1 / 2013 Tuomioistuimet muutoksessa
Pääkirjoitus Kevä ä rinnassa koh muutoksia Oikeushallinto on suurten muutosten edessä. Muutoksen merki ävyydestä kertoo jo se, e ä suunnitellut uudistukset ja niihin lii yvät koukerot on huomioitu myös mediassa. Harvemmin oikeushallintoon lii yvät seikat saavat sivukaupalla palsta laa Hesaria myöten. Nyt Hesari eh he oikeudenhoidon uudistamisohjelman jälkeen uu soimaan isos tuomioistuinten ja istuntopaikkojen määrän vähentämissuunnitelmista. Korkeimman oikeuden presiden Pauliine Koskelo puolestaan on eh nyt Talouselämän kansiju ua myöten väläy ää hallinto-oikeuksien ja yleisten tuomioistuinten yhdistämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden presiden Vihervuori on ainakin toistaiseksi ollut Koskelon kanssa eri linjoilla. Uudistamisohjelmaan sisältyvät ehdotukset eivät muutoinkaan ole saavu aneet kaikilta osin yksimielisyy ä Mekin seuraamme trendejä ja tämän numeron teemana on oikeushallinnon ja erityises tuomioistuinlaitoksen murros. Oikeushallintoon lii yvistä suunni eilla olevista muutoksista ja ehdotuksiin lii yvistä eriävistä näkemyksistä voi lukea sivuilta 8-11. Näin asiaan pintapuolises- perehtyneenä lanne vaiku aa varsin haastavalta caselta. Rahaa on vähän ja jatkossa vielä vähemmän ja kuten vanha sananlasku sanoo tyhjästä on paha nyhjästä. On selvää, e ä edessä ei ole pelkästään riemukkaita päätöksiä ja selkään tapu elua. Toivo avas uudistus on kuitenkin askel eteenpäin eikä taaksepäin. Kentän laidalta on aina helppo huudella, mu a ei esimerkiksi vaikuta kovinkaan fiksulta, e ä tuomarit ja muu henkilökunta laitetaan sahaamaan Kouvolan ja Kuopion väliä. Veikkaan, e ä tältä osin voi aja on ihan jokin muu kuin oikeuslaitos tai yksi äisen kansalaisen oikeusturva. Tuomioistuinlaitokseen lii yen auskultoin on monelle nuorelle lakimiehelle ajankohtainen asia. Auskultoin katsotaan edelleen eduksi monia juris työpaikkoja hakiessa. Omalta osaltaan auskultoinnin suosiota varmas kin kasva aa myös vuoden 2013 alusta voimaan tullut lupalakimiesjärjestelmä. Auskultoin- a koskevat uudet säännökset tulivat voimaan noin puolitoista vuo a si en. Nula oli ak ivises mukana auskultoin työryhmässä ja osallistui muutenkin uudistuksen valmisteluun. Puskaradiogallupin perusteella käräjäoikeudessa kokonaan suoritettava tuomioistuinharjoi elu pitää pintansa eikä uusien säännösten mahdollistama hallinto-oikeuden ja käräjäoikeuden yhdistäminen ainakaan toistaiseksi ole noussut superhi ksi. Vaikka auskultoinnista makse ava korvaus on aikojen saatossa jonkin verran noussut, tarkoi aa auskultoin edelleenkin useimmiten taloudellista uhrausta auskultan lle. Lakimieslii o järjes maaliskuussa avoimen laisuuden auskultoinnista, jossa muun ohella käsitel in auskultoin hakuun lii yviä uskomuksia. Tilaisuudesta voi lukea sivulta 17 ja kokemuksia auskultan n arjesta puolestaan sivulta 16. Luonnollises tässä numerossa raportoimme myös Nulan 75-vuo- sjuhlasta kuvien kera. Juhlat olivat eri äin tunnelmalliset, ikimuistoiset ja 75-vuo aan arvoiset vaikka näin vuosijuhlamarsalkan ominaisuudessa ehkä olenkin hiukan jäävi arvioimaan juhlien kulkua. Kuvat puhukoot puolestaan. Viime aikojen sää edotusten mukaan talvi ei vielä aivan lähitulevaisuudessa aio helli ää ote aan. Työhuoneen ikkunankin läpi lämmittävä kevätaurinko kuitenkin antaa toivoa siitä, e ä vielä lämpö lakin nousee keväisiin lukemiin ja lumikin vielä sulaa viimeistään juhannukseen mennessä. Aurinkoisia lukuhetkiä toivo aen 3
Säädösmuutosten seurantapalvelu pitää kirjan aina ajan tasalla LAKIKIRJA 2014 YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS Tilaukset ja lisätiedot www.edita.fi/lakikirja asiakaspalvelu.publishing@edita.fi p. 020 450 05
Julkaisija Nuoret Lakimiehet ry PL 1211, 00101 Helsinki www.nuoretlakimiehet.fi Nuoret Lakimiehet ry on 21.1.1938 peruste u Suomen Lakimiesliiton jäsenyhdistys. Päätoimi aja Iina-Mari Supperi paatoimi aja@nuoretlakimiehet.fi Ilmoitusmyyn ja tai o Seppo Kymäläinen seppo.kymalainen@gmail.com Osoi eenmuutokset ja jäsenasiat Sarianne Pennanen jasenrekisteri@nuoretlakimiehet.fi Toimituskunta Satu Karhunen, Hannu Häkkänen, Tuomas Rytkönen, Sarianne Pennanen, Inga Paavola, Eero Blåfield, Saija Haapalehto, Janne Laukkanen Kannen kuva istockphoto / Julie Felton Painatus Lönnberg Print & Promo, Ylivieska Painos 1000 kpl Media edot www.nuoretlakimiehet.fi 3 Pääkirjoitus Kevä ä rinnassa koh muutoksia 6 Puheenjohtajalta Kevät tulee ja tuomioistuinlaitoksen säästötoimenpiteet painavat päälle 8 Tuomioistuimet Tuomioistuinlaitos murroksessa tehokkaampaa oikeudenhoitoa pienemmillä kokonaiskustannuksilla 10 Tuomioistuimet Oikeudenhoidon uudistamisohjelma valitut palat 12 Yhdistystoiminta Kevätkokouskutsu Hei nulalainen - hanki NuLa:n 75 -vuo sjuhlakirja nyt omaksesi! 14 Edunvalvonta Miksi Asianajajalii o älähtää? Nula valvoo etujasi Lakimiesliitossa Lakimiesliiton palkkasuositukset vastavalmistuneille ja opiskelijoille vuonna 2013 Auskultointi s. 16-17 IPR - Tuomioistuin s. 28 16 Edunvalvonta Auskultoin vuosi koulutusta ja kokemuksia 17 Edunvalvonta Auskultoin - miksi, miten ja mitä? 19 Kolumni Oodi rikollisille 20 Tuomioistuimet Tehkää niin kuin me säädämme, älkää niin kuin me teemme! 23 Yhdistystoiminta Helsingin kvartaalikaljat 1/2013 Nuoret Lakimiehet ry:n viinikoulu 2013 - osa 1: viinit läpi ruoan 24 Nuoret Lakimiehet 75 Yhdistyksen 75-vuo sjuhla 26.1. 28 Tuomioistuimet Markkinaoikeus uusi teollis- ja tekijänoikeusasioiden erityistuomioistuin 30 Kolumni Tuomari tulee ja tuomitsee 5
Puheenjohtajalta Kevät tulee ja tuomioistuinlaitoksen säästötoimenpiteet painavat päälle Vuosi on lähtenyt jo mukavas käyn in ja Nulan vuosijuhlat sujuivat kuin tanssi. Vaiku siltä, e ä kaik ki osallistujat viihtyivät ja oli todella mahtavaa, e ä vieraanamme oli yhdistyksen jäsenten lisäksi edustajia aina opiskelijoista eri yhdistysten arvovaltaisiin edustajiin. Kiitokset vielä kaikille osallistuneille sekä juhlaa tukeneille tahoille! Tämän vuoden ollessa kuitenkin juhlavuotemme, tarkoituksena olisi järjestää isompi seminaari vielä syksyllä. Juhlajulkaisuja voi myös edelleen lata hallitukselta edulliseen 35 euron hintaan. Tällä hetkellä varmaan päivän pol avin puheenaihe on oikeusministeriön julkaisema oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013 2025. Kaavailluista säästötavoi eista käräjäoikeuksien määrän ehdote u vähentäminen yli viime viikolla uu skynnyksen. Asiaa käsitel in myös perjantaina 15.3.2013 Oikeuslaitospäivillä Messukeskuksessa. Valtakunnansyy äjä Ma Nissisen esitys Rikosvastuun toteu aminen muutoksen kourissa -vai muutoksen veturina? ja