. Maailma on mahdollisuuksia täynnä - kansainvälistymisopas kansalaisopistoille
. Kansalaisopistojen liiton julkaisu 2011 Julkaisun toteuttamiseen on saatu tukea Alfred Kordelinin säätiöltä..
Miksi kansainvälistyminen kannattaa? Globalisaatio eli maapalloistuminen merkitsee lyhykäisyydessään sitä, että kansainväliset suhteet tiivistyvät ja maailma ympärillämme pienenee jatkuvasti. Ihmiset liikkuvat ja verkostoituvat ahkerammin kuin kenties koskaan aiemmin, mikä muuttanut myös Suomea ja suomalaisia monin tavoin. Meistä on maapalloistumisen myötä tullut aiempaa kansainvälisempiä. Kansalaisopistoilla on hyvät edellytykset ottaa aktiivinen rooli kansainvälistymisen edistämisessä, ja on helppoa luetella syitä siihen, miksi tämä kannattaa. Kansainvälistyminen nimittäin avaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kehittää oppilaitoksen työtä ja toimintatapoja, kartuttaa kulttuurista ja kielellistä osaamista, verkostoitua, vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia, oppia. Toisin sanoen se tarjoaa avaintaitoja tarttua nykymaailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Uusien toimintamallien kehittäminen kansainvälistä yhteistyön keinoin voi olla myös antoisa seikkailu. Ehkä me suomalaiset toisinaan ajattelemme, että meidän aikuiskoulutuksen systeemit ovat vertaansa vailla eikä muualta löydy yhtä hienoja ja toimivia malleja. Tutustuminen erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja oloissa toimiviin kollegoihin saa kuitenkin nopeasti huomaamaan, että esimerkiksi Euroopan eri kolkilla tehtävä työ on pohjimmiltaan samanlaista ja yhteistä keskustelupohjaa löytyy helposti. Keskeistä on aito halua oppia muiden käytännöistä. Kansainvälistymiseen ei ole valmista mallia eikä sillä ole yhtä lopputulosta. Sitä voi paremminkin ajatella jatkuvana prosessina, joka perustuu monensuuntaiseen oppimiseen ja vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten ja kulttuurien välillä. Jokainen opisto voi toteuttaa kansainvälistymistä itselleen sopivalla tavalla ja edetä joko pienin tai reippaammin askelin. Tärkeintä on pitää mieli avoinna ja antaa tilaa luovuudelle monesti yksi onnistunut kansainvälinen toiminta johtaa toiseen ja synnyttää lisää intoa ja ideoita. Oheinen opas on tarkoitettu tueksi kansalaisopistojen kansainvälistymiseen. Se tarjoaa monia ideoita ja vinkkejä siihen, miten kansainvälistymistä voi lähteä toteuttamaan käytännössä. Oppaaseen koottujen linkkien kautta avautuu paljon lisätietoa kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille. Säpit auki ja karmit tutisemaan ikkunat auki maailmaan!
