Ruplan kurssi 22.10.2009 EUR = 43,60 RUB USD = 29,16 RUB



Samankaltaiset tiedostot
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Suomen suurlähetystö Moskova TALOUSUUTISIA MOSKOVASTA /08 1-9/08

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta.

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. Ruplan kurssi USD = 35,74 RUB EUR = 45,97 RUB

Venäjän talouden näkymät

Kääntyykö Venäjä itään?

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (4)

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu , Lasse Krogell

Q1-Q Q Q4 2012

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Toteutunut 1 9/2010 ja ennuste / * 2011* 2012*

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Investointitiedustelu

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu , Lasse Krogell

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Ruplan kurssi EUR = 43,86 RUB USD = 30,44 RUB Raakaöljyn hinta Urals 70,40 USD/bbl Brent 71,50 USD/bbl

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Ruplan kurssi USD = 27,74 RUB EUR = 39,55 RUB Raakaöljyn hinta Urals 38,74 USD/bbl Brent 40,54 USD/bbl

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

Venäjän talouden uusi aika

Venäläisten matkailu Suomeen

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun

Komission ilmoitus. annettu , Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Ruplan kurssi EUR = 42,15 RUB USD = 29,69 RUB

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (4)

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Päästökaupasta Kiotoperiodilla luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Rakentamisen suhdannenäkymät

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

OSAVUOSIKATSAUS LIIKETOIMINTARYHMÄT

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

Pääekonomistin katsaus

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu , Lasse Krogell

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu , Lasse Krogell

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE klo 9.00

Alustava arvio 2010 ja ennuste * 2012* 2013*

Ruplan kurssi EUR = 40,28 RUB USD = 29,19 RUB Raakaöljyn hinta Urals 77,98 USD/bbl Brent 80,63 USD/bbl

BOFIT Venäjä-ennuste

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Ruplan kurssi EUR = 42,78 RUB USD = 28,72 RUB

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden neljänneksen alustava tieto.

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Matkailun kehitys 2016

Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Venäjän talouden elpymistä odotetaan mutta inflaatio vie ostovoimaa

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Toteutunut ja ennuste / * 2011* 2012*

Valtion velanhallinnasta

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Transkriptio:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 8.-21.10.2009 V u o s i n e l j ä n n e k s e t 2008 2009 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. BKT:n kasvu, % 8,7 7,5 6,0 1,2-9,8-10,9-9,6 *) Federaation budjettiylijäämä, % BKT:stä 6,7 7,6 10,2-7,8-0,4-7,4-3,9 *) Ulkomaankauppa (tavarakauppa) viennin kasvu euroissa laskettuna, % 34 31 40-2 -40-38 -38 *) tuonnin kasvu euroissa laskettuna, % 23 23 30 16-27 -33-38 *) (lähde: Venäjän keskuspankki) viennin kasvu Suomeen euroissa, % 29 42 28-11 -41-50 tuonnin kasvu Suomesta euroissa, % 21 26 19-8 -46-48 (lähde: Suomen tulli) Kaikki %-muutokset edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden 2009 3. neljänneksen alustava tieto. Valtion ulkomainen velka 30.9.2009 Yritysten ja pankkien ulkomainen velka 30.9.2009 Valtion kahden ylijäämärahaston varat 30.9.2009 Valuuttavaranto 16.10.2009 28 mrd. USD 441 mrd. USD 168 mrd. USD 423 mrd. USD Ruplan kurssi 22.10.2009 EUR = 43,60 RUB USD = 29,16 RUB Raakaöljyn hinta 21.10.2009 Urals 77,50 USD/bbl Brent 78,00 USD/bbl Talouskehitys ja talouspolitiikka Investoinnit ja kulutuskin pohjassaan? Investoinnit, samoin kuin rakentaminen, pysyivät määrältään syyskuussa parin edellisen kuukauden tapaan lähes viidesosan pienempinä kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulutuksen kehitystä keskeisesti kuvaava vähittäiskaupan myynnin määrä ei enää luisunut syyskuussa ja säilyi 10 % pienempänä kuin vuotta aiemmin. BKT kasvoi talouskehitysministeriön alustavien kausitasoitettujen tietojen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä 0,6 % toisesta neljänneksestä. Tilastolaitoksesta lähtevä pääjohtaja jäähdytteli tulkintoja talouden kasvusta. Vallitsevaksi tilaksi taloudessa pääjohtaja Vladimir Sokolin katsoo vielä tällä erää sen, että talouden pudotus on päättynyt. Sokolin korostaa näkemyksenään, että esimerkiksi +0,2-0,3 prosentin suuruista numeroa ei ole syytä pitää kasvuna, vaan kasvun näkemiseksi tarvitaan vielä muutama kuukausi. Hänen mukaansa tilastolaitoksen kausitasoitusmallit eivät ole vahvistaneet talouskehitysministeriön tilastolaitoksen numeroiden pohjalta laskemia tietoja, jotka viittaavat talouden kasvuun. Sokolin toteaa mallien kehittelyä ja valintaa koskeneissa keskusteluissa joskus esiintyneen tarkoitushakuisuutta, koska "toisinaanhan tekee mieli esittää johdolle jotakin miellyttävää". Tilastolaitosta vuodesta 1999 johtanut ja siellä vuodesta 1971 työskennellyt Sokolin siirtyy lähiaikoina johtamaan IVY-maiden tilastokomiteaa. Federaation budjettimenot hyvin nopeassa kasvussa. Budjetin menot kasvoivat koko tammisyyskuun jaksolla 40 % vuodentakaisesta, mutta kolmannella neljänneksellä menojen kasvu kiihtyi peräti 60 prosenttiin. Budjetin menoarviosta on toteutumatta runsas kolmasosa. Tälle vuodelle merkityt budjettivarat saadaan kuitenkin käytettyä tavanomaiseen nähden varsin kohtuullisella loppuvuoden menorynnäköllä. Budjetin tulot olivat tammi-syyskuussa neljäsosan pienemmät kuin vuotta aiemmin (syvempi pudotuslukema vältettiin sen ansiosta, että budjettiin tuloutui elokuussa huomattava summa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimintaan liittyvistä Venäjän operaatioista). Budjetin vaje ei