johtavan julkisen oikeusavustajan, asianajaja Liisa Vehmaksen Asiakasvastaanoton harjoitus uuden lakonsep n mukaan tempasivat kaikki mukaansa. Kaikista esityksistä oli havai avissa selväs sama tausta-ajatus: uudistukset tulevat, halu in niitä tai ei ja säästötoimet on hyväksy ävä. Nissinen kuvasi neljää eri tulevaisuuden mallia päiväkirjaesimerkeillä 10 vuoden päästä tulevaisuudessa. Hänen vies nsä oli, e ä oikeanlaisella panostuksella vähäisilläkin resursseilla on mahdollista saada aikaan hyvä lopputulos. Tässä avainasemassa on innovoin ja resurssien sijoi aminen oikeisiin kohteisiin. Turhien työryhmien perustamista työryhmien perustamisen ilosta pitäisi väl ää. Mie nnössä ehkä avustajanäkökulmasta pitäisin huolestuttavana osaamista ja henkilöstöä koskevaa osuu a. Siinä on tode u, e ä: Julkista oikeusapua antavien avustajien työn laadun arvioin on erityisen perusteltua, koska palkkio maksetaan val on varoista. Voimassaoleva sääntely mahdollistaan avustajan palkkion alentamisen ja jopa sen määräämä ä jä ämisen, mikäli työn laatu ei ole asianmukaista. Myös lainsäädäntömuutoksen tarve a on harki ava. Tuomioistuinten tulee ak ivises ja päätökset perustellen käy ää myös tätä mahdollisuu a avustajien työn laadun varmistamiseen. Avustajien palkkiokäytännön osalta voidaan jatkossa arvioida mahdollisuu a määritellä yksinkertaisille asioille kiinteät taksat. Julkisen oikeusavun palkkiotason on kaikissa asioissa oltava rii ävän hyvä, jo a amma taitoiset avustajat o avat oikeusapuasioita hoitaakseen. Pidän edellä maini ua hyvin huolestu avana kehityksenä. Tällä hetkellä Suomen Asianajajaliiton tee ämän tutkimuksen perusteella suurin osa valmistuneista asianajosektorilla työllistyvistä nuorista työskentelee suurissa liikejuridiikan toimistoissa. Oikeusapuju uja hoitavat asianajajat eläköityvät ja toimistolle ei väl ämä ä löydykään jatkajaa. Oikeusavun tun korvaus on tällä hetkellä 100 euroa + alv, ja tuomioistuin saa aa joka tapauksessa leikata kokonaislaskua. Nyt jos oikeusministeriön taholta lähdetään kannustamaan tuomioistuimia hylkäämään avustajien laskuja kokonaan, ollaan aikamoisessa pa lanteessa. Houku elevuus hoitaa oikeusapujuttuja vähenee, vaikka kansalaisten oikeusturvan takeiden turvaamista julistetaan oikeusministeriön taholta. Mikäli lanne huononee en- sestään, voi lanne olla kymmenen vuoden kulu ua katastrofaalinen. Tulee myös kiinni ää huomiota siihen, e ä oikeudenkäyn kokemus syntyy oikeudenkäynneissä avustamisesta. Harva kuitenkaan pääsee auskultoimaan he koulunpenkiltä - jos ollenkaan - kun paikkoja ei ole. Nuorten lakimiesten, luvan saaneiden oikeudenkäyn avustajien, tulee voida luo aa siihen, e ä he saavat huolellises hoitamastaan päämiehen asiasta palkkion. Samaan hengenvetoon voisin vielä mainita tällä viikolla tehdyn kansalaisaloi een tasa-arvoisen aviolii olain puolesta. Mielestäni on aivan mahtava ju u, e ä aloite kerää ensimmäisen päivän aikana yli 6
100.000 ääntä, kun kansanedustajien tekemä aloite makaa ensin vuoden lakivaliokunnan pöydällä ennen kuin se päätetään jä ää o ama a käsi elyyn. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä asiassa tapahtuu. Olen kuitenkin hyvin vahvas sitä mieltä, e ä eduskunnan tulee myös kuunnella kansaa ja tässä vaiheessa näy ää aika selvältä, mihin suuntaan suomalaiset haluavat tätä asiaa viedä. En myöskään ihan ymmärrä keneltä se olisi pois, jos meillä olisi tasaarvoinen aviolii olaki. Haluan myös esi ää yhdistyksemme jäsenelle ja Suomen Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan edustajallemme asianajaja Juha-Pekka Hipille onni elut Seta ry:n puheenjohtajuudesta! Tulevista tapahtumista haluaisin taas muistu aa teitä yhdistyksen kevätpurjehduksesta, joka järjestetään tänä vuonna perinteises helatorstain aa ona. Ensimmäinen osa viinikoulusta järjestetään taas keväällä ja tänä vuonna on uudiste u sisältöä viinien laajempaan maailmaan: ensimmäisessä osassa teemana on viinit läpi ruoan. Toivotan kaikki jäsenet myös tervetulleeksi yhdistyksen kevätkokoukseen, joka pidetään Suomen Lakimieslii o ry:n loissa keskiviikkona 24.4.2013 kello 19. Kokouksen tarkemman agendan voi tarkistaa kokouskutsusta sivulta 12. Lopuksi vielä haluaisin muistuttaa, e ä yhdistyksen tapahtumista ja jäseneduista edo aminen tapahtuu pääasiallises sähköpos tse. Pyytäisinkin listalle lii yneitä päivi ämään sähköpos osoi eitaan, mikäli niissä on lii ymisen jälkeen tapahtunut muutoksia. Hyvää alkavaa kevä ä! Nuoret Lakimiehet ry:n puheenjohtaja 7
Tuomioistuimet muutoksessa Tuomioistuinlaitos murroksessa tehokkaampaa oikeudenhoitoa pienemmillä kokonaiskustannuksilla (?) Saija Haapalehto Oikeudellisen ympäristön muuttuminen, oikeuslaitoksen henkilökunnan eläköityminen sekä väestö- ja elinkeinorakenteen muutokset luovat uusia haasteita Suomen oikeusjärjestelmälle. Oikeudenkäyttöä on tehoste ava en sestään ja oikeudelliseen päätöksentekoon käyte ävää aikaa on lyhenne ävä. Taloudellinen lanne kuitenkin asettaa muutoksille ankarat reunaehdot. Perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämä oikeusturva on taa ava nykyistä pienemmillä kokonaiskustannuksilla eli oikeudenhoidon tehokkuu a on paranne ava. Säästöjä monella eri saralla Val onhallintoon ja oikeusminis teriön hallinnonalaan kohdistuu lähivuosina huoma avia säästöpaineita. Säästöjä pyritään saamaan aikaan karsimalla henkilöstö-, toimi- la- ja etohallintomenoja sekä uudistamalla tuomioistuinverkostoa. Tällä hetkellä oikeuslaitoksen menoista noin 75 % kohdistuu henkilöstöön, 12 % toimi loihin ja 6 % e tohallintoon sekä -tekniikkaan. Lainkäytön ollessa ihmisen tekemää työtä henkilöstömenoja voidaan käytännössä karsia vähentämällä käsiteltävien asioiden määrää, lyhentämällä käsi elyketjua, tehostamalla ratkaisutoimintaa tai vähentämällä hallintoon kohdistuvaa työmäärää. Säästöjä toimi lamenoissa pyritään puolestaan saamaan aikaan tehostamalla toimi lojen käy öä, hyödyntämällä val on omaa toimi lakantaa nykyistä tehokkaammin ja luopumalla sellaisesta toimi lakannasta, jonka omistaminen ei ole val on tehtävien hoidon kannalta tarpeellista. Oikeusministeriön korkean tason neuvo elukunnan oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013 2025 Oikeusministeriön korkean tason neuvo elukunta julkaisi 13.2.2013 oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille 2013 2025. Neuvo elukunta ehdo aa oikeusturvaohjelmaksi oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, joka sisältää lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä oikeushoidon tehostamiseksi sekä toisaalta kansalaisten oikeusturvan säily ämiseksi. Neuvo elukunta muun muassa esi ää