14010B VIEREMÄN KUNTA MELUSELVITYS

14010B Vieremän kunta meluselvitys

14010B VIEREMÄN KUNTA MELUSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 2 KUNNAN MELUNTORJUNTATEHTÄVÄT...1 3 MELUTASON OHJEARVOT...2 4 YLEISKUVAUS VIEREMÄN KAUPUNGISTA...2 5 MENETELMÄT...2 5.1 MELUMITTAUKSET... 2 5.2 MELUMALLINNUS... 2 6 MELULÄHTEET JA NIIDEN MELUALUEET...3 6.1 TIELIIKENNE... 3 6.2 RAIDELIIKENNE... 3 6.3 VARALASKUPAIKKA KUNNAN POHJOISOSASSA... 3 6.4 PONSSE OY, METSÄKONEIDEN VALMISTUS... 3 6.5 FINNRITILÄ KY, TEOLLISUUDEN PORTAIDEN JA RITILÖIDEN VALMISTUS... 3 6.6 REIKÄBETONI OY, BETONITUOTTEIDEN VALMISTUS... 3 6.7 HAUKIMÄEN MURSKAUSALUE... 3 6.8 MARJOMÄEN MURSKAUSALUE... 3 6.9 MYLLYJÄRVEN MURSKAUSALUE... 3 6.10 JOLLEIKONMÄEN MURSKAUSALUE... 4 6.11 KARJUMÄEN MURSKAUSALUE... 4 7 MELUHAITAT...4 PIIRUSTUKSET 14010B.1 Karjumäen murskauspaikka 14010B.2 Jolleikonmäen murskauspaikka 14010B.3 Ponsse Oy ja Finnritilä Oy:n melualueet 14010B.4 Marjomäen ja Haukimäen murskauspaikka 14010B.5 Reikäbetoni Oy:n melualueet 14010B.6 Raideliikennemelu päivällä osa 1 14010B.7 Raideliikennemelu yöllä osa 1 14010B.8 Raideliikennemelu päivällä osa 2 14010B.9 Raideliikennemelu yöllä osa 2 LIITTEET 1/14010B Melunmittauslomakkeet 2/14010B Melulaskennassa käytetyt raideliikennemäärät 3/14010B Äänen voimakkuuden yksikkö, desibeli 8 ARVIO MELUTILANTEEN KEHITTYMISESTÄ...4 9 JOHTOPÄÄTÖKSET...5 C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc

1 14010B VIEREMÄN KUNTA MELUSELVITYS 1 JOHDANTO Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on selvittänyt tässä raportissa Vieremän kunnan kokonaismelutilannetta. Selvityksessä on käytetty hyväksi aiemmin Vieremällä tehtyjä melututkimuksia sekä laskettu melun laskentamalleilla raideliikenteen sekä teollisuusmelun kokonaisvaikutusta. Selvitystyön tuloksena on raportissa melukartat, joista käy ilmi sekä melulle altistuvat että hiljaiset alueet. Liikennemelu on Vieremällä suurin melunaiheuttaja. Raideliikenne tuo tähän kunta-alueella jonkin verran lisää melua. Päinvastoin kuin tieliikenne, nousee raideliikenteen melu merkittävämmäksi yöllä. Teollisuus on sijoittunut pääosin kunnan laitamille ja suojaetäisyydet lähiasutukseen ovat melun suhteen pääosin riittävät. 2 KUNNAN MELUNTORJUNTATEHTÄVÄT Meluntorjunta Meluntorjunta on ollut keskeinen osa ympäristönsuojelua etenkin 1980- luvun lopulta lähtien, jolloin meluntorjuntalaki säädettiin. Meluntorjunnan yleinen päämäärä on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, missä ei ole meluhaittoja. Kansalaisten tulee myös voida nauttia hiljaisuudesta ja kuunnella luonnon ääniä. Rakennetun ympäristön tilaa tulee parantaa siellä, missä melusta on haittaa. Uusia asuntoja ei tulisi rakentaa alueille, missä melusta on ilmeistä haittaa, ellei samalla kyetä suojaamaan asuntoja ja asuinympäristöä melulta. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että melulta suojattuja virkistysalueita on riittävästi. Meluntorjunnan ylin johto ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Lisäksi on valtion viranomaisia ja tutkimuslaitoksia, jotka toimivat meluntorjunnan alalla asiantuntijaviranomaisina ja -laitoksina (sosiaali- ja terveysministeriö, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Kansanterveyslaitos). Alueelliset ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat meluntorjuntaa