ennakoitua paremmasta tulokehityksestä johtuen muodostunut tammi-syyskuussa suuremmaksi kuin 4 % BKT:stä. Finanssiministeri Aleksei Kudrin ennakoi kuluvalla viikolla federaatiobudjetin vajeeksi muodostuvan tänä vuonna runsaat 7,5 %, jos öljyn hinta säilyy noin 70 dollarissa. Venäjän osakepörssit ovat jatkaneet nousuaan. Keskeiset pörssiosakkeiden indeksit RTS ja MICEX ovat nousseet viidenneksellä syyskuun alkupäivistä, jolloin ne olivat tämän taantuman edellisen, toukokesäkuun vaihteessa saavutetun huipun tasolla. Kuluvan vuoden tammi-helmikuun pohjistaan osakekurssit ovat yli kaksinkertaistuneet, mutta ne ovat toki edelleen 40 % alempana kuin kaikkien aikojen huipussaan toukokuussa 2008. Syys-lokakuussa kovimmassa nousussa ovat olleet teollisuusyritysten, rahoitussektorin ja sähköalan osakkeet. Myös venäläisten yritysten kotimaassa liikkeelle laskemien velkakirjojen markkinakurssit ovat jatkaneet nousuaan. Suurimpien pankkien luotoista noin neljäsosa saattaa olla uudelleenjärjesteltyjä. Keskuspankin pankkivalvonta- ja tarkastusosaston johtajan Aleksei Simanovskin mukaan Venäjän 20 suurimmassa pankissa, jotka edustavat noin kahta kolmasosaa pankkisektorin taseen loppusummasta, uudelleenjärjesteltyjen luottojen osuus yritys- ja kotitalousluotoista nousi huhtikuun alun 20 prosentista 26 prosenttiin syyskuun alussa. Toisaalta eräiden analyytikkojen mukaan keskuspankin tiedot liioittelevat ehkä huomattavastikin uudelleenjärjesteltyjen luottojen määrää, sillä niihin päätyy pankkiraportoinnissa myös ongelmattomia luottoja esimerkiksi luottosopimuksiin tehtyjen korkotason muutosten perusteella. Uudelleenjärjesteltyjen luottojen päälle tulevat järjestämättömät luotot, joihin liittyviä erääntyneitä maksuja koko pankkisektorilla oli venäläisessä kirjanpidossaan 6 % luotoista syyskuun alussa; tältä pohjalta järjestämättömiä luottoja on melko yleisesti arvioitu olevan 15-20 % luotoista. Osa analyytikoista on nousevien ongelmaluottonumeroiden keskellä tähdennellyt käsitystään siitä, että loppujen lopuksi pankit saanevat merkittävän osan, jopa valtaosan, uudelleenjärjestellyistä ja myös järjestämättömistä luotoista takaisin velallisilta. Voimakkaan talouskasvun vuodet eivät lisänneet innovaatiotoimintaa, todetaan moskovalaisen talouskorkeakoulu Higher School of Economicsin tuoreessa tutkimuksessa. Vuosien 2005 2009 aikana innovaatioita tuottavien yritysten määrä jopa väheni. Tutkimuksessa oli mukana 957 yritystä, joista alle 30 % luokiteltiin innovatiivisiksi; kriteerinä pidettiin uusien tuotteiden tai teknologioiden synnyttämistä omien tutkimus- ja tuotekehityspanostusten kautta. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 27 % oli ns. imitoijia, jotka omaksuvat olemassa olevia teknologioita investoimatta omaan T&K-toimintaan. Suuri enemmistö, 44 %, ei tehnyt edes tätä. Innovaatiotoiminnassa aktiivisista yrityksistä vain joka kymmenes oli suuntautunut kansainvälisille markkinoille. Innovaatiotoiminta on vähentynyt siitäkin huolimatta, että valtion tuki sektorille on kasvanut. OECD:n tietojen mukaan Venäjällä yli 50 % T&K-kustannuksista on valtion rahoittamia. Modernisaatio Venäjällä menee tutkimuksen mukaan eteenpäin kapeassa segmentissä. Innovointia latistavat valtiontilaukset sekä ulkomaisen kilpailun puute. Moskova aikoo hajottaa lumipilvet taivaalta säästääkseen kaupungin talvikunnossapidon kustannuksissa, kirjoittaa The Moscow Times. Lumisateen torjunnan arvioidaan säästävän huomattavasta budjettivajeesta kärsivältä kaupungilta tulevana talvena liki 7 miljoonaa euroa. Menetelmän lasketaan olevan kolme kertaa perinteisiä menetelmiä, kuten lumiaurojen ylläpitoa, halvempi. Pilvet hajotetaan ruiskuttamalla typpi-, hopea-, tai sementtihiukkasia pilvimassaan, mikä pakottaa sateen tippumaan ennen kuin se tavoittaa kaupungin. Suunnitelma uhkaa suututtaa Moskovaa ympäröivät alueet, joiden täytyisi sopeutua ylimääräisiin lumisateisiin. Lisäksi menetelmän ympäristövaikutukset ovat herättäneet epäilyksiä. Kaupunki on vastannut arvosteluun lupaamalla turvautua pilvien hajottamiseen muutaman kerran talven aikana "vain todella suurten ja vakavien lumisateiden" kohdalla. Menetelmää on aiemmin käytetty pilvien poistamiseksi auringon tieltä kaupungin juhlapäivinä, kuten Voitonpäivänä ja Moskova-päivänä. Sääntely-ympäristö Venäjä myöntää vuonna 2010 ulkomaalaisille 2 miljoonaa työlupaa? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuoden 2010 työlupakiintiöksi esitetään 2 miljoonaa lupaa. Määrä vastaa käytännössä vuoden 2009 toteutunutta tasoa, sillä vuodelle 2009 alun perin suunnitellusta 3,9 miljoonan työluvan kiintiöstä puolet jäädytettiin taloustilanteen takia. Lehtitietojen mukaan Venäjän 2