käräjäoikeuksien vuoden 2010 rakenneuudistuksen jatkamista siten, e ä puolet nykyisestä 27 käräjäoikeudesta tultaisiin tulevaisuudessa lakkau amaan. Rakenneuudistusta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa ensi vaiheessa luopumalla sivukanslioista siten, e ä vain asioin matkan pituuden johdosta väl ämä ömät sivukansliat säilyte äisiin. Pidemmällä tähtäimellä tavoi eena olisi, e ä tuomiopiirit vastaisivat nykyistä paremmin poliisin ja syy äjän toimialueita. Jäljelle jäävien tuomioistuimien työtehoa olisi tarkoitus jatkossa tehostaa koulutuksella, erikoistumisella ja panostamalla en stä enemmän etotekniseen osaamiseen sekä sähköisten välineiden, kuten videotallennuslai eiden, käy öön oikeusprosessissa. Neuvottelukunta myös ehdo aa erillisen tuomioistuinviraston perustamista valtakunnansyy äjäviraston ja valtakunnanvoudinviraston rinnalle hoitamaan tuomioistuinhallintoa sekä valvomaan ja koordinoimaan keskitetys tuomareiden toimintaa. Vähentämällä hallintoon lii yvien ja pienempiä oikeusturvariskejä sisältävien asioiden käsi elyä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa oikeusturvan kannalta vaa vien asioiden käsi elyä. Kirjallisen me ne elyn käy öä tulisi neuvo elukun nan mukaan tulevaisuudessa lisätä tuomioistuimissa. Neuvo elukunta lisäksi ehdottaa toimenpiteitä oikeusprosessin keston lyhentämiseksi. Esimerkkejä näistä ehdotuksista ovat jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentaminen hovi oikeuksissa, oikaisumene elyn laajentaminen hallinnossa, syy äjän roolin poistami nen näytöllises selvissä rikosasiois sa, sosiaaliturvan muutoksenhaun kokonaisuudistus, tuomaripaino eisuuden lisääminen käsi elyn valmisteluvaiheessa ja summaaristen asioiden käsi elyn keski äminen uloso oviranomaiselle tai korkeintaan kolmelle tuomioistuimelle. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013 2025 on lue avissa osoi eessa h p://www. om.fi/etusivu/julkaisut/mietintojajalausuntoja/mietintojenjalausuntojenarkisto/mie ntojajalausuntoja 2013/1347274504483 Oikeusministeriön toimi lastrategia hallinnonalan Oikeusministeriössä on vuonna 2012 laadi u hallinnonalan toimi lastrategia, jolla tavoitellaan säästöjä toimi lamenojen kokonaiskustannuksissa. Toimi lastrategia linjaa tärkeimmät toimi lajohtamisen periaa eet ja toimintatavat, joita nouda amalla huolehditaan henkilöstön työskentelyä tukevista toimi laratkaisuista koko hallinnonalalla. Tavoitteena on uudistaa toimi lakantaa siten, e ei resursseja vähennetä 8
hallinnonalan perustehtävien hoitamiselta ja hallinnon kehi ämiseltä. Jollei tässä onnistuta, joudutaan toimi lamenojen kasvu rahoi amaan henkilöstöä vähentämällä. Strategian mukainen toimi lajohtamisen malli on tarkoitus o aa käy öön kokonaisuudessaan syksyllä 2013. Toimi lastrategian mukaan toimi lahankkeissa tavoitellaan toimi latehokkuustavoite a, joka on enintään 20 m²/ henkilötyövuosi. Kyseiseen neliömäärään lasketaan myös yhteiset lat, kuten käytävät ja kahviot. Käytännössä suunnitelma merkitseekin avokon oreihin siirtymistä. Työntekijäsektori on esittänyt huolensa siitä, miten strategia vaiku aisi työntekijöiden työskentelyolosuhteisiin, työviihtyvyyteen ja työhyvinvoin in. Ongelmia uudistus saa aisi erityises aiheu aa työtehtävissä, joissa avokon oreihin siirtyminen vaarantaisi henkilöstön työrauhaa tai asiakkaiden etosuojaa. Oikeusministeriön hallinnonalan toimi lastrategia on lue avissa osoi eessa h p://www.om.fi/etusivu/julkaisut/toimintajahallinto/ Toiminnanjahallinnonarkisto/Toimin tajahallinto2012/1330604079279 Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennemuutos Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennemuutosta koskeva hallituksen esitys (HE 153/2012). Uudistuksen seurauksena hovioikeuksien määrä vähenisi yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrä kahdella, mikä tarkoi aisi, e ä uudistuksen jälkeen hovioikeuksia olisi viisi ja hallinto-oikeuksia kuusi. Esityksen mukaan Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdiste äisiin ja uusi tuomioistuin sijoite aisiin Kuopioon. Myös Kouvolan hallintooikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdiste äisiin ja uusi tuomioistuin sijoite aisiin Kuopioon. Lisäksi Oulun hallinto-oikeus ja Rovaniemen hallinto-oikeus yhdiste äisiin ja uusi tuomioistuin sijoite aisiin Ouluun. Samalla tuomioistuinten tuomiopiirit laajenisivat huoma avas. Uudistusten ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2014 alusta alkaen. Suomen hovioikeusjärjestelmä on peräisin 1970-luvun lopulta, jolloin hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä oli kaksinkertainen nykyiseen määrään verra una. Nykyinen hallinto-oikeusjärjestelmä on rakennettu vasta runsaat kymmenen vuo a si en. Yhteiskunnalliset olosuhteet ovat kuitenkin muu uneet paljon. Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja globalisoituminen ase avat tuomioistuimille uudenlaisia muun muassa kielitaitoon sekä erilaisten kul uurien tuntemukseen perustuvia vaa muksia ja tuomioistuinten henkilöstöltä vaaditaan en stä vahvempaa yleis- ja erityisosaamista, jo a asioiden käsi ely voidaan taata oikeusvarmas ja viivytykse ä. Osa nykyisistä hovi- ja hallinto-oikeuksista on asia- ja henkilöstömäärältään varsin pieniä vastaamaan tämän päivän yhteiskunnan tuomioistuimille ase amiin vaa muksiin. Esityksen tarkoitus on vahvistaa hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien rakenne a siten, e ä oikeusturva voitaisiin taata muu uvissa yhteiskunnallisissa oloissa ja asiat voitaisiin ratkaista oikeusvarmas ja viivytykse ä. Tämä kuitenkin edellyttää, e ä tuomioistuimet ovat kooltaan rii ävän suuria. Suuremmat tuomioistuinyksiköt mahdollistavat henkilöstön yleis- ja erityisosaamisen kehi ämisen. Suuremmissa yksiköissä voidaan lisäksi hallita paremmin ruuhka lanteita ja muita poikkeus lanteita ratkaisutoiminnan häiriintymä ä. Esityksen tavoi eena on, e ä tuomioistuinten tulisi lisäksi sijaita mahdollisimman vetovoimaisissa kaupungeissa, mikä mahdollistaisi paremmat rekrytoin mahdollisuudet ja synergiaetujen hyödyntämisen esimer kiksi toimi la- ja henkilöstöjärjestelyissä. Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksia yhdiste äessä hovioikeuden sijoi amista Kuopioon perustellaankin esityksessä sillä, e ä Kuopio sijaitsee maan eteellises selväs paremmin tuomiopiirin keskiössä kuin Kouvola. Kouvolan ja Kuopion yhdistyvän hallinto-oikeuden sijoi amista Kuopioon perustellaan esityksessä lisäksi sillä, e ä Kuopion hallintooikeus on nykyisin sekä asia- ja henkilöstömäärältään suurempi kuin Kouvolan hallinto-oikeus. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeuksia yhdiste äessä hallinto-oikeus sijoite aisiin Ouluun. Nykyisen Oulun hallintooikeuden tuomiopiirin väestömäärä on selväs suurempi kuin Rovaniemen hallinto-oikeuden. Rovaniemen hallinto-oikeuden henkilöstömäärä on lisäksi lähes puolet pienempi kuin Oulun hallinto-oikeuden, joten ratkaisu olisi henkilöstön sijoi umisen kannalta myös tarkoituksenmukaisempi. Hallituksen esitys on lue avissa osoi eessa h p://www.eduskunta. fi/val opaivaasiat/he+153/2012 kuva: istockphoto.com / SongSpeckels 9
