaiseen tai koko tilaa koskevaan valvontaan omalla otannalla. 1.5.1 PINTA-ALAPERUSTEISET TUET Yhtenäishakemuksen jättävistä tuensaajista on valvottava vähintään 5 % paikan päällä 5. Lisäksi vuosittain täytyy valvoa 3 % viherryttämistoimenpiteistä vapautetuista tiloista. Näitä tiloja ei voida laskea mukaan perustuen valvontavelvoitteeseen. 6 Täydentävissä ehdoissa toimivaltaisen valvontaviranomaisen on vastuualansa vaatimusten ja standardien osalta valvottava vähintään 1 % tuensaajista, jotka hakevat jotakin EU:n suoraa tai ohjelmatukea 7. Kansallisten tukien hakemuksista on valvottava vähintään 3 % paikan päällä 8. Pelto-otannoissa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat: 1) Tilan hakemien tukien lukumäärä 2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa otannoissa) 3) Tila ei ole ollut kokotilavalvonnassa vuoden 2006 jälkeen 4) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia 5) Tilalla on ollut pysyviä laitumia v. 2014 (tilatukiominaisuus B, v. 2014) 6) Tila on ilmoittanut v. 2014/2015 korkeintaan 2 kasvilajia 7) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja 8) Tilalla on ollut 1 ympäristötuen lisätoimenpide Viherryttämisestä vapautettujen tilojen otannassa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat: 1) Tilan hakemien tukien lukumäärä 2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa otannoissa) 3) Tila ei ole ollut kokotilavalvonnassa vuoden 2006 jälkeen 4) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia 5) Tilan pinta-ala on laskenut alle 10 hehtaariin 6) Tilan pinta-ala on laskenut alle 15 hehtaariin 7) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja 8) Tilalla on ollut 1 ympäristötuen lisätoimenpide Täydentävien ehtojen otannassa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat: 1) Tilalla on ollut täydentävien ehtojen laiminlyöntejä viimeisimmässä Mavin valvonnassa 2013 tai 2014 2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa otannoissa) 3) Tilalla on ollut pysyviä laitumia v. 2014 (tilatukiominaisuus B, v. 2014) 4) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja 5 Asetus (EU) N:o 809/2014 artiklat 30 ja 33 6 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 31 7 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 68 8 VNa 444/2015 5 9

5) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia 6) Tila on hakenut eläinperusteita tukea v. 2014/2015 Alla on esitetty vuoden 2015 otantojen suunniteltu aikataulu. Mikäli valvontavelvoitteet eivät niiden jälkeen täyty kaikkien tukien osalta, tehdään elokuussa vielä lisäotantoja. Velvoitteen täyttyminen tarkastellaan ELY-keskuksittain. 1. otanta (satunnainen) vuoden 2014 hakemuksista huhtikuussa 2. otanta (painotettu) vuoden 2014 hakemuksista huhtikuussa 3. otanta (painotettu) 30.6. mennessä 4. otanta (painotettu) viherryttämistoimenpiteistä vapautetuista tiloista 30.6. mennessä 5. otanta (satunnainen) 30. 6. mennessä 6. otanta (painotettu) kaukovalvonta 30.6 mennessä 7. otanta (painotettu) myöhässä tallennetuista hakemuksista elokuussa Kuntien on tehtävä tukihakemusten tallennukset 18.6.2015 mennessä, jotta kyseisen vuoden hakemuksiin perustuvat otannat saadaan tehtyä. Perustuen otannassa olevista tiloista täytyy valvoa satunnaisesti 20 25 %. Loput voidaan ottaa valvontaan joko satunnaisella tai painotetulla otannalla. Nuoren viljelijän EU-tuessa ja peltokasvipalkkiossa ei ole asetettu rajoitteita riski- ja satunnaisotantojen suhteesta. 9 Ohjelmatukien, viherryttämistuen ja täydentävien ehtojen otannassa olevista tiloista täytyy valvoa satunnaisesti 20 25 % ja painotetulla otannalla 75 80 %. 10 Prosenttiosuudet tarkastellaan tukikohtaisesti. Valvontaan otettujen tilojen määrä ylittää hieman velvoitteen, jotta kaikissa tukityypeissä täyttyy vaadittu valvontavelvoite. Täydentäviä lisäotantoja voidaan tehdä, jos ELY-keskuksen eri tukityyppien valvontavelvoitteet eivät täyty suunnitelluilla otantamäärillä. Pinta-alatukien valvontavelvoitetta on nostettava ELY-keskuksen alueella, mikäli pinta-alaleikkauksia tai -sanktioita aiheutuu jonkin tuen osalta yli komission asettamien raja-arvojen 11. Velvoitetta on korotettava myös silloin, kun ohjelmatukien ehtojen noudattamisessa havaitaan merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia. 12 Täydentävien ehtojen valvontavelvoitteen lisäys tarkastellaan koko maan tasolla komission erillisen työasiakirjan mukaisesti 13. Velvoitteen korottaminen kohdistuu aina seuraavana vuonna tarkastettavien tilojen kokonaismäärään 14. 1.5.2 ELÄINTUET EU:n rahoittamia suoria eläintukia hakeneista tiloista on valvottava vähintään 5 % tuensaajista ja 5 % eläinmäärästä 15. Eläinten hyvinvointikorvauksen saajista ja alkuperäisrotujen 9 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 34 10 Asetus (EU) N:o 809/2014 artiklat 34 ja 69 11 Komission valmisteluasiakirja DS/CDP/2015/02 12 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 35 13 Komission valmisteluasiakirja DS/2009/28 14 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 35 15 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 33 10

kasvattamissopimuksen tehneistä tiloista on valvottava vähintään 5 %. Kansallista kotieläintukea saavista tiloista on valvottava vähintään 3 % 16. Valvontavelvoitteen täyttymisen varmistamiseksi valvottavien tilojen määrä ylittää hieman velvoitteen. Tällä varmistetaan tukikohtaisen valvontavelvoitteen täyttyminen. Valvontavelvoitteen täyttymistä tarkastellaan koko maan tasolla. EU-rahoitteisia eläintukia saavista tiloista otetaan valvontaan satunnaisesti 20 25 % tuensaajista. Loput valvottavista tiloista otetaan valvontaan painotetulla otannalla. 17 Prosenttiosuuksia tarkastellaan tukikohtaisesti. Eläintukien otannoissa käytössä olevat ositteet riippuvat eläinlajista ja valvottavasta tuesta. Ositteita vuonna 2015 ovat mm.: - Ei aiempaa eläintuen valvontaa - Eläinrekisterin ilmoituksissa viiveitä (nauta, lammas, vuohi) - Korvauskorvamerkkejä ei ole tilattu valvontaa edeltävänä vuonna (nauta, lammas, vuohi) - Alkuperäisrotusopimus useammasta kuin yhdestä eläinlajista - Eläinten hyvinvointikorvauksessa sitoutunut vähintään kolmeen toimenpiteeseen EU-rahoitteisten tukien tukikohtaista valvontavelvoitetta on korotettava, jos valvonnassa havaitaan eläinmäärän tai tukiehtojen osalta merkittäviä noudattamatta jättämisiä. Valvontavelvoitteen lisäys kohdistuu seuraavan vuoden tarkastettavaan tilamäärään. 18 1.5.3 ELY-KESKUKSEN OMA OTANTA ELY-keskus voi ottaa tiloja tarkastettavaksi omalla otannalla. Esimerkiksi ilmiantojen kautta tulleet tilat voidaan tarvittaessa ottaa omaan otantaan. Omalle otannalle otetut tilat voidaan tarkastaa joko kokonaan tai osittain. Osittain tarkastetuilta tiloilta voidaan tarkastaa esimerkiksi jokin yksittäinen tukiehto. Kokonaan valvotut tilat lasketaan mukaan valvontavelvoitteeseen. Kokonaan ja osittain valvotut tilat viedään omille valvonta-ajoilleen. Mikäli tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa, on valvonta laajennettava myös täydentävien ehtojen valvonnaksi ja tila on vietävä täydentävien ehtojen oman otannan valvonta-ajolle. Täydentävien ehtojen oman otannan ajolle tallennetaan tilat, jotka on otettu täydentävien ehtojen valvontaan valvonnan laajentamisen tai ilmiannon vuoksi. Tiloilta valvotaan vain laiminlyödyn vaatimuksen osuus (esimerkiksi lanta-analyysi). Tilakäynnit on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarkastukseen otetaan kaikki lohkot, joita laiminlyöty vaatimus koskee. Täydentävien ehtojen laajennusvalvontoja voidaan tehdä myös hallinnollisesti (esimerkiksi hukkakaura tai lantalapuute), eli tarkastus tehdään ilman tilakäyntiä. Tällöin laajennus kohdistuu vain laiminlyötyyn vaatimukseen. Ympäristökorvauksen talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa havaitut nitraattiasetuksen laiminlyönnit viedään omalle valvonta-ajolle. Valvonta on laajennettava täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi, jos muun valvonnan yhteydessä havaitaan tai muutoin viranomaisen tietoon tulee eläinten merkintään ja rekisteröintiin liittyviä täydentävien ehtojen laiminlyöntejä. Valvonnan 16 VNa 444/2015 5 17 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 34 18 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 35 11

