Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki Julkinen versio 10.1.2011

TIIVISTELMÄ Lieksassa on vedenhankinnan kannalta tärkeiksi luokiteltuja pohjavesialueita 11 kpl. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa kuudelle pohjavesialueelle laadittiin suojelusuunnitelma ja viidelle pohjavesialueelle riskikartoitus. Kokkokankaan pohjavesialueella merkittävintä riskiä aiheuttavat liikenne sekä vanhat maa-ainesten ottoalueet, joissa suojakerrokset pohjaveteen ovat ohuet. Jälkihoitamattomat maa-ainesten ottoalueet tulisi kunnostaa, alueella tapahtuvaa motocross-ajelua rajoittaa sekä tienpidon vaikutusta pohjaveteen tutkia. Lisäksi keinoja liikenteen aiheuttaman riskin pienentämiseksi tulee pohtia. Merilänrannan pohjavesialueella pohjavedelle vaaraa voivat aiheuttaa suojaamattomat sähkömuuntamot ja öljysäiliöt, viemäriverkoston vuodot sekä viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedet. Pohjavesialueella sijaitsee myös hautausmaa ja laskettelukeskus. Toimenpidesuosituksissa otetaan kantaa mm. näiden riskien pienentämiseen. Kaiskunniemen pohjavesialue sijaitsee Merilänrannan pohjavesialueen luoteispuolella. Pohjavesialueen riskitekijöitä ovat alueelle suunnitellun vedenottamon läheisyydessä tapahtuva maa-ainestenotto sekä peltoviljely ja asutus. Nälämön ja Ruunaan pohjavesialueilla suurimman riskin aiheuttaa maaainestenotto. Pohjavesialueilla on tai on ollut merkittävää maa-ainestenottoa ja pohjavesi on paikoin hyvin lähellä maanpintaa. Alueiden vedenottamoiden raakavedessä on paikoin havaittu kohonneita raudan ja mangaanin pitoisuuksia. On tärkeää, että alueen vedenottamoita voidaan jatkossa kuormittaa mahdollisimman tasaisesti. Ruunaalla riskiä aiheuttaa lisäksi vanha ampumarata. Vuonislahden pohjavesialueella riskiä pohjaveden laadulle aiheuttavat viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedet, rautatie sekä peltoviljely. Pohjavesialueella sijaitsee myös hautausmaa sekä useita kaivettuja pohjavesilampia, joille suositellaan tehtävän kunnostussuunnitelma. Viekin pohjavesialueella merkittävin riskitekijä on maatalous. Alueella sijaitsee useita peltoja. Maatalouden vaikutusta alueen pohjaveden laatuun tulee tutkia. Tervasärkkä-Niittysärkän ja Puuruunjärven pohjavesialueet ovat pohjaveden suojelun kannalta ihanteellisia, sillä niillä ei sijaitse ollenkaan merkittäviä pohjavedelle vaaraa aiheuttavia kohteita. Alueilla sijaitsee tärkeitä vedenottamoita. Viisikonsärkkien ja Hatunkylän pohjavesialueet sijaitsevat Lieksan Hatunkylän alueella. Pohjavesialueen läheisyydessä on useita mahdollisesti pilaantuneita maaalueita sekä öljysäiliöitä ja jätevedenpuhdistamo. Suojelusuunnitelman toimenpidesuosituksissa on esitetty keinoja, miten eri pohjavesialueilla sijaitsevia riskejä hallitaan. Nykyisten vedenottamoiden käyttökelpoisuuden turvaaminen jatkossa on tärkeää. Lieksan vesihuollon etuina on hajautettu vedenhankinta, Tervasärkkä-Niittysärkän ja Puuruunjärven suojaisat pohjavesialueet sekä se, että pohjavesialueilla ei sijaitse pohjavettä vaarantavaa teollisuustoimintaa ollenkaan. Lieksan pohjavesivarat ovat kuitenkin Pohjois-Karjalan maakunnan etelä- ja keskiosiin verrattuna pienet. Vedenhankintaa varten käytössä olevien pohjavesialueiden suojelulle onkin erityistä tarvetta.

Esipuhe Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tässä suunnitelmassa käsiteltävät suojelusuunnitelmat koskevat pohjavesialueita, joiden pääsijaintikunta on Lieksa. Lieksa sijaitsee Pohjois- Karjalan maakunnan koillisosassa Pielisen rannalla. Pohjavesialueita Lieksassa on yhteensä 26 kpl, joista vedenhankinnan kannalta tärkeitä (I-luokka) on 11 kpl. Pohjavesialueiden kuntakohtainen kansio on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on yleinen osa ja toisena osana ovat varsinaiset pohjavesialuekohtaiset suunnitelmat. Yleisessä osassa käsitellään mm. pohjaveden suojeluun liittyvää lainsäädäntöä, pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä sekä annetaan suositukset ennakoivasta pohjavesien suojelusta. Suositukset pätevät kaikille suunnitelmassa esitellyille pohjavesialueille. Varsinaisissa pohjavesialuekohtaisissa suojelusuunnitelmissa käsitellään pohjavesialueiden hydrogeologiaa, alueille sijoittuneita pohjaveden laatua tai määrää mahdollisesti uhkaavia riskikohteita sekä esitetään toimenpidesuositukset, joilla riskiä voidaan pienentää. Suunnitelmassa käsiteltävät pohjavesialueet ovat Kokkokangas, Nälämö, Merilänranta, Ruunaa, Vuonislahti ja Vieki. Näiden lisäksi suunnitelmaan kuuluu pohjavesialueet, joille on tehty riskikartoitukset, mutta ei aluekohtaisia toimenpidesuosituksia. Tällaisia alueita ovat Tervasärkkä-Niittysärkkä, Puuruunjärvi, Viisikonsärkät & Hatunkylä sekä Kaiskunniemi. Lieksan pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat vuonna 1994. Suunnitelmat ovat jääneet luonnosasteelle eikä niitä ole hyväksytty missään luottamuselimissä. Niitä ei ole tästä johtuen myöskään käytetty ohjaavana maankäytön suunnittelussa tai lupamenettelyissä. Tavoitteena uusiin suunnitelmiin oli kerätä tiedot pohjavesialueiden nykytilasta ja pohjavettä vaarantavista riskitekijöistä. Lieksan kaupungin vesihuoltolaitoksella on vedenottamot Kokkokankaan, Ruunaan, Nälämön, Viekin, Vuonislahden, Tervasärkkä-Niittysärkän sekä Puuruunjärven pohjavesialueilla. Lisäksi vesiosuuskuntien vedenottamoita on Hatunkylässä sekä Merilänrannalla. Uusia vedenottamoita suunnitellaan Kaiskunniemen ja Merilänrannan pohjavesialueille. Eri pohjavesialueilla sijaitsee keskenään hyvin erilaisia pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia riskitoimintoja, joiden aiheuttamaa riskiä pyritään pienentämään ehdotettujen toimenpidesuositusten avulla. Eri alueille on laadittu yksityiskohtaiset suositukset, jonka Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2

lisäksi alueille pätevät suojelusuunnitelman yleisessä osassa esitetyt yleiset toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmat sisältyvät EAKR-osarahoitteeseen Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana 11 Pohjois- Karjalan kuntaa tai vesihuoltolaitosta: Ilomantsi, Joensuu/Joensuun Vesi, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi sekä Rääkkylä. Hanketta hallinnoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Asiantuntijaorganisaationa ja hankkeen valvojana on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hanke tukee vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitetta saavuttaa ja säilyttää pohjavesien määrällinen, kemiallinen ja mikrobiologinen hyvä tila. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Panu Ranta (Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Jukka Koski-Vähälä ja Olli Hirsimäki (Savo- Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry), Pirjo Kosonen (Ilomantsin kunta), Juha Lemmetyinen (Joensuun Vesi), Lauri Puoskari (Juuan kunta), Soile Karhinen (Kesälahden kunta), Risto Asikainen (Kiteen kaupunki), Antti Suontama (Kontiolahden kunta), Riitta Laatikainen (Lieksan kaupunki), Anu Louhelainen (Liperin kunta), Ismo Ryynänen (Nurmeksen kaupunki), Jari Pajarinen (Polvijärven kunta) sekä Pentti Kesti (Rääkkylän kunta). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Juha Lemmetyinen Joensuun Vedestä sekä sihteerinä Olli Hirsimäki Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Hankkeella on projektiryhmä, johon kuuluvat Panu Ranta Pohjois-Karjalan ELYkeskuksesta, Juha Lemmetyinen Joensuun Vedestä, Anu Louhelainen Liperin kunnasta, Antti Suontama Kontiolahden kunnasta sekä Jukka Koski-Vähälä ja Olli Hirsimäki Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä. Suojelusuunnitelman toimenpideohjelmat ovat pohjavesialuekohtaisia ja ohjelmia päivitetään ja seurataan jatkossa seurantaryhmän toimesta. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Lieksan kaupungin seurantaryhmään kuuluvat ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikainen, vesihuoltopäällikkö Kari Kananen, vesihuoltolaitoksen hoitaja Pentti Halonen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Mika Viertola sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hydrogeologi Panu Ranta. Vastaavanlaiset hankkeet on käynnissä myös Pohjois-Savossa ja Etelä Savossa. Hankkeet ovat muodostaneet yhteisen ylimaakunnallisen koordinaatioryhmän. Tavoitteena on laatia ylimaakunnallinen yhteinen linjaus pohjaveden suojelulle. Suojelusuunnitelmat laadittiin yhteistyössä Lieksan kaupungin, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Lähtötiedot ja tekstin on koonnut Olli Hirsimäki Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä Lieksan kaupungin henkilöstölle, Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksille, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle, ohjausryhmän, seurantaryhmän, Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 3

projektiryhmän ja koordinaatioryhmän jäsenille ja kaikille muille sidosryhmille, joilta olemme saaneet tietoja suunnitelmaan. SISÄLLYS Tiivistelmä Esipuhe I Yleinen osio II Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Suojelusuunnitelmat 1. Kokkokangas 0742201 2. Merilänranta 0742209 3. Nälämö 0742207 4. Ruunaa 0742206 5. Vuonislahti 0742211 6. Vieki 0742202 Riskikartoitukset 7. Tervasärkkä-Niittysärkkä 0742204 8. Puuruunjärvi 0742203 9. Kaiskunniemi 0742227 10. Viisikonsärkät & Hatunkylä 0742208 & 0742228 Vastine Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 4

Yleiskartta suunnitelmassa käsiteltävistä pohjavesialueista. Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 5

I Yleinen osio Sisällysluettelo: 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet... 7 1.1 Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö... 8 1.2 Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö... 8 1.2.1 Pohjaveden muuttamiskielto... 8 1.2.2 Pohjaveden pilaamiskielto... 9 1.2.3 Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta... 9 1.2.4 Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö... 9 1.2.5 Ympäristölupamenettely... 10 1.2.6 Maa-aineslaki... 10 1.2.7 Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi... 10 1.2.8 Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa... 11 1.2.9 Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä... 11 2 Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot... 14 2.1 Asutus... 14 2.1.1 Öljysäiliöt... 14 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 14 2.1.3 Hautausmaat... 15 2.1.4 Vapaa-ajan alueet... 15 2.2 Liikenne, tienpito ja vaarallisten aineiden kuljetukset... 15 2.3 Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset... 16 2.4 Yritystoiminta... 17 2.5 Maa-ainestenotto... 18 2.6 Maa- ja metsätalous... 18 2.7 Muuntamot... 18 2.8 Pilaantuneet maa-alueet... 19 3 Ennakoiva pohjavesien suojelu ja yleiset toimenpidesuositukset... 21 3.1 Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset... 21 3.1.1 Asutus... 21 3.1.2 Liikenne ja tienpito... 22 3.1.3 Yritystoiminta... 23 3.1.4 Maa-ainestenotto... 24 3.1.5 Maa- ja metsätalous... 26 3.1.6 Muuntamot... 26 3.2 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta... 27 3.3 Kaavoitus... 28 3.4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa... 28 3.5 Suojelusuunnitelman seuranta... 30 4 Sanastoa... 31 Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 6

1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Suunnitelmassa kartoitetaan pohjavesialueella olevat, pohjavedelle riskiä tai vaaraa aiheuttavat kohteet ja toiminnot. Suojelusuunnitelman tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla kokonaisriskiä voidaan vähentää ja näin parantaa pohjaveden tilaa. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset olosuhteet sekä pohjaveden tila. Lähtöaineistona käytetään aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä, joita täydennetään tarvittaessa lisätutkimuksilla. Tavoitteena on saada suojelusuunnitelman avulla riittävän tarkkaa tietoa niin riskeistä kuin alueen pohjavesiolosuhteistakin. Mikäli esimerkiksi taloudellisista tai aikataulullisista syistä kaikkia lisätutkimuksia ei ole ollut mahdollista suorittaa, kirjataan ne toimenpidesuosituksiin. Toimenpidesuositukset on suojelusuunnitelman tärkein osa, joka edellyttää kunnan ja muiden asianomaisten sitoutumista toimenpiteiden suorittamiseen. Ehdotettujen toimenpiteiden toteutus tapahtuu mm. kaava-, ympäristönsuojeluja rakentamismääräyksillä sekä niiden valvonnalla. Toimenpideohjelman toteutumista varten hankkeen aikana perustetaan kuntakohtaiset seurantaryhmät. Pohjaveden laadun tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi alueelle myönnettävissä ympäristöluvissa. Suojelusuunnitelman ylläpito edellyttää hyvää tiedonhallintaa. Tavoitteena onkin, että keskeiset tiedot olisivat helposti hyödynnettävissä paikkatietojärjestelmissä. Suomessa suojelusuunnitelmia on laadittu vuodesta 1991 lähtien. Vuoteen 2007 mennessä valtakunnallisesti suojelusuunnitelmia on tehty noin 260 kappaletta ja ne kattavat yhteensä noin tuhat pohjavesialuetta. Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen alueella on laadittu suojelusuunnitelmat kaikkiaan 96 pohjavesialueelle. Suuntaviivat pohjavesien suojelun suunnitteluun antaa Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin perusteella vuonna 2004 säädetty laki (1299/2004) vesienhoidon järjestämisestä asetuksineen. Direktiivin mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteinen alkutarkastelu, mikä tarkoittaa pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta. Riskipohjavesialueilla pohjavesien suojelu edellyttää ominaispiirteiden lisätarkastelua, ihmistoiminnan pohjavesivaikutusten arviointia sekä pohjavesiseurantojen järjestämistä. Suojelusuunnitelmaa voidaan pitää kattavampana kuin mitä vesipuitedirektiivi edellyttää, sillä suojelusuunnitelma sisältää aina myös yksityiskohtaisen kyseiselle alueelle tehdyn toimenpideohjelman. Suojelusuunnitelmien laadinnassa on hyödynnetty mm. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa raporttia Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä- taustaselvitystä. Lisäksi hyvinä malleina suojelusuunnitelmista on pidety Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa, Ylä-Savon Vesi Oy:n Marjomäen ja Lehmimäki-Karjalankankaan suunnitelmaa sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pohjavesien suojeluhankkeissa tehtyjä suojelusuunnitelmia. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 7

1.1 Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Vesipuitedirektiivin artiklan 5 ja liitteen II mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteiden alkutarkastelu, mikä on käytännössä Suomessa jo tehty vuonna 1996 valmistuneessa pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitushankkeessa. Kartoitukseen joudutaan tekemään vain pienehköjä täydennyksiä ja päivityksiä. Vesipuitedirektiivin liitteen II mukaan pohjavesialueilla, joissa mahdollisesti pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila ei ole hyvä, tehdään ominaispiirteiden lisätarkastelu sekä arvio ihmisen toiminnan vaikutuksista. Näille alueille tulee lisäksi artiklan 11 mukaan laatia tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja varmistamiseksi. Ominaispiirteiden lisätarkastelu käsittää täydentäviä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joita tehdään tarpeen mukaan. Esimerkinomaisesti eri tutkimuksia on lueteltu liitteen II kohdassa 2.2. Ihmisen toimintoja, joiden vaikutuksia olisi syytä selvittää, on listattu liitteen II kohdassa 2.3. Ne koskevat pohjavedenottoa sekä mahdollisia riskejä ja päästöjä pohjaveteen. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseksi on vesi- ja ympäristöhallitus laatinut valvontaohjeen nro 65 23.10.1991. Suojelusuunnitelmien laadinta on perustunut pääosin tähän valvontaohjeeseen, jonka voimassaolo aika loppui 23.10.1996. Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2007 taustaselvityksen ympäristöministeriölle, joka antaa uudet ohjeet suojelusuunnitelmien laatimiseksi. Sekä direktiivissä että valvontaohjeessa edellytetään toimenpidesuosituksia, kuitenkin niin että vesipuitedirektiivi edellyttää ne sisällytettävän vesienhoitosuunnitelmaan. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden sisältämä toimenpideohjelma on yleispiirteisempi kuin suojelusuunnitelmassa. Suojelusuunnitelmassa sen sijaan toimenpidesuositukset ovat yksityiskohtaisia ja osana suunnitelmaa. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009. 1.2 Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjavesien suojelu perustuu pääasiassa ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja asetukseen (169/2000) sekä vesilakiin (264/1961). Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä on myös mm. maa-aineslaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, terveydensuojelulaissa, jäte- ja kemikaalilaissa sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädännössä. Pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. 1.2.1 Pohjaveden muuttamiskielto Pohjaveden muuttamiskiellosta säädetään vesilain 1 luvun 18 :ssä. Sen mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohja- Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 8

veden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttömahdollisuuden muu huonontuminen taikka talousveden saannin vaikeutuminen toisen kiinteistöllä. Kielto koskee myös esimerkiksi maa-ainesten ottoa ja muita toimenpiteitä, joista voi aiheutua edellä mainittu seuraus. 1.2.2 Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä. Pykälän mukaan tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Kielto koskee myös toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä. Myös toimenpiteet, jotka voivat aiheuttaa yleisen tai toisen edun loukkaamista ovat kiellettyjä. Pilaamiskielto on ehdoton, eikä siihen voi saada aluehallintoviraston lupaa. 1.2.3 Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. YSL 104 :n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. 1.2.4 Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä sekä niiden tarkastuksista on säädetty Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskevassa asetuksessa (1211/1995) ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä (344/1983 ja 1199/1995). Tärkeällä pohjavesialueella olevan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaisen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta on säiliön omistajan tai öljylämmityslaitteiston asentavan toiminnanharjoittajan ilmoitettava Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle. Pelastusviranomaiselle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen säiliön peittämistä. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava määräajoin. Tarkastuksista on laadittava pöytäkirja. Säiliö, joka määräaikaistarkastuksessa havaitaan öljyvahingonvaaraa Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 9

aiheuttavaksi, on korjattava tai poistettava käytöstä. Välitöntä vaaraa aiheuttava säiliö on heti poistettava käytöstä. Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on lisäksi annettu erityisiä määräyksiä polttonesteiden ja kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista (kts. 3.1.1.). 1.2.5 Ympäristölupamenettely Ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa mainitaan toiminnat, joille tulee hakea ympäristölupa. Ympäristölupaa on haettava myös asetuksessa mainittua vähäisempääkin toimintaa varten, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 1.2.6 Maa-aineslaki Maa-aineslaki (555/1981), sen muutokset (463/1997, 495/2000 ja 468/2005) sekä valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005, 382/2008 ja 1820/2009) säätelevät maa-ainestenottoa. Maa-ainestenottoon tarvitaan maaaineslupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma ja tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvista toiminnasta pyytää lausunto alueelliselta ELY-keskukselta. Maa-ainesten kotitarveotosta on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle, jos kohteesta otettava maa-ainesmäärä ylittää 500 m³. Maa-ainesten ottamistoiminnasta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. 1.2.7 Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivin 2006/21/EY tulee ottaa huomioon myös maa-ainesten otossa. Direktiivin toimeenpanoon liittyvät seuraavat lait ja laki- ja asetusmuutokset, jotka ovat tulleet voimaan 13.6.2008: Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä /379, 5.6.2008, Maa-aineslain muutos 23.5.2008/347, 5 a, Ympäristönsuojelulaki 23.5.2008/346, 45 a ja Pelastuslaki 23.5.2008/348, 9. Pääsääntönä on, että jätehuoltosuunnitelma hyväksytään ympäristöluvan yhteydessä. Mikäli maa-ainesten ottohanke ei vaadi ympäristölupaa, jätehuoltosuunnitelma hyväksytään osana maa-aineslupaa ja jätehuoltosuunnitelma tulee tällöin sisällyttää lupahakemukseen tai sen liitteeksi. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteet ja suunnitelma sisältö käyvät ilmi KJVAN (valtioneuvoston asetus kai- Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 10

vannaisjätteistä) 3 ja 4 pykälistä. Kaivannaisjätteitä voivat olla esim. kaivualueen pintamaat, sivukivet ja vastaavat, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi ottamisalueiden jälkihoidossa. Voimassa olevista luvista jätehuoltosuunnitelma tarkastetaan Ympäristöhallinnon toimesta vuositilastoinnin yhteydessä joka viides vuosi, ensimmäinen tarkastus oli 1.5.2009. 1.2.8 Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Vuonna 2004 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, muutos 1824/2009) edellyttää kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamista. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle talousjätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty viemäriverkkoon. Asetuksen myötä kaikkien tällaisten kiinteistöjen on vuoteen 2014 mennessä järjestettävä jätevesihuolto asetuksen vaatimalle tasolle. Asetuksen muutoksessa (1824/2009) on kuitenkin annettu poikkeus muutoksessa määritetyille kiinteistöille järjestää jätevesihuolto asetuksen vaatimalle tasolle 14 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Kaupunkien/kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa erillismääräyksiä jätevesien käsittelystä mm. vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla. 1.2.9 Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Öljyvahingot sekä jakeluasemat: Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta 378/1974 ja sen muutokset 90/1985, 20571987, 1298/1989, 701/1995m 694/2000, 936/2001 ja 1407/2004 Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 ja sen muutos 705/2000 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Kemikaalit: Kemikaalilaki 744/1989 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 sekä sen muutokset 342/2009 ja 1818/2009 Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 11

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 13.3.2002/194 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vaarallisten aineiden luettelosta 1059/1999 Maatalous: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinjätteiden käsittelystä 634/1994 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ympäristötuen perustuesta 7698/1995 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuesta 647/2000 Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta 760/1995 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 646/2000 Maastoliikenne: Maastoliikennelaki 1710/1995 Vesihuolto ja vesien hoito: Vesihuoltolaki 119/2001 Asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040 Talousvesi: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 12

Ympäristön- ja terveydensuojelu: Kuntien/kaupungin ympäristönsuojelumääräykset YSL 19 Terveydensuojelulaki 763/1994 ja terveydensuojeluasetus 1280/1994 Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 13

2 Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Huonokuntoiset maanalaiset ja maanpäälliset öljysäiliöt aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen riskiä. Polttoöljyä voi päästä maaperään mm. öljysäiliön tai siirtoputkiston vuodon, ylitäytön tai muun tankkaushäiriön tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Pohjaveteen päässeen öljyn on todettu pysyvän muuttumattomana vuosikymmeniä. Pelastuslaitoksella on käytössään öljysäiliörekisteri, joka on tiedoiltaan kuitenkin puutteellinen. Pelastuslaitos valvoo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Pelastusviranomaiselle ei toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta, eivätkä tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä ole täysin ajantasaisia. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten perusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Tarkastuksen toteutumista määräajassa ei käytännössä valvota. Kiinteistönomistajilla olisi mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä tilaamalla tarkastus yhdessä useammalle saman alueen öljysäiliölle kerrallaan. Pohjavesialueella voi mahdollisesti olla säiliöitä, joiden tarkastusaika on umpeutunut. Riskin aiheuttavat myös ne säiliöt (esim. farmarisäiliöt), joita tarkastusvelvollisuus ei koske. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt vuonna 2007 öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman, jossa on koottu kunnittain yhteen palavan nesteen varastoalueet sekä teollisuus- ja muut laitokset, joissa säilytetään tai käsitellään runsaasti öljyyhdisteitä. Öljytorjuntasuunnitelman mukaan Pohjois-Karjalan tärkeillä pohjavesialueilla on yhteensä noin 450 kpl alle 100 m³:n öljysäiliötä. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemärilaitoksen toiminta-alueella pohjavettä voivat liata verkostovuodot ja jäteveden pumppaamoiden ylivuodoista maahan tai vesistöihin pääsevä jätevesi. Haja-asutusalueella jätevesien maahan imeytys voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 14

Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksesta johtuva pohjaveden likaantumista aiheuttava tekijä. Pohjaveden hygieeninen laatu voi heikentyä heikkokuntoisen viemäriverkoston vuodon (erityisesti betoniset viemäriverkostot) tai kiinteistökohtaisten jätevesikaivojen tai imeyttämöjen takia. Viemärivuodot johtuvat putkien vaurioitumisesta ulkoisen kuormituksen kasvaessa liian suureksi, liikenteen aiheuttaman dynaamisen isku- tai tärinäkuormituksen takia tai putken sisäisen korroosion takia. Putkivaurioiden lisäksi vuodot voivat aiheutua putkien liitosvioista. Myös erilaiset häiriötilanteet, kuten esim. jäteveden pumppaamon ylivuototilanne, voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääasialliset lika-aineet ovat biologisesti hajoavat orgaaniset aineet ja ravinteet. Päästö ilmenee yleensä pohjaveden kokonaissuolapitoisuuden, sähkönjohtavuuden sekä kloridi-, nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksien nousuna. 2.1.3 Hautausmaat Hautaustoiminnasta aiheutuu monenlaisia vajoveteen vaikuttavia ympäristömuutoksia. Muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. hautausmaiden rakentaminen (ojitukset, vesijohdot, maantäyttö), istutukset (lannoitus ja torjunta-aineet) ja itse hautaaminen (hajoamisprosessin lopputuotteet). 2.1.4 Vapaa-ajan alueet Vapaa-ajan alueista esimerkiksi golf-kentät, laskettelurinteet sekä urheilukentät ja -alueet voivat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Likaantuminen näillä alueilla liittyy mm. lannoitukseen ja kasteluun, viemäröintiin ja liikenteeseen. Golf-kentät sijaitsevat usein hiekkaisilla mailla, ja lannoitteita ja torjunta-aineita käytetään runsaasti. Jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja kastelu runsasta, voivat typpi ja torjunta-aineet kulkeutua pohjaveteen. Urheilukenttiin liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia. Yleisötapahtumiin liittyvä runsas liikenne, alueen jätehuolto ja viemäröinti aiheuttavat myös omat haasteensa. 2.2 Liikenne, tienpito ja vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen tiestö on suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita ja näin ollen merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Maanteiden kunnossapito aiheuttaa uhan pohjaveden laadulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Myös teiden rakentaminen aiheuttaa riskin pohjavedelle. Suurimmat riskit pohjavesille liittyvät teiden suolaukseen. Liukkaudentorjuntaaineiden aiheuttamia haittoja pohjavedelle ovat mm. raskasmetallien liukeneminen, kemikaalijäämät ja orgaanisten aineiden käytöstä aiheutuva veden happikato seurannaisvaikutuksineen. Pohjaveden korkea kloridipitoisuus aiheuttaa Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 15

lisäksi esim. vesijohtoverkostojen korroosiota. Liukkaudentorjunnasta ei voida kuitenkaan luopua liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi. Kaliumformiaatti soveltuu liukkaudentorjuntaan hyvin. Lisäksi se on haitaton ja hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sen laajaa käyttöä rajoittaa kuitenkin noin 15 kertaa natriumkloridia kalliimpi hinta. Pohjavesiriskejä voidaan vähentää rakentamalla suojauksia vaarallisten aineiden kuljetusreiteille. Rakennettavat suojausrakenteet tulee suunnitella kyseisten aineiden kulkeutumisominaisuuksia silmällä pitäen. Pohjaveden onnettomuussuojauksissa voidaan osittain soveltaa samoja periaatteita kuin kloridisuojauksissa. Kloridi ja onnettomuustapauksissa kemikaalien ja polttonesteiden kulkeutumista pohjaveteen pyritään estämään rakentamalla luiskasuojauksia. Luiskasuojausten toiminnallisena tavoitteena on johtaa vesi pois pohjaveden muodostumisalueelta sekä pidättää haitta-aineita. Pääosa rakennetuista luiskasuojauksista on erilaisia mineraalisia tiivisterakenteita eli savi-, moreeni-, maabentoniitti- tai bentoniittimattorakenteita. 2.3 Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Rautateiden rakentaminen ja kunnossapito aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Suomen rautatiet ovat suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita sekä merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan on aikaisemmin käytetty torjunta-aineita, mutta nykyään torjunta suoritetaan mekaanisesti. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvillisuuden torjunta-aineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla torjunta-aineiden käytölle ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Ratahallintokeskus on luopunut torjunta-aineiden käytöstä pohjavesialueilla keväällä 2007. Ratahallintokeskus on panostanut kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan viime vuosina merkittävästi. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä. 1990-luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla. Uudet rataosuudet pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Rataosuuksia voidaan joutua kuitenkin sijoittamaan myös pohjavesialueelle. Tällöin suojauspäätöksen perustana on valtakunnalliseen riskiluokitukseen perustuva pohjavesialueiden arvoluokitus ja tapauskohtainen riskinarvio Ratahallintokeskuksen maaperä- ja pohjavesistrategian mukaisesti. Pohjavesisuojausten rakentaminen vanhoille raiteille on teknistaloudellisesti hyvin vaikeaa, ja niille sovelletaan ensisijaisesti muita riskienhallintatoimenpiteitä. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 16

Ratahallintokeskus on käynnistänyt vuonna 2007 Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen selvityksen, jonka pilot-kohteeksi valittiin Kaakkois-Suomi. Vastaavanlainen luokittelu tullaan tekemään myös Pohjois-Karjalan alueelle vuonna 2010. Selvityksen tavoitteena oli luoda riskinarviointimalli, jolla voitaisiin arvioida tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja joka soveltuisi koko rataverkon pohjavesialueiden arviointiin. Työn lopputuloksena on kaksivaiheinen riskinarviointimenetelmä, jossa I-vaiheen riskinarviointimenetelmällä voidaan käsitellä tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja nostaa esiin jatkoselvitystarpeen kannalta tärkeimmät pohjavesialueet, ja II-vaiheessa laaditaan tulosten perusteella valituista pohjavesialueista tarkennetut riskinarviot asiantuntijatyöryhmässä. Työn toinen keskeinen osa-alue oli koko rataverkon alueelle soveltuvan pohjavesialueen kohdekorttimallin luominen. 2.4 Yritystoiminta Teollisuuden aiheuttamat pohjaveden pilaantumistapaukset ovat useimmiten aiheutuneet siirtoputkiston, viemärin tai säiliön vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta tai jätevesien väärästä tai puutteellisesta käsittelystä. Myös varastoinnissa ja kuljetuksessa voi olla puutteita. Kemikaalia voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalon ja sen sammuttamisen seurauksena sekä onnettomuuden tai huolimattoman käsittelyn seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, kemiallisten pesuloiden pesuaineena sekä metalliteollisuusyritysten rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran suojaukseen käytetyt kyllästysaineet sekä polttoöljy. Betoni- ja sementtiteollisuudessa käytetään mm. masuunikuonaa, lentotuhkaa, sellutehtaiden jätelipeää ja klooripitoisia yhdisteitä. Suurimman riskitekijän muodostavat kaluston huollon yhteydessä syntyvät jäteöljyt sekä elementtiteollisuuden moottoriöljyt. Huoltoasemilla vaaraa pohjavedelle voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt, polttoaineiden jakelu sekä autojen huolto ja pesu. Vanhojen huoltoasemien säiliöiden rakenteissa, suojauksissa ja vuodon ilmaisujärjestelmissä voi olla puutteita. Myös jakelualueiden rakenteissa ja hulevesien johtamisessa voi olla puutteita. Nykyisin yleisimmät huoltamotoiminnasta aiheutuvat pohjaveden pilaantumistapaukset liittyvät onnettomuuksiin tai muihin inhimillisiin erehdyksiin. Sekä vanhat että uudet jakeluasemat muodostavat pohjavedelle riskin, jota ei voida poistaa uusimmallakaan tämänhetkisellä tekniikalla. Arvioitaessa jakeluasemasta aiheutuvaa riskiä, on otettava huomioon suojarakenteiden taso, toiminnalliset tekijät, rakennustyön ja toiminnan valvonta sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Suomessa on vuosina 1975-2000 sattunut 75 yritystoiminnasta johtuvaa pohjaveden pilaantumistapausta, joista 18 tapauksessa pohjavedenottamo on jouduttu sulkemaan lopullisesti. Pilaantumistapauksista kolmasosa on johtunut polttonesteen jakelutoiminnasta. Pohjaveden pilaantumisen aiheuttajana on ollut 14 tapauksessa bensiinin lisäaineena käytetty MTBE eli tertbutyylimetyylieetteri. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 17

