Lahden museoiden eli. Päijät-Hämeen maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tutkimusohjelma

Lahden museoiden eli Päijät-Hämeen maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tutkimusohjelma Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö 2013 1

Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1. Lahden museot 1.2.Tutkimusohjelman tausta ja tarkoitus 2. Tutkimus Lahden museoissa 2.1.Tausta ja perusteet 2.2.Tutkimus prosessina miten tutkitaan 2.3. Mitä tutkitaan 2.3.1. Arkeologia ja rakennustutkimus 2.3.2. Maakunta- ja aluetaidemuseotyöhön liittyvä tutkimus 2.3.3. Kokoelmatutkimus 2.3.4. Näyttelytoimintaan liittyvä tutkimus 2.3.5. Muu tutkimus 2.3.6. Yhteenveto 3. Tutkimusohjelma 2013 2017 3.1. Lähtötilanne 3.2. Tutkimustoiminnan käytännön tavoitteet 2013 2017 3.2.1. Arkeologia 3.2.2. Rakennustutkimus 3.2.3. Kokoelmat 3.2.4. Näyttelyt 3.3. Tutkimustiedon levittäminen 4. Lopuksi Liitteet - Museon julkaisuohjelma - Yhteistyösopimus Museoviraston kanssa Kansikuvassa Lahden kauppatorin ja alatorin arkeologisia tutkimusalueita 2013. Kuva Piritta Häkälä. 2

1. Johdanto 1.1. Lahden museot 1 Lahden kaupunginmuseo Päijät-Hämeen maakuntamuseoaluetaidemuseo on osa Lahden kaupungin Sivistystoimialaa. Museo huolehtii päijäthämäläisen ja lahtelaisen kulttuuriperinnön säilymisestä ja saavutettavuudesta tutkimuksellaan, kokoelmatyöllään, näyttelyillään, julkaisuillaan sekä rakennusperintöä ja arkeologiaa koskevilla asiantuntijalausunnoillaan. Lahden kaupungin Sivistystoimialan toimintasäännössä (n:o 2011/10) museosta todetaan seuraavaa: Kaupunginmuseon perustehtävä on säilyttää ja edistää lahtelaista identiteettiä. Maakunnallisena kulttuurihistoriallisena ja taidemuseona se pyrkii samaan myös maakunnan tasolla neuvomalla ja tukemalla maakunnan muita museoalan toimijoita. Museossa toteutettiin vuoden 2012 alusta organisaatiouudistus, jonka mukaan museon toiminnasta vastaa neljä yksikköä: Asiakaspalveluyksikkö, Näyttelytoimintayksikkö, Kokoelmayksikkö sekä Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö. Näiden lisäksi museon hallinnosta vastaa toimisto museonjohtajan johdolla. Tällä hetkellä museolla on perusnäyttelytilat Historiallisessa museossa, Taidemuseossa, Hiihtomuseossa sekä Radio- ja tv-museossa. Helmikuussa 2013 museon työpaikkakokouksessa työntekijät yhdessä määrittelivät museon tehtäväksi Lahden ja Päijät- Hämeen menneisyyden ja nykyisyyden säilymisestä huolehtimisen eli toimimisen maakunnan muistina. Museon arvoiksi määriteltiin muiden muassa menneisyyden kunnioitus ja terve kasvu. Vuoteen 2017 ulottuvassa museon toimintasuunnitelmassa eli kaupungin strategiatulkinnassa todetaan käytännön tavoitteiksi, että museolla on ajanmukaiset näyttelytilat Kartanossa, uudisrakennuksessa kaupungin keskustassa ja 1 Museon nimi muuttui kesäkuussa 2013 siten, että julkisuudessa käytetään jatkossa nimeä Lahden museot. 3

Urheilukeskuksessa sijaitsevassa Hiihtomuseossa. Samoin todetaan, että vuoteen 2017 mennessä Lahden museoiden työtä ohjaavat tutkimus-, kokoelma- ja näyttelypoliittiset ohjelmat sekä asiakaslähtöinen palveluohjelma. Yhtenä strategisena painopistealueena on lisäksi maakunta- ja aluetaidemuseopolitiikan luominen. Fellmanin pelto -suurperformanssi Lahdessa 28.4.2013 oli osa taiteilija Kaisa Salmen opinnäytetyötä ja performanssi toteutettiin yhdessä Lahden museoiden kanssa. Kuva Tiina Rekola. Maakuntamuseona Lahden kaupunginmuseo solmi Museoviraston kanssa vuonna 1996 delegointisopimuksen, jonka mukaan arkeologiaa ja rakennettua kulttuuriperintöä koskevissa maankäyttöhankkeissa museo voi toimia lausunnonantajana Päijät-Hämeen maakuntamuseon toimialueella. Sopimus muutettiin vuonna 2007 yhteistyösopimukseksi. Museoviraston kanssa käydään lisäksi neljän vuoden välein neuvottelut, joissa tarkastellaan sitä, miten Lahden museot on hoitanut velvollisuutensa maakuntamuseona ja aluetaidemuseona ja minkälaisia toimintasuunnitelmia näillä sektoreilla on seuraavalle kaudelle. 4