laajentamisesta täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi ohjeistetaan tarkemmin Eviran eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvontaohjeissa (esim. Eviran ohjeet 15404/9, 15425/7 ja 15401/9). Tilat viedään aina sen vuoden ajolle, jolloin tarkastaja toteaa laiminlyönnin ja laatii siitä pöytäkirjan. Näin seuraamukset kohdistuvat oikeaan vuoteen. EU-toimielinten (komissio, tilintarkastustuomioistuin) Suomeen kohdistuvien tarkastusten yhteydessä tarkastamat tilat ELY-keskus vie omalle otannalle aina silloin, kun tarkastuksen yhteydessä havaitaan virheitä pinta-aloissa tai tukiehtojen noudattamisessa. Oman otannan tilat ovat maksukiellossa niin kauan, kunnes valvonta on tehty ja tulos tallennettu sovellukseen. ELY-keskus ei voi poistaa valvonta-ajolle tallennettua tilaa. 1.6 PAIKALLA TEHTÄVÄT TARKASTUKSET ELY-keskusten on valvottava tilakäynnein kaikki peltovalvonnassa tai eläintukien paikalla tehtävässä valvonnassa olevat tilat. Peltovalvonnat voidaan aloittaa kylvöalojen viimeisen muutospäivämäärän 15.6.2015 jälkeen. Mikäli tilan valvonta tehdään ennen viimeistä kylvöpäivää (30.6.), on valvontahetkellä kylvämättömänä olleet alat tarkastettava myöhemmin uudelleen. Viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen noudattaminen tiloilla, joilla on velvollisuus monipuolistaa, on valvottava 31.8. mennessä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla on ekologisen alan vaatimukset valvottava niillä tiloilla, joilla on velvollisuus ilmoittaa ekologista alaa kesantojen osalta 15.8. mennessä ja typensitojakasvien osalta 31.8. mennessä. Ympäristökorvauksen osalta uusintakäynti täytyy tehdä, jos - suojavyöhykkeen tai monivuotisen ympäristönurmen kasvustoa ei ole korjattu valvontahetkellä - kerääjäkasvia ei ole kylvetty (jos valvontakäynti tehdään ennen 15.8.) - yksivuotisen puutarhakasvin katetta ei ole asetettu (jos valvontakäynti tehdään ennen 30.6. tai 31.7.) Eläintukien valvonnat voidaan aloittaa kesäkuussa 2015. Hevoset on valvottava 100 päivän hallinta-aikana (1.5. -8.8.2015). Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa uusintakäynti täytyy tehdä, jos - valvonta tehdään ennen 1.10. ja tila on valinnut laidunnusta ja talviaikaista jaloittelua koskevan toimenpiteen (naudat, lampaat ja vuohet) - tilalla on tuotantotauko (siat ja siipikarja) Kaikki pelto- ja eläinvalvontojen tilakäynnit on tehtävä 14.11.2015 mennessä. Kasvipeitteisyysvalvonnat ja talviaikaiset asiakirjavalvonnat on tehtävä 15.5.2016 mennessä. 12

Tukien ennakot voidaan maksaa myös valvonnassa oleville tiloille. Ohjelmatukien loppumaksun ja suorien tukien maksun edellytys on kuitenkin, että kaikkien tukea hakeneiden tilojen valvonnat ovat valmistuneet 19. Täydentävien ehtojen valvonnan keskeneräisyys ei vaikuta tukien maksuun. 1.7 VALVONNAN ESTÄMINEN Jos viljelijä tarkastuksesta ilmoitettaessa kertoo, että tarkastusta ei saa tulla tekemään, on hänelle selvitettävä, että tarkastuksen estämisen seurauksena kunnassa/ely-keskuksessa tehdään päätös viljelijän tuki-, sitoumus- sekä sopimushakemusten hylkäämisestä. Viljelijälle lähetetään kirjallinen ilmoitus (kuuleminen) tarkastuksen estämisestä ja siitä aiheutuvista seuraamuksista. Viljelijälle on varattava kohtuullinen määräaika antaa asiassa selvitys ja ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista 20. Viljelijä voi antaa selvityksessä suostumuksensa valvontaan ilmoitusajan puitteissa. Tarkastajiksi pitää tällöin määrätä kaksi kokenutta tarkastajaa. Mikäli tilalla epäillään eläinsuojelu- tai ympäristörikkomusta, valvontakäynti on syytä tehdä viivytyksettä. Tarvittaessa voidaan käyttää virka-apua, katso kpl 3.1. Tilakäynnin kieltäminen ei aiheuta erillisiä seuraamuksia, jos valvonta voidaan kuitenkin suorittaa myöhemmässä vaiheessa. Seuraamuksia määrättäessä tulee arvioida tavallista tarkemmin mahdollinen virheen tahallisuus ja ilmoittamisen jälkeen mahdollisesti korjatut puutteet. Jos viljelijä tai tämän edustaja estää paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen, tukihakemukset hylätään 21. Tämä tarkoittaa sitä, että suoria tukia, luonnonhaittakorvausta ja kansallisia tukia ei makseta valvontavuonna. Ympäristökorvauksen, luomun, ympäristösopimusten (ml. alkuperäisrotusopimukset) ja eläinten hyvinvointikorvauksen osalta kaikki sitoumus-/sopimuskauden aikana maksetut tuet peritään takaisin viemällä tila takautuvien seuraamusten valvonta-ajoille. Jos tila on ollut aikaisemmin sitoumus-/sopimuskauden aikana valvonnassa, peritään tuet takaisin vain kyseiseen valvontavuoteen asti. Myös kansallisten tukien hakemus hylätään 22. Jos viljelijä estää jonkun täydentävien ehtojen paikalla tehtävän tarkastuksen, viljelijä menettää kaikki tuet, joissa täydentävät ehdot ovat vaatimuksena (EU:n suorat tuet ja ohjelmatuet). Jos viljelijälle on maksettu tukiennakkoa ja ennakon maksun perusteena olevien tukiehtojen tarkastus estyy viljelijästä johtuvasta syystä, on maksettu ennakko perittävä takaisin. Tarkastaja täyttää havaintopöytäkirjan lisätietokenttään, että viljelijä on estänyt tarkastuksen ja että viljelijälle on kerrottu, että tarkastuksen estämisen seurauksena tehdään päätös viljelijän tuki- /sitoumushakemusten hylkäämisestä. Valvontapöytäkirja lähetetään viljelijälle ja valvonnan estämisen vaikutukset selitetään huolellisesti. Täydentävien ehtojen valvonnassa tallennetaan Tukisovellukseen Valvonnan tulos -kohtaan ei valvota ja Lisätietoja-kenttään vastaavat huomiot kuin havaintopöytäkirjan lisätiedoissa. Viljelijälle ei jätetä tilalla käytäessä täydentävien ehtojen kuulemiskirjettä, vaan kunta suorittaa kuulemisen tehdessään päätöstä tukihakemuksen hylkäämisestä. 19 Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 75 20 Laki 434/2003 33 21 Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 59 22 Laki 192/2013 31 13

Kaikissa tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus koetaan tilalla uhatuksi, voidaan tarkastus milloin tahansa keskeyttää. Valvonnan estämisestä seuraamukset määräytyvät komission asetuksen 1306/2013 artiklan 59 mukaisesti. 1.8 RIKOSEPÄILYT Tarkastajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa tuen ehtojen noudattamista. Tarkastuksen yhteydessä saattaa kuitenkin tulla esille myös rikokseen viittaavia seikkoja. Mikäli tarkastuksen yhteydessä on aihetta epäillä tuen hakuun liittyvää rikosta, tarkastajan on kerrottava asiasta välittömästi esimiehelleen, joka tiedottaa Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköä. ELY-keskuksen on harkittava esitutkintapyynnön jättämistä poliisille. Asiasta on valmisteilla erillinen ohje, joka valmistuu loppuvuodesta. 1.8.1 ELÄINSUOJELURIKOKSET JA -RIKKOMUKSET Jos on aihetta epäillä, että valvottavalla tilalla ei ole noudatettu eläinsuojeluun liittyviä säädöksiä, ELY-keskuksen tarkastajan on ilmoitettava havainnoistaan välittömästi toimivaltaiselle virkaeläinlääkärille (kunnan- tai läänineläinlääkärille), terveystarkastajalle tai poliisille ja pyydettävä tekemään eläinsuojelutarkastus. 23 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistymisestä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on seurattava asian etenemistä syyteharkintaan. Epäillyillä eläinsuojelurikos- tai eläinsuojelurikkomustapauksilla sekä eläinsuojelurikos- tai eläinsuojelurikkomustuomiolla on vaikutusta tukien maksuun. Ks. tarkemmin Mavin ohje Eläinsuojelurikosten seuraamusten vaikutukset tukien maksamiseen (Dnro 2171/55/2013). Ohjeesta on tulossa uusi versio syksyllä. 1.9 VALVONTATIETOJEN TALLENNUKSEN TARKASTUS JA VARMENNUS Pinta-alavalvontojen havainnot tallennetaan uuteen Tukisovellukseen. Eläinperusteisten tukien, täydentävien ehtojen sekä vanhojen erityistukisopimusten valvontahavainnot tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Valvontatietojen tallennuksen tarkastaa toinen henkilö kuin tallennuksen suorittaja. Tallennuksen tarkastuksella varmistetaan, että sovellukseen on tallennettu tiedot samoin kuin valvontahavainnot on kirjattu tarkistuslistaukselle. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että pöytäkirjamerkintöjen perusteella valvonnat ovat jäljitettävissä, havaitut puutteet on tallennettu ja seuraamukset määritetty oikein. Tallennuksen tarkastuksella on varmistuttava myös siitä, että tila on tallennettu oikeille ajoille, jos valvonta on laajennettu täydentävien ehtojen valvonnaksi tai jos tilalle on aiheutunut takautuvia seuraamuksia. Tallennuksen tarkastus on tehtävä ennen kuin valvonnan tulos lähetetään viljelijälle. Tallennuksen tarkastuksen jälkeen on valvonta varmennettava asianomaiseen kohtaan Tukisovelluksessa. Valvontatietojen varmennusta ei ole välttämätöntä tehdä ennen valvontatuloksen lähettämistä, mutta se on edellytyksenä hakemuksen siirtymiselle maksatukseen. Valvonnan on 23 VNa 444/2015 24 14