2.5 Maa-ainestenotto Maa-ainestenotto voi aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle ja määrälle. Maaainestenoton seurauksena pohjaveden laatu saattaa muuttua, ja riski veden mikrobiologisen laadun heikentymiseen kasvaa, kun pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan. Ottoalueet ovat usein jälkihoitamattomia ja alueilla on luvattomia varastoalueita. Alueet ovat avoimia jopa vuosikausia ja alueilla on asiaankuulumatonta toimintaa. Pohjaveden likaantumisriskiä aiheuttavat myös ottotoiminnassa käytettävien koneiden polttoaineet ja muut öljyt työkoneiden öljyvuodot, kulkuteiden ja toiminta-alueiden pölynsidontasuolaus sekä pesuseulonnan lietteet sekä alueella tapahtuva kiviaineksen murskaus. 2.6 Maa- ja metsätalous Maatalouden ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet), ja torjunta-aineiden käyttö. Vaikutukset riippuvat huomattavasti alueen ominaisuuksista ja tämän vuoksi vaikutuksia tulisi tarkastella tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen hydrogeologiset ominaisuudet. Yleisin haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu, ja myös veden mikrobiologinen laatu saattaa vaarantua tai heikentyä. Lisäksi metsänhakkuut sekä ojitukset voivat heikentää pohjaveden laatua, jos niistä johdetaan pintavettä pohjavesialueelle. Erityisesti turvesuoalueiden ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan. Maataloustoiminnassa käytetään myös polttoaineita ja öljyjä, joiden huolimattomasta käsittelystä voi aiheutua haittaa pohjaveden laadulle. Nitraattiasetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilojen tulee olla riittävän suuret, jotta niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotiloina otetaan huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Lantavarastojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja niiden rakenteiden ja laitteiden sellaisia, että varastojen tyhjennyksen ja lannan siirron yhteydessä vuotoja ei pääse tapahtumaan. Lannan patterivarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Puutarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille. 2.7 Muuntamot Muuntajista aiheutuu riskiä pohjaveden laadulle niiden sisältämän muuntajaöljyn vuoksi. Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamanis- Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 18

kun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. Pitkäaikaisen vuodon syynä on yleensä rakennevika tai osien vanhentuminen. Pitkäaikaisessa vuodossa maaperään pääsee vain pieni osa muuntajan koko öljymäärästä, koska muuntaja vioittuu pian eristeöljyn vähetessä ja vika havaitaan. Muuntamoöljyn käyttäytymistä maaperässä voidaan arvioida taulukon 1 avulla. Taulukko 1. Muuntamoöljyn arvioitu tunkeutumissyvyys eri maaperissä, kun öljymäärä leviää maahan yhden neliömetrin alalle. Öljymäärä/ Maaperä kulkeutumissyvyys 80 kg 100 kg 200 kg 300 kg 350 kg 450 kg Kivikko, karkea sora 12 m 15 m 30 m 45 m 52 m 67 m Sora, karkea hiekka 7 m 9 m 19 m 28 m 33 m 42 m keskikarkea hiekka 4 m 5 m 10 m 15 m 17 m 22 m Hieno hiekka 2 m 2 m 6 m 9 m 10 m 13 m Siltti 1 m 2 m 4 m 6 m 7 m 8 m 2.8 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita kohteita on kartoitettu ympäristöhallinnon toimesta 1990-luvun alussa ja lopussa. Kartoituksissa on selvitetty niitä toimintoja, joista on todettu maaperän pilaantuneen tai alueella harjoitetun toiminnan epäillään pilanneen maaperää. Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta on ollut tai on tälläkin hetkellä sellaista, että se saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle. Näillä alueilla maaperä saattaa olla pilaantunut, maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toimenpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin, sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Kohteet on priorisoitu kiireellisyyden mukaan luokkiin A-C, siten että kiireellisimmät kohteet kuuluvat luokkaan A. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla säädetään pilaantuneen maaperän riskinarvioinnin perusteista Vna 214/2007. Asetus tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksen mukaan arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta perustuu ympäristönsuojelulaissa mainitun maaperän pilaamiskiellon mukaisesti arvioon maaperän haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä. Riskinarviointi tehdään aina tapauskohtaisesti. Asetuksessa esitetään alemmat ja ylemmät ohjearvot suuntaa-antaviksi pitoisuusrajoiksi kunnostustarpeen arvioimiseksi. Pilaantunut maaperä aiheuttaa riskin pohjavedelle, mikäli haitta-aineet, kuten öljyhiilivedyt, liuottimet, torjunta-aineet, raskasmetallit tms. pääsevät liikkumaan suotovesien välityksellä pohjaveteen. Riski on sitä suurempi, mitä haitallisemmasta ja vesiliukoisemmasta aineesta on kysymys. Riskin suuruuteen vaikuttaa Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 19

merkittävästi myös kohteen sijainti vedenottamon ja pohjaveden virtaussuuntien suhteen. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 20

3 Ennakoiva pohjavesien suojelu ja yleiset toimenpidesuositukset 3.1 Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset 3.1.1 Asutus Lieksassa on lähetetty öljysäiliökyselyt öljylämmitteisille kiinteistöille syksyllä 2009 ja maatiloille keväällä 2010. Kyselyissä on muistutettu kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä öljysäiliöitä koskien sekä öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta. Kyselyjen tulokset ovat vielä purkamatta. Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Uudet öljysäiliöt tulee sijoittaa maanpäälle ja varustaa riittävän tilavilla suoja-altailla sekä ylitäytön estimillä. Säiliöt tulee tarkastaa määräysten mukaisesti säännöllisesti, ja tarkastusten toteutumisen valvontaa on tehostettava. Pohjavesialueelle ei saa asentaa uusia suojaamattomia öljysäiliöitä. Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja. Kiinteistönomistajia tulee informoida öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta sekä vahingon aiheuttajan vastuusta, että korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan tekemällä tiedotteella, joka jaetaan suoraan kiinteistöille tai julkaistaan paikallislehdessä. Tiedotteessa öljysäiliöiden omistajia tulee myös informoida mahdollisuudesta säästää tarkastuskustannuksissa keskittämällä alueen tarkastusten ajankohtia. Öljysäiliörekisterin tietojen perusteella voidaan myös laatia ehdotus tarkastusalueista ja ajankohdista, jolloin kiinteistönomistaja voi halutessaan liittyä tarkastuspiiriin. Tarkastuksen tulee aina suorittaa pätevä, ulkopuolinen toimija. Tarkastuksista tehtävä raportti tulee toimittaa pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on erityisiä määräyksiä polttonesteiden ja kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Tilavuudeltaan yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkausja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Pohjavesialueella uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suojaaltaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Maanalaisten polttoaine- ja dieselöljysäiliöiden tarkastukses- Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 21

sa on noudatettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä 344/1983. Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava käytöstä poistettu maanalainen polttoainetai kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistutettava se ennen poistamista. Säiliötä ei tarvitse poistaa, jos se on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Pohjavesialueella sijaitsevan säiliön poistosta on aina ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Viemäriverkosto on mahdollisuuksien mukaan laajennettava koko pohjavesialueelle. Uusia ylivuotoaltaattomia jätevedenpumppaamoja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Vanhojen pumppaamojen saneerauksen yhteydessä pumppaamoille on rakennettava myös ylivuotosäiliöt. Kaikki pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon. Jos viemäriverkkoon ei ole mahdollista liittyä, niin viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Lieksan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Ympäristönsuojelumääräyksissä on lisäksi erityisiä määräyksiä jätevesien käsittelystä I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Jätevesien imeyttäminen maaperään on pääsääntöisesti kielletty. Vähäisiä määriä pesuvesiä (ilman vesijohtoa oleva rakennus) voidaan kuitenkin imeyttää maaperään, jos maaperä soveltuu imeytykseen. Mikäli muita kuin em. vähäisiä jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön, joka on varustettu täyttymishälyttimellä. Tapauskohtaisesti jätevedet voidaan käsitellä pienpuhdistamossa tai muulla jätevesiasetuksen täyttävällä menetelmällä. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät olisi pitänyt kunnostaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaaajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. 3.1.2 Liikenne ja tienpito Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli tie päätetään rakentaa, on tiealueille rakennettava riittävät suojaukset. Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa kunnostusten yhteydessä. Teiden suojaukset on rakennettava siten, että ne suojaavat kemikaalionnettomuuksien lisäk- Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 22

si myös liukkauden torjunnassa käytetyiltä suoloilta. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia, jotta vältettäisiin maamassojen pidättämän kloridin joutuminen takaisin kiertoon ja pohjaveteen. Pohjavesialueet tulee merkitä hyvin teiden varteen. Alueiden liukkaudentorjunnassa tulee mahdollisuuksien mukaan riskialttiimmilla paikoilla käyttää kaliumformiaattia. Vaarallisten aineiden kuljetus on kiellettävä, mikäli voidaan käyttää korvaavaa kuljetusreittiä. 3.1.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella ei sallita yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden laadun tai määrällisen tilan heikkenemistä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Taloudelliset syyt yksinään eivät ole riittävä peruste laitoksen sijoittamiseksi pohjavesialueelle. Laitoksen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee huomioida Turvatekniikan keskuksen ohje K3-2006. Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että muitakin vaihtoehtoja laitoksen tai varaston sijoittamiseksi sekä siirtymistä haitattomampien kemikaalien käyttöön on selvitetty. Pohjavesialueelle jo sijoittuneen toiminnon tulee toiminnoissaan ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisvaara. Onnettomuustilanteiden vähentämiseksi ja hallitsemiseksi teollisuuskiinteistöille tulee järjestää selkeät ajoväylät siten, että polttoöljy- ja muiden kemikaalikuljetusten ja muun liikenteen törmäysmahdollisuudet poistuvat. Alueet, joilla kuljetetaan, siirretään tai käsitellään polttoöljyä tai kemikaaleja, tulee tehdä pohjavesisuojaukset. Varastoalueet on pidettävä siisteinä, siten esimerkiksi vuodot huomataan helpommin. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. Kiinteistöjen öljynerotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmät, joita tulee huoltaa ohjeiden mukaan. Kaivojen toiminnan varmistamiseksi ne tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jos tuotantotiloissa oleville lattiakaivoille ja viemäreille ei ole perusteltua käyttöä, tulee ne sulkea nestetiiviiksi. Jos viemäreitä käytetään vain satunnaisesti, pidetään viemärit suljettuina ja avataan vain tarvittaessa. Kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. Suoja-altaiden tulee olla myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille, jos niiden läheisyydessä on avonaisia lattiakaivoja. On huolehdittava siitä, että keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessa pääse kosketuksiin keskenään. Myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille tulee olla suoja-altaat, jos niiden läheisyydessä on avonaisia lattiakaivoja. Mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvät sammutusvedet tulee ottaa Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 23

huomioon. Valuma-altaat on tyhjennettävä tarvittaessa ja niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin ja tieto on toimitettava palo- ja pelastuslaitokselle. Työkoneet ja laitteet on säilytettävä tiivispohjaisen rakenteen alueella. Ympäristöviranomaisille sekä tarvittaessa pelastusviranomaisille on ilmoitettava välittömästi sellaisista onnettomuuksista, jossa kemikaaleja on päässyt ympäristöön. Kaikista kemikaalionnettomuuksista on pidettävä kirjaa. Teollisuuslaitosten ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun tarkkailua mikäli laitoksella käytetään/säilytetään pohjavedelle haitallisia aineita. Ympäristöluvassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kemikaalionnettomuuksien ehkäisyyn. Toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Polttonesteiden jakeluasematoimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Autojen pesupaikkoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Pesuhalleissa käytettävät kemikaalit eivät välttämättä pidäty öljynerottimeen. Jätevesien käsittely ja johtaminen on järjestettävä siten, etteivät kemikaalit pääse missään olosuhteissa maaperään ja pohjaveteen. Pesuhallin lattiarakenteissa ja viemäröinnissä on sovellettava kaksoispidätyksen periaatetta. Yrityksen varastossa tulee olla riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa kemikaalien imeyttämiseen sopivaa ainetta. Maahan valunut kemikaali on välittömästi otettava talteen imeytysaineella ja käytetty imeytysaine on varastoitava alueella olevassa asianmukaisessa jäteastiassa. Tarvittaessa pilaantunut aine on poistettava niin syvältä, että kaikki maahan valuneet aineet saadaan talteen. Yrityksillä tulee olla omat valmiussuunnitelmat ja laatujärjestelmät, jotka on myös päivitettävä säännöllisesti. Laitosten henkilökunnan oma toiminta onnettomuustilanteessa on erittäin tärkeää, siksi myös heitä on koulutettava riittävästi. Henkilökunnan tulee olla tietoisia siitä, että toiminta sijoittuu pohjavesialueelle. 3.1.4 Maa-ainestenotto Lieksan kaupungin alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo rakennus- ja ympäristölautakunta. Vireille tulevista pohjavesialueille sijoittuneista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä. Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospak- Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 24

suudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida POSKI-projektin tulokset. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva, suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 25

Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Lupaprosessin yhteydessä tulisi maa-ainesten ottajilta edellyttää omaa laatujärjestelmää, jossa on mm. varauduttu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. Koulutusta ja tiedotusta maa-ainestenoton vaikutuksesta pohjaveteen on lisättävä, ja se on kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille, joiden on laadittava selkeät toimintaohjeet vahinkotapausten varalle. 3.1.5 Maa- ja metsätalous Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Torjunta-aineina pohjavesialueilla saa käyttää vain elintarviketurvallisuusviraston hyväksymiä aineita. Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida. Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien mukaan pohjavesialueilla oleville pelloille lannan, virtsan, jätevesilietteen ja säiliörehun puristusnesteiden levittäminen on kielletty lukuun ottamatta kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metrin suojavyöhyke. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä tulee ensisijaisesti pidättäytyä I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Metsätaloudessa käytettävien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen. 3.1.6 Muuntamot Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan uusiin pohjavesialueelle tuleviin muuntamoihin tehdään pohjavesisuojaukset (ml.pylväsmuuntamot). Yhtiö on kartoittanut kunnista tärkeimmät vedenottamot ja mietinnässä on, miten ko. muuntamoiden öljysuojaus hoidetaan. Tarkoituksena on muuttaa kaikki muuntamot ainakin Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 26

vedenottamoiden läheisyydessä, niin että niissä on toteutettu öljysuojaus (esim. puistomuuntamo). Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueet ja pohjavedenottamot siten, että muuntamot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakeiselle maaperälle ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle mahdollisimman kauas vedenottamoista. Sähkön jakeluverkon ylläpitäjän tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. Rekisteriin tulee päivittää tiedot muuntamoiden pohjavesisuojauksista. 3.2 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Veden käyttämisestä taloustarkoituksiin sekä talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994, muutos 441/2000) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 ja terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994). Talousveden desinfioimisaineiden hyväksymisestä säädetään kemikaalilaissa (774/1989). Vesilain mukaisessa vedenottoluvassa voidaan määrätä pohjavedenoton vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailu riippuu luvasta. Usein pohjavedenoton määrällisen ja pohjavedenpinnan vaikutusten tarkkailua tehdään alueellisen ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmat sisältävät otetun veden määrän ja pohjavesipintojen tarkkailun ottamokohtaisesti kuukausittain. Tarkkailuohjelmat tulee päivittää viiden vuoden välein tai tarpeen vaatiessa. Ottamon todellisen kapasiteetin arvioimiseksi on tunnettava sekä otetun veden määrä että vedenlaadun kehittyminen pitkällä aikavälillä. Pohjavesien suojelun kannalta on tärkeää tarkkailla pohjaveden laatua riskitoimintojen lähistöllä, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa. Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu tulee sisällyttää uusiin ympäristölupiin niille toimijoille, joiden toiminnasta voi aiheutua pohjaveden määrällisen tai laadullisen tilan heikkenemistä. Maa-ainesten ottoluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa. Veden laadun tarkkailua ottoalueelta tulee tehdä tapauskohtaisesti vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maaainestenottoa, oton aikana ja maa-ainestenottotoiminnan päätyttyä. Kaikki vesihuoltolaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset tulee koota yhteen paikkatiedoksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 27

Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. 3.3 Kaavoitus Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. Lieksassa on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jonka I vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa 20.12.2007 ja II vaihe ympäristöministeriössä 10.6.2010. Kaavassa käsitellään mm. soran ja rakennuskiviaineksen ottoa ja arvokkaita harju- ja moreenialueita. Maakuntakaavan kolmas vaihe valmistellaan hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 3.4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää tapauskohtaisesti yhteistyössä toimijan, vesihuoltolaitoksen, ympäristönsuojeluviranomaisen sekä pelastusviranomaisen kanssa, ja laatia selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Vahinkojen torjuntasuunnitelman tulee sisältää tiedot ainakin vaaraa aiheuttavista aineista (määrät, ominaisuudet, käyttäytyminen maaperässä ja pohjavedessä, mahdollisten vahinkojen laatu), hydrogeologiset olosuhteista (maaperän laatu, pohjavedenpinnan taso, pohjaveden virtaussuunnat ja nopeus), sijainnista pohjavedenottamoihin nähden ja suunnitelma siitä, miten lika-aineen leviämistä rajoitetaan ja Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 28

vahinko korjataan. Samoin tulisi yksityiskohtaisesti selvittää miten riskiä voidaan pienentää. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Erityistilanteissa voidaan vedenkäsittelyssä ja -jakelussa joutua poikkeamaan normaaleista vaatimuksista. Tavoitteena tulee olla välttämättömän, terveydelle vaarattoman käyttöveden jakelu väestölle ja elinkeinoelämälle. Suuronnettomuuden tilanne vaatii alueellisen yhteystoiminnan parantamista ja keskitetyn johdon järjestämistä. Vesihuoltolaitoksen tämän hetkinen organisaatio voi olla riittämätön poikkeustilanteiden vesihuollon järjestämiseen. Henkilöstön täydentämismahdollisuutta esim. kuntaorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle, ja täydennyshenkilöstölle annettava tarpeenmukainen koulutus. Kaikki pohjavesialueen toiminnot, jotka voivat uhata talousveden laatua, olisi kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Terveydensuojeluviranomaisen, vesihuoltolaitoksen ja epidemiaselvitystyöryhmän tulisi laatia yhteistyössä suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti puutteiden havaitsemiseksi. Toimintaohjeiden on oltava selkeitä ja helposti saatavilla. Vesihuoltolaitoksen, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen sekä pelastuslaitoksen tulee varmistaa, että kaikki vedenmuodostumis- tai valumaalueen toiminnanharjoittajat ovat tietoisia mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelman laatimista, ja varmistettava, että yhteystiedot ovat ajan tasalla. Kyseisten viranomaisten tulisi laatia erillinen suunnitelma siitä, miten toiminnanharjoittajia ja valvotaan, miten keskinäinen tiedonkulku varmistetaan, ja millä tavoin ja kuinka usein toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan. Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. Vesihuoltolaitoksella tulee olla valmiussuunnitelma. Lieksan vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Kemikaalionnettomuuksiin on varauduttu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa, joka on laadittu vuosille 2007-2010. Uusi öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2010 aikana ja suunnitelma on voimassa vuodesta 2011 eteenpäin. Torjuntasuunnitelmassa on selvitykset mm. torjuntayksiköistä, hälytysjärjestelmistä, torjuntahenkilöstön koulutuksesta, öljyvahingon jälkitorjunnan ja vahinkojätteen käsittelyn järjestämisestä sekä erityisistä öljyvahinkokohteista ja vaaratekijöistä. Suunnitelmassa on asiat todettu yleisellä ja periaatteellisella tasolla, mutta torjuntakalustosta on yksityiskohtaiset luettelot. Torjuntataso Lieksassa on B 2/- eli alueen maariski on keskimääräinen, kalustetaso täydennetty, eikä kunta kuulu alusöljyvahinkokuntiin. Maakunnan alueella tapahtuu vuosittain noin 60-80 öljyvahinkoa. Jokaisella paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä öljyvahingoista ja kyky aloittaa torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 29

laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Nurmeksen ja Kiteen paloasemille. Muuntamorikon tapahtuessa sähköyhtiön tulee ilmoittaa asiasta ensisijassa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja myös kunnan ympäristöviranomaiselle. Muuntamoiden pohjavedelle aiheuttamasta riskistä tulee järjestää neuvottelu sähköyhtiön kanssa. 3.5 Suojelusuunnitelman seuranta Lieksaan on perustettu suojelusuunnitelman seurantaryhmä keväällä 2010. Seurantaryhmässä on edustajat Lieksan ympäristötoimesta, vesihuoltolaitoksesta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksesta sekä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksesta. Suojelusuunnitelma tulee hyväksyttää Lieksan kunnanvaltuustossa. Suojelusuunnitelman toimenpideohjelman toteutumista tulee seurata vuosittain. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 30

4 Sanastoa Akviferi on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava maa- tai kivilajiyksikkö. Se on hydraulisesti yhtenäinen muodostuma, joka voi antaa käyttökelpoisia määriä vettä. Akvifereja ovat mm. yhtenäiset hiekka- ja sorakerrostumat ja ruhjeinen kallioalue. Antikliininen pohjavesimuodostuma purkaa vettä ympäristöönsä (vastakohtana synkliininen muodostuma). Antoisuus. Pohjavesialueen antoisuus kuvaa vesimäärää, joka pohjavesialueelta voidaan ottaa aiheuttamatta haitallisia sivuvaikutuksia. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan, imeytymiskertoimen ja alueen vuotuisen sadannan avulla laskennallisesti arvioitu alueen uusiutuvan pohjaveden määrä (m 3 /d). Hydrogeologia eli pohjavesigeologia on luonnontiede, joka tutkii geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden fysikaaliseen käyttäytymiseen, lähinnä sen alueelliseen esiintymiseen ja kemialliseen koostumukseen. Hydrogeologia tutkii myös pohjavesivaroja ja niiden hyödyntämistä. Imeytymiskerroin kertoo maahan imeytyneen vesimäärän ja sadannan suhteen. Osa sadannasta haihtuu takaisin ilmakehään joko suoraan tai kasvillisuuden kautta ja osa valuu pintavesistöihin. Imeytymiskerroin ilmoittaa sen vesimäärän osuuden sadannasta, joka imeytyy maaperän kautta pohjavedeksi. Lähde. Maanpinnalla oleva pohjaveden purkautumisalue. Pistemäinen pohjavesialue on alue, jolta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytetään yhteisötason ja kansallisesti määritettyjä laatunormeja. Mikäli yhdessä tai useammassa havaintopaikassa edellä mainitut pohjaveden tilan arviointikriteerit ylittyvät tulee alueellisen ELY-keskuksen pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa arvioidessaan ottaa huomioon aineen ja sen pitoisuuden vaikutukset ympäristöön ja veden käyttökelpoisuuteen talousvedeksi. Pohjaveden määrällinen tila on hyvä, jos: 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjavedenottamoiden suoja-alueet. Aluehallintoviraston (AVI) (ent. ympäristölupavirastot, ent. vesioikeudet) vedenottamolle määräämä suoja-alue. Pohjavedenottamon suoja-alue muodostuu vedenottamoalueesta sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeistä. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 31

Pohjavesi on maankamaran vapaata vettä vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä. Laajemmin sillä voidaan tarkoittaa kaikkea maanpinnan alaista vettä, sillä pohjaveden muodostumiseen ja etenkin laatuun vaikuttaa suuresti se, mitä tapahtuu veden virratessa maaperän kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjavedeksi. Pohjavesialueen luokka (I tai II). I luokka = vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. II luokka = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. III luokka = muu pohjavesialue. Pohjois-Karjalassa ei ole III-luokan pohjavesialueita. Pohjaveden muodostumisalue osoittaa pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Vyöhyke ulottuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti omaavaan maaperään saakka (esim. savisilttimuodostuman kerrospaksuus > 3 m). Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin, kuten laajalle varsinaisen muodostuman ulkopuolelle ulottuvien hiekkojen kohdalla. Pohjavesialueen uloin raja voidaan piirtää yleispiirteiseksi ja mahdollisesti maastossa helposti havaittavaksi. Pohjavesialueiden rajaus perustuu hydrogeologisiin ja luonnontieteellisiin tekijöihin. Rajaus on tehty niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä olleet käytettävissä. Nykyiset rajaukset perustuvat mm. maasto- ja karttatarkasteluun (maaperä- ja maastokartat sekä erilaiset valtakunnalliset selvitykset) sekä alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin ja kairauksiin. Pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta on tehty Suomesta vuodesta 1973 alkaen erinäisten projektien (mm. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitus -projekti 1988-1995) yhteydessä. 1990-luvun puolivälin jälkeen pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on täydentynyt sekä yksittäisten pohjavesitutkimusten ja suojelusuunnitelmien että laajempien hankkeiden yhteydessä tuotetun hydrogeologisen tutkimustiedon myötä. Pohjavesialueiden rajauksien muutokset ovat mahdollisia, jos alueesta on saatavilla rajauksen muutosta tukevaa uutta hydrogeologista tutkimustietoa. Pohjavesialueen reunavyöhyke on pohjavesialuerajan ja muodostumisalueen rajan väliin jäävä pohjavesialueen osa. Pohjavesikynnys on vettä huonosti johtava tai vettä läpäisemätön muodostuma (esimerkiksi kallio), joka estää pohjaveden vaakasuoraa virtausta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) entinen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. POSKI-projekti. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportit Pohjois-Karjalan alueelta. Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 32

Riskipohjavesialue on pohjavesimuodostuma, jossa ihmistoiminnan ja tilaa koskevan tiedon perusteella ei vallitse tai ei mahdollisesti saavuteta ympäristötavoitteita eli määrällistä tai kemiallista hyvää tilaa. Alueelliset ELY-keskukset tunnistavat ja arvioivat nämä alueet pohjaveden suojelun asiantuntijoina. Synkliininen pohjavesimuodostuma kerää vettä ympäristöstään (vastakohtana antikliininen muodostuma). Vedenottamo. Voi olla rakenteeltaan kuilu-, siiviläputki-, pora- tai lähdekaivo. Vedenottamo koostuu yhdestä tai useammasta kaivosta. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukainen ja käsittää vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailun, jatkuvan ja jaksottaisen valvonnan. Valvontatutkimusohjelman laatii kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Ohjelmaan tulee sisällyttää paikallisista olosuhteista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Tutkimusohjelman pääpaino on verkostoveden seurannassa. Vesilainmukaiseen vedenottolupaan liittyvä tarkkailuohjelma. Vedenottolupiin perustuva, alueellisen ELY-keskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma, jossa on edellytetty pohjaveden korkeuden seurantaa ottoalueella ja sen ympäristössä. Tarkkailuohjelmassa voidaan myös edellyttää pohjaveden laadun seurantaa Lieksan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 33

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki

Sisältö 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Kokkokankaan pohjavesialue 0742201... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamo... 4 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 5 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 5 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne... 6 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit... 7 1.1.8 Toimenpidesuositukset... 7 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset... 9 2.1 Asutus... 9 2.1.1 Öljysäiliöt... 9 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 9 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 10 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset... 10 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 10 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 10 2.3 Maa-ainestenotto... 11 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet... 11 2.4 Maa- ja metsätalous... 12 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous... 12 2.5 Muuntamot... 13 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot... 13 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta... 14 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta... 14 3.2 Toimenpidesuositukset... 16 Lähteet:... 17 Kartta 1 Pohjavedentarkkailu Kartta 2 Riskikohteita Liite 1 Toimenpideohjelma 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Kokkokankaan pohjavesialue 0742201 Kokkokankaan pohjavesialue sijaitsee Lieksassa noin 13 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. Pohjavesialue sijoittuu tie nro 524:n (Nurmijärventie) varteen. Pohjavesialueella on suuri merkitys Lieksan kaupungin vedenhankinnassa, sillä alueella olevalta vedenottamolta pumpataan yli 400 m³ vettä päivässä. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Kokkokankaan pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka I). Alueen kokonaispinta-ala on 0,96 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,6 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1000 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 60 % sadannasta Kokkokankaan pohjavesialue sijaitsee Paimenniemen ja Kokkokankaan välisellä luode-kaakkosuuntaisella selännemäisellä pitkittäisharjulla. Pohjavesialue rajoittuu luoteis- ja länsiosiltaan Toivaanjärveen ja itäosassa Kokkojokeen. Harju jatkuu Toivaanjärven toisella puolella useiden kilometrien pituudelta. Maaston korkeussuhteet pohjavesialueella vaihtelevat välillä +117,5 +131. Alimman tason muodostaa Toivaanjärven pinta ja korkeimmat alueet sijoittuvat Paimenniemen alueelle alueen luoteisosaan. (Lieksan kaupunki 1996) Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on harjun ytimessä kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Pohjavedenpinnan alapuolella olevan vettä hyvin johtavan kerroksen paksuus on keskimäärin 6-7 metriä. Harjumuodostelman reunoilla aines on hienompaa ja osittain silttistä. Maalajien kerrospaksuudet vaihtelevat välillä 3-11 m. Alueesta ei ole saatavilla maaperäkarttaa. (Lieksan kaupunki 1996, Suunnittelukeskus Oy 1996) Alueen kallioperä on pääasiassa granodioriittigneissiä sekä migmatiittia. Pohjavesi Pohjaveden päävirtaussuunta on harjumuodostelman suuntainen eli luoteesta kaakkoon. Muodostumalla on hyvä hydraulinen yhteys Toivaanjärveen ja rantaimeytyminen alueella on todennäköistä. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 3

1.1.2 Vedenottamo Kokkokankaan pohjavesialueen vedenottamon kaivot sijaitsevat Kokkokankaan alueella noin 60 ja 130 metrin etäisyyksillä Nurmijärventiestä. Ottamo on otettu käyttöön vuonna 1993 ja nykyisin ottamolla on yhteensä 2 siiviläputkikaivoa käytössä. Vesi johdetaan Lieksan keskustan vesilaitokselle, jossa se alkaloidaan soodalla. Laitoksella on myös välitön desinfiointivalmius natriumhypokloriitilla. Laitokselle on suunnitteilla jatkuvatoiminen UV-desinfiointilaitteisto. Molempien kaivojen alueet on aidattu. Vedenottamo on varustettu suojaaltaallisella varavoimakoneella sekä kaukovalvontajärjestelmällä. Ottamolla käydään tarkastuskäynnillä kerran kuukaudessa. Vuonna 2009 vedenottamolta otettiin keskimäärin 418 m³/d pohjavettä (Kuva 1). Vedenotto on 2000-luvun alusta hieman laskenut. Vedenottamolla on Itä-Suomen Vesioikeuden vuonna 1991 myöntämä lupa ottaa vettä 800 m³/d vuosikeskiarvona laskettuna. Kuva 1. Kokkokankaan vedenottamolta pumpatut vesimäärät vuosina 2000-2009. Kuva 2. Kokkokankaan vedenottamon siiviläputkikaivo nro 2. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 4