alueellaan. Kunnan tehtävänä on valvoa, ohjata ja edistää meluntorjuntaa kunnan alueella. Meluntorjuntaa koskeva lainsäädäntö Meluntorjuntalaki (382/1987) ja asetus (169/1988) kumoutuivat, kun uusi ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) tulivat voimaan 1.3.2000. Aineellisesti meluntorjunnan taso säilyi jokseenkin ennallaan, mutta ympäristönsuojelulain myötä meluntorjunnasta on tullut entistä kiinteämpi osa yhdennettyä ympäristön pilaantumisen torjuntaa. Meluntorjuntalain nojalla annetut yleiset määräykset ja ohjeet jäävät voimaan, vaikka meluntorjuntalaki ja -asetus kumottiin. Meluntorjuntalain nojalla valtioneuvosto on antanut seuraavat päätökset: Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös rakennuskoneiden melupäästöjen rajoittamisesta (994/1992) ja sen muuttamisesta annettu valtioneuvoston päätös (1463/1995) Valtioneuvoston päätös ruohonleikkureiden melupäästöjen rajoittamisesta (995/1992) Valtioneuvoston päätös (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Meluntorjuntaa sivuavia säännöksiä sisältyy myös muuhun lainsäädäntöön, joista keskeisimpiä ovat: Terveydensuojelulaki (763/1994) Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) Ympäristövahinkolaki (737/1994) Rakennus- ja maankäyttölaki (132/1999) Tieliikennelaki (989/1992) ja asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista (1256/1992) Ilmailulaki (281/1995) Vesiliikennelaki (463/1996), vesiliikenneasetus (124/1997) ja kauppaja teollisuusministeriön päätös moottoriveneiden äänenvaimennuksesta (308/1973) Naapuruussuhdelaki (26/1920) Maastoliikennelaki (670/1991) Luonnonsuojelulaki (84/1966). Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) tuli voimaan 1.1.2000. Sen toimeenpanoon liittyen ympäristöministeriössä on laadittu kaavamerkintäohjeita, joiden yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen estäminen ja meluntorjunta. Lain perusteella valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Sen mukaan alueidenkäytössä tulee ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc

2 3 MELUTASON OHJEARVOT Yleiset melutason ohjearvot Meluntorjuntalain nojalla valtioneuvosto on antanut yleiset melutason ohjearvot (992/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjearvot ovat tiukemmat. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Ohjearvot ulkona L Aeq (7.00-22.00) L Aeq (22.00-7.00) Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db Uudet asuinalueet, virkistysalueet, hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset alueet, virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on valtioneuvosto antanut päätöksen (53/1997). Asumiseen käytettävät alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet L AImax 65 db 65 db 60 db 60 db 60 db 60 db 4 VIEREMÄN KUNTA Vieremän kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä ja kuuluu Ylä-Savon talousalueeseen. Kunta on perustettu vuonna 1922. Kunnan pinta-ala on noin 974 km², josta vesistöä on n. 44 km². Vieremän eteläistä osaa ympäröivät järvimaisemat. Pohjois- ja koillisosat ovat karumpia ja niissä on laajoja asumattomia erämaa-alueita. Kunnan halki luoteis-kaakko suunnassa kulkee kantatie 88. Iisalmeen on matkaa 25 km, Kuopioon 110 km ja Ouluun 170 km. Vieremä on perinteinen ja kehittyvä maatalous- ja hevospitäjä, jonka yhtenä valttina on vahva teollisuus ja sen kärkiyritykset. Metsäkone-, metalli- ja rakennusteknologia edustavat Suomen huippuosaamista. Vieremä on kolmanneksi suurin maidontuottajakunta. Vieremän maitotilat ja kunta ovat tehneet taloustutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa jo yli 20 vuotta. Lypsykarjan jalostuksessa Vieremä on edelläkävijä. Suomen ensimmäinen alkiotuotantorengas on perustettu Vieremällä vuonna 1998. 