Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Transkriptio

1 Polvijärven kunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Julkinen versio SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELU- YHDISTYS RY

2 TIIVISTELMÄ Polvijärvellä on kaikkiaan neljä vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (luokka I). Näistä kolmelle pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma. Lavalammen pohjavesialueella sijaitsevat Polvijärven tärkeimmät vedenottamot. Alueella ei ole merkittäviä pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä. Pohjavesialueen sijoittuminen on syrjäinen ja pääosa alueesta on metsätalouskäytössä. Lavalammen alueella ei ole vakituista asutusta ja alueelle sijoittuva tiestö on vähäliikenteisiä. Pohjavesialue on luokiteltu vesipuitedirektiiviin liittyvässä toimenpide ohjelmassa riskialueeksi. Alueen vedenottamoiden veden laatu on hyvää lukuunottamatta yhtä kaivoa, josta on mitattu torjunta-ainejäämiä. Sotkuman pohjavesialueella sijaitsee Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan vedenottamo. Pohjavesialueen eteläosaan sijoittuu Sotkuman kehittyvä asutuskeskus. Pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavat erityisesti alueelle sijoittuva maaainesten ottotoiminta sekä pohjavesialueella kulkeva vilkasliikenteinen Joensuuntie. Martonvaaran pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalouskäytössä. Pohjaveden laadulle merkittävintä riskiä aiheuttaa vedenottamon lähelle sijoittuva muuntamo. Alueella ei ole muita merkittäviä veden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä. Toisen vedenottamokaivon keväisin kohoavan rautapitoisuuden vuoksi jaksottaista vedenottoa kaivojen välillä on tarpeen muuttaa kevätaikaan. Nykyisten vedenottamoiden käyttökelpoisuuden turvaaminen jatkossa on tärkeää. Lavalammen ja Martonvaaran pohjavesialueilla veden laatuun ja määrään vaikuttavat riskit ovat vähäiset. Sen sijaan Sotkuman alueella riskejä on jonkin verran. Suojelusuunnitelman toimenpidesuosituksissa on esitetty keinoja, miten eri pohjavesialueilla sijaitsevia riskejä hallitaan. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2

3 Esipuhe Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tässä suunnitelmassa käsiteltävät suojelusuunnitelmat koskevat pohjavesialueita, joiden pääsijaintikunta on Polvijärvi. Polvijärven kunnassa on noin 5000 asukasta ja se kuuluu Outokummun seutukuntaan. Polvijärvellä sijaitsee kaikkiaan 11 pohjavesialuetta, joista vedenhankinnan kannalta tärkeiksi luokiteltuja I-luokan pohjavesialueita on neljä. Pohjavesialueiden kuntakohtainen kansio on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on yleinen osa ja toisena osana ovat varsinaiset pohjavesialuekohtaiset suunnitelmat. Yleisessä osassa käsitellään mm. pohjaveden suojeluun liittyvää lainsäädäntöä, pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä sekä annetaan kaikkia pohjavesialueita koskevat yleiset sekä ennakoivaan pohjaveden suojeluun liittyvät toimenpidesuositukset. Varsinaisissa pohjavesialuekohtaisissa suojelusuunnitelmissa käsitellään pohjavesialueiden hydrogeologiaa, alueille sijoittuneita pohjaveden laatua tai määrää mahdollisesti uhkaavia riskikohteita sekä esitetään aluekohtaiset toimenpidesuositukset, joilla riskiä voidaan pienentää. Suunnitelmassa käsiteltävät pohjavesialueet ovat Lavalampi, Sotkuma ja Martonvaara, joille on laadittu aluekohtaiset suojelusuunnitelmat. Kyseisille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelma aiemmin vuonna Tavoitteena uusiin suunnitelmiin oli kerätä tiedot pohjavesialueiden nykytilasta ja pohjavettä vaarantavista riskitekijöistä. Polvijärven kunnan vesihuoltolaitoksella on vedenottamot Lavalammen pohjavesialueella. Eri pohjavesialueilla sijaitsee keskenään hieman erilaisia pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia riskitoimintoja, joiden aiheuttamaa riskiä pyritään pienentämään ehdotettujen toimenpidesuositusten avulla. Eri alueille on laadittu yksityiskohtaiset suositukset, jonka lisäksi alueille pätevät suojelusuunnitelman yleisessä osassa esitetyt yleiset toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmat sisältyvät EAKR-osarahoitteeseen Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana 11 Pohjois- Karjalan kuntaa tai vesihuoltolaitosta: Ilomantsi, Joensuu/Joensuun Vesi, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi sekä Rääkkylä. Hanketta hallinnoi Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. Asiantuntijaorganisaationa ja hankkeen valvojana on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hanke tukee vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitetta saavuttaa ja säilyttää pohjavesien määrällinen, kemiallinen ja mikrobiologinen hyvä tila. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 3

4 Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Panu Ranta (Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Jukka Koski-Vähälä ja Airi Määttä (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry), Pirjo Kosonen (Ilomantsin kunta), Juha Lemmetyinen (Joensuun Vesi), Lauri Puoskari (Juuan kunta), Soile Karhinen (Kesälahden kunta), Antti Asikainen (Kiteen kaupunki), Antti Suontama (Kontiolahden kunta), Riitta Laatikainen (Lieksan kaupunki), Sari Kettunen (Liperin kunta), Ismo Ryynänen (Nurmeksen kaupunki), Jari Pajarinen (Polvijärven kunta) sekä Pentti Kesti (Rääkkylän kunta). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Juha Lemmetyinen Joensuun Vedestä sekä sihteerinä Airi Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Hankkeella on projektiryhmä, johon kuuluvat Panu Ranta Pohjois-Karjalan ELYkeskuksesta, Juha Lemmetyinen Joensuun Vedestä, Anu Louhelainen Liperin kunnasta, Antti Suontama Kontiolahden kunnasta sekä Jukka Koski-Vähälä ja Airi Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä. Suojelusuunnitelman toimenpideohjelmat ovat pohjavesialuekohtaisia ja ohjelmia päivitetään ja seurataan jatkossa seurantaryhmän toimesta. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Polvijärven kunnan seurantaryhmään kuuluvat Polvijärven kunnan rakennuspäällikkö Jarmo Hakkarainen, yhdyskuntateknikko Jari Pajarinen, ympäristönsuojelusihteeri-terveystarkastaja Hannele Valtomaa, ympäristönsuojelusihteeri Kaisa Viskari, Martonvaaran vesiosuuskunnan edustaja Aarno Kummunmäki, Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan edustaja Harri Lamminsalo, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Tapio Aaltonen sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hydrogeologi Panu Ranta. Vastaavanlaiset hankkeet on käynnissä myös Pohjois-Savossa ja Etelä Savossa. Hankkeet ovat muodostaneet yhteisen ylimaakunnallisen koordinaatioryhmän. Tavoitteena on laatia ylimaakunnallinen yhteinen linjaus pohjaveden suojelulle. Suojelusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä Polvijärven kunnan, Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Lähtötiedot ja tekstin on koonnut Airi Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä Polvijärven kunnan henkilöstölle, Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksille, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle, ohjausryhmän, seurantaryhmän, projektiryhmän ja koordinaatioryhmän jäsenille ja kaikille muille sidosryhmille, joilta olemme saaneet tietoja suunnitelmaan. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 4

5 SISÄLLYS Tiivistelmä Esipuhe I Yleinen osio II Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Suojelusuunnitelmat 1. Lavalampi Sotkuma Martonvaara Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 5

6 Yleiskartta suojelusuunnitelmassa käsiteltävistä pohjavesialueista. Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 6

7 I Yleinen osio 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Ympäristölupamenettely Maa-aineslaki Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Ympäristönsuojelumääräykset Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Hautausmaat Vapaa-ajan alueet Liikenne, tienpito ja vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Lentoliikenne Yritystoiminta Maa-ainestenotto Maa- ja metsätalous Muuntamot Pilaantuneet maa-alueet Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ennakoiva pohjavesien suojelu ja yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Asutus Liikenne ja tienpito Yritystoiminta Maa-ainestenotto Maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Kaavoitus Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Suojelusuunnitelman seuranta Sanastoa Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 7

8 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Suunnitelmassa kartoitetaan pohjavesialueella olevat, pohjavedelle riskiä tai vaaraa aiheuttavat kohteet ja toiminnot. Suojelusuunnitelman tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla kokonaisriskiä voidaan vähentää ja näin parantaa pohjaveden tilaa. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset olosuhteet sekä pohjaveden tila. Lähtöaineistona käytetään aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä, joita täydennetään tarvittaessa lisätutkimuksilla. Tavoitteena on saada suojelusuunnitelman avulla riittävän tarkkaa tietoa niin riskeistä kuin alueen pohjavesiolosuhteistakin. Mikäli esimerkiksi taloudellisista tai aikataulullisista syistä kaikkia lisätutkimuksia ei ole ollut mahdollista suorittaa, kirjataan ne toimenpidesuosituksiin. Toimenpidesuositukset on suojelusuunnitelman tärkein osa, joka edellyttää kunnan ja muiden asianomaisten sitoutumista toimenpiteiden suorittamiseen. Ehdotettujen toimenpiteiden toteutus tapahtuu mm. kaava-, ympäristönsuojeluja rakentamismääräyksillä sekä niiden valvonnalla. Toimenpideohjelman toteutumista varten hankkeen aikana perustetaan kuntakohtaiset seurantaryhmät. Pohjaveden laadun tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi alueelle myönnettävissä ympäristöluvissa. Suojelusuunnitelman ylläpito edellyttää hyvää tiedonhallintaa. Tavoitteena onkin, että keskeiset tiedot olisivat helposti hyödynnettävissä paikkatietojärjestelmissä. Suomessa suojelusuunnitelmia on laadittu vuodesta 1991 lähtien. Vuoteen 2007 mennessä valtakunnallisesti suojelusuunnitelmia on tehty noin 260 kappaletta ja ne kattavat yhteensä noin tuhat pohjavesialuetta. Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen alueella on laadittu suojelusuunnitelmat kaikkiaan 96 pohjavesialueelle. Suuntaviivat pohjavesien suojelun suunnitteluun antaa Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin perusteella vuonna 2004 säädetty laki (1299/2004) vesienhoidon järjestämisestä asetuksineen. Direktiivin mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteinen alkutarkastelu, mikä tarkoittaa pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta. Riskipohjavesialueilla pohjavesien suojelu edellyttää ominaispiirteiden lisätarkastelua, ihmistoiminnan pohjavesivaikutusten arviointia sekä pohjavesiseurantojen järjestämistä. Suojelusuunnitelmaa voidaan pitää kattavampana kuin mitä vesipuitedirektiivi edellyttää, sillä suojelusuunnitelma sisältää aina myös yksityiskohtaisen kyseiselle alueelle tehdyn toimenpideohjelman. Suojelusuunnitelmien laadinnassa on hyödynnetty mm. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa raporttia Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä-taustaselvitystä. Lisäksi hyvinä malleina suojelusuunnitelmista on pidetty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa, Ylä-Savon Vesi Oy:n Marjomäen ja Lehmimäki-Karjalankankaan suunnitelmaa sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pohjavesien suojeluhankkeissa tehtyjä suojelusuunnitelmia. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 8

9 1.1 Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Vesipuitedirektiivin artiklan 5 ja liitteen II mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteiden alkutarkastelu, mikä on käytännössä Suomessa jo tehty vuonna 1996 valmistuneessa pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitushankkeessa. Kartoitukseen joudutaan tekemään vain pienehköjä täydennyksiä ja päivityksiä. Vesipuitedirektiivin liitteen II mukaan pohjavesialueilla, joissa mahdollisesti pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila ei ole hyvä, tehdään ominaispiirteiden lisätarkastelu sekä arvio ihmisen toiminnan vaikutuksista. Näille alueille tulee lisäksi artiklan 11 mukaan laatia tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja varmistamiseksi. Ominaispiirteiden lisätarkastelu käsittää täydentäviä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joita tehdään tarpeen mukaan. Esimerkinomaisesti eri tutkimuksia on lueteltu liitteen II kohdassa 2.2. Ihmisen toimintoja, joiden vaikutuksia olisi syytä selvittää, on listattu liitteen II kohdassa 2.3. Ne koskevat pohjavedenottoa sekä mahdollisia riskejä ja päästöjä pohjaveteen. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseksi on vesi- ja ympäristöhallitus laatinut valvontaohjeen nro Suojelusuunnitelmien laadinta on perustunut pääosin tähän valvontaohjeeseen, jonka voimassaolo aika loppui Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2007 taustaselvityksen ympäristöministeriölle, joka antaa uudet ohjeet suojelusuunnitelmien laatimiseksi. Sekä direktiivissä että valvontaohjeessa edellytetään toimenpidesuosituksia, kuitenkin niin että vesipuitedirektiivi edellyttää ne sisällytettävän vesienhoitosuunnitelmaan. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden sisältämä toimenpideohjelma on yleispiirteisempi kuin suojelusuunnitelmassa. Suojelusuunnitelmassa sen sijaan toimenpidesuositukset ovat yksityiskohtaisia ja osana suunnitelmaa. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjavesien suojelu perustuu pääasiassa ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja asetukseen (169/2000) sekä vesilakiin (587/2011). Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä on myös mm. maa-aineslaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, terveydensuojelulaissa, jäte- ja kemikaalilaissa sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädännössä. Pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä. Pykälän mukaan tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesi- Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 9

10 alueella ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Kielto koskee myös toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä. Myös toimenpiteet, jotka voivat aiheuttaa yleisen tai toisen edun loukkaamista ovat kiellettyjä. Pilaamiskielto on ehdoton, eikä siihen voi saada aluehallintoviraston lupaa Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuudesta säädetään vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä. Toisessa pykälässä todetaan mm, että vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos aiheuttaa luonnon pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesilain 3 luvun kolmannen pykälän mukaan vesitaloushankkeilla on oltava aina lupaviranomaisen lupa, jos veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m3/vrk samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk. Lisäksi vesilain 2 luvun 15 :ssä määrätään ilmoitusvelvollisuudesta valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), mikäli pinta- tai pohjavettä otetaan yli 100 m 3 /vrk ja ottaminen ei 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan edellytä lupaa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. YSL 104 :n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle (ympäristönsuojelulaki 76 ). Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 10

11 1.2.4 Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä sekä niiden tarkastuksista on säädetty Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskevassa asetuksessa (1211/1995) ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä (344/1983 ja 1199/1995). Tärkeällä pohjavesialueella olevan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaisen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta on säiliön omistajan tai öljylämmityslaitteiston asentavan toiminnanharjoittajan ilmoitettava Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle. Pelastusviranomaiselle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen säiliön peittämistä. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava määräajoin. Tarkastuksista on laadittava pöytäkirja. Säiliö, joka määräaikaistarkastuksessa havaitaan öljyvahingonvaaraa aiheuttavaksi, on korjattava tai poistettava käytöstä. Välitöntä vaaraa aiheuttava säiliö on heti poistettava käytöstä Ympäristölupamenettely Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa mainitaan toiminnat, joille tulee hakea ympäristölupa. Ympäristölupaa on haettava myös asetuksessa mainittua vähäisempääkin toimintaa varten, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa Maa-aineslaki Maa-aineslaki (555/1981), sen muutokset (463/1997, 495/2000 ja 468/2005) sekä valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005, 382/2008 ja 1820/2009) säätelevät maa-ainesten ottoa. Maa-ainestenottoon tarvitaan maaaineslupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma ja tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvista toiminnasta pyytää lausunto alueelliselta ELY-keskukselta. Maa-ainesten kotitarveotosta on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle, jos kohteesta otettava maa-ainesmäärä ylittää 500 m³. Maa-ainesten ottamistoiminnasta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 11

12 1.2.7 Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivin 2006/21/EY tulee ottaa huomioon myös maa-ainesten otossa. Direktiivin toimeenpanoon liittyvät seuraavat lait ja laki- ja asetusmuutokset, jotka ovat tulleet voimaan : Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä /379, , Maa-aineslain muutos /347, 5 a, Ympäristönsuojelulaki /346, 45 a ja Pelastuslaki /348, 9. Pääsääntönä on, että jätehuoltosuunnitelma hyväksytään ympäristöluvan yhteydessä. Mikäli maa-ainesten ottohanke ei vaadi ympäristölupaa, jätehuoltosuunnitelma hyväksytään osana maa-aineslupaa ja jätehuoltosuunnitelma tulee tällöin sisällyttää lupahakemukseen tai sen liitteeksi. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteet ja suunnitelma sisältö käyvät ilmi KJVAN (valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä) 3 ja 4 pykälistä. Kaivannaisjätteitä voivat olla esim. kaivualueen pintamaat, sivukivet ja vastaavat, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi ottamisalueiden jälkihoidossa. Voimassa olevista luvista jätehuoltosuunnitelma tarkastetaan Ympäristöhallinnon toimesta vuositilastoinnin yhteydessä joka viides vuosi, ensimmäinen tarkastus oli Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) edellyttää kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamista. Asetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on säädetty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Kunnat voivat soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla. Asetus koskee kaikkia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Asetus koskee vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti. Asetuksen vaatimukset koskevat jo nykyisin uudisrakentamista, rakennuksen rakentamiseen verrattavia korjaus- tai muutostöitä, vähäistä suurempaa lisärakentamista ja jätevesijärjestelmien olennaista muuttamista. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset mennessä. Ympäristönsuojelulain muutoksen (196/2011) mukaan jätevesien käsittelyvaatimuksista ovat vapautettu sellaiset kiinteistöt, joilla kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Ikään perustuvan vapautuksen saaminen edellyttää, ettei kiinteistön talousjätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisenvaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 12