Vuonna 2013 Lahden museoilla on siis käytössään työntekijöiden yhteisesti hyväksymä päämäärä ja toimintasuunnitelma ja näky tulevaisuudesta sekä toimiva yhteistyö Museoviraston kanssa. Tutkimus ja tiedon välittäminen, aluetaidemuseotyö, maakuntatyö ja viranomaistehtävät ovat kokoelmien, näyttelyiden ja asiakaspalvelutyön ohella museon ydintoimintoja. 1.2. Tutkimusohjelman tausta ja tarkoitus Lahden kaupunginmuseon, Päijät-Hämeen maakuntamuseonaluetaidemuseon tutkimusohjelma on museon sisäinen asiakirja, jonka tehtävänä on ohjata museon tutkimustyötä. Ohjelmasta käyvät ilmi ne sektorit ja painopisteet, joihin liittyvää tutkimusta museossa tehdään. Lisäksi ohjelmassa kuvataan, miten tutkimus liittyy muuhun museotyöhön, ennen kaikkea kokoelmiin, näyttelyihin ja asiakaspalveluun. Tutkimusohjelman tärkein tavoite on toimia välineenä, jolla luodaan edellytykset suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen tutkimustyöhön sekä kerrotaan, mitkä ovat onnistuneen tutkimustyön perusedellytykset ja miten tutkittua tietoa välitetään eteenpäin. Tutkimusohjelman rinnalla kulkevat museon kokoelmapoliittinen ohjelma, näyttelypolitiikka ja museon kokonaisstrategia. Tutkimusohjelma sisältää yksityiskohtaiset tavoitteet eri tutkimussektoreilta sekä museon julkaisupolitiikan pääpiirteet. Liitteisiin on koottu museon julkaisupolitiikka sekä Tutkimusja kulttuuriympäristöyksikön toimintaan keskeisesti vaikuttava yhteistyösopimus Museoviraston kanssa. Museon tutkimusohjelman tulee siis kiinnittyä museon kokonaisstrategiaan, mutta yhtä lailla kokoelmapoliittiseen ohjelmaan ja näyttelytoimintayksikön pitkän tähtäimen suunnitelmaan. Tämä, vuonna 2013 laadittu ohjelma on syntynyt siinä vaiheessa, kun museon organisaatiouudistus oli vielä käynnistysvaiheessa ja kautta aikain koko museon 5

ensimmäinen kokonaisstrategia vasta tekeillä. Tämän vuoksi tutkimusohjelmaa laadittaessa ei vielä ole voitu ottaa näyttelyiden, kokoelmien ja tutkimuksen muodostamaa kokonaisuutta huomioon samalla tavalla kuin jatkossa on tarkoitus. Näiden kaikkien ohjelmien tuleekin jatkossa rakentua toistensa varaan ja kutakin ohjelmaa luotaessa on otettava huomioon muiden ohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet. Tässä tutkimusohjelmassa on kuvattu museon aikaisempi ja nykyinen tutkimus sekä tehty suunnitelma lähitulevaisuuteen samalle aikajaksolle, minkä museon kokonaisstrategia käsittää siis vuoteen 2017 saakka. Tutkimusohjelmaa on tämän vuoksi tarkasteltava kriittisesti joka vuosi ja viimeistään vuonna 2017 on arvioitava sitä, miten tässä ohjelmassa esitellyt suunnitelmat toteutuivat ja miten koko ohjelma toimi käytännössä. Uusi, viimeistään vuonna 2016 laadittava ja päivitettävä versio kattaa jälleen saman aikajänteen kuin museon seuraava kokonaisstrategia. Käsillä oleva tutkimusohjelma laadittiin museon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön kokouksissa 9.3.2012 26.6.2013 välisenä aikana. Ohjelmaa laadittaessa järjestettiin 1.3.2013 koko museon henkilökunnalle suunnattu työpaja, jossa kerättiin kommentteja ja palautetta. Vuoden 2013 museon tutkimusohjelma on valmistunut näiden kommenttien jälkeen. Työpajaan ottivat osaa Ulla Aaltio, Outi Finni, Sari Kainulainen, Marianne Koski, Suvi Kuisma, Riitta Niskanen, Ville-Matti Rautjoki, Päivi Siikaniemi, Tiia Tiainen, Tuija Vertainen ja Hannu Takala. Lopullisen version museon tutkimusohjelmasta kirjoittivat maakuntatutkija Marianne Koski, tutkija Päivi Taipale ja viime vaiheessa tutkimuspäällikkö Hannu Takala. 1980-luvun puolivälissä tuntemattomaksi jääneen henkilön analyysissä Lahden museoista todetaan, että museon toiminnan ja etenkin tutkimustyön kehitys pysähtyi kokonaan vuoteen 1980, jonka jälkeen kasvua oli vain arkeologisten kaivausten ja muiden organisaatioiden kanssa toteutettujen julkaisujen osalta. Syinä tilanteeseen olivat muiden 6

muassa koulutustason puute, sivistystason mataluus, kotiseuturakkauden puute muualta muuttaneilla, isänmaallisuuden puute sekä välinpitämättömyys muiden ihmisten tarpeista. Viitattiinko luettelolla Lahden kaupungin päättäjiin vai museotyöntekijöihin, jää epäselväksi. Kuitenkin tällä Lahden kaupunginmuseon ensimmäisellä tutkimusohjelmalla on positiivisempi käsitys tutkimustyöstä sekä sen edellytyksistä ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa niin Lahden museoissa, Lahden kaupungissa kuin koko Päijät-Hämeessä. Kärkölän kotiseutumuseo. Kuva Tiina Rekola. 2. Tutkimus Lahden museoissa 2.1. Tausta ja perusteet Museon tutkimusyksikkö perustettiin Lahden historian kirjoittamista varten vuonna 1975. Tutkimusyksikkö toimitti perusselvityksiä ja tarjosi lähdemateriaalia historian kirjoittajien käyttöön sekä toimitti museon monistesarjaa. Lisäksi yksikkö toimitti Lahden historiat julkaisuiksi. 7

Tutkimusyksikkö nimettiin muuttuneiden tehtävien mukaisesti rakennuskulttuuriyksiköksi vuonna 2001. Vuonna 2012 perustetun Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön tehtävänä on museon kulttuuriympäristötyö, joka käsittää rakennetun ja arkeologisen kulttuuriperinnön sekä kulttuurimaiseman suojelun ja tutkimuksen, maakuntamuseotyön ja aluetaidemuseotyön. Lisäksi yksikön toimenkuvaan ja vastuulle kuuluvat museon tutkimus, julkaisut ja luennot. Yksikön sisällä on toiminnallisesti erotettavissa aikaisemmin perustetut rakennuskulttuurista ja arkeologiasta vastanneet työntekijät. Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö koostuu vuonna 2013 neljästä kokoaikaisesta (2 rakennustutkijaa, maakuntamuseotutkija ja arkeologi) ja yhdestä osa-aikaisesta (aluetaidemuseotutkija) työntekijästä. Syyskuussa 2013 museossa aloittaa uusi maakuntamuseotutkija, jonka työtehtäviin sisällytetään myös aluetaidemuseotyötä. Muu museon henkilökunta osallistuu omien työtehtäviensä ja kiinnostuksensa mukaan yksikön toimintaan. Alueen maakuntamuseo- ja aluetaidemuseotyöstä vastaavana toimijana Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön tehtävänä on edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visuaalista kulttuuria omalla toiminta-alueellaan. Lisäksi yksikön tehtävänä on huolehtia toiminta-alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä sekä kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua yksikön toimialaan liittyvissä kysymyksissä. Lahden museoissa tutkimusta tehdään yhteisössä, jonka ympärillä oleva yhteiskunta, asiakkaat, yhteistyökumppanit ja kollegat muodostavat. Museo on tehnyt tutkimusyhteistyötä perinteisesti Lahtiseuran ja Päijät-Hämeen tutkimusseuran kanssa. Vuoteen 2012 tultaessa museo oli julkaissut suuren määrän tutkimuksia ja selvityksiä, mutta selkeää tutkimus- tai julkaisuohjelmaa ei tähän mennessä ole ollut. Tutkimukset ovat olleet yksittäisiä hankkeita, jotka ovat liittyneet Lahden tai 8