oltava valmis siinä vaiheessa, kun se varmennetaan. Varmentajan on oltava esimies tai muu kokenut ja asiaan perehtynyt henkilö. Toinen työparista voi tehdä tallennuksen tarkastuksen, mutta varmentajan on oltava henkilö, joka ei ole ollut osallisena tarkastuksessa muuten. Jos tallennuksen tarkastuksen tekee henkilö, joka ei ole osallistunut tarkastukseen, voi hän myös varmentaa tilan. Jos varmentaja on eri henkilö kuin tallennuksen tarkastaja, on hänen vielä varmistettava tuloksen oikeellisuus. Seuraamustapauksissa tulee tiedottaa kuntaan siitä, milloin valvontatulos on lähetetty viljelijälle, jotta kunta ei lähetä tuen takaisinperintäpäätöstä ennen kuin viljelijä on saanut tiedon valvonnan tuloksesta. 1.10 VALVONTA-ASIAKIRJOJEN SÄILYTYS JA JULKISUUS Valvonta-asiakirjojen sähköisestä arkistoinnista annetaan myöhemmin erillinen ohje. Siihen saakka paperiset tarkistuslistat liitteineen täytyy säilyttää ELY-keskuksessa. Viljelijälle lähetettävä valvonnan yhteenveto tallennetaan sähköiseen arkistoon. Valvontapöytäkirjat ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja. Ne tulevat julkisiksi siinä vaiheessa, kun se on tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu 24. Valvonta-asiakirjat ovat salaisia silloin, jos tiedon antaminen saattaisi vaarantaa valvonnan toteutumisen tai aiheuttaa vahinkoa asianosaisille 25. Valvonta-asiakirjojen julkisuudesta voit lukea lisää julkisuuslaista (621/1999). 2 MUUTOKSENHAKU TUKIPÄÄTÖKSEEN Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen saa vaatia oikaisua toimivaltaiselta ELY-keskukselta tai Ahvenanmaan valtionvirastolta kirjallisella oikaisuvaatimuksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. ELY-keskuksen tai Ahvenanmaan valtionviraston tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään. 26 Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta. 27 Viljelijätukiin liittyvää muutosta voi hakea Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta ja Ahvenanmaan valtionviraston päätöksistä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään. Takaisinperintää koskevaan hallinto-oikeuden tai Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään ts. ilman valituslupaa. Muutoin hallinto-oikeuden tai Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 28 24 Laki 621/1999 6 25 Laki 621/1999 24 26 Laki 192/2013 54 27 Laki 75/2014 4 28 Laki 192/2013 ja laki 586/1996 15

3 TOIMINTAOHJEET HANKALIIN VALVONTATILANTEISIIN Ohjeiden on tarkoitus selkeyttää toimintatapoja tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus voi olla vaarassa tai tarkastajia on uhattu tarkastuskäynnillä. 3.1 VIRKA-AVUN KÄYTTÖ Virka-avun käytöstä on säädetty maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 192/2013 26 2 momentissa. Kunnan ilmoituksen, ELY-keskuksen tai muun yhteistyökumppanin aikaisemman kokemuksen perusteella vaikeaksi koettuihin tilakohteisiin voidaan suorittaa valvonta vasta, kun valvonnasta on ilmoitettu tilalle. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta on hyvä kysyä tarkempia tietoja tilasta, jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua ennalta. Poliisilta voidaan myös kysyä tietoja tilan tilanteesta erityisesti niissä tapauksissa, joissa arvioidaan tulevan ongelmia valvonnassa. Virka-apua on pyydettävä silloin, kun on aihetta epäillä tarkastajan turvallisuuden vaarantuvan tilalla tapahtuvan valvonnan aikana. Virka-avun tarpeesta ilmoitetaan paikalliselle poliisille. Mikäli tilalle ei voida lähteä uhkailun vuoksi, viljelijälle tulee lähettää ilmoitus tarkastuksen estymisestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista (katso luku 1.7) 3.2 VARAUTUMINEN JA TOIMINTA ONGELMATILANTEISSA ELY-keskuksessa on jo tarkastuskauden alussa hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista tarkastuskäynneillä. Tarkastustehtävät suoritetaan pääosin pareittain. Valvontatehtävän luonne, tarkastajan kokemus, tehtävien aikataulut yms. seikat huomioiden voidaan tarkastuksia suorittaa myös yksin. ELYkeskuksessa on aina tiedettävä tarkastuskäynnin ajankohta ja paikka. ELY-keskuksen logot autossa tai työasuissa ovat turvallisuutta lisääviä tekijöitä. Tarkastus tilalla voidaan aina jättää kesken joko kokonaan tai osittain (esim. asiakirjojen tarkastus myöhemmin kuulemismenettelynä), jos tarkastajia uhkaillaan tai viljelijän aggressiivinen käyttäytyminen koetaan vaaralliseksi. Tapahtuneesta uhkailusta tehdään välittömästi ilmoitus poliisille ja otetaan yhteyttä valvontapäällikköön tai hänen esimieheensä. Tarkastuskäynnin kulusta laaditaan muistio ja kirjataan ylös tarkastuskäynnin keskeytymisen syyt, tapahtumapaikka, aika ja kaikki osalliset. Esitutkintailmoituksen teossa voidaan noudattaa ELY-keskuksen antamia tarkempia sisäisiä ohjeita. Viranomaisen uhkaus on riittävä peruste esitutkintailmoitukselle. Myös keskeytyneestä tarkastuskäynnistä laaditaan valvontapöytäkirja. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi valvonnan keskeytyminen tilalla viljelijästä/hänen edustajastaan johtuneista syistä. Keskeytymisen syistä ja tarkastuskäynnin tapahtumista laaditaan muistio pöytäkirjan liitteeksi. Kaikista kesken jätetyistä valvonnoista tarkastajan tulee sopia esimiehensä kanssa niistä menetelmistä, joilla tarkastus voidaan viipymättä suorittaa loppuun asti. 16

3.3 TIEDOTTAMINEN Sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamisessa noudatetaan ELY-keskuksessa laadittuja tarkempia ohjeita. Tiedottamisoikeus asian tärkeydestä johtuen olisi hyvä olla vain harvalla, jotta se olisi johdonmukaista ja samansisältöistä. Jos asiasta on tehty esitutkintapyyntö poliisille, asian tiedottamisesta vastaa poliisi. Tilalla tapahtuneen uhkaavan tilanteen jälkeen tiedotetaan välittömästi Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköä ja valvontaosaston päällikköä. Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikkö tiedottaa tapahtuneesta muiden ELY-keskusten valvontapäälliköitä. Tapahtumasta tiedotettaessa on syytä kertoa tarkastukseen osallistuneet tarkastajat, tapahtumapaikka ja -aika, tilakohde sekä tapahtumien yleiskulku. Lehdistölle tiedottamisesta vastaa valvontapäällikkö/hänen esimiehensä/vastuualueen päällikkö/ely-keskuksen johtaja yhdessä Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikön kanssa. T I L A K Ä Y N T I I N VALMISTAUTUMINEN 4 VALVONTA-AJOT JA VALVOTTAVAT TUET Kokotilavalvonta-ajot: Ajonumero Nimi Ajoperuste Ajoaikataulu 6003 PELTOALAVALVONTA 1. OTOS satunnainen huhtikuu 6004 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 1. OTOS satunnainen huhtikuu 6005 PELTOALAVALVONTA 2. OTOS painotettu huhtikuu 6006 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2. OTOS painotettu huhtikuu 6007 PELTOALAVALVONTA 3. OTOS painotettu 30.6. mennessä 6008 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 3. OTOS painotettu 30.6. mennessä 6009 PELTOALAVALVONTA 4. OTOS (vihervapaat) painotettu 30.6. mennessä 6010 PELTOALAVALVONTA 5. OTOS satunnainen 30.6. mennessä 6011 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 5. OTOS satunnainen 30.6. mennessä 6012 KAUKOKARTOITUSVALVONTA-PILOTTI painotettu 30.6 mennessä 6013 PELTOALAVALVONTA 6. OTOS (myöhässä tallennetut) painotettu elokuussa 6014 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 6. OTOS (myöhässä tallennetut) painotettu elokuussa LISÄOTANNAT satunnainen/painotettu elo-/syyskuu 17

Oman otannan valvonta-ajot: Ajonumero Nimi Ajoperuste 6015 PELTOALAVALVONTA 2015 ELY OTOS (lasketaan valvontavelvoitteeseen) oma otanta 6016 PELTOALAVALVONTA 2015 ELY OTOS, OSITTAIN VALVOTUT oma otanta 6017 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS oma otanta 6018 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS, HALLINNOLLINEN VALVONTA oma otanta 6035 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS, LANNOITUSAJO oma otanta TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 ELY OTOS oma otanta Muut valvonta-ajot: Ajonumero Nimi TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA, KORVAAVAT TILAT 2015 KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015 KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015 KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015 6020 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2014 6021 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2013 6022 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2012 6023 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2011 ELY-keskuksen on valvottava kokotilavalvontaan valituilta tiloilta perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän EU-tuki, peltokasvipalkkio, luonnonhaittakorvaus, luonnonhaittakorvauksen korotus, ympäristökorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, ympäristösopimukset, erityisympäristötukisopimukset ja kansalliset peltotuet. Täydentävät ehdot valvotaan täydentävien ehtojen otantaan valituilta tiloilta. Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan myös sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit 1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu tila on kyseistä tukea hakenut. 5 TILAKÄYNNIN VALMISTELU ELY-keskuksen on ennen tilakäyntiä käytävä läpi tilan hakemusasiakirjat. Asiakirjat ovat saatavissa sähköisessä arkistossa. Paperilla jätetyistä hakemuksista täytyy tarkastaa tallennuksen oikeellisuus. Jos tarkastaja havaitsee virheitä tallennuksissa, täytyy ottaa yhteys kuntaan virheen korjaamiseksi. Hakemuksiin tehdyt muutosmerkinnät pitää olla asiallisesti dokumentoitu. Tallennuksen oikeellisuus voidaan selvittää myös valvonnan yhteydessä. 18

