KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa valtio-omisteisen Yleisradion toimintaan. Lupamaksun tilalle on kaavailtu viime vuosien aikana monenlaisia eri vaihtoehtoja. Nyt Ylen rahoitusmallin uudistamista kiirehtii viestintäministeri Krista Kiuru. Hänen mukaansa Ylen rahoitus on kiireellisin ja tärkein viestintäpoliittinen kysymys tällä hetkellä. Mielestäni rahoituksen lisäksi tulee huolehtia televisiokanavien ja erityisesti peruskanavien tasapuolisesta näkyvyydestä kaikkialla. Televisiolupamaksu on Suomessa kaikille sama, mutta sillä ei saa samanlaisia palveluja. Kun television digitalisointi käynnistettiin maassamme kymmenisen vuotta sitten, luvattiin uusia kanavia, parempi, kirkkaampi ja terävämpi kuva sekä erilaisia vuorovaikutteisia TV-palveluja. Nämä tavoitteet eivät ole kuitenkaan kaikilta osin toteutuneet. Useat kotitaloudet ovat edelleenkin eriarvoisessa asemassa television kanavatarjonnan ja laadun suhteen, sillä heillä eivät näy edes ns. peruskanavat uusista hienouksista puhumattakaan. Nykyinen lähetysverkko ja lähettimien taajuudet eivät siis yllä vieläkään kaikkialle, ja katvealueille jää kymmeniätuhansia ihmisiä. Yksi iso katvealue jää Satakunnan pohjoisosan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien eteläosan muodostamalle alueelle. Katvealue muodostuu osalle Karijoen Pyhävuoren radio- ja televisiomaston lähetysalueesta siksi, että siellä ei ole kaikkia kanavapaketteja tarjoavaa lähetintä. Katvealueen poistaminen edellyttäisi laitteistojen päivittämistä ja lisälähettimien asentamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa televisiokanavien katselemisessa ja että televisiokanavat näkyvät kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta ja aikooko hallitus toimia niin, että tiedossa olevia katvealueita vähennetään? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2011 Lasse Hautala /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lasse Hautalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 101/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa televisiokanavien katselemisessa ja että televisiokanavat näkyvät kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta ja aikooko hallitus toimia niin, että tiedossa olevia katvealueita vähennetään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomalaisen viestintäpolitiikan peruslähtökohtana on se, että myös haja-asutusalueiden asukkailla on oikeus saada laadultaan korkeatasoisia ja monipuolisia viestintäpalveluja. Televisioverkkojen digitalisointi oli tehokas ja onnistunut tapa huolehtia tämän oikeuden toteutumisesta. Digitaaliseen televisiotoimintaan myönnettyihin verkkotoimilupiin A-C on sisälletty määräys väestöpeittovaatimuksista. Kanavanipuissa A sekä B tuo vaatimus on 99,96 prosenttia, ja kanavanipussa C 90 prosenttia. Verkkotoimilupia näissä nipuissa operoi Digita Oy, ja toimilupien määräysten valvonta kuuluu Viestintävirastolle. Kaikkien edellä mainittujen verkkotoimilupien väestöpeittovaatimukset on katettu A ja B niput kattavat 99,99 prosenttia väestöstä, mikä on korkeampi kuin analogisen television väestöpeitto aikanaan. Kanavanippu C:n väestöpeitto on valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan (Dnro 632/35/2009) mukainen. Kysymyksessä mainittu Satakunnan pohjoisosan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosien alue, jossa kanavanippu C ei näy ei sinänsä ole katvealue. Kanavanippu C:n verkkotoimiluvassa edellytetty väestöpeitto toteutuu. Kanavaniput A että B näkyvät kyseisellä alueella. Digita Oy ei ole katsonut kaupallisesti kannattavaksi kasvattaa kanavanippu C:n väestöpeittoa yli verkkotoimiluvan vaatimusten. Digita Oy on viestintämarkkinalain (393/2003) 17 :n 1 momentin mukaisesti määritelty huomattavan markkinavoiman (HMV) yritykseksi, jolla muun ohella on viestintämarkkinalain 29 :n mukainen velvollisuus luovuttaa maanpäällisen joukkoviestintäverkon kapasiteettia ohjelmistoluvan haltijoille niiden toimilupien mukaisesti. Ohjelmistoluvanhaltijat päättävät itse peittoalueistaan toimilupaehtojensa puitteissa. Televisiotoimijoilla on oikeus maanpäällisen digitaalisen television näkyvyysalueiden ulkopuolella sekä erityisen haastavissa vastaanotto-olosuhteissa