Päijät-Hämeen historiaan, esihistoriaan tai alueen ilmiöihin, mutta suoranaista näyttelyihin tai kokoelmiin liittyvää ohjelmallista ja koordinoitua tutkimusta ei ole ollut. Museo on tähän asti julkaissut myös ulkopuolisten tutkijoiden töitä. Tämän asiakirjan liitteenä olevassa julkaisupoliittisessa ohjelmassa otetaan tarkemmin kantaa julkaisujen arviointiin ja muiden kuin museon omien työntekijöiden tekemien tutkimusten julkaisemiseen. Museoissa tehtävää tutkimusta ohjaavat museoalan omat eettiset määräykset ja lait. Museolain mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museolain ohella museoiden tutkimusta säätelevät kansainvälisten museojärjestöjen eettiset säännöt, jotka heijastavat kansainvälisen museoyhteisön yhteisesti hyväksymiä periaatteita. International Council of Museumsin eli ICOMin säännöissä todetaan: Museot ovat erityisesti vastuussa siitä, että kokoelmissa olevaa primaariaineistoa tutkitaan, siitä huolehditaan ja se on kaikkien saatavissa. Museoilla on erityinen velvollisuus asettaa kokoelmat ja kaikki niihin liittyvä oleellinen tieto saataville niin laajalti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon luottamuksellisuuden ja turvallisuuden asettamat vaatimukset. Museon henkilökunnan harjoittaman tutkimuksen täytyy liittyä museon tehtävään ja tarkoitusperiin, ja sen on noudatettava vakiintuneita laillisia, eettisiä ja akateemisia käytäntöjä. Museoammattilaisilla on velvollisuus jakaa tietonsa ja kokemuksensa työtovereiden sekä kyseisten alojen tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Opetusministeriön Museo 2000 -mietintö puolestaan määrittelee tutkimuksen aseman museoissa seuraavasti: Tutkimus on museon 9

perustyötä, joka tukee sen tehtävää kehittää valmiuksia ymmärtää ja käyttää kulttuuri- ja luonnonperintöä. Tutkimuksen tulokset tuodaan aina julki yleisölle monipuolisin ja popularisoivin esittämistavoin. Mietintö korostaa erityisesti nykykulttuurin tutkimuksen tärkeyttä, sillä se muodostaa mielekkään tallennussuunnitelman pohjan. Tutkimuksen tekemiseen vaikuttavat keskeisesti organisaation omat resurssit sekä kaikkien työntekijöiden keskenään sopima tutkimukselle annettu rooli ja merkitys. Lahden museoissa työskenteli kesäkuussa 2013 vakinaisessa työsuhteessa yhteensä 45 henkilöä. Koko museossa toteutettiin vuonna 2012 laaja strategiakeskustelu siten, että jokaisessa toimintayksikössä ja työpisteessä käytiin omat keskustelut, joissa pohdittiin museotyötä ja osaamista. Strategiatyön ja osaamiskartoituksen koordinoinut Tuija Vertainen totesi loppuyhteenvedossaan seuraavaa: Lahden kaupunginmuseon kuten museoiden yleensä keskeisiä vaikuttavuustekijöitä ja vahvuusalueita ovat asiantuntijuus, tiedollinen osaaminen ja tuotetun ja välitetyn tiedon laatu. Museoissa tuotettu tieto (opastukset, opasteet, näyttelytekstit, esitelmät, julkaisut, luettelointitiedot) perustuu tutkimukseen. Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö Viipurissa 3.7.2012 tutustumassa kaupunkiin ja ideoimassa Historialliselle museolle 2013 aukeavaa Viipurista kertovaa näyttelyä. Kuva Päivi Siikaniemi. 10

2.2. Tutkimus prosessina miten tutkitaan Tutkimus määritellään prosessiksi, jonka avulla systemaattinen työ tuo esille uusia tietoja ja lisää tietämystä. Tutkimus ja tiedonhaku erotetaan toisistaan. Tutkimus ohjaa museon hankintoja, näyttelyitä ja konservointia ja on sidoksissa koko museon toimintakenttään. Tämän vuoksi museon näyttelyohjelmaa, kokoelmapolitiikkaa ja tutkimusohjelmaa on tarkasteltava yhdessä jatkuvasti. Museo soveltaa toiminnassaan myös muiden tekemää tutkimusta. Työntekijöiden on kyettävä arvioimaan käyttämänsä tutkimustiedon taso, luotettavuus ja käyttökelpoisuus. Näkemykset tutkimuksen luonteesta ja tutkimusprosessin kulusta ovat vaihdelleet eri aikoina. Jokaisella tutkijalla on oma tapansa tutkia ja tutkimusprosessi on jokaisella erilainen. Hankkeissa, joissa on mukana useampia tutkijoita, kulloinenkin työtapa sovitaan erikseen. Museon tutkijoilla on takanaan yliopistokoulutus, joka takaa sen, että he tietävät, miten tutkimusta tehdään. Lahden kaupungin sivistystoimialalla yleistyi vuonna 2013 erilaisten työvaiheiden kuvaaminen nuolikaavioina, IMS-prosesseina. Tutkimustyö on kuitenkin luovaa toimintaa, joka ei aina taivu suoraviivaiseen esittämiseen. Tutkimusprosessi, yksittäisen tutkijan tai koko museon, onkin parempi määritellä sykliseksi tai vaiheittaiseksi. Se voidaan aloittaa melkein mistä kohdasta tahansa. Prosessi voidaan esittää esimerkiksi seuraavan kuvan spiraalin tapaan. 11