5 MENETELMÄT 5.1 Melumittaukset Teollisuusmelun selvittämiseksi oli välttämätöntä tehdä täydentäviä melumittauksia eri teollisuusmelukohteiden melutason selville saamiseksi. Mittauksia tehtiin marraskuun lopulla 2001. Mittausten aikana maa oli jäässä ja lunta oli vain noin 10-15 cm. Mittaustuloksia käytettiin hyväksi teollisuusmelualueita laskentamallilla laskettaessa. Mittaustulokset on esitetty mittalomakkeissa 1/14010B. 5.2 Melumallinnus Melualueiden laskentaan käytettiin laskentamallia B&K Predictor 3.01, joka on aidosti 3D-laskentamalli. Malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset, maaperän vaimennuksen ja kasvillisuuden sekä mahdollisesti tarvittavat esteet ja niiden vaikutus. Mallissa on eri laskentamodulit teollisuus-, tieliikenne- ja raideliikennemelun laskentaa varten. Teollisuusmelumodulilla on mahdollista laskea myös moottoriurheilu- ja lentoliikennemelua. Raideliikennemelu on laskettu Predictor 3.01 ohjelman laskentamallilla. Teollisuusmelu on laskettu ko. ohjelman teollisuusmelun laskentamodulilla. C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc

3 6 MELULÄHTEET JA NIIDEN MELUALUEET 6.1 Tieliikenne Tielaitos on selvittänyt Vieremän alueella pääteiden melua vuonna 1999. Laskentamenetelmästä ja lähtötiedoista ollut käytettävissä tarkempaa tietoa. 6.2 Raideliikenne Raideliikenteen aiheuttama melu laskettiin Brüel & Kjær Predictor 3.01 laskentamallin raideliikennemodulilla. Junamäärätiedot toimitti VR Cargo Oy Iisalmesta. Raideliikenteen aiheuttama melu on esitetty liitteenä olevissa kokonaismelukartoissa. Liikennemäärät on esitetty liitteessä 2/ 14010B. 6.3 Varalaskupaikka kunnan pohjoisosassa Melualueita ei ole esitetty raportissa, koska tarkkoja tietoja kentän käytöstä ja koneiden lähtömelutasoista ole käytettävissä. 6.4 Ponsse Oy, metsäkoneiden valmistus Ponsse Oy:n pääasiallisia melulähteitä ovat rekkaliikenne ja katoilla sijaitsevat puhaltimet. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Melun laskennassa on käytetty pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Ponsse Oy:n aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.3. Mittausten perusteella ei kyseessä ole erityisen paljon melua tuottava teollisuus. Lähiasutus sijaitsee tien toisella puolen, mutta melutasot jäävät pieniksi. 6.5 Finnritilä Ky, teollisuuden portaiden ja ritilöiden valmistus Finnritilä ky:n pääasiallisia melulähteitä ovat katoilla sijaitsevat puhaltimet. Melumittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Melun laskennassa on käytetty pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Finnritilä Ky:n aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.3. Laskennan perusteella ei kyseessä ole erityisen paljon melua tuottava teollisuus. Lähellä ei sijaitse häiriintyvää asutusta. 