täydentää palveluaan vaihtoehtoisilla televisiolähetysten jakelutavoilla, kuten satelliittijakelulla, joka vaatii kuluttajalta DVB-S-merkinnällä varustetun digisovittimen hankkimista. Yleisradio Oy:n rahoituksen turvaaminen on tärkeää kansalaisten tasa-arvoisuuden kannalta, ja asian ratkaiseminen onkin näin ollen hallituksen tärkeysjärjestyksessä huomattavan korkealla. Yleisradio Oy:n rahoitus uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti, siten että sen rooli suomalaisen yhteiskunnan moniarvoisena ja riippumattomana tiedonvälittäjänä turvataan. Hallitusohjelmassa mainitussa sähköisen median viestintäpoliittisessa ohjelmassa tarkastellaan myös kansalaisten tasa-arvoista asemaa televisiokanavien näkyvyyden suhteen. 2
Ministerin vastaus KK 101/2011 vp Lasse Hautala /kesk Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2011 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 101/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Lasse Hautala /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ge medborgarna jämlik tillgång till tv-kanalerna och för att tv-kanalerna ska kunna ses i hela Finland oberoende av var tv-tittaren bor och ämnar regeringen vidta åtgärder för att minska antalet kända områden med tvskugga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den finska kommunikationspolitiken har som grundprincip att även invånarna i glest bebyggda områden har rätt till högklassiga och mångsidiga kommunikationstjänster. Digitaliseringen av televisionsnäten var ett effektivt och framgångsrikt sätt att förverkliga denna rättighet. I de nätkoncessioner för televisionsverksamhet i kanalknippena A-C som har beviljats ingår villkor om befolkningstäckningen. För kanalknippena A och B är kravet 99,96 procent och för kanalknippe C 90 procent. Nätkoncessionerna för dessa kanalknippen har Digita Ab som operatör, och tillsynen gällande koncessionsvillkoren sköts av Kommunikationsverket. Kraven på befolkningstäckning har uppfyllts i fråga om alla ovan nämnda nätkoncessioner. Kanalknippena A och B är tillgängliga för 99,99 procent av befolkningen, vilket är en högre täckning än den analoga televisionen hade. Även kanalknippe C har en befolkningstäckning som uppfyller kraven i nätkoncessionen (Dnr 632/35/2009) beviljad av statsrådet. Det område i norra delen av Satakunta, Österbotten och Södra Österbottens sydliga delar som nämns i frågan och där kanalknippe C inte kan ses ligger de facto inte i tv-skugga. Den befolkningstäckning som krävs i nätkoncessionen för kanalknippe C har uppnåtts. Kanalknippena A och B är tillgängliga i nämnda område. Digita Ab har ansett att det inte är kommersiellt lönsamt att utvidga befolkningstäckningen i kanalknippe C utöver villkoren i nätkoncessionen. Digita Ab har i enlighet med 17 1 mom. i kommunikationsmarknadslagen (393/2003) definierats som ett företag med betydande marknadsinflytande som, utöver övriga åligganden, enligt 29 i kommunikationsmarknadslagen är skyldigt att upplåta kapacitet i markbundna masskommunikationsnät till innehavare av programkoncessioner enligt koncessionsvillkoren. Innehavarna av programkoncessionerna bestämmer själva om sina täckningsområden inom ramen för koncessionsvillkoren. TV-aktörerna har rätt att utanför täckningsområdet för de markbundna digitala TVsändningarna och i särskilt besvärliga mottagningsförhållanden komplettera sina tjänster med alternativa distributionskanaler för sina TVsändningar, såsom satellitdistribution, vilken kräver att konsumenten skaffar en digitalmottagare som är märkt med DVB-S. Att trygga finansieringen av Rundradion Ab är viktigt med hänsyn till jämlikheten, och att finna en lösning på frågan prioriteras därför högt av regeringen. Finansieringen av Rundradion Ab ska reformeras i enlighet med regeringsprogrammet så att företagets roll som en pluralistisk och oberoende informationsförmedlare i det finska samhället tryggas. I det kommunikationspolitiska program för elektroniska media som nämns i regeringsprogrammet beaktas också medborgarnas 4
Ministerns svar KK 101/2011 vp Lasse Hautala /kesk jämlikhet i fråga om TV-kanalernas tillgänglighet. Helsingfors den 19 oktober 2011 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 5