Tutkimusspiraali (Sirkka Hirsjärvi & Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita, s. 15. Helsinki 2000). Toisentyyppisessä mallissa tutkimusprosessi voidaan kuvata vaiheittain eteneväksi, viiden tai kuuden päävaiheen mukaan. Museoissa tehtävää tutkimusta käsitellyt Pauliina Kinanen (2007, 241) on erottanut tutkimuksessa seuraavat kuusi vaihetta: 1) ongelman valinta, 2) materiaalin keruu, 3) materiaalin kuvaus ja luokittelu, 4) materiaalin analyysi, 5) synteesi, 6) julkaiseminen. Lyhyemmin vaiheet on tiivistetty viiteen askeleeseen, jotka on esitetty seuraavassa kuviossa. 1. Askel Aiheen valinta 2. Askel Tiedon keräys 3. Askel Materiaalin arviointi 4. Askel Ideoiden, tulosten ja muistiinpanojen järjestäminen 5. Askel Artikkelin, esseen, esitelmän tai tutkielman kirjoittaminen Tutkimuksen viisi porrasta (Sirkka Hirsjärvi & Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita, s. 53. Helsinki 2000). 12

Tutkimusprosessi etenee ennalta tehdyn tavoiteaikataulun ja suunnitelman mukaan. Tutkimuksen tavoite, päämäärä on ennalta selvä. Tavoitteena Lahden kaupunginmuseossa on saavuttaa tilanne, jossa tutkimus, näyttelytoiminta ja kokoelmat kulkevat tutkimusprosessissa yhdessä rinnakkain syklimäisesti. Yhden työntekijän tai koko museon jokin tutkimusprosessi voi käynnistyä minkä tahansa yksikön sisällä, ideasta tai tutkimustarpeesta. Tutkimusprosessin tuloksena voi syntyä näyttely, julkaisu tai esimerkiksi multimediateos. 2.3. Mitä tutkitaan 2.3.1. Arkeologia ja rakennustutkimus Pelastuskaivaukset Lahden kauppatorilla 2013 olivat siihen asti kaikkien aikojen suurimmat kaivaukset Suomessa. Kuvat Piritta Häkälä. Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Päijät-Hämeen maakuntamuseo on toimialueensa antikvaarinen asiantuntijaviranomainen, joka edistää ja ohjaa alueen arkeologiseen ja rakennettuun kulttuuriperintöön sekä kulttuuriympäristöön vaikuttavia maankäyttöhankkeita, tekee tutkimusta sekä antaa lausuntoja kaavoista, rakennus- ja purkuluvista ja muista kulttuuriympäristöön kohdistuvista toimenpiteistä. Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö on Lahden museoissa ainoa taho, joka tekee tällaista viranomaistyötä. 13

Lausuntojen laatimiseen liittyy aina kyseessä olevan maantieteellisen alueen rakennus- tai muinaisjäännöskannan selvittäminen ja sen ennakoiminen, miten suunnitelmat vaikuttavat alueen kulttuuriperintöön. Muinaisjäännösten kohdalta on kyettävä lisäksi arvioimaan, onko alueella toistaiseksi tuntemattomia muinaisjäännöksiä, joiden selvittämiseksi on tehtävä arkeologisia maastotutkimuksia. Rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun liittyvät lausunnot ovat toisinaan perusteellisia historiikkeja. Lahden museot on itse tehnyt 1980-luvun alusta lähtien aktiivisesti arkeologisia kaivauksia ja inventointeja. Osa on liittynyt maankäyttöhankkeisiin ja ollut luonteeltaan pelastuskaivauksia tai tilausinventointeja, mutta jonkin verran on vuosien kuluessa tehty kenttätöitä puhtaasti tieteellisistä näkökohdista. Alussa arkeologisen toiminnan painopiste oli Ahtialan rautakauden tutkimuksessa, mikä perustui Ahtialan kaupunginosan kaavoittamiseen ja rakentamiseen. Työt tehtiin pelastuskaivauksena, ja viimeiset tutkimukset tapahtuivat vuonna 2009. 1990- luvun puolivälissä museon tutkimusintressi suuntautui Porvoonjoen yläjuoksun asutushistorian selvittämiseen. Erityisenä tutkimuskohteena on ollut koko Etelä-Suomen varhaisin jääkauden jälkeinen asutus. Tähän liittyen museon nimissä, mutta apurahoin on vuodesta 1998 lähtien tehty pienimuotoisia kaivauksia ja inventointeja myös Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa venäläisten tutkijoiden kanssa. Tutkimustuloksia on julkaistu sekä tieteellisinä monografioina ja artikkeleina että yleistajuisina kirjoina. 2.3.2. Maakunta- ja aluetaidemuseotyöhön liittyvä tutkimus Maakunta- ja aluetaidemuseotyö on painottunut maakunnan paikallismuseoiden ja muiden museotoimijoiden neuvontatyöhön sekä kiertonäyttelyiden tekemiseen ja kouluvierailuihin. Maakuntamuseotutkija ja aluetai- 14

demuseotutkija ovat olleet perinteisesti aktiivisessa roolissa Lahden historiallisen museon ja Lahden taidemuseon näyttelytyössä. Maakunnan museokokoelmia ja kotiseutumuseoita sekä vanhaa rakennuskantaa on käsitelty eri julkaisuissa ja maakuntaan liittyvää tutkimusta ovat tehneet muiden muassa museon rakennustutkijat. Lahden historiallisen museon Klaus Holman muistokokoelma oli maakuntamuseotutkija Marianne Kosken pro gradu -työn aiheena, ja Padasjoella sijaitsevaa naivistitaiteilija Enni Idin kotimökkiä koskeva kunnostushanke aloitettiin vuonna 2012. Maakuntamuseotutkija opastamassa yksityisen kokoelman säilyttämisessä. Ars Auttoinen Padasjoella. Kuvat Tiina Rekola. 2.3.3. Kokoelmatutkimus Museon kokoelmat vaikuttavat keskeisesti siihen, mitä Lahden museoissa tutkitaan. Museon kokoelmat muodostuvat taiteeseen, käyttögrafiikkaan (julisteet), talviurheiluun ja radio- ja tv-toimintaan liittyvistä kokoelmista sekä kulttuurihistoriallisista esine-, kuva- ja arkistokokoelmista. Kokoelmat ovat karttuneet vuosikymmenten aikana kulloinkin vallalla olleen hankintastrategian mukaisesti, olkoonkin, että aiemmilta vuosilta ei ole olemassa kirjattuja periaatelinjauksia. Tästä syystä kokoelmien sisältö ei kaikilta osin ole nykypäivän näkökulmasta tarkoituksenmukainen. Edellä 15