. Kotikansainvälistyminen Kansainvälistyminen ei välttämättä kaipaa suuria hankkeita tai matkustamista maapallon toiselle puolelle. Sitä voi edesauttaa erinomaisesti myös Suomen rajojen sisäpuolella, mitä usein kutsutaan kotikansainvälistymiseksi. Nimensä mukaisesti kotikansainvälistyminen viittaa kulttuurien tuntemuksen ja kansainvälisten kokemusten hankkimiseen kotimaassa. Se on jotain, joka kulkee luontevasti arjessa mukana. Kotikansainvälistymisessä voidaan hyödyntää niin maahanmuuttajien, uussuomalaisten kuin muiden kansainvälistä tuntumaa hankkineiden henkilöiden osaamista ja kokemusta. Keskeinen rooli on myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamilla mahdollisuuksilla, joiden avulla maailma tulee luoksemme. Kansalaisopisto voi edistää arjen kansainvälistymistä muun muassa: Tarjoamalla kieli- ja kulttuurikursseja. Kansainvälisyyden voi helposti nivoa osaksi myös muuta kurssitarjontaa millaisia kudontoja tehdään Etelä-Amerikassa? Entä millaisia ruokia valmistetaan Japanissa? Rohkaisemalla maahanmuuttajia tulemaan mukaan kursseille monilla kursseilla pärjää hieman huonommallakin suomella tai ruotsilla. Maahanmuuttajat ovat kasvava ja moninainen joukko ihmisiä, jotka rikastuttavat suomalaista kulttuuria ja toisinpäin. Tarjoamalla opetusmahdollisuuksia maahanmuuttajille ja/tai kutsumalla vierailevia opettajia. Opisto voi esimerkiksi vastaanottaa ulkomaisen kollegan Grundtvig-asiantuntijavaihtoon, jolloin tämä työskentelee ja on mukana opiston arjessa usean kuukauden ajan. Myös lyhyet, muutaman päivän pituiset opetusvierailut ovat mahdollisia Grundtvig-ohjelman Vierailut ja vaihdot -toiminnon tukemana. Järjestämällä luentoja tai muita mielenkiintoisia tilaisuuksia kansainvälisistä aiheista. Tekemällä yhteistyötä muiden kansainvälistymistyötä tekevien toimijoiden, kuten kunnan ja kansalaisjärjestöjen, kanssa. Yhteistyössä on voimaa, eikä pyörää kannata keksiä uudelleen montaa kertaa. Hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia - netti ja sosiaalinen media ovat nykypäivän keskeisimpiä kansainvälistymisväyliä. Innovatiivisuus näiden käytössä on valttia...
Lisätietoa kotikansainvälistymisestä: Kamomilla - Kansalaisopistojen maahanmuuttajaopetuksen verkoston sivut: http://www.kamomilla.info Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY:n tukiaineisto maahanmuutajakouluttajille: http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1727 Globaalikasvatus.fi-portaali, josta löytyy laaja kirjo erityyppisiä kasvatus- ja opetusmenetelmiä globaalikasvatukseen ja kansainvälistymiseen liittyen: http://www.globaalikasvatus.fi Tietoa Grundtvig-asiantuntijavaihdosta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/aikuiskoulutushenkiloston_liikkuvuusapurahat/ asiantuntijavaihdot Tietoa Grundtvig-ohjelman vierailuista ja vaihdoista: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/aikuiskoulutushenkiloston_liikkuvuusapurahat/vierailut_ja_ vaihdot
. Liikkuvuus ja verkostoituminen Kansalaisopiston kansainvälistymistä voi edistää myös erilaisten eurooppalaisten hankkeiden avulla, joiden tarkoituksena on tukea rajoja ylittävää liikkuvuutta sekä verkostoitumista muiden koulutusalan toimijoiden kanssa. Hankkeista voi saada lisäpotkua myös uusien toimintamallien tai esimerkiksi uusien kurssien kehittämiseen. Hankkeet avaavat oppilaitokselle, henkilökunnalle ja opiskelijoille tilaisuuksia kartuttaa omaa osaamista, kuten kielitaitoa, kulttuurista pätevyyttä sekä projektityötaitoja. Lisäksi ne tarjoavat väylän vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä sekä viedä suomalaista osaamista maailmalle. Hankerahoituksen hakeminen kannattaa, ja monet kansalaisopistot ovatkin jo rikastuttaneet toimintaansa kansainvälisten ohjelmien avulla. Onnistuneiden hankkeiden pohjalta sekä henkilökunnan että opiskelijoiden on helppo luoda kestäviä verkostoja. Kertynyt tieto ja uudet käytännöt on hyödyllistä systematisoida ja ottaa aktiivisesti osaksi opiston toimintaa. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO vastaa Suomessa monista kansainvälistymistä edistävistä ohjelmista, joihin myös aikuisoppilaitokset voivat osallistua. Kansalaisopistojen kannalta erityisen kiinnostavia ovat Grundtvig-ohjelma sekä Nordplus-puiteohjelma...
Grundtvig-ohjelma on osa Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Sen avulla tuetaan eurooppalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä aikuiskoulutusorganisaatioiden välistä opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. Ohjelma kattaa sekä lyhytettä pitkäkestoisia hankkeita. Seuraavat toiminnot sopivat kansalaisopistoille: Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahat. Yksilöllisiä apurahoja, joiden avulla aikuiskoulutuksen parissa toimivat henkilöt voivat lähteä ulkomaille kehittämään ammattitaitoaan. Omaa osaamista voi vastaavasti viedä toisen eurooppalaisen organisaation käyttöön. Grundtvig-workshopit. Seminaareja tai työpajoja, jotka käsittelevät hyvin monenlaisia aiheita. Eri puolilla Eurooppaa järjestettäviin workshopeihin saa osallistua kuka tahansa aikuinen ja osallistuminen on ilmaista. Kansalaisopisto voi myös itse järjestää workshopin. Oppimiskumppanuudet. Pienimuotoisia aikuiskoulutusorganisaatioiden välisiä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on tutustua aikuiskoulutukseen muualla Euroopassa sekä vaihtaa kokemuksia ja käytänteitä. Oppimiskumppanuuden ideana on työskennellä yhdessä sovitun, kaikkia kiinnostavan aiheen ympärillä. Senioreiden vapaaehtoistyöhankkeet. Hankkeita, joissa organisaatiot lähettävät vapaaehtoisia ulkomaille ja ottavat vastaan toisesta Euroopan maasta tulevia vapaaehtoisia. Vapaaehtoiseksi voi lähteä kuka tahansa vähintään 50-vuotias henkilö, rahoituksen hakemisesta vastaavat osallistuvat organisaatiot. Keskitetyt hankkeet. Suurempia hankkeita, joilta odotetaan Euroopan mittakaavassa kiinnostavia tuloksia. Näihin kuuluvat monenväliset hankkeet, verkostot ja täydentävät toimet. Valmistelevat vierailut ja kontaktiseminaarit. Potkua uuden Grundtvig-hankkeen (oppimiskumppanuus, senioreiden vapaaehtoistyöhanke tai keskitetty hanke) suunnitteluun. Tukea myönnetään suunnitteluvierailun tai kontaktiseminaarin matka- ja oleskelukuluihin. Grundtvigiin linkittyvä Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelma. Suunnattu kaikille Elinikäisen oppimisen ohjelman kohderyhmille, eli myös aikuiskoulutusoppilaitoksille. Tavoitteena on edistää eurooppalaista yhteistyötä, joka kattaa vähintään kaksi ohjelman kohderyhmää. Hankkeet ovat keskitettyjä, komissiosta hallinnoitavia, joissa pääpaino on levityskelpoisten tulosten kehittämisessä.
Käsitöitä kansainvälisesti Lempäälä-opiston kokemuksia Grundtvig-workshopista Toukokuussa 2010 suunnittelijaopettaja Anne Sallisen pitkään muhinut idea pääsi toteutumaan, kun Lempäälä-opisto järjesti Grundtvig-rahoituksella kansainvälisen työpajan. Viisipäiväisen työpajan ajatuksena oli opetella hyödyntämään rakennetun ympäristön ornamentiikkaa tekstiilien suunnittelussa. Osallistujat toivat mukanaan kuvia omasta lähiympäristöstään, joiden pohjalta alettiin ideoida malleja ja kokeilla erilaisia tekniikoita. Lopputuloksena syntyi upeita laukkuja, joista heijastuu eurooppalainen kulttuuriperintö. Ennen ilmoittautumisen alkamista Anne oli huolissaan, herättäisikö kurssi riittävästi kiinnostusta. Epäilykset kuitenkin osoittautuivat turhiksi, sillä kiinnostuneita oli lopulta moninkertainen määrä kiintiöön nähden. Työpajan osallistujajoukkoon valikoitui kaksitoista eri-ikäistä osallistujaa kuudesta Euroopan maasta, joita yhdisti into työstää uusia ideoita. Yhteisenä työkielenä toimi englanti, jolla kaikki pystyivät kommunikoimaan. Osallistujat pitivät jo ennen työpajan alkua yhteyttä Facebookin kautta, jonne Anne oli luonut oman ryhmän. Ryhmässä osallistujat tutustuivat toisiinsa virtuaalisesti, vaihtoivat ajatuksia ja saivat tuoretta tietoa viikon ohjelmasta. Työpajaviikon aikana porukan yhteishenkeä ja Suomi-tietoisuutta kasvatettiin vapaa-ajan aktiviteettien avulla ahkeran työskentelyn vastapainoksi osallistujat pääsivät tutustumaan muun muassa paikallisiin järvimaisemiin, Lempäälän Museoraittiin ja Vapriikin museokeskukseen. Yhteistyö toimi niin hyvin, että osallistujat ovat olleet tekemisissä keskenään myös työpajan jälkeen ja jatkaneet käsityövinkkien vaihtoa. Annen mukaan onnistuneen työpajan järjestämiseen tarvitaan luonnollisesti innovatiivinen idea, mutta myös oman opiston tuki ja apu koko prosessin aikana on ensiarvoisen tärkeää. Työpajan järjestäminen vaatii työtä, mutta tulokset ovat vaivan arvoisia. Lempäälä-opiston kohdalla kokemus oli sen verran palkitseva ja onnistunut, että opisto sai Grundtvig-rahoitusta samantyyppistä työpajaa varten myös vuodelle 2011. Työpajan tuloksia
IT-taitoja senioreille Sastamalan Opiston kokemuksia eräästä Grundtvig-oppimiskumppanuudesta Sastamalan Opisto on ollut vuosien varrella mukana useissa EU:n oppimiskumppanuushankkeissa. Ensimmäinen oli Teddy Bear 2004-2007 ja tämä hanke valittiin kymmenen parhaan eurooppalaisen hankkeen joukkoon edellisellä ohjelmakaudella. ActiveICT hanke alkoi vuosi Teddy Bear hankkeen päättymisen jälkeen. Sastamalan Opisto lähti mukaan tähän Grundtvig-oppimiskumppanuuteen systemaattisen työn tuloksena. Suunnittelijaopettaja Tuija Hyvönen seurasi CIMOn Aili-sähköpostilista ja näki sen kautta viestin, jossa espanjalainen senioriyliopisto etsi pohjoismaista yhteistyökumppania hakemaansa ActiveICT hankkeeseen, kiinnostui heti ja otti yhteyttä espanjalaiseen yhteyshenkilöön. Yhteisymmärrys löytyi myöhään samana iltana ensimmäisen yhteisen Skype-puhelun aikana. Tämä oli alkusysäys antoisalle, kaksivuotiselle yhteistyölle. Vuosina 2008 2010 toiminut ActiveICT-oppimiskumppanuus kokosi yhteen kaksitoista aikuiskoulutusorganisaatiota kahdeksasta maasta. Suomesta oli mukana Sastamalan opiston lisäksi koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hankkeen tavoitteena oli kehittää innovatiivisia opetusmenetelmiä ja pedagogiikkaa, joiden avulla seniorikansalaiset saataisiin hyödyntämään tietotekniikan mahdollisuuksia aiempaa tehokkaammin. Jokainen hankekumppani sai vapaat kädet suunnitella opetuksensa sisältö ja menetelmät, mutta osapuolet tekivät jatkuvasti yhteistyötä muun muassa hankkeen verkkosivujen avulla. Ideoita ja kokemuksia vaihdettiin myös viidessä tapaamisessa, joita eri osallistujaorganisaatiot isännöivät. Sastamalan Opisto valitsi hankkeeseen useita ICT-opetukseen liittyviä tehtäviä kuten ilmainen puhelinohjelma Skype kielten opiskelun apuna. Verkon kautta toimiva ilmainen konferenssipuhelin mahdollistaa esimerkiksi kurssit, jossa italialainen espanjankielen opettaja opettaa espanjan kieltä eri puolella Suomea asuville senioreille. Skypeä hyödynnetään myös saksalaisen Senioren-Lernen-Online vapaaehtoisyhteisön kanssa toteutetussa saksan kielen keskustelukerhossa, jonka toiminta jatkuu edelleen. Suomalainen opettaja ja saksalainen yhteyshenkilö luotsaavat ryhmää, joka kokoontuu kerran viikossa puhumaan saksaksi verkon välityksellä suomalaisesta ja saksalaisesta elämänmenosta. Tehtävänä hankkeessa oli myös kokeilla tietokoneiden kierrätyksen mahdollistavaa Ubuntu LTSP järjestelmää, jossa on yksi keskuskone ja kierrätyskoneita päätteinä. Tavoitteena oli edullisesti toteutettava tietokoneluokka haja-asutusalueen kylien käyttöön. Luokkia rakennettiin kaksi, joissa kyläläisille järjestettiin ja järjestetään kursseja kyläläisille. Kurssien ideana on tarjota syrjäseuduilla asuville senioreille mahdollisuus avata uusia ovia maailmaan; samalla opisto pyrki vahvistamaan suhdettaan alueen kyliin ja niiden asukkaisiin. Grundtvig-oppimiskumppanuudet ovat Tuija Hyvösen mukaan hieno ja opettavainen kokemus. Niistä on tullut paljon hyvää palautetta ja niiden vaikutukset tuntuvat edelleen Sastamalan Opiston opiskelijoiden osallistujien arjessa. Hankkeet ovat auttaneet kehittämään opiston toimintaa: uudet opetusmenetelmät ovat vakiintuneet osaksi oppilaitoksen työtä ja henkilökunta on saanut halua ja varmuutta kansainväliseen toimintaan. Kumppanuuksien aikana syntyneet kansainväliset verkostot auttavat jakamaan ideoita jatkossakin.
. Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-puiteohjelman tarkoituksena on edistää koulutusja kulttuuriyhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä kehittää elinikäiseen oppimiseen tähtäävää koulutusta. Kansalaisopistojen kannattaa perehtyä erityisesti seuraaviin Nordplusin toimintoihin: Nordplus Aikuiskoulutus. Tukee aikuiskoulutusalan toimijoiden liikkuvuutta, verkostoja ja projekteja sekä edistää aikuisopetuksen laadun ja innovaatioiden kehittämistä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin sisältyvät valmistelevat vierailut, opettajien täydennyskoulutusvierailut opinto- tai opetusvierailut sekä aikuisopiskelijoiden vaihdot. Nordplus Horisontal. Yhdistää Nordplus Aikuiskoulutuksen, Nordplus Juniorin ja Nordplus Korkeakoulutuksen ja pyrkii rajat ylittävään yhteistyöhön eri koulutustasojen ja sektoreiden välillä. Monipuolisessa ohjelmassa tuetaan innovatiivisia hankkeita, maiden välistä elinikäiseen oppimiseen liittyvää yhteistyötä sekä kielihankkeita. Nordplus Kieli ja kulttuuri. Pyrkii vahvistamaan kieltenymmärrystä sekä lisäämään kiinnostusta pohjoismaisia kieliä, kulttuureita ja elinolosuhteita kohtaan. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa naapurikielten (tanska, norja ja ruotsi) ymmärrystä. Grundtvigin ja Nordplus ohjelmien lisäksi kansalaisopistot voivat hakea eurooppalaista hankerahoitusta Kansalaisten Eurooppa ohjelman kautta, jonka tarkoituksena on edistää aktiivista kansalaisuutta ja rohkaista kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon. CIMO toimii Suomessa ohjelman yhteyspisteenä, mutta rahoitusta haetaan Euroopan unionin Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastosta EACEA:sta (Education, Audiovisual and Culture Executeve Agency). CIMOn sivuilta löytyy runsaasti lisätietoa yllä esitellyistä mahdollisuuksista sekä kuvauksia aiemmin toteutetuista hankkeista. CIMOn asiantuntijat auttavat mielellään kaikissa rahoituksen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä, joten heihin voi rohkeasti olla yhteydessä. Tämän lisäksi CIMOn AILI-sähköpostilista on hyödyllinen tiedonsaantikanava aikuiskoulutukseen ja kansainvälistymisohjelmiin liittyvissä asioissa...
Lisätietoa liikkuvuuteen ja verkostoitumiseen liittyen: CIMOn aikuisoppilaitoksille suunnattu osio, josta löytyy paljon tietoa eri kansainvälistymisohjelmista ja muista mahdollisuuksista: http://www.cimo.fi/oppilaitoksille/aikuiskoulutus Liittymisohjeet aikuiskouluttajille suunnatulle Aili-sähköpostilistalle, jonka kautta saa tietoa myös kansainvälistymisasioista: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/ota_yhteytta Grundtvig-ohjelmaan liittyvää tietoa: CIMOn sivuilta löytyvä tietopaketti ohjelmasta sekä hakuajoista: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig Uusia tuulia aikuiskoulutukseen Grundtvig tuo kansainvälisyyden ulottuvillesi julkaisu. Esittelyjä parhaista Grundtvig-käytännöistä, joita palkittiin Grundtvig 10-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä Suomessa: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig Kätevä tiivistelmätaulukko ohjelman toiminnoista: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/taulukko_toiminnoista Yleisesite ohjelmasta, josta löytyy myös kuvaukset muutamasta esimerkkihankkeesta: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/15474_ Grundtvig_yleisesite.pdf Eurooppalainen EST-tietokanta, josta löytyy tietoa kaikista Euroopassa vuosina 2007-2010 toimineista Grundtvig-oppimiskumppanuushankkeista. Etusivulta aukeaa hakukone, jonka avulla voi hakea tietoa eri hakukriteereillä. Tietokanta sisältää myös LLP:n muiden ohjelmien kumppanuushankkeet. http://est.cimo.fi/search
. Elinikäisen oppimisen ohjelma (The Life Long Learning Programme), johon Grundtvig-ohjelma sisältyy (englanniksi): http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-programme/doc78_en.htm Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelma: http://www.cimo.fi/ohjelmat/poikittaisohjelma Nordplus-puiteohjelmaan liittyvää tietoa: Nordplus Aikuiskoulutus ohjelma: http://www.cimo.fi/ohjelmat/nordplus_aikuiskoulutus Nordplus Horisontal ohjelma: http://www.cimo.fi/ohjelmat/nordplus_horisontal Nordplus Kieli ja kulttuuri ohjelma: http://www.cimo.fi/ohjelmat/pohjoismainen_kieli_ja_kulttuuriohjelma Nordplus-puiteohjelman yhteinen sivu: http://www.nordplusonline.org/ Lisätietoa Kansalaisten Eurooppa ohjelmasta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/kansalaisten_eurooppa (kts. kansalaisjärjestöille -palkki) Vinkkejä hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen: Opas Grundtvig-oppimiskumppanuuksille ohjeita eurooppalaiseen yhteistyöhön: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/oppimiskumppanuudet Survival Kit for Lifelong Learning Projects, eli opas keskitetysti hallinnoitaviin Grundtvig-hankkeisiin. Sisältää paljon yleistä tietoa kansainvälisen hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta: www.european-project-management.eu Lisää oppaita eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön Grundtvig-ohjelman puitteissa löytyy komission sivuilta: http://ec.europa.eu/education/grundtvig/doc2567_en.htm..
Muita rahoitusmahdollisuuksia: Seuraavilta sivuilta löytyy kattavia listauksia rahoitusmahdollisuuksista monenlaisiin toimintoihin ja projekteihin, joista osa on avoimia myös kansalaisopistoille: Globaalikasvatus.fi portaali: http://www.globaalikasvatus.fi/palvelut/neuvonta/rahoitusvinkit Kulttuuriuutiset.net portaali: http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat Säätiöt verkossa: http://www.saatiopalvelu.fi/fi/saatiot-verkossa/ Muuta hyödyllistä: Eurooppalaisten aikuiskoulutustoimijoiden kattojärjestö (European Association for the Education of Adults): http://www.eaea.org/fi/ Eurooppalainen järjestö kansainvälisyyskasvattajille (European Association for International Education EAIE), joka toimii pääsääntöisesti korkeakoulujen kansainvälistymisen parissa. EAIE järjestää myös maksullista koulutusta, jonne kuka tahansa voi osallistua: http://www.eaie.org/
. Itsenäinen liikkuminen ja verkostoituminen sekä kotikansainvälistyminen O ppilaitos voi rohkaista opiskelijoita ja henkilökuntaa itsenäiseen, opiston ulkopuoliseen liikkuvuuteen ja verkostoitumiseen. Hyviä vaihtoehtoja ovat erilaiset kielikurssit, vapaaehtoistyöohjelmat ja työpajat kohdemaassa. Muun muassa Grundtvig-workshopien kautta kuka tahansa vähintään 18-vuotias voi osallistua muualla Euroopassa järjestettäviin työpajoihin tai seminaareihin. Myös palkkatyöhön lähteminen toiseen EU-maahan on nykyään suhteellisen helppoa. CIMOn tuottama maailmalle.net portaali tarjoaa kattavasti tietoa erilaisista liikkuvuuteen liittyvistä mahdollisuuksista. Vaikka sivusto on pääasiallisesti nuorille suunnattu, monet vaihtoehdoista ovat avoimia kaikenikäisille. Portaalin maatieto.net osiosta löytyy tietoa eri maakohtaisista mahdollisuuksista. Opisto voi tarjota vinkkejä myös itsenäiseen kotikansainvälistymiseen. Inspiroivia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi: vapaaehtoistyö kansalaisjärjestössä (mm. Punainen risti, maiden väliset ystävyysseurat ja muut kansainvälisesti painottuneet yhdistykset) kielenopiskelu tandem-oppimisen avulla. Tandem-oppimisessa kielitaitoa kohennetaan kohdekieltä osaavan tandem-partnerin kanssa. Ideana on harjoitella kummankin osapuolen kohdekieltä vuorotellen. Tandem-parin voi löytää vaikkapa laittamalla ilmoituksen kansalaisopiston ilmoitustaululle. kielenopiskelu Postcrossing-verkkoyhteisön kautta, jossa ideana on lähettää kortteja aiemmin tuntemattomille henkilöille ja vastaavasti saada niitä maailman eri kolkista. osallistuminen kansainvälisyyttä edistäviin (kulttuuri)tapahtumiin tai järjestämällä sellaisen itse! vaihto-oppilaan vastaanottaminen vaihto-oppilaisjärjestön kautta. Lyhytaikaisempaa kulttuurivaihtoa voi harjoittaa esimerkiksi vastavuoroiseen vieraanvaraisuuteen perustuvan nettiyhteisön, Couchsurfingin, kautta...
Lisätietoa: Itsenäiseen liikkuvuuteen ja verkostoitumiseen liittyviä linkkejä: CIMOn tuottama maailmalle.net portaali: www.maailmalle.net Listaus kielikursseista ja kouluista ulkomailla: http://home.cimo.fi/linkit/kielikoulut.html Tietoa Grundtvig-workshopeista: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/workshopit_aikuisille Työnhaku Euroopassa EURES-työnvälitysverkon kautta. Samalta sivulta löytyy myös muita vinkkejä työnhakuun ulkomailla: http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/02_tyonhaku_ulkomailta/01_eures/index.jsp European Volunteer Center: http://www.cev.be/1-news_home-en.html Itsenäiseen kotikansainvälistymiseen liittyviä linkkejä: Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 sivut, josta löytyy vinkkejä vapaaehtoistyön tekemiseen Suomessa: www.tuntitili.fi Suomen punaisen ristin (SPR) monikulttuurisuustyön sivut: http://www.redcross.fi/tulemukaan/monikulttuurisuustyohon/fi_fi/ Infopankin listaus Suomessa toimivista ystävyysseuroista: http://www.infopankki.fi/fi-fi/yhdistyksia_suomessa/ Listaus vaihto-oppilasjärjestöistä: http://www.maailmalle.net/opiskelu/vaihto-opiskelu/peruskoululaisten_ja_lukiolaisten_oppilasvaihto Postcrossing-projekti, jonka ideana on antaa osanottajille mahdollisuus vastaanottaa postikortteja ympäri maailmaa ja samalla kehittää kielitaitoaan: http://www.postcrossing.com/about Couchsurfing-yhteisö, jonka kautta matkailijat pyytävät yöpaikkaa tai vaikkapa kahvitteluseuraa matkakohteessaan: www.couchsurfing.org
Kokemuksia kansainvälistymisestä Olen 30-vuotias filosofian maisteri ja kansainvälisyys on ollut merkittävä osa elämääni jo pitkään. Ensimmäinen itsenäinen ulkomaankokemukseni osui lukioajoille. Vietin kesän Englannissa kansainvälisellä sadonkorjuuleirillä, jossa tutustuin upeisiin ihmisiin ympäri Eurooppaa. Kokemus oli mullistava ja heti seuraavana kesänä lähdin ystäväni kanssa interrail-matkalle tervehtimään leirillä tapaamiani ihmisiä. Lukion jälkeen tieni vei Allianssin nuorisovaihdon kautta hotellityöhön Ranskaan. Tätä seurasivat yliopistovaihto Meksikossa sekä CIMOn koordinoima työharjoittelu Argentiinassa. Pidin lisäksi muutaman välivuoden opinnoistani, sillä halusin soveltaa oppimiani asioita käytäntöön yliopiston ulkopuolella ja saada uusia näkökulmia. Unohtumattomimpia kokemuksia välivuosilta ovat Kansainvälisen vapaaehtoistyön (KVT) kautta järjestynyt työleiri espanjalaisella luomutilalla sekä vapaaehtoistyö meksikolaisessa ympäristöjärjestössä. Kansainvälisiä kokemuksia voi hankkia helposti myös Suomessa. Kielenopiskelu on mielestäni yksi erinomainen keino kehittää omaa osaamista ja avaroittaa maailmankuvaa. Itse aloitin espanjan ja italian opinnot alun perin kansalaisopistossa, mikä toimi innostavana ponnahduslautana myöhemmälle kielenopiskelulle. Olen myös ollut mukana SPR:n maahanmuuttajatoiminnassa. Kävin SPR:n ystäväkurssin ja olin sittemmin vapaaehtoisena järjestämässä kerhotoimintaa pakolaisten vastaanottokeskuksessa asuville lapsille. Tämän lisäksi olen toiminut aktiivisesti muun muassa Suomi-Meksiko-yhdistyksessä. Muita hauskoja kansainvälistymiskokemuksia ovat olleet erilaiset kulttuuri- ja muut tapahtumat, joissa aina oppii kaikenlaista kiinnostavaa ja tapaa uusia ihmisiä. Jos aikaa ja energiaa riittää, kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan talkoolaiseksi! Viimeisempiä kotikansainvälistymiseen liittyviä kokemuksiani ovat Postcrossing- ja Couchsurfing- yhteisöt. Postcrossingin ideana on lähettää postikortteja pitkin maailmaa ja vastaavasti saada niitä itse. Ohessa kielitaito kehittyy ja kaupanpäälle saa hienoja kortteja eri maista. Couchsurfing, eli sohvasurfaaminen, tarkoittaa lyhyesti sitä, että yhteisön jäsenet voivat pyytää muilta jäseniltä majapaikkaa tai ajanviettoseuraa kohdepaikassaan. Olen majoittanut pienessä asunnossani monia matkaajia ja saanut kuulla hauskoja tarinoita matkan varrelta (sekä maistella hyviä ruokia!). Suhteeni kansainvälisyyteen on muuttunut paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alun seikkailuinto on muuttunut pohdiskelevampaan suuntaan, ja olen sisäistänyt paremmin kansainvälistymisen merkityksen ja arvon. Erilaiset kansainvälistymiskokemukset ovat auttaneet minua ymmärtämään paikkaani maailmassa ja kasvattaneet minua vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Kansainvälisyydestä on tullut erottamaton osa elämääni ja maailmankatsomustani, mistä on ollut arvaamatonta ja korvaamatonta hyötyä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.