KIRJALLINEN KYSYMYS 714/2008 vp Terveydenhuollon toisen asteen oppilaitosten työssäoppimisjaksot Eduskunnan puhemiehelle Toisen asteen terveydenhuollon opiskelijat aloittavat usein opintonsa heti peruskoulun päätettyään. Varhaisen aloitusiän myötä ensimmäisille työssäoppimisjaksoille lähdetään jo 16-vuotiaina. Näin ollen lähihoitajaopiskelija saattaa suorittaa työharjoittelua oloissa, joihin hän ei ole valmis sopeutumaan. 16-vuotias on vielä herkässä iässä ja suurimmaksi osaksi persoonaltaan keskenkasvuinen. Tuolloin esimerkiksi psykiatrisessa sairaanhoidossa suoritettu työharjoittelu vie hänet pahimmillaan psykoottisten ja väkivaltaisten potilaiden pariin. Tässä iässä ei ihmisellä ole vielä valmiuksia kohdata kyseisiä ilmiöitä työssä, joka on asetuksessakin määritelty vaaralliseksi. Kyseinen asetushan myös suoraan kieltää alaikäisen palkkaamisen tähän työhön. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä terveydenhuollon toisen asteen oppilaitosten opintojen kehittämiseksi niin, että opiskelija ei joudu liian nuorena kohtaamaan työn äärimmäisiä tilanteita, joiden käsittelyyn hänellä ei ole vielä valmiuksia? Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2008 Katja Taimela /sd Tarja Tallqvist /kd Esa Lahtela /sd Jukka Gustafsson /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 714/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä terveydenhuollon toisen asteen oppilaitosten opintojen kehittämiseksi niin, että opiskelija ei joudu liian nuorena kohtaamaan työn äärimmäisiä tilanteita, joiden käsittelyyn hänellä ei ole vielä valmiuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisen peruskoulutuksessa opiskelijat voivat kohdata kysymyksessä kuvattuja tilanteita pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, lähihoitaja, opiskellessaan. Sosiaali- ja terveysalan (lähihoitajan) perustutkintokoulutus käynnistettiin nykymuotoisena vuonna 1993 toteutetun toisen asteen koulutusuudistuksen yhteydessä. Tässä uudistuksessa aiemmat sosiaalija terveysalan kymmenen kouluasteen koulutusammattia yhdistettiin yhdeksi uudeksi lähihoitajan koulutusammatiksi. Samassa yhteydessä lakkautettiin mm. perushoitajan, lastenhoitajan, mielenterveyshoitajan ja kuntohoitajan koulutus terveysalalta. Syksyllä 2001 alkaneesta koulutuksesta lähtien kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat kolmivuotisia, myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Koulutukseen kuuluu vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Sosiaali- ja terveysalalla työssäoppimista on enemmän. Peruskoulun jälkeen lähihoitajakoulutukseen hakeudutaan yhteishaun kautta ja opiskelijaksi ottamisesta päättää ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään erikseen. Ko. lainsäädännöllä pyritään siihen, että jo opiskelijaksi ottaminen toimisi nuoren hakijan ja tulevan työelämän tarpeiden kannalta perustellusti. Hakijoiden terveydentilasta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä siten, että opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on este koulutukseen osallistumiselle. Koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen vuoksi opiskelijalla on käytännössä oltava sellainen terveys, mitä alan tehtävissä toimiminen edellyttää. Koulutuksen järjestäjän on informoitava etukäteen opiskelijaksi pyrkijöitä siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia koulutukseen liittyy. Koulutusoppaassa kerrotaan terveydenhuoltoalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista, samoin terveydentilavaatimuksista kerrotaan koulutuksen järjestäjien esitteissä ja pääsykoekutsuissa. Kaikilla edellä mainituilla järjestelyillä pyritään huolehtimaan siitä, että lähihoitajakoulutukseen hakeutuvat nuoret ovat myös itse tietoisia opiskeluajan sekä alan työtehtävien psyykkisistä ja fyysisistä vaatimuksista. Lähihoitajakoulutukseen hakeville järjestetään liki kaikissa alan oppilaitoksissa pääsy- tai soveltuvuuskokeet. Tässä yhteydessä psykologisten testien käyttö on yleistä, lisäksi soveltuvuuskokeessa on opettajien haastattelu, ryhmätyötilanne ja mahdollisesti terveydenhoitajan haastattelu. Pääsy- ja soveltuvuuskokeilla halutaan varmistaa, että tulevat opiskelijat ovat riittävän kypsiä opiskelemaan alalle ja kestävät opiskeluun ja alan työtehtäviin liittyviä paineita. Lähihoitajakoulutus etenee kaikille pakollisista yhteisistä ammatillisista opinnoista ja laajaalaisista perusvalmiuksista vaativampiin erikois- 2