13 Ympäristönsuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Laissa määritellyillä sosiaalisilla perusteilla voi kunnalta hakea viiden vuoden mittaista vapautusta vaatimusten täyttämisestä. Vapautuksen talousjätevesien käsittelyvaatimusten toteuttamisesta voi saada, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioiden vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edelletyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta otetaan huomioon kiinteistön sijainti lähiaikoina viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; kiinteistön haltijan pitkä-aikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kaupunkien/kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa erillismääräyksiä jätevesien käsittelystä mm. vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset eivät voi koskea tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä 30 :n 3 momentissa, 62 :ssä tai 78 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään voi koskea toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin 65 :n 1 tai 2 momentissa säädetään. Ympäristönsuojelulain muutoksen (1300/2004) nojalla ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea vesien tilan parantamistoimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Ympäristönsuojelumääräykset tarjoavat kunnille mahdollisuuden saada oman alueensa ympäristön erityispiirteet huomioiduksi. Lisäksi määräyksillä voidaan tarkentaa ja selventää valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asettamia yleisluontoisia ympäristönsuojelua koskevia velvoitteita. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kunnallisia määräyksiä, jotka ovat luonteeltaan alemman asteen normeja. Ne voidaan rinnastaa esimerkiksi kunnan rakennusjärjestykseen ja jätehuoltomääräyksiin. Ympäristönsuojelulain 19 :ssä on lueteltu ne asiat, joista kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Pohjavesialueiden pilaantumisriskin vähentämiseksi määräyksiä voidaan antaa esimerkiksi talousjätevesien käsittelystä, kemikaalien varastoinnista ja jätteiden sijoittamisesta maaperään pohjavesialueilla. Määräysten käyttäminen on kunnissa vapaaehtoista. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 13

14 Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Öljyvahingot sekä jakeluasemat: Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annettu laki (1497/2004) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 sekä sen muutokset 705/2000, 1410/2004 ja 1817/2009 Pelastuslaki 463/2003 Aluksista tapahtuvien vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettu laki (1408/2004) Kemikaalit: Kemikaalilaki 744/1989 muutoksineen Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 sekä sen muutokset 342/2009, 1818/2009 sekä 868/2010 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/2002 Nestekaasuasetus 711/1993 sekä sen muutokset 1170/1995, 1093/1997 ja 129/1999 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta 344/1997 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasetuksesta 1286/1993 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista 5/2010 Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 14

15 Maatalous: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) sekä sen muutos 834/2010 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 850/2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ympäristötuen perustuesta 768/1995 sekä sen muutokset 311/1996 ja 1112/1997 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuesta 647/2000 ja sen muutokset Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 503/2007 muutoksineen 662/2007, 999/2007, 157/2008, 339/2008, 246/2009, 1370/2009 ja 494/2010 Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta 760/1995 sekä sen muutokset 1184/1995, 263/1996, 382/1996, 489/1997 ja 874/1997 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 646/2000 sekä sen muutokset 328/2003, 246/2004, 263/2006 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina /2007 Laki kasvinsuojeluaineista 1259/2006 ja sen muutos 1500/2009 Maastoliikenne: Maastoliikennelaki 1710/1995 Maastoliikenneasetus 10/1996 Vesihuolto ja vesien hoito: Vesihuoltolaki 119/2001 sekä sen muutokset 54/2005 ja 1488/2009 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 Asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 15

16 Talousvesi: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Ympäristön- ja terveydensuojelu: Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998 Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 383/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 713/2009 Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 16

17 2 Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot 2.1 Asutus Öljysäiliöt Huonokuntoiset maanalaiset ja maanpäälliset öljysäiliöt aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen riskiä. Polttoöljyä voi päästä maaperään mm. öljysäiliön tai siirtoputkiston vuodon, ylitäytön tai muun tankkaushäiriön tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Pohjaveteen päässeen öljyn on todettu pysyvän muuttumattomana vuosikymmeniä. Pelastuslaitoksella on käytössään öljysäiliörekisteri, joka on tiedoiltaan kuitenkin puutteellinen. Pelastuslaitos valvoo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Öljysäiliörekisterin sisältämät tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä eivät välttämättä ole täysin ajantasaisia, sillä pelastusviranomaiselle ei aina toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten perusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Tarkastuksen toteutumista määräajassa ei käytännössä valvota. Kiinteistönomistajilla olisi mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä tilaamalla tarkastus yhdessä useammalle saman alueen öljysäiliölle kerrallaan. Pohjavesialueella voi mahdollisesti olla säiliöitä, joiden tarkastusaika on umpeutunut. Riskin aiheuttavat myös ne säiliöt (esim. farmarisäiliöt), joita tarkastusvelvollisuus ei koske. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt vuonna 2011 öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman, jossa on koottu kunnittain yhteen palavan nesteen varastoalueet sekä teollisuus- ja muut laitokset, joissa säilytetään tai käsitellään runsaasti öljyyhdisteitä. Aiemmin vuonna 2007 tehdyn öljytorjuntasuunnitelman mukaan Pohjois-Karjalan tärkeillä pohjavesialueilla on yhteensä noin 450 kpl alle 100 m³:n öljysäiliötä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemärilaitoksen toiminta-alueella pohjavettä voivat liata verkostovuodot ja jäteveden pumppaamoiden ylivuodoista maahan tai vesistöihin pääsevä jätevesi. Haja-asutusalueella jätevesien maahan imeytys voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 17

18 Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksesta johtuva pohjaveden likaantumista aiheuttava tekijä. Pohjaveden hygieeninen laatu voi heikentyä heikkokuntoisen viemäriverkoston vuodon (erityisesti betoniset viemäriverkostot) tai kiinteistökohtaisten jätevesikaivojen tai -imeyttämöiden takia. Viemärivuodot johtuvat putkien vaurioitumisesta ulkoisen kuormituksen kasvaessa liian suureksi, liikenteen aiheuttaman dynaamisen isku- tai tärinäkuormituksen takia tai putken sisäisen korroosion takia. Putkivaurioiden lisäksi vuodot voivat aiheutua putkien liitosvioista. Myös erilaiset häiriötilanteet, kuten esim. jäteveden pumppaamon ylivuototilanne, voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääasialliset lika-aineet ovat biologisesti hajoavat orgaaniset aineet ja ravinteet. Päästö ilmenee yleensä pohjaveden kokonaissuolapitoisuuden, sähkönjohtavuuden sekä kloridi-, nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksien nousuna Hautausmaat Hautaustoiminnasta aiheutuu monenlaisia vajoveteen vaikuttavia ympäristömuutoksia. Muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. hautausmaiden rakentaminen (ojitukset, vesijohdot, maantäyttö), istutukset (lannoitus ja torjunta-aineet) ja itse hautaaminen (hajoamisprosessin lopputuotteet) Vapaa-ajan alueet Vapaa-ajan alueista esimerkiksi golf-kentät, laskettelurinteet sekä urheilukentät ja -alueet voivat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Likaantuminen näillä alueilla liittyy mm. lannoitukseen ja kasteluun, viemäröintiin ja liikenteeseen. Golf-kentät sijaitsevat usein hiekkaisilla mailla, ja lannoitteita ja torjunta-aineita käytetään runsaasti. Jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja kastelu runsasta, voivat typpi ja torjunta-aineet kulkeutua pohjaveteen. Urheilukenttiin liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia. Yleisötapahtumiin liittyvä runsas liikenne, alueen jätehuolto ja viemäröinti aiheuttavat myös omat haasteensa. 2.2 Liikenne, tienpito ja vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen tiestö on suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita ja näin ollen merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Maanteiden kunnossapito aiheuttaa uhan pohjaveden laadulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Myös teiden rakentaminen aiheuttaa riskin pohjavedelle. Suurimmat riskit pohjavesille liittyvät teiden suolaukseen. Liukkaudentorjuntaaineiden aiheuttamia haittoja pohjavedelle ovat mm. raskasmetallien liukeneminen, kemikaalijäämät ja orgaanisten aineiden käytöstä aiheutuva veden happikato seurannaisvaikutuksineen. Pohjaveden korkea kloridipitoisuus aiheuttaa Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 18

19 lisäksi esim. vesijohtoverkostojen korroosiota. Liukkaudentorjunnasta ei voida kuitenkaan luopua liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi. Kaliumformiaatti soveltuu liukkaudentorjuntaan hyvin. Lisäksi se on haitaton ja hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sen laajaa käyttöä rajoittaa kuitenkin noin 15 kertaa natriumkloridia kalliimpi hinta. Pohjavesiriskejä voidaan vähentää rakentamalla suojauksia vaarallisten aineiden kuljetusreiteille. Rakennettavat suojausrakenteet tulee suunnitella kyseisten aineiden kulkeutumisominaisuuksia silmällä pitäen. Pohjaveden onnettomuussuojauksissa voidaan osittain soveltaa samoja periaatteita kuin kloridisuojauksissa. Kloridi ja onnettomuustapauksissa kemikaalien ja polttonesteiden kulkeutumista pohjaveteen pyritään estämään rakentamalla luiskasuojauksia. Luiskasuojausten toiminnallisena tavoitteena on johtaa vesi pois pohjaveden muodostumisalueelta sekä pidättää haitta-aineita. Pääosa rakennetuista luiskasuojauksista on erilaisia mineraalisia tiivisterakenteita eli savi-, moreeni-, maabentoniitti- tai bentoniittimattorakenteita. 2.3 Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatiet aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Suomen rautatiet ovat suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita sekä merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan on aikaisemmin käytetty torjunta-aineita, mutta nykyään torjunta suoritetaan mekaanisesti. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvillisuuden torjunta-aineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla torjunta-aineiden käytölle ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on luopunut torjunta-aineiden käytöstä pohjavesialueilla sijaitsevilla asemilla keväällä Kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan on panostettu viime vuosina merkittävästi. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla. Uudet rataosuudet pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Rataosuuksia voidaan joutua kuitenkin sijoittamaan myös pohjavesialueelle. Tällöin suojauspäätöksen perustana on valtakunnalliseen riskiluokitukseen perustuva pohjavesialueiden arvoluokitus ja tapauskohtainen riskinarvio maaperä- ja pohjavesistrategian mukaisesti. Pohjavesisuojausten rakentaminen Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 19

20 vanhoille raiteille on teknistaloudellisesti hyvin vaikeaa, ja niille sovelletaan ensisijaisesti muita riskienhallintatoimenpiteitä. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on käynnistänyt vuonna 2007 Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen selvityksen, jonka pilotkohteeksi valittiin Kaakkois-Suomi. Vastaavanlainen luokittelu tullaan tekemään myös Pohjois-Karjalan alueelle vuonna Selvityksen tavoitteena oli luoda riskinarviointimalli, jolla voitaisiin arvioida tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja joka soveltuisi koko rataverkon pohjavesialueiden arviointiin. Työn lopputuloksena on kaksivaiheinen riskinarviointimenetelmä, jossa I-vaiheen riskinarviointimenetelmällä voidaan käsitellä tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja nostaa esiin jatkoselvitystarpeen kannalta tärkeimmät pohjavesialueet, ja IIvaiheessa laaditaan tulosten perusteella valituista pohjavesialueista tarkennetut riskinarviot asiantuntijatyöryhmässä. Työn toinen keskeinen osa-alue oli koko rataverkon alueelle soveltuvan pohjavesialueen kohdekorttimallin luominen. 2.4 Lentoliikenne Lentoasemilla käytettävien kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänesto- ja poistokemikaalien käyttömääräselvityksen perusteella lentoaseman kuormitus on hajakuormituksen omaista useista purkukohteista johtuen. Toimintaa ei voida kehittää ympäristölupamääräyksin vaarantamatta lentoturvallisuutta tai koko lentoaseman toimintaedellytyksiä. Lentokentällä käytettävät aineet ja kemikaalit ovat helposti luonnossa hajoavia orgaanisia yhdisteitä, pääasiallinen haittavaikutus on niiden hajoamisen aiheuttama hapenkulutus. 2.5 Yritystoiminta Teollisuuden aiheuttamat pohjaveden pilaantumistapaukset ovat useimmiten aiheutuneet siirtoputkiston, viemärin tai säiliön vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta tai jätevesien väärästä tai puutteellisesta käsittelystä. Myös varastoinnissa ja kuljetuksessa voi olla puutteita. Kemikaalia voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalon ja sen sammuttamisen seurauksena sekä onnettomuuden tai huolimattoman käsittelyn seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, kemiallisten pesuloiden pesuaineena sekä metalliteollisuusyritysten rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran suojaukseen käytetyt kyllästysaineet sekä polttoöljy. Betoni- ja sementtiteollisuudessa käytetään mm. masuunikuonaa, lentotuhkaa, sellutehtaiden jätelipeää ja klooripitoisia yhdisteitä. Suurimman riskitekijän muodostavat kaluston huollon yhteydessä syntyvät jäteöljyt sekä elementtiteollisuuden moottoriöljyt. Huoltoasemilla vaaraa pohjavedelle voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt, polttoaineiden jakelu sekä autojen huolto ja pesu. Vanhojen huoltoasemien säiliöiden rakenteissa, suojauksissa ja vuodon ilmaisujärjestelmissä voi olla puutteita. Myös jakelualueiden rakenteissa ja hulevesien johtamisessa voi olla puutteita. Nykyisin yleisimmät huoltamotoiminnasta aiheutuvat pohjaveden pilaantumista- Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 20

21 paukset liittyvät onnettomuuksiin tai muihin inhimillisiin erehdyksiin. Sekä vanhat että uudet jakeluasemat muodostavat pohjavedelle riskin, jota ei voida poistaa uusimmallakaan tekniikalla. Arvioitaessa jakeluasemasta aiheutuvaa riskiä, on otettava huomioon suojarakenteiden taso, toiminnalliset tekijät, rakennustyön ja toiminnan valvonta sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Suomessa on vuosina sattunut 75 yritystoiminnasta johtuvaa pohjaveden pilaantumistapausta, joista 18 tapauksessa pohjavedenottamo on jouduttu sulkemaan lopullisesti. Pilaantumistapauksista kolmasosa on johtunut polttonesteen jakelutoiminnasta. Pohjaveden pilaantumisen aiheuttajana on ollut 14 tapauksessa bensiinin lisäaineena käytetty MTBE eli tertbutyylimetyylieetteri. 2.5 Maa-ainestenotto Maa-ainestenotto voi aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle ja määrälle. Maaainesten oton seurauksena pohjaveden laatu saattaa muuttua, ja riski veden mikrobiologisen laadun heikentymiseen kasvaa, kun pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan. Ottoalueet ovat usein jälkihoitamattomia ja alueilla on luvattomia varastoalueita. Alueet ovat avoimia jopa vuosikausia ja siellä on asiaankuulumatonta toimintaa. Pohjaveden likaantumisriskiä aiheuttavat myös ottotoiminnassa käytettävien koneiden polttoaineet ja muut öljyt työkoneiden öljyvuodot, kulkuteiden ja toiminta-alueiden pölynsidontasuolaus sekä pesuseulonnan lietteet sekä alueella tapahtuva kiviaineksen murskaus. 2.6 Maa- ja metsätalous Maatalouden ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet), ja torjunta-aineiden käyttö. Vaikutukset riippuvat huomattavasti alueen ominaisuuksista ja tämän vuoksi vaikutuksia tulisi tarkastella tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen hydrogeologiset ominaisuudet. Yleisin haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu, ja myös veden mikrobiologinen laatu saattaa vaarantua tai heikentyä. Lisäksi metsänhakkuut sekä ojitukset voivat heikentää pohjaveden laatua, jos niistä johdetaan pintavettä pohjavesialueelle. Erityisesti turvesuoalueiden ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan. Maataloustoiminnassa käytetään myös polttoaineita ja öljyjä, joiden huolimattomasta käsittelystä voi aiheutua haittaa pohjaveden laadulle. Nitraattiasetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilojen tulee olla riittävän suuret, jotta niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotiloina otetaan huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Lantavarastojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja niiden rakenteiden ja laitteiden sellaisia, että varastojen tyhjennyksen ja lannan siirron yhteydessä vuotoja ei pääse tapahtumaan. Lannan patterivarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 21

22 Puutarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille. 2.7 Muuntamot Muuntajista aiheutuu riskiä pohjaveden laadulle niiden sisältämän muuntajaöljyn vuoksi. Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. Pitkäaikaisen vuodon syynä on yleensä rakennevika tai osien vanhentuminen. Pitkäaikaisessa vuodossa maaperään pääsee vain pieni osa muuntajan koko öljymäärästä, koska muuntaja vioittuu pian eristeöljyn vähetessä ja vika havaitaan. Muuntamoöljyn käyttäytymistä maaperässä voidaan arvioida taulukon 1 avulla. Taulukko 1. Muuntamoöljyn arvioitu tunkeutumissyvyys eri maaperissä, kun öljymäärä leviää maahan yhden neliömetrin alalle. Öljymäärä/ Maaperä kulkeutumissyvyys 80 kg 100 kg 200 kg 300 kg 350 kg 450 kg Kivikko, karkea sora 12 m 15 m 30 m 45 m 52 m 67 m Sora, karkea hiekka 7 m 9 m 19 m 28 m 33 m 42 m keskikarkea hiekka 4 m 5 m 10 m 15 m 17 m 22 m Hieno hiekka 2 m 2 m 6 m 9 m 10 m 13 m Siltti 1 m 2 m 4 m 6 m 7 m 8 m 2.8 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantunut maaperä aiheuttaa riskin pohjavedelle, mikäli haitta-aineet, kuten öljyhiilivedyt, liuottimet, torjunta-aineet, raskasmetallit tms. pääsevät liikkumaan suotovesien välityksellä pohjaveteen. Riski on sitä suurempi, mitä haitallisemmasta ja vesiliukoisemmasta aineesta on kysymys. Riskin suuruuteen vaikuttaa merkittävästi myös kohteen sijainti vedenottamon ja pohjaveden virtaussuuntien suhteen. Pilaantuneita kohteita on kartoitettu ympäristöhallinnon toimesta 1990-luvun alussa ja lopussa. Kartoituksissa on selvitetty niitä toimintoja, joista on todettu maaperän pilaantuneen tai alueella harjoitetun toiminnan epäillään pilanneen maaperää. Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta on ollut tai on tälläkin hetkellä sellaista, että se saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle. Näillä alueilla maaperä saattaa olla pilaantunut, maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toi- Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 22