Kaikki tukityypit ja lohkot pitää olla tallennettuna ja tallennuksen tarkastus tehtynä ennen kuin tilavalvonta voidaan suorittaa. Muutoslomakkeen 117 tiedot pitää olla myös tallennettuna ennen tarkistuslistan tulostamista. 5.1 ENNEN TILAKÄYNTIÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT Yleiset - rajoittuuko tilan lohkoja vesistöön - rajoittuuko tilan lohkoja valtaojiin (apuna voi käyttää myös peruskarttaa) - eläinmäärä, jotta lantalan tilavuuden laskeminen onnistuu - Natura-alueiden rajaukset - onko tilalla lohkoja tai lohkon osia, joiden kaltevuus on yli 15 % (taso Tukisovelluksen karttaosiossa) Täydentävien ehtojen valvonnassa olevat tilat - onko tila hukkakaurarekisterissä ja onko viljelijä ilmoittanut hakemuksella lohkoilla olevasta hukkakaurasta (viittaus) - luonnonsuojelualueet (selvitettävä myös, jos hakenut maatalousluonnon monimuotoisuustai kosteikkosopimusta) Aktiiviviljelijä - Vanhan Tukisovelluksen tiedotustaululta katsotaan, onko tila saanut suoria tukia vuonna 2014 korkeitaan 5000 ja onko tuenhakija ilmoittautunut kieltolistalle. Aktiiviviljelijän ehdon tarkastamisesta on kerrottu enemmän tämän ohjeen luvussa 10. Ympäristökorvaus - Selvitettävä, onko tilalle annettu seuraamus viljelysuunnitelmista tai suojakaistoista vuosina 2011 2014.Toistuvuus on otettava huomioon, jos samasta asiasta tulee seuraamus edelleen. - Jos tila on hakenut valumavesien hallinta-toimenpiteen korvausta, täytyy ennen tilakäyntiä selvittää kunnasta (sähköisestä arkistosta), että mille lohkoille toimenpiteen tukea on haettu. 5.2 VALVONNASTA ILMOITTAMINEN JA VALVONTAKÄYNTI Valvonnasta ilmoittaminen Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan ilmoittaa ennalta edellyttäen, ettei tarkastuksen tarkoitusta vaaranneta 29. Valvontapäivää voidaan sovitella, jos viljelijä on estynyt erityisen syyn, kuten lähiomaisen kuolemantapauksen tai merkkipäivän johdosta. Ilmoitus on annettava mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää. Valvonnasta ilmoittaminen on suositeltavaa tehdä enintään 48 tuntia ennen paikalla tehtävää valvontaa. Täydentävien ehtojen paikalla tehtäviä tarkastuksia ei voida ilmoittaa ennalta, jos täydentäviin ehtoihin sovellettavassa lainsäädännössä tätä edellytetään. 29 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 25, Laki 192/2013 30 19

Ilmoituksen yhteydessä tulisi mainita ne asiakirjat, jotka viljelijän on hyvä ottaa valmiiksi esille. Tilakäynnillä tarkastettavat tiedot voidaan katsoa myös atk-sovelluksista, eli esimerkiksi tulostettua viljelysuunnitelmaa tai lohkokortteja ei valvonnassa vaadita. Ennalta ilmoittamisella pyritään varmistamaan, että viljelijä tai hänen edustajansa voivat halutessaan osallistua tarkastukseen. Jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ilmoituksesta huolimatta ole paikalla, suoritetaan tarkastus ilmoitettuna aikana. Eläinsuojiin tai muihin tuotantorakennuksiin ei kuitenkaan saa mennä ilman viljelijää tai hänen lupaansa. Viljelijällä tarkoitetaan tässä yhteydessä hakemuksen jättänyttä henkilöä tai hänen puolisoaan. Heidän valtuuttamakseen voidaan hyväksyä henkilö, joka esittää kirjallisen valtakirjan tai jonka viljelijä tarkastuksen alussa suullisesti ilmoittaa edustavan tuensaajaa. Viljelijä ei voi perua tukia tai tehdä satovahinkoilmoitusta jo tapahtuneesta satovahingosta sen jälkeen, kun valvonnasta on ilmoitettu. Poikkeuksena on kerääjäkasvit, joiden tuen voi perua 15.8.2015 saakka, vaikka valvonnasta olisi ilmoitettu. Jos valvonnasta ei ole ilmoitettu, kerääjäkasvin tuen perumisessa ei ole takarajaa. Tukisovellukseen tallennetaan ilmoituksen ajankohta ja sen vastaanottaja. Valvontakäynti Paikalla tapahtuvaa tarkastusta aloitettaessa viljelijälle tai hänen edustajalleen on kerrottava tarkastuksen tarkoituksesta ja menetelmistä, jotta viljelijällä tai hänen edustajallaan on mahdollisuus arvioida tarkastuksen toteuttamista. Viljelijälle tai hänen edustajalleen on aina kerrottava tilan otantaperuste (satunnainen/painotettu), käytetyt menetelmät ja välineet sekä käytetty mittaustarkkuus. Lisäksi täytyy kertoa tekijät, joiden perusteella tila on poimittu painotetun otannan valvontaan. Tarkastajan on selvitettävä viljelijälle, mitä havaintoja valvonnassa tehtiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat maksettavaan tukeen. Viljelijälle on myös kerrottava, että valvonnan tulos vaikuttaa maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään tukipäätökseen, johon viljelijä voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Viljelijältä on kysyttävä, haluaako hän yksityiskohtaiset tarkastushavainnot postissa vai riittääkö yhteenveto. Tieto on kirjattava tarkistuslistalle. Viljelijälle on kerrottava, että valvontaohje on saatavilla Mavin nettisivuilla ja siinä on tarkemmin selvitetty valvontamenetelmiä ja seuraamuksia. 6 VALVONTA-ASIAKIRJAT Valvonta-asiakirjoihin kuuluvat Maastotarkistuslista, Puutarhatoimenpiteiden tarkistuslista, Asiakirjatarkistuslista, Tilan käytettävissä olevat ravinteet liite, Valvonnan yhteenveto, liite yksityiskohtaisista valvontahavainnoista, Kasvulohkokohtaiset mittaustulokset ja kartat korjatuista peruslohkoista. Myös muut valvontaa selventävät dokumentit (esim. valokuvat) ovat valvontaasiakirjoja. Kaikki alkuperäiset valvonta-asiakirjat on skannattava sähköiseen arkistoon. 20

6.1 TARKISTUSLISTAT Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tilalla täytettävä pinta-alaperusteisten tukien tarkistuslistat. Tarkistuslistat ovat tarkastajan työasiakirjoja, joita ei jätetä eikä toimiteta viljelijälle, vaan niiden perusteella tallennetaan havainnot Tukisovellukseen. Tarkistuslistoja ei voi tulostaa keskitetysti, vaan ne tulostetaan jokaiselle tilalle erikseen. Ennen kuin tilan tarkistuslistat tulostetaan, on varmistettava että kunta on tallentanut kaikki hakemustiedot. Jos tila on täydentävien ehtojen valvonnassa, täytyy täydentävien ehtojen havaintopöytäkirja tulostaa vanhasta Tukisovelluksesta (raportti RR585). Vanhasta Tukisovelluksesta pöytäkirjat voi tulostaa keskitetysti. Tarkastuksessa läsnä olleiden asianosaisten ja heidän avustajansa nimet kirjataan tarkistuslistaan. Myös se on merkittävä, jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ollut paikalla tarkastusta suoritettaessa. Viljelijän valtuuttama avustaja voi olla tarkastuksessa läsnä, vaikka viljelijä itse osallistuisi tarkastukseen. Jos viljelijän puolelta tarkastukseen osallistuu useita henkilöitä, tilan varsinainen edustaja on selvitettävä. Valvontakäynnin aloituspäivämäärä on aina se päivä, kun tilalle mennään ensimmäisen kerran. Jos tilalla käydään useampana päivänä peräkkäin, on lopetuspäivä se, kun tilalla käydään viimeisen kerran. Jos tilalla käyntien välissä on päiviä jolloin siellä ei käydä, merkitään myöhemmät käynnit erillisinä valvontakertoina, joilla on omat aloitus- ja lopetusaikansa. Uusintakäynnit ovat aina erillisiä valvontakertoja. Valvontahavainnot on dokumentoitava siten, että valvonnan eteneminen voidaan jäljittää. Tarkistuslistan tiedot on kirjattava kuulakärkikynällä tai muuten pysyvästi ja jokaiseen ehtoon on otettava kantaa. Tarkastettaviin ehtoihin otetaan kantaa laittamalla rasti kohtaan Kyllä tai Ei. Kyllä tallennetaan silloin, kun ehtoa noudatettu ja ei, jos ehtoa ei ole noudatettu. Viiva tarkoittaa aina, että ehto ei koske kyseistä kasvulohkoa tai tilaa. Silloin kun viivaa käytetään, kirjataan lisätietoihin, miksi ehto ei koske tilaa tai lohkoa. Merkintöjen on oltava yhdenmukaisia. Tarkastukseen osallistuneelle viljelijälle tai hänen edustajalleen on annettava mahdollisuus tarkastusta koskevien mielipiteiden kirjaamiseen ja allekirjoittamiseen 30. Viljelijä voi ilmoittaa, jos hän ei hyväksy tarkastusta miltään osin tai hän voi osoittaa tarkistuslistasta ne kohdat, joita ei hyväksy. Kaikki tarkastuskäyntiä koskevat tiedot tallennetaan Tukisovellukseen. Tukisovellus laskee tallennettujen havaintojen perusteella seuraamusprosentit ja tarkastaja voi joissakin tapauksissa tarvittaessa muuttaa prosenttia. Jos prosenttia muutetaan, on sen syystä kirjoitettava Tukisovellukseen aina perustelu. Myös muut harkinnanvaraiset seuraamukset on perusteltava. 6.2 VILJELIJÄLLE TOIMITETTAVA VALVONTAPÖYTÄKIRJA Viljelijälle toimitettava valvontapöytäkirja sisältää yhteenvedon valvonnan havainnoista, kasvulohkokohtaiset pinta-alamittaustiedot sekä kartat korjatuista peruslohkoista. Yhteenvetopöytäkirjalle tulostuu valvonnassa mahdollisesti havaitut puutteet ja kirjoitetut perustelut. Pyydettäessä viljelijälle voidaan lähettää myös yksityiskohtaiset tarkastushavainnot, jotka on tulostettavissa Tukisovelluksesta. 30 Asetus (EU) N:o 809/2014 41 artikla 21