Tuomioistuimet muutoksessa Oikeudenhoidon uudistamisohjelma valitut palat Tuomas Rytkönen Oikeusministeriö julkaisi 13.3.2013 edellä käsitellyn Oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille 2013-2025. Uudistamisohjelma sisältää ehdotuksia, joilla pyritään lyhentämään oikeudenkäyn en kestoa, parantamaan oikeusturvaa ja samalla varautumaan oikeuslaitokseen lähitulevaisuudessa kohdistuviin säästötoimenpiteisiin. Yhtälö on vaikea ja uudistamisohjelman laa neen korkean tason neuvo elukunnan jäsenetkään eivät selvinneet tehtävästä ilman eriävien näkemysten jä ämistä. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma sisältää yhteensä 57 ehdotusta, joista kuuteen on jäte y eriävä mielipide ja neljään näistä perustelut eriävälle kannalle. Eriävät näkemykset koskevat tuomioistuinviraston perustamista, korkeimpien oikeusasteiden yhdistämisen selvi ämistä, tuomioistuinlinjojen yhdistämisen selvi ämistä, lautamiesjärjestelmästä luopumista, hovi- ja hallintooikeuksien uudistamisen jatkamista sekä käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jatkamista. kuva: istockphoto / Flying Mouse Tuomioistuinviraston perustaminen Lakimieslii o on ehdo anut 28.10.2010 julkaisemassaan oikeusturvaohjelmassa Euroopan neuvoston suositusten mukaisen tuomioistuinviraston perustamista. Myös uudistamisohjelmassa on ehdote u pitkän aikavälin tavoi eeksi tuomioistuinviraston perustamista tuomioistuinten riippuma omuuden ja tuomioistuinhallinnon toimivuuden vahvistamiseksi. Virasto olisi oikeusministeriön tuomioistuinhallinnosta erillinen ja vastaisi muun muassa tuomioistuinlaitoksen talousarviosta, resurssien kohdentamisesta ja yhteisistä palveluista. Tuomioistuinvirasto ei voisi puu ua tuomioistuinten lainkäy ötoimintaan. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presiden Pekka Vihervuoren mielestä tuomioistuinviraston perustaminen aiheu aisi merkittäviä lisäkustannuksia tuo ama a lisähyötyjä. Vihervuoren näkemyksen mukaan voimavarat olisi säilyte ävä lainkäytön piirissä uuden hallinnon luomisen sijasta. Vihervuori myös kyseenalaistaa sen, lisäisikö tuomioistuinvirasto oikeuslaitoksen riippuma omuu a. Vihervuoren näkemyksen mukaan oikeuslaitoksen yhteisiä palveluja esimerkiksi koulutuksen saralla voidaan kehi ää hallinnon nykyisen perusrakenteen pohjalta. Tuomioistuinviraston perustaminen lienee myös polii ses hankala asia, sillä uuden viraston perustaminen vaiku anee kansalaisten silmissä byrokra an lisäämiseltä. Toisaalta, jos virastoon vain siirtyisi henkilöstöä oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta, Oikeusrekisterikeskuksesta, Palkeista (Val on talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) ja tuomioistuinlaitoksesta, todellinen lisäkustannus syntyisi pääasiassa virastolle järjeste ävistä loista. Korkeimpien oikeusasteiden ja tuomioistuinlinjojen yhdistämisen selvittäminen Vihervuoren mukaan korkeimpien oikeuksien ja tuomioistuinlinjojen erillisyys ei ylipäätänsä aiheuta ongelmia eikä näin ollen ole tarve a myöskään selvi ää niiden yhdistämistä. Vihervuoren mukaan tuomioistuinlinjojen erillisyys ja sen luoma mahdollisuus ylläpitää kattavaa ja asiantuntevaa lainkäy öä sekä sen ylimmänasteista ohjausta kaikilla eri oikeudenaloilla on merkittävä voimavara sekä tuo avuus- ja kilpailukykytekijä, jota ei ole syytä heikentää lyhytnäköisten säästösyiden varjolla. Vihervuoren mukaan useimmissa Euroopan maissa on erilliset hallintotuomioistuimet. Hänen mukaansa maissa, joissa on vain yksi 10
ylin aste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan ratkaisuja oikeussuojan parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa. Vihervuoren mukaan tuomioistuinlinjojen rajaalueilla mahdollises esiintyvät ongelma lanteet ovat ratkaistavissa kuhunkin lanteeseen soveltuvin lainsäädäntöratkaisuin. Vihervuoren mukaan hallintolainkäy ö on yksikkökustannuksiltaan varsin edullista ja julkisen vallankäy öön kohdistuvaa oikeudellista kontrollia ei ole varaa heikentää. Lisäksi Vihervuori vielä huomau aa, e ä siviiliprosessia, riitaprosessia ja hallintoprosessia ei oltaisi kuitenkaan yhdistämässä missään organisaa ouudistuksessa, joten senkin takia asian selvi äminen ei olisi tarpeen. Vihervuori kuitenkin toteaa olevan en stäkin tarpeellisempaa, e ä tuomioistuinlinjat tekevät yhteistyötä koulutuksessa sekä henkilöstön vaihdossa ja kierrossa. Korkeimman oikeuden (KKO) presiden n Pauliine Koskelon näkemyksen mukaan yhdistetyn ylimmän tuomioistuimen kokoonpano olisi suppeampi kuin KHO:n ja KKO:n nykyiset jäsenmäärät yhteensä. Yhdistäminen poistaisi Koskelon näkemyksen mukaan päällekkäisiä hallintotoimintoja, mikä myös johtaisi kustannussäästöihin. Nähdäkseni kiistanalaistenkin uudistusten kustannusten selvittäminen olisi tässä vaiheessa tarpeen. Vasta todennäköisten kustannusten selvi yä voidaan arvioida yhdistämisten toteu amiskelpoisuu a ja arvioida, kuinka monta tuomaria säästyvällä summalla voitaisiin palkata. luopumi- Lautamiesjärjestelmästä nen Helsingin hovioikeuden presiden n Mikko Könkkölän mukaan uudistamisohjelmassa ei pitäisi o aa kantaa lautamiesjärjestelmästä luopumiseen edes pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa järjestelmän mahdollinen poistaminen on laaja, koko yhteiskuntaa koskeva periaatteellinen kysymys, jota koskeva päätöksenteko ei voi ratkaisevas perustua amma tuomareiden tai muiden oikeuslaitoksen asiantun joiden näkemyksiin ja mielipiteisiin. Lisäksi Könkkölä huomau aa, e ä lautamiesjärjestelmän vuosi aiset kustannukset ovat vain 2,5 miljoonaan euroa ja uudistamisohjelman ehdotukset lautamiesten määrän karsimisesta istunnoissa pienentävät sen kustannuksia edelleen. Könkkölän mukaan lautamiesjärjestelmän epäkoh a on myös mahdollista korjata. Kuinka käy lainkäy öresurssien? Uudistusohjelman tavoi eena olevaa oikeudenkäyn en keston lyhentäminen voitaneen osi ain saavu aa tehostamalla toimintaa ja huoleh malla siitä, e ä prosessilainsäädäntö mahdollistaa asioiden nopean ratkaisemisen asianosaisten oikeusturvaa vaarantama a. Lainkäy ö on kuitenkin ihmisten tekemää toimintaa, eivätkä organisaa ot, prosessit tai rakenteet voi tehdä lainkäy öratkaisuja. Oikeudenkäyn- en keston lyhentäminen edelly ää, e ä asioita on ratkaisemassa rii ävä määrää osaavia ja amma taitoisia tuomareita. Lainkäy öhenkilöstöstä kuitenkin suuri osa eläköityy lähivuosina eikä näköpiirissä ole havai avissa, e ä heidän lalleen palka aisiin vastaava määrä nuorempia. kuva: istockphoto.com / SongSpeckels 11