23 menpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin, sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Kohteet on priorisoitu kiireellisyyden mukaan luokkiin A-C, siten että kiireellisimmät kohteet kuuluvat luokkaan A. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla säädetään pilaantuneen maaperän riskinarvioinnin perusteista Vna 214/2007. Asetus tuli voimaan Asetuksen mukaan arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta perustuu ympäristönsuojelulaissa mainitun maaperän pilaamiskiellon mukaisesti arvioon maaperän haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä. Riskinarviointi tehdään aina tapauskohtaisesti. Asetuksessa esitetään alemmat ja ylemmät ohjearvot suuntaa-antaviksi pitoisuusrajoiksi kunnostustarpeen arvioimiseksi. 2.9 Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Tämä on riski vesistöjen läheisyyteen sijoittuneille vedenottamoille. Rantaimeytyminen voi lisääntyä vedenpintojen noustessa ja vaikuttaa vedenlaatuun negatiivisesti. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 23

24 3 Ennakoiva pohjavesien suojelu ja yleiset toimenpidesuositukset 3.1 Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Asutus Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Uudet öljysäiliöt tulee sijoittaa maanpäälle ja varustaa riittävän tilavilla suoja-altailla sekä ylitäytön estimillä. Säiliöt tulee tarkastaa määräysten mukaisesti säännöllisesti, ja tarkastusten toteutumisen valvontaa on tehostettava. Pohjavesialueelle ei saa asentaa uusia suojaamattomia öljysäiliöitä. Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja. Kiinteistönomistajia tulee informoida öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta sekä vahingon aiheuttajan vastuusta, että korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan tekemällä tiedotteella, joka jaetaan suoraan kiinteistöille tai julkaistaan paikallislehdessä. Tiedotteessa öljysäiliöiden omistajia tulee myös informoida mahdollisuudesta säästää tarkastuskustannuksissa keskittämällä alueen tarkastusten ajankohtia. Öljysäiliörekisterin tietojen perusteella voidaan myös laatia ehdotus tarkastusalueista ja ajankohdista, jolloin kiinteistönomistaja voi halutessaan liittyä tarkastuspiiriin. Tarkastuksen tulee aina suorittaa pätevä, ulkopuolinen toimija. Tarkastuksista tehtävä raportti tulee toimittaa pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Polvijärven kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katollisella suoja-altaalla. Maalämpöjärjestelmien lämmönsiirtoaineina tulee käyttää pohjavedelle haitattomia aineita. Järjestelmien rakentamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä niin, etteivät lämmönsiirtoaineet pääse valumaan pohjaveteen ja ulkopuolelta tulevien haitallisten aineiden kuten pintavesien pääsy maalämpökaivoon estyy. Viemäriverkosto on mahdollisuuksien mukaan laajennettava koko pohjavesialueelle. Uusia ylivuotoaltaattomia jätevedenpumppaamoja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Vanhojen pumppaamojen saneerauksen yhteydessä pumppaamoille on rakennettava myös ylivuotosäiliöt. Kaikki pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 24

25 Jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaaajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Mahdollisesti likaantuneet hulevedet (esim. asfaltoitujen alueiden hulevedet) tulee ensisijaisesti johtaa pois pohjavesialueelta tai puhdistaa ennen imeyttämistä. Likaantuneita hulevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle Liikenne ja tienpito Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli tie päätetään rakentaa, on tiealueille rakennettava riittävät suojaukset. Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa kunnostusten yhteydessä. Teiden suojaukset on rakennettava siten, että ne suojaavat kemikaalionnettomuuksien lisäksi myös liukkauden torjunnassa käytetyiltä suoloilta. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia, jotta vältettäisiin maamassojen pidättämän kloridin joutuminen takaisin kiertoon ja pohjaveteen. Pohjavesialueet tulee merkitä hyvin teiden varteen. Alueiden liukkaudentorjunnassa tulee mahdollisuuksien mukaan riskialttiimmilla paikoilla käyttää kaliumformiaattia. Vaarallisten aineiden kuljetus on tarvittaessa kiellettävä, mikäli voidaan käyttää korvaavaa kuljetusreittiä. Levähdysalueille tulee laittaa merkinnät pohjavesialueista. Lisäksi levähdysalueilla tulee kieltää pohjavedelle vaarallisten aineiden lyhytaikainenkin varastointi ja käsittely. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 25

26 3.1.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella ei sallita yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden laadun tai määrällisen tilan heikkenemistä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Taloudelliset syyt yksinään eivät ole riittävä peruste laitoksen sijoittamiseksi pohjavesialueelle. Laitoksen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee ottaa huomioon Turvatekniikan keskuksen ohje K Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että muitakin vaihtoehtoja laitoksen tai varaston sijoittamiseksi sekä siirtymistä haitattomampien kemikaalien käyttöön on selvitetty. Pohjavesialueelle jo sijoittuneen toiminnon tulee toiminnoissaan ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisvaara. Onnettomuustilanteiden vähentämiseksi ja hallitsemiseksi teollisuuskiinteistöille tulee järjestää selkeät ajoväylät siten, että polttoöljy- ja muiden kemikaalikuljetusten ja muun liikenteen törmäysmahdollisuudet poistuvat. Alueet, joilla kuljetetaan, siirretään tai käsitellään polttoöljyä tai kemikaaleja, tulee tehdä pohjavesisuojaukset. Varastoalueet on pidettävä siisteinä, siten esimerkiksi vuodot huomataan helpommin. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. Kiinteistöjen öljynerotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmät, joita tulee huoltaa ohjeiden mukaan. Kaivojen toiminnan varmistamiseksi ne tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jos tuotantotiloissa oleville lattiakaivoille ja viemäreille ei ole perusteltua käyttöä, tulee ne sulkea nestetiiviiksi. Jos viemäreitä käytetään vain satunnaisesti, pidetään viemärit suljettuina ja avataan vain tarvittaessa. Kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. On huolehdittava siitä, että keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessa pääse kosketuksiin keskenään. Myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille tulee olla suoja-altaat tai huoneen lattiarakenteen pitää olla tiivis, korotetuilla reunoilla varustettu ja ko. aineita kestävä. Mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvät sammutusvedet tulee ottaa huomioon. Valuma-altaat on tyhjennettävä tarvittaessa ja niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin ja tieto on toimitettava pelastuslaitokselle. Työkoneet ja laitteet on säilytettävä tiivispohjaisen rakenteen alueella. Ympäristöviranomaisille sekä tarvittaessa pelastusviranomaisille on ilmoitettava välittömästi sellaisista onnettomuuksista, jossa kemikaaleja on päässyt ympäristöön. Kaikista kemikaalionnettomuuksista on pidettävä kirjaa. Teollisuuslaitosten ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun tarkkailua, mikäli laitoksella käytetään/säilytetään pohjavedelle haitallisia aineita. Ympäristöluvassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kemikaalionnettomuuksien ehkäisyyn. Toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 26

27 Polttonesteiden jakeluasematoimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Autojen pesupaikkoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Pesuhalleissa käytettävät kemikaalit eivät välttämättä pidäty öljynerottimeen. Yrityksen varastossa tulee olla riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa kemikaalien imeyttämiseen sopivaa ainetta. Maahan valunut kemikaali on välittömästi otettava talteen imeytysaineella ja käytetty imeytysaine on varastoitava alueella olevassa asianmukaisessa jäteastiassa. Tarvittaessa pilaantunut aine on poistettava niin syvältä, että kaikki maahan valuneet aineet saadaan talteen. Yrityksillä tulee olla omat valmiussuunnitelmat ja laatujärjestelmät, jotka on myös päivitettävä säännöllisesti. Laitosten henkilökunnan oma toiminta onnettomuustilanteessa on erittäin tärkeää, siksi myös heitä on koulutettava riittävästi. Henkilökunnan tulee olla tietoisia siitä, että toiminta sijoittuu pohjavesialueelle Maa-ainestenotto Polvijärven kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo kunnan rakennuslautakunta. Vireille tulevista pohjavesialueille sijoittuneista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä. Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin ottaen huomioon pohjaveden suojelun. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee ottaa huomioon pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida POSKI-projektin tulokset. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva. Suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 27

28 Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. Koulutusta ja tiedotusta maa-ainestenoton vaikutuksesta pohjaveteen on lisättävä, ja se on kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille, joiden on laadittava selkeät toimintaohjeet vahinkotapausten varalle Maa- ja metsätalous Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja -varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 28

29 Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Torjunta-aineina pohjavesialueilla saa käyttää vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä tulee ensisijaisesti pidättäytyä I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Metsätaloudessa käytettävien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen Muuntamot Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan uusiin pohjavesialueelle tuleviin muuntamoihin tehdään pohjavesisuojaukset (ml.pylväsmuuntamot). Yhtiö on kartoittanut kunnista tärkeimmät vedenottamot ja mietinnässä on, miten ko. muuntamoiden öljysuojaus hoidetaan. Tarkoituksena on muuttaa kaikki muuntamot ainakin vedenottamoiden läheisyydessä, niin että niissä on toteutettu öljysuojaus (esim. puistomuuntamo). Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueet ja pohjavedenottamot siten, että muuntamot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakeiselle maaperälle ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle mahdollisimman kauas vedenottamoista. Sähkön jakeluverkon ylläpitäjän tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. Rekisteriin tulee päivittää tiedot muuntamoiden pohjavesisuojauksista. 3.2 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Veden käyttämisestä taloustarkoituksiin sekä talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994, muutos 441/2000) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 ja terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994). Talousveden desinfioimisaineiden hyväksymisestä säädetään kemikaalilaissa (774/1989). Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 29

30 Vesilain mukaisessa vedenottoluvassa voidaan määrätä pohjavedenoton vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailu riippuu luvasta. Usein pohjavedenoton määrällisen ja pohjavedenpinnan vaikutusten tarkkailua tehdään alueellisen ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmat sisältävät otetun veden määrän ja pohjavesipintojen tarkkailun ottamokohtaisesti kuukausittain. Tarkkailuohjelmat tulee päivittää viiden vuoden välein tai tarpeen vaatiessa. Ottamon todellisen kapasiteetin arvioimiseksi on tunnettava sekä otetun veden määrä että vedenlaadun kehittyminen pitkällä aikavälillä. Pohjavesien suojelun kannalta on tärkeää tarkkailla pohjaveden laatua riskitoimintojen lähistöllä, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa. Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu tulee sisällyttää uusiin ympäristölupiin niille toimijoille, joiden toiminnasta voi aiheutua pohjaveden määrällisen tai laadullisen tilan heikkenemistä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa. Veden laadun tarkkailua ottoalueelta tulee tehdä tapauskohtaisesti vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Kaikki vesihuoltolaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset tulee koota yhteen paikkatiedoksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Polvijärven kunnan ympäristöviranomaisen lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. 3.3 Kaavoitus Polvijärvellä on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jonka I vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa ja II vaihe ympäristöministeriössä Kaavassa käsitellään mm. soran ja rakennuskiviaineksen ottoa ja arvokkaita harju- ja moreenialueita. Maakuntakaavan kolmas vaihe valmistellaan hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alu- Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 30

31 een pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 3.4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Polvijärven vesihuoltolaitokselle on varautumissuunnitelma. Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää tapauskohtaisesti yhteistyössä toimijan, vesihuoltolaitoksen ja pelastusviranomaisen kanssa, ja laatia selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Vahinkojen torjuntasuunnitelman tulee sisältää tiedot ainakin vaaraa aiheuttavista aineista (määrät, ominaisuudet, käyttäytyminen maaperässä ja pohjavedessä, mahdollisten vahinkojen laatu), hydrogeologiset olosuhteista (maaperän laatu, pohjavedenpinnan taso, pohjaveden virtaussuunnat ja nopeus), sijainnista pohjavedenottamoihin nähden ja suunnitelma siitä, miten lika-aineen leviämistä rajoitetaan ja vahinko korjataan. Samoin tulisi yksityiskohtaisesti selvittää miten riskiä voidaan pienentää. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Erityistilanteissa voidaan vedenkäsittelyssä ja -jakelussa joutua poikkeamaan normaaleista vaatimuksista. Tavoitteena tulee olla välttämättömän, terveydelle vaarattoman käyttöveden jakelu väestölle ja elinkeinoelämälle. Suuronnettomuuden tilanne vaatii alueellisen yhteystoiminnan parantamista ja keskitetyn johdon järjestämistä. Vesi- ja viemärilaitoksen tämän hetkinen organisaatio voi olla riittämätön poikkeustilanteiden vesihuollon järjestämiseen. Henkilöstön täydentämismahdollisuutta esim. kuntaorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle, ja täydennyshenkilöstölle annettava tarpeenmukainen koulutus. Kaikki pohjavesialueen toiminnot, jotka voivat uhata talousveden laatua, olisi kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Terveydensuojeluviranomaisen, vesihuoltolaitoksen ja epidemiaselvitystyöryhmän tulisi laatia yhteistyössä suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti puutteiden havaitsemiseksi. Toimintaohjeiden on oltava selkeitä ja helposti saatavilla. Vesihuoltolaitoksen, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen sekä pelastuslaitoksen tulee varmistaa, että kaikki vedenmuodostumis- tai valuma- Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 31

32 alueen toiminnanharjoittajat ovat tietoisia mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelman laatimista, ja varmistettava, että yhteystiedot ovat ajan tasalla. Kyseisten viranomaisten tulisi laatia erillinen suunnitelma siitä, miten toiminnanharjoittajia ja valvotaan, miten keskinäinen tiedonkulku varmistetaan, ja millä tavoin ja kuinka usein toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan. Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. Kemikaalionnettomuuksiin on varauduttu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa, joka on laadittu vuosille Torjuntasuunnitelmassa on selvitykset mm. torjuntayksiköistä, hälytysjärjestelmistä, torjuntahenkilöstön koulutuksesta, öljyvahingon jälkitorjunnan ja vahinkojätteen käsittelyn järjestämisestä sekä erityisistä öljyvahinkokohteista ja vaaratekijöistä. Suunnitelmassa on asiat todettu yleisellä ja periaatteellisella tasolla, mutta torjuntakalustosta on yksityiskohtaiset luettelot. Öljyntorjuntavalmius Polvijärvellä on MÖ 1- eli pelastuslaitokselle on sijoitettu kalusto pienten maaöljyvahinkojen alkuvaiheen torjuntaa varten. Maakunnan alueella tapahtuu vuosittain noin öljyvahinkoa. Jokaisella paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä öljyvahingoista ja kyky aloittaa torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Muuntamorikon tapahtuessa sähköyhtiön tulee ilmoittaa asiasta ensisijassa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja myös kunnan ympäristöviranomaiselle. Muuntamoiden pohjavedelle aiheuttamasta riskistä tulee järjestää neuvottelu sähköyhtiön kanssa. 3.5 Suojelusuunnitelman seuranta Polvijärvelle on perustettu suojelusuunnitelman seurantaryhmä joulukuussa Seurantaryhmässä on edustajat Polvijärven teknisestä toimesta, ympäristötoimesta, vesiosuuskunnista, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksesta sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Suojelusuunnitelma tulee hyväksyttää Polvijärven kunnanvaltuustossa. Suojelusuunnitelman toimenpideohjelman toteutumista tulee seurata vuosittain. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 32

33 4 Sanastoa Akviferi on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava maa- tai kivilajiyksikkö. Se on hydraulisesti yhtenäinen muodostuma, joka voi antaa käyttökelpoisia määriä vettä. Akvifereja ovat mm. yhtenäiset hiekka- ja sorakerrostumat ja ruhjeinen kallioalue. Antikliininen pohjavesimuodostuma purkaa vettä ympäristöönsä (vastakohtana synkliininen muodostuma). Antoisuus. Pohjavesialueen antoisuus kuvaa vesimäärää, joka pohjavesialueelta voidaan ottaa aiheuttamatta haitallisia sivuvaikutuksia. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan, imeytymiskertoimen ja alueen vuotuisen sadannan avulla laskennallisesti arvioitu alueen uusiutuvan pohjaveden määrä (m 3 /d). Hydrogeologia eli pohjavesigeologia on luonnontiede, joka tutkii geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden fysikaaliseen käyttäytymiseen, lähinnä sen alueelliseen esiintymiseen ja kemialliseen koostumukseen. Hydrogeologia tutkii myös pohjavesivaroja ja niiden hyödyntämistä. Imeytymiskerroin kertoo maahan imeytyneen vesimäärän ja sadannan suhteen. Osa sadannasta haihtuu takaisin ilmakehään joko suoraan tai kasvillisuuden kautta ja osa valuu pintavesistöihin. Imeytymiskerroin ilmoittaa sen vesimäärän osuuden sadannasta, joka imeytyy maaperän kautta pohjavedeksi. Lähde. Maanpinnalla oleva pohjaveden purkautumisalue. Pistemäinen pohjavesialue on alue, jolta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytetään yhteisötason ja kansallisesti määritettyjä laatunormeja. Mikäli yhdessä tai useammassa havaintopaikassa edellä mainitut pohjaveden tilan arviointikriteerit ylittyvät tulee alueellisen ELY-keskuksen pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa arvioidessaan ottaa huomioon aineen ja sen pitoisuuden vaikutukset ympäristöön ja veden käyttökelpoisuuteen talousvedeksi. Pohjaveden määrällinen tila on hyvä, jos: 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjavedenottamoiden suoja-alueet. Aluehallintoviraston (AVI) (ent. ympäristölupavirastot, ent. vesioikeudet) vedenottamolle määräämä suoja-alue. Pohjavedenottamon suoja-alue muodostuu vedenottamoalueesta sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeistä. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 33