mainittu koskee eritoten tallennusalueeltaan laajaa kulttuurihistoriallista kokoelmaa. Nykyisen kokoelmatoiminnan peruslähtökohtana on harkittu ja perusteltu hankintapolitiikka, jossa vastuut on neuvoteltu valtakunnallisesti. Lahden museoihin kuuluvat museot ovat sitoutuneet valtakunnalliseen kokoelmavastuuseen, ja kokoelmahankinnan painopisteet on viimeksi todettu Teemu Aholan toimittamassa valtakunnallisessa tallennustyönjakoselvityksessä. Talviurheiluun, radio- ja tv-toimintaan ja käyttö-grafiikkaan liittyvien kokoelmien hankinnan painopisteenä on luonnollisesti kunkin erikoisalan perinne. Taide- ja kulttuurihistoriallisen kokoelmahankinnan (sisältää kuva-arkiston) keskiössä on alueellisuus: alueen taiteilijat ja taide-elämä, alueen inhimillinen ja elinkeinoelämä, viimeksi mainitusta erityisesti huonekalu- ja tekstiiliteollisuus. Nykydokumentoinnissa on toteutettu yksi vanhusväestön elämää käsittelevä hanke sekä Lahden modernin rakennuskannan dokumentointi. Kokoelmaprofiilia rikastuttavat erikoiskokoelmat kuten Klaus Holman muistokokoelma, Viipuri-kokoelma ja Suomen Taidepiirtäjäin Liiton kokoelma vaikuttavat omalta osaltaan museon kokoelmahallintaan ja tutkimuspoliittisiin linjauksiin. Kokoelmatoimintaa ohjaa kokoelmayksikön yhteinen strateginen ohjelma, joka on työstämisvaiheessa. Koska koko museon eri kokoelmia on tarkoitus jatkossa kartuttaa, hallita ja hoitaa samojen periaatteiden mukaisesti, aiemmin laaditut eri kokoelmia koskevat kokoelmapoliittiset ohjelmat kootaan yhdeksi dokumentiksi. Lahden museot kuuluu museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoivaan, ammatillisten museoiden yhteenliittymään (TAKO) sekä toimii aktiivisesti Museo 2015 -hankkeessa. 16

Julistebiennale 2009 ja Julistemuseon kokoelmiin kuluva Lahden MM-kisojen juliste vuodelta 1938. Kuvat Tiina Rekola. 2.3.4. Näyttelyihin liittyvä tutkimus Lahden museot muodostuu tällä hetkellä seuraavista museoista, joissa on esillä näyttelyitä: 1) Hiihtomuseo, 2) Historiallinen museo, 3) Radio- ja tvmuseo ja 4) Taidemuseo. Lisäksi museoon kuuluu 5) Julistemuseo, jolla ei ole omaa näyttelytilaa lainkaan. Julistemuseon näyttelyt järjestetään Taidemuseon tiloissa. Jokaisella museolla on oma teemansa tai aihepiirinsä, joka ohjaa niissä tehtävää tutkimusta ja sitä kautta heijastuu myös niiden näyttelytoimintaan. Teeman laajuus vaihtelee museoittain. Hiihtomuseon teemana on suomalainen talviurheilu. Historiallisen museon painopistealueet ovat 2000-luvulla keskittyneet erityisesti lahtelaisiin huonekaluvalmistajiin, lahtelaiseen tekstiiliteollisuuteen ja niiden mallistoihin sekä alueen muuhun yritystoimintaan. Julistemuseon aihealueena ovat globaalisti julisteet. Radio- ja tv-museon aihepiiriä on suomalainen radioja tv-toiminta. Taidemuseon teemana on lahtelainen ja päijäthämäläinen taide sekä kokoelmiin pohjautuvat aihealueet. 17

Radio- ja tv-museon Suosi suomalaista kotimainen radio - näyttely. Kuva Tiina Rekola. 2.3.5. Muu tutkimus Yksittäisen tutkijan tai muun työntekijän tutkimuksen aihealue tai tutkimuskenttä riippuu siitä, missä museossa tai minä tutkijana hän työskentelee. Esimerkiksi Hiihtomuseon tutkijan työnkuva on erilainen kuin Taidemuseon tutkijan. Museon tutkijoilla on akateeminen yliopistokoulutus, mutta ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvasti lisäkoulutuksella. Tutkijoita kannustetaan pitämään yhteyttä tutkijayhteisöihin osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin kongresseihin sekä julkaisemalla tutkimuksia tiedeyhteisön julkaisuissa. Monet museossa tehtävät projektit vaativat ulkopuolista rahoitusta. Tutkimushankkeiden perustamisesta ja rahoituksen hankinnasta sovitaan aina tapauskohtaisesti erikseen ensin kussakin yksikössä ja viime kädessä museonjohtajan kanssa. 18

Viipurin historiallisen museon jäljellä olevat kokoelmat, kuten arkeologinen aineisto, tarjoavat runsaasti tutkittavaa. Kuva Tiina Rekola. 2.3.6. Yhteenveto Lahden museoiden museoammatilliset henkilöresurssit kasvoivat tasaisesti 2000-luvulle tultaessa, minkä jälkeen uusia toimia ei ole perustettu kuin vuonna 2008, jolloin museoon palkattiin museopedagogi. Viimeiset toimien vakinaistamiset tapahtuivat vuonna 1997, kun museoon palkattiin päätoiminen tutkija Radio- ja tv-museoon, Hiihtomuseoon sekä vastaamaan arkeologiasta. Sen jälkeen museon tehtävät ovat muuttuneet yhdessä ympäröivän yhteiskunnan kanssa, ja henkilöiden toimenkuvat monipuolistuneet. Yhdelläkään tutkijalla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta täysipäiväiseen tutkimustyöhön, vaan tutkimusta joudutaan tekemään muiden töiden ohessa. Soveltava tutkimus, joka julkaistaan tieteellisinä artikkeleina tai monografioina, on Lahden museoissa perinteisesti jouduttu tekemään omalla ajalla tai tutkimusvapaiden aikana. 19

