KIRJALLINEN KYSYMYS 144/2001 vp Alkoholin kulutus ja kansantalouden kestokyky Eduskunnan puhemiehelle Stakesin tutkimuksen mukaan alkoholin kulutus on nousussa Suomessa. Vuonna 2000 kulutettiin 100-prosenttista alkoholia 37 miljoonaa litraa. Asukasta kohden se on n. 7,2 litraa. Tilastoimaton alkoholin kulutus mukaan lukien sen lasketaan olevan 9 litraa asukasta kohden. Alkoholin kulutus lisää myös ongelmia. Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan pahoinpitelyjen määrä kasvoi viime vuonna 5,7 % ja rattijuopumusten määrä 5,2 % ja päihtyneitä otettiin säilöön 2,9 % enemmän. Maailman terveysjärjestö WHO on huolissaan eurooppalaisnuorten alkoholinkäytöstä. Yhä useampi nuori juo yhä enemmän alkoholia. Juominen aloitetaan yhä nuorempana. Suomalaiset koululaiset ovat Euroopan kärkeä humalahakuisessa juomisessa. Alkoholi on yhä useamman nuoren kuolinsyy: esim. 15 29-vuotiaista kuolleista nuorista miehistä arvioiden mukaan näin on yhdellä neljästä. Vuosittain yli 58 000 nuorta Euroopassa kuolee alkoholiin joko suoraan tai epäsuorasti. Humalaiset nuoret ovat vaaraksi myös muille. Moottoriajoneuvoilla ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole vierasta. Tutkija Salme Ahlström ihmettelee, miten jopa vanhemmat ostavat lapsilleen juomia. Näyttää siltä, että kulttuuriperinteessämme osin arvostetaan humalassa olemista. Alkoholin kulutuksen lisääntyminen tuo mukanaan myös terveyshaittoja sairastumisten lisääntyessä. EU:n myötä tuonti on vapautunut ja alkoholivero on sopeutettava sen mukaiseksi. Alkoholin saanti on entistä helpompaa ja haitat seuraavat perässä. Valtion kassaan ei kerry edes niitäkään tuloja, joita alkoholiverotus on tuonut tullessaan. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Sailas puhuu tiukasta menoja säätelevästä valtiontalouden hoidosta tulevina vuosina. Yleisen käsityksen mukaan työssä pitäisi jaksaa ja viihtyä yhä pidempään samalla kun tiedetään, että juuri Suomessa työssä käyvien osuus kokonaisväestöstä laskee tulevina vuosina erityisen voimakkaasti. Tiukkojen menokehysten edessä herää kysymyksiä. Kuinka selvitään monista terveyteen ja sairaanhoitoon liittyvistä velvoitteista, kun rahaa on entistä vähemmän käytettävissä ja haitat lisääntyvät mm. entistä vapaamman alkoholipolitiikan myötä? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen alkoholin aiheuttamien haittojen suuruudesta ja vakavista taloudellisista rasitteista erityisesti nuorten kohdalla sekä koko kansantalouden kannalta, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin alkoholin kulutuksen vähentämiseksi, mitä hallitus aikoo tehdä alkoholin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja humalahakuisen juomiskulttuurin muuttamiseksi, Versio 2.0
miten hallitus aikoo vaikuttaa alkoholiverotuksen tai vastaavan haittaverotuksen tason nostamiseen EU:n alueella sekä miten hallitus aikoo turvata kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidon laadun tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat suhteellisesti ottaen vähenemässä samalla, kun joudutaan vastaamaan yhä lisääntyviin ongelmiin? Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2001 Jouko Jääskeläinen /skl Leena Rauhala /skl Ismo Seivästö /skl Marja-Leena Kemppainen /skl 2
Ministerin vastaus KK 144/2001 vp Jouko Jääskeläinen /skl ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 144/2001 vp: Onko hallitus tietoinen alkoholin aiheuttamien haittojen suuruudesta ja vakavista taloudellisista rasitteista erityisesti nuorten kohdalla sekä koko kansantalouden kannalta, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin alkoholin kulutuksen vähentämiseksi, mitä hallitus aikoo tehdä alkoholin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja humalahakuisen juomiskulttuurin muuttamiseksi, miten hallitus aikoo vaikuttaa alkoholiverotuksen tai vastaavan haittaverotuksen tason nostamiseen EU:n alueella sekä miten hallitus aikoo turvata kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidon laadun tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat suhteellisesti ottaen vähenemässä samalla, kun joudutaan vastaamaan yhä lisääntyviin ongelmiin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomen tulee vuoden 2004 alussa poistaa toisesta jäsenvaltiosta saapuvan matkustajan alkoholin tuontikiintiöt ja sallia matkustajien alkoholijuomien vapaa tuonti omaan käyttöön. Tämä käytännössä tarkoittaa myös alkoholijuomien verojen alentamista, jotta veropohja säilyisi Suomessa ja jotta tilastoimaton kulutus ei merkittävästi lisääntyisi. Taloudellisen kehityksen, matkustajatuontirajoitusten lieventämisen ja mahdollisten veronalennusten seurauksena asukasta kohti lasketun alkoholin kokonaiskulutuksen ennustetaan lisääntyvän vuoteen 2004 mennessä nykyisestä noin 8,8 litrasta noin 10,3 litraan eli noin 17 prosenttia. Vuoden 2000 kulutus jakautui tilastoidun ja tilastoimattoman kesken siten, että tilastoitua oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta arvioitiin olleen noin 1,7 litraa. Veronalennuksen suuruudesta riippuen vuonna 2004 tilastoidun kulutuksen arvioidaan kohoavan 8,6 litraan ja tilastoimattoman pysyvän 1,7 litrana. Näin ollen alkoholin kulutuksen kasvu olisi yksinomaan tilastoidun kulutuksen kasvua, ja tilastoidun kulutuksen lisäys vuodesta 2000 vuoteen 2004 olisi 21 prosenttia. Alkoholin kulutus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla 1990-luvun jälkipuoliskon ajan. Näin ollen voidaan myös alkoholin käytöstä aiheutuneiden välittömien haittakustannusten arvioida olleen vuonna 2000 suurin piirtein vuosien 1995 1998 tasolla eli minimissään noin 3,0 miljardia markkaa ja maksimissaan noin 3,7 miljardia markkaa. Alkoholin käytöstä aiheutuvat välilliset kustannukset tuotantomenetykset ja menetetyn elämän arvo arvioitiin vuonna 1998 noin 14 miljardiksi markaksi. Soveltamalla aiempia laskelmia voidaan alkoholin käytön aiheuttamien välittömien haittakustannusten arvioida kohoavan vuonna 2004 minimissään 3,6 miljardiin markkaan ja maksimissaan 4,6 miljardiin markkaan. Alkoholin käytön välittömät haittakustannukset olisivat siten vuon- 3
Ministerin vastaus na 2004 noin 600 900 miljoonaa markkaa suuremmat kuin vuonna 2000. Alkoholin kulutuksen kasvu vuoteen 2004 tulee lisäämään alkoholin käytöstä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia monella muillakin tavoin kuin lisäämällä välittömiä haittakustannuksia. Tähän kehitykseen on Suomessa pyritty varautumaan erilaisin keinoin. Valtioneuvoston lokakuussa 1999 hyväksymässä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2000 2003 ehkäisevä päihdetyö on vahvasti esillä. Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuoden 2003 loppuun ulottuvan kansallisen toimintaohjelman, minkä lisäksi parhaillaan istuva Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmä pohtii erilaisia keinoja vuoden 2004 tilanteeseen varautumiseksi. Erityisesti työryhmä miettii kysymyksessäkin mainitun humalahakuisen juomiskulttuurin muuttamista. Todettakoon, että Ruotsin eduskunta on lokakuussa 2000 hyväksynyt laajan alkoholipoliittisen paketin nimeltään "Nationell handlingsplan för att förebygga alkoholskador" vuoden 2004 tilanteen johdosta. Ohjelma käsittää vuodet 2001 2005, ja vahvistaakseen ohjelman toteuttamista Ruotsin hallitus on osoittanut merkittäviä varoja sen kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Komissio on laatimassa raporttia alkoholijuomaverotuksesta ja verotuksen toimivuudesta sisämarkkinoilla. Raportti annettaneen kuluvan vuoden loppupuolella. Eri yhteyksissä Suomi on katsonut, että alkoholijuomaverotusta tulisi edelleen harmonisoida sisämarkkinoilla ja sen tulisi tapahtua siten, että alkoholijuomaryhmien minimiverotasoja tulisi korottaa. Erityisen tärkeää olisi, että viinille säädettäisiin positiivinen minimivero. Raporttia käsiteltäessä Suomi linjaa kannanottonsa myös tämän mukaisesti. Kysymyksessä mainittuja terveyden- ja sairaanhoidon laatukysymyksiä ollaan parhaillaan selvittämässä. Edellä mainitun sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman yksi painopistealue on laatusuositusten laatiminen tälle alueelle. Parhaillaan ovat valmistumassa laatusuositukset vanhustenhoitoon ja mielenterveystyöhön. Todettakoon lopuksi, että taloudelliset resurssit ovat tosin suhteellisesti vähenemässä, mutta ne ovat kuitenkin reaalisesti lisääntyneet. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 4
Ministerns svar KK 144/2001 vp Jouko Jääskeläinen /skl ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jouko Jääskeläinen /fkf m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 144/2001 rd: Är regeringen medveten om omfattningen av de skador och den allvarliga ekonomiska belastning som alkoholen orsakar inte minst för ungdomen men också för hela samhällsekonomin, har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att minska alkoholkonsumtionen, vad har regeringen för avsikt att göra för att minska de skador som alkoholen orsakar och för att få en ändring på den berusningsinriktade dryckeskulturen, vilka åtgärder tänker sig regeringen för att höja alkoholbeskattningen eller nivån på motsvarande skadeverkningsskatter inom EU-området och hur har regeringen för avsikt att värna kvaliteten på hälso- och sjukvården när de ekonomiska resurserna relativt sett minskar samtidigt som de problem som måste åtgärdas ökar? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I början av 2004 måste Finland avskaffa kvoterna för den alkohol som en resande för in från ett annat medlemsland och tillåta att resande fritt får föra in alkoholdrycker för eget bruk. I praktiken betyder detta att accisen på alkoholdrycker måste sänkas för att den beskattningsbara inkomsten skall stanna i Finland och för att den icke statistikförda konsumtionen inte skall öka i betydande grad. Till följd av den ekonomiska utvecklingen, lindrigare bestämmelser för vad resande får föra in i landet och eventuella sänkningar av accisen uppskattas den totala alkoholkonsumtionen per person fram till 2004 öka från ca 8,8 till ca 10,3 liter, eller med omkring 17 procent. År 2000 bestod konsumtionen av 7,1 liter statistikförd alkohol och uppskattningsvis 1,7 liter icke statistikförd alkohol. Beroende på accislättnadernas storlek beräknas den statistikförda konsumtionen 2004 stiga till 8,6 liter och den icke statistikförda hålla sig kring 1,7 liter. Ökningen i konsumtionen skulle därmed gälla enbart statistikförd konsumtion, som i så fall skulle öka med 21 procent mellan 2000 och 2004. Alkoholkonsumtionen har hållit sig mer eller mindre oförändrad sedan senare hälften av 1990- talet. De direkta skadekostnaderna för alkoholkonsumtionen under 2000 kan således också antas ha legat kring nivån 1995 1998, dvs. som lägst omkring 3,0 miljarder mark och som högst omkring 3,7 miljarder mark. De indirekta kostnaderna för alkoholkonsumtionen produktionsbortfall och förlorade liv uppskattades 1998 till omkring 14 miljarder mark. Utifrån dessa kalkyler kan de direkta skadekostnaderna för alkoholkonsumtionen 2004 uppskattas till minst 3,6 och högst 4,6 miljarder mark. De direkta skadekostnaderna för alkoholkonsumtionen vore 2004 således omkring 600 900 miljoner mark större än 2000. Ökningen i alkoholkonsumtionen fram till 2004 kommer att öka de sociala och hälsomässiga problemen på grund av alkoholkonsumtion på många andra sätt än bara genom att de direkta 5
Ministerns svar skadekostnaderna ökar. Denna utveckling har vägts in i olika strategier. Statsrådet godkände i oktober 1999 en mål- och handlingsplan för social- och hälsovården för 2000 2003, där det förebyggande missbrukararbetet lyfts fram. Delegationen för missbrukar- och nykterhetsärenden har på uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet utarbetat en nationell handlingsplan som sträcker sig till slutet av 2003. Dessutom överväger arbetsgruppen Alkoholpolitiken 2000 som bäst olika vägar att ta sig an situationen 2004. Arbetsgruppen diskuterar bland annat samma fråga som lyfts fram i spörsmålet, dvs. hur den berusningsinriktade dryckeskulturen kunde ändras. Det må nämnas att Sveriges riksdag i oktober 2000 godkände ett brett alkoholpolitiskt paket, "Nationell handlingsplan för att förebygga alkoholskador" med sikte på situationen 2004. Programmet omfattar åren 2001 2005. För att säkerställa att programmet blir genomfört har den svenska regeringen avsatt betydande resurser för de tre första åren. Kommissionen utarbetar som bäst en rapport om beskattningen av alkoholdrycker och beskattningens effektivitet på den inre marknaden. Rapporten lämnas i slutet av 2001. Finland har i flera sammanhang ansett att beskattningen av alkoholdrycker bör harmoniseras ytterligare på den inre marknaden och att det bör ske genom en höjning av de lägsta skattesatserna på alkoholdrycker. Särskilt viktigt vore det med en positiv minimiaccis på viner. Finland kommer att följa dessa riktlinjer i sina ställningstaganden till rapporten. De frågor om kvaliteten på social- och hälsovården som tas upp i spörsmålet är under utredning. En av prioriteringarna i ovan nämnda måloch handlingsplan för social- och hälsovården är att formulera rekommendationer för området. Inom kort färdigställs kvalitetsrekommendationer för äldreomsorgen och mentalvårdsarbetet. Avslutningsvis må det framhållas att de ekonomiska resurserna visserligen har minskat relativt sett, men att de reellt ändå har ökat. Helsingfors den 13 mars 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 6