Pöytäkirjasta käy ilmi seuraavat asiat 31 : a) ilmoitettiinko viljelijälle ennalta ja milloin ilmoitus tehtiin b) paikalla olleet henkilöt c) tarkastetut tuet d) tarkastetut viljelylohkot e) mittausmenetelmät f) mittaustulokset g) yksittäisen tukijärjestelmän osalta tarkastetut tukiehdot h) toteutetut lisävalvontatoimenpiteet. i) todetut noudattamatta jättämiset, jotka voisivat edellyttää ristiinilmoituksia esim. valvonnan laajentamiseen liittyen j) todetut noudattamatta jättämiset, jotka voivat edellyttää jatkotoimia tulevina vuosina Tarkastaja allekirjoittaa valvontapöytäkirjan, joka lähetetään viljelijälle allekirjoitettavaksi hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Täydentävien ehtojen tarkastuskertomus on tehtävä kuukauden kuluessa tilakäynnistä. Kaikista laiminlyönneistä on toimitettava viljelijälle tieto viimeistään 3 kk:n kuluessa tilakäynnistä. Viljelijän allekirjoitus valvontapöytäkirjassa ei poista viljelijän muutoksenhakuoikeutta lopulliseen tukipäätökseen. Viljelijälle on kerrottava, että hänen ei ole pakko allekirjoittaa tai hyväksyä tarkastuksen havaintoja ja että allekirjoituksen puuttuminen ei estä asian jatkokäsittelyä. Jos viljelijä tai hänen edustajansa kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa tai jos viljelijä jättää palauttamatta allekirjoitetun pöytäkirjan, on tarkastajan tehtävä tästä merkintä ELY-keskukseen jäävään alkuperäiseen pöytäkirjakappaleeseen. Valvontapöytäkirjaan kirjattu lopputulos voidaan katsoa sitovaksi lausunnoksi, joka ei ole erikseen valituskelpoinen, mutta se sitoo kunnan maaseutuelinkeinoviranomaista valituskelpoisen ratkaisun tekemisessä. Tuen hakijaa on aina kuultava ennen mahdollisia tuen vähenemiseen johtavia toimenpiteitä. Erillistä kuulemista ei tarvita, kun valvontapöytäkirja lähetetään allekirjoitettavaksi viljelijälle. Peltolohkorekisterin sekä tukiehtojen ristiintarkastusvalvonnoissa käytetään valvonnan yhteenvetoa ja liitteitä soveltuvin osin. 7 VALVONTAKARTAT Valvonnassa on käytettävä ensisijaisesti peltolohkorekisteristä tulostettuja digitoituja karttoja tai Kartturista tulostettavaa karttamateriaalia. Tukisovelluksesta tulostetuissa kartoissa ei ole mittakaavaa, joten niitä voi käyttää korkeintaan apuna maastossa. Myös muuta vastaavantasoista ilmakuva-aineistoa voidaan käyttää valvonnassa apuna. 32 Maaseutuviraston suorittamien otantojen perusteella valvottavien tilojen valvontakartat toimitetaan ELY-keskuksiin kesällä 2015 pääsääntöisesti viikon kuluessa otannan valmistumisesta. Suurissa tilauksissa ja kiireisenä aikana on syytä huomioida, että tulostukseen ja postitukseen voi kulua useampikin päivä. 31 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 41, Laki 192/2013 28 32 VNa 591/2007 9 22

Valvontakartoilla on nähtävissä peruslohkojen lisäksi myös viljelijän ilmoittamat kasvulohkorajaukset, jos kartta on tulostettu sen jälkeen, kun kunta on tallentanut hakemustiedot. Kesän ensimmäisten valvontakarttojen kohdalla on mahdollista, että kaikkia hakemustietoja ei ole vielä tallennettu karttojen tulostamishetkellä. Tällöin täytyy tulostaa peltolohkorekisterin raporttiportaalista (https://peleapp.affecto.fi:8443/pelerapport/login.html) uusi kartta sen jälkeen, kun hakemustiedot (myös kasvulohkomuutokset) on tallennettu. Raporttiportaalista löytyvät kaikki valvontakaudella 2015 tulostetut valvontakartat ja ne voi tulostaa sieltä aina, kun ei voida odottaa paperimateriaalin toimitusta. ELY-keskusten omaan otantaan perustuvien valvontatilojen kartat tilataan suoraan urakoitsijalta (Karttakeskus) sähköpostitse osoitteesta pele@karttakeskus.fi. Karttakeskus kuittaa tilauksen vastaanotetuksi, mutta jos vastausta ei kuulu, kannattaa varmistaa tilauksen perille tulo vielä puhelimitse (020 577 7540). Digitoinnissa olevat lohkot Alkukesän viljelijäkorjausten digitointi pyritään tekemään jo ennen ensimmäisen otannan valvontakarttojen lähetystä. Jos digitointia ei ole ehditty viljelijäkarttakorjausten osalta tehdä, tarkastaja voi katsoa viljelijän tekemän (myös kunnan paperikartoista tekemät korjaukset) korjauksen Tukisovelluksesta. Ensimmäisten neljän valvontaotannan kartat sähköisen hakemuksen jättäneiltä tiloilta postitetaan ELY-keskuksiin 19.6.2015 mennessä. Paperihakemuksen jättäneiden tilojen valvontakartat lähetetään kesäkuun loppuun mennessä. On huomioitava, että näidenkin lohkojen rajaus voi muuttua myöhemmin kesän digitoinnissa, mikäli naapurilohkon korjaus koskee lohkojen yhteistä rajaa. ELY-keskus voi nähdä maatilan digitoinnissa olevat lohkot Tukisovelluksen maatilan tiedoista 7.1 VALVONTAKARTTOJEN ULKOASU Peltovalvontakartat tulostetaan mittakaavassa 1:2500, jotta kasvulohkorajat näkyvät. Muun mittakaavan karttoja voidaan kuitenkin käyttää suurien lohkojen ollessa kyseessä. Valvontakartan oikeanpuoleisessa osassa ovat valvottavan tilan perus- ja kasvulohkot tulostettuina digitoitujen viivatyyppien mukaan. Viivatyyppien selitykset löytyvät valvontakartan vasemmasta alareunasta. Kokotila- ja lohkovalvontakartta Valvontakartat tulostetaan värillisinä (mikäli taustana käytetty ilmakuva on väri- tai väri-infra - ilmakuva). Kartan yläreunassa on kyseisen valvonta-ajon numero. Vasemman reunan lohkotiedoissa on kerrottu lohkojen tunnukset, nimi, digitoidut alat, tilatukiominaisuus B, peruslohkon viimeisin muutospäivämäärä, tieto edellisen 2 vuoden aikana tehdystä GPS-mittauksesta, tieto tulevasta ajantasaistuksesta (vuodet 2015 ja 2016) ja vuoden 2015 kasvulohkotiedot 8 ensimmäisen kasvulohkon osalta. Kartan vasemmassa alareunassa on selitteet kartalla olevista viivoista. 23