6.6 Reikäbetoni Oy, betonituotteiden valmistus Reikäbetoni Oy:n pääasiallisia melulähteitä ovat erilaiset prosessiäänet ja tuotteiden järjestely piha-alueella. Mittausten perusteella arvioitiin melulähteiden äänitehotasot, joita käytettiin melulaskennassa. Melun laskennassa on käytetty pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Reikäbetoni Oy:n aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.5. Reikäbetonin lähellä ei sijaitse häiriintyvää asutusta. 6.7 Haukimäen murskausalue 6.8 Marjomäen murskausalue 6.9 Myllyjärven murskausalue Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän terveyslautakunta on myöntänyt Iisalmen Autotilaus Oy:lle luvan harjoittaa soranmurskausta Valkeiskylän Haukimäen tilalla toistaiseksi. Hakemuksen mukaan toiminta-aika on noin 1,5 kk vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22. Sijoituspaikkaluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 45 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot 300-500 m etäisyydellä murskausalueen länsipuolella. Haukimäen murskausalueen meluselvitys tehtiin Predictor 3.01 melunlaskentamallilla, joka noudattaa yhteispohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 116 db(a) ja 110 db(a) työkoneelle. Murskauspaikan aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.4 Lähellä ei ole häiriintyvää asutusta. Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt Marjomäen Sora Ky:lle luvan harjoittaa soranmurskausta Valkeiskylän Veitsilehdon tilalla vuoteen 2013 asti. Hakemuksen mukaan toiminta-aika on 1-2 kk vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22. Ympäristöluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 50 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot noin 200 m murskausalueen itäpuolella, noin 300 m murskausalueen luoteispuolella ja noin 400 m etäisyydellä murskausalueen länsipuolella. Marjomäen murskausalueen meluselvitys tehtiin Predictor 3.01 melunlaskentamallilla, joka noudattaa yhteispohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 116 db(a) ja 110 db(a) työkoneelle. Murskauspaikan aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.4. Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän terveyslautakunta on myöntänyt Eero Ikola Ky:lle luvan harjoittaa soranmurskausta Kilpolan tilalla toistaiseksi. Hakemuksen mukaan toiminta-aika on noin 80 päivää vuodessa arkipäivisin (ma-pe) noin 7 tuntia päivässä. Sijoituspaikkaluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 45 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot 150 m murskausalueen luoteispuolella ja 200 m murskausalueen pohjoispuolella. C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc

4 Myllyjärven murskausalueen meluselvitys tehtiin Predictor 3.01 melunlaskentamallilla, joka noudattaa yhteispohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 116 db(a) ja 110 db(a) työkoneelle. Murskauspaikan aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010.3. Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt Timo Torssoselle (Savon Kuljetus Oy) luvan harjoittaa soranmurskausta Mäntykummun tilalla vuoteen 2020 asti. Hakemuksen mukaan toimintaaika on 1-2 kk vuodessa huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana. Ympäristöluvan ehtojen mukaan murskausta ja siihen liittyvää toimintaa saa suorittaa arkipäivisin (ma-pe) klo 6:30-22:00 ja toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 50 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot noin 150 m murskausalueen lounaispuolella sekä noin 200 m ja 250 m murskausalueen eteläpuolella. Karjumäen murskausalueen meluselvitys tehtiin Predictor 3.01 melunlaskentamallilla, joka noudattaa yhteispohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 110 db(a) ja 100 db(a) työkoneelle. Murskauspaikan aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.1 Kariahon murskauspaikan pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 116 db(a) ja 110A) työkoneelle. 