Ministerin vastaus KK 714/2008 vp Katja Taimela /sd ym. tuneimpiin tutkinnon osiin. Tällä on haluttu varmistaa, että koulutus tuottaa opiskelijoille riittävät valmiudet kohdata alalle tyypillisiä tilanteita. Ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluu opintojen ohjausta, joka tukee nuoren ammatillista kasvua sekä hänen omia valintojaan niin työssäoppimisjaksoista kuin valinnaisista opinnoista ja tulevan työuran suuntautumisesta. Työssäoppimisjaksoista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä opettajien kanssa. Tässä yhteydessä on aina arvioitava opiskelijan voimavarat suoriutua ko. työpaikan vaatimuksista. Itse työssäoppimisen aikana opiskelijan tukena on koulutettu työpaikkaohjaaja. Myös opettaja käy ohjaamassa opiskelijaa työpaikoilla. Lähihoitajakoulutukseen kuuluu erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella eli opiskelijat voivat suuntautua koulutusohjelmittain eriytyviin ammatillisiin opintoihin koulutuksensa viimeisenä vuonna. Opinnot kestävät 40 opintoviikkoa ja niitä ovat ensihoidon koulutusohjelma, kuntoutuksen koulutusohjelma, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma, mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma, sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma, suu- ja hammashoidon koulutusohjelma, vammaistyön koulutusohjelma ja vanhustyön koulutusohjelma. Ensihoidon koulutusohjelmaan hakeudutaan suoraan opetusministeriön asetuksen 167/2002 mukaan. Opiskelijalla on oltava suoritettuna ajokortti B jo hakeutuessaan tähän koulutukseen ja silloin hän on vähintään 18 vuotta täyttänyt. Ajokortin lisäksi hakijalta edellytetään riittäviä fyysisiä ominaisuuksia toimia ensihoitotehtävissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvaa työssäoppimista säätelevät useat säädökset. Lähtökohtana on aina ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28, jonka mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Saman lain 19 :n mukaan työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kuin opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työnantaja on tietoinen tästä turvallisuusvastuusta. Työturvallisuuslain 3 :n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee kertoa opiskelijalle työssäoppimispaikan työtehtäviin liittyvät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä varmistettava, että opiskelijalla on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Työturvallisuuslain 8 :n mukaan työnantajan on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin, kuten esimerkiksi ammattitaito, työkokemus ja ikä, liittyvät seikat. Liittyen erityisesti nuorten työntekijöiden turvallisuuteen valtioneuvosto on antanut asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Asetuksen 2 :ssa todetaan, että nuori työntekijä voi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa tehdä erikseen mainittuja, erityisen haitallisia töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Selvitys valvonnan järjestämisestä ja tarpeellisesta perehdyttämisestä liitetään työnantajan ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen ja lähetetään tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Erityisen haitallisiksi työtehtäviksi on edellä mainitun asetuksen 3 :ssä mainittu mm. psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito ja huolto sekä kuolleiden käsittely ja kuljetus. Samassa asetuksessa 5 :ssä korostetaan vielä nuoren oikeutta työtehtävän tekemiseen liittyvän perehdytyksen, ohjauksen ja opetuksen saamiseen. Opetushallitus vastaa ohje- ja opasmateriaalin tuottamisesta ja sen päivittämisestä koulutuksen järjestäjien sekä työelämän edustajien käyttöön. Tällainen opas on esimerkiksi vuonna 2007 ilmestynyt "Työssäoppimisen opas kehittyvä työelämäyhteistyö" -julkaisu. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on käynnissä ja siinä yhteydessä varmistetaan perusteiden ja työelämän tarpeiden vastaavuus sekä 3