SYKEn uomarekisterin tiedot (vesilain 33 mukaiset vesistöt) tulostuvat valvontakartoille, mutta vesistömerkintä ei ole peruslohkon reunarajaviiva kuten aiemmin. Vesistöstä kertoo yhtenäinen valkoinen viiva, joka kulkee vesiuoman keskellä. Viivassa on nuolia, joka kertoo veden kulkusuunnan. Jos lohko on vesistöviivalla merkityn uoman varrella, täytyy suojakaistatarve (lohkon reunan etäisyys uoman reunasta) tarkistaa aina paikan päällä. Täydentävien ehtojen valvontakartta Täydentävien ehtojen valvonta-eristä tulostetaan normaalin valvontakartan lisäksi erilliset valvontakartat Natura- ja pohjavesialueista, mikäli tilalla on peruslohkoja ko. alueilla. Vuonna 2015 täydentävien ehtojen valvontakartta tulostetaan aina mustavalkoisena ja mittakaavassa 1:5000. Dataosiossa näkyy niiden peruslohkojen tiedot, joilla on vähintään yksi aari leikkauspinta-alaa Natura- tai pohjavesialueen kanssa. Näillä kartoilla näkyvät valvottavan tilan lohkot, jotka mahtuvat samalle tulosteelle. Myös naapuritilojen lohkot näkyvät peruslohkonraja naapuriin -viivatyypillä, mikäli ne mahtuvat samalle tulosteelle. Alla esimerkki Täydentävien ehtojen Valvontakartta 2015 seliteosasta: 999-03454 -99 Tuvantaus Dig. ala: 1.03 ha IACS: 1.03 ha Pvesi: 1.03 ha 1097151 B, 1000404 Natura 2000: 0.52 ha FI0100078 SPA SCI Kommentit: Pvesi: 1.03 ha 1097151 B, 1000404 => Peruslohko leikkaa kahden pohjavesialueen kanssa, joiden tunnukset ovat 1097151B ja 1000404. Yhteenlaskettu leikkausala on 1,03 ha Natura 2000: 0.52 ha FI0100078 SPA SCI => Peruslohko leikkaa 0,52 ha suuruiselta alalta Natura-alueen ID FI0100078 kanssa, joka on suojeltu sekä lintu- (SPA) että luontodirektiivin (SCI) perusteella. Kartoille tulostuva leikkausala on SYKEn aineistoon perustuva todellinen leikkausala. Täydentävien ehtojen valvontakartassa on samat viivatyyppiselitteet kuin kokotilavalvontakartassa, mutta siinä on lisäksi vielä esitetty Natura- ja pohjavesialueet. Täydentävien ehtojen valvontakarttaan tulostuu alkuperäisen (pienentämättömän) Natura-alueen lisäksi 10 m Natura-aluetta pienentävä bufferi-viiva katkoviivana (ks. yllä oleva kuva). Täydentävien ehtojen valvonnoissa on tarkastettava Natura -alueiden ja pohjavesialueiden rajausten paikkansapitävyys valvontakartoilla ennen paikalla tehtävää valvontaa. 33 Laki 587/2011 24

P I N T A - A L A V A L V ONTA 8 LOHKOJEN HALLINTA Valvonnassa on tarkastettava, että vuokrattujen lohkojen hallinta täyttyy viljelijän vuokrasopimuksella tai muissa liitteissä ilmoitetun tiedon perusteella. Maatalousmaan maanvuokrasopimus on tehtävä määräajaksi ja vuokra-aika voi olla enintään 20 vuotta. Ellei määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan sen olevan voimassa korkeintaan kaksi vuotta. Suullisen maanvuokrasopimuksen vuokra-aika on enintään 2 vuotta 34. Kirjalliset vuokrasopimukset tarkastetaan tilakäynnillä. Hakemustietoihin on merkitty tieto siitä, onko lohkolla suullinen tai kirjallinen vuokrasopimus. Suullisten vuokrasopimusten voimassaolo tarkastetaan vuokranantajalta siinä tapauksessa, että on epäilys sopimuksen olemassaolosta (esimerkiksi lohkon viljelytoimien laiminlyönti ja pitkäaikainen sopimus, useita eri suullisia sopimuksia). Suullisen vuokrasopimuksen olemassaolo voidaan tarkastaa esimerkiksi kysymällä asiaa vuokranantajalta puhelimitse. Jos tuenhakija ei tilakäynnillä jostakin syystä voi esittää näyttöä lohkon hallinnasta, annetaan tuenhakijalle kohtuullinen aika tiedon toimittamiseen. Tieto siitä, onko lohkolla voimassa oleva vuokrasopimus, merkitään asiakirjatarkistuslistalle. Jos lohkon hallinnasta ei saada valvonnassa selvyyttä, keskeytetään tuen maksatus tältä osin. Esimerkiksi, jos toinen osapuoli on riitauttanut asian, on odotettava tuomioistuimen päätöstä siitä, kenen hallinnassa pinta-ala on ollut. Tukikelpoisen pinta-alan hallinta-aika on perustuessa yksi päivä, joka on tänä vuonna 15.6.2015. Ympäristökorvauksessa ja kansallisissa tuissa lohkojen on tullut olla tuenhakijan hallinnassa viimeistään 15.6. mennessä (poikkeuksena koko tilan hallinnansiirto). Kansallisissa tuissa lohkon täytyy olla hallinnassa kasvukauden ajan 35. Luonnonhaittakorvauksessa lohkojen on oltava hallinnassa tukihakuvuoden loppuun asti (31.12.2015). Jos lohko poistuu hallinnasta tai maatalouskäytöstä sitä ennen, eikä korvausta ole kyseiseltä lohkolta peruttu, ei lohko oikeuta luonnonhaittakorvaukseen. Lohko on voinut poistua hyväksytysti viljelijän hallinnasta tai maatalouskäytöstä vain ylivoimaisen esteen perusteella (esim. pakkolunastus tai tilusjärjestely). Jos lohkon hallinta ei täyty, tallennetaan Tukisovellukseen lohkojen hallinnan tarkastelussa kyseiselle lohkolle puute ja tukea ei makseta. 9 PINTA-ALOJEN VALVONTA Peltovalvonnassa valvotaan kaikki tilan lohkot. Myös viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat alle 0,05 ha rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat on valvottava. 36 Näiltä aloilta tarkastetaan täydentävien ehtojen noudattaminen, mutta pinta-alaa ei tarvitse mitata. 34 Laki 258/1966 3 35 MMMa 348/2015 3 36 MMMa 344/2015 3, asetus (EU) N:o 1306/2013 91 art, 25

9.1 PERUSLOHKO Peruslohkolla 37 tarkoitetaan aluetta, joka on a) yhden tai useamman hakijan viljelemä b) saman omistajan omistuksessa oleva c) maantieteellisesti yhtenäinen d) yhtä korvauskelpoisuutta e) yhteen tukialueeseen kuuluva f) yhtä maankäyttölajia ja g) kokonaan Natura-aluetta. Peruslohkon rajan määrittämisestä tilanteessa, jossa peruslohkoa rajaa reunaoja, kerrotaan kohdassa 9.3. Peruslohkolta tarkastetaan digitoinnin oikeellisuus sekä peruslohkon oikea rajaus. Kaikki lohkon digitointikorjaukset tehdään Tukisovelluksessa. Kasvihuonealaan luetaan mukaan kasvien viljelyyn käytetty kasvihuoneala. Ruukkusalaatin, -tillin ja - persiljan viljelyksessä käytetyt idätystilat voidaan lukea kasvihuonealaan. Pakkaus- ja varastotilat eivät kuulu kasvihuonealaan. Yli 2 m leveät käytävät ja välit on poistettava perustukeen oikeuttavasta pinta-alasta. Vierekkäin olevista kasvihuoneista voidaan muodostaa yksi peruslohko yhdyskäytävän avulla. Kasvihuoneen sisällä olevat yli 2 m käytävät ja muut tukikelvottomat yli 0,01 ha alueet voidaan jättää digitoidun peruslohkon sisään. Viljelijä huomioi tällöin tukikelvottomat alat vuosittaisessa ilmoituksessa. Peruslohkojaot Jos valvonnassa todetaan, että edellä esitetyt peruslohkon vaatimukset eivät täyty jollakin lohkon osalla, täytyy lohkon rajausta korjata. Aiempia ilmakuvia voi käyttää apuna, kun tarkastellaan onko poistettava osa ollut peltoa aiemmin. Peruslohko on jaettava, jos - osa lohkosta poistuu maatalouskäytöstä esimerkiksi tonttimaaksi tai tien alle - aiemmin viljeltynä ollut osa lohkosta on pusikoitunut ja se todetaan viljelemättömäksi - voidaan esimerkiksi vanhemman ilmakuva-aineiston perusteella selvästi todeta, että alue on raivattu ja se ei ole liitettävän lohkon kanssa korvauskelpoisuudeltaan samanlaista alaa. Peruslohkoa ei tarvitse jakaa, vaan muutos voidaan tehdä rajakorjauksena, jos - kysymys on pusikoituneesta sarkaojasta - poistettava osa lohkosta ei ole koskaan ollutkaan peltoa (esimerkiksi lohkon alasta poistetaan saareke, joka on ollut siinä aina). Peruslohkojaot tehdään seuraavan vuoden vuositasolle (uusi vuositaso 2016 avataan kesäkuussa 2015). Valvonnassa havaitut virheelliset maankäyttölajit tulee korjata kunnassa vuoden 2016 37 MMMa 344/2015 2 26

puolelle, jolloin viljelijä saa seuraavana keväänä lohkon maankäyttölajin oikein esitäytettynä. Valvonnassa perustuki hylätään alalta toteamalla alalta perustukeen oikeuttamaton kasvikoodi. Karttakorjauksista on ohjeistettu tarkemmin luvussa 19 Valvontakorjausten tekeminen. 9.2 KASVULOHKO Kasvulohkolla tarkoitetaan aluetta, joka voi olla enintään peruslohkon kokoinen, liittyä vain yhteen peruslohkoon ja jolla voi olla vain yhtä viljelykasvia tai hyväksyttäviä yhdistelmiä. Kasvulohkot piirretään tukihakemuksen yhteydessä. Kasvulohkon tukeen oikeuttava vähimmäiskoko on kaikissa tuissa 0,05 ha. Pienin ala, joka hyväksytään mukaan viherryttämistuen, ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, ja kansallisten tukien minimialoihin on 0,01 ha. Alle 0,05 ha lohkoille ei makseta tukea, mutta ne voidaan laskea mukaan vähimmäispinta-aloihin 38 Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella maastossa 39. Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan, suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen. 9.2.1 KASVULOHKOJEN MITTAAMINEN Tilalla tarkastetaan, että viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen rajat vastaavat maastossa olevia kasvulohkoja. Siinä tapauksessa, että rajat ovat oikein, kasvulohkojen pinta-aloja ei tarvitse erikseen mitata. Jos ilmoitettujen ja maastossa todettujen kasvulohkojen välillä on eroa, kasvulohkojen pintaalat on määritettävä. GPS-laitetta on käytettävä kasvulohkojen mittauksessa seuraavissa tapauksissa: peruslohko on uusi, aikaisemmin digitoimaton lohko peruslohko tai osa siitä on raivattu ilmakuvan ottamisen jälkeen lohkolla on tukikelvottomia alueita, jotka eivät näy uusimmalla ilmakuvalla lohkon reunassa on huomattavalla (yli 200 m) matkalla metsän aiheuttamaa varjostumaa tai muuten lohkon rajaa ei tarkkaan nähdä uusimmaltakaan ilmakuvalta. Jos peruslohkon rajat ovat karttatarkastelun ja maastossa tehdyn havainnoinnin perusteella oikein, voidaan valvonnassa keskittyä tukikelvottomien alueiden mittaamiseen. Lohkolla olevat tukikelvottomat alueet, vaikka ne olisivat pieniäkin, on kirjattava esimerkiksi valvontakarttaan (etenkin silloin jos niistä ei tehdä digitoinnin korjauspyyntöä). Pellon ulkopuolella olevien erityistukisopimusten ja ympäristösopimusten mittaamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 9.7. 38 VNa 235/2015 4 ; VNa 234/2015 5 ; VNa 236/2015 3 39 VNa 712/2015 4 27