6.10 Jolleikonmäen murskausalue 6.11 Karjumäen murskausalue Iisalmen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt Jolleikonmäen Sora ky:lle luvan harjoittaa soranmurskausta Jolleikonmäen tilalla toistaiseksi. Hakemuksen mukaan toiminta-aika on 2-6 kk vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22. Ympäristöluvan ehtojen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää klo 6-7 välisenä aikana 50 db(a) ja klo 7-22 välisenä aikana 55 db(a) melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuintalot noin 1,5 km etäisyydellä murskausalueelta. Jolleikonmäen murskausalueen meluselvitys tehtiin Predictor 3.01 melunlaskentamallilla, joka noudattaa yhteispohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Pääasiallisia melulähteitä ovat murskain ja työkone (kaivinkone tai pyöräkuormaaja). Äänitehotasoina on käytetty murskaimelle 116 db(a) ja 110 db(a) työkoneelle. Murskauspaikan aiheuttamat melualueet on esitetty melukartassa 14010B.2 Melutasot eivät ylitä ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 7 MELUHAITAT Suurimmat meluhaitat Vieremän kunnassa aiheuttaa tieliikenne. Raideliikenne tuo tähän kunta-alueella jonkin verran lisää melua. Päinvastoin kuin tieliikenne, nousee raideliikenteen melu merkittävämmäksi yöllä. Teollisuuslaitoksista Reikäbetoni Oy tuottaa eniten melua. Onneksi lähellä ei sijaitse häiriintyvää asutusta. Muiden teollisuuslaitosten meluvaikutukset jäävät vähäisiksi. Murskausasemien sijainti yleensä soranottokuopan pohjalla ja asutuksen vähäisyys estää käytännössä meluhaitat. Kuitenkin murskausaseman melu on aina otettava huomioon murskauslupaa myönnettäessä ja riittävän suojaetäisyyden säilyminen asutukseen on varmistettava. Meluherkkiä kohteita ovat päiväkodit, koulut, sairaalat ja vanhainkodit. Näiden sijoittamista melualueille on vältettävä ja mahdollisten meluhaittojen torjunnassa on nämä kohteet otettava etusijalle. 8 ARVIO MELUTILANTEEN KEHITTYMISESTÄ Melutilanne tulee säilymään nykyisenkaltaisena pitkälle tulevaisuuteen tai sitä voidaan jopa parantaa nykytasosta. Vieremän kunta on väljästi rakennettu, joten etäisyyksien säilyttäminen meluaviin kohteisiin on mahdollista. Ratkaiseva rooli melutilanteen hallinnassa on kaavoittajalla. Teollisuuden, tieliikenteen ja raideliikenteen melusuoja-alueet on säilytettävä. Myös uuden teollisuuden tai muiden melua aiheuttavien toimintojen sijoittumista pohdittaessa tulee säilyttää riittävät melusuoja-alueet. Nykyisin on suuntauksena kuntarakenteen tiivistäminen, jotta säästettäisiin mm. kunnallistekniikan kustannuksissa. Tämä voidaan tehdä, jos samalla muistetaan, että suojaetäisyydet melulähteisiin säilytetään. Tekninen kehitys tukee melutilanteen paranemista. Teollisuuslaitoksen investoinneissa edellytetään ns. BAT-tekniikkaa, jolloin kussakin kohteessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tieliikenteen melutasot ovat autokohtaisesti tarkasteltuna laskusuunnassa. Toisaalta liikennemäärän kasvu nostaa tieliikenteen aiheuttamia melutasoja. Henkilöautoissa suurin melunaiheuttaja on varsinkin suurilla ajonopeuksilla rengasmelu. C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc

5 Raskaan liikenteen melupäästöt ovat pienentyneet 1980-alusta yhteen kymmenesosaan. Raskaan liikenteen osalta ei melutasoa autokohtaisesti voida enää kovin nopeasti alentaa ja kuten henkilöautojen kohdalla, rengasmelu nousee suurimmaksi melunaiheuttajaksi. Ajoneuvokanta kokonaisuutena tulee hiljaisemmaksi vähitellen. Koska meluongelmat eivät ole poikkeuksellisen suuria, ei meluntorjuntaohjelman laatimiselle ole pakottavaa tarvetta. Kokonaismeluselvityksen perusteella voidaan huomioida melutilanne myös tulevaisuuden kaavoitustarpeissa ja jättää mm. teollisuudelle mahdollisuus kehittää toimintaansa. Melulle herkkien kohteiden melutilannetta tulee seurata ja ns. hiljaisten alueiden säilymistä vaalia. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Suomessa on kokeiltu jo muutamin paikoin ns. hiljaista asfalttia. Tienpinnoite saadaan tavallista hiljaisemmaksi joko massan sisältämää kiviaineksen kokoa pienentämällä tai tekemällä päällysteestä huokoista. Kiviaineksen pienentäminen huonontaa kulutuskestävyyttä ja huokoinen päällyste kerää vettä ja jäätyy talvella. Hiljainen päällyste voi osoittautua kuitenkin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi tietyillä tieosuuksilla, kunhan päällysteen ominaisuuksista saadaan Suomen olosuhteissa riittävästi kokemusta. Raideliikenteen määrään ei liene tulossa suuria muutoksia. Myös kaluston muuttuminen on paljon tieliikennettä verkkaisempaa, joten muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole odotettavissa. Suurnopeusjunien käyttö rataverkolla vaatii aina radan kunnon selvittämisen ja kunnostamisen suuremmille nopeuksille sopivaksi. Suurnopeusjunat ovat käytettyihin nopeuksiin nähden erittäin hiljaisia. Tästä syystä ei ole tarpeen varata raideliikenteen vuoksi nykyistä suurempia suojaetäisyyksiä. Sen sijaan raideliikenteen tärinä saattaa aiheuttaa suurempia muutoksia kaavoitukseen erityisesti savikkomailla. Ratahallintokeskuksen mukaan savimailla ei asuinrakennuksia tulisi kaavoittaa 100 metriä lähemmäs ilman erityisiä tutkimuksia tärinän voimakkuudesta. Jatkossa alueellisissa meluselvityksissä ympäristömelusta tulee määritettäväksi ns. DEN-arvo, joka tarkoittaa koko vuorokauden meluarvoa määritettynä siten että ilta-ajan meluun lisätään 5 desibeliä ja yöajan meluun 10 desibeliä. Tätä melun luokittelua on käytetty jo vuosikymmeniä lentokenttien melualueissa tavallisten keskiäänitasojen ja maksimitasojen rinnalla. On myös todennäköistä, että melutasot lasketaan alueellisissa meluselvityksissä 4 metrin havaintokorkeuteen nykyisen 2 metrin sijasta. Vieremän kunnan kokonaismelutilanne on selvitetty tie- ja raideliikenteen sekä teollisuusmelun osalta. Tulosten perusteella meluongelmat ovat tyypillisiä keskisuuren - pienehkön kunnan ongelmia. Keskustan alueella liikennemelu ja joiltakin osin raideliikennemelu aiheuttaa ohjearvojen ylittymistä. Teollisuusmelu ei merkittävästi aiheuta meluhaittaa väljän kuntarakenteen ja riittävien suojaetäisyyksien johdosta. Moottorirata ja ampumarata vaativat laajat suoja-alueet, jotka on otettava huomioon