alueelliset työvoimaviranomaiset, joiden arvioiden perusteella työlupakiintiöt valmistellaan, esittivät alun perin vuoden 2010 tarpeeksi vain 1,4 miljoonaa lupaa. Osasyynä tähän matalaan arvioon on se, että alueille myönnettävän työvoimapoliittisen tuen ehtona on tällä hetkellä ulkomaalaisen työvoiman käytön vähentäminen. Työlupien lopullinen määrä vahvistetaan ministeriön mukaan marraskuussa. APEC-kokouksen rakentamistöihin osallistuvien ulkomaalaisten työluvat nopeutetussa menettelyssä. Hallituksen asetuksen mukaan Vladivostokissa vuonna 2012 järjestettävän APECkokouksen (Asia-Pacific Economic Cooperation) rakennustöihin osallistuvien yritysten palveluksessa olevien ulkomaalaisten työluvat tullaan myöntämään nopeutetussa menettelyssä. Työlupa pitää asetuksen mukaan myöntää 50 päivässä ja maahantuloon vaadittava työviisumikutsu 15 päivässä. Uuden kauppalain toinen käsittely duumassa siirtyi marraskuulle. Duuma hyväksyi syyskuisessa ensimmäisessä käsittelyssään lakiehdotuksen uudeksi kauppalaiksi, ja toinen käsittely oli tarkoitus viedä läpi vielä ennen lokakuun loppua. Lakitekstiin on kuitenkin tullut kansanedustajilta lähes 250 muutosehdotusta, minkä vuoksi käsittely siirtyy marraskuun puolelle. Kiistelty kauppalaki on ollut valmistelussa jo vuosia. Terveysministeriö ottaa käyttöön uusia toimia lääkemarkkinoiden sääntelemiseksi. Toimeenpiteet koskevat "elintärkeiksi ja kaikkein tärkeimmiksi" luokiteltavia lääkevalmisteita, joiden osuus lääkemarkkinoista on noin puolet. Listalle on luokiteltu kaikkiaan 658 valmistetta. Terveysministeriö ottaa käyttöön yhtenäisen mallin ulkomaisten lääketuotteiden hintojen ja niiden tuontivolyymien sekä venäläisten lääketuotteiden viennin seurantaan. Kerätyistä tiedoista muodostetaan tietokanta, jonka pohjalta Federaation terveydenhuollon ja sosiaalisen kehityksen laitos (Roszdravnadzor) tekee hintakehityksen sekä ulkomaankaupan volyymien kuukausianalyysin mahdollisten hintasääntelytoimenpiteiden pohjaksi. Venäjän hallitus aloitti jo keväällä lääkkeiden hinnannousun vuoksi osittaisen hintasääntelyn, ja kesällä terveysministeriö teki lakiehdotuksen lääkemarkkinoiden laajemmastakin sääntelystä; tuo lakiehdotus on nyt hallituksen käsittelyssä. Sekä venäläiset että ulkomaiset lääkealan yritykset ovat arvostelleet lakiehdotusta puutteelliseksi. Lääkkeiden hinnat ovat nousseet joulukuun 2008 ja syyskuun 2009 välillä keskimäärin 16 %. Sanomalehti Kommersantin haastattelema lääkemarkkinoiden asiantuntija arvelee, että tuoreimmat toimenpiteet saattavat olla askel kohti lääkemarkkinoiden täyttä hintasääntelyä. Venäjällä on valmisteltu myös lääketuotteiden turvallisuutta koskeva uusi tekninen reglamentti, jonka katsotaan voimaan astuessaan myötävaikuttavan Venäjän siirtymistä kohti GMP (Good Manufacturing Practices) -standardeja. Teollisuus ja rakentaminen Jalostavan teollisuuden tuotanto osoitti jälleen elpymisen merkkejä syyskuussa, elokuun seisahduksen jälkeen. Pudotusta vuoden 2008 syyskuusta oli edelleen 13 %. Tuotannon elpyminen juontui lähinnä siitä, että metalliteollisuuden tuotanto piristyi hieman ja kone- ja laiteteollisuuden parin päälohkon tuotanto jatkoi vähittäistä toipumistaan pahimmista kuopistaan. Hallitus haluaa estää AvtoVAZin massairtisanomiset ja pitää tehtaan tulevaisuutta valoisana. Näin totesi varapääministeri Shuvalov vieraillessaan Ladan tehtaalla Toljatissa muutamia päiviä sen jälkeen, kun tehtaan johto itse oli todennut joutuvansa suurten talousvaikeuksien vuoksi vähentämään neljänneksen (27 000 henkilöä) tehtaan työvoimasta. AvtoVAZ saa hallituksen mukaan tässä vaiheessa irtisanoa vain 5000 työntekijää, jotka tulee uudelleen työllistää ennen kuin uusista leikkauksista voidaan keskustella. Sen sijaan teollisuus- ja kauppaministeriö toteaa julkisuuteen vuotaneessa muistiossaan AvtoVAZin olevan konkurssikypsä, eikä siihen enää tulisi haaskata valtion varoja. Muistion mukaan irtisanottavia tulisi olla puolet (50 000) yrityksen työntekijöistä, jos AvtoVAZ vielä haluttaisiin vetää kuiville. Myös AvtoVAZ itse on tunnustanut olevansa konkurssin partaalla ja selviävänsä tilanteesta vain valtion tuella. Valtion pankit (mm. Sberbank) ovat kuitenkin jo ilmoittaneet, etteivät ne halua mukaan pelastusoperaatioon, vaikka vastikkeena olisikin luvassa omistusosuus yhtiöstä. AvtoVAZin tulos tammi-kesäkuussa oli noin 440 miljoonaa euroa tappiollinen; autoja se möi tällä ajanjaksolla 170 000 eli alle puolet viime vuoden tammi-kesäkuun myyntimäärästä. AvtoVAZin johto totesi hallitukselle pitämässään esityksessä tehtaan autojen laadun olevan 3