9.2.2 SAMAAN KASVULOHKOON TODETTAVAT KASVIT Valvontatilanteessa määrättyyn kasvulohkoon tulee hyväksyä kaikki peruslohkolla vierekkäin olevat samaa kasvia ja käyttöä koskevat alat, vaikka ne olisi ilmoitettu erillisinä kasvulohkoina. Kuitenkin siinä tapauksessa, jos kasvulohkoille on valittu erilaiset ympäristökorvauksen toimenpiteet, ei kasvulohkoja voi yhdistää. Pienin kompensaatiossa huomioon otettava yhtenäinen ala on 0,05 ha. Jos lohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvia kuin sille on ilmoitettu, lohko hylätään niiden tukien osalta, joissa todettu kasvi ei ole tukikelpoinen. Tukisovelluksen laskenta hylkää todetun kasvikoodin perusteella kasville kuulumattomat tuet. Lohko ei voi valvonnan perusteella saada tukea, jota sille ei ole alkujaan haettu. Tukikelvottomista alueista voidaan muodostaa yksi kasvulohko, vaikka alue ei olisi yhtenäinen. Jos viljellään esimerkiksi riveittäin porkkanaa ja sipulia, kasvulohkot muodostetaan siten, että yhteenlasketuista sipuliriveistä muodostuu sipulin kasvulohko ja porkkanariveistä porkkanan kasvulohko. Myös muissa vastaavanlaisissa tapauksissa erillään olevat avomaanvihannekset voidaan todeta yhtenä kasvulohkona, vaikka yhden kasvin yksittäinen viljelyalue (esim. rivi) on alle 0,05 ha. Mikäli viljelykasviksi on ilmoitettu kasvutiheysehdot täyttävä marjapensas tai hedelmäpuu ja sen alla kasvaa jotain muuta viljelykasvia, ei alla kasvavaa muuta viljelykasvia tarvitse jakaa omaksi erilliseksi kasvulohkoksi. 9.3 HYVÄKSYTTÄVÄT OJAT 9.3.1 REUNAOJAN HYVÄKSYMINEN PERUS- JA KASVULOHKON ALAAN Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään 3 m leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti 40. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.7 tarkoitettu viljelytekninen päiste. Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Keskimäärin yli 3 m leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli 3 m leveän ojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Yli 3 m leveät ojat digitoidaan pois peruslohkon pinta-alasta. 40 MMMa 344/2015 5 28

9.3.2 SARKAOJAN HYVÄKSYMINEN PERUS- JA KASVULOHKON ALAAN Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä 41. Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä 3 m. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Pientareineen yli kolmemetriset sarkaojat voidaan käsitellä tilapäisesti viljelemättömänä alana, jos pientareet ovat viljelyteknisistä syistä tilapäisesti normaalia leveämpiä. Jos sarkaojan leveys ojan taitteesta ojan taitteeseen mitattuna on yli 3 m leveä, sarkaojat käsitellään viljelemättöminä ja niistä tehdään digitointikorjaus. 9.3.3 PUUSTOISTEN JA PENSOITTUNEIDEN ALUEIDEN VÄHENTÄMINEN OJISTA Peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puustoisen alueen viljellyn puoleisessa reunassa. Vesakoituneet ojat vähennetään aina pinta-alasta ojan leveydestä riippumatta. Vesakko on poistettava reunaojista ja sarkaojista siten, että se ei ehdi kasvaa yli 1,5 m korkeaksi. Ojissa olevat yksittäiset pusikot voidaan sallia, mutta maiseman pitää pysyä avoimena. 42 41 MMMa 344/2015 6 42 VNa 344/2015 7 29

9.4 TUKEEN KELPAAMATTOMAT ALUEET Tukeen kelpaamattomilla alueilla tarkoitetaan tilapäisesti viljelemätöntä ja viljelemätöntä aluetta. Pienin todettava tukikelvoton ala on 0,01 ha. Pienistä (<100 m²) tukeen kelpaamattomista aloista on tehtävä vähennyksiä vain, jos niiden yhteenlaskettu pinta-ala on merkittävä. Tätä sovelletaan silloin, jos näiden pienten (<100 m²) tukeen kelpaamattomien pinta-alojen summa lohkolla on suurempi kuin käytettävän mittalaitteen toleranssi. Mittapoikkeama on aina enintään 1 ha. Vähennyksiä ei tarvitse tehdä esimerkiksi kivistä, yksittäisistä puista, kaivoista tai muista vastaavista tukikelvottomista alle aarin kokoisista yksittäisistä alueista. Pienet alle aarin kokoiset alueet, joita ei saa piirretyksi valvontakarttaan, pitää merkitä kuitenkin tarkistuslistalle. 43 Jos tilalla havaitaan viljelemättömiä alueita, siitä voi aiheutua aiheetta maksetun tuen takaisinperintä aiemmille vuosille. Takaisinperinnöistä on kerrottu enemmän luvussa 24.6 Maisemapiirteet 44 ovat tukikelpoisia alueita. Maisemapiirteistä on kerrottu enemmän luvuissa 17. Alla on esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa lohko todetaan tilapäisesti viljelemättömäksi, viljelemättömäksi tai milloin voi tulla puute täydentävien ehtojen tai maatalousmaan avoimena säilyttämisen ehdon kautta. Tilapäisesti viljelemätön - Ei ollenkaan pensaita tai puun taimia - Pienet mulloksella olevat / kylvämättömät alueet - Jäänyt vain 1-2 vuonna viljelemättä - Mm. lautataapeleita/paalikasoja/puukasoja Täydentävien ehtojen seuraamus - Korkeintaan 1-2 -vuotiaita taimia tai esim. vadelman versoja kasvaa siellä täällä viljelykasvin seassa. Taimet eivät yllä viljelykasvin yläpuolelle. - Kasvustossa on runsaasti rikkakasveja, esim. mesiangervoa, koiranputkea tai horsmaa. Maatalousmaata ei ole säilytetty avoimena (peltoala ja pysyvien kasvien ala) - Siellä täällä kasvaa korkeampia puiden taimia, - Lohkolla on jonkin verran suurempia vadelmapensaita tai useamman vuoden ikäistä pensaikkoa, esim. pajua yksittäisinä puskina. Kasvuston on kuitenkin oltava hyväksyttävää viljelykasvia. (HUOM! Tähän ei tule seuraamusta, jos vain ojissa on puita. Silloin ojat rajataan pois kohdan 3.3.3. mukaisesti) - Pysyvien nurmien osalta tätä kohtaa ei voi käyttää. Jos siellä on liikaa puustoa tai pensaita, lohko on viljelemätöntä. 43 VNa 712/2015 7 44 Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 9; VNa 4/2015 14 30

Viljelemätöntä (peltoala, pysyvät kasvit ja pysyvät nurmet) - Yksittäisiä puita/pensaita kasvaa koko lohkon/lohkon osan alueella (ei tarkoita pysyviä kasveja), eikä lohkolla ole hyväksyttävää viljelykasvia. - Iso osa puista on yli 2 m. - Lohko on muussa kuin maatalouskäytössä, esim. metsämaata, tonttia tai tietä. 9.4.1 TILAPÄISESTI VILJELEMÄTÖN ALUE Viljelijä voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömiksi lohkot tai lohkon osat, jotka ovat viljelykelpoista maatalousmaata, mutta jotka on hakuvuonna jätetty tilapäisesti viljelemättä. Nämä lohkot voidaan todeta tilapäisesti viljelemättömäksi myös valvonnassa. Lohkolla olevat, ilmoittamattomat, tilapäisesti viljelemättömät lohkon osat voidaan todeta valvonnan kasvulohkona tilapäisesti viljelemättömäksi. Jos koko lohko on jätetty tilapäisesti viljelemättä, täytyy lohko todeta avokesannoksi. Avokesannolle täytyy olla peruste, ja jos sitä ei ole, on määrättävä täydentävien ehtojen seuraamus. Valvonnassa hyväksyttäviä syitä todeta kasvulohko tilapäisesti viljelemättömäksi ovat esimerkiksi lohkolla oleva viljelyyn liittyvä este, kuten säilörehuauma, lautataapeli tai muut vastaavanlaiset syyt, joiden vuoksi lohko ei voi olla kasvipeitteinen. Useita vuosia peräkkäin ilman em. hyväksyttävää syytä tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitetut lohkot tai lohkon osat todetaan viljelemättömiksi. Kaikki samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voidaan todeta ja piirtää yhtenä kasvulohkona. Kasvulohko piirretään siihen kohtaan, missä suurin tilapäisesti viljelemätön alue on. Tilapäisesti viljelemättömillä aloilla on noudatettava täydentäviä ehtoja, lukuun ottamatta kasvipeitteisyysvaatimusta. Lohkon viljelykelpoisuus on tarkastettava kaikkien kokonaan tilapäisesti viljelemättömiksi ilmoitettujen peruslohkojen osalta. 9.4.2 MAATALOUSMAAN SÄILYTTÄMINEN LAIDUNTAMISEEN JA VILJELYYN SOVELTUVASSA KUNNOSSA Maatalousmaan avoimena säilyttämisen vaatimus kohdistuu tilan koko maatalousmaahan. Maatalousmaalla tarkoitetaan peltoalaa, pysyviä kasveja ja pysyvää nurmea 45. Käytännössä tätä ehtoa ei voi soveltaa pysyvällä nurmella, koska jos puiden ja pensaiden määrä ylittää sallitus, lohko hylätään viljelemättömänä. Peltoala Peltoalalla tarkoitetaan lohkoa, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai korkeintaan 5 v. samalla paikalla olleita heinä- ja nurmirehukasveja. Myös kesannot ja tilapäisesti viljelemättömät alat kuuluvat peltoalaan, lukuun ottamatta viherkesantoa, joka muuttuu pysyväksi nurmeksi oltuaan yli 5 v. samalla paikalla. Peltoa ovat myös sellaiset yli 5 v. nurmella olleet lohkot, jotka eivät muutu pysyväksi nurmeksi ympäristökorvauksen toimenpiteen vuoksi. 45 Asetus (EU) N:o 1307/2013 artikla 4 31