34 Pohjavesi on maankamaran vapaata vettä vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä. Laajemmin sillä voidaan tarkoittaa kaikkea maanpinnan alaista vettä, sillä pohjaveden muodostumiseen ja etenkin laatuun vaikuttaa suuresti se, mitä tapahtuu veden virratessa maaperän kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjavedeksi. Pohjavesialueen luokka (I tai II). I luokka = vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. II luokka = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. III luokka = muu pohjavesialue. Pohjois-Karjalassa ei ole III-luokan pohjavesialueita. Pohjaveden muodostumisalue osoittaa pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Vyöhyke ulottuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti omaavaan maaperään saakka (esim. savisilttimuodostuman kerrospaksuus > 3 m). Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin, kuten laajalle varsinaisen muodostuman ulkopuolelle ulottuvien hiekkojen kohdalla. Pohjavesialueen uloin raja voidaan piirtää yleispiirteiseksi ja mahdollisesti maastossa helposti havaittavaksi. Pohjavesialueiden rajaus perustuu hydrogeologisiin ja luonnontieteellisiin tekijöihin. Rajaus on tehty niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä olleet käytettävissä. Nykyiset rajaukset perustuvat mm. maasto- ja karttatarkasteluun (maaperä- ja maastokartat sekä erilaiset valtakunnalliset selvitykset) sekä alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin ja kairauksiin. Pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta on tehty Suomesta vuodesta 1973 alkaen erinäisten projektien (mm. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitus -projekti ) yhteydessä luvun puolivälin jälkeen pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on täydentynyt sekä yksittäisten pohjavesitutkimusten ja suojelusuunnitelmien että laajempien hankkeiden yhteydessä tuotetun hydrogeologisen tutkimustiedon myötä. Pohjavesialueiden rajauksien muutokset ovat mahdollisia, jos alueesta on saatavilla rajauksen muutosta tukevaa uutta hydrogeologista tutkimustietoa. Pohjavesialueen reunavyöhyke on pohjavesialuerajan ja muodostumisalueen rajan väliin jäävä pohjavesialueen osa. Pohjavesikynnys on vettä huonosti johtava tai vettä läpäisemätön muodostuma (esimerkiksi kallio), joka estää pohjaveden vaakasuoraa virtausta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) entinen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. POSKI-projekti. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportit Pohjois-Karjalan alueelta. Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 34

35 Riskipohjavesialue on pohjavesimuodostuma, jossa ihmistoiminnan ja tilaa koskevan tiedon perusteella ei vallitse tai ei mahdollisesti saavuteta ympäristötavoitteita eli määrällistä tai kemiallista hyvää tilaa. Alueelliset ELY-keskukset tunnistavat ja arvioivat nämä alueet pohjaveden suojelun asiantuntijoina. Synkliininen pohjavesimuodostuma kerää vettä ympäristöstään (vastakohtana antikliininen muodostuma). Vedenottamo. Voi olla rakenteeltaan kuilu-, siiviläputki-, pora- tai lähdekaivo. Vedenottamo koostuu yhdestä tai useammasta kaivosta. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukainen ja käsittää vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailun, jatkuvan ja jaksottaisen valvonnan. Valvontatutkimusohjelman laatii kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Ohjelmaan tulee sisällyttää paikallisista olosuhteista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Tutkimusohjelman pääpaino on verkostoveden seurannassa. Vesilainmukaiseen vedenottolupaan liittyvä tarkkailuohjelma. Vedenottolupiin perustuva, alueellisen ELY-keskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma, jossa on edellytetty pohjaveden korkeuden seurantaa ottoalueella ja sen ympäristössä. Tarkkailuohjelmassa voidaan myös edellyttää pohjaveden laadun seurantaa Polvijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 35

36 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma Polvijärven kunta

37 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Lavalammen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Vapaa-ajan alueet Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, tienpito, vaarallisten aineiden kuljetus Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Liite 1 Pohjaveden tarkkailu Riskikohteita Kallioperä Toimenpideohjelma 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

38 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Lavalammen pohjavesialue Lavalammen pohjavesialue sijaitsee noin 9 km etäisyydellä Polvijärven keskustasta koilliseen. Alueella sijaitsee Polvijärven tärkeimmät vedenottamot, joilta otetaan noin 480 m³ pohjavettä vuorokaudessa. Lavalammen pohjavesialue on luokiteltu vesipuitedirektiiviin liittyvässä toimenpideohjelmassa riskialueeksi Geologia ja hydrogeologia Lavalammen pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 4,01 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,14 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1600 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 50 % sadannasta. Muodostumatyyppi on antikliininen (vettä purkava) harju. Lavalammen pohjavesialue käsittää lähes pohjois-eteläsuuntaiseksi kääntyneen pitkittäisharjun, joka on suuren suoalueen ympäröimä. Etelässä pohjavesialue rajoittuu Hiekkaselän vedenhankintaan soveltuvaan (IIluokan) pohjavesialueeseen. Maa- ja kallioperä Harjun pääselänne on varsin jyrkkärinteinen. Maa-ainekseltaan se on pääasiassa karkeaita hiekka- ja soralajitteita. Harjun ydinosassa kerrospaksuudet ovat 8-15 m ja maa-aines on hyvin vettä johtavaa karkeaa hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Eteläisemmän vedenottamon alueella maa-aines on pohjavesipinnan yläpuolella hienoa hiekkaa ja pohjavesipinnan alapuolella hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Vettä johtavat kerrokset ovat 5-8 metriä. Pohjavesialueen eteläosaan mentäessä maa-aines muuttuu hienommaksi hienoksi hiekaksi ja silttiseksi hiekaksi. Pohjavesialueesta ei ole saatavilla maaperäkarttaa. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 3. Alueen kallioperä on keskirakeista kiillegneissiä. Eteläisemmän vedenottamon alueella kalliopinta on tasolla 94,20-96,50. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2002a,b) Pohjavesi Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen purkautuen osittain Lavalampeen ja ympäröiville soille. Pohjavettä purkautunee Lavalampeen vedenottamon kohdalla ja pintavettä mahdollisesti imeytyy harjuun Lavalammen pohjoispäässä. Lammessa ei ole laskuojaa. Eteläisemmän vedenottokaivon alueella pohjavedenpinta vaihtelee tasolla 103,8-104,0. Pohjavesialueen eteläosassa pohjaveden pinnankorkeus on tasossa noin 104,0-104,3. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

39 Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee pohjavedenjakaja, joka jakaa pohjaveden virtaussuunnan pohjoiseen ja etelään. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2001) Vedenottamot Lavalammen vedenottamon kaivot sijaitsevat Lavalammen koillispuolella sekä pohjavesialueen keski- ja eteläosissa. Vedenottamolla on käytössä neljä siiviläputkikaivoa (I, III, IV ja V). Kaivo III otettiin käyttöön vuonna 1997 korvaamaan kaivo II, joka suljettiin veden korkean mangaanipitoisuuden takia. Vuonna 1975 rakennettu vanha siiviläputkikaivo ei myöskään ole käytössä veden korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien vuoksi. Kaivo IV on otettu käyttöön vuonna 2000 ja uusin kaivo V vuonna 2003 (Kuva 1 ja 2). Kuvat 1 ja 2. Lavalammen vedenottamokaivot IV ja V Vedenottokaivoista pumpattu vesi alkaloidaan soodalla. Lisäksi raakavesi desinfioidaan UV-valolla. Vedenottamolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa (47/03/2) ottaa pohjavettä 750 m³/d vuosikeskiarvona. Vuonna 2010 vettä otettiin keskimäärin 495m³ vuorokaudessa (Kuva 3). Vedenottamot ovat automaattisessa kaukovalvonnassa. Ottamoalueet on kaivoa III lukuunottamatta aidattu. Kuva 3. Lavalammen vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

40 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Lavalammen pohjavesialueen vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1980 määräämät suoja-alueet. Suoja-alueen muodostavat noin 21 hehtaarin suuruinen lähisuoja-alue vedenottamoalueineen ja noin 247 hehtaarin suuruinen kaukosuoja-alue. Lähisuoja-alue rajoittuu Lavalampeen, Iso- ja Pieni Iivari-lampiin sekä idässä noin 400 metrin etäisyydelle Lavalammesta. Etelässä alue rajoittuu Lavalamminsärkälle noin 900 metrin etäisyydelle vedenottamosta. Vesioikeuden päätöksessä on mm. todettu, että lähisuoja-alueella on kiellettyä lannoitteiden sekä torjunta-aineiden käyttö sekä maa-ainestenotto tason 108 m alapuolelle. (Itä-Suomen Vesioikeus 1980) Kaivot III ja V sijoittuvat kaukovyöhykkeelle Pohjaveden laatu Lavalammen vedenottamon raakaveden laatu kaivoissa I, III, IV ja V vuosina on esitetty taulukoissa 1-4. Pohjaveden ph on kaikissa kaivoissa keskimäärin 6,3-6,6 eli lievästi hapanta. Pohjavedessä on hiilidioksidia kohtuullisen paljon lukuun ottamatta kaivoa V, jossa hiilidioksidin pitoisuudet ovat pienet. Vesi on kaikissa kaivoissa erittäin pehmeää ja alkaliteetin arvot ovat pieniä. Bakteereja ja rautapitoisuuksia ei ole esiintynyt. Kaivosta III on mitattu torjuntaainejäämiä. (kts 2.4.1) Taulukko 1. Kaivo I raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 10 6,5 6,5 6,1 6,7 Rauta µg/l 10 <20 <20 <20 <20 Hiilidioksidi mg/l 5 10,8 11 9,4 12 Asiditeetti mmol/l 5 0,23 0,24 0,2 0,26 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 10 0,23 0,22 0,21 0,26 Kok. kovuus mmol/l 10 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Lämpötila C 9 6,0 5,8 5,5 7,3 Taulukko 2. Kaivo III raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 10 6,5 6,5 6 6,8 Rauta µg/l 10 <20 <20 <20 <20 Hiilidioksidi mg/l 5 10, Asiditeetti mmol/l 5 0,24 0,25 0,2 0,29 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 10 0,26 0,26 0,25 0,28 Kok. kovuus mmol/l 10 <0,15 <0,15 <0,15 0,17 Lämpötila C 9 5,4 5,4 5,3 5,6 Pestisidit µg/l 5 Todettu 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

41 Taulukko 3. Kaivo IV raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 10 6,3 6,3 6,1 6,5 Rauta µg/l 10 <20 <20 <20 <20 Hiilidioksidi mg/l 5 13, Asiditeetti mmol/l 5 0,26 0,26 0,18 0,32 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 10 0,20 0,195 0,18 0,24 Kok. kovuus mmol/l 10 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Lämpötila C 9 5,5 5,3 5,2 6 Taulukko 4. Kaivo V raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 9 6,6 6,7 6,2 6,9 Rauta µg/l 9 <20 <20 <20 <20 Hiilidioksidi mg/l 5 4,6 4,5 4 5 Asiditeetti mmol/l 4 0,10 0,10 0,09 0,11 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 9 0,17 0,16 0,15 <0,2 Kok. kovuus mmol/l 9 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Lämpötila C 8 5,7 5,5 5, Pohjaveden havaintoputket Lavalammen pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan kaikkiaan 48 havaintoputkea. Lisäksi havaintopaikkoina on 5 kaivoa ja ottamon hana. Pääosa havaintopaikoista liittyy alueella tehtyihin pohjavesitutkimuksiin. Pohjaveden tarkkailua tehdään neljästä havaintoputkesta. Tarkkailuputkien sijainti on esitetty kartassa Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavettä purkautunee Lavalampeen ottamon kohdalla ja pintavettä mahdollisesti imeytyy harjuun Lavalammen pohjoispäässä. Pohjavesialueella ei ole lähteitä. Lavalammen pohjavesialueen luoteisosa sekä osa länsi- ja itäreunasta kuuluu Viklinrimmen luonnonsuojelualueeseen, joka on suurimmaksi osaksi Naturaaluetta. Välisärkän-Lavalammin harju jakaa Viklinrimmen ja Rapalahdensuon muodostaman suoalueen. Viklinrimmen alueeseen kuuluu kolme suurta avosuota (Viklinrimpi, Rapalahdensuo, Tiaissuo) sekä eteläosassa sijaitsevat pienemmät, Nuottisuo ja Sivinsuo. Viklinrimpi on karu kalvakka- ja rimpineva, jonka reunaosissa esiintyy rahkarämettä. Viklinrimpi on merkittävä karujen aa- 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

42 pasoiden, sisä-suomen keidassoiden ja välimuotosoiden tutkimuskohde. Se on tärkeä suolinnuston muutonaikainen levähdysalue. Kokonaisuudella on merkitystä myös jokiluonnon ja harjujen suojelun kannalta. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2005) Lähes koko pohjaveden muodostumisalue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Pohjavesialueen luoteisosassa on Lavalampi-Välisärkän harjualue ja pohjavesialueen eteläosassa Lavalamminsärkät-Sivinsuon harjualue Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Lavalammen pohjavesialue on suurimmaksi osaksi merkitty luonnonsuojelu- ja suojelualueeksi eteläosan pohjaveden muodostumisaluetta lukuun ottamatta. Pohjavesialue on myös merkitty maakuntakaavaan. Pohjavesialueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava. Lavalammen pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 5, Kuva ). Pohjavesialueella on lisäksi jonkin verran vesistöä sekä vähäisessä määrin maa-ainestenottoa ja loma-asutusta (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 5. Maankäyttö Lavalammen pohjavesialueella. Lavalampi pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 2 1,3 Peltoviljely [ha] 0 0 Metsätalous [ha] 365,8 183,3 Maa-ainestenotto [ha] 2,4 1,4 Vesistöt [ha] 30,7 27,8 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 0 0 Virkistysalue [ha] Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

43 Kuva 4. Maankäyttö Lavalammen pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Tarkkailukäytössä olevien havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Uusista asennettavista putkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELYkeskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Lavalammen pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

44 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Lavalammen pohjavesialueella ei Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisterin tietojen mukaan ole yhtään öljysäiliötä. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Öljysäiliörekisterissä olevat puutteet säiliöiden kunnosta sekä asennus- ja tarkastusvuosista pitää korjata. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä. Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan säiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava ja puhdistutettava maanalainen käytöstä poistettu säiliö putkistoineen. Käytöstä poistetut säiliöt on aina poistettava maaperästä. Öljysäiliöiden poistosta tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Lavalammen pohjavesialueella ei ole viemäriverkostoa eikä jätevedenpumppaamoja. Pohjavesialueella ei sijaitse vakituista asutusta. Iso-Iivari lammen ja Lavalammen rannalla on muutamia loma-asuntoja, joiden jäteveden käsittelystä ei ole tietoa. Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuvien loma-asuntojen jätevesien käsittelystä ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

45 Toimenpidesuositukset Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Polvijärven ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta Vapaa-ajan alueet Lavalammen pohjavesialueella sijaitsee Kinahmon Erämiehet ry:n omistama metsästysmaja. Riskinarviointi Vapaa-ajan alueista ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, tienpito, vaarallisten aineiden kuljetus Pohjavesialueella ei sijaitse yleisiä teitä. Pohjavesialueen läpi kulkee yksityistiet Lavalammentie sekä Vikintie (Kuva 5). Tiet ovat hiekkateitä, joilla liikennemäärät ovat vähäiset. Pohjavesialue- ja suojavyöhykekyltit on asennettu liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueella on yksityisteiden lisäksi muutamia muita lyhyitä metsäautotienpätkiä. Pohjavesialueella olevia yksityisteitä ei suolata. Pohjavesialueella ei kuljeteta vaarallisia aineita. Kuva 5. Pohjavesialuekyltti Vikintien varressa. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

46 Riskinarviointi Tiestöstä ja tienpidosta ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä pohjavesialueelle. Toimenpidesuositukset Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueen luoteisrajalla sijaitsee voimassa oleva maa-aineslupa (Maanrakennus Leivo Oy). Maa-ainesten ottoalue ulottuu vain osittain Lavalammen pohjavesialueelle. Ottamisalueelta on etäisyyttä lähimmälle vedenottamolle (IV) noin 2,3 km. Ottamissuunnitelman mukaan maa-ainesten otto on tarkoitus ulottaa pohjaveden pinnan alapuolelle noin 2,5 m, jolloin ottotasona pidetään +99,50. Lupaehtojen mukaisesti öljytuotteita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tilavuutta vastaavilla katetulla suoja-altaalla. Luvassa toiminnanharjoittaja on velvoitettu pohjavedenpinnan tarkkailuun. Tarkkailun tulokset on esitettävä vuosittain rakennuslautakunnalle. Taulukko 6. Lavalammen pohjavesialueella voimassa olevat maa-ainesluvat. Lupa Notto tunnus Lupa myönnetty Päättymispäivä Lupaaika (a) Kokonaisottomäärä (m³-ktr) Ottoala (ha) Aineslaji Pohjaveden pinnantaso (N60) Alin ottotaso (N60) ,5 Sora ja hiekka 102,70 99,50 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin tuloksena Lavalammen pohjavesialue on luokiteltu suurimmaksi osaksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi, jossa ei tule harjoittaa maaainestenottoa. Alue on myös suurelta osin Natura-aluetta, jossa ei voi harjoittaa maa-ainestenottoa. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2003b) Riskinarviointi Pääosa maa-ainesten ottamisalueesta sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa-ainesten ottamistoiminnasta ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle toimittaessa annettujen lupaehtojen mukaisesti. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