yksiselitteisesti "huono". Renault, joka omistaa neljänneksen AvtoVAZista ja jota pääministeri Putin hiljakkoin vaati mukaan tehtaan pelastustalkoisiin, on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan autojen yhteistuotannon AvtoVAZin kanssa, mutta vasta vuonna 2012. Henkilöautojen myynti edelleen alamaissa, mutta pudotuksen pohja on ehkä saavutettu. Autojen myynti putosi syyskuussa 52 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta kasvoi kuitenkin 6 % elokuusta. Tammi syyskuun vertailussa pudotusta edellisvuoteen on 51 %. Ylivoimaisesti myydyin automerkki on edelleen Lada; ulkomaisista merkeistä suosituimpia ovat tällä hetkellä Chevrolet ja Ford, joita molempia valmistetaan Venäjällä. Maailman 15 suurimman automarkkinan vertailussa Venäjän automarkkinan pudotus on ollut talouskriisin puhjettua kaikkein rajuin. Volkswagen uskoo Venäjän automarkkinoiden tulevaisuuteen. Volkswagen ilmoitti lisäävänsä ja monipuolistavansa tuotantoaan Kalugan-tehtaallaan; se aikoo siirtyä autojen osakokoonpanosta täyteen kokoonpanoon. VW aikoo myös tuoda ensi vuonna markkinoille Venäjää varten räätälöidyn halpa-automallin. Tämän lisäksi se tuo Kalugaan myös Audin valmistusta, aiempien VW- ja Skodamallien rinnalle. Yhtiön mukaan Venäjän automarkkinat tulevat kasvamaan 30 % vuoteen 2018 mennessä. Volkswagen valittiin hiljakkoin myös Sotshin olympialaisten autoteollisuusalan pääpartneriksi. KamAZ on sopinut Case New Hollandin (CNH) kanssa traktoreiden kokoonpanotuotannosta. Kyseessä on KamAZin jo kolmas yritys traktoreiden kokoonpanotuotannon aloittamiseksi viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Ensin sen kanssa yhteistyöstä sopi italialainen Landini, ja tämän yhteishankkeen kuivuttua kokoon tilalle tuli brittiläinen McCormick. Nyt yhteishankkeen aloittavan CNH:n kanssa on sovittu tuotannon lisäksi myös CNH:n tekniikan markkinoinnista ja myynnistä Venäjällä. KamAZ aikoo aloittaa CNH:n traktoreiden kokoonpanon ensi vuonna. Energia Venäjän energiantuotantoa on kuluvana vuonna kannatellut lähinnä öljy. Raakaöljyä on tuotettu viime kuukausina, syyskuu mukaan lukien, edelleen 1,5-2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakaasun tuotanto on jatkanut elpymistään, mutta tuotantoa oli elo-syyskuussa 12-13 % vuodentakaista vähemmän. Öljy ja kaasu edustavat noin 80 prosenttia Venäjän primäärienergian tuotannosta (kumpikin noin 40 %). Hiilen tuotanto kyntää 7-8 % vuodentakaista pienempänä. Sähkösektorilla vain sähkön tuotanto vesivoimalla on lisääntynyt tänä vuonna, mutta se väheni elokuussa tapahtuneen Sajano-Shushenskajan vesivoimalaonnettomuuden jälkeen. Vielä valtion omistuksessa olevat sähköyhtiöiden osakkeet Inter Raon haltuun. Sähkön vientimonopoli Inter Rao saa lehtitietojen mukaan haltuunsa noin 3,3 miljardin dollarin arvosta sähköreformin jälkeen myymättä jääneitä ja siis yhä valtion hallussa olevia alueellisten (TGK) ja tukkusähkön (OGK) tuotantoyhtiöiden osakkeita. Osakkeita ovat tähän asti hallinneet valtion enemmistöomistuksessa olevat vesivoimayhtiö RusHydro ja kantaverkkoyhtiö FSK JeES. Inter Raon oma markkina-arvo on tällä hetkellä 2,3 miljardia dollaria. Tanska antoi ensimmäisenä rakennusluvan Nord Stream -kaasuputkelle. Tanska antoi 20.10. Nord Stream -yhtiölle luvan rakentaa kaasuputki Tanskan aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Tanskan antama rakennuslupa on ensimmäinen vaadittavista viidestä rakennusluvasta. Vastaava lupa tarvitaan vielä Venäjältä, Suomelta, Ruotsilta ja Saksalta. Nord Stream -kaasuputken suunnitellaan valmistuessaan kuljettavan maakaasua merenalaista putkea pitkin Venäjältä Saksaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Nord Stream -yhtiön tavoitteena on, että ensimmäinen putkilinja otettaisiin käyttöön jo vuonna 2011. Shtokmanin hankkeen lopullinen investointipäätös viivästyy. Gazpromin toimitusjohtajan Aleksei Millerin mukaan investointipäätös tehdään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Aikaisemmin määräajaksi oli ilmoitettu vuoden 2010 maaliskuu. Shtokmanin kehittämisestä vastaavan Shtokman Developmentin omistavat Gazprom (51%), ranskalainen Total (25%) ja norjalainen Statoil Hydro (24%). 4