3. Tutkimusohjelma 2013 2017 3.1. Lähtötilanne Museon tulevaa tutkimustoimintaa suunniteltaessa ja luotaessa perusteita koko tutkimustyölle tehtiin syksyllä 2012 Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön kokouksessa perinteinen swot-analyysi. Tarkoituksena oli pohtia yksikön ja osittain koko museota koskevia asioita uuden organisaation alkuvaiheessa. Tulokset on esitetty alla olevassa kaaviossa. Sisäiset vahvuudet - Tiedon tuotteistaminen - Työn sisältö ja siihen vaikuttaminen - Hyvä työyhteisö - Korkea asiantuntijuus - Arkeologialla hyvä noste - Uusi organisaatio Ulkoiset mahdollisuudet - Rakennussuojelun imago - Yleisön kiinnostavuus - Yhteistyö seurojen yms. kanssa - TUKU (Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyk-sikkö) on museon ydintyötä palvelee muita - Työtilajärjestelyt - Verkostot Sisäiset heikkoudet - Henkilöresurssien pienuus Ulkoiset uhkat - Taloudelliset tekijät - Hiljaisen tiedon kohtalo Lahden museoiden Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön swot-analyysi 2012. Analyysistä nähdään, että motivaatio on kaikilla työntekijöillä korkea, kuten usko omiin mahdollisuuksiin. Samoin halu oman työn laadukkaaseen ja korkeatasoiseen toteutukseen vaikuttaa vahvalta. Pieni henkilökuntamäärä ja taloudelliset tekijät ovat seikkoja, jotka vievät edellytyksiä tehdä työtä siten, kuin olisi halukkuutta. Tulevina vuosina museosta jää 20

eläkkeelle pitkään työskennelleitä asiantuntijoita, ja heidän tietovarannon siirto työtä jatkaville aiheuttaa huolta. Tutkimustyön pohjaa rakennettiin myös kartoittamalla henkilökunnan näkemyksiä museon tutkimusyksikön työstä ja tavoitteista, tutkimuksesta ja julkaisuista sekä muista tavoista välittää osaamista. Myös tutkimusideoita kerättiin. Tämä kaikki tapahtui Lahden historiallisella museolla 1.3.2013 järjestetyssä työpajassa. Yhtenä kysymyksenä oli, mitä tutkimusohjelmalta halutaan. Vastauksissa nousi selvästi esiin se, että halutaan selkeitä päämääriä sekä ohjelmaa, joka kytkee museon kokoelmat, näyttelyt ja tutkimuksen toisiinsa. 3.2. Tutkimustoiminnan käytännön tavoitteet 2013 2017 3.2.1. Arkeologia Lahden kauppatorilla ja alatorilla toteutetaan laajat pelastuskaivaukset vuonna 2013. Yhteensä tutkittava pinta-ala on 10 500 neliömetriä. Hankkeen rahoittaa Lahden kaupungin Tekninen ja ympäristötoimiala, ja sitä varten palkattiin erillisrahoituksella 27 henkilön projektiorganisaatio. Kaivauksen tuloksia tullaan hyödyntämään näyttelyissä ja museopedagogisessa toiminnassa tulevina vuosina. Tavoitekaudella kaivauksista ilmestyy museon toimittama julkaisu tai tutkimustulokset julkaistaan artikkeleina muilla foorumeilla kotimaassa ja ulkomailla. Tutkimusaineiston käsittelyn osalta tehdään yhteistyötä Turun yliopiston kanssa ja visuaalisen esittelyn ja mallintamisen osalta Lahden Ammattikorkeakoulun kanssa. 21

Mesoliittisen kivikauden asuinpaikan kaivaus Impilahdella 2012 toteutettiin yhdessä Petroskoin museon kanssa. Kaivaus liittyi laajaan tutkimushankkeeseen, jolla selvitettiin Etelä-Suomen varhaisinta jääkauden jälkeistä asutushistoriaa. Kuva Hannu Takala. Kauppatorin kaivausten lisäksi jatketaan varhaisimman jääkauden jälkeisen asutuksen tutkimusta Päijät-Hämeessä ja jatketaan vuonna 2000 alkanutta yhteistyötä venäläisten organisaatioiden kanssa Viipurin museon toimialueella Karjalassa, itärajan takana. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Pietarin Kunstkamera-museo sekä Aineellisen Kulttuurin Historian Instituutti. Vuosina 2008 2012 museo toteutti yhdessä Petroskoin museon ja yliopiston kanssa tutkimushankkeen Laatokan Karjalassa, ja sen tuloksia aletaan julkaista artikkeleina vuoteen 2015 mennessä. 3.2.2. Rakennustutkimus Rakennustutkimus liittyy pääasiassa maankäyttöhankkeiden yhteydessä tehtävään työhön. Tavoitteena on jatkaa maakunnan muuttuvien liike- ja kuntakeskusten dokumentointia ja tutkimusta yksi esimerkki on entisen Artjärven kunnan kuntakeskus. Lisäksi jatketaan vuonna 2011 aloitettua 22

lahtelaisen taidekonservaattori Jorma Lyytikäisen ja hänen isänsä, Armas Lyytikäisen, elämäntyön kartoitusta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta tutkimus on ollut aktiivista ja suunnitelmakaudella useita tutkimustuloksia päästään julkaisemaan: Lahden sakraalitiloja käsittelevä teos Kirkot ja kappelit ja viheralueita esittelevä Puistot ja puutarhat ilmestyvät 2013 2014. Molemmat teokset perustuvat rakennustutkija Riitta Niskasen teksteihin ja valokuvaaja Tiina Rekolan kuviin. Konserttitalo ja asemapäällikön talon puutarha Lahdessa. Kuvat Tiina Rekola. 3.2.3. Kokoelmat Lahden museoiden kokoelmien keruu aloitettiin vuonna 1914. Ensimmäinen näyttely oli esillä kaupungintalolla, mutta kokoelma tuhoutui lähes kokonaan vuonna 1918 sisällissodan aikana. Virallisesti museo perustettiin vuonna 1924. Vuonna 2014 tulee siis kuluneeksi 100 vuotta kokoelmien keruutyön aloittamisesta ja 90 vuotta museon perustamisesta. Toiminnan aloittamista muistetaan pienoisnäyttelyllä, joka kootaan joko Historialliseen museoon tai kaupungintalolle, jossa museo aloitti toimintansa. Klaus Holman muistokokoelman tutkiminen aloitetaan vuonna 2014 järjestettävällä seminaarilla. Seminaariin on tarkoitus kutsua eri alojen ammattilaisia pitämään alustus kokoelman tietyistä erityispiirteistä, minkä jälkeen pohditaan yhdessä tutkimushankkeen aloittamista ja 23