Yhdistystoiminta Kuva: istockphoto.com / SongSpeckels KUTSU NUORET LAKIMIEHET RY, UNGA JURISTER RF:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Nuoret lakimiehet ry, Unga Jurister rf - yhdistyksen sääntömääräi nen kevätkokous pidetään keskiviikkona 24. päivänä huh kuuta 2013 kello 19.00 alkaen Lakimiesliiton Ylähuoneella osoi eessa Uudenmaankatu 4-6, Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen (7 ) mukaiset asiat, joista keskeisimpiä ovat: - linpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajan lausunnon esi äminen - pää äminen linpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille; sekä - pää äminen hallituksen kokoonpanon täydentämisestä. Mahdollinen valtakirja tulee esi ää kokouksessa yksilöitynä joko alkuperäisenä, kopiona, sähköpos tulosteena tai telekopiona. Yhdistyksen varsinainen jäsen voi edustaa kokouksessa itsensä lisäksi enintään kolmea yhdistyksen äänioikeute ua jäsentä. Paikan päällä kuohuviinitarjoilu. Tervetuloa! Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2013 Nuoret Lakimiehet ry:n hallitus Hei nulalainen - hanki NuLa:n 75 -vuo sjuhlakirja nyt omaksesi! kuva: Emil Heininen Nuoret Lakimiehet ry vie ää kuluvana vuonna 75-vuo sjuhlavuo aan. Tämän kunniaksi yhdistys puski vuoden 2012 aikana kokoon tähänas sen historiansa yksiin kansiin kokoavan 75-vuo sjuhlakirjan. Kirjan tekeminen ei ollut vapaaehtoisvoimin pyörite ävältä yhdistykseltä mikään pieni ponnistus ja jo siksi kirja ansaitsee paikkansa jokaisen itseään kunnioi avan nulalaisen kirjahyllyssä. Voit nyt lata teoksen kirjahyllyysi lähe ämällä sähköpos a osoi eeseen taloudenhoitaja@ nuoretlakimiehet.fi. Kirjan hinta on 43 euroa (sis. toimituksen pos tse) ja pääkaupunkiseudulta noudettuna 35 euroa. Tarkemmat ohjeet saat taloudenhoitajalta lausvahvistuksen yhteydessä. Toimi nopeas ennen kuin kirjat viedään käsistä! 12
NUORET LAKIMIEHET RY:N KEVÄTPURJEHDUS 2013 KE 8.5.2013 KLO 17-21 Taas se on täällä ole sinä mukana! Nulan perinteinen kevätpurjehdus seilataan m/aux Svanhildilla helatorstain aattona. Svanhild on puinen purjelaiva, kaksimastoinen kaljaasi, joka on rakenne u vuonna 1948. Nimen edessä oleva lyhenne m/aux tarkoi aa apukonein varuste ua purjealusta. - Lähtö purjehdukselle keskiviikkona 8.5. klo 17, saavuthan paikalle viimeistään 16:45 - Lähtö ja paluu Pohjoisrannan halkolaiturista - Purjehduksen kesto n. 4 tun a - Osallistumismaksu 40/50 euroa (jäsen/ei-jäsen) sisältäen ruoan ja juoman Ilmoi audu mukaan viimeistään 1.5.2013 lähe ämällä ilmoi autumissähköpos- vies osoi eeseen tapahtumat@nuoretlakimiehet.fi. Maksuohjeet lähetetään paluupos ssa mukaan mahtuneille. Paikkoja on rajoitetus, joten toimithan nopeas. Purjehdukseen lii yvissä kysymyksissä voit o aa yhtey ä yhdistyksen tapahtumavastaava Hannu Häkkäseen, puh. 050 346 646 2. Suotuisia tuulia toivo aa Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy!
Edunvalvonta Miksi Asianajajalii o älähtää? Janne Laukkanen Toiminnan keskiössä koko oikeusval olle oleelliset teemat Asianajajaliiton esi elyn voi aloi aa sujuvas siitä, mitä se ei ole. Kyseessä ei ole amma lii o tai yri äjäjärjestö. Lii o ei ole edes asianajajien itse itselleen perustama rekisteröity yhdistys kuten usein luullaan. Asianajajalii o on lailla peruste u julkisoikeudellinen yhteisö, jonka ensisijaisena tehtävänä on valvoa ja säännellä asianajotoimialaa. Lisäksi lii o edistää asianajopalveluiden laatua, koulu aa ja tukee asianajajia sekä kehi ää oikeusoloja. Miksi tämän rimpsun hokeminen kyllästymiseenkin as on tärkeää ja jopa erityisen ajankohtaista juuri nyt? Siksi, e ä lii o on osallistunut eri äin ak ivises oikeudenhoidon tulevaisuuden visioin in. Liiton keskiössä eivät ole olleet vain asianajoalalle oleelliset kysymykset, vaan koko oikeusval olle oleelliset teemat. Juhlavaa, mu a to a. Oikeushallinnon säästöpaineet Oikeuslaitos kohtaa lähivuosina kovia säästöjä. Paradoksaalista on, e ä oikeushallintoon kohdistuvat luvut eivät sinällään ole suuria, jos niitä verrataan liki mihin tahansa muuhun julkishallinnon lohkoon. Ongelma on vain se, e ä oikeushallinnon niukoissa resursseissa ei ole enää juuri mitään sääste ävää. Vertailun vuoksi voi todeta, e ä yksi äisen ehankkeen torppaaminen ei suista liikenne- ja vies ntäministeriötä ongelmiin. Samat summat oikeusministeriön hallinnonalalta poisote uina ovat kohtalokkaita. Jo pelkästään sovi ujen säästöjen kohdentaminen vaa i melkoista luovuu a. Maaliskuun puolivälissä tulevien vuosien oikeusturvaohjelmaa valmistellut neuvo elukunta jä mie ntönsä oikeusministerille. Koolla ollut konklaavi ei ollut aivan tyypillinen. Koskaan aiemmin oikeudenhoidon haasteita ei olla pähkäilty yhtä korkean profiilin kokoonpanolla. Oikeusministeriön kansliapäällikön vetämään työhön osallistuivat muun muassa korkeimpien oikeuksien presi den t, valtakunnansyy äjä ja liuta oikeushallinnon muita ykkösnimiä. Ainoa val onhallinnon ulkopuolinen edustaja neuvo elukunnassa oli kuitenkin Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Asianajajaliiton paikka tärkeässä pöydässä ei ollut sa umaa. Ilveskeron rooli toimikunnassa kertoo yleisemmin Asianajajaliiton paikasta oikeudenhoidossa: asianajajien rooli on yhtä keskeinen kuin vaikkapa tuomareiden ja syy äjien. Rooli myös tunnustetaan aiempaa yksimielisemmin. Järkeviä ratkaisumalleja vaikka tekisi kipeää Mitä Asianajajalii o si en tekisi oikeushallinnolle osoite ujen säästötavoi eiden toteu amiseksi? Perustaisi tuomioistuinviraston: ei lisäämään byrokra aa, vaan aidos johtamaan ja kehi ämään tuomioistuinten hallintoa. Luopuisi lautamiehistä ja varaisi säästyvät varat amma tuomareiden palkkoihin. Nämä vain jo julkisuudessakin olleina poimintoina. Kaikkiaan lista on pitkä. Uudistusehdotusten tekeminen ei ole helppoa, mu a niiden alas ampuminen on. Vanhasta kiinnipitävien olisi hyvä lausua oma näkemyksensä säästökohteiksi tai kertoa, miten eduskunta saadaan luopumaan kaavailluista säästöistä. Siihen saakka Asianajajaliitossa katsotaan järkeväksi etsiä ratkaisumalleja kipeitä ja epäsuosi ujakin. Kirjoi aja on Asianajajaliiton vies ntäpäällikkö (OTM, YTM) 14