mm. kaavoituksen yhteydessä. Meluselvitys säilyttää käyttökelpoisuutensa pitkän aikaa. Raideliikennemäärät ja kalusto muuttuvat yleensä hitaasti. Esimerkiksi liikennemäärissä tapahtuva 30 % muutos muuttaa melutasoa maastossa vain noin yhden desibelin. Teollisuus voi muuttua nopeammin, samoin uusien liikenneväylien rakentaminen tai uusien asuinalueiden tms. kaavoittaminen aiheuttavat meluselvityksen päivittämistarvetta. Meluselvityksen kokonaispäivitys tulisi tehdä noin 10 vuoden välein. Hollolassa 5. päivänä marraskuuta 2002 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Erkki Poikolainen Janne Ristolainen FM, tutkimuspäällikkö tutkimusinsinööri VIITTEET Vieremän kunnan motocrossradan meluselvitys 2.11.1992 Vieremän Hanhilammen ampumaradan meluselvitys 29.1.1993 Vieremän kunnan liikennemeluselvitys 26.3.1993 Vieremän keskusta-alueen tieliikennemeluselvitys 27.8.1993 Vieremän kunnan tieliikenteen meluselvitys 17.2.1994 Vieremän kunnan raideliikenteen meluselvitys 17.2.1994 Vieremän kunnan tieliikennemeluselvitys 30.3.1994 Asfaltti-lehti, joulukuu 2001, n:ro 68 s. 36-40. C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc

1 Taulukko VIEREMÄ LIITE 2/14010B Vieremän kautta kulkevan junaliikenteen määrä keskimäärin arkivuorokautena v. 2001 TAVARALIIKENNE ETELÄSTÄ TAVARALIIKENNE ETELÄÄN MATKUSTAJALIIKENNE JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS 7051 3Dv 780 5038 Sr1 725 P79 Sr1 240 3065 Sr1 725 5726 2Dv 725 P81 Sr1 280 6205 Sr1 730 4062 2Dv 540 P973 Dv12 170 6051A 2Dv 725 6038 Sr1 780 P71 Sr1 265 6057 Sr1 790 5064 Sr1 745 P73 Sr1 320 6041 2Dv 540 IC77 Sr1 240 IC72 Sr1 240 P74 Sr1 240 P78 Sr1 320 P84 Sr1 265 P974 Dv12 170 P86 Sr1 280 4290 3515 3030 TAVARALIIKENNE POHJOISESTA TAVARALIIKENNE POHJOISEEN MATKUSTAJALIIKENNE JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS 5038 2Dv 725 7051 3Dv 780 P81 Dr16 280 5064 2Dv 725 3065 1Dv 725 P973 Dv12 170 6057 2Dv 780 P71 Dr16 240 6237 Dr16 veturina P73 Dr16 265 P977 Dv12 70 P970 Dv12 70 P78 Dr16 265 P84 Dr16 180 P974 Dv12 170 P86 Dr16 280 1450 2285 1990 ÄÄNEN VOIMAKKUUDEN YKSIKKÖ, DESIBELI LIITE 3/14010B Äänen voimakkuutta esitetään käyttämällä yksikköä desibeli (db). Usein desibelilukeman perässä on yksikkö A. Kyseessä on tapa painottaa äänen taajuusjakaumaa siten, että se vastaa ihmiskorvan reagointia ääneen. Desibeli on logaritminen yksikkö, jonka laskutoimitukset eroavat tavallisesta yhteen- ja vähennyslaskusta. Desibelejä lasketaan yhteen laskukaavalla Lkok = 10 log (10 0,1L + 10 0,1L ) L = äänitaso Esimerkiksi 50 db + 50 db = 53 db. Seinän tai ikkunan aiheuttaman äänen vaimennuksen voi taas vähentää suoraan vähennyslaskulla, esimerkiksi 55 db - 30 db = 25 db. Seuraavassa on esimerkkejä erilaisten äänien desibelitasoista: Kuulokynnys 0 db Rannekello (1 m) 20 db Hiljainen metsä 20-30 db Kuiskaus (1 m) 30 db Keskustelu (1 m) 50-60 db Vilkasliikenteinen katu (2 m) 70-80 db Kivipora 100 db Konsertti (forte) 110 db Rock-konsertti 110-130 db Kipukynnys 130 db Suihkukone (2 m) 140 db TAVARALIIKENNE LÄNNESTÄ TAVARALIIKENNE LÄNTEEN MATKUSTAJALIIKENNE JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS JUNA VETURI PITUUS 5726 2Dv 725 6051 2Dv 650 M591 Dv 70 4062 2Dv 725 6047 2Dv 725 M592 Dv 70 4066 2Dv 570 6041 2Dv 725 M593 Dv 70 M594 Dv 70 2020 2100 280 C:\Projekti\Iisalmi-www\14010B_VieremäA3.doc