adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.



Samankaltaiset tiedostot
adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

o l l a käydä Samir kertoo:

Fredin ja Eskon sanomat

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

AIKAMUODOT. Perfekti

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Infiniittiset rakenteet

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

P U M P U L I P I L V E T

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Nooa ja vedenpaisumus

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Hyvästi, huono kieli!

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

Työssäoppimassa Tanskassa

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

S Y Y - S E U R A U S kysymyskortteja

Infiniittiset rakenteet, osa 1

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

Kieli merkitys ja logiikka

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40)

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Harjoitusohjelma. Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Evantia 360 Junior Irtokuva

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

Assari 2.0 Kevät Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen osallistuneille)

Predikaattilogiikkaa

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kieli merkitys ja logiikka

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Mitä nyt (4) What now?

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Muutokset pelisääntöihin 2010

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

4.1 Samirin uusi puhelin

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Transkriptio:

Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa (syy) keskusradion välityksellä (keino) politiikasta (muu seikka). Rajaava määritelmä 1: jokainen verbin määrite, joka ei ole objekti (eikä subjekti), on adverbiaali Kalle juoksi nopeasti kotiin. Ulkona sataa kaatamalla. Ikkunasta näkyy valoa. jokainen adjektiivin ja adverbin määrite on adverbiaali Näin ennenkuulumattoman hyvän elokuvan. Käsittämättömän pian alkoi sataa mahdottoman rankasti. Rajaava määritelmä 2: adverbiaaleja ovat kaikki lauseenjäsenet, jotka eivät ole subjekteja, predikaatteja, objekteja, attribuutteja eivätkä predikatiiveja mukana myös lauseenmääritteet (eivät mahdu edelliseen määritelmään): Tuskin Kalle kotiin juoksi. Toivottavasti ei sada kaatamalla.

Adverbiaalit ja täydennykset Wanha näkemys: (subjektin lisäksi) kahdenlaisia verbin määritteitä: objekteja ja adverbiaaleja. Vilkuna erottaa toisistaan obliikvit ja adverbiaalit Obliikvi: verbin valenssinmukainen määrite (täydennys), joka ei ole objekti (eikä subjektikaan) obliikvi on verbin valenssiin kuuluva adverbiaali, ts. pakollinen adverbiaali, valenssiadverbiaali tjs. Kalle meni kotiin. Kalle antoi pallon Villelle. Adverbiaali: verbin tai koko lauseen määrite, joka ei kuulu verbin valenssiin adverbiaali on verbin valenssiin kuulumaton adverbiaali, vapaa adverbiaali, tjs. (tai lauseadverbiaali tjs., jos se on koko lauseen määrite) Kalle meni nopeasti kotiin. Kalle antoi pallon vahingossa Villelle. Kenestä tulee hyvä adverbiaali? adverbi (tai adverbilauseke) adverbiaalina: Tänään menemme saunaan. Avaan kohta ikkunan. NP adverbiaalina voi olla käytännössä missä sijassa tahansa: Kalle juoksi sateessa. Ville piilotti Kallen kynän silkkaa ilkeyttään. Minun on pää kipeä. Pakkasessa ei pidä kulkea pipotta.

lause tai infinitiivi(rakenne) adverbiaalina: Olin suihkussa, kun puhelin soi. Ville kuorsaa nukkuessaan. Jouduin huomaamattani eksyksiin. Erilaisia adverbiaaleja Habitiiviadverbiaali: omistus, hallinta, hyöty,... Kissalta meni häntä poikki. Minulla alkaa loma. monet omistusta ilmaisevat verbiä määrittävät lauseenjäsenet ovat obliikveja: Elsalla on kissa. Hän antaa sille hanhenmaksaa. (perinteisesti datiiviadverbiaali) Merkitykseltään lähellä genetiiviä (vrt. kissan häntä, minun lomani) OSMA: määrä, kesto,... Vilkuna luokittelee edelleen merkityksen mukaan: mitan osmat: Tuntipalkkani on laskenut 2 markkaa. keston osmat: Piirtelin ukonkuvia koko tunnin. matkan osmat: Juoksin kilometrin. toistuvuuden osmat: Uin kaksi kertaa.