Pysyvien kasvien ala Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Tarkka lista pysyvistä kasveista löytyy hakuoppaasta. Pysyvän nurmen ala Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvien nurmien alaan sisältyvät myös pysyvät laitumet. Tarkistuslistalle tulee automaattisesti kasvulohkokohtainen pysyvän nurmen merkintä, kun sille on ilmoitettu 6 vuonna peräkkäin pysyväksi nurmeksi luettavaa kasvia tai se on ollut aiemmin pysyvää laidunta. Tarkka lista kasveista, jotka huomioidaan pysyvien nurmien laskennassa, löytyy hakuoppaasta. Pysyvän nurmen kasvulohkolla voi kasvaa puita korkeintaan 50 kpl/ha. 46 Puuksi katsotaan yli 2 m korkuiset, puuvartiset kasvit sekä yli 0,5 m korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit (esimerkiksi katajat). Puiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti, eikä siellä voi olla puuryhmiä. Puuryhmät täytyy digitoida pois peruslohkon pinta-alasta. Hajanaisesti sijaitsevien puiden lisäksi pysyvän nurmen kasvulohkolla saa olla tuotantoeläinten ravinnoksi sopivia, korkeintaan 2 m korkuisia, yksittäisiä tai pieninä ryhminä kasvavia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia. Näitä saa kuitenkin olla korkeintaan 50 % tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Jos lohkolla on sekä puita että lehtipensaita tai vain jompaakumpaa, on yli 50 % kasvulohkon pintaalasta kuitenkin oltava heinä- ja nurmikasveja. Ehdon valvonta Tilalla on tarkastettava, että lohko on säilytetty avoimena, laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa 47. Lohko on voitava ottaa käyttöön tavanomaisin maataloustoimenpitein. Myös osalle kasvulohkosta voidaan antaa seuraamus avoimena säilyttämisestä, jolloin lohkolle tehdään valvonnan kasvulohko ja merkitään puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena. Peltoala Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puun taimia eikä pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3. Lisäksi tarkastetaan, että kasvusto on hyväksyttävää viljelykasvia. Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia, mutta kasvusto on kuitenkin hyväksyttävä, lohkon tuet hylätään tältä vuodelta tallentamalla Tukisovellukseen puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena. Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia tai pensaita, mutta kasvusto on heikkoa (pelkästään rikkakasveja). Seuraamus täytyy määrätä tapauskohtaisesti joko täydentävien ehtojen kautta tai lohko täytyy todeta viljelemättömäksi. Pääsääntö on, että maatalousmaan avoimena säilyttämisen ehdon kautta ei voi määrätä seuraamusta, jos kasvusto ei ole hyväksyttävää viljelykasvia. 46 VNa 234/2015 5 47 VNa 234/2015 6, Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 4 32

Pysyvien kasvien ala Pysyvien kasvien ala katsotaan avoimeksi, jos siellä ei kasva pysyvien kasvien lisäksi muita puita tai pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3 Jos lohkolla kasvaa muita kuin pysyväksi kasviksi hyväksyttäviä puuntaimia tai pensaita, toimi kuten peltoala-kohdassa on ohjeistettu. Pysyvän nurmen ala Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puita eikä pensaita enempää kuin on sallittu ja että kasvusto on heinä- ja nurmirehukasvustoa. Jos puita tai pensaita on enemmän tai kasvusto ei täytä vaatimuksia, todetaan lohko viljelemättömäksi. 9.4.3 VILJELEMÄTÖN ALUE Lohkolle tallennetaan valvonnassa viljelemätön-kasvikoodi, jos alue on poistunut viljely- tai laidunkäytössä. Tällaisia ovat mm. vesakoituneet alueet ja lohkolle rakennetut tiet tai rakennukset. Viljelemättömäksi ilmoitettu tai valvonnassa todettu lohko on tukien ulkopuolella. Maatalousmaan ulkopuoliset alueet ja viljelemättömäksi valvonnassa todetut alueet on erotettava peruslohkon alasta ja lohko on tarvittaessa jaettava. Katso tarkemmin lohkojaoista kohdasta 9.1 9.5 VILJELYTEKNISET PÄISTEET Kasvulohkon viljelyalaan mukaan laskettava päiste voi viljelyteknisistä syistä olla keskimäärin enintään 3 m leveä 48. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että päiste kuuluu kasvin normaaliin viljelytapaan. Päisteet eivät kuulu viljojen, valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyyn. Alueen leveys mitataan kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan tai lohkon reunaan. Jos viljelyteknisistä syistä jätetty päiste on leveämpi kuin 3 m, on koko päistealue erotettava omaksi kasvulohkokseen. Yli 3 m leveälle päisteelle voidaan maksaa ympäristökorvaus, jos alue on nurmipeitteinen. Päistealue voidaan todeta tällöin nurmeksi. Jos päisteessä on keskimäärin 3 m levyinen suojakaista ja sen lisäksi viljelyteknisistä syistä jätetty yli 3 metrin päistealue, on ne kumpikin erotettava omiksi kasvulohkoikseen, jos viljelyteknisistä syistä jätettävälle alueelle ei ole kylvetty nurmikasvien siementä. 9.6 HOITO- JA AJOKÄYTÄVÄT PUUTARHAKASVEILLA Monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät 49. Viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät sisällytetään viljellyn kasvulohkon alaan, jos ne ovat kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä. Hoitokäytävien on oltava kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. Hoito- ja ajokäytävät on 48 MMMa 344/2015 9 49 MMMa 344/2015 9 33

erotettava tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä, ne ovat pysyviä perustettuja viljelyteitä tai jos niistä johtuen kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty. Viljeltyyn peltoalaan kuulumattomat alueet (esimerkiksi varastopaikat, kastelulammikot, viljelemättömät alueet) on kaikki erotettava pois tukikelpoisen kasvulohkon alasta. Hoito- ja ajokäytävän on oltava kasvulohkon reunan mukaisesti päädyssä, sivussa tai keskellä. Yksivuotisilla puutarhakasveilla ajo- ja hoitokäytävät hyväksytään viljellyn kasvulohkon alaan vain poikkeuksellisesti, jos ne ovat kyseisen kasvin kannalta välttämättömiä ja ovat kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia viljelyn kannalta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kasveilla, joilla satoa korjataan useaan kertaan kesän aikana (esimerkiksi keräkaali). Viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Pysyvät viljelystiet on vähennettävä viljellystä alasta. Yksi- ja monivuotisten kasvien viljelytapaan kuuluvien hoitokäytävien on oltava pääsääntöisesti täydentävien ehtojen mukaisesti nurmipeitteisiä tai siitä poikkeamiseen pitää olla perusteltu syy. 9.7 SOPIMUSTEN PINTA-ALAVALVONTA Ympäristösopimusten ja erityisympäristötukisopimusten (ohjelmakausien 1995 2013 sopimukset) osalta on valvottava kaikki voimassaolevien sopimusten alaiset lohkot. Luvussa 9.1 on kerrottu lohkorajojen tarkastamisesta. Sopimukseen sisältyvien pellon ulkopuolisten alueiden osalta tarkastetaan alueen rajaus ja poistetaan sopimukseen kuulumattomat alueet, kuten rakennukset ja tiet. Vesialueet ja uomat, joiden valuma-alue on yli 10 km, näkyvät Tukisovelluksessa tasolla Uomarekisteri. Vesistöjen rajat on siinä määritetty keskivesirajan mukaisesti. Sopimusalueiden rajat, jotka rajoittuvat vesistöön, määritetään myös keskivesirajan mukaan. Kaikilla vesialueilla (erityisesti matalilla merenrannoilla) tieto ei välttämättä ole kovin tarkka, joten tietojärjestelmistä saatava tieto on näissä tapauksissa lähinnä suuntaa-antava. Alueen sopivuus sopimuskohteeksi on selvitetty sopimuksen tekovaiheessa. Jos valvonnassa kuitenkin todetaan, ettei lohko tai merkittävä osa siitä voi kuulua sopimukseen, tulisi asiasta neuvotella sopimuskäsittelijän ja mahdollisen lausunnon antaneen viranomaisen kanssa ennen valvonnan loppuunsaattamista. 34