rahoitusmahdollisuuksia. Hanke edellyttää ulkopuolisten tutkijoiden panosta, mutta koordinointi tapahtuu museon toimesta. Tutkimukseen haettiin rahoitusta vuonna 2013 Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahastolta siinä onnistumatta. Toukokuussa 2013 professori Jussi Pekka- Taavitsainen, dosentti Janne Harjula ja dosentti Visa Immonen kävivät tutustumassa kokoelman keskiaikaiseen esineistöön ja ideoimassa tutkimusta. Holman kokoelma esillä Historiallisen museon toisessa kerroksessa kesällä 2012. Kuva Tiina Rekola. Askon huonekalukokoelmaa esiteltiin Historiallisen museon vaihtuvina näyttelyinä 2007 2011. Samalla aloitettiin julkaisun valmistelu. Kokoelmat ja soveltuvin osin Asko Oy:n historiaa esittelevä teos julkaistaan vuonna 2014. Teoksen sisällöstä vastaavat kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm. Runsas kuvamateriaali on museon kuva-arkistosta ja esinekuvat pääosin valokuvaaja Tiina Rekolan ottamia. Julistemuseon kokoelmia esittelevä kirja Suomalainen juliste ilmestyy loppuvuonna 2013. Kirjan ovat kirjoittaneet Julistemuseon tutkija Kari Savolainen sekä amanuenssi Ulla Aartomaa Sinebrychoffin taidemu- 24

seosta. Valokuvaaja Tiina Rekola on kuvannut teokseen tulevat julisteet ja muussa kuvituksessa on hyödynnetty museon kuva-arkiston kokoelmia. Museon kuva-arkiston oma tutkimus painottuu vuosina 2013 2017 kokoelmien kartoittamiseen kokoelmapoliittisen ohjelman luomiseksi ja uuden aineiston saattamiseksi henkilökunnan ja asiakkaiden ulottuville. Toisekseen tehdään aineiston perustutkimusta, joka keskittyy provenienssi- ja sopimusasioiden selvittämiseen. Hiihtomuseon kokoelma on syntynyt Lahden Hiihtoseuran veteraaniosaston vuonna 1959 käynnistämän keruun pohjalta. Vuonna 1974 Lahden kaupunki ja museo ottivat kokoelman hoitoonsa ja perustettiin Hiihtomuseo. Kokoelmat ovat karttuneet sen jälkeen lahjoitusten, ostojen ja talletusten kautta. Talletuksia ei enää oteta vastaan, ja nykyisetkin talletukset tullaan tarkastelemaan uudestaan. Painopistealueina ovat hiihdon pohjoismaiset lajit, kuten hiihto, mäkihyppy, yhdistetty ja ampumahiihto sekä alppilajit ja talviurheiluleikit. Radio- ja tv-museon kokoelma on syntynyt Yleisradion Radiomuseolta perintönä saaduista objekteista. Kokoelma siirtyi 18.2.1993 perustetun Radio- ja tv-museosäätiön omistukseen ja yhtenäistettiin Lahden museoiden luettelointikäytäntöön. Kokoelmat ovat karttuneet sen jälkeen lahjoitusten ja ostojen kautta. 3.2.4. Näyttelytoimintaan liittyvä tutkimus Historiallisessa museossa on vuosina 2013 2014 esillä laaja Viipuria koskeva näyttely Viipuri mon amour. Siihen liittyvä artikkelikokoelma ilmestyy loppuvuonna 2013. Teoksen toimitustyöstä vastaa rakennustutkija Riitta Niskanen ja kuvituksen hankinnassa hyödynnetään muiden lähteiden lisäksi museon kuva-arkiston kokoelmia. Näyttelyyn liittyy lisäksi laaja luentosarja, joka suunniteltiin Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikössä. 25

Luuhaarniskan ketju Viipurin historiallisen museon kokoelmiin kuuluneesta luuhaarniskasta. Kuva Tiina Rekola. Eremitaasin taidemuseo on esittänyt Lahden museoille, Lappeenrannan museolle ja Hämeenlinnan taidemuseolle kutsun järjestää näyttely Eremitaasin Viipurin näyttelykeskuksessa vuonna 2015. Viipurissa on tarkoitus esitellä sodasta pelastunutta Viipurin taidemuseon kokoelmaa. Hanketta varten on asetettu tieteellinen komitea, joka vastaa näyttelyyn liittyvästä taustatutkimuksesta. Yhtenä tutkimusaiheena on Viipurin museoiden kokoelmien kohtalot talvisodan jälkeen Neuvostoliitossa. Tieteelliseen komiteaan kuuluvat Leena Räty Lappeenrannasta, Päivi Viherluoto Hämeenlinnasta sekä Maija-Riitta Kallio ja Hannu Takala Lahden museoista. Suomen egyptologinen seura on tehnyt päätöksen seuran 50- vuotisjuhlanäyttelyn järjestämisestä Lahden historiallisessa museossa vuonna 2019. Näyttelyn järjestäminen edellyttää tutkimuksen tekemistä muun muassa Viipurin historiallisen museon egyptologisesta kokoelmasta sekä muuta perehtymistä tulevan näyttelyn aihepiiriin. Radio- ja tv-museon näyttely "Liikkeelle! - Suomi sodan jälkeen" kertoo television tulosta Suomeen. Kyseessä on Trafiikki-museoiden tuottama yhteisnäyttely, joka kertoo jälleenrakennusajan Suomesta. Liikkeelle! -projekti alkoi Trafiikki-museoissa jo vuonna 2011 näyttelyai- 26