47 Toimenpidesuositukset Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida POSKI-projektin tulokset. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva, suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee ilmoittaa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

48 Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. 2.4 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse eläinsuojia eikä peltoviljelyä. Lavalammen pohjavesialue on pääosin metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois- Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Lavalammen vedenottamolta pumpatusta vedestä on löydetty torjunta-aineita. Ensimmäisen kerran terbutylatsiinia havaittiin Polvijärven kunnan vesijohtovedestä vuonna Jatkotutkimuksissa selvisi, että torjunta-aine oli peräisin Lavalammelta siiviläputkikaivosta III. Pohjavedessä on havaittu myös atratsiinin ja Simatsiinin pitoisuuksia. Pohjavesialueelle tehtyjen tutkimusten perusteella torjunta-ainetta esiintyy taimikkoalueen pohjavedessä, missä metsä on kaadettu 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

49 luultavasti vuonna 1982, jonka jälkeen alue on aurattu ja istutettu männyn taimet. Kohteen maaperää tutkittiin vuonna 2003, jolloin maaperässä todettiin penkonatsolia taimistoalueelta otetuissa näytteissä. Maaperästä ei tällöin löydetty atratsiinia, simatsiinia tai terbutylatsiinia. Toisaalta penkonatsolia ei todettu pohjavedestä. Kesäkuussa 2011 Lavalammelta otetussa raakavesinäytteessä (kaivo III) on todettu terbutylatsiinia 0,02 µg/l. Riskinarviointi Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 2.5 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Lavalammen pohjavesialueella sijaitsee yksi puistomuuntamo (Taulukko 7). Muuntamossa on öljyä 90 kg ja se on öljysuojauksella varustettu. Muuntamo sijaitsee Lavalammen itäpuolella metsästysmajan läheisyydessä. Taulukko 7. Lavalammen pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suoja-allas/ muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Puisto Kyllä Kyllä 530 Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva muuntamo on suoja-altaalla varustettu puistomuuntamo eikä näin ollen aiheuta riskiä pohjaveden laadulle. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

50 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan neljästä havaintoputkesta kolme kertaa vuodessa (Taulukko 8). (Polvijärven kunta 2003) Taulukko 8. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu 1 3 krt vuodessa 2 3 krt vuodessa 4 3 krt vuodessa 5 3 krt vuodessa Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 9). Lavalammen vedenottamolta pumpattua verkostovettä tutkitaan jakeluverkoston eri osista ottamalla jatkuvan valvonnan näytteitä kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi kerran vuodessa tehdään jaksottaisen seurannan analyysi. Jaksottaisen seurannan yhteydessä tehdään aina jatkuvan valvonnan määritykset. Lisäksi verkostoon lähtevästä vedestä tutkitaan torjuntaaineet vuosina 2012, 2013 ja Raakavettä tutkitaan kolme kertaa vuodesta yleisimpien vedenlaatu parametrien osalta. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

51 Taulukko 9. Polvijärven kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelama (näytteenottokerrat). Analyysi Raakavesi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju Maku Sameus Väri Ulkonäkö ph Sähkönjohtavuus 5 1 Rauta Mangaani Nitriitti (NO 2 -) Alumiini Ammonium Escherichia coli Enterokokit Kok. koliformit Kokonaisbakteeriluku Alumiini 1** Antimoni 1*** Arseeni 1** Bentseeni Bentso(a)pyreeni) Boori 1*** Kadmium Kromi Kupari Syanidit 1*** 1,2-dikloorietaani Fluoridi 1** Lyijy Elohopea 1** Nikkeli Nitraatti (NO 3 -) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Seleeni 1*** Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. Kloorifenolit 1*** Sulfaatti 1** Natrium 1** Asiditeetti (CO 2 ) Hapettuvuus (CODMn-O 2 ) Alkaliniteetti Kokonaiskovuus Kloridi 1** Pestisidit 1* * Pestisidit (torjunta-aineet) tehdään 2012, 2013 ja 2016 ** Jaksottaisen seurannan näytteet, kerran vuodessa tehtävät määritykset *** Jaksottaisen seurannan näytteet, kerran 5 vuodessa tehtävät määritykset, seuraavan kerran vuonna Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

52 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Uusissa maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Polvijärven kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 1. Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17

53 Lähteet Itä-Suomen Vesioikeus Itä-Suomen vesioikeuden päätös Polvijärven kunnan hakemukseen suoja-alueen määräämiseksi Lavalammen pohjaveden ottamolle, Polvijärven kunnassa. Annettu Kuopiossa Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. 2010a. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla Urho Turunen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. 2010b. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla Urho Turunen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Lavalammen pohjavesitutkimus. Polvijärvi. Eero Liimatta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2002a. Lavalammen pohjavesialueen ( ) torjunta-ainejäämätutkimus. Polvijärvi. Joensuu Eero Liimatta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2002b. Lavalammen pohjavesialueen ( ) torjunta-ainejäämätutkimus II. Polvijärvi. Joensuu Eero Liimatta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2003a. Lavalammen maaperän torjuntaaineselvitys. Polvijärvi. Maaperätutkimus Joensuu Jari Tiainen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2003b. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Outokummun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Viklinrimpi Saatavissa: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Lavalammen kaivonpaikkatutkimus. Joensuu Eero Liimatta. Polvijärven kunta Polvijärven kunnan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18

54 Polvijärven kunta Lavalammen vedenottamon pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailuohjelma Hugo Miettinen. Polvijärven kunta, tekninen toimisto. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Lavalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19

55 Lavalampi Pohjaveden tarkkailu Kartta 1 ± HP 2 Pp 105,83 Vp 103,20 ( ) + Uudet putket + + HP 1 Pp 107,40 Vp 104,52 ( ) HP 4 Pp 106,23 Vp 104,22 ( ) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja lähisuojavyöhykeraja kaukosuojavyöhykeraja & & + & HP 5 Pp 107,22 Vp 103,59 ( ) +Havaintoputki +Uudet havaintoputket & &Pohjaveden virtaussuunta 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

56 Lavalampi Riskikohteita ^_ Kartta 2 ± d 3768 Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja ^_ Maa-aineslupa d Puistomuuntamo 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

57 Lavalampi Kallioperä Kartta 3 ± Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Mustaliuske Keskirakeista kiillegneissiä Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

58 TOIMENPIDEOHJELMA LAVALAMPI SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Öljy-, polttoaine- ja nestemäiset kemikaalisäiliöt sijoitettava maanpäälle. Säiliöt on varustettava katollisella suoja-altaalla tai säiliöiden on oltava kaksivaippasäiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin ja vuodonilmaisujärjetelmä. Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus) Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Yleiset toimenpidesuositukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Rakennusjärjestys suojelusuunnitelman seurantaryhmä Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti). Kyselykirje kiinteistöille yhteistyössä kunnan ja pelastuslaitoksen kanssa Polvijärvi Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle haitattomia aineita. Järjestelmien rakentamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä. Kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen selvitys ja jätevesijärjestelmien päivitys Vapaa-ajan alueet Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, Rakennusjärjestys 2002 ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Liikenne, tien- ja kadunpito: Vanhat ja haalistuneet pohjavesikyltit tulee vaihtaa uusiin. kunnan vesilaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia. Maa-ainestenotto: Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Yleiset toimenpidesuositukset Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, lupaviranomainen suojelusuunnitelman seurantaryhmä suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus POSKI, SOKKA Maa-aineslaki 3

59 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Polttoainesäiliöt on suojattava ja sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna imeytysainetta. Murskauslaitteiston tulisi olla sähköllä toimiva. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian pohjavesialueen ulkopuolelle. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Ottamisalueen ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia. Ottoalueella tulee järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille ottamisen edetessä. Ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Ottoalueille on asennettava ainakin yksi havaintoputki. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa ja laatua ennen ottotoiminnan aloitusta, oton aikana ja ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa myös Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain ottamisen aikana. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä. toiminnanharjoittaja toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus mahd.pian Otto-alueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. Koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille. toiminnanharjoittaja, kunnan ympäristösuojeluviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,ely-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus 2012 Maa- ja metsätalous Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohja-vesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvonta ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. tilojen omistajat, rakennusvalvonta kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus

60 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Muuntamot Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy rakennusvalvonta viranomainen, ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajam-alueita. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Tarkkailussa olevien havaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin. Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kunta, putkikortti toimenharjoittajat Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle Kunta,yritys, ELY-keskus ELY-keskus Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012-

61 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

62 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma Polvijärven kunta

63 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Sotkuman pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Vapaa-ajan alueet Hautausmaat Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, tienpito, vaarallisten aineiden kuljetus Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat yritykset Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Liite 1 Pohjaveden tarkkailu Riskikohteita Kallioperä Toimenpideohjelma 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

64 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Sotkuman pohjavesialue Sotkuman pohjavesialue sijaitsee noin 9 km etäisyydellä Polvijärven keskustasta etelään. Alueella sijaitsee Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan vedenottamot, joista otetaan noin 190 m³ pohjavettä päivässä. Pohjavesialueella on vedenhankinnan lisäksi merkitystä myös maa-ainesten ottoalueena. Alueen asutus on myös lisääntymässä Geologia ja hydrogeologia Sotkuman pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 4,73 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 3,08 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 2000 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 40 % sadannasta. Muodostumatyyppi on antikliininen (vettä purkava) harju. Sotkuman pohjavesialue kuuluu osana pohjois-etelä -suuntaiseen harjujaksoon, joka etelässä liittyy Jaamankankaan reunamuodostumaan. Harjun muoto pohjavesialueen eteläpäässä on jyrkkäreunainen, mutta harju muuttuu Pitkäsenlahdesta pohjoiseen päin leveämmäksi ja muodoiltaan loivemmaksi. (Pohjois- Karjalan vesipiirin vesitoimisto 1986) Maa- ja kallioperä Pohjavesialueesta ei ole saatavilla maaperäkarttaa. Maaperä on alueella vaihtelevaa kivisestä hiekasta hiekkaiseen soraan. Maaperän kerrospaksuudet ovat 6-15 metriä. Alueen kallioperä on suurimmaksi osin pohjagneissiä. Pohjavesialueen luoteisosassa on keskirakeista kiillegneissiä ja arkosiittia. Lisäksi pohjavesialueen rajoilla esiintyy metadiabaasijuonteita. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 3. Pohjavesi Pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat hyvät. Pohjavesi virtaa pääasiassa pohjoisesta kohti etelää. Pohjavettä purkautuu ympäröiville vesialueille laajoina tihkupintoina. Pitkälammen länsipuolinen pitkittäisharjun osa muodostaa yhtenäisen hyvin vettä johtavan muodostuman. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

65 1.1.2 Vedenottamot Pohjavesialueella sijaitsee kolme vedenottokaivoa. Pitkälammen lounaispuolella sijaitsee kaksi vuonna 1988 käyttöönotettua siiviläputkikaivoa. Kaivot ovat syvyydeltään 11,4 m ja 11,0 m. Pohjavesialueen keskiosassa Iivanansärkällä sijaitsee vuonna 2007 käyttöönotettu 11,5 metriä syvä siiviläputkikaivo. Kuva 1. Pitkälammen rannalla sijaitseva vedenottamo. Vedenottamon eteläosan kaivoilla on Itä-Suomen vesioikeuden lupa (No:37/II/90) ottaa pohjavettä 450 m³/d vuosikeskiarvona. Vuonna 2010 vettä otettiin keskimäärin 197 m³/d (Kuva 1). Kaivo nro 3:n osuus pumpatusta vesimäärästä on noin puolet. Raakavesi käsitellään kevytsoodaliuoksella ph-arvon nostamiseksi. Vesi on myös mahdollista desinfioida klooraamalla tarvittaessa. Kaikkien vedenottokaivojen alueet on aidattu. Vedenottamolla tehdään tarkastuskäyntejä kerran viikossa. Kuva 1. Sotkuman vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

66 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Sotkuman pohjavesialueen vedenottamolla ei ole vahvistettuja suojaaluepäätöksiä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty ohjeelliset suojavyöhykkeet Pohjaveden laatu Sotkuman vedenottamon kaivojen I-III raakaveden laatu vuosina on esitetty taulukoissa 1-3. Pohjaveden ph on ollut kaivoissa keskimäärin 6,4-6,6 eli lievästi hapanta. Veden alkaliteetin ja kokonaiskovuuden arvot ovat kaikissa kaivoissa alhaiset. Kohonneita nikkelipitoisuuksia on aika ajoin esiintynyt kaivoissa 1-2. Kaivossa III nikkelin pitoisuudet ovat pienet, mutta vedessä on ainakin kertaalleen havaittu kohonnut rautapitoisuus. Jokaisessa kaivossa kloridin pitoisuudet ovat sen sijaan erittäin hyvällä tasolla ollen keskimäärin 1,2-2,2 mg/l. Pohjavedessä on kohtuullisesti hiilidioksidia. Eniten hiilidioksidia esiintyy kaivossa III. Kaivoissa luvulla kohonneiden nikkelipitoisuuksien takia pohjavesialueelle rakennettiin vuonna 2007 uusi kaivo. Vedestä puolet otetaan nykyisin kaivosta 3, jonka nikkelipitoisuudet ovat pieniä. Taulukko 1. Sotkuman vedenottamon kaivon I raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 7 6,6 6,7 6,3 7 Rauta µg/l 7 <20 <20 <20 <20 Hiilidioksidi mg/l 3 12, Asiditeetti mmol/l 4 0,21 0,2 0,15 0,29 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 7 0,25 0,25 0,22 0,3 Kok. kovuus mmol/l 7 0,23 0,25 0,25 0,28 Kloridi mg/l 4 2,1 2,0 1,3 3,1 Lämpötila C 7 6,9 7 4,9 8,6 Alumiini µg/l <3 18 Nikkeli µg/l Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

67 Taulukko 2. Sotkuman vedenottamon kaivon II raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 8 6,6 6,6 6,4 6,8 Rauta µg/l 8 <20 <20 <20 <20 Hiilidioksidi mg/l 4 9,6 8,5 7,5 14 Asiditeetti mmol/l 5 0,36 0,23 0,17 0,95 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 8 0,24 0,24 0,21 0,26 Kok. kovuus mmol/l 8 0,26 0,22 0,22 0,45 Kloridi mg/l 4 2,2 2,5 1 2,8 Lämpötila C 8 6,0 5,5 4,8 7,6 Alumiini µg/l <3 6 Nikkeli µg/l Taulukko 3. Sotkuman vedenottamon kaivon III raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 6 6,4 6,4 6,3 6,6 Rauta µg/l < Hiilidioksidi mg/l Asiditeetti mmol/l 3 0,29 0,24 0,23 0,41 Kok.kolif.bakt. pmy/100ml E. coli pmy/100 ml Alkaliniteetti mmol/l 6 0,24 0,24 0,21 0,29 Kok. kovuus mmol/l 6 0,27 0,27 0,27 0,32 Kloridi mg/l 4 1,2 1,3 0,71 1,4 Lämpötila C 6 6,1 6,1 5,8 6,4 Alumiini µg/l 4 3 <3 <3 3 Nikkeli µg/l Pohjaveden havaintoputket Sotkuman pohjavesialueella on Hertta-tietojärjestelmän mukaan havaintopaikkoina 11 havaintoputkea, kuusi kaivoa sekä ottamon hana. Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua tehdään kolmesta havaintoputkesta, jotka ovat rautaputkia. Pohjaveden tarkkailupaikat on esitetty kartassa Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen pääselänne on suurimmaksi osin luokiteltu Iivanansärkän maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Pohjavesialueen eteläosassa on lisäksi Lamminniemen paikallisesti arvokas harjualue. Pohjavesialueella ei sijaitse suojelualueita. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

68 Pohjavesialue rajoittuu reunaosistaan useisiin eri lampiin. Pohjavesialueen keskellä sijaitsevasta Pitkälammesta voi imeytyä vettä harjuun Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Sotkuman pohjavesialueen eteläosa on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Pohjavesialue on myös merkitty maakuntakaavaan. Lisäksi pohjavesialueen lounais- ja koillisrajoille sekä Kuikkalammen luoteisrannalle on merkitty kaavaan muinaismuistoalueet. Pohjavesialueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava. Kaava on oikeusvaikutteinen ja se on hyväksytty Pohjavesialueen eteläosassa sekä osittain itäosassa on voimassa Sotkuman rantaosayleiskaava. Kaava on kokonaan oikeusvaikutteinen ja se on hyväksytty Sotkuman pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 4, Kuva 2). Pohjavesialueella on lisäksi useita muita maankäyttömuotoja, mm. peltoviljelyä, maa-ainesten ottoalueita, asutusta sekä vesistöjä (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 4. Maankäyttö Sotkuman pohjavesialueella. Sotkuma pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 19,5 15,8 Loma-asutus [ha] 7,1 3,8 Peltoviljely [ha] 34 6 Metsätalous [ha] 348,1 241,9 Maa-ainestenotto [ha] 19,9 19,9 Vesistöt [ha] 21,9 5,5 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0,4 0,4 Varalla [ha] 22,6 14,9 Virkistysalue [ha] Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

69 Kuva 2. Maankäyttö Sotkuman pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Tarkkailukäytössä olevien havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Uusista asennettavista putkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELYkeskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Sotkuman pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. Kaivon III vedenoton määrän vaikutusta rautapitoisuuteen tulee seurata. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