Edunvalvonta Nula valvoo etujasi Lakimiesliitossa Nuoret Lakimiehet ry edustaa nuorten lakimiesten etuja lähes kaikissa Suomen Lakimieslii o ry:n toimielimissä. Lakimieslii o on Nulan keskeisin edunvalvontavaikutuskanava. Lakimiesliiton valtuuskunnassa Nulaa edustavat Juha-Pekka Hippi, Jaakko Laurila ja Salla Korhonen. Lakimiesliiton hallituksessa Nu lan edustajana on hallituksen puheenjohtaja Satu Karhunen. Satu Karhusen henkilökohtaisena varajäsenenä toimii Jaakko Laurila. Oikeuspolii sessa valiokunnassa Nulaa edustaa Tuomas Rytkönen. Oikeuspolii nen valiokunta valmistelee Lakimiesliiton puolesta lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisiin lakihankkeisiin. Oikeuspolii sta valiokuntaa työllistävät vuonna 2013 muun muassa oikeusturvaohjelman toteu amisen seuraaminen. Koulutuspolii sessa valiokunnassa Nulaa edustaa Inga Paavola. Koulutuspolii sessa valiokunnassa kuuma puheenaihe on luonnollises ollut Itä-Suomen yliopistoon peruste ava uusi edekunta ja siihen liittyvät kysymykset. Opiskelijavaliokunnassa Nulaa edustavat Satu Karhunen ja Hannu Häkkänen. Satu toimii valiokunnan puheenjohtajana ja Hannu varapuheenjohtajana. Opiskelijavaliokunnassa tänä vuonna pohditaan niin ikään Itä-Suomen yliopistoon lii yviä kysymyksiä ja muun muassa sitä, miten Joensuun tulevat oikkarit integroidaan osaksi oikkariyhteisöä. Julkisen sektorin valiokunnassa Nulaa edustaa Saija Haapalehto. Julkisen sektorin valiokunnassa keskustellaan tänä vuonna varmas paljon oikeushallinnon uudistuksista ja esimerkiksi avokon orihanke on herä änyt paljon keskustelua. Yksityissektorin valiokunnassa edustavat Juha-Pekka Hippi, Jenni Putaansuu ja Ma Lajunen. Yksityissektorin valiokunnassa tämän vuoden hankkeiden osalta nulalaisia koske aa esimerkiksi työehtosopimusten ulkopuolella olevien jäsenten oikeusturvan kehi äminen. Yksityissektorin valiokunta tekee muun ohella yhteistyötä muiden yksityissektorilla vaiku avien lakimiesjärjestöjen, kuten Teollisuuslakimiehet ry:n kanssa. Järjestövaliokunnassa Nulaa edustaa Ki Karvinen. Järjestövaliokunnan ton lle kuuluvat monet Lakimiesliiton tapahtumista, muun muassa liiton kesätapahtuma, joka tänä vuonna järjestetään Ruisrockissa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaostossa Nulaa edustaa Raija- Liisa Komulainen, Lakimiesuu sten toimitusneuvostossa Miika Pusa ja kul uuritoimikunnassa Une Tyynilä. Lisäksi Jenni Putaansuu, Ki Karvinen ja Inga Paavola edustavat Nulaa Lakimiesliiton urakoulutustyöryhmässä. Lakimiesliiton palkkasuositukset vastavalmistuneille ja opiskelijoille vuonna 2013 Kuva: Stéfan / flickr.com Suomen Lakimieslii o ry vahvis perinteiseen tapaan alkuvuodesta palkkasuosituksen vastavalmistuneille juristeille ja oikeus eteen opiskelijoille. Palkkasuositus perustuu Lakimiesliiton vuosi ain tee ämän palkkatutkimuksen tuloksiin sekä yleiseen palkkakehitykseen. Vastavalmistuneen oikeus eteen maisterin vähimmäispalkkasuositus vuodelle 2013 on 3950 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 vastavalmistuneen oikeus eteen mais terin palkkasuositus oli 3880 euroa kuukaudessa, joten korotusta edellisvuoteen on noin 1,8 %. Oikeusnotaarin vähimmäispalkkasuositus vuodelle 2013 on 3060 euroa kuukaudessa. (Vuonna 2012 suositus oli 3010 euroa kuukaudessa.) Opiskelijoiden palkkasuositus on anne u palkkahaarukan muodossa. Mitä enemmän opiskelija on suori anut opintopisteitä, sitä suurempaa palkkaa hän voi pyytää haarukan sisällä. opintopisteet kuukausipalkka tun palkka < 60 op 1840-2060 euroa/kk 11,70-13,00 euroa/h 61-120 op 2060-2380 euroa/kk 13,00-15,00 euroa/h 121-180 op 2380-2710 euroa/kk 15,00-18,20 euroa/h 181-240 op 2710-3090 euroa/kk 18,20-19,60 euroa/h > 240 op 3090 - euroa/kk 19,60 euroa/h - Kuva: Eric Molinsky / Cali.org 15
Edunvalvonta Auskultoin vuosi koulutusta ja kokemuksia Satu Karhunen Auskultoin a uudistamassa Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta tuli voimaan 1.10.2011. Uudistusta valmistel in Oikeusministeriön ase amassa auskultoin työryhmässä, jossa oli myös Nuorten Lakimiesten edustaja. Uudistuksella halu in kehi ää auskultoin aikaa koulutuksellisempaan suuntaan. Loppuvaiheessa oli myös tarkoitus kehi ää auskultoinnin palkkausta ja Nula esi kin, e ä palkkauksessa tulisi nouda aa tuomarien palkkaluokkaa T7, joka vastaa myös Suomen Lakimiesliiton palkkasuosituksia. Uudistukset tuli kuitenkin toteu aa olemassa olevilla resursseilla, joten palkkaluokka on tällä hetkellä edelleen T5, joka jää huoma avas alle muiden lakimiesten palkkakehityksestä. Tähän ei valite avas näytä olevan tulossa muutosta o aen huomioon tuomioistuinlaitokseen kohdistuvat säästöpaineet. Päättäjien tulisi toisaalta herätä siihen tosiasiaan, e ä tuomioistuinlaitoksen henkilökunta on eläköitymässä ja myös jatkossa oikeudenhoidon toteutuminen edelly ää pätevää ja koulute ua henkilökuntaa. Eläköityminen on toistaiseksi nähty ehkä enemmänkin käräjäoikeuksien mää rän vähentämistä helpo avana perusteluna, vaikka kansalaisten oikeusturvan toteutuminen tulisi olla oikeudenhoitoa ohjaava pääperiaate. Toisaalta joku voisi sanoa, e ä asiat ovat paremmin kuin ennen. Tämä toki pitää paikkansa. Toisaalta yhteiskunta kehi yy ja aina tulisi kuitenkin pyrkiä parempaan. Noviisinotaarina Vantaalla Aloi n itse 1.3.2013 lukien Vantaan käräjäoikeudessa käräjänotaarina. Melkein neljänsadan hakijan joukosta vali in viisi. Näy äisi siis siltä, e ä ainakaan auskultoinnin houku elevuuden puolesta ei oikeuslaitoksellamme ole vielä huolta. Vantaan käräjäoikeudessa auskultoin jakson aloi aminen on toteute u porrastetus muutaman kuukauden välein. Samalla kun uusi käräjänotaari aloi aa, vanhin notaari lope aa. Näin parin viikon kokemuksen perusteella järjestely vaiku aa eri äin toimivalta. Notaarikavereilta voi kysyä neuvoa ja paikalla on aina joku, joka on juuri tehnyt samoja asioita, joita itse aloi elee ja vanhempia, jotka ovat harjoi elussa jo pidemmällä. Jokaisella on oma tuutortuomarinsa, minkä lisäksi Vantaalla on erikseen nime y notaarivastuutuomari, joka vastaa koulutusohjelman sujumisesta. Koulutuksen osalta tode akoon, e ä olen kahden viikon aikana eh nyt osallistua jo kahteen eri koulukseen ja ensi viikolla on tulossa koko käräjäoikeu a koskeva koulutuspäivä. Lisäksi olen saanut henkilökohtaista koulutusta työtehtäviini. Ainakin tässä vaiheessa lanne vaiku aa eri äin hyvältä eikä notaarikavereiden puheiden perusteel la jatkossakaan koulutuksesta tule olemaan puute a. Vantaalla on käräjänotaareille laadi u suunnitelma, jonka mukaan auskultoin vuosi etenee. Suunnitelma käsi ää tavoi eet ja ne etenevät samassa suhteessa notaarin oikeuksien kasvamisen kanssa. Vaikka allekirjoi aneella oli jo prosessikokemusta taustalla, olen jo nyt havainnut, miten eri