1.1.3 Suoja-aluepäätökset Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluepäätöstä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty pohjaveden ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. 1.1.4 Pohjaveden laatu Kokkokankaan vedenottamolla ei tutkita nykyisin raakaveden laatua suoraan kaivovedestä. Lieksan pohjavesilaitokselle pumpataan Kokkokankaan vedenottamolta otetun veden lisäksi myös Pesonvaaran ja Puuruunjärven vedenottamoilta otetut vedet. Kokkokankaan osuus kokonaisvesimäärästä oli vuonna 2009 noin 42 %. Lieksan pohjavesilaitokselle pumpatun raakaveden laatu on esitetty taulukossa 1. Kokoomanäytteiden tulokset antavat viitteitä myös Kokkokankaan vedenottamon raakavedestä. Pohjavesi on lievästi hapanta ph:n ollessa keskimäärin 6,7. Veden alkaliteettija kovuusarvot ovat erittäin pieniä ollen keskimäärin 0,19 ja <0,15 mmol/l. Vedessä on hiilidioksidia keskimäärin 7,7 mg/l ja veden syövyttävyys arvo on 0,20 mmol/l. Hygieeniseltä laadulta pohjavesilaitokselle pumpattu vesi on ollut moitteetonta lukuun ottamatta ajoittaista pesäkeluvun nousua. Taulukko 1. Lieksan pohjavesilaitoksen raakaveden laatu vuosina 2007-2010. Parametri Yksikkö n Ka Md Min Maks Lämpötila C 9 5,9 5 3,5 9 ph 9 6,7 6,5 6,4 7,1 Alkaliteetti mmol/l 9 0,19 0,19 0,17 0,22 Kok.kovuus mmol/l 9 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Asiditeetti mmol/l 3 0,20 0,2 0,18 0,21 Hiilidioksidi mg/l 6 7,7 7,1 6,4 9,9 E.coli pmy/100 ml 9 0 0 0 0 Kok. kolit pmy/100 ml 9 0 0 0 0 Heterotrofinen pesäkeluku 22C pmy/ml 9 2 0 0 16 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueella on yhteensä 11 pohjaveden havaintoputkea, joista vedenottamon tarkkailuun kuuluu 4 kpl (Kartta 1). Kaikki havaintopisteet sijaitsevat Kokkokankaan alueella pohjavesialueen keski- ja itäosissa. Pohjavesialueen luoteisosassa ei sijaitse tarkkailupisteitä. Tarkkailuputkista HP 14 on lukitsematon rautaputki. Muut tarkkailuputket ovat lukoilla varustettuja muoviputkia (Kuva 3). 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 5

Kuva 3. Pohjaveden havaintoputket on merkitty kyltein. Kuvassa putki HP 12. 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Maakuntakaavassa Kokkokankaan pohjavesialue on merkitty, mutta sille ei ole esitetty aluevarauksia. Alueella ei ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Kokkokankaan pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous ( Taulukko 2,Kuva 4). Aineiston mukaan myös peltoviljelyn osuus alueella on kohtuullisen suuri, vaikka pohjavesialueella ei ole peltoja lainkaan. Vesistöjen osuus koko pohjavesialueesta on kuudennes. Alueella on lisäksi vähän lomaasutusta. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 2. Maankäyttö Kokkokankaan pohjavesialueella pohjavesialue Kokkokangas muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 96 60 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 2,3 2 Peltoviljely [ha] 16,3 16,3 Metsätalous [ha] 58,3 36,8 Maa-ainestenotto [ha] 0,8 0,8 Vesistöt [ha] 14,2 0,2 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 4,3 3,9 Virkistysalue [ha] 0 0 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 6

Kuva 4. Maankäyttö Kokkokankaan pohjavesialueella. Kaavio on virheellinen peltoviljelyn osalta. Pohjavesialueella ei sijaitse peltoja. 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit Pohjavesialueella oletetaan tapahtuvan jonkin verran rantaimeytymistä Toivaanjärvestä. Toivaanjärven vedenpinnan korkeus on keskimäärin 117,5. Pohjavesialue rajoittuu pohjois- ja itäosaltaan Kokkojokeen, johon tapahtunee pohjaveden purkautumista. 1.1.8 Toimenpidesuositukset Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen. Ilman lukkoa oleviin putkiin tulee asentaa lukot. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Kokkokankaan pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 7

Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 8

2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Kokkokankaan pohjavesialueella ei ole Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisterin mukaan yhtään öljysäiliötä (Tilanne 8.2.2010). Pohjavesialueella sijaitsee pääasiassa loma-asutusta alueen luoteisosassa eikä alueella ole maanalaisia öljysäiliöitä. Alueella voi kuitenkin olla maanpäällisiä öljysäiliöitä, joista ei ole tietoa. Riskinarviointi Mikäli pohjavesialueella on suojaamattomia öljysäiliöitä, aiheuttavat ne riskin pohjaveden laadulle. Mahdolliset öljysäiliöt sijoittuvat todennäköisesti alueen luoteisosaan, missä sijaitsee loma-asutusta. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella ei ole viemäriverkostoa. Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee yksi vakituinen asunto sekä 5 loma-asuntoa. Kiinteistöt saavat vetensä joko omasta kaivosta tai kantamalla järvestä. Loma-asunnoissa on kompostikäymälät ja vakituisessa asunnossa erotteleva kuivakäymälä. Vakituisen asunnon harmaat jätevedet johdetaan pienpuhdistamoon. Loma-asuntojen harmaat jätevedet imeytetään osassa kohteissa imeytyskaivoon/kuoppaan tai sakokaivojen kautta maahan. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevan asutuksen jätevesistä ei arvioida olevan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle, sillä muodostuvat jätevesimäärät ovat pieniä ja asutus sijaitsee lähimmillään n. 850 metrin etäisyydellä vedenottokaivosta. Kaikista kohteista on toimitettu Lieksan kaupungille jätevesiselvitys. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 9

2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Pohjavesialueella sijaitsee Lieksasta Nurmijärven kautta Kuhmoon kulkeva maantie nro 524 (Nurmijärventie) (Taulukko 3). Lisäksi alueella sijaitsee muutamia pienempiä teitä. Nurmijärventie sijaitsee 1,3 kilometrin matkalla pohjavesialueella. Tiellä liikkuu pääasiassa henkilöliikennettä. Tiellä ei ole sattunut liikenneonnettomuuksia 2000-luvun aikana. Tien etäisyys lähimpään vedenottokaivoon on noin 60 metriä. Pohjavesisuojauksia ei ole tehty. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h. Taulukko 3. Kokkokankaan pohjavesialueella sijaitseva tiestö. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet 2000-2009 524 480 27 II 0,4 1260 Ei - KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. Nurmijärventien ja pohjavesialueen keskiosiin johtavien pikkuteiden varsiin on asennettu yhteensä 9 kpl pohjavesialuekylttejä liikenteen vastaisesti. Osa kylteistä on haalistuneita. 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Nurmijärventie kuuluu kunnossapitoluokkaan II. Tiellä käytetään suolaa arviolta 0,4 t/km/a. Suolana käytetään kalsiumkloridia (CaCl2). Alueella olevia yksityisteitä ei suolata. 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetusmääristä ei ole tietoa. Riskinarviointi Tie kulkee hyvin läheltä vedenottamoa ja mahdolliset onnettomuustapaukset aiheuttavat vaaraa pohjaveden laadulle. Tienpidossa käytettävä suola voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa pohjaveden kloridipitoisuuden nousua. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 10

Toimenpidesuositukset Nurmijärventien pohjavedelle aiheuttamaa riskiä tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää. Mahdollisia riskinhallintakeinoja voivat olla esimerkiksi nopeusrajoituksen laskeminen tai pohjavesisuojausten tekeminen. Tienpidon vaikutusta pohjaveden laatuun on tutkittava. Vedenottamon raakavedestä tulee tutkia kloridi, natrium, TOC, happipitoisuus sekä sähkönjohtavuus. Vanhat haalistuneet pohjavesialuekyltit on vaihdettava uusiin. 2.3 Maa-ainestenotto 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Alueella sijaitsee kuitenkin merkittävä maa-ainesten ottoalue, josta on tapahtunut runsasta soranottoa 1970-luvulta lähtien (Kuva 5). Alue käsittää noin 25 % koko pohjavesialueen muodostumisalueesta. Soranotto on paikoitellen ulottunut liian lähelle pohjavedenpinnan tasoa eli käytännössä alimmillaan tasoon +117,7. (Lieksan kaupunki 1996) Maa-ainestenotto on alueella päättynyt ja alue on osittain jälkihoitamaton. Maastokatselmuksen yhteydessä alueella havaittiin runsaasti jälkiä motocrossin ajosta. Kuva 5. Entistä soranottoaluetta Kokkokankaan vedenottamon läheisyydessä. Riskinarviointi Pohjavesialueella olevalla entisellä maa-ainesten ottoalueella pohjavedenpinta on alle 1,5 metrin etäisyydellä maanpinnasta. Pienellä suojakerroksella voi olla 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 11

negatiivisia vaikutuksia muodostuvan pohjaveden laatuun. Lisäksi alueella tapahtuva luvaton motocross-ajelu voi onnettomuustapauksissa aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle, mikäli polttoöljyjä pääsee valumaan maaperään. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle ei tule enää myöntää uusia maa-aineslupia, koska alueella on aiemmin ollut erittäin voimakasta maa-ainestenottoa. Pohjavesialueella sijaitsevan entisen soranottoalueen metsittymistä tulee edistää jälkihoitamalla aluetta lisää. Alueella tapahtuva luvaton motocross-pyörillä tapahtuva ajaminen on saatava loppumaan. Luvattomat ajajat on pyrittävä selvittämään yhteistyössä poliisin ja kyläläisten kanssa. 2.4 Maa- ja metsätalous 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Kokkokankaan pohjavesialueella ei sijaitse maataloutta. Kokkokankaan pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 12

2.5 Muuntamot 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Kokkokankaan pohjavesialueella sijaitsee yhteensä kaksi muuntamoa (Taulukko 4). Toinen muuntamo on pylväsmuuntamo, jossa on öljyä 90 kg. Muuntamo sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosaan lähelle pohjaveden muodostumisrajaa. Vedenottamon lähellä sijaitsee kuivamuuntaja, jossa ei ole öljyä. Taulukko 4. Kokkokankaan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suoja-allas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon 1 7488 1993 30 90 Pylväs Ei tietoa Kyllä 1800 2 6669 1992 50 - Kuivamuuntaja - Kyllä 80 Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot eivät aiheuta merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitseva muuntamo sijoittuu pohjaveden muodostumisalueen rajalle kauaksi vedenottamosta. Muuntamon pohjavesisuojauksesta ei ole tietoa. Rikkoutumistapauksessa muuntamo voi aiheuttaa paikallisesti vaaraa pohjaveden laadulle. Vedenottamon lähellä sijaitseva muuntamo ei sisällä öljyä. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevalle muuntamolle suositellaan pohjavesisuojausten rakentamista. Kohteen maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 13

3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Otetusta vesimäärästä pidetään kirjaa päivittäin ja vedenottamon siiviläputkikaivojen vesipinnat mitataan kuukausittain. Pohjaveden havaintoputkia on tarkkailussa 4 kpl. Mittaukset tehdään joka kuukauden ensimmäisen viikon aikana. Tarkkailupisteet sijaitsevat pohjavesialueen kaakkoisosassa tien suuntaisesti kohti luodetta. (Taulukko 5) (Suunnittelukeskus Oy 1996) Taulukko 5. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu HP 11 HP 12 HP 13 HP 14 joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi Vesioikeuden lupaan liittyvässä ympäristökeskuksen hyväksymässä tarkkailuohjelmassa on lisäksi edellytetty pohjaveden laadun tarkkailua Kokkokankaan vedenottamon vesinäytteistä. Ohjelman mukaan vesinäytteet otetaan neljästi vuodessa eli maalis-, touko-, elo- ja marraskuussa. Analysoitavat parametrit ovat: ph, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, happi, alkaliteetti, hiilidioksidi, rauta, mangaani, ammonium, nitraatti, nitriitti, KMnO4-kulutus, TOC, sulfaatti, kloridi ja fekaaliset kolibakteerit. Pohjaveden raakaveden tarkkailua ei ole kuitenkaan tehty tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä. (Taulukko 6) Verkostovettä tutkitaan kolmesta pisteestä 6 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta (jatkuva valvonta). Lisäksi kerran vuodessa tehdään kattava analyysi (jaksottainen valvonta). Raakavettä ei tarkkailla suoraan vedenottamon vedestä. Sen sijaan raakavedestä on otettu näytteitä Lieksan vesilaitokselta, jossa näyte edustaa kokoomanäytettä Pesonvaaran, Kokkokankaan ja Puuruunjärven vedenottamoiden vesistä. (Lieksan Vesi 2008) 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 14

Taulukko 6. Lieksan keskustan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma. Analyysi Käyttötarkkailu (tuleva ja lähtevä vesi), 4 krt/v Jatkuva valvonta verkostosta 6 krt/v Jaksottainen valvonta verkostosta 1 krt/v Haju Maku Sameus Väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä 22C Syövyttävyys Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit * 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt * Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. * Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) Kok. kovuus * Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % raja-arvosta v. 2006. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 15

3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamojen käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Pohjavesialueen vedenottamon raakaveden tarkkailua tulee toteuttaa Suunnittelukeskus Oy:n vuonna 1996 laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Tienpidon vaikutusta pohjaveden laatuun on tutkittava. (kts. 2.3 Liikenne, toimenpidesuositukset) Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 16

Lähteet: Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Lieksan kaupunki. 2006. Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Voimaantulo 7.12.2006. Lieksan Vesi. 2008. Lieksan Veden / Lieksan keskustan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma vuosille 2009-2013. Liikenne- ja viestintäministeriö 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002. Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN 951-723-733-2. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. 2006. Ympäristöohje. 11.9.2006. Mikko Rautiainen. Suunnittelukeskus Oy. 1996. Lieksan kaupunki. Ruunaan, Nälämön, Korkeakosken, Kokkokankaan, Puuruunjärven ja Pesonvaaran pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelma. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos. 2000. Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 1. Kokkokankaan pohjavesialueen 0742201 suojelusuunnitelma 17

Kokkokangas 0742201 Pohjavedentarkkailu 1:10 000 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Kartta 1 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja +Havaintoputki & Pohjaveden päävirtaussuunta HP 11 Pp 119,10 Vp 117,39 (6.5.2010) & + + + HP 13 Pp 119,89 Vp 116,89 (6.5.2010) HP 14 Pp 117,88 Vp 116,73 (6.5.2010) Tarkkailuputkimerkinnät: HP 6 = Havaintoputken numero Pp 95,66 = Putken pään korkeus Vp 91,36 = Veden pinnan korkeus (6.5.2010) = Mittauspäivä Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 HP 12 Pp 119,44 Vp 116,87 (6.5.2010) + 0 250 500 1 000 m±

Kokkokangas 742201 Riskikohteita 1:10 000 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Kartta 2 Asutusta d 7488 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja d Kuivamuuntaja d Pylväsmuuntamo Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Tie 524 d 6669 Entinen soranottoalue 0 250 500 1 000 m±

TOIMENPIDEOHJELMA KOKKOKANGAS SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Lieksa Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Yleiset toimenpidesuositukset Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus) Uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Kiinteistöjen omistaja/ haltija pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen jatkuvasti Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräykset 2006. 2010- Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Kiinteistöjen omistaja/ haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010- Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti) Maatiloille ja kiinteistöille lähetetty kysely- ja ohjeistuskirje v. 2010 Suositus vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti MRL 57 a Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia Kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, jatkuvasti Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä kemikaaleja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Yleiset toimenpidesuositukset Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmien päivitys Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 VN asetus 542/2003, Ympäristönsuojelulaki 8 Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003, Ympäristönsuojelumääräykset 2006 Kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Jätevesien maahanimeyttäminen pääsääntöisesti kielletty Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Muut asutukseen liittyvät Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Liikenne, tien- ja kadunpito: Nurmijärventien pohjavedelle aiheuttaman riskin pienentäminen.riskinhallintakeinoja voivat olla esimerkiksi nopeusrajoituksen laskeminen tai pohjavesisuojausten tekeminen. ELY-keskus (liikenne) suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Tienpidon vaikutusta pohjaveden laatuun on tutkittava. Vedenottamon raakavedestä tulee tutkia kloridi, natrium, TOC, happipitoisuus sekä sähkönjohtavuus. ELY-keskus (liikenne), kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä, ELYkeskus (ympäristö) Vanhat haalistuneet pohjavesialuekyltit on vaihdettava uusiin. kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Ei uutta yritystoimintaa alueelle, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Ympäristölupaviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen, kaavoitusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti jatkuvasti Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen jatkuvasti Ei jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Ei autojen pesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Toimittaessa vedenottamoiden läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa oman toimintansa mahdollisten vaikutuksien arviointia vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen jatkuvasti Maa-ainestenotto: Pohjavesialueelle ei tule enää myöntää uusia maa-aineslupia, koska alueella on aiemmin ollut erittäin voimakasta maa-ainestenottoa. kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti POSKI, SOKKA Pohjavesialueella sijaitsevan entisen soranottoalueen metsittymistä tulee edistää jälkihoitamalla aluetta lisää. toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) Alueellla tapahtuva luvaton motocross-ajelu lopetettava poliisi, paikalliset asukkaat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Maa- ja metsätalous Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen tilojen omistajat, rakennusvalvontaviranomainen 2011- Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus jatkuvasti www.evira.fi Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Muuntamot Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevalle muuntamolle suositellaan pohjavesisuojausten rakentamista. Kohteen maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, Ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy jatkuvasti sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Pohjavesialueen vedenottamon raakaveden tarkkailua tulee toteuttaa Suunnittelukeskus Oy:n vuonna 1996 laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Pohjaveden havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan. Ilman lukkoa oleviin putkiin tulee asentaa lukot. Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida vedenottamon vaikutusalue selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat Kaupunki,yritys, ELY-keskus (ympäristö) toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat jatkuvasti Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtoineuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston suojelu Maakuntaliitto päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi jatkuvasti Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 2. Merilänrannan pohjavesialueen 0742209 suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki

Sisältö 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Merilänrannan pohjavesialue 0742209... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamo... 4 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 5 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 6 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne... 6 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 7 1.1.8 Toimenpidesuositukset... 8 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset... 9 2.1 Asutus... 9 2.1.1 Öljysäiliöt... 9 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 10 2.1.3 Hautausmaat... 11 2.1.4 Vapaa-ajan alueet... 13 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 14 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset... 14 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 14 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 14 2.3 Yritystoiminta... 15 2.4 Maa-ainestenotto... 15 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet... 15 2.5 Maa- ja metsätalous... 16 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous... 16 2.6 Muuntamot... 17 2.6.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot... 17 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta... 19 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta... 19 3.2 Toimenpidesuositukset... 21 Lähteet:... 22 Kartta 1 Pohjaveden havaintoputket Kartta 2 Riskikohteita Kartta 3 Kallioperä Liite 1 Toimenpideohjelma 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Merilänrannan pohjavesialue 0742209 Merilänrannan pohjavesialue sijaitsee Pielisen ja Käränkä- ja Rintasenvaarojen välissä olevalla Loma-Kolin alueella. Pohjavesialueella on suuri merkitys Kolin alueen vesihuollossa. Ennusteiden mukaan loma-asutus on lisääntymässä Kolin alueella ja lisäksi alueen läheisyydessä sijaitsevalle Hattusaaren alueelle on perusteilla uusi vesiosuuskunta, mikä lisää entisestään vedentarvetta. Pohjavesialueella sijaitsee joitain pohjavettä vaarantavia toimintoja ja on erityisen tärkeää turvata pohjaveden säilyminen alueella myös jatkossa hyvänä. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Merilänrannan pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka I). Alueen kokonaispinta-ala on 3,99 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,14 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1300 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 40 % sadannasta Pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaisesta pitkittäisharjumuodostumasta. Maaston pinnanmuodot vaihtelevat +93,7 +120. Alimman tason muodostaa Pielisen pinta. Korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosissa lähellä Kuikkalampea. Maaperä Alueen maa-aines on kokonaisuudessaan hyvin vettä johtavaa. Hiekkavaltaisinta aluetta on eteläpäässä Isohiekan ja Hiekkaniemen tienoo sekä lounaassa hautausmaan ympäristö. Kerrospaksuudet ovat kohtalaisia. Pohjavesialueen pohjoisosassa maaperä on pääasiassa kivistä hiekkaa. Käränkävaaran ja Pielisjärven välisellä kankaalla on harjukuoppia, jotka ovat tiiviitä kivisiä kerrostumia. Pieliseen viettävillä rinteillä maaperä on pintaosiltaan hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Syvemmällä on hyvin vettä johtavia kerroksia, joissa maaperä on hienoa soraa ja soraa. (Lieksan kaupunki) Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan alemman Koirilammen länsireunalla on kapea hyvin vettä johtava vyöhyke, joka ulottuu leirintäalueen tiestä etelään Kotaniemeen asti. Maa-aines on kairausten mukaan pohjavesipinnan yläpuolella hienoa hiekkaa ja pohjavesipinnan alapuolella tasarakeista hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Vettä johtavat kerrokset ovat paksuudeltaan 6-10 metriä. Koirilammen itäpuolella maa-aines on kairausten mukaan huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa ja kivistä silttimoreenia. Käränkälammen eteläpäässä maa-aines on 7,5 metriin kivistä hiekkaa ja syvemmällä kivistä hiekkamoreenia. Kallion pinta on noin 20 metriä maanpinnasta. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2010) Pohjavesialueesta ei ole saatavilla maaperäkarttaa. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 3

Kallioperä Alueen kallioperä on Suomen vanhinta, arkeeisella ajalla syntynyttä noin 3 miljardia vuotta vanhaa graniittigneissikallioperää. Suurimmaksi osaksi pohjavesialueen kallioperä on arkeeisia kiviä, intermediäärisiä vulkaniittejä. Alueella on myös metadiabaasijuonteita lähinnä Käränkälammen itä- ja luoteispuolella. Merilänlahti-Hiekkaniemi alueella vallitsee graniittigneissi, tästä pohjoiseen liuskeet. (FCG Planeko Oy 2009, Geokartta 2010) Käränkälammen itäreunalla kallion pinta on osittain pohjaveden pinnan yläpuolella, koska pohjavesitutkimuksen mukaan kallion pintaan ulottuva pohjaveden havaintoputki Hp 11 on kuiva putki. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2010) Pohjavesi Alueella sijaitsee useita lampia, joista suurin on Käränkälampi. Pohjavesitutkimusten perusteella pohjaveden virtaussuunnan on todettu olevan Käränkälammen kohdalla ilmeisesti harjun poikki Pieliseen. Pielisen rannalla Käränkälammen kohdalla on useita purkautumia (Lieksan kaupunki). Pohjaveden virtaussuunta on pohjavesitutkimuksen mukaan Koirilampien länsipuolella luoteesta kaakkoon purkautuen osittain Merilänlahteen ja Isohiekan alueelle. Purkautuminen tapahtuu tihkumalla laajalla alueella. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2010) 1.1.2 Vedenottamo Loma-Kolin vedenottamo sijaitsee Pielisen rannassa pohjavesialueen keskiosassa (Kuva 1). Vedenottamolla on vuonna 1962 rakennettu kuilukaivo. Vedenottamoaluetta ei ole aidattu. Vesi suodattuu kalkkikivirouhekerroksen läpi. Laitokselta lähtevälle vedelle on välitön desinfiointivalmius. Vedenottamolla ei ole käyttötarkkailua eikä käyttöhäiriöiden hälytysjärjestelmää. Poikkeustilanteissa vesihuolto voidaan järjestää Kolin Kylän vedenottamolta. Kuva 1. Loma-Kolin vedenottamorakennus. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 4

Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattiin keskimäärin 112 m³/d. (Kuva 2) Vuosien 2007 ja 2008 vesimäärien raportoinnissa on ollut ongelmia eikä tietoja ole käytettävissä. Nykyisellä vedenottomäärällä ottamo ei tarvitse vesilain mukaista lupaa ottaa pohjavettä. Kuva 2. Loma-Kolin vedenottamolta pumpatut vesimäärät 2000-2009. Alueelle on suunnitteilla uusi vedenottamo pohjavesialueen eteläosaan Koirilampien länsipuolelle. Alueella on tehty koepumppauksia vuosina 2008-2009. Havaintoputken HP7 viereen on rakennettu koekaivo. 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluepäätöstä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty pohjaveden ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. 1.1.4 Pohjaveden laatu Vedenottamolta ei ole otettu näytteitä suoraan raakavedestä. Lähtevästä vedestä otetut näytteet vuosina 2008-2010 on esitetty taulukossa 1. Tuloksista huomataan kalkkikivirouheen vaikutus, sillä veden ph ja alkaliteetti ovat tavanomaista korkeampia. Veden sulfaatti- ja kloridipitoisuudet ovat pieniä. Taulukko 1. Merilänrannan vedenottamon lähtevän veden laatu vuosina 2008-2010. Parametri Yksikkö n ka md min maks Lämpötila C 5 7,8 7,9 7,0 8,2 Kolimuotoiset bakteerit pmy/100 ml 5 0 0 0 0 Heterotrof. pesäkeluku 22 C pmy/ml 5 2 2 0 4 ph 5 7,7 7,6 7,3 8,3 Sähkönjohtavuus ms/m 1 11 11 11 11 Alkaliniteetti mmol/l 5 0,77 0,79 0,57 0,89 Asiditeetti mmol/l 3 0,06 <0,05 <0,05 0,091 Hiilidioksidi mg/l 5 2,4 <2 <2 4 Sulfaatti mg/l 3 4,2 4,1 4,1 4,3 Kloridi mg/l 3 2,0 1,9 1,7 2,3 Kovuus mmol/l 5 0,43 0,47 0,32 0,5 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 5

1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueen eteläosaan Koirilampien ympäristöön on asennettu pohjavesitutkimusten yhteydessä yhteensä 15 pohjaveden havaintoputkea. Putkien sijainti on esitetty kartassa 1. 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Maakuntakaavassa Merilänrannan pohjavesialue on kokonaisuudessaan merkitty loma- ja matkailualueeksi. Pohjavesialueella on voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallituksen 22.12.1992 vahvistama Loma-Kolin osayleiskaava. Kaava kattaa koko pohjavesialueen lukuun ottamatta pohjavesialueen eteläosaa. Osayleiskaava osin vanhentunut, minkä johdosta on aloitettu uuden kaavan laadinta. Luonnos uudesta kaavasta on tehty 16.9.2009. Kaavan yksi tavoite on vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden turvaaminen. (FCG Planeko Oy 2009) Alueella on lisäksi voimassa useita eri ranta-asemakaavoja. Näitä ovat Loma- Kolin, Kolin leirintäalueen, Rintasenvaaran, Mustarintasen, Käränkävaaran sekä Rantakankaan ranta-asemakaavat. Merilänrannan pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous Taulukko 2, Kuva 3). Pohjavesialueesta neljännes on vesistöä. Myös lomaasutusta on kohtuullisen paljon. Alueelle sijoittuu myös jonkin verran peltoviljelyä ja muita maankäyttömuotoja (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 2. Merilänrannan pohjavesialueen maankäyttö. pohjavesialue Merilänranta muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 399 214 Taajama-asutus [ha] 0,8 0,4 Haja-asutus [ha] 1,2 0 Loma-asutus [ha] 15,3 13,3 Peltoviljely [ha] 10,6 0,8 Metsätalous [ha] 253,9 183,9 Maa-ainestenotto [ha] 1,1 1,1 Vesistöt [ha] 102,1 6,3 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 2,6 2,4 Varalla [ha] 5 4,6 Virkistysalue [ha] 5,6 2,1 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 6

Kuva 3. Merilänrannan pohjavesialueen maankäyttö. 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Merilänrannan pohjavesialueen eteläosa kuuluu kokonaisuudessaan Kolin maisemakokonaisuuteen. Alueen pinta-ala pohjavesialueella on noin 165 hehtaaria. Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Keskeisiä maisemaelementtejä ovat Kolin-Vesivaaran vaarajakso, sen länsipuolinen laakso järvineen sekä Pielisen järvimaisemia halkova harjusaarten jono. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevat Häkinlahti ja Multivieru on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi harjualueiksi. Myös Pielisen ja Käränkälammen välissä oleva Isohiekka-Hiekkaniemi on paikallisesti arvokas harjualue. Pohjavesialueen eteläosaan yltävä Kolin harjusaaret on valtakunnallisesti arvokas harjualue. Pohjavesialueella sijaitsee kolme yksityisten mailla olevaa suojelualuetta. Kuikkalammit on erityisesti suojeltavan rupiliskon esiintymispaikka, jonka rajat alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt. Alue sijoittuu pohjavesialueen luoteisosaan ja sen pinta-ala on 1,1 ha. Kaksi yksityisistä suojelualueista on hiekkarantoja. Häkinlahden läntinen hiekkaranta sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosaan Pielisen rannalle. Alueen pinta-ala on 3,0 ha. Isohiekan hiekkarannan pinta-ala on 6,0 ha ja alue sijoittuu pohjavesialueen kaakkoisosaan Pielisen rannalle. Molemmat hiekkarannat on luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä, joiden rajat alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt. Pohjavesialueella sijaitsevalla Käränkälammella arvioidaan olevan hyvä hydraulinen yhteys itäpuolella olevaan harjuun. Pielisen rannalla Käränkälammen kohdalla on useita purkautumia. Käränkälammen veden pinta on huomattavasti ylempänä kuin alueella pohjaveden pinta, joten virtaus on osittain harjun poikki Pieliseen. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 7

Pohjoisempi Koirilammen vesipinta on noin 0,25 m ylempänä kuin eteläisempi Koirilampi. Koirilammista ei ole laskupuroa Pieliseen. Lampien veden pinta on ympäröivää pohjaveden pintaa noin 0,70 m ylempänä, joten lammet eivät ole suoranaisesti pohjaveteen yhteydessä. Lammet purkautuvat todennäköisesti reunojen kautta tai tihkuvat pohjan kautta pohjaveteen. (Pohjois-Karjalan ELYkeskus 2010) Eteläisemmän Koirilammen rannat ovat rehevöityneet, mutta lampi on kohtuullisen kirkasvetinen. Lampien välissä kulkevan tien pohjoispuolella oleva pieni lampi on tummavetinen suomainen lampi, jonka yhteys pohjaveteen on todennäköisesti heikko. 1.1.8 Toimenpidesuositukset Mikäli pohjavesialueelle rakennettavan uuden vedenottamon myötä alueen vedenottomäärä nousee merkittävästi, tulee alueella jatkossa tehdä pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua pohjaveden havaintoputkista. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee stanssata putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Merilänrannan pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 8

2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Merilänrannan pohjavesialueella on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisteriin merkitty yksi öljysäiliö. Säiliö on entisen Loma-Kolin hotellin säiliö, joka on nyttemmin poistettu. Pohjavesialueella sijaitsee kuitenkin muita öljysäiliöitä, joita ei ole merkitty öljysäiliörekisteriin. Ainakin Kolin rinteillä säilytetään polttoöljyjä. Alueen toiminnassa käytetään polttoöljyjä n. 15 000 litraa vuodessa ja öljyjä 200-300 l. Polttoöljysäiliö on 3 m³ maanpäällinen säiliö, joka ei todennäköisesti ole kaksoisvaipallinen (Kuva 4). Säiliö on otettu käyttöön 1990-luvun alussa eikä sitä ole tarkastettu. Säiliö on lukittu. (Koivunen 2010) Maastokatselmuksen yhteydessä säiliön ympäristössä ja tankkauspaikalla havaittiin öljyläikkiä. Kuva 4. Merilänrannan pohjavesialueella sijaitseva öljysäiliö. Pohjavesialueen eteläosissa sijaitsevalla kiinteistöllä on lisäksi käytössään 1-1,5 m³:n kokoinen suojaamaton farmarisäiliö. Riskinarviointi Pohjavesialueella olevat suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueella sijaitsevien säiliöiden riskialttiutta vähentää tieto siitä, että säiliöt on sijoitettu maanpäälle ja näin mahdolliset vuodot voidaan havaita. Toimenpidesuositukset Kolin rinnekeskuksen öljysäiliö tulee tarkastaa säännöllisesti Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Alueella olevat öljyläikät tulee siivota. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 9

Öljysäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiseen katettuun tilaan. Öljyjen käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Pohjavesialueella uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella on viemäriverkostoa. Alueella sijaitsee yhteensä 12 jätevedenpumppaamoa ja useita kilometrejä vietto- ja paineviemäreitä. Jätevedenpumppaamoista kolme on varustettu ylivuotosäiliöillä. Viettoviemäri sijaitsee alueella lähimmillään aivan vedenottamon vieressä. Viemäri on noin 20 vuotta vanha hyväkuntoinen yksöisputki. Pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 10 viemäriverkostoon liittymätöntä kiinteistöä. Neljällä vapaa-ajan kiinteistöllä on komposti- tai kuivakäymälät. Harmaat jätevedet imeytetään joko imeytyskaivoon tai maaperään. Kohteissa ei ole vesijohtoliittymää. Vesivessallisia kohteita pohjavesialueella on yhteensä viisi. Näistä kolmelle on myönnetty jatkoaika ympäristönsuojelumääräyksien mukaiseen määräaikaan jätevesijärjestelmän kunnostamiseen tai viemäriin liittymiseen. Nykyisin kohteissa on käytössä 2- ja 3 osaiset sakokaivot. Lisäksi yhdellä kiinteistöllä jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja toisella 3-osaiseen sakokaivoon. Sakokaivollinen kiinteistö on tehnyt suunnitelman jätevesijärjestelmän kunnostamisesta ja suunnitelma on hyväksytty. Kumpikin kiinteistö saa vetensä omista kaivoista. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 10

Riskinarviointi Pohjavesialueella on loma-asutusta kohtuullisen paljon ja muodostuvat jätevedet saattavat aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle. Alueella sijaitsee useita jätevedenpumppaamoita sekä useita kilometrejä viemäriverkostoa, mikä aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Alueella oleva viettoviemäri kulkee lähimmillään aivan vedenottamon läheisyydessä. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueilla sijaitsevaan viemäriverkoston kuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Pohjavesialueilla sijaitsevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle. Kunnan vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa suojelusuunnitelman seurantaryhmälle vuosittain raportti viemäriverkoston häiriöistä pohjavesialueella. Raportissa tulee olla mm. vuotovesiselvitys, putkirikkojen sijainti ja pumppaamoiden ylivuodot. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle, jotta kaikki alueella olevat kiinteistöt saadaan kytkettyä viemäriverkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien viemärien kuntoon. Riskialttiit kohdat tulee kartoittaa ja viemärit saneerata. Kunnallisen viemäriverkoston ja vesiosuuskuntien alueella sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Lieksan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät olisi pitänyt kunnostaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoitoja käyttöohjeet. 2.1.3 Hautausmaat Pohjavesialueen lounaisosassa noin kilometrin etäisyydellä Loma-Kolin vedenottamosta sijaitsee Kolin hautausmaa. Hautausmaan pinta-ala on noin 1 hehtaari ja se on perustettu vuonna 1942. Hautausmaalle on haudattu 464 vainajaa, joista noin kymmenen uurnahautauksena. Hautausmaalla tehdään 3-4 hautausta vuosittain. Hautausmaa-aluetta ei ole salaojitettu. Hautausmaalla on kompostikäymälä. (Lieksan seurakunta 2010) Hautausmaan lannoituksessa käytetään vuosittain noin 40 litraa Kanankakkaa ja 0,75 litraa Osmocote Eact 3-4 kk lannoitetta. Torjunta-aineena käytettävää Topsin M torjunta-ainetta ruiskutetaan 3-4 kertaa kesässä hoitohautojen kukil- 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 11

le. Eviran mukaan kyseisen torjunta-ainevalmisteen käyttö on sallittua pohjavesialueilla. (Lieksan seurakunta 2010) Riskinarviointi Hautausmaasta ei katsota aiheutuvan riskiä Loma-Kolin vedenottamolle, sillä hautausmaa on ollut toiminnassa jo yli 65 vuotta ja hautausmaa sijaitsee etäällä vedenottamosta. Hautausmaa on riskialttiilla paikalla alueelle suunnitellun uuden vedenottamon sijaintiin nähden. Etäisyys hautausmaalta koekaivolle on noin 380 metriä. Tutkimusten perusteella pohjaveden virtaussuunta Koirilampien länsipuolisella alueella on luoteesta kaakkoon eikä hautausmaan alueella muodostuvien pohjavesien arvioida kulkeutuvan vedenottamolle. Koirilampien alueelle suunnitellun vedenottamon koepumppauksen yhteydessä tehdyissä veden laatuanalyyseissä ei havaittu ongelmia veden laadussa vaan vesi oli laadultaan erinomaista eikä sisältänyt bakteereja. Maa ja Vesi Oy:n vuonna 1991 tekemän tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen hautausmaiden vaikutukset pohjaveteen ovat erittäin vähäiset (Maa ja Vesi Oy 1991). Lannoitteiden käyttö hautausmaan hoidossa on niin vähäistä, ettei siitä katsota aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Myös torjunta-aineiden käyttömäärät ovat vähäisiä ja aineet pohjavesialueilla sallittuja. Kolin hautausmaan hautausmäärät ovat lisäksi niin pieniä, että todennäköisesti hautaustoiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadulle merkittävää riskiä. Ilman tarkempia tutkimuksia riskiä ei kuitenkaan voi täysin pois sulkea. Toimenpidesuositukset Seurakunnan tulee tarkistaa hautausmaiden lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö vuosittain, ja pyrkiä minimoimaan käytetyt torjunta-ainemäärät ja lannoitettava pinta-ala. Seurakuntaa tulee tiedottaa pohjavesialueiden pilaantumisriskeistä. Torjunta-aineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä torjunta-aineita. Listaus torjunta-ainevalmisteista, joiden käytölle pohjavesialueella on asetettu rajoituksia, löytyy Elintarviketurvallisuusviraston internet-sivuilta www.evira.fi. Sivuilta löytyy myös lista pohjavesialueilla sallituista aineista. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautausmaita eikä laajentaa nykyistä. Mikäli alueelle rakennettavan vedenottamon raakaveden laadussa havaitaan mahdollisia hautausmaan vaikutuksia, tulee hautausmaan vaikutusta pohjaveteen selvittää tarkemmin. Tässä tapauksessa hautausmaan ja uuden vedenottamon välille tulee asentaa pohjaveden havaintoputki, josta voidaan ottaa vesinäytteitä. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 12

2.1.4 Vapaa-ajan alueet Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee Loma-Kolin rinnealue, jossa on yhteensä 6 rinnettä (Kuva 5). Rinteitä lumetetaan talvisin ja lumetukseen tarvittava vesi otetaan Kuikka- ja Heinilammista. (Koivunen 2010) Kuva 5. Kolin rinteet. Alueella on uimarantoja Käränkälammen rannalla sekä Hiekkaniemessä. Lisäksi Häkinlahdella on kyläläisten käyttämä uimaranta-alue. Loma-Kolin leirintäalue sijaitsee Pielisen rannalla Hiekkaniemen alueella. Leirintäalueella ei ole nykyisin yrittäjää eikä alue ollut käytössä vuosina 2009-2010. Leirintäalue on liittynyt viemäriverkostoon. Alueella olevat moottorikelkkareitit sijoittuvat Pielisen jäälle, mistä on pisto Merilänrannan pohjavesialueelle. Riskinarviointi Uimarannoista, moottorikelkkareitistä sekä Kolin rinnealueesta ei arvioida olevan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Rinnealueen polttoöljyjen säilytys on käsitelty kohdassa 2.1.1. Toimenpidesuositukset Vapaa-ajantoimintojen yhteyteen tulee asentaa pohjavesialueesta tiedottavat pohjavesialuekyltit. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 13

2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Merilänrannan pohjavesialueella sijaitsee kaksi yleistä tietä (Taulukko 3). Lisäksi alueella sijaitsee useita pienempiä teitä. Yleiset tiet ovat kohtuullisen vähän liikennöityjä. Erityisesti raskaan liikenteen osuus teillä on pieni. Vuosina 2000-2009 tiellä 5047 on kuitenkin sattunut yksi liikenneonnettomuus. Nopeusrajoitus pohjavesialueella on suurimmaksi osin 40 km/h. Hautausmaan kohdalta etelään nopeusrajoitus on 60 km /h Taulukko 3. Merilänrannan pohjavesialueella sijaitseva tiestö. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet 2000-2009 504 244 5 II 0,02 1590 Ei - 5047 243 1 III 0,02 880 Ei 1 KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. Pohjavesialuetta ei ole merkitty pohjavesialuekyltein tien varsiin eikä vedenottamon läheisyyteen. 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Teiden kunnossapitoluokat ovat II ja III. Tienpidossa voidaan käyttää suolaa satunnaisesti hiekoitushiekan joukossa. Teiden liukkaudentorjunta hoidetaan lähes täysin pelkällä hiekalla. Yksityisteitä ei suolata. 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Merilänrannan pohjavesialueen teillä liikkuu lähinnä henkilöautoja. Raskaan liikenteen osuus on vähäinen. Teiden kunnossapidossa käytetään suolaa vain satunnaisesti pieniä määriä. Merilänrannan tiestön suurin riski pohjavesille aiheutuu mahdollisista teillä sattuvista onnettomuustapauksista, joissa poltto- tai voiteluaineita sekä muita vaarallisia aineita voi päästä maaperään ja pohjaveteen. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 14

Toimenpidesuositukset Pohjavesialue tulee merkitä pohjavesialuekyltein. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. 2.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella on ainoastaan matkailuyrityksiä. Merkittävin yksittäinen palvelu on Loma-Kolin rinne-alue ja sen yhteyteen liittyvät kahvila yms. palvelut. Pohjavesialueella ei ole ympäristölupaa vaativia toimintoja eikä muutakaan teollisuustoimintaa. Riskinarviointi Yritystoiminnasta ei katsota aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Loma-Kolin rinnealue on käsitelty kohdassa vapaa-ajan alueet. 2.4 Maa-ainestenotto 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Merilänrannan pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Aikaisemmin alueen eteläosassa on ollut vain vähäistä maa-ainesten ottotoimintaa (Lieksan kaupunki 1996). Pohjavesialueen eteläosassa hautausmaan läheisyydessä sijaitsee kaksi vanhaa soranottoaluetta, joissa toisessa on vähäistä kotitarveottoa (Kuva 6). Kuva 6. Kotitarveottoa Merilänrannan pohjavesialueella. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 15

Riskinarviointi Merilänrannan pohjavesialueella olevasta vähäisestä kotitarveotosta ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Maa-ainesten ottotoimintaa ei tule sallia alueella jatkossakaan pohjavesiolojen ja arvokkaan maisema- ja virkistysalueen vuoksi. 2.5 Maa- ja metsätalous 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueen eteläreunassa suurimmaksi osaksi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella on peltoviljelyä noin 9 hehtaarin alalla. Pelloilla ei tiettävästi ole lietelannan levitystä. Torjunta-aineiden käytöstä ei ole tietoa. Pohjavesialueella ei sijaitse toiminnassa olevia eläinsuojia tai lantavarastoja. Merilänrannan pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Pohjavesialueella oleva pelto sijaitsee suurimmaksi osaksi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella alueen eteläreunassa, joten pellon aiheuttaman riskin pohjavedelle arvioidaan olevan pieni. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 16

Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymiä aineita. Listaus torjunta-ainevalmisteista, joiden käytölle pohjavesialueella on asetettu rajoituksia, löytyy kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisilta tai Eviran kotisivuilta osoitteesta www.evira.fi. 2.6 Muuntamot 2.6.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 14 muuntamoa. Yksi muuntamo on puistomuuntamo ja loput ovat pylväsmuuntamoita. Muuntamoista 12 sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Muuntamoissa on öljyä muuntamosta riippuen 90-300 kg. Keskimäärin yhdessä muuntamossa öljyä on 190 kg. Muuntamoiden pohjavesisuojauksista ei ole tietoa. Puolen kilometrin etäisyydellä Loma-Kolin vedenottamosta sijaitsee yhteensä 6 muuntamoa. Taulukko 4. Merilänrannan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon 1 8910 2006 50 90 Pylväs Ei tietoa Kyllä 1760 2 8038 1994 100 105 Pylväs Ei tietoa Ei 1110 3 7551 1989 315 260 Pylväs Ei tietoa Kyllä 140 4 6288 1983 315 260 Pylväs Ei tietoa Kyllä 550 5 9070 2008 100 105 Pylväs Ei tietoa Ei 1400 6 7322 1989 500 300 Puisto Ei tietoa Kyllä 1460 7 1847 1968 300 260 Pylväs Ei tietoa Kyllä 180 8 8040 1994 100 105 Pylväs Ei tietoa Kyllä 790 9 7477 1989 500 300 Pylväs Ei tietoa Kyllä 340 10 8041 1994 100 105 Pylväs Ei tietoa Kyllä 1230 11 6742 2005 100 105 Pylväs Ei tietoa Kyllä 500 12 6758 2005 200 175 Pylväs Ei tietoa Kyllä 220 13 5116 1978 200 175 Pylväs Ei tietoa Kyllä 640 14 7242 1988 300 260 Pylväs Ei tietoa Kyllä 350 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 17

Riskinarviointi Pohjavesialueen muuntamoista suurimman riskin aiheuttavat lähellä vedenottamoa sijaitsevat suojaamattomat muuntamot. Mahdollisissa rikkotapauksissa muuntamot aiheuttavat merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Ensisijaisesti tulee saneerata vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat muuntamot, sekä kaukaisemmatkin muuntamot, joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti. Merkittävien kohteiden maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 18

3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjavesialueen vedenottamolla ei ole vesilain mukaista vedenottolupaa eikä alueella suoriteta pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 4). Verkostovettä tutkitaan neljästä pisteestä 6 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta. Lisäksi kerran vuodessa tehdään kattavampi jaksottaisen valvonnan analyysi. Raakavedestä tutkitaan käyttötarkkailuna neljä kertaa vuodessa koliformiset bakteerit, kokonaisbakteerit 22 C sekä syövyttävyys. (Kolin Vesi 2009) Viime vuosina raakavedestä on lisäksi tutkittu muutamia muita parametreja (kts. taulukko 1). 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 19

Taulukko 4. Kolin veden valvontatutkimusohjelma. Analyysi Käyttötarkkailu (lähtevä vesi), 4 krt/v Haju Maku Sameus Väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Jatkuva valvonta verkostosta 6 krt/v Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Jaksottainen valvonta verkostosta 1 krt/v Pesäkkeiden lukumäärä 22C Syövyttävyys Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit * 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt * Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. * Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) * Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % rajaarvosta v. 2006. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 20

3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakavedestä tulee tehdä ainakin kerran vuodessa kattavampi analyysi. Analyysivalikoimaan tulisi kuulua ainakin ph, kovuus, alkaliteetti, hiilidioksidi, sameus, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, nitraattityppi ja bakteerit. Lisäksi ajoittain raakavedestä tulee tutkia myös raskasmetallien määrät. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesihuoltolaitoksen raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 21

Lähteet: FCG Planeko Oy. 2009. Lieksan kaupunki, Loma-Kolin osayleiskaava. Kaavaselostus. Luonnos 16.9.2009. Geokartta. 2010. Geokartta, Kolin alueen kallioperäkartta. Tutkittu 9.3.2010. www.geo.fi. Koivunen T. 2010. Sähköinen tiedonanto 26.3.2010 ja suullinen tiedonanto 31.8.2010. Kolin rinteiden rinnepäällikkö. Kolin Vesi. 2009. Kolin Vesi/ Kolin hiiden vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma 2010-2014. Lieksan kaupunki.?. Lieksa, tärkeät pohjavesialueet. Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Lieksan kaupunki. 2006. Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Voimaantulo 7.12.2006. Lieksan seurakunta. 2010. Tiedonanto sähköpostilla, 9.3.2010. Leo Sutinen, Lieksan seurakunnan seurakuntapuutarhuri. Liikenne- ja viestintäministeriö 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002. Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN 951-723-733-2. Maa ja Vesi Oy. 1991. Hautausmaiden suotovesien ympäristövaikutukset. Kirkkohallitus / Maa ja Vesi Oy. 1.8.1991. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. 2010. Merilänrannan pohjavesitutkimus, Lieksan kaupunki. Loppuraportti. 15.2.2010. Eero Liimatta. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos. 2000. Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 2. Merilänrannan pohjavesialueen 07442209 suojelusuunnitelma 22

Merilänranta Pohjaveden havaintopaikat Kartta 1 A A HP 15/08 Pp 108,51 Vp 95,33 Merkkien selitys A HP 7/08 Pp 101,71 Vp 95,11 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjaveden virtaussuunta ' ' + + + ++++ ++ + ++ ++ ' ' ' Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/10 ' ' ' + HP 12/08 Pp 106,40 Vp 95,65 HP 11/08 Pp 113,58 Vp 104,42 HP 16/08 HP 14/08 Pp 102,95 Vp 95,07 HP 5/08 Pp 101,81 Vp 94,86 HP 9/08 Pp 106,34 Vp 96,31 HP 8/08 Pp 104,21 Vp 95,27 HP 4/08 Pp 101,71 Vp 94,33 Pp 103,79 Vp 95,47 HP 13/08 Pp 100,55 Vp 95,04 HP 2/08 Pp 100,03 Vp 94,27 HP 3/08 Pp? Vp=Pp-4,86 m HP 6/08 Pp 101,91 Vp 95,03 HP A Pp 98,35 Vp 93,52 Pohjavedenpinnat 0 200 400 600 800 m mitattu 1.9.2010 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys 1:20 000 ry. ± +Havaintoputki

Merilänranta Riskikohteita Kartta 2 8910 d!( ^ Kolin rinteet 7322 #* d!(!( ^ 8041 d!( Hautausmaa 9070 8038 d d!( ^!( 8040 6288 d d!( 7242!( 6742 7477 d 1847 7551 d d d d d 6758!( GF d 5116!(!( Tie 504 #*!( Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja!( Jätevedenpumppaamo^Ylivuotosäiliö Viemäriverkostoon kuulumaton kiinteistö #* Öljysäiliö d Puistomuuntamo d Pylväsmuuntamo GF Liikenneonnettomuus Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. ± 0 200 400 600 800 m 1:20 000

Merilänranta Kartta 3 Kallioperä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Maanmittauslaitos Varsinaisen muodostumisalueen raja lupanro 60/MML/10 45, Tonaliittis-trondhjemiittis-granodioriittista gneissiä ja migmatiittia 230, Amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä, pääasiassa metavulkaniittia 1145, Differentioituneita mafisia intruusioita 3242, Ortokvartsiittia, serisiittikvartsiittia ja kvartsipalloista konglomeraattia 3244, Arkoosikvartsiittia, serisiittikvartsiittia ja arkoosista konglomeraattia 15314, Metadiabaasijuonia 0 200 400 600 800 m ± 1:20 000

TOIMENPIDEOHJELMA MERILÄNRANTA Lieksa SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja jatkuvasti jatkuvasti Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Suositus vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti MRL 57 a Uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava Kiinteistöjen omistaja/ haltija ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Kolin rinnekeskuksen öljysäiliö tulee tarkastaa säännöllisesti Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Alueella olevat öljyläikät tulee siivota. Öljysäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiseen katettuun tilaan. Öljyjen käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois- Karjalan pelastuslaitos 2010- Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yleiset toimenpidesuositukset Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus) Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen Kiinteistön omistaja/haltija pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2010- Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010- Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti) kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston tarkastus, kunnossapito ja kunnostus kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Selvitys kunnostuksen kiireellisyysjärjestyksestä. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniputket tulee saneerata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien viemärien kuntoon. Riskialttiit kohdat tulee kartoittaa ja viemärit saneerata. Maatiloille ja kiinteistöille lähetetty kysely- ja ohjeistuskirje v. 2010 Viemäriverkoston laajennus koko pohjavesialueelle kunta Pohjois-Karjalan ELY 2011- Uusia ylivuotoaltaattomia jätevedenpumppaamoja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Vanhoille pumppaamoille saneerauksen yhteydessä rakennettava ylivuotosäiliöt. kunta Pohjois-Karjalan ELY jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmien päivitys Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003, Ympäristönsuojelumääräykset 2006 Kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 VN asetus 542/2003, Ympäristönsuojelulaki 8 Yleiset toimenpidesuositukset Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden kunta Pohjois-Karjalan ELY jatkuvasti virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Jätevesien maahanimeyttäminen pääsääntöisesti kielletty Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. ympäristönsuojeluviranomainen Muut asutukseen liittyvät Hautausmaiden lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön tarkistaminen seurakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti ja minimointi vuosittain. Seurakuntaa tulee tiedottaa pohjavesialueiden pilaantumisriskeistä. Torjunta-aineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä torjunta-aineita. Pohjavesialueella ei saa laajentaa nykyistä hautausmaata. Mikäli alueelle rakennettavan vedenottamon raakaveden laadussa seurakunta, kunnan vesihuoltolaitos havaitaan mahdollisia hautausmaan vaikutuksia, tulee hautausmaan vaikutusta pohjaveteen selvittää tarkemmin. Tässä tapauksessa hautausmaan ja uuden vedenottamon välille tulee asentaa pohjaveden havaintoputki, josta voidaan ottaa vesinäytteitä. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) tarvittaessa Vapaa-ajantoimintojen yhteyteen tulee asentaa pohjavesialueesta tiedottavat pohjavesialuekyltit. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Liikenne, tien- ja kadunpito: Pohjavesialue tulee merkitä pohjavesialuekyltein. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa tarvittaessa kunnostusten yhteydessä. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Ei uutta yritystoimintaa alueelle, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Ympäristölupaviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen, kaavoitusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- / mahd. mukaan Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti jatkuvasti Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen jatkuvasti Ei polttonesteiden jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Ei autojen pesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Toimittaessa vedenottamoiden läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa oman toimintansa mahdollisten vaikutuksien arviointia vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen jatkuvasti Maa-ainestenotto: Maa-ainesten ottotoimintaa ei tule sallia alueella jatkossakaan pohjavesiolojen ja arvokkaan maisema- ja virkistysalueen vuoksi. kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti POSKI, SOKKA Maa- ja metsätalous Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa tilojen omistajat nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tilojen omistajat tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueella oleville pelloille lannan, virtsan, jätevesilietteen ja tilojen omistajat säiliörehun puristusnesteiden levittäminen on kielletty lukuun ottamatta kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 30 metrin suojavyöhyke. Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain tilojen omistajat Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymiä aineita. Torjuntaaineiden käytön minimointi. Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti www.evira.fi Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus jatkuvasti www.evira.fi Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Muuntamot Ensisijaisesti tulee saneerata vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat muuntamot, sekä kaukaisemmatkin muuntamot, joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, jatkuvasti Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Mikäli pohjavesialueelle rakennettavan uuden vedenottamon myötä alueen vedenottomäärä nousee merkittävästi, tulee alueella jatkossa tehdä pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua pohjaveden havaintoputkista. kunnan vesihuoltolaitos ELY-keskus (ympäristö) tarvittaessa Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakavedestä tulee tehdä ainakin kerran vuodessa kattava analyysi. Analyysivalikoimaan tulisi kuulua ainakin ph, kovuus, alkaliteetti, hiilidioksidi, sameus, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, nitraattityppi ja bakteerit. Lisäksi ajoittain raakavedestä tulee tutkia myös raskasmetallien määrät. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Pohjaveden havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti avainsarjaan Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat jatkuvasti Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida vedenottamon vaikutusalue selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Kaupunki, yritys, ELY-keskus (ympäristö) toiminnanharjoittaja ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Maakuntaliitto Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki

Sisältö 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Nälämön pohjavesialue 0742207... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamot... 4 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 6 1.1.4 Pohjaveden laatu... 6 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 7 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne... 7 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 8 1.1.8 Toimenpidesuositukset... 9 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset... 11 2.1 Asutus... 11 2.1.1 Öljysäiliöt... 11 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 11 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 11 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset... 11 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 12 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 12 2.3 Maa-ainestenotto... 13 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet... 13 2.4 Maa- ja metsätalous... 15 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous... 15 2.5 Muuntamot... 16 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot... 16 3 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta sekä seuranta... 18 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta... 18 3.2 Toimenpidesuositukset... 20 Lähteet:... 21 Kartta 1 Pohjavedentarkkailu Kartta 2 Riskikohteita Liite 1 Toimenpideohjelma 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Nälämön pohjavesialue 0742207 Nälämön pohjavesialue sijaitsee Lieksassa noin 12 km kaupungin keskustasta itään. Pohjavesialueella on suuri merkitys Lieksan kaupungin vedenhankinnassa, sillä alueella olevilta kahdelta vedenottamolta pumpataan yli 500 m³ vettä päivässä. Nälämön pohjavesialue on luokiteltu alustavaksi seurantakohteeksi asiantuntijaarvion perusteella. Alueella on potentiaalisia riskitoimintoja, mutta pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Alueella on tärkeää turvata pohjaveden säilyminen jatkossa hyvänä. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Nälämön pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka I). Alueen kokonaispinta-ala on 5,67 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,92 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 2900 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 95 % sadannasta Nälämön pohjavesialue on osa luode-kaakkoissuuntaisesta harjumuodostumasta. Harju on selännemäinen, mutta siitä on otettu runsaasti maa-aineksia. Pohjavesialue rajoittuu monin paikoin ympärillä oleviin soihin. Maaston muodoiltaan alue on vaihtelevaa. Alimmat kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosissa tasossa +117,2 ja korkeimmat kohdat pohjavesialueen kaakkoisselänteen alueella tasolla +150. Maa- ja kallioperä Nälämön pohjavesialueen pintaosissa maaperä on hienoa, silttistä hiekkaa tai soraa, joka muuttuu syvemmälle mentäessä paikoitellen kiviseksi hiekaksi tai soraksi. Pohjaveden pinnan alapuolella on vettä hyvin johtavaa soraista hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Korkeakosken alueella pohjavedenpinnan alapuolella harjun ydinosa on kapea, mutta maa-ainekseltaan hyvin vettä johtavaa kivistä hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat pohjavedenpinnan alapuolella noin 8-12 m. Harjun reuna-alueet ovat hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Ulkan Valkeiden alueella pohjaveden alapuolisen maaperän kerrospaksuus on noin kymmenen metriä. Maa-aines on kivistä hiekkaa ja hiekkaista soraa. Pohjaveden pinta on Ulkanvalkeiden alueella noin viisi metriä ylempänä kuin Korkeakosken vedenottamon tienoilla. Tämä johtunee kallion topografiasta. Alueen kallioperä on pääosin granodioriittia, tonaliittia, kvartsidioriittia, graniittia sekä syeniittia. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 3

Pohjavesi Alueen antoisuus on alueen pinta-alaan nähden suuri. Tämä johtuu todennäköisesti vesien suotautumisesta ympäröiviltä suo- ja moreenimailta. Suotautuvat suovedet ovat heikentäneet veden laatua raudan ja mangaanin osalta, joten vedenottoa on jouduttu vähentämään ja hajauttamaan rakentamalla uusia kaivoja. Harjun molemmilla puolilla olevilla soilla maanpinta ja pintavesi ovat ylempänä kuin harjussa oleva pohjaveden pinnankorkeus. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2002) Pohjaveden virtaussuunta on eteläosassa luoteeseen päin, mutta virtausta tapahtuu paikoitellen myös etelään ja kaakkoon Ulkkajokeen päin. Nälämön vedenottamon alueella virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. (Lieksan kaupunki 1996, Suunnittelukeskus Oy 1996) Pohjavesialueen kaakkoisosassa pohjaveden pinta on huomattavasti korkeammalla kuin luoteisosassa. 1.1.2 Vedenottamot Nälämö Nälämön vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1976. Vedenottamolla on nykyisin käytössä 1 kuilukaivo sekä kaksi siiviläputkikaivoa, joista toista ei ole vielä otettu käyttöön. Alueella olevalle käytössä olevalle siiviläputkikaivolle johtava ajotie on suljettu lukittavalla portilla. Siiviläputkikaivon ympäristöä ei ole kuitenkaan aidattu (Kuva 2). Samalla alueella sijaitsee myös kuilukaivo, jonka lähialue on aidattu (Kuva 1). Alueelle rakennetun uuden siiviläputkikaivon aluetta ei ole aidattu. Vedenottamolla tehdään tarkastuskäyntejä kerran kuukaudessa. Vuonna 2009 Nälämön vedenottamolta otettiin vettä keskimäärin 443 m³/d (Kuva 3). Kuva 1. Nälämön käytössä oleva kuilukaivo. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 4

Kuva 2. Nälämön käytössä oleva siiviläputkikaivo. Raakavesi vedenottamolta pumpataan Ruunaan vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi alkaloidaan kalsiumhydroksidilla. Laitoksella on välitön desinfiointivalmius natriumhypokloriitilla. Vedenkäsittelylaitokselle on myös suunnitteilla jatkuvatoiminen UV-desinfiointilaitteisto. Poikkeustilanteissa verkosto on mahdollista yhdistää Lieksan keskustan vesilaitoksen verkostoon. Korkeakoski Korkeakosken vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen keskiosissa Palopuron ja tien välissä. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1983 ja siellä on yksi kuilukaivo. Vedenottamolta voidaan ottaa vettä Itä-Suomen Vesioikeuden vuoden 1983 päätöksen mukaisesti enintään 700 m³/d vuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2009 Korkeakosken vedenottamolta otettiin vettä keskimäärin 66 m³/d (Kuva 3). Raakavesi pumpataan Ruunaan vedenkäsittelylaitokselle. Nykyisin Korkeakosken vedenottamo ei ole enää käytössä eikä sitä ole tarkoitus ottaa enää käyttöön. Ulkan Valkeat Nälämön pohjavesialueen kaakkoisosaan on rakennettu kaksi uutta siiviläputkikaivoa. Kaivoista toinen ei ole vielä käytössä. Molemmat kaivot on sijoitettu lukittujen vedenottamorakennuksien sisälle. Vedenottamoalueita ei ole aidattu. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 5

Kuva 3. Nälämön ja Korkeakosken vedenottamoilta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina 2000-2009. 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Korkeakosken vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1983 vahvistamat suoja-alueet. Suoja-alueet muodostuvat vedenottamoalueesta sekä noin 22 hehtaarin suuruisesta lähisuojavyöhykkeestä ja 18 hehtaarin kaukosuojavyöhykkeestä. Lähisuojavyöhyke ulottuu vedenottamolta selänteen suuntaisesti noin 450 metriä etelään ja 330 metriä pohjoiseen päin. Kaukosuojavyöhyke ulottuu etelässä noin 800 metrin etäisyydelle vedenottamosta ja pohjoisessa pohjaveden muodostumisalueen rajoja mukaillen noin 750 metrin etäisyydelle vedenottamosta. (Itä-Suomen vesioikeus 1983) 1.1.4 Pohjaveden laatu Nälämön vedenottamon raakaveden laatua on tutkittu viime vuosina lähinnä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimesta (VHS-seuranta). Vuosien 2008-2010 tutkimustulokset on esitetty taulukossa 1. Pohjavesi on melko hapanta; ph on keskimäärin 6,0. Veden happipitoisuus on kohtuullinen. Raudan ja mangaanin pitoisuuksia on tarkastelujaksolla tutkittu vain kerran. Tällöin tulokset olivat alle määritysrajojen. Pohjaveden sähkönjohtavuusarvo on myös hyvin pieni, mistä voidaan päätellä että pohjavesi sisältää hyvin vähän liuenneita aineita. Pohjaveden ammoniumtypen pitoisuudet ovat alle määritysrajan. Nitraattitypen pitoisuudet ovat myös erittäin vähäisiä ollen keskimäärin 44 µg/l. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 6

Taulukko 1. Nälämön vedenottamon raakaveden laatu vuosina 2008-2010. Parametri Yksikkö n ka md min maks Lämpötila C 8 5,6 5,1 3,7 8,2 ph 7 6,0 6,0 5,8 6,1 Väri mg/l Pt 1 <5 <5 <5 <5 Sameus FNU 1 0,17 0,17 0,17 0,17 Happi kyll % 7 49 45 43 72 Happi, liukoinen mg/lo2 8 6,3 5,7 5,2 9,1 Sähkönjohtavuus ms/m 7 3,0 3,2 2 3,3 Nitraatti typpenä µg/l 6 44 47 23 54 Ammonium typpenä µg/l 6 <2 <2 <2 <2 Rauta µg/l 1 <20 <20 <20 <20 Mangaani µg/l 1 <10 <10 <10 <10 CODMn mg/l O2 1 <1 <1 <1 <1 Kok. kolif. Bakt. pmy/100 ml 1 0 0 0 0 E.coli pmy/100 ml 1 0 0 0 0 Fek.koli pmy/100 ml 1 0 0 0 0 Korkeakosken ja Ulkanvalkeiden vedenottamoiden raakaveden laatutietoja ei ole saatavilla. Yleisesti ottaen pohjavesialueen vedenottamoiden vedessä esiintyy rautaa ja mangaania sitä enemmän, mitä enemmän kaivoista otetaan vettä. Rauta- ja mangaanipitoisuuksien nousu on uhka vedenottamoiden käyttökelpoisuudelle. Tilannetta voidaan helpottaa hajauttamalla vedenottoa tasaisesti eri kaivojen kesken. 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Nälämön pohjavesialueella on yhteensä 7 tarkkailussa olevaa pohjaveden havaintoputkea (kartta 1). Lisäksi uusien vedenottamokaivojen viereen on asennettu uudet havaintoputket, joista vedenpintaa ei vielä tarkkailla. Pohjavesialueella on myös paljon vanhoja rautaputkia. Tarkkailussa olevat putket ovat lukittuja lukuun ottamatta Nälämön siiviläputkikaivon vieressä olevaa rautaputkea. 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Maakuntakaavassa Nälämön pohjavesialue on merkitty, mutta sille ei ole esitetty aluevarauksia. Alueella ei ole voimassaolevia yleis- eikä asemakaavoja. Nälämön pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 2,Kuva 4). Myös maa-ainesten ottoalueiden osuus kokonaispinta-alasta on merkittävä. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 7

Taulukko 2. Nälämön pohjavesialueen maankäyttö. pohjavesialue Nälämö muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 567 192 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 0 0 Peltoviljely [ha] 0 0 Metsätalous [ha] 518 147,4 Maa-ainestenotto [ha] 30,3 28,8 Vesistöt [ha] 3,9 3,5 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 14,7 11,9 Virkistysalue [ha] 0 0 Kuva 4. Nälämön pohjavesialueen maankäyttö. 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen kaakkoisosassa oleva Kalaton lampi on todennäköisesti orsivesilampi. Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan lammen vedenpinta oli 1,8 m korkeampana kuin harjun pohjaveden pinnankorkeus ja lammen veden väri oli tummahko. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2002) Myös pohjavesialueen keskiosissa soramontun vieressä oleva lampi on todennäköisesti orsivesilampi. Vedenpinta on korkealla ja veden väri on kohtuullisen tumma. Kummassakaan lammessa veden väri ei kuitenkaan ole niin tumma kuin esimerkiksi suolammissa. Ulkan Valkeassa vedenpinta oli noin 0,8 metriä ylempänä kuin pohjavesipinta ja veden väri oli kirkas (Kuva 5). Lampi on todennäköisesti yhteydessä pohjaveteen. Korkeakosken vedenottamon alueella pohjavesi purkautuu todennäköisesti Palopuroon. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 8

Kuva 5. Ulkan Valkea on iso ja nopeasti syvenevä kirkasvetinen lampi. Pohjavesialueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Pohjavesialueen keskiosan Ulkkasärkkä-Palopuro on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Pohjavesialueen kaakkoisreunalla on lisäksi Ulkkasärkkä-Kiprinlahden maakunnallisesti arvokas harjualue. 1.1.8 Toimenpidesuositukset Nälämön pohjavesialueella olevat aitaamattomat vedenottokaivot on aidattava. Ensimmäisenä tulee aidata Nälämön pohjoisosassa sijaitsevat siiviläputkikaivot, joissa kaivojen päällä ei ole vedenottamorakennuksia. Ruunaan vedenkäsittelylaitokselle tulee asentaa jatkuvatoiminen UV-laitteisto. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Nälämön pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 9

Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 10

2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Nälämön pohjavesialueella ei ole Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisterin mukaan yhtään öljysäiliötä (Tilanne 8.2.2010). Alueella ei ole asutusta, joten kiinteistöjen öljysäiliöitä ei ole pohjavesialueella. Sen sijaan alueella voi olla maa-ainesten ottotoiminnassa ja metsätaloudessa käytettäviä öljysäiliöitä. Riskinarviointi Huolimaton polttonesteiden käsittely maa-ainesten ottoalueilla voi aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Maa-aineslupaehdoissa on määräykset polttoaineiden säilytyksestä alueella. Lupaehdoissa on edellytetty suoja-altaalla varustettuja öljysäiliöitä, joten toimittaessa lupaehtojen mukaan ja riittävää huolellisuutta noudattaen, öljysäiliöiden aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää. Vahinkotapauksissa öljysäiliöistä voi kuitenkin aiheutua vaaraa pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella ei sijaitse lainkaan asutusta, viemäriverkostoa eikä jätevedenpumppaamoita. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Nälämön pohjavesialueella sijaitsee kaksi yleistä tietä (Hattuvaarantie ja Kontiovaarantie) (Taulukko 3). Hattuvaarantie jakaa melkein koko pohjavesialueen luode-kaakkosuunnassa. Kontiovaarantie sijaitsee pohjavesialueen kaakkoisosassa. Lisäksi alueella sijaitsee muutamia pieniä yksityisteitä. Yleiset tiet ovat kohtuullisen vähän liikennöityjä. Pohjavesisuojauksia ei ole tehty. Vuosina 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 11

2000-2009 teillä ei ole sattunut yhtään liikenneonnettomuutta. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h. Taulukko 3. Nälämön pohjavesialueella sijaitseva tiestö. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet 2000-2009 522 464 38 II 0,4 4,6 Ei - 15858 67 4 III 0,08 0,6 Ei - KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. Pohjavesialueella on ainakin 9 pohjavesialuekylttiä. Kylttejä on asennettu Hattuvaarantien varteen vasten liikennettä sekä vedenottamoalueille johtavien teiden varsille. Osa kylteistä on haalistuneita ja osa paremmassa kunnossa. Pohjavesialueen etelärajalle tien varteen pohjavesialueen alkamista ei ole merkitty. Lisäksi Nälämön vedenottamoalueelle johtavan tien varressa on iso pohjavesialueesta tiedottava kyltti, joka on huonossa kunnossa (Kuva 6). Kuva 6. Pohjavesialueesta tiedottava kyltti on pahasti rapistunut. 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Teiden kunnossapitoluokat ovat II ja III. Tienpidossa käytetään suolaa II-luokan tiellä 0,4 t/km/a ja III-luokan tiellä 0,08 t/km/a. Suolana käytetään kalsiumkloridia (CaCl2). 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 12

Riskinarviointi Hattuvaarantie kulkee hyvin läheltä Ulkan Valkeiden vedenottamoita. Tiestön suurin riski pohjavesille aiheutuu mahdollisista teillä sattuvista onnettomuustapauksista, joissa poltto- tai voiteluaineita sekä muita vaarallisia aineita voi päästä maaperään ja pohjaveteen. Tienpidossa käytettävä suola voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa pohjaveden kloridipitoisuuden nousua. Toimenpidesuositukset Hattuvaarantien pohjavedelle aiheuttamaa riskiä on mahdollisuuksien mukaan pienennettävä. Mahdollisia riskinhallintakeinoja voivat olla esimerkiksi nopeusrajoituksen laskeminen. Vanhat haalistuneet pohjavesikyltit tulee vaihtaa uusiin. Pohjavesialueen etelärajalle Hattuvaarantien varteen tulee asentaa pohjavesialuekyltti. Vedenottamon raakavedestä on tutkittava kloridi ainakin kertaluonteisesti. 2.3 Maa-ainestenotto 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Nälämön pohjavesialueella on kolme voimassa olevaa maa-aineslupaa (Taulukko 4), joista luvan 1 maa-ainesmäärä on jo otettu ja alueelle on saatu uusi lupa (lupa 2). Ottoalueet sijoittuvat Ulkkasärkkien eteläpuoliseen osaan. Kokonaisottomäärä kahdessa toiminnassa olevassa luvassa on yhteensä 455 000 m³-ktr ja ottoalaa on yhteensä 5,8 ha. Luvista toinen on myönnetty kymmeneksi vuodeksi ja toinen viideksi vuodeksi. Luvan 2 maa-ainesten ottoalue (Tornator Oy) sijaitsee 440 metrin etäisyydellä Ulkan Valkeiden uudesta vedenottamokaivosta samalla alueella kuin lupa 1 on sijainnut. Maa-ainesten ottoalueella on ollut jo aikaisemmin erittäin paljon kaivutoimintaa. Lupaehdoissa on määrätty, että alueelle asennetusta pohjavesiputkesta nro 2 tulee havaita pohjaveden pinnantaso neljästi vuodessa. Pohjaveden pinta on 23.5.2008 ollut 128,8. Alin ottotaso luvassa on 135 m ja pohjaveden suojakerrokseksi jää näin ollen yli 6 metriä. Pohjaveden tarkkailutuloksia ei ole kuitenkaan toimitettu kaupungille. Lupaehtojen mukaan mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Maastokatselmuksen yhteydessä alueella ei havaittu öljysäiliöitä eikä öljyläikkiä. Luvan 3 maa-ainesten ottoalue (Pielisen Betoni Oy) sijaitsee alle 800 metrin etäisyydellä molemmista Ulkan Valkeiden uusista vedenottamokaivoista. Ottoalue on osaksi vanhaan ottoalueeseen liittyvä, osin aiemmin käsittelemätön harjualue. Lupaehdoissa on määrätty, että alueelle tulee asentaa vähintään yksi pohjaveden havaintoputki, josta tulee havaita pohjaveden pinnantaso neljästi 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 13

vuodessa. Putki sijaitsee Ulkan Valkean ja Kalaton lampien välissä. Maastokatselmuksen yhteydessä havaittiin putken olevan pahasti vinossa eikä putkesta saa mitattua pohjavedenpintaa luotettavasti (Kuva 7). Toinen tarkkailtava putki on harjun pohjoispuolella n. 250 metrin etäisyydellä ottopaikasta. Pohjaveden pintaa on lupaehtojen mukaisesti tarkkailtava 4 kertaa vuodessa. Alin ottotaso luvassa on 136 ennen kuin pohjaveden pinnankorkeus saadaan luotettavasti selville. Maa-ainestenottoa ei missään olosuhteissa saa suorittaa neljää metriä lähempää pohjavedenpintaa. Pohjaveden pinnan tarkkailutuloksia ei ole kuitenkaan toimitettu kaupungille. Lupaehtojen mukaan mikäli öljysäiliöitä ja tankkauspaikkoja sijoitetaan pohjavesialueelle, säiliöiden sijoituspaikan ja tankkauspaikan suojaukset on esitettävä palo- ja ympäristöviranomaisen tarkastettavaksi ennen käyttöön ottoa. Maastokatselmuksen yhteydessä alueella ei havaittu öljysäiliöitä eikä öljyläikkiä. Kuva 7. Taittunut pohjaveden havaintoputki maa-ainesalueella. Nälämön pohjavesialueella on aikaisemmin tapahtunut maa-ainestenottoa, joka on paikoitellen ulottunut lähelle pohjaveden pinnantasoa. (Lieksan kaupunki 1996) Esimerkiksi Nälämön pohjoisosan vedenottamoiden pohjoispuolella pohjavedenpinta on vain puoli metriä maanpinnan alapuolella. 1 2035 3.10.2000 30.9.2010 Otto lopetettu. Lupa 2 alueen uusi lupa Taulukko 4. Nälämön pohjavesialueella voimassa olevat maa-ainesluvat. Lupa Nottotunnus Lupa myönnetty Päättymispäivä Lupaaika (a) Kokonaisottomäärä (m³-ktr) 10 230000 Otettu Ottoala (ha) Aineslaji Pohjaveden pinnantaso (N60) 1,9 Sora ja hiekka 2 2503 17.12.2008 31.12.2013 5 135000 2,6 Sora ja hiekka 3 2193 18.11.2003 31.12.2013 10 320000 3,2 Sora ja hiekka Alin ottotaso (N60) 129,0 133 128,8 135,0 (23.5.2008) 130,55 136 Maa-ainestenottoon liittyviä Lieksan kaupungin myöntämiä ympäristölupia on voimassa 2 kpl. Pielisen Betoni Oy:llä on maa-ainesten ottoalueellaan siirrettävä murskausasema. Lupa on myönnetty vuonna 2004 ja se on voimassa vuo- 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 14

den 2013 loppuun saakka. Alueella käytettävä polttoöljy varastoidaan 16 m³ kaksivaippasäiliössä. Lisäksi lupaehtojen mukaisesti tankkauspaikka on suojattava eikä alueella saa tehdä työkoneiden huoltoja. (Lieksan kaupunki 2004) Pohjavesialueella on myös Stora Enso Oyj:n siirrettävä murskausasema, jolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2001. Lupa on voimassa 30.9.2010 saakka. Lupa sijoittuu maa-ainesluvan nro 2 alueelle. Alueella käytetään polttoaineena kevytpolttoöljyä, jota on kerrallaan laitoksella 3000-20 000 litraa. Polttoainesäiliöt ovat kaksivaippasäiliöitä. Alueella ei suoriteta työkoneiden huoltoa. (Lieksan kaupunki 2001) Riskinarviointi Alueella on runsaasti maa-ainesten ottoalueita, joissa osassa ottotoiminta on loppunut ja osassa ottaminen on vielä käynnissä. Lisäksi pohjavesialueella on voimassa kaksi murskauslupaa. Maa-ainestenotto ja murskaustoiminta voivat aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle ja määrälle. Riskialttiilla paikalla ovat etenkin uudet Ulkan Valkeiden alueelle rakennetut kaivot. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle voidaan myöntää uusia lupia vain, kun otto liittyy ottoalueiden suunnitelmalliseen maisemointiin tai kunnostamiseen. Voimassa olevien lupien tarkkailuun tulee kiinnittää enemmän huomiota. Pohjavedentarkkailua maaainesalueilla tulee tehdä lupaehtojen mukaisesti. Kallellaan olevan putken tilalle on asennettava uusi pohjaveden havaintoputki. 2.4 Maa- ja metsätalous 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse peltoja eikä eläinsuojia. Nälämön pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 15

Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 2.5 Muuntamot 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 3 muuntamoa. Yksi muuntamo on puistomuuntamo ja loput kaksi pylväsmuuntamoa, joista toinen saneerataan vuoden 2010 aikana puistomuuntamoksi (Kuva 8). Toinen pylväsmuuntamo sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella Korkeakosken vedenottamon lähellä ja toinen puistomuuntamo pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella lähellä Ulkan Valkeiden uutta vedenottamoa. Puistomuuntamoksi saneerattava pylväsmuuntamo sijaitsee aivan Nälämön vedenottamon läheisyydessä. Vuoden 1990 jälkeen rakennetuissa puistomuuntamoissa on yleensä öljysuojaus. Toinen puistomuuntamo on rakennettu vuonna 2008, joten todennäköisesti muuntamo on pohjavesisuojattu. (Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 2010b) Kussakin muuntamossa on öljyä noin 90 kg. Taulukko 5. Nälämön pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon 1 6143 1982 16 85 Pylväs Ei tietoa Kyllä 230 (Korkeakoski) 2 4541 1975 30 90 Pylväs ->Kyllä Kyllä 70 (Nälämö) -> Puisto 3 9076 2008 50 90 Puisto Kyllä Ei 230 (Ulkan Valkea) 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 16

Kuva 8. Nälämön kuilukaivon vieressä sijaitseva pylväsmuuntamo saneerataan vuonna 2010 puistomuuntamoksi. Riskinarviointi Pohjavesialueen muuntamoista Korkeakosken vedenottamon lähellä sijaitseva pylväsmuuntamo aiheuttaa rikkoutumistapauksessa merkittävää riskiä vedenottamolle. Muuntamon pohjavesisuojauksista ei ole tietoa. Nälämön vedenottamon viereisen muuntamon aiheuttama riski pohjavedelle poistuu puistomuuntamoksi saneeraamisen myötä. Toimenpidesuositukset Vedenottamon läheisyydessä sijaitsevalle pylväsmuuntamolle on rakennettava pohjavesisuojaukset tai muuntamo on vaihdettava suoja-altaalla varustetuksi puistomuuntamoksi. Tarvittaessa muuntamon alapuolella oleva maa-alue on tiivistettävä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 17

3 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Otetusta vesimäärästä pidetään kirjaa päivittäin ja pohjaveden pinnankorkeus mitataan vedenottamoilla kerran kuukaudessa. Pohjaveden havaintoputkia on tarkkailussa Nälämön ja Korkeakosken vedenottamoiden alueilla yhteensä 7 kpl (Taulukko 6). Pohjavedenpinta mitataan putkista kuukausittain. Putkista neljä sijaitsee Nälämön vedenottamon läheisyydessä ja kolme Korkeakosken vedenottamon läheisyydessä ja vedenottamosta kaakkoon päin. (Suunnittelukeskus Oy 1996) Taulukko 6. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu HP5 HP6 HP4 HP7 HP9 HP8 HP10 joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi Vesioikeuden lupaan liittyvässä ja ympäristökeskuksen hyväksymässä vedenottamoiden tarkkailuohjelmassa on lisäksi edellytetty pohjaveden laadun tarkkailua Korkeakosken ja Nälämön vedenottamoiden vesinäytteistä. Ohjelman mukaan vesinäytteet otetaan neljästi vuodessa eli maalis-, touko-, elo- ja marraskuussa. Analysoitavat parametrit Nälämön vedenottamolta ovat ph, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, happi, alkaliteetti, hiilidioksidi, rauta, mangaani, ammonium, nitraatti, nitriitti, KMnO4-kulutus, TOC, sulfaatti ja fekaaliset kolibakteerit. Korkeakosken vedenottamolta ehdotetaan tutkittavaksi edellä mainittujen lisäksi kloridi. Raakaveden tarkkailua ei ole kuitenkaan tehty ohjelman mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 7). Verkostovettä tutkitaan kolmesta pisteestä 6 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta. Lisäksi kerran vuodessa tehdään kattavampi jaksottaisen valvonnan analyysi. Käyttötarkkailuna laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä tutkitaan koliformiset bakteerit, pesäkkeiden lukumäärä sekä syövyttävyys neljä kertaa vuodessa. (Lieksan Vesi 2009) 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 18

Taulukko 7. Lieksan veden/ruunaan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma. Analyysi Käyttötarkkailu (tuleva ja lähtevä vesi), 4 krt/v Jatkuva valvonta verkostosta 6 krt/v Jaksottainen valvonta verkostosta 1 krt/v Haju Maku Sameus Väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä 22C Syövyttävyys Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit * 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt * Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. * Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) Happi * Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % rajaarvosta v. 2006. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 19

Pohjavesialueella olevissa maa-ainesluvissa edellytetään pohjavedentarkkailua. Tarkkailuun kuuluvat putket on esitetty taulukossa 8. Murskausluvissa ei ole edellytetty pohjaveden tarkkailua. Taulukko 8. Maa-aineslupiin liittyvä pohjaveden pinnantarkkailu. Lupa Pohjaveden Pinnantarkkailu havaintoputki 2 2 4 krt/vuosi 3 2 putkea 4 krt/vuosi 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavedenottamoiden raakaveden laatua tulee tehdä Suunnittelukeskus Oy:n vuonna 1996 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailuohjelmaan tulee lisätä Ulkan Valkeiden alueella olevien uusien vedenottokaivojen vieressä olevat pohjaveden havaintoputket. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä huomioiden kuitenkin alueen ottomäärä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesihuoltolaitoksen raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 20

Lähteet: Itä-Suomen Vesioikeus. 1983. Päätös Lieksan kaupungin hakemukseen vedenottamon perustamisesta ja suoja-alueen määräämisestä. 17.11.1983. Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Lieksan kaupunki. 2001. Kivenmurskaamon ympäristölupahakemus / Stora Enso Oyj. Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2001. Lieksan kaupunki. 2004. Kivenmurskaamon ympäristölupahakemus / Pielisen Betoni Oy. Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2004. Lieksan Vesi 2009. Lieksan Veden / Ruunaan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma 2009-2013. Liikenne- ja viestintäministeriö 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002. Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN 951-723-733-2. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. 2006. Ympäristöohje. 11.9.2006. Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2002. Nälämön kaivonpaikkatutkimus. 19.8.2002. Eero Liimatta. Suunnittelukeskus Oy. 1996. Lieksan kaupunki. Ruunaan, Nälämön, Korkeakosken, Kokkokankaan, Puuruunjärven ja Pesonvaaran pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelma. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos. 2000. Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 3. Nälämön pohjavesialueen 0742207 suojelusuunnitelma 21

& & Nälämö 0742207 Pohjavedentarkkailu Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry HP 5 Pp 119,52 Vp 117,73 (6.5.2010) Kartta 1 0 500 1 000 2 000 m PK 4 Pp 118,55 Vp 117,78 (6.5.2010) 0 & + + & HP 7 Pp Vp 117,79 (6.5.2010) HP 6 Pp 120,31 Vp 117,86 (6.5.2010) HP 4/09 jj & & & + & & + + HP 10 Pp? Vp 119,06 (6.5.2010) HP 9 Pp 124,62 Vp 121,28 (6.5.2010) HP 8 Pp 124,36 Vp 123,32 (6.5.2010) pv 6/02 2 Pp 131,96 Vp 128,88 (23.5.2008) + & + luvan 3 tarkkailuputket + pv 8/02 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja virtaussuunta &Pohjaveden +Tarkkailuputki +Havaintoputki 0 Koepumppauskaivo/tarkkailupiste Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 + + Tarkkailu-/havaintoputki- ja kaivomerkinnät: HP 6 = Havaintoputken numero Pp 95,66 = Putken pään korkeus Vp 91,36 = Veden pinnan korkeus (6.5.2010) = Mittauspäivä Sininen= tarkkailuputki Ruskea (vaalea)= muu havaintoputki Ruskea (tumma)= maa-ainesluvan tarkkailuputki 1:30 000 & ±

Nälämö 0742207 Riskikohteita Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Kartta 2 4541 d jj 6143 d Tie 522 9076 d ^_ ^_ Maa-ainesluvat 1&2 Maa-aineslupa 3 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja d Puistomuuntamo d Pylväsmuuntamo ^_ Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 ± 0 500 1 000 2 000 m 1:30 000 Huom: Muuntamo 4541 saneeraataan puistomuuntamoksi vuoden 2010 aikana

TOIMENPIDEOHJELMA NÄLÄMÖ Lieksa SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yleiset toimenpidesuositukset Uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen jatkuvasti Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Kiinteistöjen omistaja/ haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Yleiset toimenpidesuositukset Jätevesien maahanimeyttäminen pääsääntöisesti kielletty Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Muut asutukseen liittyvät Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010- Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Liikenne, tien- ja kadunpito: Hattuvaarantien pohjavedelle aiheuttaman riskin pienentäminen (esim. ELY-keskus (liikenne) Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- tarvittaessa nopeusrajoituksen laskeminen) Vanhat haalistuneet pohjavesikyltit tulee vaihtaa uusiin. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 Pohjavesialueen etelärajalle Hattuvaarantien varteen tulee asentaa pohjavesialuekyltti. Vedenottamon raakavedestä on tutkittava kloridi ainakin kertaluonteisesti. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa tarvittaessa kunnostusten yhteydessä. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti jatkuvasti Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Maatiloille ja kiinteistöille lähetetty kysely- ja ohjeistuskirje v. 2010

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Ei uutta yritystoimintaa alueelle, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristölupaviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen kaavoitusviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen jatkuvasti Ei jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Ei autojen pesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Toimittaessa vedenottamojen läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa oman toimintansa mahdollisten vaikutuksien arviointia vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen jatkuvasti Maa-ainestenotto: Pohjavesialueelle voidaan myöntää uusia lupia vain, kun otto liittyy kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen, ottoalueiden suunnitelmalliseen maisemointiin tai kunnostamiseen. toiminnanharjoittaja Voimassa olevien lupien tarkkailuun tulee kiinnittää enemmän huomiota. Pohjavedentarkkailua maa-ainesalueilla tulee tehdä lupaehtojen mukaisesti. Kallellaan olevan putken tilalle on asennettava uusi pohjaveden havaintoputki. maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti POSKI Yleiset toimenpidesuositukset Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Polttoainesäiliöt on suojattava ja sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna imeytysainetta. Murskauslaitteiston tulisi olla sähköllä toimiva. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. lupaviranomainen Toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Maa-aineslaki 3 jatkuvasti Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan toiminnnanharjoittaja jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian pohjavesialueen ulkopuolelle. Ottamisalueen ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi. toiminnnanharjoittaja Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia. Ottoalueella tulee järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille ottamisen edetessä. Ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti Ottoalueille on asennettava ainakin yksi havaintoputki. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa ja laatua ennen ottotoiminnan aloitusta, oton aikana ja ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain ottamisen aikana. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä. toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus mahd.pian SOKKA-projekti kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen (ympäristö) Maa-ainesten ottajilta tulee edellyttää omaa laatujärjestelmää, jossa on mm. varauduttu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. toiminnanharjoittaja, kunnan ympäristösuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,ely-keskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) 2011 Maa- ja metsätalous Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus jatkuvasti www.evira.fi Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) Muuntamot Vedenottamon läheisyydessä sijaitsevalle pylväsmuuntamolle on rakennettava pohjavesisuojaukset tai muuntamo on vaihdettava suojaaltaalla varustetuksi puistomuuntamoksi. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle jatkuvasti jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, jatkuvasti Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailuohjelmaan tulee lisätä Ulkan Valkeiden alu-eella olevien uusien vedenottokaivojen vieressä olevat pohjaveden havaintoputket. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu.raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavedenottamoiden raakaveden laatua tulee tehdä vuonna 1996 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Aitaamattomat vedenottokaivot on aidattava. Ensimmäisenä tulee aidata Nälämön pohjoisosassa sijaitsevat siiviläputkikaivot, joissa kaivojen päällä ei ole vedenottamorakennuksia. Ruunaan vedenkäsittelylaitokselle tulee asentaa jatkuvatoiminen UV-laitteisto. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 Pohjaveden havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida vedenottamon vaikutusalue selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat Kaupunki, yritys, ELY-keskus (ympäristö) toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat jatkuvasti Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston suojelu päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus jatkuvasti Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki

Sisältö 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Ruunaan pohjavesialue 0742206... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamo... 4 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 5 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 5 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne... 6 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 7 1.1.8 Toimenpidesuositukset... 8 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset... 9 2.1 Asutus... 9 2.1.1 Öljysäiliöt... 9 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 9 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 9 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset... 9 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 10 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 10 2.3 Maa-ainestenotto... 10 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet... 10 2.4 Maa- ja metsätalous... 12 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous... 12 2.5 Muuntamot... 12 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot... 12 2.6 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 13 2.6.1 Pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet... 13 3 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta sekä seuranta... 16 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta... 16 3.2 Toimenpidesuositukset... 18 Lähteet:... 19 Kartta 1 Pohjavedentarkkailu Kartta 2 Riskikohteita Liite 1 Toimenpideohjelma 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Ruunaan pohjavesialue 0742206 Ruunaan pohjavesialue sijaitsee Lieksassa noin 11 km kaupungin keskustasta itään. Pohjavesialueella on merkitystä vedenhankinnassa, sillä vedenottamolla pumpataan päivittäin noin 70 m³/d vettä. Ruunaan pohjavesialue on luokiteltu alustavaksi seurantakohteeksi asiantuntija-arvion perusteella. Alueella on potentiaalisia riskitoimintoja, mutta pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Alueella on tärkeää turvata pohjaveden säilyminen jatkossa hyvänä. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Ruunaan pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 1,28 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,34 km². Alueen antoisuuden arvioidaan olevan 600 m³/d. Alue sijaitsee harjumuodostumalla, josta on otettu runsaasti maa-aineksia. Pohjavesialue rajoittuu monin paikoin ympärillä oleviin soihin. Alue kuuluukin osin soidensuojeluohjelmaan. Maaston muodoiltaan alueen alimmat kohdat sijaitsevat pohjoisella suoalueella ja korkeimmat kohdat länsiosassa olevalla Anttosenvaaralla. Maa- ja kallioperä Harjun pintaosat ovat hienoa ja silttistä hiekkaa. Enimmillään pintakerroksen paksuus on noin 8 m. Pohjavedenpinnan alapuolella, selänteen keskellä on hyvin vettäjohtavaa kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat 6-10 m. Harjun reuna-alueet ovat huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa. Alueen kallioperä on pääasiassa granodioriittia, kvartsidioriittia sekä graniittia. Lisäksi alueella on mm. granodioriittigneissiä sekä migmatiittia. Pohjavesi Pohjavesialue on ympäristöstään vettä keräävä harjumuodostuma. Harjuun suotautuu vettä länsi- ja lounaispuolen moreeni- ja kalliomäiltä ja suolta. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Pohjavesi purkautuu ympäröiville soille ja Ulkkajokeen. Pohjavesi on alueella etenkin keväisin erittäin lähellä maanpintaa ja paikoin jopa näkyvissä. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 3

1.1.2 Vedenottamo Ruunaan vedenottamo sijaitsee pitkittäisharjun keskiosassa. Vedenottamo on otettu käyttöön jo vuonna 1965. Nykyisin vedenottamolla on käytössä yksi siiviläputkikaivo ja varakäytössä yksi kuilukaivo. Vuonna 2009 Ruunaan vedenottamolta otettiin vettä keskimäärin 68 m³/d (Kuva 1). Kuilukaivosta vettä voidaan ottaa vain rajoitetusti, sillä vesi on rauta- ja mangaanipitoista. Kuva 1. Ruunaan vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina 2000-2009. Raakavesi pumpataan Ruunaan vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi alkaloidaan kalsiumhydroksidilla. Laitoksella on välitön desinfiointivalmius natriumhypokloriitilla ja lähitulevaisuudessa laitokselle on tarkoitus asentaa jatkuvatoiminen uv-desinfiointilaitteisto. Poikkeustilanteissa verkosto on mahdollista yhdistää Lieksan keskustan vesilaitoksen verkostoon. Ruunaan vedenkäsittelylaitoksen ja vanhan kuilukaivon alue on aidattu, mutta alueelle johtavan tien portti on huonossa kunnossa ja avoinna. Uuden siiviläputken aluetta ei ole aidattu (Kuva 2). Vedenottamolla tehdään tarkastuskäyntejä vähintään kerran kuussa. Vedenottamolla on kaukovalvontajärjestelmä ja suoja-altaaseen sijoitettu varavoimakone. Kuva 2. Ruunaan siiviläputkikaivo. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 4