70 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Sotkuman pohjavesialueella on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tietojen mukaan neljä öljysäiliötä (Taulukko 4). Säiliöiden tilavuus vaihtelee 1,5-3 m 3. Säiliöistä ainakin yksi on maanalainen. Säiliöiden tarkastusajankohdasta ei ole tietoa. Pohjavesialueella olevat öljysäiliöt sijoittuvat Sotkuman taajamaan. Vedenottamoa lähin öljysäiliö sijaitsee noin 500 m etäisyydellä etelään. Pohjaveden virtaussuunta on vedenottamolta Sotkuman taajamaan päin. Pelastuslaitos valvoo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Pelastuslaitoksella on käytössään öljysäiliörekisteri, jonka sisältämät tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä eivät ole täysin ajantasaisia. Pelastusviranomaiselle ei aina toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta tai säiliöille suoritetuista tarkastuksista. Öljysäiliörekisteriä täydennetään sitä mukaan, kun pelastuslaitos saa tietoja öljysäiliöistä säiliötarkastuksia tekeviltä yrityksiltä tai palotarkastusten yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten perusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Taulukko 4. Sotkuman pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt. Nro Tilavuus (m 3 ) Tyyppi Sijainti Tarkastusajankohta 1 1,8 Lujitemuovi Säiliöhuoneessa Teräs Maanalainen Luokittelematon Luokittelematon - 4 1,5 Muovi Säiliöhuoneessa - Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset suojaamattomat öljysäiliöt voivat aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Öljysäiliöistä ei arvioida aiheutuvan riskiä vedenottamoille, koska öljysäiliöt sijoittuvat pohjaveden virtaussuunnasta poispäin. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

71 Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Öljysäiliörekisterissä olevat puutteet säiliöiden kunnosta sekä asennus- ja tarkastusvuosista pitää korjata. Kunnan tulisi tehdä kysely yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa säiliötilanteesta öljysäiliöitä omistaville kiinteistöille. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä. Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan säiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava ja puhdistutettava maanalainen käytöstä poistettu säiliö putkistoineen. Käytöstä poistetut säiliöt on aina poistettava maaperästä. Öljysäiliöiden poistosta tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Sotkuman pohjavesialueella on paineviemäriä yhteensä noin 6,7 km ja viettoviemäriä n. 2,5 km. Alueelle rakennetaan Sotkuma-Polvijärvi siirtoviemäriä vuoden 2011 aikana. Viemäriverkoston materiaalina on muovi. Sotkuman pohjavesialueella sijaitsee neljä ylivuotosäiliöllä varustettua jätevedenpumppaamoa. Pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 47 viemäriverkostoon liittymätöntä kiinteistöä. Suurin osa kiinteistöistä on loma- tai vakituisia asuntoja. Lisäksi joukossa on muutamia saunakiinteistöjä, teollisuushalleja tai korjaamoja, kappeli sekä metsästysseuran maja. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole tarkempaa kiinteistökohtaista tietoa. Eniten viemäriverkostoon kuulumattomia kiinteistöjä sijaitsee pohjavesialueen reunamilla lähinnä pohjavesialueen keski- ja eteläosissa. Hietakankaan vedenottamon lähimmät kiinteistöt sijaitsevat alle 400 metrin etäisyydellä vedenottamosta koilliseen. Alueen läheisyydessä on 7 kiinteistöä. Pohjavesialueen eteläosan vedenottamoiden lähellä sijaitsee lähin kiinteistö alle 100 metrin etäisyydellä. Lisäksi Pitkälammen koillispuolella on muutamia kiinteistöjä. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

72 Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuva viemäriverkosto aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle mahdollisessa vuototilanteessa. Alueelle sijoittuvat jätevedenpumppaamot on varustettu ylivuotosäiliöillä, joten niistä pohjaveden laadulle aiheutuva riski pieni. Pohjavesialueella sijaitsevien viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedet voivat aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Etenkin Pitkälammen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen jätevesillä voi olla vaikutusta myös vedenottamon veden laatuun. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevaan viemäriverkoston ja siirtoviemärin kuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle, jotta kaikki alueella olevat kiinteistöt saadaan kytkettyä viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Toimintaalueen ulkopuolella viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Polvijärven ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Vapaa-ajan alueet Pohjavesialueella sijaitsee Sotkuman ulkoilureitti ja valaistu kuntorata. Reitti on merkitty maastoon ja se vähentää muuta liikkumista pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsee Kuikkapurontien varressa kilometrin mittainen Polvijärven hevosyhdistyksen ylläpitämä hiittirata. Riskinarviointi Ulkoilureitistä ja hiittiradasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

73 Toimenpidesuositukset Vapaa-ajan toimintojen yhteyteen tulisi laittaa pohjavesikyltit Hautausmaat Pohjavesialueen länsireunassa Malanintien varrella sijaitsee Taipaleen ortodoksisen seurakunnan tsasouna ja sen yhteydessä on pieni hautausmaa. Hautausmaalle tehdään vuosittain 2-10 hautausta. Hautausmaalla ei käytetä torjuntaaineita, mutta hautojen kukkaistutuksien hoitoon voivat omaiset käyttää vähäisiä määriä lannoitteita. Riskinarviointi Hautausmaasta ei arvioida aiheutuvan riskiä lähimmille, Pitkälammen rannalla sijaitseville, vedenottamoille. Etäisyys hautausmaalta vedenottamolle on reilut 500 metriä ja päävirtaussuunta on vedenottamolta pois päin. Hautaustoiminta alueella on vähäistä. Torjunta-aineita hautausmaalla ei käytetä lainkaan ja lannoitteidenkin käyttömäärä on vähäinen. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautausmaita eikä laajentaa nykyisiä. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, tienpito, vaarallisten aineiden kuljetus Sotkuman pohjavesialueella sijaitsee 3 yleistä tietä (Taulukko 5), jonka lisäksi alueella on useita pieniä teitä. Vilkasliikenteisin tie on pohjavesialueen itäreunalla kulkeva Joensuuntie (502), jossa henkilöliikenteen lisäksi liikkuu myös kohtuullisen paljon raskasta liikennettä. Solantien (15780) ja Käsämäntien (5031) liikennemäärät ovat vähäisiä. Liikenneonnettomuuksia teillä on sattunut vuosina yhteensä 20 kpl, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat sattuneet Joensuuntiellä. Raskas liikenne on ollut osallisena yhteensä kolmessa onnettomuudessa. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

74 Taulukko 5. Sotkuman pohjavesialueen tiestötiedot. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet Ib 2,0-3,8 6,0 Ei III 0,02 1,2 Ei II 0,03 1,1 Ei 1 KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Joensuuntie kuuluu talvihoitoluokkaan Ib, jonka liukkaudentorjunnassa käytetään suolaa 2,0-3,8 t/km/a. Suolana käytetään kalsiumkloridin talviliuosta. Solantie ja Käsämäntie kuuluvat talvihoitoluokkiin III ja II, joiden liukkaudentorjunta hoidetaan pääasiassa hiekalla ja suolaa käytetään vain satunnaisesti hiekoitushiekan joukossa. Yksityisteistä pohjavesialueella suolataan Iivanan-, Outilan-, Iljan- ja Lamminniementeitä kerran kesässä. Arvioitu suolan käyttömäärä on n. 500 kg/km/a Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Tiestö aiheuttaa pohjavesialueella merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen läpi kulkeva Joensuuntie sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä pohjavesialueen eteläosan kaivoista ja noin 270 metrin etäisyydellä Hietakankaan uudesta vedenottokaivosta. Tiellä on sattunut vuosina liikennemääriin nähden erittäin paljon onnettomuuksia. Onnettomuustapauksissa maaperään ja pohjaveteen voi päästä polttoöljyjä tai muita kemikaaleja. Riskiä pohjaveden laadulle voi aiheuttaa myös tienpidossa käytettävä suola. Tutkimustulosten mukaan suolauksella ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta vedenottokaivojen raakaveden laatuun, sillä kaivoissa todetut kloridipitoisuudet ovat erittäin pieniä. Yksityisteiden suolauksessa käytettävät suolamäärät ovat pieniä, eikä pölynsidonnassa käytettävällä suolalla todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta pohjaveden laatuun. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

75 Toimenpidesuositukset Joensuuntiestä aiheutuvan merkittävän riskin takia pohjavesialueelle sijoittuvalla tieosuudella nopeusrajoitus tulisi alentaa 60 km/h ainakin Käsämäntien risteyksestä Solantien risteykseen saakka. Lisäksi vedenottamoiden kohdalle tulisi miettiä pohjavesisuojauksien tarpeellisuutta. Suurin osa pohjavesialue-kylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Mikäli jatkossa on tarpeen uusia merkkejä tai asentaa uusia, tulee uudet kyltit asentaa liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat yritykset Sotkuman pohjavesialueella ei ole ympäristölupavelvollisia yrityksiä. Alueella toimii, Polvijärven kunnan omistamissa tiloissa, paperiteollisuuden mittalaitteita valmistava yritys sekä metalista ja muovista levyosia työstävä yritys. Lisäksi alueella toimii kaksi metsäkoneurakointi yrittäjää ja yksi korjaamo sekä puusepäntuotteita valmistava yritys. Yritykset sijaitsevat pääosin Sotkuman taajamassa. Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuvasta yritystoiminnasta, jossa käytetään polttoaineita, öljyä tai mahdollisesti muita pohjavedelle haitallisia aineita, aiheutuu vaaraa pohjaveden laadulle.. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei tule sijoittaa yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvanvarainen yritystoiminta saadaan ohjeistettua luvituksen kautta. Pohjavesialueelle jo sijoittuneen toiminnon tulee toiminnoissaan ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisvaara. Onnettomuustilanteiden vähentämiseksi ja hallitsemiseksi teollisuuskiinteistöille tulee järjestää selkeät ajoväylät siten, että polttoöljy- ja muiden kemikaalikuljetusten ja muun liikenteen törmäysmahdollisuudet poistuvat. Alueet, joilla kuljetetaan, siirretään tai käsitellään polttoöljyä tai kemikaaleja, tulee tehdä pohjavesisuojaukset. Varastoalueet on pidettävä siisteinä, siten esimerkiksi vuodot huomataan helpommin. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

76 Kiinteistöjen öljynerotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmät, joita tulee huoltaa ohjeiden mukaan. Kaivojen toiminnan varmistamiseksi ne tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jos tuotantotiloissa oleville lattiakaivoille ja viemäreille ei ole perusteltua käyttöä, tulee ne sulkea nestetiiviiksi. Jos viemäreitä käytetään vain satunnaisesti, pidetään viemärit suljettuina ja avataan vain tarvittaessa. Kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. Myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille tulee olla suoja-altaat tai huoneen lattiarakenteen pitää olla tiivis, korotetuilla reunoilla varustettu ja ko. aineita kestävä. On huolehdittava siitä, että keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessa pääse kosketuksiin keskenään. Valuma-altaat on tyhjennettävä tarvittaessa ja niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin ja tieto on toimitettava palo- ja pelastuslaitokselle. Viranomaisille on ilmoitettava välittömästi sellaisista onnettomuuksista, jossa kemikaaleja on päässyt ympäristöön. Kaikista kemikaalionnettomuuksista on pidettävä kirjaa. Mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvät sammutusvedet tulee ottaa huomioon. Yrityksen varastossa tulee olla riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa kemikaalien imeyttämiseen sopivaa ainetta. Maahan valunut kemikaali on välittömästi otettava talteen imeytysaineella ja käytetty imeytysaine on varastoitava alueella olevassa asianmukaisessa jäteastiassa. Tarvittaessa pilaantunut aine on poistettava niin syvältä, että kaikki maahan valuneet aineet saadaan talteen. Yrityksillä tulee olla omat valmiussuunnitelmat ja laatujärjestelmät, jotka on myös päivitettävä säännöllisesti. Laitosten henkilökunnan oma toiminta onnettomuustilanteessa on erittäin tärkeää, siksi myös heitä on koulutettava riittävästi. Henkilökunnan tulee olla tietoisia siitä, että toiminta sijoittuu pohjavesialueelle. Pohjavesialueella sijaitseville yrityksille tulee pitää infotilaisuus, jossa tiedotetaan ja neuvotellaan toimimisesta herkällä pohjavesialueella. 2.5 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin tuloksena Sotkuman pohjavesialue on pohjois- ja reunaosia lukuun ottamatta luokiteltu suurelta osin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi, jossa ei tule harjoittaa maa-ainestenottoa. Iivanansärkän alue sekä pohjavesialueen pohjoisosan laaja soranottoalue on osoitettu ensisijaisesti maa- 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

77 ainestenottoon varattavaksi hiekka- ja sora-alueeksi. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2003a) Sotkuman pohjavesialueella on voimassa olevia maa-aineslupia viisi. Yhteisottomäärä luvissa on m³-ktr. Luvat sijoittuvat osin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaille harjualueille. Harjualueiden maisemallista merkitystä on laskenut jo aikaisempi alueella tapahtunut maa-ainestenotto. Taulukko 6. Sotkuman pohjavesialueella voimassa olevat maa-ainesluvat. Lupa Notto tunnus Lupa myönnetty Päättymispäivä Lupaaika (a) Kokonaisottomäärä (m³-ktr) Ottoala (ha) Aineslaji Pohjaveden pinnantaso (N60) ,8 Sora ja hiekka ,01 Siltti ja savi ,0 Sora ja 92,17 hiekka ( ) ,72 Sora ja 91,74 hiekka ,3 Sora ja hiekka Alin ottotaso (N60) 81,58 90,00 89,90 95,60 ( ) 90,05 ( ) 100,0 96,80 95,10 Luvan 1 (Polvijärven Sora Oy) ottoalue sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa noin 200 metrin etäisyydellä lähimmästä vedenottokaivosta. Alueelle on asennettu pohjaveden havaintoputki, jossa keskimääräinen vedenpinta on 81,58. Pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan putkesta neljä kertaa vuodessa. Pohjaveden suojakerroksen vahvuudeksi jätetään 8,5 metrin paksuinen maakerros. Ottosuunnitelman mukaan kuormausalueet suojataan muovikalvolla ja 20 cm:n paksuisella murskekerroksella mahdollisten öljyvuotojen varalta. Alueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Lupaehtojen mukaan mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Luvan 2 (Polvijärven Sora Oy) ottoalue sijaitsee Iivanansärkällä noin 280 metrin etäisyydellä Hietakankaan vedenottamosta pohjoiseen. Alueella on jo aikaisemmin ollut maa-ainestenottoa. Lupaehtojen mukaisesti maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään 5 metriä paksu suojakerros. Alueella olevasta pohjavesiputkesta (P26/2005) tulee mitata pohjaveden pinnantaso neljä kertaa vuodessa. Ottamissuunnitelman mukaan pohjaveden pinta on putkessa tasolla 89,90. Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän mukaan pohjavedenpinta on ollut kuitenkin tasolla 92,17. Luvassa mainittu 89,9 poikkeaa selvästi Hertassa olevasta mittaustuloksesta 92,17. Mikäli pohjaveden pinta on korkeudesta 92,17, on suojakerros liian ohut. Lupaehtojen mukaan mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä, säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Työkoneita on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla kaivualueen ulkopuolelle eikä merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Luvan 3 (Petri Sormunen) ottoalue sijaitsee Iivanansärkän alueella pohjavesialueen länsiosassa. Hietakankaan vedenottamo sijaitsee noin 700 metrin etäi- 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

78 syydellä ottoalueesta kaakkoon. Lupaehtojen mukaisesti maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään 5 metrin paksu suojakerros. Hakemuksen mukaan läheisessä pohjavesiputkessa (P26) vesi on ollut tasolla 92,17. Alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta tulee havaita vedenpinnan taso neljästi vuodessa. Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä, säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Luvan 4 (Autoyhtiö Sormunen Oy) ottoalue sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosan kapealla selänteellä noin 800 metrin etäisyydellä Hietakankaan vedenottokaivosta. Lupaehtojen mukaan pohjaveden suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 metriä. Alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta (P25/2005) tulee mitata pohjaveden pinnankorkeus neljä kertaa vuodessa. Lisäksi lupaehtojen mukaan mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä, säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suojaaltaalla. Työkoneita on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla kaivualueen ulkopuolelle eikä merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Luvan 5 (Polvijärven Sora Oy) ottoalue sijaitsee Iivanansärkällä noin 400 metrin etäisyydellä Hietakankaan vedenottamolta luoteeseen. Lupa liittyy luvan 2 soraalueen laajentamiseen. Lupaehtojen mukaan suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 metriä. Kaivu on tarkoitus ulottaa syvimmillään tasolle 95,10. Hakemuksen mukaan alueella olevassa pohjavesiputkessa vesi on ollut tasolla 90,05. Pohjavesiputkesta on seuratta vedenpinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa. Lupaehtojen mukaan mahdollisia öljytuotteita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä, säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Työkoneita on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisontaalustalla kaivualueen ulkopuolelle eikä merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva maa-ainesten ottotoiminta aiheuttaa merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Pohjaveden virtaussuunta on pääosalta ottamisalueita vedenottamoille päin. Riskiä pohjavedelle voivat aiheuttaa mm. ottamistoiminnan yhteydessä mahdollisesti sattuvat öljyvahingot. Erityisesti ottamisalueen (lupa 2) mahdollisesti liian ohut suojakerros lisää pohjaveden likaantumisriskiä Ottoalueilla voi olla myös vaikutusta muodostuvan pohjaveden laatuun ja määrään. Toimenpidesuositukset Luvan 2 ottamistoiminnan osalta tulee varmistaa, että suojakerroksen paksuus on luvan edellyttämä, vähintään 5 metriä, tarkistamalla pohjaveden pinnankorkeuden taso. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17