tavoin asiat näy äytyvät tuomioistuinlaitoksen puolelle. Aina voi oppia jotain uu a ja asioita oppii katsomaan ja analysoimaan ihan eri kan lta. Tällä hetkellä notaareista yksi on syyttäjäpuolelta, yksi ulkoministeriöstä, yksi kaupungin lakimiestaustainen ja kaksi asianajosektorilta. kuvat: istockphoto.com / SongSpeckels Oikeudenhoidon uudistamisohjelman vaikutukset auskultoin in Niin kuin aina, ne asiat jotka kullakin hetkellä koske avat itseä, kiinnostavat kaikkein eniten. Aloin viime viikolla mie mään, mikä vaikutus oikeusministeriön julkaisemalla oikeudenhoidon uudistamisohjelmalla 2013 2025 on käräjänotaarien toimintaan. Alkaako jossain vaiheessa notaarien työmäärä kasvaa liian suureksi - meillähän ei ole varsinaista työaikaa vai karsitaanko jo nyt vähenne yjä auskultoin paikkoja en sestään? Lain pui eissa olisi mahdollista suori aa vuoden pituisesta tuomioistuinharjoi elusta viimeinen puoli vuo a myös hovi- tai hallinto-oikeudessa. Oman käsitykseni mukaan tätä ei ole kuitenkaan vielä hyödynne y ainakaan kovin laajas. Haastankin lopuksi yhdistyksen jäsenet kertomaan auskultoin- kokemuksistaan ja jakamaan eri käräjäoikeuksien hyviä ja myös niitä huonompia käytäntöjä. Asiasta on hyvä käydä tässä vaiheessa keskustelua, kun auskultoin a koskeva lakimuutos on vielä uusi, mu a kuitenkin käytännönkokemuksia alkaa olla jo edossa. 16
Edunvalvonta Auskultoin - miksi, miten ja mitä? Eero Blåfield Miksi auskultoida? Miten päästä auskultoimaan? Mitä auskultoin pitää sisällään? Lakimiesliiton maaliskuussa järjestämä seminaari kietoutui näiden kysymysten ympärille ja keräsi Porthanian Suomen Laki -saliin noin 150 juris n ja oikeus eteen opiskelijan joukon kuulemaan auskultoinnista. Miten? Auskultoin hakuun lii yy paljon kaupunkitarinoita siitä, mitkä tekijät vaiku avat auskultan valintoihin. Liikkeellä on kertomuksia lähiseutujen asukkaiden suosimisesta ja erinäisistä muista salaisista valintakriteereistä. Seminaarissa käräjätuomari Pekka Mää ä Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta kuitenkin paino, e ä auskultoin haku on aivan samanlaista kuin mikä tahansa muu työnhaku. Tästä vastauksesta lienee tulki avissa, e ä kaupunkitarinat ovat nimensä mukaises tarinoita. Tärkeää auskultoin paikan hakijalle on ensinnäkin kerätä mahdollisimman paljon etoa haettavasta paikasta. Julkista etoa suoraan interne ssä on melko vähän ja auskultoin in lii yvät käytännöt vaihtelevat käräjäoikeudesta toiseen. Tosissaan auskultoimaan hakevan kanna aakin olla yhteydessä suoraan niihin käräjäoikeuksiin, joihin aikoo hakea. Vantaan käräjäoikeudessa käräjänotaarina työskentelevän Marjo Rantalan mukaan parhaiten etoa saa kuitenkin nykyisiltä ja en- siltä auskultanteilta. He myös usein kertovat mielellään kokemuksistaan niin hakemisen kuin työskentelynkin suhteen. Kun eto on hanki u, tulee valitsija vakuu aa siitä, e ä hakija on juuri se oikea henkilö kyseiseen paikkaan. Satoja auskultoin hakemuksia lukeneena Mää ä paino aa, e ä tehokkuus on yksi auskultan- n tärkeimmistä ominaisuuksista. Hakemuksessa tuleekin perustellus tuoda esiin se, e ä pystyy ja on pystynyt työskentelemään tehokkaas aiemmin. Oikeuslaitos on työnantajana monia muita paikkoja konserva ivisempi ja tämä kanna aa o aa huomioon hakemuksen kieltä ja ulkoasua muokatessa. Miksi? Auskultoin a ei ole tarkoitettu ainoastaan tuomarinuralle tähtääville. Asianajaja, VT, Tatu Oikarisen mukaan tuomioistuinharjoi elun suori amisesta on ollut valtavas hyötyä myös asianajotehtävissä työskentelevälle. Auskultoin kehi ää argumentaa otaitoa, joka on usein maini u juris n tärkeimmäksi taidoksi. Notaarina pääsee sisään tuomarin ajatusmaailmaan ja oppii, mitkä asiat ovat olennaisia tuomioistuimen ratkaisutoiminnan kannalta. Oikarisen mukaan myös kynnys astua oikeussaliin laskee, kun vuoden aikana näkee todella monenlaisia asiamiehiä. Lainvalmistelutehtävissä aiemmin työskennellyt Rantala uskoo, e ä kokemuksesta on tulevaisuudessa runsaas hyötyä riippuma a siitä, missä tehtävissä tulee työskentelemään. Ovien lisäksi auskultoin avaa myös silmiä, sillä puhujat keho vat ennen auskultan ksi hakeutumista mie mään, mitä vuoden tuomioistuinharjoi elu tarkoi aa rahallises. Useimmilla auskultanteilla ansiotaso heikentyy harjoi elun ajaksi huoma avas ja tämä tulee edostaa jo etukäteen. Myös oma mo vaa o tulee selvi ää, eikä pelkästään varatuomarin elin saamiseksi kannata auskultoimaan hakea. Kuten Mää ä seminaarissa totesi, notaarivuosi ei myöskään ole mikään välivuosi vaan vaa i aikaa ja asenne a. Lakimiesliiton auskultoin a koskeva seminaari oli todella suosi u eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Tämän johdosta Lakimieslii o järjestää uuden seminaarin syyskuussa, kun auskultoin haku on taas ajankohtainen. Kirjoi aja työskentelee Lakimiesliiton oikeuspolii sena asiamiehenä. 17
Upouusi Lakiuutiset juridiikan asiantuntijoille! Lakiuutisiin kirjoittavat viikoittain yksinoikeudella vaihtuvat Suomen eturivin juridiikan asiantuntijat yliopistomaailmasta ja yrityselämästä. Juridiikan ajankohtaisia teemoja käsittelevien artikkelien lisäksi Lakiuutisten viikkokirjeen sisältö koostuu mm. juridiikan tuoreista uutisista sekä lainsäädäntöhankkeiden ja oikeuskäytännön seuraamisesta. Viikoittainen uutiskirje tai verkkopalvelu Lakiuutisia voi käyttää joko tilaamalla viikoittaisen Lakiuutiset-kirjeen omaan sähköpostiin tai verkkopalvelun kautta, jolloin käyttäjän luettavissa ovat kaikki palvelussa julkaistut artikkelit ja uutiset kokonaisuudessaan. Oletko Lakimiesliiton jäsen? Lakimiesliitto tarjoaa viikoittaisen Lakiuutiset-sähköpostikirjeen jäsenilleen maksuttomana jäsenetuna. Kirjeen voi tilata helposti vierailemalla osoitteessa www.lakiuutiset.fi ja seuraamalla ohjeita. Uudistunut kirje lähetetään ilman eri pyyntöä Lakiuutiset-palvelua aiemmin tilanneille. Tutustu ja tilaa lakiuutiset.fi Hinnat: Kirje Kirje + palvelu Lakimiesliiton jäsenetuhinta 0 110 / 12 kk. + alv 24 % Kauppakamarin jäsenetuhinta 95 220 / 12 kk. + alv 24 % Normaalihinta 115 265 / 12 kk. + alv 24 % lakiuutiset.fi laajempana kuin koskaan. Lisätiedot ja tilaukset: kustannus@chamber.fi
Kolumni Oodi rikollisille Sarianne Pennanen Syy äjät, poliisit, puolustusasianajajat ja -lakimiehet, tuomioistuinja vankeinhoitolaitoksen virkamiehet, rikosoikeuden tutkijat, lainsäätäjät, rikostoimi ajat ynnä lukema omat muut rikollisuuden torjumisen tai siitä raportoinnin parissa työskentelevät. Mistä kaikki nämä ihmiset saisivat leivän pöytäänsä ilman rikollisia? Entä miten ilman rikollisten jatkuvas tarjoamia käytännön harjoituksia määri elisimme, minkälainen toimin ta on oikein ja minkälainen väärin ja missä raja vaikeissa tapauksissa menee? Mikä puheenaihe korvaisi rikoksilla mässäilyn, mistä television viihteelliset rikossarjat saisivat inspiraa onsa ja miten kansalaisten skandaalin jano tyydyte äisiin, jos rikollisuus häviäisi yhteiskunnasta? Edellä lueteltuihin kysymyksiin on vaikea antaa polii ses korrek a vastausta. Voiko kuuliaisen kansalaisen vastaus olla, e ä kehi ynyt yhteiskunta tarvitsee rikollisuu a? Kyllä voi! Yhteiskunta ilman rikollisuu a olisi liian hyvää ollakseen to a. Rikollisilla, kuten muillakin luomakunnan otuksilla, on paikkansa ja tarkoituksensa. Eihän sitä esimerkiksi hy ystäkään ensikohtaamisella usein arvosta. Tarkemmin ajateltuna valit sen sil mieluummin vertani imemään hy ysen kuin sen linnun, jonka ateriaksi se myöhemmin päätyy. Rikollisen roolista saa melko vähän ainakaan julkista kiitosta, joten kuka si en ryhtyy rikolliseksi? Usealle toimen valitseminen lienee viimesi- jainen vaihtoehto. Jos rikollisuu a arvoste aisiin enemmän, voisivat rikollisiksi valikoitua tehtävään parhaiten sopivat henkilöt eli ne kaikista kieroimmat ja häikäilemä ömimmät tyypit. Tällöin väl yisimme häiritsevältä säälin tunteelta laa essamme seuraamuskannano oja ja lukiessamme rikosuu sia. Enää ei tarvitsisi voivotella jonkun raukan ajautuneen pois kaidalta polulta olosuhteiden pakosta, vaan voisimme hyvällä omallatunnolla todeta rikollisten saaneen sitä, mitä he ovat lanneet. Etenkin me lakimiehet voisimme oppia arvostamaan rikollisia heidän amma kuntaamme työllistävän vaikutuksensa johdosta. Moni meistä vie ää pääosan työajastaan rikollisten parissa. Rikollisten kohtelu työelämässä on kuitenkin usein perä rikollisen huonoa ja täyttäisi mennen tullen työsyrjintärikoksen tunnusmerkistön minkä tahansa muun amma kunnan kohdalla. Saamme olla kiitollisia, e eivät rikolliset ole niin tarkkoja lakipykälien nouda amisesta. Rikollisuuden tärkeä yhteiskunnallinen rooli voitaisiin tunnustaa esimerkiksi lanseeraamalla kalenteriin kansallinen rikollisuuden päivä, jolloin jokainen saisi tehdä pikkurötöksiä hyvällä omallatunnolla. Lippu salkoon ja sokka ir! Kyllä se mukavas rikastu aisi toimistolle hautautuneen oikeudenvalvojankin maailmankatsomusta, kun kerran vuodessa kaahaisi talla pohjassa omenavarkaista toisiin hävy ömyyksiä mennessään huudellen ( etäen toki, e ei kukaan saa tuona yhtenä päivänä siitä loukkaantua ja rikosrekisteri pysyy puhtoisena). kuva: istockphoto / goldi 19
Tuomioistuimet muutoksessa Tehkää niin kuin me säädämme, älkää niin kuin me teemme! Inga Paavola Viime aikoina ovat julkisuudessakin olleet esillä kansanedustajiemme ja ministeriemme inhimilliset erehdykset ja normaalit käytännöt. Jos edellä mainitut käsi eet eivät aukene, voisi selvyyden vuoksi todeta, e ä meidän tavisten osalta niille on selkeämmin yksi yhteinen termi: rikos. Polii nen + oikeudellinen vastuu mahdoton yhtälö? Moraaliset epäily ävyydet näistä polii kkojen inhimillisistä erehdyksistä ja normaaleista käytännöistä on yleensä helppo löytää ja kansan niin ikään helppo saavu aa jopa yhteisymmärrys siitä, e ä veronkiertoon syyllistyneen ministerin on ken es hivenen arvelu avaa toimia harmaan talouden torjunnan ministeriryhmässä. Tällaiseen julkisessa keskustelussa tapahtuvaan nuhteluun kuitenkin yleensä tyydytään ja sen sijaan, e ä rikosoikeusjärjestelmämme jonkinlaista yksinkertaista kulmakiveä, sitä e ä rikoksesta seuraa rangaistus, ale aisiin toimeenpanna, päinvastoin mediassa tapahtuva asian puin- kin yleensä jo leimataan kohtuuttomaksi ryöpytykseksi. Kaikkein vaikein yhtälö tuntuu kuitenkin olevan sellainen, jossa rötöstellyt kansanedustaja tai minis teri joutuisi sekä poliit- seen e ä oikeudelliseen vastuuseen - siis e ä joutuisi luopumaan polii sista mandaateistaan sen lisäksi, e ä on saanut tuomionsa oikeusjärjes telmämme koneistolta. Toisaalta myös etyssä polii sessa asemassa on pienempi riski joutua oikeusjärjestelmänkään hampaisiin. Edellä mainitun yhtälön toteu amisvaikeuksiin on toki sinänsä ymmärre ävä syy. Rohkaistun käyttämään sanaa vanhentunut, kun puhutaan lainsäädännöstä, joka määri elee polii sen vastuun ja rikoksen suhde a, ja johon to uneena peilaamme oikeustajummekin. Kansanedustajien ero aminen ei ole läpihuutoju u Eduskunta voi ero aa kansanedustajan vasta si en, jos vankeustuomio on lainvoimainen eli kaikki valitus asteet on käyty läpi. Kyse on oltava tahallisesta rikoksesta, joka osoi aa, e ei kansanedustaja ansaitse edustajantoimen edelly ämää luo amusta ja kunnioitusta. Vas- kään on tuomi u kansanedustaja luo amusaseman väärinkäytöstä. Tämä herä ää väkisinkin kysymyksen: jos luo amuksen väärinkäy ö ei poista luo amusta, niin mikä rikos si en? Voi myös poh a, e ä suhteessa keneen luo amus on menete y. Ero ama omuu a perustellaan sillä, e ä kansanedustajalla on kansan mandaa takana. Niin, mandaa n antava luo amuslause on yleensä anne u ennen rikosta, ei nähdäkseni kovin epäolennainen rajanveto. Koska kansa pääsee itse polii ses antamaan arvionsa kelpoisuudesta eduskuntatehtäviin pahimmillaan vasta vuosien kulu ua, päätöksen siitä onko rikollinen yhä sopiva ja luo amusta nau va kansanedustaja tekevät kansanedustajan kaverit ja kollegat eduskunnassa. Vakuu avaa? Kansanedustajan erottaminen ei ole läpihuutoju u. Kuka tahansa kansanedustaja voi ehdo aa ero amista, mu a asian läpimeno täysistunnossa vaa i, e ä vähintään kaksi kolmasosaa kansanedustajista kanna aa ehdotusta. Kaikkein pahimmat rötöstelijät ministereiksi Ministerien osalta puolestaan lainsäädäntömme kannustaa siihen, e ä kaikkein pahimmat rötöstelijät kanna aa nimi ää ministereiksi. Ministereiden syytekynnys nimi äin on huoma avas korkeampi kuin tavallisella tallaajalla. Nähdäkseni logiikan pitäisi olla päinvastainen: ministerin, joka linjaa uusia velvoi eita noudate avaksemme, tulisi rikosten osalta olla vieläkin pidä äytyväisempi kuin muiden ja näy ää kansalle mallikasta esimerkkiä; tuntuu omituiselta, e ä ministerin rikkeiden on oltava normaalia vakavampia ennen kuin syyte edes voidaan nostaa. Korkeampaa syytekynnystähän vielä perustellaan sillä, e ei parane olla mahdollista nostaa syyte ä ministeriä vastaan ihan joka rötöstelystä, koska silloin hallituksen toimintakyky voisi halvaantua. Tämänhetkisenkin ideologioiltaan varsin kirjavan hallituksen aikana on nähdäkseni kyllä useampaan kertaan saanut todeta, e ä hallituksen toimintakyky näy äisi voivan olla halvaantunut ihan muista syistä kuin siitä, e ä ministeriin sovelle aisiin normaalin oikeusjärjestelmän mene elyjä. Jos rikoksesta epäiltyä ministeriä vastaan saataisiin noste ua syyte (uskaltaako edes arvailla 20