Ministerin vastaus erityisesti opiskelijoiden työturvallisuuteen, turvallisuusosaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Uudistetut perusteet tulevat voimaan 1.8.2010. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4
Ministerns svar KK 714/2008 vp Katja Taimela /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 714/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Katja Taimela /sd m.fl.: Vad tänker regeringen göra för att utveckla studierna på andra stadiet i hälsovårdsläroanstalterna så att en studerande inte i en alltför ung ålder tvingas möta sådana extrema arbetssituationer som han eller hon inte har färdighet för? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I den grundläggande yrkesutbildningen kan studerande möta ovan beskrivna situationer i studierna för en grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen som närvårdare. Utbildningen för grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen (närvårdare) startade i sin nuvarande form 1993 i samband med att utbildningen på andra stadiet reformerades. I reformen förenades de tidigare tio utbildningsyrkena på skolnivå inom social- och hälsovårdsbranschen till det nya utbildningsyrket närvårdare. Samtidigt drogs hälsovårdsbranschens utbildning för bl.a. primärskötare, barnskötare, mentalvårdare och konditionsskötare in. Alla yrkesinriktade grundexamina är från och med den utbildning som inleddes hösten 2001 treåriga, också grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen för närvårdare. Utbildningen omfattar minst 20 studieveckor på arbetsplatsen. I social- och hälsovårdsbranschen förekommer längre arbetsplatsutbildning. Efter grundskolan söker eleverna till närvårdarutbildning i gemensam ansökan och anordnaren av yrkesutbildningen beslutar om vem som antas. Det finns en särskild lagstiftning om grunderna för antagningen av elever. Genom lagstiftningen eftersträvas att redan antagningen av elever är välgrundad ur den unga sökandens och det blivande arbetslivets synpunkt. Bestämmelser om sökandenas hälsotillstånd finns i 27 i lagen om yrkesutbildning och där sägs att en person vars sjukdom eller handikapp utgör ett uppenbart hinder för att delta i utbildningen inte kan antas som studerande. På grund av att utbildningen omfattar inlärning på arbetsplatsen måste den studerande i praktiken ha förutsatt god hälsa för att klara av arbetsuppgifterna i branschen. Utbildningsanordnaren ska på förhand informera inträdessökandena om utbildningens hälsokrav. I utbildningsguiden berättas om hälsovårdsbranschens hälsokrav beskrivna också i utbildningsanordnarnas broschyrer och kallelser till inträdesprov. Alla ovan nämnda arrangemang syftar till att ge de unga som söker sig till närvårdarutbildning medvetenheten om att studietiden och arbetsuppgifterna ställer höga krav på god psykisk och fysisk hälsa. För alla som söker sig till närvårdarutbildning ordnas inträdes- eller lämplighetsprov i nästan alla läroanstalter i branschen. Psykologiska test används allmänt i sammanhanget och dessutom ingår i lämplighetsprovet en intervju med lärarna, ett grupparbete och eventuellt en intervju med en hälsovårdare. Tanken bakom inträdes- eller lämplighetsprov är att trygga att de blivande eleverna är tillräckligt mogna för studierna i branschen och står ut såväl med studierna som med påfrestningarna i arbetet på området. Närvårdarutbildningen går från obligatoriska för alla gemensamma yrkesinriktade studier och breda grundfärdigheter till mer specialiserade delexamina. Man har velat försäkra sig om att utbildningen ger eleverna tillräckliga färdigheter för typiskt förekommande fall. Den grundläggande yrkesutbildningen omfattar studiehandledning som stöd för de ungas förkovran i yrket samt deras egna val både av utbildningsperioder på arbetsplatsen, valfria studier 5
och karriär. Perioderna av inlärning på arbetsplatsen avhandlas och avtalas tillsammans med lärarna. Det finns alltid skäl att här bedöma elevens resurser att klara respektive arbetsplats och dess krav. Under själva utbildningen på arbetsplatsen har eleven en utbildad arbetsplatshandledare som sitt stöd. Läraren besöker också arbetsplatserna för att på ort och ställe handleda eleven. I närvårdarutbildningen ingår specialisering och särskild arbetskompetens inom en viss examensdel. Eleverna kan inrikta sig på specifika yrkesutbildningsprogram under det sista utbildningsåret, omfattande 40 studieveckor inom något av följande utbildningsprogram (Up): Up för akutvård, Up för rehabilitering, Up för vård och fostran av barn och unga, Up för mentalhälsoarbete och missbrukarvård, Up för sjukvård och omsorg, Up för mun- och tandvård, Up för handikappomsorg och Up för äldreomsorg. Ansökan till utbildningsprogrammet för akutvård sker direkt enligt undervisningsministeriets förordning 167/2002. Eleven ska inneha körkort B redan när han eller hon söker sig till denna utbildning och då ha fyllt minst 18 år. Utom körkortet förutsätts sökanden ha tillräckliga fysiska egenskaper för arbete i akutvård. Utbildningen på arbetsplatsen som hör till den grundläggande yrkesutbildningen regleras av flera lagar och förordningar. Utgångspunkten är alltid 28 i lagen om yrkesutbildning enligt vilken en studerande har rätt till en trygg studiemiljö. Enligt 19 i samma lag svarar arbetsgivaren för studerandens skydd i arbetet vid utbildning som ordnas på en arbetsplats i samband med praktiska arbetsuppgifter även då studeranden inte står i arbetsavtalsförhållande till arbetsgivaren på det sätt som bestäms i lagstiftningen för arbetstagare. Utbildningsanordnaren ska se till att arbetsgivaren är medveten om detta ansvar för säkerheten. Enligt 3 i arbetarskyddslagen ska utbildningsanordnaren berätta för eleven om vilka krav på yrkeskompetens arbetsuppgifterna ställer och Ministerns svar vilka särdrag som ingår i arbetet samt försäkra sig om att eleven har tillräcklig yrkeskompetens, erfarenhet och lämplighet för arbetet. Enligt 8 i arbetarskyddslagen ska arbetsgivaren beakta omständigheter som hänför sig arbetstagarens personliga förutsättningar, till exempel frågor om yrkeskompetens, erfarenhet och ålder. I fråga om särskilt unga arbetstagares säkerhet har statsrådet gett en förordning om arbeten som är särskilt skadliga och farliga för unga arbetstagare (475/2006). I förordningens 2 konstateras att en ung arbetstagare vid yrkesutbildning och läroavtalsutbildning som anordnas i samband med praktiska arbetsuppgifter på en arbetsplats kan utföra separat omnämnda särskilt skadliga arbeten under ständig tillsyn av en erfaren och yrkeskunnig person. En utredning om anordnande av tillsyn och nödvändig orientering skall fogas till avtalet mellan arbetsgivaren och utbildningsanordnaren och sändas till den behöriga arbetarskyddsmyndigheten för kännedom. Särskilt skadliga arbeten är i ovan nämnda förordnings 3 vård av och omsorg om psykiatriska patienter och psykiskt eller socialt störda personer samt hantering och transport av avlidna. I 5 i samma förordning betonas ytterligare att en ung arbetstagare ska göras förtrogen med arbetsuppgiften, ges handledning och undervisning. Utbildningsstyrelsen ansvarar för produktionen och uppdateringen av orienterande och handledande guider för utbildningsanordnare och arbetslivsrepresentanter. En guide av det här slaget är till exempel publikationen "Handbok för inlärning i arbetet ett utvecklande arbetslivssamarbete" ("Työssäoppimisen opas kehittyvä työelämäyhteistyö") som utkom 2007. Läroplansgrunderna för grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen förnyas som bäst och i sammanhanget tryggas överensstämmigheten mellan grunderna och arbetslivets behov och särskilt frågan om studerandenas säkerhet i arbetet, säkerhetskompetens och välfärd. De nya grunderna träder i kraft den 1 augusti 2010. Helsingfors den 23 oktober 2008 6 Undervisningsminister Sari Sarkomaa