Predikatiiviadverbiaali: ominaisuuksia, olemista, olemusta läheistä sukua predikatiivisille obliikveille Minulla oli punainen samettimekko esiintymisasuna. Minulla oli se mekko jo ihan pienenä. predikatiivisia sikäli, että luonnehtivat jotakin lauseessa mainittua tarkoitetta, (predikoivat siitä jotakin) habitiivi- ja predikatiiviadverbiaali ja osma eivät kata likimainkaan kaikkia mahdollisia adverbiaaleja adverbiaalien pääjoukko ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa, jne. ajan adverbiaalit: Kalle tuli eilen myöhään kotiin. tavan adverbiaalit: Kalle tuli eilen kontaten kotiin. paikan adverbiaalit: Kalle oli ollut juhlimassa kapakassa. jne. Verbin vai lauseen määrite? adverbiaalin kiinteys: miten tiukasti se liittyy ympäröivään rakenteeseen Tätä adverbiaalin kiinteyttä voidaan kuvata sanomalla, että kiinteämpi adverbiaali määrittää verbiä, irrallisempi koko lausetta rajanveto verbin määritteen ja koko lauseen määritteen välillä on jossakin määrin hankala ja epämääräinen

sanajärjestys, kielto ja sen vaikutusala: Eteisessä potkin kengät pois jalastani. Potkin kengät pois jalastani eteisessä. lauseenalkuinen eteisessä irrallisemman tuntuinen? Eteisessä en potkinut kenkiä pois jalastani vaan jäin istumaan lattialle vaan panin ne siististi hyllylle vaan vedin ne varovaisesti pois En potkinut kenkiä pois jalastani eteisessä. vaan vasta omassa huoneessani subjektin edellä oleva, irralliselta tuntuva paikan adverbiaali jää kiellon vaikutusalan ulkopuolelle, kun taas verbin jälkeisessä osassa sijaitseva voi joutua kielletyksi Koska rakastan sinua, en tee sitä. ( en tee sitä ) En tee sitä, koska rakastan sinua. ( en tee sitä ~ en tee sitä siksi vaan muusta syystä ) vain kiinteät, verbiä määrittävät adverbiaalit voidaan kieltää kehysadverbiaalit antavat lauseen ilmaisemalle tapahtumalle ajallis paikallisen kehyksen kommenttiadverbiaalit lauseen määritteitä ilmaisevat tyypillisesti puhujan asennoistumista lauseen ilmaisemaan tapahtumaan, (puhujan arvioimaa) todennäköisyyttä tjs.: Ehkä Kalle oli ollut juhlimassa kapakassa. Totta hitossa Kalle tuli myöhään kotiin.

a) etsi seuraavasta tekstistä adverbiaalit b) merkitse kunkin kohdalle, onko se AdvP, NP vai jokin muu c) luokittele se: ajan, paikan, habitiivi-, predikatiivi-,... d) onko se verbin vai lauseen määrite Päämääränä Gymnaestrada 99 Göteborgissa Naisvoimistelijat näyttävät muodin sunnuntaina Kangasalan naisvoimistelijat aikovat osallistua ensi kesänä Göteborgissa järjestettävään kansainväliseen Gymnaestrada 99 -tapahtumaan jopa 30 voimistelijan voimin. Mahdollisuudet suurehkon ryhmän lähtemiseen kansainvälisille kentille ovat nyt hyvät, koska maailmanlaajuinen voimistelijoitten kohtaaminen toteutetaan noinkin lähellä. Ensimmäistä kertaa toki ei menossa mukana olla, sillä kangasalalaisia on nähty ainakin kaikissa vuoden 87 jälkeen järjestyissä vastaavissa koitoksissa. Gymnaestrada-tapahtumat järjestetään yleensä joka neljäs vuosi. Viimeksi vastaava tapahtuma oli Berliinissä. Enemmistö kangasalalaisten ryhmästä koostuu yläasteikäisistä tytöistä. Olemme mukana kaikkien suomalaisten yhdessä esittämässä kenttäohjelmassa, kertovat seuran puheenjohtaja Marjatta Tiitola ja hallituksen jäsen Tuula Mäkelä. Kenttävoimistelu on nimenomaan pohjoismaalaisille tyypillinen naisvoimistelun muoto, vaikka sitä jossain määrin harrastetaan myös muualla. Ensi heinäkuussa voimisteltavan ohjelman valmistelu on jo käynnistynyt. Naisvoimistelijoitten ohjaajat ovat jo käyneet ohjaajille tarkoitetut valtakunnalliset kurssit, joitten pohjalta harjoitukset paikallisella tasolla tehdään. Varsinaiset Gymnaestradan suomalaisen ohjelman harjoitukset aloitetaan vuodenvaihteen jälkeen, Tiitola ja Mäkelä kertovat. Ohjelma vaatii pitkähkön ja perusteellisen harjoittelun, koska kentällä tulee samaan aikaan olemaan satoja voimistelijoita.