5 Ukraina vähentää yhä kaasutoimituksia Venäjältä. Naftogazin uusimman suunnitelman mukaan yhtiö ostaa Gazpromilta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä 7-8 miljardia kuutiometriä kaasua. Mikäli tämä suunnitelma toteutuu, on Ukraina vuoden 2009 aikana ostanut Venäjältä vain noin 24 miljardia kuutiometriä kaasua, kun tammikuussa allekirjoitetun sopimuksen mukaan kaasua olisi tullut ostaa vähintään 32 miljardia kuutiometriä. Pääministerit Putin ja Tymoshenko sopivat syyskuussa, että Ukraina voi vaikean taloustilanteensa takia ostaa vain tarvitsemansa määrän kaasua. Tämä ei kuitenkaan ole heijastunut Gazpromin ja Naftogazin väliseen sopimukseen, joka sisältää yhä take or pay -lausekkeen, eli mahdollisuuden periä maksut toteutuneiden ja sovittujen toimitusten erosta. Myös eurooppalaiset energiayhtiöt tilaavat suunniteltua vähemmän kaasua. Lehtitietojen mukaan Gazpromin eurooppalaiset asiakkaat ovat tilanneet vuodelle 2010 vähemmän kaasua kuin yhtiöiden välisissä pitkäkestoisissa sopimuksissa on sovittu. Sopimusten mukaan minimitaso on 160 miljardia kuutiometriä kaasua. Syynä pidetään Gazpromin hintapolitiikkaa: pitkäkestoisissa sopimuksissa määritelty, öljyn hintaa viipeellä seuraava kaasun hinta on tällä hetkellä korkeampi kuin spot-hintaan myytävän norjalaisen tai nestemäisen (LNG)-kaasun hinta. Valko-Venäjä haluaa neuvotella vuoden 2010 kaasun hinnasta. Valko-Venäjän hallitus pyrkii jäädyttämään Venäjältä ostamansa kaasun hinnan vuoden 2009 tasolle. Tällä hetkellä Valko-Venäjä maksaa kaasusta keskimäärin 150 dollaria/1000 m 3, ja on budjetissaan vuodelle 2010 varautunut maksamaan noin 166-168 dollaria/1000 m 3. Gazprom haluaa kuitenkin pitää kiinni voimassa olevasta sopimuksesta, jonka mukaan Valko-Venäjän ostaman kaasun hintaa nostetaan asteittain kohti ns. eurooppalaista markkinahintaa. Sopimuksen mukaan vuoden 2010 hinta olisi 200 dollaria/1000 m 3. Pääministeri Putinin Kiinan-vierailulla uusi sopimus Venäjän kaasutoimituksista Kiinaan. Gazprom ja Kiinan valtiollinen CNPC sopivat jälleen Venäjän aloittavan kaasutoimitukset Kiinaan. Tavoitteena on käynnistää toimitukset vuosina 2014-2015. Toimitukset, arviolta 68 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, kulkisivat kahta vielä suunnitteilla olevaa kaasuputkea pitkin. Asiantuntijoiden mukaan toinen, Länsi-Siperiasta rakennettava Altai-putki voisi realistisesti valmistua tavoiteaikataulussa. Altai-putken kuljetusvolyymiksi arvioidaan 30 miljardia kuutiometriä vuodessa. Pääministeri Putinin mukaan myös suurimmasta kysymyksestä, kaasun hinnasta, on myös päästy sopuun: kaasun hinta linkitetään aasialaiseen öljyn hintaan. Venäjä ja Kiina sopivat kaasutoimitusten aloittamisesta jo vuonna 2004, mutta tuolloin neuvottelut jumiutuivat juuri hintakysymykseen. Presidentti Dmitri Medvedev kävi talouspainotteisella vierailulla Serbiassa 20.10. Vierailun päätarkoituksena oli maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen. Vierailun aikana allekirjoitettiin sopimus Venäjän suunnitteleman South Stream -kaasuputken Serbian haarasta. Samalla sovittiin myös Banatski Dvorin maanalaisen kaasusäiliön kehittämisestä. Serbian presidentin Boris Tadicin mukaan Medvedev lupasi myös Serbialle mittavan lainan maan talouden tasapainottamiseksi. Lainan suuruudesta ei ole tietoa, mutta aiemmin lehdistössä on kerrottu Serbian pyytäneen Venäjältä miljardin euron lainaa budjettivajeensa kattamiseen sekä eräitä infrastruktuurihankkeita varten. Rosneft ei halua päästää ulkomaisia yhtiöitä hyödyntämään yksin mannerjalustan öljy- ja kaasuvaroja. Valtio-omisteisen öljy-yhtiö Rosneftin toimitusjohtaja Bogdantshikovin mukaan tämä ei estä ulkomaisia yhtiöitä osallistumasta mannerjalustan kehittämishankkeisiin venäläisten yhtiöiden kumppanina. Tämänhetkinen lainsäädäntö antaa käytännössä Rosneftille ja Gazpromille monopolin mannerjalustan hyödyntämiseen. Rosneft ilmoitti samalla hakevansa itselleen yli 30 mannerjalustalla sijaitsevan öljy- tai kaasuesiintymän lisenssiä. Uusia öljykenttien lisenssejä jakoon marras-joulukuussa? Federaation maaperän luonnonvarojen käytön virasto Rosnedra jakanee marras-joulukuussa 44 lisenssiä yhteensä 12 Venäjän alueella sijaitsevan öljykentän hyödyntämiseen. Merkittävimmät esiintymät sijaitsevat Hanti-Mansian autonomisella alueella Länsi-Siperiassa. Kyseessä on ensimmäinen merkittävä lisenssien huutokauppa talouskriisin alkamisen jälkeen. Potentiaalisina pääostajina mainitaan itsenäinen Surgutneftegas sekä Gazpromin tytäryhtiö Gazprom Neft. Myös TNK-BP:n ja Lukoilin arvellaan olevan kiinnostuneita. Huutokaupan toivotaan tuovan myös merkittävästi rahaa valtion budjettiin.

Metsä- ja maatalous 6 Hallitus ei vielä ole tehnyt päätöstä puun vientitullien tulevasta tasosta. Keskustelu raakapuun vientitullien tasosta vuonna 2010 on vilkastunut 25.10. Pietarissa pidettävän venäläis-suomalaisen metsähuippukokouksen alla. Ensimmäisen varapääministerin Viktor Zubkovin johtama hallituksen ulkomaankaupan suojatoimi-, tulli- ja tariffipolitiikan komissio puoltaa jalostamattoman raakapuun vientitullien pitämistä nykytasolla vuonna 2010. Teollisuus- ja kauppaministeriön mukaan lopullinen päätös tulee riippumaan siitä, millaista vaikutusta vientitulleilla arvioidaan olleen tammi-syyskuun aikana. Talouskehitysministeriö oli aiemmin suosittanut korotuksen lykkäämistä ainakin vuodella. Hallituksen puheenjohtajiston istunnossa pääministeri Vladimir Putin puolusti vuonna 2007 tehtyä päätöstä korottamisesta eikä vielä tässä vaiheessa nähnyt syytä luopua tästä periaatteellisesta päätöksestä. Hänen mukaansa päätös vuoden 2010 vientitullien tasosta tehdään aivan lähiaikoina. Pääministeri Putinin mukaan Venäjä on toistaiseksi hyväksynyt 75 projektia metsäteollisuussektorin nk. prioriteettihankkeiden listalle. Metsien hakkuut voivat vähentyä Venäjällä merkittävästi vuonna 2010. Maatalousministeriön metsäosaston johtajan Aleksandr Panfilovin mukaan vuonna 2010 hakkuut voivat supistua 130 miljoonaan m 3 :iin, kun puutullien korotusohjelman alettua vuonna 2007 hakattiin vielä 202 miljoonaa m 3 ja viime vuonna 185 miljoonaa m 3. Tämän vuoden hakkuuennuste on 165 miljoonaa m 3. Hakkuumäärien laskun syynä ministeriö näkee talouskriisin vaikutuksen, puun vientitullit ja lainsäädännön epäkohdat. Ilim Groupin valtioelinten kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaavan johtajan Dmitri Tšuikon mukaan talouskriisin vaikutuksesta investoijien aktiivisuus vähentyi, mikä vähensi puun kysyntää. Tätä kautta vientitullien vaikutus vielä vahvistui: kotimainen kysyntä ei voinut korvata viennin vähentymistä. Tšuiko arvelee, että nykyisessä tilanteessa hallitus pidättäytyy puun vientitullien korottamisesta vuonna 2010, mutta ei myöskään alenna niitä. Venäjän metsätalousviraston asettama komissio jättänyt muutosehdotuksensa metsälakiin. Ehdotukset koskevat metsätalouden suunnittelua, metsäpalojen torjuntaa, metsien uudistamista ja metsien tarkastuksen ja valvonnan valtuuksien siirtämistä federaation tasolle. Metsäpalojen torjunnan tehostamiseksi ehdotetaan perustettavaksi federaation ja alueiden yhteisiä metsäpalojen lentotorjuntakeskuksia, jotka parantaisivat liikkuvuutta ja metsäpalojen sammutuksen voimavarojen koordinaatiota. Federaation ja alueiden yhteisten keskusten perustaminen parantaisi metsäpalojen torjuntaa sikäli, että metsälaissa vuonna 2007 metsäpalojen torjunta siirrettiin alueiden vastuulle, eivätkä kaikki alueet ole kyenneet ylläpitämään lentotorjuntayksiköitä. Metsänuudistamisen osalta komissio esittää, että puunkorjuuta varten vuokratuilla alueilla vuokraaja suorittaisi uudistamistyöt federaation budjetista myönnettävien avustusten turvin. Nykyisen lain mukaan metsänvuokraaja vastaa uudistamistöiden kustannuksista itse. Lihan tuontikiintiöiden määräytymisperusteet sovittu. Hallituksen ulkomaankaupan suojatoimi- ja tulli- ja tariffipolitiikan komissio on istunnossaan 14.10. päättänyt naudan-, sian- ja siipikarjan lihan tuontikiintiöiden säilyttämisestä vuosina 2010 2012 ja niiden määräytymisperusteista. Komissio suosittelee, että 70 % kiintiöstä määräytyy historiallisin perustein ja 30 % huutokaupan perusteella. Historiallinen kiintiö määräytyy tuojamaiden kesken vuosien 2007 2009 tuonnin mukaan. Komission mielestä tällainen lähestymistapa on optimaalinen ja turvaa terveen kilpailun kehittymisen lihamarkkinoilla. Hallitus aikoo myöntää noin 63 miljoonaa euroa maitotuotteiden interventioihin. Maatalousministeriö aikoo keväällä 2010 ostaa muutaman prosentin Venäjän maidon, juuston ja voin tarjonnasta hillitäkseen hintojen laskua markkinoilla. Sen lisäksi valtio aikoo käyttää noin 7 miljoonaa euroa ostettujen elintarvikkeiden säilytykseen. Valtion ostot suorittaa todennäköisesti Yhdistynyt viljayhtiö (Obedinennaja zernovaja kompanija). Maidossa laskettuna ostojen määrä on 300 000 tonnia. Interventiot rahoitetaan Venäjän maatalouspankin (Rosselhozbank) lainarahoilla. Maatalousministeriön tulee määrittää valtionostojen menettelytapa joulukuun alkuun mennessä. Venäjän maitomarkkinoiden koko on noin 7 miljoonaa tonnia vuodessa, juuston 300 000 tonnia ja voin 150 000 tonnia.

Vähittäiskauppa 7 Kesällä Venäjälle etabloitunut ranskalainen vähittäiskauppaketju Carrefour vetäytyy Venäjän markkinoilta. Carrefour ilmoitti yllättäen myyvänsä Venäjän-toimintonsa ja vetäytyvänsä markkinoilta riittävän kasvupotentiaalin ja yritysostomahdollisuuksien puuttuessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Carrefour oli jo ehtinyt avata vähittäistavarakaupat Moskovaan ja Krasnodariin, joihin se oli kumpaankin investoinut 8 miljoonaa euroa. Kauppaketju raportoi vastikään kolmannesta perättäisestä neljännesvuosimyynnin pudotuksesta. Vielä hiljakkoin Carrefour oli ilmoittanut toimintojensa laajentamisesta. Yhtiö etsii tällä hetkellä franchising-partneria Venäjältä. Danone ilmoitti laskevansa useiden maitotuotteidensa hintoja. Ranskalaisyrityksen mukaan noin 70 % sen tuotteista halpenee 15 prosentilla vuoden loppuun mennessä. Danone aikoo myös tuoda Venäjän markkinoille uusia, venäläiseen makuun sopivia perinteisempiä tuotteita - kuten smetanaa, rahkaa ja piimää. Liikenne Venäjän valtionrautatiet (RZhD) on ilmoittanut perustavansa uuden tytäryhtiön pitkän matkan junia varten. RZhD tulee omistamaan yhtiön osakekannasta 100 % miinus yhden osakkeen. Uusi tytäryhtiö saa haltuunsa lähes 25 000 RZhD:n matkustajavaunua ja ottaa vastuulleen pitkän matkan matkustajaliikenteen 1.4.2010 alkaen. Viestintä ja teknologia Neljännen sukupolven telekommunikaatiotekniikka kehittyy vauhdilla. Venäjän viestintäministeriö kertoo panostavansa telekommunikaatiosektorin modernisaatiosuunnitelmissaan neljännen sukupolven WiMax-teknologiaan, kirjoittaa Vedomosti. Viestintäministeri Štšegolevin vetämä työryhmä tulee esittelemään presidentti Medvedevin puheenjohtamalle talouden modernisaation komissiolle suunnitelman, jonka mukaan WiMax-verkkoinfrastruktuuria rakennetaan vuoteen 2012 mennessä 40 Venäjän alueelle. Verkko tulee toimimaan 2,3 2,4 gigahertsin taajuudella. Toimiluvat tullaan kilpailuttamaan, ja yhtenä ehtona hankkeiden toteuttamiselle tulevat olemaan laitetilaukset venäläisiltä valmistajilta. WiMax-teknologian edelläkävijä Venäjällä on vuonna 2007 perustettu Yota-brändinimen alla toimiva operaattori Skartel. Skartel aikoo tulevan kolmen vuoden aikana kasvaa maanlaajuiseksi operaattoriksi, jonka verkko kattaisi 180 kaupunkia ympäri maata. Skartelilla on Moskovassa ja Pietarissa yhteensä jo 150 000 asiakasta, ja asiakkaiden määrä lisääntyy yhtiön mukaan päivittäin 2000 käyttäjällä. Yhtiöstä 74,9 % on yksityisessä omistuksessa, ja 25,1 % kuuluu valtionkorporaatio Rostehnologiille. Tiede ja innovaatiot Venäjälle syntyy ensimmäinen "kansallinen tutkimuskeskus". Venäjällä on jo jonkin aikaa keskusteltu tarpeesta perustaa maahan tieteen ja tutkimuksen keskuksia. Nyt niistä ensimmäinen on presidentin määräyksellä syntymässä ydintutkimuksen alalle, Kurtshatov-instituutin yhteyteen. Kurtshatovin alaisuuteen yhdistetään kolme muuta instituuttia: Pietarin ydinfysiikkainstituutti, Suurenergiafysiikan instituutti sekä Teoreettisen ja kokeellisen fysiikan instituutti. Innovaatiolaki vihdoin valmisteilla. Duumassa on valmisteilla lakipaketti, joka tulee aikanaan antamaan Venäjän innovaatiotoiminnalle kauan kaivatut lainsäädännölliset puitteet. Keskeisin näistä lakiluonnoksista, nimeltään "Innovaatiotoiminnasta", tulisi antamaan innovaatioille, innovaatiotoiminnalle ja innovaatioinfrastruktuurille juridisen määritelmän. Se tulisi myös määrittelemään innovaatiorahoituksen periaatteet niin federaatio- kuin aluetasollakin. Lakipakettiluonnokseen sisältyy myös ehdotuksia eräiden verolakien uudistamiseksi. Ulkomaankauppa Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan palasivat Geneven WTO-neuvottelupöytään erillisinä osapuolina. Maakolmikko on nyt pyörtänyt maiden pääministerien kesällä tekemän päätöksen siitä,

8 että maat liittyisivät kauppajärjestöön tulliliittona, ja jatkavat muutaman kuukauden ajan keskeytyksissä olleita jäsenyysneuvottelujaan erillisinä juridisina osapuolina. Venäjän WTOneuvotteluista vastaavat virkamiehet perustelivat tiedotusvälineissä päätöstä maiden erillisliittymisestä sillä, että tulliliiton liittyminen olisi ollut WTO:n teknisten jäsenehtojen kannalta hyvin hankalaa. Maiden ääneenlausuttuna tavoitteena säilyy edelleen ajallisesti yhtäaikainen liittyminen, mutta "yhtäaikaisuuden" käsitteelle on jätetty poliittista tulkintavaraa. Venäjä aikoo erillisliittymisestä huolimatta olla läsnä niissä Valko-Venäjän ja Kazakstanin WTO-neuvotteluistunnoissa, joissa keskustellaan tulliliiton toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä, sillä maiden tarkoituksena on edetä näissä asioissa Venäjän tämänhetkisten tullitasojen pohjalta. Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelut olivat ennen neuvottelujen keskeytymistä 95-prosenttisesti valmiit; Kazakstan oli neuvotellut 70 % jäsenyyskysymyksistä, Valko-Venäjä alle puolet. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin edustajat sopivat tulliliiton perustavista dokumenteista, jotka maiden päämiehet tulevat virallisesti hyväksymään tapaamisessaan Minskissä 27.11. Kyseessä ovat tullikoodeksi; sopimus tullin ulkopuolisten kaupan esteiden sääntelystä sekä tulli- ja tariffisääntelystä; sopimus tulliunionin komission toiminnan järjestämisestä. Tulliliiton on tarkoitus alkaa toimia Venäjän ja Valko-Venäjän välillä 1.7.2010, Kazakstan liittyisi mukaan 1.7.2011. Kazakstan on nyt kuitenkin ilmoittanut haluavansa nopeuttaa prosessia ja olevansa valmis avaamaan tullirajansa jo samanaikaisesti Valko-Venäjän kanssa. Venäjä suhtautuu tähän ehdotukseen tässä vaiheessa varauksellisesti. Tulliliiton tariffipolitiikan yhtenäistäminen tulee merkitsemään muutoksia noin viidesosassa Venäjän tämänhetkisiä tuontitulleja. Muutamia ennakkotietoja konkreettisista tapauksista on jo saatukin. Kommersantin mukaan tulliliiton maat laskevat kodinkoneiden tuontitulleja vuoden 2010 alusta. Lehden mukaan Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin yhteisessä tullitariffissa tultaisiin alentamaan useimpien kodinkoneiden tuontitulleja 5-15 prosenttiyksikköä niiden nykytasosta. Esimerkiksi matkapuhelinten tuontitulleja ei kuitenkaan oltaisi muuttamassa. Myös jo kesällä korotettavaksi ehdotettu riisin tuontitulli sisältyy tuohon samaan tullitariffisuunnitelmaan; tuontitulli nousisi 0,07 eurosta/kg 0,12 euroon/kg. Hallitus kokoontui 19.10. keskustelemaan talouskriisin aikaisen tulli- ja tariffipolitiikan vaikutuksista maan talouteen. Kommersant-lehden mukaan istunnossa oli ollut tarkoitus käsitellä joidenkin talouskriisin aikana käyttöön otettujen tuontitullien laskemista, mutta tähän ei kuitenkaan päästy. Venäjän keskimääräinen tuontitullitaso on vuonna 2009 (10,7 %) laskenut edellisvuodesta (11,45 %), mutta silti kaikista kuluvana vuonna muutetuista tuontitulleista (600 tuotenimikettä) yli puolet (350) on ollut tullien nostoja. Korotettujen tuontitullien alaisissa tuoteryhmissä tuonnin arvo on kuluvan vuoden tammi syyskuussa suorastaan romahtanut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, 11 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon. Venäjän tullilaitoksen projekti tullauspisteiden siirtämiseksi maan rajoille törmää rahoitusvaikeuksiin jo ensi vuonna, kertoi Kommersant-sanomalehden lainaama tullilaitoksen korkea virkamies. Uusien tullauspisteiden rakentamiseen ja tullin työntekijöiden muuttamiseen tässä vaiheessa korvamerkityt rahat loppunevat vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisärahoitusta tarvittaisiin tullilaitoksen mukaan noin 1,75 miljardia euroa. Finanssi- ja talouskehitysministeriöt eivät lisärahaa ole toistaiseksi luvanneet, eikä tukea ole luvassa myöskään yksityiseltä sektorilta, jonka rahoituksella suunniteltiin katettavan osa suurhankkeen kuluista. Hallitus jatkoi henkilöautojen korotettujen tuontitullien voimassaoloaikaa yhdeksällä kuukaudella. Sekä uusia että käytettyjä autoja koskevat korotetut tullit astuivat voimaan kuluvan vuoden tammikuussa. Hallitus on määrännyt 20 prosentin (mutta vähintään 138 euron per tonni) vientitullin magnesiumjätteelle ja -romulle. Keskuspankki harkitsee toimia yritysten ja pankkien ulkomaisen luotonoton hillitsemiseksi. Viimeisen kahden viikon mittaan eräät keskuspankin edustajat ovat julkisuudessa esittäneet yhdeksi vaihtoehdoksi ulkomaisen luotonoton suoran rajoittamisen, jolloin esimerkiksi ulkomaisen velan

9 osuudelle taseesta asetettaisiin enimmäisraja tai pankkien avoimien valuuttapositioiden rajoja tiukennettaisiin. Toisaalta keskuspankin taholta on samanaikaisesti myös torjuttu nämä ajatukset. Yhdeksi harkittavaksi vaihtoehdoksi on keskuspankin mukaan noussut ulkomaisten velkojen korkojen verovähennysoikeuden pienentäminen. Guinea vaatii Rusalilta 670 miljoonan euron korvauksen alumiinijalostamo Friguiasta. Syyskuun alussa guinealainen tuomioistuin määräsi Rusalin palauttamaan Friguian jalostamon Guinean valtiolle, koska se katsoi jalostamon tulleen luovutetuksi yritykselle liian alhaisella hinnalla. Rusal osti jalostamon 13 miljoonalla eurolla vuonna 2006. Viime keväänä Guinean hallituksen pestaamat konsultit arvioivat jalostamon arvoksi 170 miljoonaa euroa, minkä jälkeen hallitus yritti pakkolunastaa sen. Päätös ei kuitenkaan astunut voimaan, sillä Rusal valitti siitä Guinean oikeuslaitokseen. Nyt Guinean hallitus nostaa uuden kanteen ja haluaa rahallisen korvauksen jalostamosta. Maan kaivosteollisuusministerin mukaan kanne perustuu useisiin Rusalin tekemiin rikkeisiin; yritys on jättänyt maksamatta veroja ja patenttimaksuja sekä väistänyt lukuisia muita velvollisuuksiaan Guinean valtiota kohtaan. Lisäksi yritystä syytetään Friguian jalostamon investointikustannuksien yliarvioinnista. Rusal valmistelee vastakannetta Guinean hallitukselle Ranskassa. Venäläiset juristit arvelevat, ettei Guinea saa perittyä korvausta, sillä maan tuomioistuinlaitos ei ole kansainvälisesti tunnustettu.