79 Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida POSKI-projektin tulokset. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva, suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee ilmoittaa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18

80 Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. 2.6 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse eläinsuojia, rehuvarastoja tai lantaloita. Alueella on kuuden tilan peltoja yhteensä noin 25 ha. Pääosa pelloista sijoittuu pohjavesialueen reunaosiin. Sotkuman pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Peltoviljelytoiminnasta voi aiheutua riskiä pohjaveden laadulle. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19

81 Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Sotkuman pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 10 pylväsmuuntamoa (Taulukko 7). Öljyn määrä muuntamoissa vaihtelee kg. Keskimäärin yhdessä muuntamossa on öljyä 130 kg. Muuntamoista kahdessa on toteutettu öljysuojaus. Kaikki muuntamot sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella. Vedenottamoa lähinnä sijaitsee muuntamo nro Taulukko 7. Sotkuman pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas/ muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Pylväs Kyllä Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Kyllä Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä 3380 Riskinarviointi Pohjavesialueen muuntamoista suurimman riskin aiheuttavat lähellä vedenottamoita sijaitsevat suojaamattomat muuntamot. Sijainniltaan riskialttiimpia 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 20

82 muuntamoita ovat Hietakankaan vedenottamon lähellä sijaitseva muuntamo 7727 sekä eteläosan vedenottamoiden lähellä sijaitseva muuntamo Myös muilla pohjavesialueen muuntamoilla voi olla onnettomuustapauksissa paikallisesti vaikutusta pohjaveden laatuun. Toimenpidesuositukset Ensisijaisesti tulee saneerata vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat muuntamot, sekä kaukaisemmatkin muuntamot, joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti. Tarvittaessa muuntamoiden alapuolella oleva maa-alue on tiivistettävä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. 2.8 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on ympäristöhallinnon MATTI-rekisterin mukaan Sotkuman pohjavesialueella yhteensä 3 kappaletta (Taulukko 8). Lisäksi pohjavesialueen lounaisrajan ulkopuolella sijaitsee yksi kohde. Yhdelläkään kohteista ei ole puhdistustarvetta. Kaikki kohteet sijaitsevat pohjavesialueen eteläosassa. Taulukko 8. Sotkuman pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Nro Kohde Toiminta Laji Priori- Tehdyt toimenpiteet / lisätieto sointi- luokka 1 Sotkuman entinen saha Saha Ei puhdistustarvetta / ei käyttörajoitetta A Tutkimukset Ei puhdistustarvetta. Vedenottamolle 650 m. 2 Entinen Sotkuman valinta 3 Entinen Oma-Apu Sotkuma, Korhonen 4 Entinen PKOmyymälä, Sotkuma Polttonesteiden jakeluasema Tutkimukset Ei puhdistustarvetta. Polttonesteiden jakeluasema Polttonesteiden jakeluasema Ei puhdistustarvetta / ei käyttörajoitetta Ei puhdistustarvetta / ei käyttörajoitetta Ei puhdistustarvetta / ei käyttörajoitetta A A Loppuraportti Ei puhdistustarvetta Kunnostettu Ei puhdistustarvetta. Riskinarviointi Sotkuman entisen sahan alueella on harjoitettu sahatoimintaa 1970-luvulta vuoteen 1986 saakka. Toiminta on tietojen mukaan ollut varsin pienimuotoista. Sahalla ei saatujen tietojen mukaan ole käytetty puunsuojakemikaaleja. Alueella ei 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21

83 ole säilytetty polttoaineita. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus suoritti alueella maaperän raskasmetallipitoisuuksien kenttämittauksen 2002, jolloin alueelle sijoittuvissa tutkimuspisteissä ei havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen yhteydessä analysoiduissa näytteissä ei havaittu dioksiineja tai furaaneja. Tuloksien perusteella alueella ei ole puhdistustarvetta. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2003b, 2004) Saha-alueen läheisyydessä on sijainnut myös entinen Sotkuman valinta, jossa on harjoitettu polttonesteiden jakeluasematoimintaa vuosina Jakelupisteessä on ollut kolme maanpäällistä säiliötä. Maaperä alueella on pääasiassa hiekkaa. Syvemmällä esiintyy myös sora- ja silttikerroksia. Pohjavesi sijaitsee noin 7,4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Alueella on tehty maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvitys, jonka mukaan kiinteistöllä ei ole puhdistustarvetta. Maaperässä ei todettu merkittävästi koholla olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Tutkimuksen yhteydessä kiinteistölle asennettiin pohjaveden havaintoputki HP 1 (kartta 1), josta otettiin vesinäyte. Vesinäytteessä todetun etyylibentseenin pitoisuus (0,71 µg/l) on niin alhainen, ettei siitä aiheudu terveyshaittoja tai maku/hajuvirheitä veteen, eivätkä todetut pitoisuudet haittaa pohjaveden käyttöä. (Suomen IP-Tekniikka Oy 2007a) Kohteelle ei ole MATTI-rekisterissä määritetty puhdistustarvetta. Entisen Oma-Apu Sotkuman kiinteistöllä harjoitettiin polttoaineen jakelutoimintaa 1950-luvulta aina 1970 luvun alkuun asti. Kiinteistöllä varastoitiin polttonesteitä noin 2 m 3 :n säiliössä. Tutkimusten perusteella kohteessa on varastoitu myös polttoöljyä ja/tai dieselöljyä. Kiinteistöllä on käytössä oleva rengaskaivo. Kiinteistölle asennetusta pohjavesiputkessa on havaittu pohjavesi noin 5 metrin syvyydessä (kartta 1). Kohde on kunnostettu Kohteesta poistettiin massanvaihdolla 338,3 tonnia öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia, joista 159,94 t luokiteltiin voimakkaasti pilaantuneiksi ja 178,36 lievästi pilaantuneiksi. Kiinteistöltä otetussa kaivovesinäytteessä ei havaittu analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Pohjavesiputkesta otetussa näytteessä todettiin olevan bentseeniä, mutta pitoisuus alittaa selvästi STM:n asetuksessa bentseenille esitetyn talousveden enimmäispitoisuuden, eikä se siten rajoita pohjaveden käyttöä. Loppuraportin mukaan maaperän aiheuttama haitta ympäristölle ja terveydelle on saatu poistettua eikä tarvetta jatkotoimenpiteille ole. (Suomen IP-Tekniikka Oy 2007b) Entisen PKO-myymälän alue sijaitsee noin 10 metriä pohjavesialueen lounaisrajan ulkopuolella. Kiinteistöllä on harjoitettu polttoaineen jakelua vuodesta 1942 vuoteen Kiinteistöllä myytiin bensiiniä ja valopetrolia sekä mahdollisesti kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Jakelualueen maaperä todettiin tutkimuksessa pilaantuneeksi öljyhiilivedyillä. (Groundia Oy 2010) Kohde on kunnostettu vuonna 2010 eikä sillä ole enää puhdistustarvetta. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 22

84 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan kahdesta havaintoputkesta ja kolmesta kaivosta kolme kertaa vuodessa (Taulukko 9) Lisäksi Pitkälammen vedenpinnan korkeutta tarkkaillaan. Tarkkailuohjelmassa olevasta Tuomaalan kaivon havaintopisteestä ei tehdä pinnankorkeuden seurantaa. Taulukko 9. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu HP 20 HP 12 K 101 K 102 Tuomaalan tila Pitkälammen vesipinta 3 krt vuodessa 3 krt vuodessa 3 krt vuodessa 3 krt vuodessa 3 krt vuodessa 3 krt vuodessa Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 10). Sotkuman vedenottamoilta pumpattua vettä tutkitaan jakeluverkoston eri osista 5 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta. Lisäksi kerran vuodessa tehdään jaksottaisen seurannan analyysi eri jakeluverkoston osista. (Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma 2006) Raakavettä tutkitaan kaksi kertaa vuodesta käytössä olevista kaivoista. Tutkittavat parametrit ovat ph, alkaliteetti, hiilidioksidi, nikkeli, kovuus, rauta ja koliformiset bakteerit. Lisäksi raakavedestä tutkitaan kerran vuodessa alumiini ja kloridi maa-ainestenoton vaikutuksien arvioimiseksi. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 23

85 Taulukko 10. Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma (näytteenottokerrat). Analyysi Raakavesi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju 5 1 Maku 5 1 Sameus 5 1 Väri 5 1 ph Sähkönjohtavuus 5 1 Rauta Mangaani 5 1 Nitriitti (NO2-) 1 Alumiini 1 Ammonium 5 1 Escherichia coli 5 1 Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä 1 Enterokokit 1 Antimoni 1* Arseeni 1 Bentseeni 1* Bentso(a)pyreeni) 1* Boori 1* Kadmium 1 Kromi 1 Kupari 1 Syanidit 1* 1,2-dikloorietaani 1* Fluoridi 1 Lyijy 1 Elohopea 1 Nikkeli Nitraatti (NO3-) 1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 1* Seleeni 1* Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. 1* Kloorifenolit 1* Sulfaatti 1 Natrium 1 Hapettuvuus (CODMn-O2) 1 Alkaliteetti 2 Hiilidioksidi 2 Kovuus 2 Kloridi 1 * Jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvopitoisuudesta eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään 5 vuoden välein. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 24

86 Pohjavesialueella on viisi voimassa olevaa maa-aineslupaa. Jokaisella alueella tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa alueilla olevista havaintoputkista. Putket on esitetty kartassa 1 ja taulukossa 11. Taulukko 11. Maa-ainestenottajien pohjaveden tarkkailu Lupa Pinnan tarkkailu 1 PVP, 4 krt/v 2 P26/2005, 4 krt/v 3 4 krt v 4 P25/2005, 4 krt/v 5 4 krt v 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakavedestä on onnettomuustilanteessa tarvittaessa tehtävä analyysi mahdollisesti maastoon haitallisten päässeiden aineiden osalta. Pohjaveden tarkkailuohjelma tulee päivittää. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Polvijärven kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 2. Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 25

87 Lähteet Groundia Oy Käytöstä poistettu polttoaineen jakelupiste, Polvijärvi, Käsämäntie 8. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Öljyalan Palvelukeskus Oy. Maaperän kunnostusohjelma SOILI. Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Pohjois-Karjalan muuntamot. Tiedonanto sähköpostitse. Urho Turunen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2003a. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Outokummun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto Sotkuman pohjavesitutkimus, Polvijärvi. Eero Liimatta, Simo Naakka. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2003b. Maanäytetutkimus X-met 880 kenttäanalysaattorilla. Maaperän arseeni- ja kuparipitoisuuden mittaus entisen Sotkuman sahan alueella Jari Tiainen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Maanäytetutkimus Sotkuman vanhalla saha-alueella. Maaperän dioksiini- ja furaanipitoisuuksien mittaus entisen Sotkuman saha-alueella Jari Tiainen. Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma Suomen IP-Tekniikka Oy. 2007a. Suljettu polttoaineen jakelupiste. Polvijärvi, Käsämäntie 5. Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitys. Öljyalan Palvelukeskus Oy. Maaperän kunnostusohjelma SOILI. Suomen IP-Tekniikka Oy. 2007b. Suljettu jakelupiste, Polvijärvi, Malanintie 1. Pilaantuneen maaperän kunnostus. Loppuraportti Öljyalan Palvelukeskus Oy. Maaperän kunnostusohjelma Soili. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Sotkuman pohjavesialueen suojelusuunnitelma 26

88 Sotkuma Pohjaveden tarkkailu Merkkien selitykset Kartta 1 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja &Pohjaveden virtaussuunta 3 pohjavesikaivo +pohjavesiputki HP 25/2005 Pp 98,31 Vp 91,74 ( ) Havaintoputki-merkinnät: Pp 90,5 = putken pään korkeus Kk= Kaivon kannen korkeus Vp 85,0 = vedenpinnan korkeus ( ) = mittauspäivä Harmaa= pohjavesikaivo Vaaleansininen = havaintoputki Valkoinen= havaintoputki (ei tarkkailussa) Hp 20 Pp 90,96 Vp 84,36 Hp 11/2005 Pp 97,31 Vp 83,16 ( ) K 101 Kk 87,79 Vp 82,72 & + & K 102 Kk 88,43 Vp 81,63 + PVP Pp 90,23 Vp 81,58 (ka) PVP Ei vaaittu + & & HP 26/2005 Pp 94,51 Vp 92,17 ( ) Hp 12 Pp 91,60 Vp 82,70 Hp 1 3 ± Hp 10/2005 Pp 95,14 Vp 83,04 ( ) Tuomaala Kk 88,60 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 HP 1 Ei vaaittu 1: m

89 Sotkuma Riskikohteita Kartta 2 Merkkien selitykset dgf 5711 GF GF GF Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja ^_ Maa-aineslupa!( Jätevedenpumppaamo ylivuotosäiliöllä ^_ Maa-aineslupa Viemäriverkostoon kuulumaton kiinteistö!( Pilaantunut tai mahd. pilaantunut maa-alue d Suojattu muuntamo d Pylväsmuuntamo GF GF Liikenneonnettomuus Raskaan liikenteen onnettomuus Lupa 3 Lupa 5 Lupa GF d!( GFGF Hiittirata GF GFGF GF ^_ GF GFGF GF ^_ 7727 d ^_ ^_!( GF GF Lupa 4 ± Lupa 1 d 3571 d GF 8801 GF d ^_ d 8947 d GF !( d!(!( GF d d!(!(!( Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 1: m

90 Sotkuma Kallioperä Merkkien selitys Kartta 3 Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Metadiabaasi Keskirakeista kiillegneissiä Mustaliusketta Kvartsikiveä Arkosiittia Kvartsiittia Pohjagneissiä ± Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 1: m

91 TOIMENPIDEOHJELMA SOTKUMA SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Polvijärvi Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Öljy-, polttoaine- ja nestemäiset kemikaalisäiliöt sijoitettava maanpäälle. Säiliöt on varustettava katollisella suoja-altaalla tai säiliöiden on oltava kaksivaippasäiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin ja vuodonilmaisujärjetelmä. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Rakennusjärjestys 2002 Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus). kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yleiset toimenpidesuositukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti). Kyselykirje kiinteistöille yhteistyössä kunnan ja pelastuslaitoksen kanssa Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle haitattomia aineita. Järjestelmien rakentamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä. Kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston tarkastus, kunnossapito ja kunnostus kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesialueelle sijoitettevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen selvitys ja jätevesijärjestelmien päivitys kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, Rakennusjärjestys 2002, Kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Yleiset toimenpidesuositukset Viemäriverkoston laajennus koko pohjavesialueelle kunta, kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. kunta, kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY Vapaa-ajan alueet Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautausmaita eikä laajentaa nykyistä. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Liikenne, tien- ja kadunpito: Joensuuntiellä tulisi laskea nopeusrajoitus 60 km/h ainakin Käsämäntien risteyksestä Solantien risteykseen saakka. Vedenottamoiden kohdalle tulisi arvioida pohjavesisuojauksen tarpeellisuutta Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus ELY-keskus (liikenne) ELY-keskus (liikenne) ympäristönsuojeluviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmä

92 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Uudet pohjavesialuekyltit tulee asentaa liikenteen suuntaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yritystoiminta Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa toimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Teollisuuskiinteistöillä pohjaveden pilaantumisvaaran poisto rakenteellisin ja käyttöteknisin keinoin Teollisuuskiinteistöille tulee järjestää selkeät ajoväylät. Alueet, joilla kuljetetaan, siirretään tai käsitellään polttoöljyä tai kemikaaleja, tulee tehdä pohjavesisuojaukset. Varastoalueet on pidettävä siisteinä. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Toiminnanharjoittaja Ympäristöluvan valvontaviranomainen, kunnan ympäristösuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Turvatekniikan ohjeistus K Kiinteistöjen öljynerotuskaivoihin hälytysjärjestelmät sekä sulkuventtiilit. Järjestelmiä tulee huoltaa ja kunnossapitää säännöllisesti toiminnanharjoittaja, kunnan ympäristösuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ympäristöluvan valvontaviranomainen Kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteiden varastointi asianmukaisesti allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa sekä altaiden kunnossapito. toiminnnanharjoittaja, kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ympäristöluvan valvontaviranomainen Mahdollisen tulipalon yhteudessä syntyvät sammutusvedet tulee ottaa huomioon. toiminnanharjoittaja Työkoneet ja laitteet on säilytettävä tiivispohjaisen rakenteen alueella. kiinteistöjen omistaja/ haltija ympäristönsuojeluviranomainen Viranomaisille ilmoitettava kemikaalionnettomuuksista. Onnettomuuksista pidettävä kirjaa. toiminnanharjoittaja pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uusissa ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen ympäristöluvan valvontaviranomainen Ei jakeluasematoimintaa pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen Ei autojenpesupaikkoja pohjavesialueelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yrityksen varastossa tulee olla riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa kemikaalien imeyttämiseen sopivaa ainetta. Yrityksillä tulee olla omat valmiussuunnitelmat ja laatujärjestelmät, jotka on myös päivitettävä säännöllisesti. Pohjavesialueella toimiville yrityksille tulee pitää infotilaisuus, jossa tiedotetaan ja neuvotellaan toimimisesta pohjavesialueella. toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittaja kunnan ympäristösuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen, kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen, pelastusviranomainen STTV Talousveden turvaaminen erityistilanteissa Toimittaessa vedenottamoiden läheisyydessä vaaditaan toimijalta tarvittaessa vedenottamon vaikutusalueen selvitystä ennen toiminnan aloittamista. Maa-ainestenotto: Luvan 2 ottamistoiminnan osalta on tarkistettava suojakerroksen paksuus. Toiminnanharjoittaja kunnan vesihuoltolaitos, lupaviranomainen valvova viranomainen suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus POSKI, SOKKA