heeseen liittyvän esineistön digitoimisella Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen avulla. Näyttely on esillä Radio- ja tv-museossa 2015-2016. Hiihtomuseo esittelee suomalaisten urheiluidoleita erikoisnäyttelyllään "Urheiluidolit". Näyttely on esillä Hiihtomuseossa vuosina 2014-2015. Näyttely toteutetaan yhteisnäyttelynä kolmen museon, Urheilumuseon, Jääkiekkomuseon ja Hiihtomuseon, kesken. Hiihtomuseo keskittyy näyttelyssään talviurheiluidoleihin ja -faneihin. Urheiluidolit-näyttelyn taustatutkimusta sekä interaktiivisten näyttelyosioiden kartoitusta varten palkattiin projektitutkija syksyksi 2013. Hiihtomuseon näyttely Suomen suksi - suksisepästä teolliseen muotoilijaan. Kuva Mia Saarinen. 3.3. Tutkimustiedon levittäminen Museon uudistetussa strategiassa museon yhtenä tehtävänä edellä lueteltujen asioiden lisäksi mainitaan tiedon ja osaamisen välittäminen. Samoin museon tehtävänä on vaikuttaa aktiivisesti kuntalaisten arvoihin ja 27

näkemyksiin sekä huolehtia kulttuuriperinnön säilymisestä ja saavutettavuudesta. Näiden toteuttaminen edellyttää museon omaa julkaisutoimintaa sekä tiedon välittämistä muin keinoin, kuten luennoin, näyttelytekstein tai viranomaisille toimitettavien lausuntojen muodossa. Rakennustutkijoiden ja arkeologin keskeisin työmuoto on maakunnallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, johon liittyvä tutkimustiedon ja arvojen välittäminen tapahtuu viranomaislausuntojen myötä ja henkilökohtaisin kontaktein. Museon lausunnot on vuodesta 2013 alkaen julkaistu museon internet-sivuilla, minkä lisäksi työtä ja lausuntojen perusteita pyritään esittelemään mahdollisimman usein tiedotusvälineissä. Museon luentosarjojen koordinointi kuuluu Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön työhön. Perus- tai vaihtuviin näyttelyihin liittyy usein yleistajuisia luentosarjoja, jotka on suunnattu suurelle yleisölle. Luennoitsijoina ovat toimineet sekä museon omat tutkijat että ulkopuoliset luennoitsijat. Lisäksi museon tutkijat ovat perinteisesti pitäneet esitelmiä ja luentoja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa eri puolilla museon toimialuetta. Lahden kaupungin alueella on järjestetty opastettuja maastokäyntejä ja kaupunkikävelyjä. Tutkimuspäällikkö toimii julkaisuhankkeiden kustannustoimittajana vastaten taiton ja painatuksen kilpailutuksesta ja muusta toimituksellisesta työstä toimien tarpeen vaatiessa käsikirjoitusten oikolukijana. Lisäksi tutkimuspäällikkö yhdessä teoksen kirjoittajan tai vastaavan toimittajan kanssa vastaa ulkoasun ja taiton suunnittelusta. Lopuksi molemmat yhdessä suunnittelevat teoksen markkinoinnin museon myyntisihteerin kanssa. 28

Tutkimustietoa välitetään sähköisesti sekä facebookissa että verkkojulkaisuissa. Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö julkaisee 1 2 kertaa vuodessa ilmestyvää Maakunnan mainiot -verkkolehteä. Sen julkaisusta ja aineiston keruusta vastaa maakuntamuseotutkija. Lisäksi Historiallisella museolla on pidetty noin kerran kuussa museon omalle väelle suunnattuja esityksiä, joissa museon tutkijat ovat esitelleet meneillään olevia tai muuten ajankohtaisia hankkeita. Lahden torin arkeologisten kaivausten 2013 ajaksi perustettiin museon internet-sivuille oma facebook-ryhmä, jota päivitettiin jatkuvasti. Torikaivauksen etenemisestä tiedotettiin muutenkin aktiivisesti internetin ja tiedotusvälineille viikoittain lähetettyjen tiedotteiden avulla. Museo tekee yhteistyötä yliopistojen ja eri oppilaitosten kanssa erilaisissa tutkimushankkeissa ja projekteissa, millä taataan museon yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja pidetään yhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan. Museon tutkijoista vuonna 2013 rakennustutkija Riitta Niskanen toimi Helsingin yliopistossa taidehistorian dosenttina ja tutkimuspäällikkö Hannu Takala Turun yliopiston arkeologian dosenttina. 29

Luentoja Kirjan ja ruusun päivänä Historiallisella museolla toukokuussa 2010. Kuvat Tiina Rekola. 4. Lopuksi Lahden museoiden tutkimusohjelman 2013 2017 tavoitteena on ollut esitellä museon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön työmuodot ja keskeiset suunnitelmat sekä koko museon tutkimustyön perusteet. Kuten edellä mainittiin, on tätä ohjelmaa päivitettävä jatkuvasti ja viimeistään vuonna 2016 kirjoitettava uudestaan seuraavien kausien suunnitelma. Museossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joihin on kyettävä reagoimaan nopeastikin. Suuri ohjelmakauden lopulla eteen tuleva asia on mahdollisen uuden museorakennuksen suunnittelun käynnistyminen Lahden Ranta-Kartanon alueelle. Uusi museo vaatii kokonaan uudenlaisen perusnäyttelyn, jonka tulee perustua tutkimustietoon. Näyttelyn sisällön ja esitystavan suunnittelu on aloitettava mahdollisimman pian mahdollisesti jo vuoden 2013 kuluessa. Suunnittelutyön käynnistymisellä on taasen vaikutusta tässä asiakirjassa esitettyihin suunnitelmiin. 30

Tutkimusohjelma on tarkoitettu koko Lahden museoiden henkilökunnan käyttöön ja tiedoksi. Tarkoitus on, että koko henkilökunta on tietoinen niistä suunnitelmista, joita tutkimuksen ja kulttuuriympäristön suojelemisen sekä tutkimustiedon levittämiseksi museossa on. Tämä auttaa sitoutumaan yhteisiin päämääriin. Palaute Viipuri mon amour -näyttelystä Historiallisella museolla. Kuva Tiina Rekola. Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö 2013 31