1.1.3 Suoja-aluepäätökset Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluepäätöstä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty pohjaveden ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. 1.1.4 Pohjaveden laatu Ruunaan vedenottamon raakaveden laatua on tutkittu viime vuosina kohtuullisen vähän. Vuosina 2005-2008 pohjaveden happipitoisuus on ollut keskimäärin 7,8 mg/l (hapen kyllästys% 58). Hyvästä happipitoisuudesta johtuen raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat siiviläputkikaivossa pääsääntöisesti olleet alle määritysrajojen. Ruunaan pohjavesialueen kaivoista tutkitaan kerran vuodessa rauta, mangaani ja happipitoisuus ja lisäksi lyijypitoisuus kaksi kertaa vuodessa. Kaivoveden lyijypitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan lukuun ottamatta vuotta 1998. Tällöin vedenottamon vedessä oli lyijyä 7 µg/l. Tulos on kuitenkin alle talousvedelle sallitun enimmäispitoisuuden. Vuonna 1998 vedessä esiintyi myös sinkkiä 23 µg/l. Tämän jälkeen raakavedessä ei ole esiintynyt määritysrajan ylittäviä lyijypitoisuuksia. Verkostoveden lyijypitoisuus on aina ollut alle määritysrajan. (Lieksan Vesi 2009) Vedenottamon vanha kuilukaivo on varakäytössä. Kaivon vesi on rautapitoista. 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Pohjaveden havaintoputkia alueella on tarkkailussa kolme. Putken nro 1 kohdalla pohjavesi oli toukokuussa 2010 näkyvissä maan pinnalla (Kuva 3). Toinen tarkkailuputki sijaitsee siiviläputkikaivon lähettyvillä ja kolmas ampumarataalueen läheisyydessä. Kaikki putket ovat muoviputkia. Alueella on ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän mukaan lisäksi n. 15 muuta havaintoputkea, jotka eivät kuulu vesilaitoksen tarkkailuun. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 5

Kuva 3. Pohjaveden havaintoputki nro 1:n kohdalla pohjavesi on keväisin näkyvissä. 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Maakuntakaavassa osa Ruunaan pohjavesialueen länsi- ja pohjoisosasta on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Ruunaan pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 1, Kuva 4). Myös maa-ainesten ottoalueiden osuus kokonaispinta-alasta on merkittävä. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 1. Ruunaan pohjavesialueen maankäyttö. pohjavesialue Ruunaa muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 128 34 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 0 0 Peltoviljely [ha] 0 0 Metsätalous [ha] 107,1 19,2 Maa-ainestenotto [ha] 14 13,1 Vesistöt [ha] 0,9 0,4 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 6,2 1,3 Virkistysalue [ha] 0,4 0,4 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 6

Kuva 4. Ruunaan pohjavesialueen maankäyttö. 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen pohjois- ja luoteisosa on soidensuojelun perusohjelman aluetta ja yksityisomistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta (Kuva 5). Reposuo- Kalliolahdensuo kuuluu myös Natura 2000-kohteisiin. Alueen kokonaispinta-ala on 910 hehtaaria, josta pohjavesialueella sijaitsee vain pieni osa. Reposuo- Kalliolahdensuo on laaja suokokonaisuus. Suo kuuluu Pohjois-Karjalan keidasssoiden ja Pohjanmaan aapasoiden vaihettumisalueelle ja suon rakenteessa onkin havaittavissa molempien suoyhdistymätyyppien piirteitä. Suot ovat luonnontilaisia, ihmistoiminnasta ovat merkkinä vain hakatut kivennäismaasaarekkeet. Alue on linnustollisesti erittäin merkittävä (läänin viiden arvokkaimman suon joukossa) toimien mm. joutsenien ja kurkien merkittävänä muutonaikaisena levähdyspaikkana. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2005) Kuva 5. Reposuo. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 7

Pohjavesialueella sijaitsee lisäksi muutamia lampia. Tien lähellä olevat lammet ovat tummavetisiä suolampia, kuten todennäköisesti myös pohjavesialueen eteläosassa sijaitseva lampi. 1.1.8 Toimenpidesuositukset Ruunaan vedenottamon säilyttäminen käyttökelpoisena on tärkeää. Vedenottamon käyttö helpottaa Ulkan Valkeiden ja Nälämön vedenottamoiden tilannetta, kun vedenottoa voidaan hajauttaa kaikkien ottamoiden kesken. Hajauttamalla vedenottoa tasaisesti eri ottamoiden kesken pysyy ottamoiden raakaveden laatu todennäköisesti hyvänä. Yksittäistä vedenottamoa liikaa kuormitettaessa on vaara, että veden rauta- ja mangaanipitoisuudet kasvavat. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELYkeskukseen. Vedenottamon siiviläputkikaivon alue on aidattava. Alueen läheisyydessä on ajettu motocross-pyörillä ja ammuttu savikiekkoja. Alueelle johtavan tien varressa oleva puomi on suljettava ja lukittava. Kuilukaivon ja vedenkäsittelylaitoksen alueelle johtavan tien portti on kunnostettava ja lukittava. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Ruunaan pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 8

2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Ruunaan pohjavesialueella ei ole Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisterin mukaan yhtään öljysäiliötä (Tilanne 8.2.2010). Alueella ei ole asutusta eikä kiinteistöjen öljysäiliöitä näin ollen ole pohjavesialueella. Alueella ei ole enää voimassaolevia maa-aineslupia, joten myöskään maa-ainesten ottotoiminnassa käytettäviä säiliöitä ei alueella enää ole. Riskinarviointi Alueella ei ole enää tiettävästi öljysäiliöitä. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella ei sijaitse lainkaan asutusta, viemäriverkostoa eikä jätevedenpumppaamoita. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Ruunaan pohjavesialueella sijaitsee Ruunaantie (5224) (Taulukko 2) noin 200 metrin etäisyydellä vedenottamon siiviläputkikaivosta. Tie sijaitsee suurimmaksi osin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Lisäksi alueella sijaitsee pari pienempää entisille maa-ainesten ottoalueille johtavaa yksityistietä. Yleinen tie on kohtuullisen vähän liikennöity. Pohjavesisuojauksia ei ole tehty. Vuosina 2000-2009 tiellä ei ole sattunut yhtään liikenneonnettomuutta. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 9

Taulukko 2. Ruunaan pohjavesialueella sijaitseva tiestö. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet 2000-2009 5224 381 11 III 0,08 2 Ei - KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. Pohjavesialueella on ainakin 4 pohjavesialuekylttiä. Kyltit on asennettu liikenteen vastaisesti pohjavesialueen rajoille tien 5224 varteen. Lisäksi pohjavesialueen keskiosiin johtavien yksityisteiden varsilla on pohjavesialuekyltit. Kaikki kyltit ovat jonkin verran haalistuneet. 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Tien kunnossapitoluokka on III. Tienpidossa käytetään suolaa arviolta 0,08 t/km/a. Suolana käytetään kalsiumkloridia (CaCl2). 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Tie kulkee kohtuullisen läheltä Ruunaan vedenottamoa ja mahdolliset onnettomuustapaukset aiheuttavat vaaraa pohjaveden laadulle. Tienpidossa käytetään suolaa satunnaisesti ja määrät ovat erittäin vähäisiä. Vähäisestä suolauksesta ei näin ollen ole todennäköisesti merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Tien 5224 pohjavedelle aiheuttamaa riskiä tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää. Mahdollisia riskinhallintakeinoja voisi olla esimerkiksi nopeusrajoituksen laskeminen. Vanhat haalistuneet pohjavesialuekyltit on vaihdettava uusiin. 2.3 Maa-ainestenotto 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueella ei ole yhtään voimassa olevaa maa-aineslupaa. Alueella on vireillä uusi maa-aineslupa. Edelliset kaksi vastaavaa maa-aineslupahakemusta 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 10

on hylätty. Pohjavesialueella on ennen ollut voimakasta maa-ainestenottoa. Pohjaveden muodostumisalueesta reilu kolmannes on maa-ainesten ottoaluetta. Paikoitellen ottotoiminta on ulottunut pohjaveden pintaan asti, mistä johtuen alueelle on muodostunut muutamia pohjavesilammikoita, jotka ovat keväisin näkyvissä. Pohjavesialueella on laajahko jälkihoitamaton maa-ainesten ottoalue, jossa on vielä irroitettuja maa-aineksia jäljellä kasoissa (Kuva 6). Soramonttualueella ajellaan motocross-pyörillä ja paikoin alueella on ollut myös luvatonta savikiekkojen ammuntaa. Kuva 6. Entinen soranottoalue Ruunaan pohjavesialueella siiviläputkikaivon läheisyydessä. Riskinarviointi Alueella ei ole enää maa-ainesten ottotoimintaa. Alueen jälkihoitamaton maaainesten ottoalue aiheuttaa kuitenkin riskiä pohjaveden laadulle, koska pohjaveden suojakerros on paikoin ohut. Riskiä aiheuttaa osaltaan myös alueella harjoitettava motocross ja haulikkoammunta. Toimenpidesuositukset Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei Ruunaan pohjavesialueella otettaisi enää maa-aineksia. Pohjavesialueella on aiemmin ollut paljon maaainestenottoa ja pohjavedenpinta alueella on erittäin lähellä maanpintaa. Pohjavesialueelle voidaan myöntää uusia lupia vain, kun otto liittyy ottoalueiden suunnitelmalliseen maisemointiin tai kunnostamiseen. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 11

Pohjavesialueella sijaitsevalle entiselle maa-ainesten ottoalueelle (samalla myös vedenottoalueelle) johtavan tien varressa oleva portti tulee sulkea ja lukita. 2.4 Maa- ja metsätalous 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse peltoja eikä eläinsuojia. Ruunaan pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 2.5 Muuntamot 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjavesialueella sijaitsee yksi pylväsmuuntamo, joka saneerataan vuonna 2010 puistomuuntamoksi (Taulukko 3, Kuva 7). Muuntamo sijaitsee varakäytössä olevan kuilukaivon läheisyydessä. Uuteen vedenottokaivoon etäisyyttä muuntamolta on noin 200 metriä. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 12

1 1339 1965 100 125 Pylväs -> PUISTO Taulukko 3. Ruunaan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suoja-allas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamolle -> Kyllä Kyllä 200 Kuva 7. Ruunaan kuilukaivon läheisyydessä sijaitseva pylväsmuuntamo. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva muuntamo ei aiheuta puistomuuntamoksi saneerauksen jälkeen enää riskiä pohjaveden laadulle. 2.6 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet 2.6.1 Pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet Pohjavesialueella sijaitsee yksi MATTI-järjestelmässä oleva PIMA-kohde, Anttosen ampumarata. (Taulukko 4, Kuva 8)) 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 13

Taulukko 4. Ruunaan pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Kohde Toiminta Laji Priorisointiluokka Tehdyt tutkimukset / lisätieto Anttosen ampumarata Ampumarata Arvioitava tai puhdistettava A 250 metriä vedenottamosta. Tutkimukset vuosina 98-99. Riskinarviointi Anttosen ampumarata sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen eteläosassa vedenottamon eteläpuolella noin 250 metrin etäisyydellä vedenottamon siiviläputkikaivosta. Pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti. Kohde on MATTI-järjestelmässä luokiteltu arvioitavaksi tai puhdistettavaksi. Ampumarata on aloittanut toimintansa vuonna 1968. Ampumarata koostuu kivääri- ja haulikkoradasta. Alueen kokonaislaajuus haulien leviämisalue mukaan laskettuna on noin 19 ha. Haulikkorata sijaitsee suo- ja harjumaastossa. Kiväärirata sijaitsee haulikkoradan pohjoispuolella soraharjun vieressä. Nykyisin ampumarata ei ole enää toiminnassa. (Naumanen et al. 2003) Alueella voi silti tapahtua vieläkin laitonta ampumista. Anttosen ampumaradalla on tehty vuosina 1998 1999 tehtyjen maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitutkimuksia. Haulikkoratatoiminnan johdosta on maaperään joutunut lyijyhauleja, joiden määrä tutkimustuloksiin perustuen on laskennallisesti arvioitu olevan n. 44 000 kg. Tutkimustuloksien perusteella ampumarataalueen pilaantuneen maa-aineksen kokonaismääräksi on laskettu 40 000 m 3 ktr. Laskelmissa on huomioitu maa-ainekset, joiden haitta-aine pitoisuus ylittää ohjearvon. Lisäksi alueella on arvioitu olevan hylsyjätettä n. 25 m 3 ja savikiekoista syntynyttä jätettä n. 755 m 3. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2003) Alueen pohjavedestä tutkitut lyijypitoisuudet ovat olleet enimmillään luokkaa 7 µg/l. Alueen pintavesissä on tutkimuksissa havaittu hyvin korkeita lyijypitoisuuksia, kuten suovedessä 1840 µg/l, alueella sijaitsevan lammen vedessä 422 455 µg/l ja laskuojassa 109 196 µg/l. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2003) Tutkimustulosten mukaan alueen maaperässä oleva lyijy voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Myös antimonista ja arseenista aiheutuu pohjaveden pilaantumisen riski. (Naumanen et al. 2003) Toimenpidesuositukset Neuvottelut alueella tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä aloitetaan syksyllä 2010 asianomaisten kesken. Vedenottamon vedenottoa ei tule lisätä, sillä lisääntynyt vedenotto voi aiheuttaa ampumarata-alueen lyijypitoisten vesien suotautumisen vedenottamolle. Vedenottamolla tulee myös jatkossa tutkia raakavedestä lyijy käyttötarkkailun yhteydessä. Ajoittain vedestä tulee myös tutkia antimoni ja arseeni. Vedenlaatua 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 14

tulee seurata edellä mainittujen haitallisten aineiden osalta myös ampumarataalueen pohjavesiputkista. Ampumarata-alue tulee siivota ja alueella olevat rakennukset purkaa. Alueelle tulee asentaa kyltti, jossa kielletään ampuminen alueella. Alueelle kulku tulee estää puomein. Ruunaantien varressa oleva ampumarata-tienviitta tulee poistaa. Kuva 8. Ruunaan ampumarata-alueen entinen haulikkorata. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 15

3 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Otetusta vesimäärästä pidetään kirjaa päivittäin ja pohjaveden pinnankorkeus mitataan vedenottamoilla kerran kuukaudessa. Pohjaveden havaintoputkia on tarkkailussa 3 kpl (Taulukko 5). Pohjavedenpinta mitataan putkista kuukausittain. Kaikki havaintoputket sijaitsevat pohjavesialueen pitkittäisharjun keskiselänteessä etelä-pohjoisrintamassa. (Suunnittelukeskus Oy 1996) Taulukko 5. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu HP1 HP2 HP3 joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi Vesioikeuden lupaan liittyvässä ja ympäristökeskuksen hyväksymässä vedenottamoiden tarkkailuohjelmassa on lisäksi edellytetty pohjaveden laadun tarkkailua Ruunaan vedenottamon vesinäytteistä. Ohjelman mukaan vesinäytteet otetaan neljästi vuodessa eli maalis-, touko-, elo- ja marraskuussa. Analysoitavat parametrit Ruunaan vedenottamolta ovat ph, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, happi, alkaliteetti, hiilidioksidi, rauta, mangaani, ammonium, nitraatti, nitriitti, KMnO4-kulutus, TOC, sulfaatti ja fekaaliset kolibakteerit. Raakaveden tarkkailua ei ole kuitenkaan tehty ohjelman mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 6). Verkostovettä tutkitaan kolmesta pisteestä 6 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta. Lisäksi kerran vuodessa tehdään kattavampi analyysi. Ruunaan pohjavesialueen kaivoista tutkitaan kerran vuodessa rauta, mangaani ja happipitoisuus ja lisäksi lyijypitoisuus kaksi kertaa vuodessa. (Lieksan Vesi 2009) 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 16

Taulukko 6. Lieksan veden / Ruunaan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma. Analyysi Raakavesi, 1 krt/v Käyttötarkkailu (tuleva ja lähtevä vesi), 4 krt/v Jatkuva valvonta verkostosta 6 krt/v Haju Maku Sameus Väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Jaksottainen valvonta verkostosta 1 krt/v Pesäkkeiden lukumäärä 22C Syövyttävyys Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit * 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy (2krt/v) Elohopea Nikkeli Nitraatti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt * Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni * yht. Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) Happi * Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % rajaarvosta v. 2006. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 17

3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamon käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavedenottamoiden raakaveden laatua tulee tehdä Suunnittelukeskus Oy:n vuonna 1996 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Lyijytutkimuksia tulee jatkaa. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä huomioiden kuitenkin alueen ottomäärä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesihuoltolaitoksen raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 18

Lähteet: Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Lieksan Vesi 2009. Lieksan Veden / Ruunaan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma 2009-2013. Liikenne- ja viestintäministeriö 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002. Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN 951-723-733-2. Naumanen P, Sorvari J, Pyy O, Rajala P, Penttinen R, Tiainen J, Lindroos S. 2003. Ampumrata-alueiden pilaantunut maaperä. Tutkimukset ja riskinhallinta. Suomen ympäristö 543. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. 2006. Ympäristöohje. 11.9.2006. Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2003. Pilaantuneen maaperän selvitykset ja jatkotoimet. Muistio 5.11.2003. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2005. Reposuo-Kalliolahdensuo. 15.3.2005. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=66084&lan=fi. Suunnittelukeskus Oy. 1996. Lieksan kaupunki. Ruunaan, Nälämön, Korkeakosken, Kokkokankaan, Puuruunjärven ja Pesonvaaran pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelma. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos. 2000. Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 4. Ruunaan pohjavesialueen 0742206 suojelusuunnitelma 19

Ruunaa 0742206 Pohjavedentarkkailu Kartta 1 HP 1 Pp 119,42 Vp 118,12 (6.5.2010) + & + +& HP 2 Pp 120,72 Vp 118,39 (6.5.2010) HP 3 Pp 123,86 Vp 119,17 (6.5.2010) Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja virtaussuunta &Pohjaveden +Havaintoputki Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 0 250 500 1:15 000 m ± Tarkkailu-/havaintoputki- ja kaivomerkinnät: HP 6 = Havaintoputken numero Pp 95,66 = Putken pään korkeus Vp 91,36 = Veden pinnan korkeus (6.5.2010) = Mittauspäivä Sininen = tarkkailuputki Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Ruunaa 0742206 Riskikohteita Kartta 2 Tie 5224 Osin jälkihoitamaton maa-ainesten ottoalue d Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Anttosen ampumarata d Puistomuuntamo Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 ± 0 250 500 m 1:15 000 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

TOIMENPIDEOHJELMA RUUNAA Lieksa SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Yleiset toimenpidesuositukset Uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Kiinteistöjen omistaja/ haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Yleiset toimenpidesuositukset Jätevesien maahanimeyttäminen pääsääntöisesti kielletty Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Muut asutukseen liittyvät Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Liikenne, tien- ja kadunpito: Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti Tien 5224 pohjavedelle aiheuttamaa riskiä tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää (esim. nopeusrajoituksen laskeminen tarvittaessa) ELY-keskus (liikenne) Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012- Vanhat haalistuneet pohjavesialuekyltit on vaihdettava uusiin. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa kunnostusten yhteydessä. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Ei uutta yritystoimintaa alueelle, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Ympäristölupaviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen, kaavoitusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti jatkuvasti Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen jatkuvasti Ei polttonesteiden jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Ei autojen pesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Toimittaessa vedenottamojen läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa oman toimintansa mahdollisten vaikutuksien arviointia vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen jatkuvasti Maa-ainestenotto: Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei pohjavesialueella otettaisi enää maa-aineksia. Pohjavesialueelle voidaan myöntää uusia lupia vain, kun otto liittyy ottoalueiden suunnitelmalliseen maisemointiin tai kunnostamiseen. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen Pohjavesialueella sijaitsevalle entiselle maa-ainesten ottoalueelle (samalla myös vedenottoalueelle) johtavan tien varressa oleva portti tulee sulkea ja lukita. Maa- ja metsätalous Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat maanomistaja, kunta Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) suojelusuunnitelman seurantaryhmä, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti mahd.pian 2011 POSKI SOKKA Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus jatkuvasti www.evira.fi Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Muuntamot Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, jatkuvasti Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Anttosen ampumarata, toiminta lopetettu, arvioitava tai puhdistettava toiminnanharjoittaja, maanomistaja, kunta, valtio ELY-keskus (ympäristö) 2011- Etäisyys vedenottamolle 250 m. Neuvottelut alueella tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä aloitetaan syksyllä 2010 asianomaisten kesken. Vedenottamon vedenottoa ei tule lisätä. Vedenottamolla tulee myös jatkossa tutkia raakavedestä lyijy käyttötarkkailun yhteydessä. Ajoittain vedestä tulee myös tutkia antimoni ja arseeni. Vedenlaatua tulee seurata edellä mainittujen haitallisten aineiden osalta myös ampumarata-alueen pohjavesiputkista. Ampumarataalue tulee siivota ja alueella olevat rakennukset purkaa. Alueelle tulee asentaa kyltti, jossa kielletään ampuminen alueella. Alueelle kulku tulee estää puomein. Ruunaantien varressa oleva ampumarata-tienviitta tulee poistaa. Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Ruunaan vedenottamon säilyttäminen käyttökelpoisena on tärkeää. kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Vedenottamon käyttö helpottaa Ulkan Valkeiden ja Nälämön vedenottamoiden tilannetta, kun vedenottoa voidaan hajauttaa kaikkien ottamoiden kesken. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Vedenottamon siiviläputkikaivon alue on aidattava. Alueelle johtavan tien varressa oleva puomi on suljettava ja lukittava. Kuilukaivon ja vedenkäsittelylaitoksen alueelle johtavan tien portti on kunnostettava ja lukittava. kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011-

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavedenottamoiden raakaveden laatua tulee tehdä vuonna 1996 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Lyijytutkimuksia tulee jatkaa. Pohjaveden havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida vedenottamon vaikutusalue selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat Kaupunki, yritys, ELY-keskus (ympäristö) toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat jatkuvasti Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Maakuntaliitto Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtoineuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki

Sisältö 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Vuonislahden pohjavesialue 0742211... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamot... 3 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 4 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 5 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne... 5 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 6 1.1.8 Toimenpidesuositukset... 7 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset... 8 2.1 Asutus... 8 2.1.1 Öljysäiliöt... 8 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 9 2.1.3 Hautausmaat... 10 2.1.4 Vapaa-ajan alueet... 11 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 11 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset... 11 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 11 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 11 2.3 Rautatieliikenne... 12 2.3.1 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 12 2.4 Maa-ainestenotto... 13 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet... 13 2.5 Maa- ja metsätalous... 13 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous... 13 2.6 Muuntamot... 14 2.6.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot... 14 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta... 16 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta... 16 3.2 Toimenpidesuositukset... 18 Lähteet:... 19 Kartta 1 Pohjaveden havaintopisteet Kartta 2 Riskikohteita Liite 1 Toimenpideohjelma 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Vuonislahden pohjavesialue 0742211 Vuonislahden pohjavesialue sijaitsee Lieksassa noin 19 km kaupungin keskustasta etelään. Pohjavesialue on merkittävä Vuonislahden ja sen lähiseudun vedenhankinnassa. Vuonislahden pohjavesialue on luokiteltu selvityskohteeksi asiantuntija-arvion perusteella. Alueella on potentiaalisia riskitoimintoja, mutta pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Alueella on tärkeää turvata pohjaveden säilyminen jatkossa hyvänä. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Vuonislahden pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka I). Alueen kokonaispinta-ala on 0,5 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,29 km². Alueen antoisuuden arvioidaan olevan 250 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 60 % sadannasta. Vuonislahden pohjavesialue sijaitsee vesistön ympäröimällä, luodekaakkoissuuntaisella harjumuodostumalla. Pinnanmuodoiltaan alue on melko tasaista. Pohjavesialue rajoittuu suurelta osin Pieliseen ja Jauhiaiseen. Maa- ja kallioperä Harjumuodostuman luoteisosassa maa-aines on pääasiassa hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Rekiniemen alueella maaperä on kivistä hiekkaa ja hiekkaa. Pohjavesialueen keskiosissa materiaali on pääasiassa soraista hiekkaa. Alueen kallioperä on pääasiassa granodioriittigneissiä sekä migmatiittia. Pohjavesi Ympäröivä vesistö ja pohjavesi ovat lähes samassa tasossa. Yhteys pintavesistöön on ilmeisen hyvä, joten osa pohjavedestä saattaa muodostua rantaimeytymisen kautta. Alueella olevat lammet ovat voimakkaan maa-ainestenoton seurauksena syntyneitä pohjavesilampia. 1.1.2 Vedenottamot Vuonislahden vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa Rekiniemen alueella (Kuva 2). Vedenottamo on rakennettu vuonna 1989. Vedenottamolla on käytössä yksi siiviläputkikaivo. Vedenottamoalue ei ole aidattu. Vuonna 2009 Vuonislahden vedenottamolta otettiin vettä keskimäärin 16 m³/d (Kuva 1). Vesi suodatetaan alkaloivan hiekkasuodattimen läpi, jossa on kalkkikivi- 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 3

rouhekerros. Laitokselta lähtevälle vedelle on välitön desinfiointivalmius. Vedenottamolla ei ole käyttötarkkailua eikä käyttöhäiriöiden hälytysjärjestelmää. Poikkeustilanteissa vesihuolto voidaan järjestää kuljettamalla vettä säiliöautoilla muilta kaupungin vedenottamoilta. Kuva 1. Vuonislahden vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina 2000-2009. Tulevaisuudessa vesi tullaan todennäköisesti johtamaan Vuonislahden alueelle Lieksan keskustasta, jolloin alueen nykyinen vedenottamo jäisi varavedenottamoksi. Kuva 2. Vuonislahden vedenottokaivo. 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluepäätöstä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty pohjaveden ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 4

1.1.4 Pohjaveden laatu Vuonislahden vedenottamon raakaveden laatua on tutkittu viime vuosina vähän. Vuoden 2007 analyysitulokset on esitetty taulukossa 1. Tuloksissa näkyy kalkkikivirouheen vaikutus, sillä ph, alkaliteetti ja kokonaiskovuus ovat kaikki tavanomaisia arvoja hieman korkeammalla. Raakaveden hiilidioksidipitoisuus on kohtuullisen korkea. Taulukko 1. Vuonislahden vedenottamon raakaveden laatu 25.9.2007. Parametri Yksikkö 25.9.2007 Alkaliteetti mmol/l 1,6 Kok.kovuus mmol/l 0,92 ph 7 Hiilidioksidi mg/l 24 Kok. kolif. Bakt. pmy/100 ml 0 E.coli pmy/100 ml 0 Heterotrofinen pesäkeluku 22C pmy/ml 6 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueella on yhteensä 4 pohjaveden havaintoputkea. Kaikki putket ovat rautaputkia, josta ei saa luotettavaa vesinäytettä otettua. Muita pohjaveden havaintopaikkoja alueella ovat neljä pohjavesilammikkoa sekä kolme pohjavesikaivoa vedenottamokaivon lisäksi. 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Maakuntakaavassa Vuonislahden pohjavesialue on kokonaan merkitty osaksi isoa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Alueella ei ole voimassaolevia yleis- eikä asemakaavoja. Vuonislahden pohjavesialueella on useita merkittäviä maankäyttömuotoja (Taulukko 2, Kuva 3). Melkein kaksi kolmannesta pohjavesialueesta on vesistön tai metsän peitossa. Muita merkittäviä maankäyttömuotoja ovat loma- ja hajaasutus, virkistysalue sekä peltoviljely. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 5

Taulukko 2. Vuonislahden pohjavesialueen maankäyttö. pohjavesialue Vuonislahti muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 50 29 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 2,5 1,9 Loma-asutus [ha] 1,8 1,6 Peltoviljely [ha] 4,6 3,9 Metsätalous [ha] 13,3 10,8 Maa-ainestenotto [ha] 0 0 Vesistöt [ha] 17,9 1,9 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 5,1 4,1 Virkistysalue [ha] 4,3 4,3 Kuva 3. Vuonislahden pohjavesialueen maankäyttö. 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Ympäröivä vesistö ja pohjavesi ovat lähes samassa tasossa. Yhteys pintavesistöön on ilmeisen hyvä, joten osa pohjavedestä saattaa muodostua rantaimeytymisen kautta. Alueella on ollut aikaisemmin runsasta maa-ainestenottoa, jonka seurauksena alueelle on syntynyt useita matalia pohjavesilammikoita. Lampien ympäristöt ovat vesakoituneet. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Pohjavesialueen pohjoisosa on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 6

1.1.8 Toimenpidesuositukset Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen. Pohjavesialueelle tulee asentaa 1-2 muovista havaintoputkia, joista voidaan tarvittaessa ottaa vesinäyte. Pohjavesialueella oleville lammille tulee laatia kunnostussuunnitelma. Lammet ja niiden ranta-alueet tulee kunnostaa suunnitelman mukaisesti ympäristöön sopivaksi. Lampien peittämiselle ei ole todennäköisesti tarvetta. Lampien tilaa voi parantaa esimerkiksi syventämällä lampia. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Vuonislahden pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 7

2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Vuonislahden pohjavesialueella on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisteriin merkitty yksi öljysäiliö. Kyseessä on Helmikodin öljylämmityslaitos. Pohjavesialueella sijaitsee lisäksi ainakin yksi tilavuudeltaan 1-1,5 m³:n farmarisäiliö Jokelan tilan alueella. Öljysäiliörekisterissä ei ole tarkempia tietoja kohteista. Riskinarviointi Pohjavesialueella mahdollisesti sijaitsevat suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle. Erityisesti Helmikodin öljysäiliö sijaitsee vedenottamon kannalta riskialttiissa paikassa. Toimenpidesuositukset Lieksan kaupunki on lähettänyt öljysäiliökyselyt pohjavesialueilla oleville öljylämmitteisille kiinteistöille ja maatiloille. Vuonislahden pohjavesialueella sijaitsevien öljysäiliöiden tiedot (myös alueella oleva öljylämmityslaitos) on tarkistettava, kun öljysäiliökyselyjen tuloksia puretaan. Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Mikäli pohjavesialueelle kuitenkin rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä suoja-altailla, hälyttävällä vuodonilmaisjärjestelmällä sekä ylitäytönestimillä. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 8

2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella ei ole toistaiseksi viemäriverkostoa. Kaiken kaikkiaan pohjavesialueella sijaitsee 17 viemäriverkostoon liittymätöntä kiinteistöä. Näistä 3 on vakituisia asuntoja ja 11 vapaa-ajanasuntoja tai saunoja. Kymmenessä kohteessa ei ole vesivessaa ja kolmessa kohteessa vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Näistä harmaat jätevedet imeytetään imeytyskaivon, -kuopan tai sakokaivon kautta maahan. Pohjavesialueella sijaitsee yksi vesivessallinen kiinteistö, jolle on myönnetty jatkoaika jätevesijärjestelmän kunnostamiseen vuoteen 2013 mennessä. Kiinteistöllä on tällä hetkellä käytössä 3-osainen sakokaivojärjestelmä. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee Pielisen Helmikoti Rekiniemen alueella vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Hoitokotina oleva Helmikoti toimii entisissä Vuonislahden pappilan ja kyläkappelin tiloissa. Hoitokodin jätevedet johdetaan pienpuhdistamon jälkeen Jauhiaiseen. (Vuonislahden vesilaitos 2004) Taiteilijatalo ry rakentaa Vuonislahden Rekiniemessä omistamalleen tilalle (n. 6500 m²) Taiteilijatalo Hupelin, jossa taiteellinen työskentely ja tutkimustoiminta olisivat mahdollista. Taiteilijataloon rakennetaan kuvataiteen ja kirjallisuuden harjoittamiseen soveltuvat tilat, sekä tilat tutkimustoimintaan ja asumiseen. Talo sijaitsee vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Kaikki jätevedet tullaan johtamaan umpisäiliöön. (Vuonis.net 2010) Pohjavesialueen itäosassa sijaitsee matkailuperävaunualue SF-Caravan Pielisen-Karjala ry noin 400 metrin etäisyydelle vedenottamosta. Alue on perustettu vuonna 1982 entiseen soranottopaikkaan ja sen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Alueella muodostuvat jätevedet käsitellään kemiallis-biologisessa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet johdetaan Jauhiaisen rannassa olevaan imeytyskaivoon. (SF Caravan Pielisen Karjala ry. 2010) Riskinarviointi Alueella sijaitsee suurimmaksi osaksi vapaa-ajanasutusta, mutta myös muutamia vakinaisia asuntoja. Alueella muodostuvat jätevedet eivät arvioiden mukaan aiheuta välitöntä riskiä vedenottamon veden laadulle. Riski pohjaveden laadun huononemisesta on kuitenkin olemassa. Toimenpidesuositukset Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Lieksan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät olisi pitänyt kunnostaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Jäte- 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 9

vedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa ole. Vaihtoehtoisesti voidaan jätevedet johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonislahden alueelle tulee mahdollisuuksien mukaan rakentaa viemäriverkosto. 2.1.3 Hautausmaat Pohjavesialueella sijaitsee hautausmaa noin 600 metrin etäisyydellä vedenottamosta etelään. Hautausmaa on perustettu vuonna 1957 ja siellä on hautoja 171 kpl. Alueella tehdään nykyisin noin kaksi hautausta vuosittain. Lannoitteina käytetään vuosittain noin 80 litraa kanankakkaa, 10 kg pk-lannoitetta sekä Osmocote Eact 3-4 kk lannoitetta noin 0,8 litraa. Torjunta-aineena käytettävää Topsin M torjunta-ainetta ruiskutetaan 3-4 kertaa kesässä hoitohautojen kukille. Eviran mukaan kyseisen torjunta-ainevalmisteen käyttö on sallittua pohjavesialueilla. (Lieksan seurakunta 2010) Riskinarviointi Hautausmaasta ei arvioida aiheutuvan riskiä Vuonislahden vedenottamolle, sillä hautausmaa on ollut toiminnassa jo yli 50 vuotta ja hautausmaa sijaitsee kohtuullisen etäällä vedenottamosta. Hautaustoiminta alueella on vähäistä. Lannoitteiden käyttö hautausmaan hoidossa on niin ikään vähäistä eikä siitä katsota aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Myös torjunta-aineiden käyttömäärät ovat pieniä ja aineet pohjavesialueilla sallittuja. Maa ja Vesi Oy:n vuonna 1991 tekemän tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen hautausmaiden vaikutukset pohjaveteen ovat erittäin vähäiset (Maa ja Vesi Oy 1991). Toimenpidesuositukset Seurakunnan tulee tarkistaa hautausmaiden lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö vuosittain, ja pyrkiä minimoimaan käytetyt torjunta-ainemäärät ja lannoitettava pinta-ala. Seurakuntia tulee tiedottaa pohjavesialueiden pilaantumisriskeistä. Torjunta-aineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä torjunta-aineita. Listaus torjunta-ainevalmisteista, joiden käytölle pohjavesialueella on asetettu rajoituksia, löytyy Elintarviketurvallisuusviraston internet-sivuilta www.evira.fi. Sivuilta löytyy myös lista pohjavesialueilla sallituista aineista. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautausmaita eikä laajentaa nykyistä. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 10

2.1.4 Vapaa-ajan alueet Alueella on asuntovaunualue, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 2.1.2. Alueen yhteydessä on paljon erilaista vapaa-ajan toimintaa. Telttiniemen rannassa sijaitsee uimapaikka. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Vuonislahden pohjavesialueella sijaitsee tie nro 5071 (Vuonislahdentie) (Taulukko 3). Tie kulkee pohjois-eteläsuunnassa pohjavesialueen halki alueen länsireunaa pitkin. Tien liikennemäärät ovat kohtuullisen pieniä. Pohjavesisuojauksia ei ole tehty. Vuosina 2000-2009 tiellä on sattunut yksi raskaan liikenteen onnettomuus. Tien nopeusrajoitus on 50 km/h. Alueella on lisäksi hautausmaalle, asuntovaunualueelle sekä alueen asutusalueille johtavia yksityisteitä. Taulukko 3. Vuonislahden pohjavesialueella sijaitseva tiestö. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet 2000-2009 5071 141 13 III 0,08 790 Ei 1 KVL= Keskimääräinen vuorokausliikenne. RAS= Raskas liikenne. Pohjavesialue on merkitty kyltein tien 5071 varteen pohjavesialueen rajoilla. Kyltit ovat täysin valkeaksi haalistuneet ja asennettu vasten liikennettä. Lisäksi vedenottamolle johtavassa risteyksessä on pohjavesialuekyltti. 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Tien kunnossapitoluokka on III. Tienpidossa käytetään suolaa arviolta 0,08 t/km/a. Suolana käytetään kalsiumkloridia (CaCl2). Yksityisteitä ei suolata. 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Tie kulkee pohjaveden muodostumisalueen halki ja mahdolliset onnettomuustapaukset aiheuttavat vaaraa pohjaveden laadulle. Riskiä pienentää kuitenkin tien vähäinen liikennemäärä, etenkin raskaan liikenteen osalta. Tienpidossa käytet- 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 11

tävät suolamäärät ovat erittäin vähäisiä eikä vähäisestä suolauksesta ole todennäköisesti merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Vanhat haalistuneet pohjavesialuekyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3 Rautatieliikenne Alueella sijaitsee Joensuu-Kontiomäki rautatie. Rataosuuden pituus pohjavesialueella on 900 metriä. Rekiniemen tasoristeys sijaitsee pohjavesialueella yksityistien varressa. Tasoristeys on varustettu puolipuomeilla ja risteysmerkeillä. Radan kaarteiden vuoksi risteyksestä on osittain huonot näkemät kaikissa suunnissa. Radanvartta on raivattu vuonna 2008 näkemien parantamiseksi. Liikennevirasto ei ole inventoinut lisätietoja tasoristeyksestä Tasoristeysjärjestelmäänsä (Tasoristeys 2010). 2.3.1 Vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatiellä kuljetetaan sytyttävästi vaikuttavia aineita arviolta 100-500 tonnia viikossa ja muita vaarallisia aineita ja esineitä 0-10 tonnia viikossa. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2004) Riskinarviointi Vuonislahden pohjavesialueella rautatie voi aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Autoliikenne tasoristeysalueella on vähäistä. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueiden merkinnät tulee asentaa kaikkien pohjavesialueilla sijaitsevien ratojen varsiin, jotta ne voidaan ottaa radanpidossa ja mahdollisissa onnettomuustilanteissa huomioon. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää riittävästi koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueista ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuuksille tulee mahdollisuuksien mukaan radankunnostuksen yhteydessä tehdä myös pohjavesisuojauksia. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 12

2.4 Maa-ainestenotto 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueella ei ole yhtään voimassa olevaa maa-aineslupaa. Kuitenkin alueella on ennen ollut voimakasta maa-ainestenottoa. Pohjaveden muodostumisalueesta reilu kolmannes on maa-ainesten ottoaluetta. Paikoitellen ottotoiminta on ulottunut pohjaveden pinnan alle, mistä johtuen alueelle on muodostunut muutamia pohjavesilammikoita. Viime vuosina soranottotoimintaa ei ole enää jatkettu ja alue on päässyt metsittymään. Riskinarviointi Alueella ei ole enää maa-ainesten ottotoimintaa. Riskiä aiheuttavat vanhojen sorakuoppien pohjalla olevat pohjavesilammikot, joista on suora yhteys harjuun. Lammille tulee laatia kunnostussuunnitelmat ja lammet sekä niiden ranta-alueet tulee kunnostaa ympäristöön sopivaksi. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle ei tule myöntää uusia maa-aineslupia. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. 2.5 Maa- ja metsätalous 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueen eteläosassa on peltoviljelyä noin 5 ha:n alalla 660 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Pelloilla ei tiettävästi tehdä lietelannan levitystä. Tilalla ei ole eläinsuojaa. Pelloilla viljellään viljaa sekä perunaa ja vihanneksia. Vuonislahden pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myös- 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 13

kään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Pohjavesialueella olevasta peltoviljelystä ei todennäköisesti ole merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Pelto sijaitsee etäällä vedenottamosta eikä viljelyssä käytetä tiettävästi lietelantaa. Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymiä aineita. Listaus torjunta-ainevalmisteista, joiden käytölle pohjavesialueella on asetettu rajoituksia, löytyy kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisilta tai Elintarviketurvallisuusviraston internetsivuilta osoitteesta www.evira.fi. Sivuilta löytyy myös lista pohjavesialueilla sallituista aineista. 2.6 Muuntamot 2.6.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee pylväsmuuntamo 530 m etäisyydellä vedenottamosta (Taulukko 4). Muuntamo on rakennettu vuonna 1971 ja se sisältää 90 kg öljyä. Pohjavesisuojauksesta ei ole tietoa. Taulukko 4. Vuonislahden pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suoja-allas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon 1 2408 1971 50 90 Pylväs Ei tietoa Kyllä 530 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 14

Riskinarviointi Muuntamo voi rikkoutumistapauksessa aiheuttaa pohjavedelle vaaraa. Vedenottamoon nähden muuntamo sijaitsee kuitenkin kohtuullisen etäällä. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevalle muuntamolle on mahdollisuuksien mukaan tehtävä pohjavesisuojaukset tai vaihtaa muuntamo suoja-altaalla varustettuun puistomuuntamoon. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 15

3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua ei tehdä pohjavesialueella. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä. Verkostovettä tutkitaan kyläkaupan verkostovedestä 2 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta. (Taulukko 5) Lisäksi kerran neljässä vuodessa tehdään kattavampi jaksottainen analyysi. Käyttötarkkailuna tutkitaan kaksi kertaa vuodessa vedenottamolta lähtevästä vedestä koliformiset bakteerit, kokonaisbakteerit ja syövyttävyys. (Vuonislahden vesilaitos 2004) (*Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % rajaarvosta v. 2006. ) 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 16

Taulukko 5. Vuonislahden vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma. Analyysi Käyt.tark lähtevä vesi 2 krt/v Jatkuva valvonta verkostosta 2 krt/v Jaksottainen valv. lähtevä vesi 1 krt/ 4 v Haju Maku Sameus Väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Jaksottainen valvonta verkosto 1 krt / 4 v Pesäkkeiden lukumäärä 22C Syövyttävyys Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt * * Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni * yht. Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) * Happi Kokonaiskovuus Torjunta-aineet 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 17

3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamojen käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakavedestä tulisi tehdä kerran vuodessa laajempi analyysi. Analyysivalikoimaan tulisi lisätä jo tutkittujen parametrien lisäksi ainakin sameus, väri, TOC, sulfaatti, kloridi, sähkönjohtavuus sekä typen yhdisteet. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesihuoltolaitoksen raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 18

Lähteet: Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Lieksan seurakunta. 2010. Tiedonanto sähköpostilla, 25.3.2010. Leo Sutinen, Lieksan seurakunnan seurakuntapuutarhuri. Liikenne- ja viestintäministeriö 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002. Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN 951-723-733-2. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. 2010a. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla. 8.2.2010. Urho Turunen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. 2010b. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla. 10.2.2010. Urho Turunen. SF Caravan Pielisen Karjala ry. 2010. www.pielisenkarjala.fi. Sivuilla käyty 11.3.2010. Tasoristeys. 2010. Rekiniemen tasoristeyksen tiedot. www.tasoristeys.fi. Sivuilla käyty 11.3.2010. Vuonis.net. 2010. www.vuonis.net. Sivuilla käyty 11.3.2010. Vuonislahden vesilaitos. 2004. Vuonislahden vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos. 2000. Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 5. Vuonislahden pohjavesialueen 0742211 suojelusuunnitelma 19

Vuonislahti 0742211 1:10 000 Kartta 1 Pohjaveden havaintopisteet 0 250 500 m K 103 Kk 95,74 HP 1 Pp 97,84 3 HP 10 3 + + + 3 K 101 Kk 97,30 HP 9 HP 4 K 012 Kk 100,23 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Maanmittauslaitos Varsinaisen muodostumisalueen raja lupanro 60/MML/10 +Havaintoputki 3 Kaivo ± Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Vuonislahti 0742211 Kartta 2 Riskikohteita 1:10 000 0 250 500 m #* GF d #* Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja GF Liikenneonnettomuus #* Öljysäiliö d Pylväsmuuntamo Viemäriverkostoon kuulumaton kiinteistö± Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/10 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

TOIMENPIDEOHJELMA VUONISLAHTI Lieksa SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vuonislahden pohjavesialueella sijaitsevien öljysäiliöiden tiedot on tarkistettava, kun Lieksan kaupungin lähettämien öljysäiliökyselyjen tuloksia puretaan. Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja jatkuvasti Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). kunnan tekninen toimi, pelastuslaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 Myös Helmikodin öljylämmityslaitoksesta tarkemmat tiedot jatkuvasti Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Suositus vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista. kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti MRL 57 a Uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yleiset toimenpidesuositukset Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2010- Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Kiinteistöjen omistaja/ haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen Kiinteistön omistaja/haltija Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010- Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti) kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Viemäriverkoston laajennus koko pohjavesialueelle kunta Pohjois-Karjalan ELY 2011- Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet ohjattava Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ 2010-2014 VN asetus 542/2003, Ympäristönsuojelulaki 8 pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön ympäristönsuojeluviranomainen Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmien päivitys Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003, Ympäristönsuojelumääräykset 2006 Kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Yleiset toimenpidesuositukset Uusia ylivuotoaltaattomia jätevedenpumppaamoja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Vanhoille pumppaamoille saneerauksen yhteydessä rakennettava ylivuotosäiliöt. kunta Pohjois-Karjalan ELY jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden kunta Pohjois-Karjalan ELY jatkuvasti virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Jätevesien maahanimeyttäminen pääsääntöisesti kielletty Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. ympäristönsuojeluviranomainen Muut asutukseen liittyvät Hautausmaan lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön tarkistus vuosittain. Seurakuntaa tulee tiedottaa pohjavesialueiden pilaantumisriskeistä. Torjunta-aineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä torjunta-aineita. seurakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2011- Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Liikenne, tien- ja kadunpito, rautatie: Vanhat haalistuneet pohjavesialuekyltit tulee vaihtaa uusiin. kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesialueiden merkinnät radan varteen. Ratahenkilökunnalle tulee kunnan vesihuoltolaitos, Liikennevirasto, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus järjestää riittävästi pohjavesikoulutusta. Rataosuuksille tulee mahdollisuuksien mukaan radankunnostuksen yhteydessä tehdä pohjavesisuojauksia. (ympäristö) (ympäristö) Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa tarvittaessa kunnostusten yhteydessä. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Ei uutta yritystoimintaa alueelle, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Ympäristölupaviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen, kaavoitusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti jatkuvasti Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti jatkuvasti Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen jatkuvasti Ei jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Ei autojen pesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Toimittaessa vedenottamoiden läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa oman toimintansa mahdollisten vaikutuksien arviointia vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen jatkuvasti Maa-ainestenotto: Pohjavesialueelle ei tule myöntää uusia maa-aineslupia. kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen Maa- ja metsätalous Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymiä aineita. Torjuntaaineiden käytön minimointi. Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohja-vesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat tilojen omistajat tilojen omistajat tilojen omistajat Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen tilojen omistajat, rakennusvalvontaviranomainen maa-aineslupien valvonnasta vastaava, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti mahd.pian jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti POSKI, SOKKA www.evira.fi Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueella oleville pelloille lannan, virtsan, jätevesilietteen ja säiliörehun puristusnesteiden levittäminen on kielletty lukuun ottamatta kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metrin suojavyöhyke. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevalle muuntamolle on mahdollisuuksien mukaan tehtävä pohjavesisuojaukset tai vaihtaa muuntamo suojaaltaalla varustettuun puistomuuntamoon. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjavesialueelle tulee asentaa 1-2 muovista havaintoputkia, joista voidaan tarvittaessa ottaa vesinäyte. Pohjavesialueella oleville lammille tulee laatia kunnostussuunnitelma. Lammet ja niiden ranta-alueet tulee kunnostaa ympäristöön sopivaksi. tilojen omistajat tilojen omistajat metsänomistajat metsänomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, jatkuvasti Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunta, maanomistaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä www.evira.fi 2011- Esim. ruoppaus, rantojen perkaus. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakavedestä tulisi tehdä kerran vuodessa laajempi analyysi. Analyysivalikoimaan tulisi lisätä jo tutkittujen parametrien lisäksi ainakin sameus, väri, TOC, sulfaatti, kloridi, sähkönjohtavuus sekä typen yhdisteet. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjaveden havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti avainsarjaan Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010-2011 Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat jatkuvasti Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida vedenottamon vaikutusalue selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kaupunki, yritys, ELY-keskus (ympäristö) toiminnanharjoittaja VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtoineuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti pohjavesialueiden ulkopuolella. Maakuntaliitto Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki

Sisältö 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Viekin pohjavesialue 0742202... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamot... 4 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 5 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 5 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne... 5 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 6 1.1.8 Toimenpidesuositukset... 7 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset... 8 2.1 Asutus... 8 2.1.1 Öljysäiliöt... 8 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 8 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 9 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset... 9 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 9 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 9 2.3 Maa-ainestenotto... 10 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet... 10 2.4 Maa- ja metsätalous... 10 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous... 10 2.5 Muuntamot... 12 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot... 12 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta... 13 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta... 13 3.2 Toimenpidesuositukset... 15 Lähteet:... 16 Kartta 1 Pohjavedentarkkailu Kartta 2 Riskikohteita Liite 1 Toimenpideohjelmataulukko 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Viekin pohjavesialue 0742202 Viekin pohjavesialue sijaitsee Lieksassa noin 25 km kaupungin keskustasta luoteeseen olevalla Hallakorven alueella. Pohjavesialue on merkittävä Hallakorven lähiseudun vedenhankinnassa. Pohjavesialueella on pohjavedelle riskiä aiheuttavia tekijöitä, joista merkittävin lienee alueella oleva maatalous. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Viekin pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 0,87 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,4 km². Alueen antoisuuden arvioidaan olevan 300 m³/d. Viekin pohjavesialue on luode-kaakkoissuuntainen ja sijaitsee matalalla harjumuodostumalla, josta on tapahtunut jonkin verran maa-ainestenottoa. Alue rajoittuu luoteisosassa tiehen ja eteläosassa paikoin soihin. Maaston korkeusmuodot vaihtelevat tasolla 99,6-120. Korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen kaakkoisosissa. Maa- ja kallioperä Harjun kaakkoisosa on leveämpi ja kerrospaksuudet pohjavesipinnan yläpuolella ovat paksummat, kun taas luoteisosa on kapeampi ja kerrospaksuudet pohjavesipinnan yläpuolella ovat vähäiset. (Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri 1993) Pohjavesialueen matalan selänteen maaperä on hyvin vettä johtavaa karkeaa ja soraista hiekkaa. Peltojen kohdalla selänne on noin metrin paksuisen silttikerroksen peittämä. Nykyisen vedenottamon kohdalla maaperä on hyvin vettä läpäisevää kivistä hienoa soraa ja karkeaa hiekkaa. Pohjavesialueen eteläpuoli on kohtalaisen lajittunutta, paikoin kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Itä- ja eteläpuolella on moreenipeitteisiä kalliomäkiä. Alueesta ei ole saatavilla maaperäkarttaa. Pitkittäisharju on syntynyt kallioruhjeeseen ja harjuaines on kerrostunut kalliopainanteeseen. Alueen kallioperä on pääasiassa mm. granodioriittigneissiä sekä migmatiittia. Pohjavesi Pohjaveden luonnollinen virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Vettä purkautuu harjun länsipuolella olevaan Lähdeojaan. Vettä purkautuu myös harjun keskellä Lehtolan talon kohdalla. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 3

1.1.2 Vedenottamot Hallakorven vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa entisellä soranottoalueella. Vedenottamolle on rakennettu siiviläputkikaivo vuonna 1997 (Kuva 2). Kaivon lähialuetta ei ole aidattu. Vuonna 2009 Viekin vedenottamolta otettiin vettä keskimäärin 43 m³/d (Kuva 1). Vesi suodatetaan hiekkasuodattimien läpi, joissa on alkaloivaa magno dol -kalkkikivirouhetta. Laitokselta lähtevälle vedelle on välitön desinfiointivalmius. Vedenottamolla on käyttöhäiriöiden hälytysjärjestelmä ja ottamolla käydään tarkastuskäynnillä kerran kuukaudessa. Poikkeustilanteissa vesihuolto voidaan järjestää kuljettamalla vettä säiliöautoilla muilta kaupungin vedenottamoilta tai ottamalla käyttöön varavedenottamo. Kuva 1. Hallakorven vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina 2000-2009. Kuva 2. Viekin vedenottamon siiviläputkikaivo. Alueen vanha vedenottamo sijaitsee uudesta ottamosta noin 200 metriä luoteeseen. Tämä kuilukaivo on nykyisin varavedenottamona. Vedenottamossa ilmeni bakteereja kevättulvien ja pitkäaikaisten sateiden aikana. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että vedenottamon lähellä luoteispuolella pohjavedenpinta nousee ylemmäksi kuin kaivossa. Tällöin luonnollinen pohjaveden virtaussuunta muuttuu kaakkoon päin ja pelloilta pääsee pohjaveteen bakteereja, jotka kulkeutuvat kaivoon. Toinen mahdollinen syy saattoi olla kaivon kansirakenteissa. (Pohjois- Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri 1993) 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 4

1.1.3 Suoja-aluepäätökset Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluepäätöstä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty vedenottamon ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. 1.1.4 Pohjaveden laatu Viekin vedenottamon raakaveden laatutulokset vuosilta 2007-2009 on esitetty taulukossa 1. Tuloksista huomataan, että vesi on lievästi hapanta: ph-arvo on keskimäärin 6,6. Myös alkaliteetin ja kovuuden arvot ovat pieniä. Veden hiilidioksidipitoisuus on kohtalainen. Nitraattia ja nitriittiä on tutkittu kahteen otteeseen ja kaikilla näytteenottokerroilla tulokset ovat olleet alle määritysrajojen. Taulukko 1. Viekin vedenottamon raakaveden laatu vuosina 2007-2009. Parametri Yksikkö n Ka Md Min Ma Lämpötila C 6 5,6 6 4,5 6 Alkaliteetti mmol/l 8 0,21 0,21 0,19 0,24 Kok.kovuus mmol/l 8 <0,15 <0,15 <0,15 0,16 ph 8 6,6 6,6 6,4 7 Hiilidioksidi mg/l 6 8,4 8,4 7 10 Nitraatti typpenä µg/l 2 150 150 <100 <200 Nitriitti typpenä µg/l 2 8 8 <6 <10 Kok. kolif. bakt. pmy/100 ml 10 0 0 0 0 E.coli pmy/100 ml 10 0 0 0 0 Heterotrofinen pesäkeluku 22C pmy/ml 10 1 1 0 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Viekin pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 11 pohjaveden havaintoputkea, joista nykyisin kolme on mukana vedenottamon tarkkailussa. Putket sijaitsevat pohjavesialueen luoteisosassa sekä siiviläputkikaivon vieressä. Kaikki tarkkailussa olevat putket ovat muoviputkia. Aikaisemmin tarkkailussa on ollut myös Lehtolan alueella sijainnut muoviputki, joka ei ole enää käyttökunnossa. 1.1.6 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Maakuntakaavassa Viekin pohjavesialueelle ei ole esitetty aluevarauksia. Alueella ei ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Viekin pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee maa- ja metsätalous kattaen noin 95 % koko pohjavesialueesta (Kuva 3, Taulukko 2). Alueella on lisäksi mm. haja-asutusta sekä maa-ainesten ottoalueita. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 5

Taulukko 2. Viekin pohjavesialueen maankäyttö. pohjavesialue Vieki muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 87 40 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 1,4 1,4 Loma-asutus [ha] 0,8 0,8 Peltoviljely [ha] 28 6,9 Metsätalous [ha] 53,6 29,8 Maa-ainestenotto [ha] 1,6 1,6 Vesistöt [ha] 0 0 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 1,3 0 Virkistysalue [ha] 0 0 Kuva 3. Viekin pohjavesialueen maankäyttö. 1.1.7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen eteläosissa sijaitsevat suot toimivat todennäköisesti pohjaveden purkautumispaikkoina. Pohjavesialueen keskiosissa sijaitsee kirkasvetinen lähde (Kuva 4). Alueella ei ole luonnonsuojelualueita. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 6

Kuva 4. Pohjavesialueella Lehtolan alueella sijaitseva kirkasvetinen lähde. 1.1.8 Toimenpidesuositukset Siiviläputkikaivon alue tulee aidata ja vieressä sijaitseva hiekkatie tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää kauemmaksi kaivosta. Asiasta tulee käydä neuvotteluja maanomistajan kanssa. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kaupungin vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Viekin pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa. Mikäli pohjavesialueelle sijoitetaan teollisuutta, niin tällöin aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Pohjavesialueelle suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 7

2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Viekin pohjavesialueella ei ole Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisteriin merkittyjä öljysäiliöitä (Tilanne 8.2.2010). Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevalla maatilalla on käytössä kaksi farmarisäiliötä. Toinen säiliöistä on noin 10-15 vuotta vanha ja tilavuudeltaan 2150 l. Toinen säiliö on vanhempi ja tilavuudeltaan samaa luokkaa. Säiliöillä ei ole suoja-altaita eikä niissä todennäköisesti ole kaksoisvaipparakenteita. Riskinarviointi Pohjavesialueella olevat suojaamattomat öljysäiliöt voivat aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle mikäli maaperään pääsee öljyä. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevat farmarisäiliöt tulee tarkistaa Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten vaatimusten mukaisesti. Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Mikäli pohjavesialueelle kuitenkin rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä suoja-altailla, hälyttävällä vuodonilmaisjärjestelmällä sekä ylitäytönestimillä. Käytöstä poistetut maanalaiset öljysäiliöt täyttöputkineen tulee poistaa kiinteistöiltä. Öljysäiliöiden poistosta tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen poistovelvoitteesta, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella sijaitsee yhteensä kolme asuinrakennusta, joista kaksi on kompostikäymälöillä varustettuja vapaa-ajanasuntoja. Maatilan yhteydessä sijaitsevan asuinrakennuksen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Rakennukselta on matkaa vedenottamolle noin 750 m. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 8

Riskinarviointi Jätevesistä ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä vedenottamon veden laadulle. Pohjavesialueen keskiosissa sijaitsevissa vapaa-ajanasunnoissa muodostuu vain vähäisiä määriä jätevesiä. Pohjavesialueen pohjoisosassa olevan kiinteistön jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Pohjaveden virtaussuunta alueella on vedenottamosta poispäin. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Viekin pohjavesialueella sijaitsee tie nro 5260 (Viekintie) (Taulukko 3). Tie sijaitsee pohjavesialueen ulkorajalla luoteisosassa noin 460 metrin matkalla. Tien liikennemäärät ovat kohtuullisen pieniä ja tiellä liikkuu pääasiassa henkilöliikennettä. Pohjavesisuojauksia ei ole tehty. Vuosina 2000-2009 tiellä ei ole sattunut yhtään liikenneonnettomuutta. Alueella on myös useita pienempiä teitä, mitkä johtavat vedenottamo-, soranotto- ja peltoalueille. Tien pituus pv-alueella (km) Taulukko 3. Viekin pohjavesialueella sijaitseva tiestö. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet 2000-2009 5260 222 12 III 0,08 460 Ei - KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. Pohjavesialue on merkitty pohjavesialueen läpi kulkevan tien varteen ainakin neljällä kyltillä. Osa kylteistä on hyväkuntoisia ja osa haalistuneita. Kyltit on asetettu liikennettä vasten. Viekintien varrella ei ole pohjavesialuekylttejä. 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Tien kunnossapitoluokka on III. Tienpidossa käytetään suolaa arviolta 0,08 t/km/a. Suolana käytetään kalsiumkloridia (CaCl2). 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Tie sijaitsee pohjavesialueen ulkorajalla etäällä vedenottamosta. Tienpidossa käytetään suolaa vain satunnaisesti eikä vähäisestä suolauksesta ole todennäköisesti merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 9

Toimenpidesuositukset Haalistuneet pohjavesialuekyltit tulee vaihtaa uusiin. Pohjavesialueen rajat tulee merkitä kyltein Viekintien varteen. 2.3 Maa-ainestenotto 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Alueella ei ole yhtään voimassa olevaa maa-aineslupaa. Kuitenkin alueella on ollut pienimuotoista maa-ainesten ottotoimintaa jo 1970-luvulta alkaen. Nykyisin alueella tapahtuu kotitarveottoa eikä toiminnalla ole maa-aineslupaa. Kotitarveotosta ei ole tullut maa-aineslain mukaisia ilmoituksia valvontaviranomaiselle. Riskinarviointi Alueella ei ole laajamittaista maa-ainesten ottotoimintaa. Kotitarveottoalue sijoittuu alueella olevan siiviläputkikaivon kannalta erittäin riskialttiille paikalle. Kulkureitti ottoalueelle sijaitsee siiviläputkikaivon välittömässä läheisyydessä. Toimenpidesuositukset Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa, murskaustoimintaa eikä asfalttiasemien perustamista. Kulku kotitarveottoalueelle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää kauempaa siiviläputkikaivosta. Asiasta tulee käydä neuvotteluja maanomistajan kanssa. Kotitarveotosta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jos otettava maaainesmäärä ylittää ko. kohteessa 500 m³. 2.4 Maa- ja metsätalous 2.4.1 Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueen länsi- ja luoteisosassa sijaitsee peltoa yhteensä n. 24 hehtaaria. Lähimmillään peltoa sijaitsee noin 160 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Pelloilla käytetään lannoitteita sekä lietelantaa. Torjunta-aineena käytetään Epress merkkistä torjunta-ainetta, joka on pohjavesialueella sallittu aine. Lietelannan, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttömäärät vaihtelevat. Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee eläinsuoja ja lietelantala noin 800 metrin etäisyy- 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 10

dellä vedenottamosta. Osa pohjavesialueiden pelloista on laitumena. Peltojen keskellä sijaitsevasta pohjavesiputkesta HP 24 tutkittiin torjunta-aineiden pitoisuudet marraskuussa 2010. Näytteessä ei havaittu määritysrajojen ylittäviä torjunta-aineiden pitoisuuksia. Viekin pohjavesialue on osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Pohjavesialueella olevasta peltoviljelystä voi aiheutua riskiä pohjaveden laadulle. Peltoa sijaitsee sekä pohjaveden muodostumisalueella että sen ulkopuolella. Pelloilla käytetään lannoitteita, lietelantaa sekä torjunta-aineita. Entisen kuilukaivon vedessä on kesällä 1992 havaittu bakteeripitoisuuden nousua, jonka yhtenä mahdollisena lähteenä on ollut peltoviljely. Mikäli pohjaveden virtaussuunta peltojen alueella on paikoin kohti vedenottamoa, suurenee riski huomattavasti. Peltoviljelyn riskiä pienentää todennäköisesti maaperän pintakerroksissa olevan silttikerroksen pidättävä vaikutus. Torjunta-aineita ei havaittu marraskuussa 2010 pohjavedestä otetussa näytteessä. Alueella nykyisin käytettävät torjunta-aineet ovat pohjavesialueilla sallittuja. Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Maatalouden vaikutusta pohjaveteen tulee tutkia. Pohjavesialueen keskellä olevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee ottaa vesinäyte, josta analysoidaan typen yhdisteet, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti sekä CODMn. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 11

Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli pohjavesitutkimusten perusteella voidaan todeta pohjaveden laadun heikentyneen maatalouden vuoksi. Lietelantaa voidaan levittää kohtuullisia määriä, mikäli pohjaveden laadussa ei havaita poikkeamia. Tällöin toiminnanharjoittajan tulee hakea poikkeamislupa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä. Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymiä aineita. Listaus torjunta-ainevalmisteista, joiden käytölle pohjavesialueella on asetettu rajoituksia, löytyy kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisilta tai Elintarviketurvallisuusviraston internet-sivuilta osoitteesta www.evira.fi. Sivuilta löytyy myös lista pohjavesialueilla sallituista aineista. 2.5 Muuntamot 2.5.1 Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjavesialueella sijaitsee yhteensä kaksi pylväsmuuntamoa. (Taulukko 4) Toinen muuntamoista sijaitsee Lehtolan tilan alueella ja toinen pohjavesialueen luoteisreunassa. Kummassakin muuntamossa on öljyä 90 kg eikä pohjavesisuojauksista ole tietoa. Taulukko 4. Viekin pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Malli Teho kva Öljyä (kg) Suoja-allas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon 1 5981 1982 50 90 Pylväs Ei tietoa Kyllä 350 2 1365 1991 50 90 Pylväs Ei tietoa Ei 980 Riskinarviointi Muuntamot voivat rikkoutumistapauksissa aiheuttaa pohjavedelle vaaraa. Muodostumisalueella sijaitseva muuntamo on selkeästi riskialttiimpi verrattuna pohjavesialueen rajalla sijaitsevaan muuntamoon, josta ei arvioida olevan suurta riskiä. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitsevalle muuntamolle tulisi tehdä pohjavesisuojaukset tai vaihtaa muuntamo suoja-altaalla varustettuun puistomuuntamoon. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 12

3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjavesialueella tehdään pohjaveden määrällistä tarkkailua yhteensä kolmesta havaintoputkesta. Putket sijaitsevat pohjavesialueen luoteisosassa sekä siiviläputkikaivon vieressä. Aikaisemmin tarkkailussa on ollut myös Lehtolan alueella sijainnut muoviputki, joka ei ole enää käyttökunnossa. Taulukko 5. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu HP 23 HP 24 HP 26 joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä. Verkostovettä tutkitaan 2 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta (jatkuva valvonta). (Taulukko 6) Lisäksi kerran neljässä vuodessa tehdään kattavampi analyysi (jaksottainen seuranta) lähtevästä vedestä sekä verkostovedestä. Käyttötarkkailuna tutkitaan kolme kertaa vuodessa vedenottamoon tulevasta ja lähtevästä vedestä koliformiset bakteerit, kokonaisbakteerit 22 C ja syövyttävyys. Molemmista vedenottamon kaivosta määritetään kerran vuodessa koliformiset bakteerit, E.coli, pesäkeluku 22 C, nitriitti ja nitraatti. (Viekin vesiosuuskunta 2008) 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 13

Taulukko 6. Viekin vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma. Analyysi Raakavesi 1 krt/ v Jatkuva valvonta verkostosta 2 krt / v Jaksottainen valvonta lähtevästä vedestä 1 krt / 4 v Jaksottainen valvonta verkostosta 1 krt / 4 v Haju Maku Sameus väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä 22C Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli * Nitraatti Torjunta-aineet, yht. Polysykliset aromaattiset * * hiilivedyt Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni * yht. Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) Kok. kovuus * Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % raja-arvosta v. 2006. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 14

3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamojen käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakavedestä tulisi tehdä kerran vuodessa laajempi analyysi. Analyysivalikoimaan tulee kuulua jo tutkittavien parametrien lisäksi kloridi, sähkönjohtavuus, typen yhdisteet, sulfaatti ja sameus. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä huomioiden kuitenkin alueen ottomäärä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun- ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesihuoltolaitoksen raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Lieksan kaupungin lisäksi Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 15

Lähteet: Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Liikenne- ja viestintäministeriö. 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002. Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN 951-723-733-2. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. 2006. Ympäristöohje. 11.9.2006. Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri. 1993. Viekin pohjavesitutkimus, Lieksa. Eero Liimatta. Viekin vesiosuuskunta. 2008. Viekin vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma 2009-2013. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos. 2000. Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 6. Viekin pohjavesialueen 0742202 suojelusuunnitelma 16

Vieki 0742202 Pohjavedentarkkailu Kartta 1 + HP 23 Pp 104,12 Vp 97,79 (6.5.2010) + HP 24 Pp 102,64 Vp 99,37 (6.5.2010) ' Lähde * HP 26 Pp 101,77 Vp 98,80 (6.5.2010) + & Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja virtaussuunta &Pohjaveden +Havaintoputki * Lähde Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 0 250 500 m 1:10 000 Havaintoputki-merkinnät: HP 23 = Havaintoputken numero Pp 95,5 = Putken pään korkeus Vp 91,5 = Veden pinnan korkeus (6.5.2010) = Mittauspäivä Sininen= Havaintoputki Vihreä= Lähde ± Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Vieki 0742202 Riskikohteita Kartta 2 d 1365 #* Eläinsuoja, lietelantala d 5981 Kotitarveottoa Peltoviljelyä Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Viemäriverkostoon kuulumaton kiinteistö d Pylväsmuuntamo #* Öljysäiliö 0 250 500 m ± 1:10 000 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

TOIMENPIDEOHJELMA VIEKI Lieksa SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjavesialueella sijaitsevat farmarisäiliöt tulee tarkistaa Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten vaatimusten mukaisesti. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yleiset toimenpidesuositukset Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus) Uusien kiinteiden yli 1,5 m³:n polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. Tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Kiinteistöjen omistaja/ haltija pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen jatkuvasti Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). 2011- Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräykset 2006. 2010- Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Yli 1,5 m³:n polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Yli 15 vuotta ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöönotetut säiliöt sekä säiliöt, joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Kiinteistöjen omistaja/ haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010- Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti) Suositus vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti MRL 57 a Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia Kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, jatkuvasti Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä kemikaaleja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Yleiset toimenpidesuositukset Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmien päivitys Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 VN asetus 542/2003, Ympäristönsuojelulaki 8 Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2010-2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003, Ympäristönsuojelumääräykset 2006, Kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Jätevesien maahanimeyttäminen pääsääntöisesti kielletty Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Muut asutukseen liittyvät Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. jatkuvasti Maatiloille ja kiinteistöille lähetetty kysely- ja ohjeistuskirje v. 2010 Liikenne, tien- ja kadunpito: Haalistuneet pohjavesialuekyltit tulee vaihtaa uusiin. Pohjavesialueen rajat tulee merkitä kyltein tien 5260 varteen. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011-

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Ei uutta yritystoimintaa alueelle, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristölupaviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen, kaavoitusviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen jatkuvasti Ei jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Ei autojen pesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Toimittaessa vedenottamoiden läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa oman toimintansa mahdollisten vaikutuksien arviointia vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen jatkuvasti Maa-ainestenotto: Luonnontilaisille alueille uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Kulku kotitarveottoalueelle tulisi järjestää kauempaa siiviläputkikaivosta. Asiasta tulee neuvotella maanomistajan kanssa. kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen lupaviranomainen maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti maanomistaja, kunta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 2011- Kotitarveotosta ilmoittaminen MAL:n mukaisesti maanomistaja maa-aineslupia valvova viranomainen tarvittaessa Yleiset toimenpidesuositukset Polttoainesäiliöt on suojattava ja sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna imeytysainetta. Murskauslaitteiston tulisi olla sähköllä toimiva. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti POSKI, SOKKA jatkuvasti Maa-aineslaki 3 Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan toiminnnanharjoittaja jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian pohjavesialueen ulkopuolelle. Ottamisalueen ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi. toiminnnanharjoittaja Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia. Ottoalueella tulee järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille ottamisen edetessä. Ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti Ottoalueille on asennettava ainakin yksi havaintoputki. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa ja laatua ennen ottotoiminnan aloitusta, oton aikana ja ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen (laatutulokset). toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain ottamisen aikana. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä. toiminnanharjoittaja maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) mahd.pian

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Maa-ainesten ottajilta tulee edellyttää omaa laatujärjestelmää, jossa toiminnanharjoittaja, kunnan maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus jatkuvasti on mm. varauduttu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. ympäristösuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) (ympäristö) Koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille. Maa- ja metsätalous Pohjavesialueen keskellä olevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee ottaa vesinäyte, josta analysoidaan typen yhdisteet, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti sekä CODMn. Viekin pohjavesialueella olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli pohjavesitutkimusten perusteella voidaan todeta pohjaveden laadun heikentyneen maatalouden vuoksi. Lietelantaa voidaan levittää kohtuullisia määriä, mikäli pohjaveden laadussa ei havaita poikkeamia. Tällöin toiminnanharjoittajan tulee hakea poikkeamislupa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,ely-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) maa-aineslupia valvova viranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Suojelusuunnitelman seurantaryhmä, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti 2011 2010 Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymiä aineita. Torjuntaaineiden käytön minimointi. Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. tilojen omistajat Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvontaviranomainen tilojen omistajat, rakennusvalvontaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti www.evira.fi Ympäristölupaviranomainen jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueella oleville pelloille lannan, virtsan, jätevesilietteen ja säiliörehun puristusnesteiden levittäminen on kielletty lukuun ottamatta kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metrin suojavyöhyke. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Muuntamot Pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitsevalle muuntamolle tulisi tehdä pohjavesisuojaukset tai vaihtaa muuntamo suoja-altaalla varustettuun puistomuuntamoon. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle tilojen omistajat tilojen omistajat metsänomistajat metsänomistajat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7 jatkuvasti Ympäristönsuojelumääräykset 2006. neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus jatkuvasti www.evira.fi neuvonta Metsänhoitoyhdistys, jatkuvasti Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) ympäristönsuojeluviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, jatkuvasti Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jatkuvasti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy jatkuvasti Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Siiviläputkikaivon alue tulee aidata ja vieressä sijaitseva hiekkatie tulisi kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 siirtää kauemmaksi kaivosta. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu

Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakaveden laaduntarkkailua tulee tehostaa. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakavedestä tulisi tehdä kerran vuodessa laajempi analyysi. Analyysivalikoimaan tulee kuulua jo tutkittavien parametrien lisäksi kloridi, sähkönjohtavuus, typen yhdisteet, sulfaatti ja sameus. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Pohjaveden havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti avainsarjaan Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2010-2011 Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kaupunki, toimenharjoittajat jatkuvasti Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida vedenottamon vaikutusalue selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) Kaupunki,yritys,ELY-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa asutusta kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) jatkuvasti YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston suojelu Maakuntaliitto päätös 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi jatkuvasti Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä jatkuvasti kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011- Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2011 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus Lieksan kaupunki

Sisällysluettelo 1 Suunnitelma-alue... 3 1.1 Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue 0742204... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamot... 4 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 5 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 5 1.1.6 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit seka pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 6 1.1.7 Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne... 6 2 Riskitoiminnot... 8 2.1 Asutus... 8 2.1.1 Öljysäiliöt... 8 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 8 2.2. Liikenne, tien- ja kadun pito... 8 2.3 Yritystoiminta... 8 2.4 Maa-ainestenotto... 8 2.5 Maa- ja metsätalous... 8 2.6 Muuntamot... 9 2.7 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 10 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta... 11 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta... 11 Lähteet... 13 Kartta 1 Kartta 2 Pohjavedentarkkailu Riskikohteita 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 2

1 Suunnitelma-alue 1.1 Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue 0742204 Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue sijaitsee noin 23 kilometriä Lieksan keskustaajamasta pohjoiseen. Pohjavesialue on asumatonta seutua, eikä alueella ole merkittäviä pohjavettä vaarantavia toimintoja. Pohjavesialue sijaitsee Terva- ja Niittysärkän muodostamalla alueella, joka rajoittuu länsiosiltaan Niittyjärveen ja -lampeen. Alueen eteläpuolella raja noudattelee pääpiirteittäin Häähnijokea ja Niittykoskea, idässä Tervalampia ja pohjoisessa Ohta- ja Pahavaaran alueita. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,54 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,09 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1300 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 40 % sadannasta. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue koostuu luode-kaakkosuuntaisesta pitkittäisharjusta ja harjun eteläosassa sijaitsevasta deltamaisesta leventymästä. Maa- ja kallioperä Pohjavesialueen maa-aines on karkeaa, kivistä hiekkaa ja soraa. Pohjoisosassa on joitakin kallioesiintymiä. Niittylammen luona maa-aines on pohjavedenpinnan alapuolella hyvin vettä johtavaa ja karkeata hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat 8-10 metriä. (Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri, 1988.) Pohjavesialueen kallioperä on tonaliitti-, trondhjemiitti- ja granodioriittigneissiä ja migmatiittia. Pohjavesi Pohjavesialueella sijaitseva Niittylampi saattaa olla hydraulisessa yhteydessä pohjavesialueeseen, joten osa pohjavedestä voi muodostua myös pintavedestä rantaimeytymisen kautta. (Lieksan kaupunki. 1996.) Kallion kupeeseen kerrostuneessa muodostumassa pohjavedenalainen kerrospaksuus lienee parhain Niittylammen ympärillä. Pohjaveden virtaussuunta on sekä koillisesta että kaakosta kohti vedenottamoa. Pohjavesialueen pohjoisosassa vähäisempää virtausta tapahtuu myös pohjoiseteläsuunnassa. Virtaussuuntaan voivat vaikuttaa myös alueella olevat kallioesiintymät. (Lieksan kaupunki. 1996.) 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 3

1.1.2 Vedenottamot Pohjavesialueella sijaitsee Lieksan Veden Pesonvaaran vedenottamo (Kuva 1), jossa on kaksi siiviläputkikaivoa. Kaivojen syvyydet ovat 8-9 metriä. Vedenottamoalue on aidattu ja aitaus ulottuu noin 10 metrin etäisyydelle ottamoista. Kuva 1. Pesonvaaran vedenottamo. Pohjavedenottamo sijaitsee muodostuman keskiosassa Niittylammen koillisrannalla. vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1993. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Lieksan kaupungille luvan pohjaveden ottamiseen Pesonvaaran vedenottamoilta I ja II yhteensä enintään 1000 m³/d vuosikeskiarvona laskien (päätös n:o 94/91/2). (Suunnittelukeskus Oy 1996.) Kuvassa 2 on esitetty vedenottamolta pumpatut vesimäärät. Kuva 2. Pesonvaaran vedenottamolta pumpatut vesimäärät vuosina 2000-2007. 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 4

1.1.3 Suoja-aluepäätökset Pohjavesialueella ei ole vesioikeuden mukaisia suoja-aluepäätöksiä. 1.1.4 Pohjaveden laatu Pesonvaaran vedenottamolla ei tutkita nykyisin raakaveden laatua suoraan kaivovedestä. Lieksan pohjavesilaitokselle pumpataan Pesonvaaran vedenottamolta otetun veden lisäksi myös Kokkokankaan ja Puuruunjärven vedenottamoilta otetut vedet. Pesonvaaran osuus kokonaisvesimäärästä oli vuonna 2009 noin 35 %. Lieksan pohjavesilaitokselle pumpatun raakaveden laatu on esitetty taulukossa 1. Kokoomanäytteiden tulokset antavat viitteitä myös Tervasärkkä-Niittysärkän vedenottamon raakavedestä. Pohjavesi on lievästi hapanta; ph on keskimäärin 6,7. Veden alkaliteetti- ja kovuusarvot ovat erittäin pieniä ollen keskimäärin 0,19 ja <0,15 mmol/l. Vedessä on hiilidioksidia keskimäärin 7,7 mg/l ja veden syövyttävyys arvo on 0,20 mmol/l. Hygieeniseltä laadulta pohjavesilaitokselle pumpattu vesi on ollut moitteetonta lukuun ottamatta ajoittaista pesäkeluvun nousua. Taulukko 1. Lieksan pohjavesilaitoksen raakaveden laatu vuosina 2007-2010. Parametri Yksikkö n Ka Md Min Maks Lämpötila C 9 5,9 5 3,5 9 ph 9 6,7 6,5 6,4 7,1 Alkaliteetti mmol/l 9 0,19 0,19 0,17 0,22 Kok.kovuus mmol/l 9 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Asiditeetti mmol/l 3 0,20 0,2 0,18 0,21 Hiilidioksidi mg/l 6 7,7 7,1 6,4 9,9 E.coli pmy/100 ml 9 0 0 0 0 Kok. kolit pmy/100 ml 9 0 0 0 0 Heterotrofinen pesäkeluku 22C pmy/ml 9 2 0 0 16 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan yhdeksän havaintoputkea ja kaksi kaivoa. Tarkkailupisteinä käytetään havaintoputkia HP 19, HP 20, HP 21 ja HP 22. Kaksi havaintoputkea (HP 19, HP 21) sijaitsevat vedenottokaivojen aidattujen alueiden itäpuolella, kolmas (HP 20) Niittylammen ja Niittyjärven välissä ja neljäs (HP 22) Niittylammen kaakkoispuolella. (Suunnittelukeskus Oy, 1996.) 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 5

1.1.6 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit seka pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen luoteisosassa ulottuu Koskilampi (vp 122,0) hieman pohjavesialueelle. Kuljettaessa lounaasta kaakkoon vastaan tulee Petralampi (vp 124,5). Kaakkoon päin kuljettaessa on Arolampi (vp 137,0) Niittylampi (vp 122,4) sijaitsee vedenottamoiden läheisyydessä. Kuljettaessa yhä kaakkoon ja itään vastaan tulevat Saarilampi (vp 126,9) ja Iso Tervalampi (vp 132,0). Näiden eteläpuolelle jäävät Pieni Siitoslampi, Siitoslampi (vp 129,3) ja Majalampi. Häähnijoki virtaa pohjavesialueen lounaisella rajalla. Niittylammesta luoteeseen sijaitsee Niittyjärvi. Pohjavesialueella ei ole suojelualueita. Pohjavesialueen luoteispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Niittysärkkä harju. Pohjavesialueen kaakkoispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Tervasärkkä harju. 1.1.7 Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue on merkitty, mutta pohjavesialueelle ei ole esitetty aluevarauksia. Alueella ei ole voimassaolevia yleis- eikä asemakaavoja. Tervasärkkä-Niittysärkän maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 2, Kuva 3). Pohjavesialueella on myös jonkin verran vesistöjä. Loma-asutuksen osuus on vähäinen. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000.) Taulukko 2. Maankäyttö Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueella. Tervasärkkä-Niittysärkkä pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 354 209 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 0,6 0,1 Peltoviljely [ha] 0 0 Metsätalous [ha] 352,3 203,9 Maa-ainestenotto [ha] 0 0 Vesistöt [ha] 28,7 5 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 0 0 Virkistysalue [ha] 0 0 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 6

Kuva 3. Maankäyttö Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueella. 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 7

2 Riskitoiminnot 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Pohjavesialueella ei ole Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisterin mukaan öljysäiliöitä. (Tilanne 8.2.2010.) Pohjavesialueella ei ole vakituista asutusta, maa-ainestenottoa eikä maataloutta, joten rekisteriin kuulumattomia öljysäiliöitä ei ole pohjavesialueella todennäköisesti ollenkaan. 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella on yksi vesivessaton vapaa-ajanasunto. Kiinteistöllä on kantovesi ja kompostikäymälä. Kiinteistä sijaitsee noin 300 metriä vedenottamolta kaakkoon. 2.2. Liikenne, tien- ja kadun pito Pohjavesialueella ei ole yleisiä teitä. Alueella on pieniä metsäautoteitä. 2.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella ei ole ympäristöluvanvaraista yritystoimintaa. 2.4 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. 2.5 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse maataloutta. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 8

lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueella lähellä vedenottamoita on hakattu metsästä kohtuullisen isoja aukkoja (Kuva 4). Kuva 4. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueella oleva hakkuuaukio. 2.6 Muuntamot Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueella, aivan pohjaveden muodostumisrajan tuntumassa, on yksi pylväsmuuntamo (Taulukko 3). Muuntamo on kuivamuuntaja. Etäisyys on laskettu lähimpään vedenottamoon. Taulukko 3. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suoja-allas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon 1 6644 1992 50 0 Pylväs Kuivamuuntaja Kyllä 35 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 9

2.7 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjavesialueella ei ole pilaantuneita maa-alueita ympäristöhallinnon MATTIrekisterin mukaan. 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 10

3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Vesioikeuden lupaan liittyvässä ympäristökeskuksen hyväksymässä tarkkailuohjelmassa edellytetään pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua. Otetusta vesimäärästä pidetään kirjaa päivittäin ja vedenottamon siiviläputkikaivojen vesipinnat mitataan kuukausittain. Pohjaveden havaintoputkia on tarkkailussa 4 kpl (Taulukko 4). Mittaukset tehdään joka kuukauden ensimmäisen viikon aikana. (Suunnittelukeskus Oy 1996.) Taulukko 4. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu HP 19 HP 20 HP 21 HP 22 joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi joka kuukausi Vedenottamon tarkkailuohjelmassa on lisäksi edellytetty pohjaveden laadun tarkkailua Tervasärkkä-Niittysärkkä vedenottamon vesinäytteistä. Ohjelman mukaan vesinäytteet otetaan neljästi vuodessa eli maalis-, touko-, elo- ja marraskuussa. Analysoitavat parametrit ovat: ph, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, happi, alkaliteetti, hiilidioksidi, rauta, mangaani, ammonium, nitraatti, nitriitti, KMnO4-kulutus, TOC, sulfaatti, kloridi ja fekaaliset kolibakteerit. Tarkkailua ei ole kuitenkaan tehty tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 5). Verkostovettä tutkitaan kolmesta pisteestä 6 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta (jatkuva valvonta). Lisäksi kerran vuodessa tehdään kattavampi analyysi (jaksottainen seuranta). Raakavettä ei tarkkailla suoraan vedenottamon vedestä. Sen sijaan raakavedestä on otettu näytteitä Lieksan pohjavesilaitokselta, jossa näyte edustaa kokoomanäytettä Pesonvaaran, Kokkokankaan ja Puuruunjärven vedenottamoiden vesistä. (Lieksan Vesi 2008) 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 11

Taulukko 5. Lieksan keskustan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma. Analyysi Käyttötarkkailu (tuleva ja lähtevä vesi), 4 krt/v Jatkuva valvonta verkostosta 6 krt/v Jaksottainen valvonta verkostosta 1 krt/v Haju Maku Sameus Väri ph Sähkönjohtavuus Rauta Mangaani Nitriitti Alumiini Ammonium Escherichia coli Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä 22C Syövyttävyys Kloridi Enterokokit Antimoni * Arseeni Bentseeni * Bentso(a)pyreeni) * Boori * Kadmium Kromi Kupari Syanidit * 1,2-dikloorietaani * Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt * Seleeni * Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. * Kloorifenolit * Sulfaatti Natrium Hapettuvuus (CODMn-O2) Kok. kovuus * Määritykset voidaan tehdään viiden vuoden välein, koska pitoisuudet olivat 50 % raja-arvosta v. 2006. 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 12

Lähteet Lieksan kaupunki. 1996. Lieksan kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Työn suorittaja: Yhdyskuntatekniikan insinööri Kirsi Strandén. Lieksan vesi 2008. Lieksan Veden / Lieksan keskustan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma vuosille 2009-2013. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. 2006. Ympäristöohje. 11.9.2006. Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri, 1988. Lieksan pohjavesitutkimus. Suunnittelukeskus Oy 1996. Ruunaan, Nälämön, Korkeakosken, Kokkokankaan, Puuruunjärven ja Pesonvaaran pohjavedenottamoiden tarkkailuohjelma. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000. Tieto tuotettu SLICES-aineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http://www.slices.nls.fi 7. Tervasärkkä-Niittysärkän pohjavesialueen 0742204 riskikartoitus 13

Tervasärkkä-Niittysärkkä 0742204 Pohjavedentarkkailu Kartta 1 + HP H21 HP H22 HP 20 Pp 126,97 Vp 122,85 (12.12.2007) HP 19 Pp 126,33 Vp 122,74 (12.12.2007) + + & HP 24 + ++ + + + & HP 21 Pp 127,77 Vp 122,86 (12.12.2007) HP 23 Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Merkkien selitykset HP 22 Pp 126,70 Vp 124,29 (12.12.2007) Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjaveden virtaussuunta & 1:25 000 km 0 0,5 1 ± +Havaintoputki Tarkkailuputki- ja kaivomerkinnät: HP 22 = Havaintoputken numero Pp/kk = Putken pään / Kaivon kannen korkeus Vp = Veden pinnan korkeus Vaalean sininen = Pohjaveden havaintoputki Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Tervasärkkä-Niittysärkkä 0742204 Riskikohteita Kartta 2 d 6644!( Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja 1:25 000 km 0 0,5 1 ± Pohjavesialueiden välinen raja d Varsinaisen muodostumisalueen raja Pylväsmuuntamo, kuivamuuntaja!( Viemäriverkostoon kuulumaton kiinteistö Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus Lieksan kaupunki

Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue... 3 1.1 Puuruunjärven pohjavesialue 0742203... 3 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 1.1.2 Vedenottamot... 3 1.1.3 Suoja-aluepäätökset... 5 1.1.4 Pohjaveden laatu... 5 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket... 5 1.1.6 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet... 6 1.1.7 Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne... 6 2 Riskitoiminnot... 8 2.1 Asutus... 8 2.1.1 Öljysäiliöt... 8 2.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 8 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito... 8 2.3 Yritystoiminta... 8 2.4 Maa-ainestenotto... 8 2.5 Maa- ja metsätalous... 8 2.6 Muuntamot... 9 2.7 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 9 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta... 10 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta... 10 Lähteet... 12 Kartta 1 Kartta 2 Pohjavedentarkkailu Riskikohteita 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus 2

1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Puuruunjärven pohjavesialue 0742203 Puuruunjärven pohjavesialue sijaitsee Lieksan kunnan alueella noin 30 kilometriä Lieksan keskustasta pohjoiseen. Pohjavesialue rajoittuu idässä Alimmaiseen Häähnijärveen, josta pohjoiseen päin raja noudattelee Häähnijokea. Alueen länsipuolella sijaitsevat Vasikka- ja Myllylammet ja etelässä Puuruunjärvi. 1.1.1 Geologia ja hydrogeologia Puuruunjärven pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannan kannalta tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,83 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,81 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1500 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 35 % sadannasta. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöönsä purkava (antikliininen) delta. Maa- ja kallioperä Pohjavesialue on moreeni- ja kalliomäkien ympärille kerrostunut matalahko muodostuma. Aines on ottamoiden ympäristössä hyvin lajittunutta karkeaa hiekkaa. Alimmaisen Häähnijärven luona maa-aines on hienoa hiekkaa ja hiekkaa kerrospaksuudeltaan pohjavedenpinnan alapuolella 6-9 metriä (Pohjois- Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri 1988). Pohjavesialueen kallioperä on tonaliitti-, trondhjemiitti- ja granodioriittigenissiä ja migmatiittia. Alueen luoteisosassa on pari kallioesiintymää (Lieksan kaupunki. 1996). Pohjavesi Pohjavesi purkautuu ympäröiville alueille Haikosen puron ollessa pääpurkupaikka. Pienempää virtausta tapahtuu myös alueen kaakkoisosassa, missä virtaussuunnat ovat lounaaseen ja luoteeseen. Myös luoteisosassa olevilla kallioesiintymillä voi olla vaikutusta pohjaveden virtaussuuntiin. (Lieksan kaupunki. 1996.) 1.1.2 Vedenottamot Puuruunjärven pohjavedenottamo (Kuva 1) on otettu käyttöön vuonna 1993. Alueelle on vedenottoa varten rakennettu 3 kpl 400 mm siiviläputkikaivoja, 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus 3

joiden syvyydet ovat 8 metriä. (Suunnittelukeskus Oy 1996.) Kaivot sijaitsevat suurin piirtein muodostumisalueen keskellä. Kuva 1. Puuruunjärvenjärven vedenottamo. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Lieksan kaupungille luvan pohjaveden ottamiseen Puuruunjärven pohjavedenottamoilta I, II ja III yhteensä 800 m³/d vuosikeskiarvona laskien (päätös n:o 94/91/2) (Suunnittelukeskus Oy 1996). Vedenottamo on aidattu. Puuruunjärven vedenottamoalue ulottuu noin 10 metrin etäisyydelle ottamoista. (Lieksan kaupunki, 1996.) Vedenottamolta pumpatut vesimäärät on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Puuruunjärven vedenottamolta pumpatut vesimäärät vuosina 2000-2007. 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus 4

1.1.3 Suoja-aluepäätökset Pohjavesialueella ei ole vesilain mukaisia suoja-alueita. 1.1.4 Pohjaveden laatu Pohjavesitutkimuksen mukaan pohjavesi on melkein raudatonta ja mangaanitonta ja happirikasta alueella suoritetun koepumppauksen loppuun asti. Pohjavesi oli lievästi hapanta, mutta muuten erinomaista ja hygieenisesti moitteetonta. (Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri 1990.) Puuruunjärven vedenottamolla ei tutkita nykyisin raakaveden laatua suoraan kaivovedestä. Lieksan pohjavesilaitokselle pumpataan Puuruunjärven vedenottamolta otetun veden lisäksi myös Pesonvaaran ja Kokkokankaan vedenottamoilta otetut vedet. Puuruunjärven osuus kokonaisvesimäärästä oli vuonna 2009 noin 24%. Lieksan pohjavesilaitokselle pumpatun raakaveden laatu on esitetty taulukossa 1. Kokoomanäytteiden tulokset antavat viitteitä myös Puuruunjärven vedenottamon raakaveden laadusta. Pohjavesi on lievästi hapanta; ph on keskimäärin 6,7. Veden alkaliteetti- ja kovuusarvot ovat erittäin pieniä ollen keskimäärin 0,19 ja <0,15 mmol/l. Vedessä on hiilidioksidia keskimäärin 7,7 mg/l ja veden syövyttävyys arvo on 0,20 mmol/l. Hygieeniseltä laadulta pohjavesilaitokselle pumpattu vesi on ollut moitteetonta lukuun ottamatta ajoittaista pesäkeluvun nousua. Taulukko 1. Lieksan pohjavesilaitoksen raakaveden laatu vuosina 2007-2010. Parametri Yksikkö n Ka Md Min Maks Lämpötila C 9 5,9 5 3,5 9 ph 9 6,7 6,5 6,4 7,1 Alkaliteetti mmol/l 9 0,19 0,19 0,17 0,22 Kok.kovuus mmol/l 9 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Asiditeetti mmol/l 3 0,20 0,2 0,18 0,21 Hiilidioksidi mg/l 6 7,7 7,1 6,4 9,9 E.coli pmy/100 ml 9 0 0 0 0 Kok. kolit pmy/100 ml 9 0 0 0 0 Heterotrofinen pesäkeluku 22C pmy/ml 9 2 0 0 16 1.1.5 Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueella on 12 havaintoputkea, kolme kaivoa ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan. Puuruunjärven pohjavesialueella tarkkailupisteinä käytetään havaintoputkia HP 15, HP 16, HP 17 ja HP 18. 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus 5

1.1.6 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Puuruunjärven pohjavesialueella sijaitsee Haikosenpuro (vp 120,9), Mustalampi (vp 122,2) ja Myllylampi (vp 117,6) sekä Alimmainen Häähnijärvi (vp 120,9). Pohjavesialueella ei ole suojelualueita. 1.1.7 Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Puuruunjärven pohjavesialue on merkitty, mutta pohjavesialueelle ei ole esitetty aluevarauksia. Pohjavesialueen reuna (etelä-länsi) on merkitty yleiskaavassa osaksi Nurmijärvi-Savijärvi alueen rantaosayleiskaavaa. Kaava on hyväksytty 25.6.2001 ja saanut lain voiman 29.6.2004. Pohjavesialueella ei ole asemakaavaa. Puuruunjärven maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 2, Kuva 3). Pohjavesialueella on myös jonkin verran vesistöä. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000.) Taulukko 2. Maankäyttö Puuruunjärven pohjavesialueella. Puuruunjärvi pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] 383 281 Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 0 0 Peltoviljely [ha] 0 2,2 Metsätalous [ha] 356,9 279,9 Maa-ainestenotto [ha] 0 0 Vesistöt [ha] 25,9 0,2 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 0 0 Virkistysalue [ha] 0 0 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus 6

Kuva 3. Maankäyttö Puuruunjärven pohjavesialueella. 8. Puuruunjärven pohjavesialueen 0742203 riskikartoitus 7