93 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Yleiset toimenpidesuositukset Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Polttoainesäiliöt on suojattava ja sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna imeytysainetta. Murskauslaitteiston tulisi olla sähköllä toimiva. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, lupaviranomainen toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Maa-aineslaki 3 Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian pohjavesialueen ulkopuolelle. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Ottamisalueen ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia. Ottoalueella tulee järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille ottamisen edetessä. Ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Ottoalueille on asennettava ainakin yksi havaintoputki. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa ja laatua ennen ottotoiminnan aloitusta, oton aikana ja ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa myös Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain ottamisen aikana. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä. toiminnanharjoittaja toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus mahd.pian Otto-alueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. Koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille. toiminnanharjoittaja, kunnan ympäristösuojeluviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,ely-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Maa- ja metsätalous Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialuiden peltoviljelynerityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. tilojen omistajat kunnan maataloussihteeri Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain tuevallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus

94 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohja-vesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvonta Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ tilojen omistajat, rakennusvalvonta kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus Muuntamot Vedenottamon läheisyydessä sijaitseville pylväsmuuntamoille tulee rakentaa pohjavesisuojaukset tai muuntamot vaihtaa puistomuuntamoiksi. Myös kaukaisemmat muuntamot, joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti, tulee muuttaa puistomuuntamoiksi. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy rakennusvalvonta viranomainen, Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu

95 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakavedestä on onnettomuustilanteessa tarvittaessa tehtävä analyysi mahdollisesti maastoon päässeiden haitallisten aineiden osalta. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Tarkkailuputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kunta, putkikortti toimenharjoittajat Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle Kunta,yritys, ELY-keskus ELY-keskus Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

96 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma Polvijärven kunta

97 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Martonvaaran pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamo Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, tienpito, vaarallisten aineiden kuljetukset Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Liite 1 Pohjaveden havaintopaikat Riskikohteita Kallioperä Toimenpideohjelma 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

98 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Martonvaaran pohjavesialue Martonvaaran pohjavesialue sijaitsee noin 14 km etäisyydellä Polvijärven keskustasta pohjoiseen. Alueella sijaitsee Martonvaaran vesiosuuskunnan vedenottamo, jolta pumpataan n. 90 m³/d vettä päivässä Geologia ja hydrogeologia Martonvaaran pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 1,66 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,92 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 800 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 55 % sadannasta. Muodostumatyyppi on antikliininen (vettä purkava) harju. Pohjavesialue kuuluu osana kaakko-luode suuntaiseen melko yhtenäiseen harjujaksoon. Harjun muoto pohjavesialueen pohjoispäässä on kapea ja jyrkkäreunainen. Etelämpänä selänne muuttuu leveämmäksi ja loivemmaksi. Maa- ja kallioperä Maaperän kerrospaksuudet ovat 6-12 metriä. Maa-aines on vedenottamon lähellä hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Etelään ja pohjoiseen mentäessä maaperä on huonommin lajittunutta. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 3. Alueen kallioperä on pääasiassa metamorfoituneita hiekka- ja savisedimenttejä. Lisäksi pohjavesialueen halkaisee luode-kaakkosuunnassa laaja mustaliuskealue. Pohjavesialueen lounaisrajalla sijaitsee kalliosiirros. Pohjavesi Pohjavettä purkautuu ympäröiville soille ja eteläpäässä Rauanjokeen laajoina tihkupintoina. Pohjaveden virtaussuunta lienee kohti kaakkoa. Muodostuman rakenne vedensaannin kannalta on hyvä Vedenottamo Pohjavesialueen eteläosassa lähellä Kangaslampea sijaitsee Martonvaaran vesiosuuskunnan Kansalan vedenottamo (Kuva 1). Vedenottamolla on käytössä kaksi siiviläputkikaivoa, jotka ovat vuorotellen käytössä. Kaivot on rakennettu vuosina Pumpattu vesi alkaloidaan soodaliuoksella. Vedenottokaivojen alueet on aidattu ja kaivon kannet sekä huoltorakennus on lukittu. Siivi- 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

99 läosa on kaivossa yksi tasolla 101,2 102,7 ja kaivossa kaksi tasolla 102,3 103,8. Vedenottamolla on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Tarkastuskäyntejä vedenottamolla tehdään kaksi kertaa kuukaudessa. Vedenottamo ei tarvitse vesilain mukaista vedenottolupaa. Vuonna 2010 vettä otettiin keskimäärin 85 m³/d (Kuva 2). Kuva 1. Kansalan vedenottamo Kuva 2. Kansalan vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Suoja-aluepäätökset Pohjavesialueen vedenottamolla ei ole vahvistettuja suoja-aluepäätöksiä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty ohjeellinen lähisuojavyöhykkeen raja. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

100 1.1.4 Pohjaveden laatu Kansalan vedenottamon raakaveden laatutiedot vuosina on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on yhdistetty molempien vedenottokaivojen parametrien tiedot lukuunottamatta rautaa. Raudan osalta taulukossa on esitetty raudan pitoisuudet kaivon 1 ja kaivon 2 osalta erillisinä, koska niiden pitoisuudet ovat vaihdelleet. Raakavesi on ollut lievästi hapanta ja sen alkaliteetin ja kokonaiskovuuden arvot ovat erittäin pienet. Vedessä on hiilidioksidia kohtuullisesti. Vedenottamolla on aika ajoin havaittu kohonneita raudan pitoisuuksia kaivossa 2. Rautaa on ollut keskimäärin 93 µg/l kaivossa 2. Raudan pitoisuus on kuitenkin täyttänyt talousveden laatusuosituksen tarkasteluvälillä yhtä näytteenottokertaa lukuun ottamatta. Kaivossa 1 raudan pitoisuudet ovat olleet säännöllisesti alle määritysrajan. Taulukko 1. Kansalan vedenottamon raakaveden laatu vuosina (molemmat kaivot). Parametri Yksikkö n ka md min maks Lämpötila C 7 6,1 6,0 4,6 9,2 ph 14 6,3 6,2 5,8 6,8 Alkaliteetti mmol/l 14 0,14 0,14 0,12 <0,2 Kokonaiskovuus mmol/l 14 <0,15 <0,15 <0,15 <0,15 Hiilidioksidi mg/l ,2 15 Asiditeetti mmol/l 6 0,22 0,23 0,20 0,23 Rauta, kaivo 1 µg/l 7 <20 <20 <20 <20 Rauta, kaivo 2 µg/l Kok.koliformiset bakteerit pmy/100 ml Escherichia Coli pmy/100 ml Pohjaveden havaintoputket Martonvaaran pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan kaikkiaan 26 havaintoputkea. Lisäksi havaintopaikoiksi on kirjattu kaksi kaivoa ja ottamon hana. Pohjavesialueella olevat havaintoputket on asennettu pohjavesitutkimuksien yhteydessä. Alueella ei ole pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialue on alueen pohjoisosaa lukuun ottamatta luokiteltu Valkealammin maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Harjun reunoilla useita lampia, jotka saavat vetensä ainakin osittain harjusta. Pohjavesialueella ei ole suojelualueita. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

101 1.1.7 Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Martonvaaran pohjavesialue on merkitty, mutta sille ei ole esitetty aluevarauksia. Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia yleis- ja asemakaavoja. Martonvaaran pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 2, Kuva 3). Pohjavesialueella on lisäksi jonkin verran vesistöjä sekä maa-ainesten ottoalueita (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 2. Maankäyttö Martonvaaran pohjavesialueella. pohjavesialue Martonvaara muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 0 0 Loma-asutus [ha] 0,4 0 Peltoviljely [ha] 0 0 Metsätalous [ha] 146,9 85,5 Maa-ainestenotto [ha] 5,7 5,7 Vesistöt [ha] 11 0,1 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 1 0,6 Virkistysalue [ha] 0 0 Kuva 3. Maankäyttö Martonvaaran pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Tarkkailukäytössä olevien havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Uusista asennettavista putkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELYkeskukseen. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

102 Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Martonvaaran pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. Vedenottokaivojen jaksoittaista vedenottoa on painotettava kevätaikaan kaivossa II kohoavan rautapitoisuuden takia niin, että vettä otetaan enemmän kaivosta I. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

103 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Pohjavesialueella ei sijaitse Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan öljysäiliöitä (Tilanne 1/2011). Alueella ei ole myöskään maataloutta tai toiminnassa olevaa maa-ainestenottoa, joiden yhteydessä öljysäiliöitä usein käytetään. Riskinarviointi Alueella ei ole pohjavedelle vaaraa aiheuttavia öljysäiliöitä. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella ei sijaitse viemäriverkostoa eikä jätevedenpumppaamoita. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee metsästysmaja sekä loma-asunto. Lomaasunto sijoittuu aivan pohjavesialueen etelärajalle noin 950 metrin etäisyydelle vedenottamosta. Metsästysseuran majalta on matkaa vedenottamolle noin 430 metriä. Kiinteistöjen jätevedenkäsittelyjärjestelmistä ei ole tietoa. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsee vain kaksi kiinteistöä, joista kumpikaan ei ole jatkuvassa käytössä. Kiinteistöillä muodostuvista jätevesistä ei arvioida aiheutuvan merkittävää vaaraa pohjaveden laadulle. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

104 Toimenpidesuositukset Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Polvijärven ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, tienpito, vaarallisten aineiden kuljetukset Pohjavesialueen pohjoisosan jakaa koillis-lounas-suuntaisesti Juuantie nro 504 (Taulukko 3). Tien pituus pohjavesialueella on noin 330 metriä. Tiellä liikkuu pääasiassa henkilöliikennettä. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Taulukko 3. Martonvaaran pohjavesialueen tiestötiedot. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet II 0,03 0, KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. Juuantien talvihoitoluokka on II. Tien liukkaudentorjunnassa käytetään suolaa vain satunnaisesti hiekoitushiekan joukossa. Pohjavesialueella olevia yksityisteitä ei tietojen mukaan suolata. Pohjavesialueella vaarallisten aineiden kuljetuksista ei ole tietoa. Todennäköisesti Juuantiellä kuljetettavat määrät ovat vähäisiä. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva tiestö ei aiheuta merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Juuantie sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa kaukana vedenottamosta. Pohjavesialueelle sijoittuva tieosuus on lyhyt ja suora. Onnettomuusriski pohjavesialueen kohdalla on pieni. Teiden liukkaudentorjunta ei myöskään aiheuta riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Suurin osa pohjavesialue-kylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Mikäli jatkossa on tarpeen uusia merkkejä tai asentaa uusia, tulee uudet kyltit asentaa liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

105 sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueen pohjoispäässä Juuantien molemmin puolin on aiemmin ollut maa-ainestenottoa. Nykyisin pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maaaineslupia. Alueella on kuitenkin kotitarveottoa. Ottamisalueet ovat jälkihoitamattomia. Kuva 4. Juuantien läheisyydessä oleva vanha maa-ainesten ottoalue. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin tuloksena Martonvaaran pohjavesialue on luokiteltu pohjoisosaa lukuun ottamatta luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi, jossa ei tule harjoittaa maa-ainestenottoa. Pohjavesialueen pohjoisosassa, Juuantien luoteispuolella on alue, joka on osoitettu ensisijaisesti maa-ainestenottoon varattavaksi hiekka- ja sora-alueeksi. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2003b) Riskinarviointi Nykytilanteessa maa-ainesten ottamistoiminnasta ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Hoitamattomat maa-ainesten ottoalueet pitää kunnostaa. Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

106 maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida POSKI-projektin tulokset. 2.4 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse eläinsuojia eikä peltoviljelyä. Martonvaaran pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Alue on suurelta osin UPM:n omistuksessa. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (Iluokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. (Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys 2006) Riskinarviointi Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

107 2.5 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Martonvaaran pohjavesialueella sijaitsee yksi pylväsmuuntamo (Taulukko 4). Muuntamossa on öljyä 90 kg eikä pohjavesisuojauksia ole tehty. Muuntamo sijaitsee vain noin 160 metrin etäisyydellä vedenottamosta etelään. Taulukko 4. Martonvaaran pohjavesialueella sijaitseva muuntamo. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suoja-allas/ muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Pylväs Ei Kyllä 160 Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntamo aiheuttaa rikkoontumistapauksessa merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitseva muuntamo tulisi saneerata puistomuuntamoksi tai muuntamolle tulee rakentaa alapuolinen öljysuojaus. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

108 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Vedenottamo ei tarvitse vesilain mukaista lupaa vedenottoon eikä sillä ole pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 5). Martonvaaran vedenottamolta pumpattua vettä tutkitaan jakeluverkoston eri osista 3 kertaa vuodessa tavallisimpien vedenlaatuparametrien osalta. Lisäksi kerran vuodessa tehdään jaksottaisen seurannan analyysi eri jakeluverkoston osista. (Martonvaaran vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma 2006) Raakavettä tutkitaan kaksi kertaa vuodesta käytössä olevista kaivoista. Tutkittavat parametrit ovat ph, alkaliteetti, hiilidioksidi, kovuus, rauta ja koliformiset bakteerit. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

109 Taulukko 5. Martonvaaran vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma (näytteenottokerrat). Analyysi Raakavesi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju 3 1 Maku 3 1 Sameus 3 1 Väri 3 1 ph Sähkönjohtavuus 3 1 Rauta Mangaani 3 1 Nitriitti (NO2-) 1 Alumiini 1 Ammonium 3 1 Escherichia coli 3 1 Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä 1 Antimoni 1* Arseeni 1 Bentseeni 1* Bentso(a)pyreeni) 1* Boori 1* Kadmium 1 Kromi 1 Kupari 1 Syanidit 1* 1,2-dikloorietaani 1* Fluoridi 1 Lyijy 1 Elohopea 1 Nikkeli 1 Nitraatti (NO3-) 1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 1* Seleeni 1* Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni 1* yht. Kloorifenolit 1* Sulfaatti 1 Natrium 1 Hapettuvuus (CODMn-O2) 1 Alkaliteetti 2 Hiilidioksidi 2 Kovuus 2 Kloridi 2 1 * Jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvopitoisuudesta eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään 5 vuoden välein. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

110 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakavedestä tulee määrittää kertaluonteisesti torjunta-aineet. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Uusissa maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Polvijärven kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 3. Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

111 Lähteet Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Martonvaaran vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma Martonvaaran vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelma Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan muuntamot. Sähköinen tiedonanto. Urho Turunen. Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto Martonvaaran kaivonpaikkatutkimus. Eero Liimatta, Simo Naakka. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri Martonvaaran pohjavesitutkimus. Eero Liimatta, Simo Naakka. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 2003b. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Outokummun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Martonvaaran pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

112 Martonvaara Pohjaveden havaintopaikat ± Kartta 1 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja m 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10

113 Martonvaara Riskikohteita ± Kartta 2 Vanhoja maa-ainesten ottoalueita Juuantie Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja d Pylväsmuuntamo m 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry d 7111 Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10

114 Martonvaara Kallioperä Merkkien selitykset Kartta 3 Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Siirros Mustaliuske Ylityöntö Mustaliusketta Turbidiittista metagrauvakkaa ja metapeliittiä ± m 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10

115 TOIMENPIDEOHJELMA MARTONVAARA SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Uudet rakennettavat öljy-, polttoaine- ja nestemäiset kemikaalisäiliöt Kiinteistöjen omistaja/ haltija sijoitettava maanpäälle. Säiliöt on varustettava katollisella suojaaltaalla tai säiliöiden on oltava kaksivaippasäiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin ja vuodonilmaisujärjetelmä. kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Rakennusjärjestys 2002 Polvijärvi Yleiset toimenpidesuositukset Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle haitattomia aineita. Kiinteistön omistaja/haltija Järjestelmien rakentamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä. kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on tehtävä selvitys ja jätevesijärjestelmien päivitys Vapaa-ajan alueet Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei saa sijoittaa kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Liikenne, tien- ja kadunpito: Uudet pohjavesialuekyltit tulee asentaa liikenteen suuntaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, Rakennusjärjestys 2002 ja ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Maa-ainestenotto: Hoitamattomat maa-ainesten ottoalueet tulee kunnostaa kunta, maanomistaja suojelusuunnitelman seurantaryhmä mahd.pian Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Yleiset toimenpidesuositukset Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Polttoainesäiliöt on suojattava ja sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna imeytysainetta. Murskauslaitteiston tulisi olla sähköllä toimiva. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian pohjavesialueen ulkopuolelle. kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, lupaviranomainen toiminnanharjoittaja toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus POSKI, SOKKA Maa-aineslaki 3

116 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Ottamisalueen ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia. Ottoalueella tulee järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille ottamisen edetessä. Ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Ottoalueille on asennettava ainakin yksi havaintoputki. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa ja laatua ennen ottotoiminnan aloitusta, oton aikana ja ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa myös Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain ottamisen aikana. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä. toiminnanharjoittaja toiminnanharjoittaja toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Maa-ainesten ottajilta tulee edellyttää omaa laatujärjestelmää, jossa on mm. varauduttu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. toiminnanharjoittaja, kunnan ympäristösuojeluviranomainen, ELY-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,ely-keskus kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus Maa- ja metsätalous Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohja-vesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvonta Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ tilojen omistajat, rakennusvalvonta kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus Muuntamot Pohjavesialueella sijatseva muuntamo tulisi saneerata puistomuuntamoksi tai muuntamolle tulee rakentaa alapuolinen suojaus. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rakennusvalvonta viranomainen, Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7

117 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-asutusta. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston suojelu Maakuntaliitto päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakavedestä tulee kertaluonteisesti selvittää torjunta-aineet. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. Kunta,yritys, ELY-keskus ELY-keskus Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti