SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2012 1
Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission 26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta. 2
SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6 1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. Tukitoiminta 8 Tuotannon tuki 9 Jakelun tuki 14 Kulttuuriviennin tuki 17 Elokuvafestivaalituki 18 1.2. Kansainvälinen toiminta 21 1.3. Tiedotus 27 2. HALLINTO JA TALOUS 28 3. SES AUDITORIO OY 36 LIITE: MEDIA 2007 -ohjelman toimintavuosi 2012 38 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 oli monella tavalla elokuva-alalla sadonkorjuun vuosi. Pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää. Elokuvateattereissa tehtiin jälleen tilastoidun ajan kotimainen katsojaennätys. Menestykseen vaikutti monta osatekijää, josta tarkemmin edempänä. Menestyksen ylle loi kuitenkin synkän varjon julkisen elokuvarahoituksen tulevaisuuden epävarmuus. Elokuvasäätiön hallituksen asettama tavoite kotimaisen elokuvan katsojaosuudeksi vuonna 2012 oli vähintään 20 prosenttia elokuvakäynneistä. Vuonna 2012 katsojissa saavutettiin elokuvakäyntien tilastoidun ajan ennätys; katsojia oli kaiken kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa, 28 prosenttia kaikista elokuvakäynneistä. Tämä on erittäin kova luku myös eurooppalaisittain; kotimainen katsojaosuutemme oli Euroopan Unionin neljänneksi korkein ja yli kaksi kertaa korkeampi kuin kaikkien Euroopan maiden keskimääräinen kotimainen katsojaosuus, joka oli 13 prosenttia. Vahvat kansalliset elokuvat nostivat myös koko elokuvissa kävijöiden kokonaismäärän nousuun. Olimme EU-maiden kovin kasvaja katsojaluvuissa; 19 prosenttia edellisestä vuodesta. Monet eri elokuvat saivat paljon katsojia. Vuoden katsotuin kotimainen elokuva oli Mari Rantasilan ohjaama ja Kinotar Oy:n tuottama Risto Räppääjä ja viileä Venla 309 879 kävijällä. Toiseksi katsotuimmaksi nousi Mika Kaurismäen ohjaama ja Marianna Filmsin tuottama Tie pohjoiseen. Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmanin tähdittämä elokuva kokosi yhteensä 264 643 kävijää. Kolmanneksi eniten katsojia on kerännyt Taru Mäkelän ohjaama ja Kinoston tuottama komedia Varasto, joka keräsi vuoden 2012 aikana 187 971 katsojaa. Vahva katsojaosuus kertoo suomalaisen elokuvan laadusta sekä tekijöiden ja toimi-alan korkeasta ammattitaidosta. Elokuva-alalla ohjaajista ja tuottajista naiset ovat edelleen vähemmistöä, mutta uskon, että nyt saavutetut katsojatulokset viimeistään murtavat myytin, jonka mukaan naisten tekemät elokuvat ovat marginaalia. Kotimaisten elokuvien ensi-iltojen määrä on kasvanut. Vuoden 2012 aikana ensi-iltansa sai yhteensä 26 kotimaista näytelmäelokuvaa ja 10 kotimaista dokumenttielokuvaa. Lisääntynyt elokuvien määrä on mahdollistanut myös eri yleisöjä palvelevan laajemman lajikirjon; lastenelokuvista science fictioniin ja taide-elokuvasta kansainvälisen tason draamaan sekä yleisöä kiinnostaviin dokumenttielokuviin. Myös julkisen vallan panostukset toimialan kehittämiseen selittävät vuoden 2012 menestystä. Pienten ja keskisuurten paikkakuntien teattereiden digitoinnin myötä kotimaiset ensi-illat ovat saatavilla alueellisesti merkittävästi kattavammin kuin fyysisten elokuvakopioiden aikakaudella. Tätä havainnollistaa Nordisk Filmin levittämien koko perheen animaatioiden, Niko-elokuvien avaukset, jotka ovat molemmat olleet vuoden laajimpia avauksia. Tänä vuonna 12. lokakuuta ensi-iltaan tullut Niko 2 lentäjäveljekset nähtiin avausviikonloppunaan 115 valkokankaalla, kun taas vuonna 2008 Niko lentäjän poika avasi vuoden korkeimmalla kotimaisella kopiomäärällä, 66 elokuvasalissa. Kasvua ensi-iltasalien määrässä on siis 74 prosenttia. Yleisön näkökulmasta elokuvien saavutettavuus elokuvateatterijakelussa on parantunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Elokuvasäätiön digitoinnille asettama aluepoliittinen tavoite on toteutunut erinomaisesti. Pitkin vuotta 2012 elokuvasäätiöön saapui iloisia kertomuksia niin teatterinomistajilta kuin paikallislehtien palstoilta siitä kuinka paikallinen teatteri on saavuttanut suurimpia yleisömääriä ja löytänyt myös digitoinnin myötä aivan uusia kävijöitä. Digitoituja elokuvateattereita on tällä hetkellä Vaasasta Ilomantsiin ja Hangosta Enontekiölle. Digitoinnin ansiosta voidaan sanoa, että maaseututeatterit elävät renessanssiaan. Niiden elävöittävä vaikutus koetaan alueellisen tasa-arvon parantumisena. Toimiva ja elinvoimainen elokuvateatteri rakentaa yhteisön. Elokuvateatteri tuo kylän nuorisolle ensi-iltaan niin James Bondit kuin Hobittin samaan aikaan kun niistä nauttivat newyorkilaiset ja lontoolaisetkin. Digitoitu elokuvasali voi myös toimia esityspaikkana muulle kulttuuritarjonnalle, välittyyhän sitä kautta esimerkiksi konsertteja, teatteria ja oopperaa. Laajentunut elokuvateatterijakelu on korostanut dokumenttielokuvan asemaa osana elokuvataidetta, missä huippulaatuinen kuva ja ääni kuljettavat katsojan maailmoihin jonne se ei muuten pystyisi matkaamaan. 4
Elokuvasäätiön yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä on koko vuoden korostunut elokuvan julkiseen tukeen kohdistuva uhka. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus ja lisäliite valtiontaidemuseon säätiöittämisestä, joka vähentäisi merkittävästi muille veikkauksen edunsaajille jaettuja tukia. Eduskunta ja OKM yhdessä säätiön ja elokuva-alan kanssa ovat johdonmukaisesti toteuttaneet samaa näkemystä elokuvatoimialan kehittämisessä. Pelko on, että tulokset uhkaavat kadota juuri nyt, kun olemme saaneet kansallisen tilanteen vahvaksi ja tältä vahvalta pohjalta aloittaneet määrätietoisen työn elokuvien kansainvälistymiseksi. Vahvempi kansainvälisen menestys saattaa jäädä toteuttamatta jos kansallinen julkinen tuki elokuvalle vähenee merkittävästi. Kun etsitään kasvua luovilta toimialoilta kannattaa muistaa, että elokuva on taiteen, talouden ja tekniikan liitto ja siten vahva elokuva-ala vahvistaa myös muita luovia aloja. Suomalainen elokuva on eettisesti ja ekologisesti kestävä vientituote. Elokuvasäätiö toimii Veikkauksen edunsaajien yhteistyöryhmässä sekä sen erillisrahoitteisessa EU-hankkeessa, jonka kansainvälinen Brysselin toimisto avautui viime vuonna. Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja on ryhmän puheenjohtaja. Elokuvasäätiössä on jatkettu pitkäjänteistä työtä hyvän hallinnon kehittämiseksi. Tässä kehittämistyössä meitä oli vuoden aikana kirittämässä niin valtion tarkastusvirasto kuin eduskunnan oikeusasiamies. Moderniin hallintokulttuurin kuuluu kuitenkin se, ettei hyvä hallinto ei ole koskaan valmis vaan kehitettävää aina löytyy. VTV huomautti esimerkiksi, että Letter of Commitment (LOC) -käytäntö tulisi kirjoittaa tarkasti auki Säätiön tukiohjeisiin. Tästä tullaan tietysti huolehtimaan ensi tilassa. LOC on käytännössä ehdollinen lupaus siitä, että hanketta tuetaan, kunhan se saa muun rahoituksensa kasaan. Se on tuottajan tehokas työväline ulkomaisen rahan hankintaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki tarkastuksen elokuvasäätiöön oikeusasiamiehen toimistoon osoitetun kantelun johdosta. Apulaisoikeusasiamies otti oma-aloitteisesti tarkastuksessa esiin seikan, että säätiön hallitukseen nimitetyt henkilöt voivat hakea säätiön myöntämiä tukia. Apulaisoikeusasiamiehen tarkastuskertomuksessa ei löytynyt huomautettavaa säätiön toiminnasta. Oikeusasiamiehen toimisto on kuitenkin pitänyt tarpeellisena selvittää, onko asian esteellisyyden kannalta ongelmallista, että hallitus nimittää tukipäätöksistä päättävän toimitusjohtajan, ja on pyytänyt asiasta selvitystä hallituksen jäsenet nimittävältä viranomaiselta. Elokuvasäätiön toimintamenot ovat alimitoitetut suhteessa laajentuvaan tehtäväkenttään, lisääntyvään päätösmäärään ja kansainvälisyyden vaatimuksiin. Haluan kiittää henkilökuntaa siitä venymisestä ja sitoutumisesta aina kehittyviin laatukriteereihin. Erityinen kiitos viisivuotisen määräaikaisen kautensa päättäneille pitkän elokuvan tuotantoneuvojille Jukka Asikaiselle ja Kaisu Istolle, joiden aikana syntyi kaksi katsojaennätystä. Irina Krohn toimitusjohtaja 5
TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiö saa määrärahansa elokuvataiteen tukemiseen valtion talousarviosta veikkauksen voittovara-momentilta Opetus- ja kulttuuriministeriön kanavoimana. Säätiön tehtävänä on tukea ja kehittää ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa, elokuvien levittämistä ja esittämistä. Tuki jaetaan hakemusten perusteella. SES mahdollistaa kotimaisten elokuvien tekemisen ja niiden kokemisen niin Suomessa kuin ulkomailla. ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet ovat: o avoimuus o rehellisyys o hallinnon läpinäkyvyys o ennakoitavuus o tiimityöskentely Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön ja sen yhteistyökumppanien vuoropuhelulle ja tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan ja työtehtäviin. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät lait, asetukset ja säätiön tukiohjeet. STRATEGISET TAVOITTEET Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin johtamisen painopistealueet. Ne määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota. o tuotannon, jakelun ja kulttuuriviennin tukivarojen jakaminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti o tiedon jakaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen elokuvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa o elokuvan ammatillisen tason kohottaminen o uusien yleisöjen tavoittaminen o uusien jakelualustojen kehityksen tukeminen VISIO Tavoitteenamme on vuoteen 2015 mennessä o rahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle o Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin elokuva-alalle o Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto o Elokuva mukaan Yleisradiolakiin o Hyvitysmaksujärjestelmän vastattava teknologian kehitykseen o Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen o Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen o Elokuvan aseman turvaaminen EU:n kulttuuripolitiikassa 6
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2012 Elokuva Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Salit Katsojat 2012 Katsojat total Le Havre Sputnik Future Film 9.9.2011 38 13402 130 130 Hiljaisuus Cine Works Disney 9.12.2011 38 12336 32626 Avain Italiaan Harmaa Media Nordisk Film 16.12.2011 6 6859 10459 Herra Heinämäki Jackpot Films Disney 23.12.2011 73 27238 45571 Varasto Kinosto Nordisk Film 30.12.2011 69 187971 200347 Vares - Kaidan tien kulkijat Solar Films Nordisk Film 6.1.2012 84 95460 Punaisen metsän hotelli* Luxian Productions PEK 13.1.2012 9 1679 Rat King Making Movies Future Film 20.1.2012 52 6729 Säilöttyjä unelmia* Oktober FS Film 27.1.2012 14 5105 Hulluna Saraan Bronson Club Nordisk Film 27.1.2012 56 31265 Vuosaari First Floor Productions, Disney Edith Film 3.2.2012 43 95910 Risto Räppääjä ja Viileä Kinotar Venla Nordisk Film 10.2.2012 90 309879 Härmä Yellow Film & TV Finnkino 17.2.2012 89 147554 Kulman pojat Bronson Club Nordisk Film 24.2.2012 72 56478 Tähtitaivas talon yllä Pystymetsä Nordisk Film 2.3.2012 37 18188 Kohta 18 Huh huh -filmi Nordisk Film 9.3.2012 33 38691 Vares - Uhkapelimerkki Solar Films Nordisk Film 16.3.2012 82 56984 Taistelu Näsilinnasta Kinoproduction FS Film 23.3.2012 48 15519 Saunavieras Riskifilmi PEK 23.3.2012 2 119 Rouva Presidentti* Funny Films Scanbox 30.3.2012 24 23284 Iron Sky Blind Spot Pictures Buena Vista 4.4.2012 88 182420 Kovasikajuttu* Mouka Filmi Buena Vista 4.5.2012 45 19765 Venäjän vapain mies* Kinocompany Finland Atlantic Film 11.5.2012 11 1270 Ja sapuu oikea yö Helsinki-filmi Scanbox 13.7.3012 47 8147 Miss Farkku-Suomi Periferia Productions Nordisk Film 3.8.2012 74 42416 Tie Pohjoiseen Marianna Films FS Film 24.8.2012 107 264643 Käräjävuorentie Black Lion Pictures Black Lion 31.8.2012 5 2580 Puhdistus Solar Films Nordisk Film 7.9.2012 102 207643 3 Simoa It's Alvie Productions PEK 14.9.2012 69 9861 Kuningas Litmanen* Marianna Films FS Film 28.9.2012 73 28238 Sinivalkoinen valhe* Art Films Production Future Film 5.10.2012 53 6581 Vares - Pimeyden tango Solar Films Nordisk Film 5.10.2012 99 71439 Niko 2 - lentäjäveljekset Animaker Nordisk Film 12.10.2012 115 152581 Veden peili Bad Taste PEK 19.10.2012 6 1656 Kummisetäni thaimorsian* Pohjola-filmi PEK 16.11.2012 5 1441 Nightmare - Painajainen FremantleMedia merellä FS Film 5.12.2012 110 107769 Robin* Solar Films Nordisk Film 5.12.2012 86 20023 Rakkauden rasvaprosentti Matila Röhr Nordisk Nordisk Film 21.12.2012 71 20221 Ella ja kaverit Snapper Films Snapper Films 28.12.2012 100 23932 Metsän tarina* Matila Röhr Nordisk Nordisk Film 28.12.2012 36 5870 Juoppohullun päiväkirja Dictator Films Scanbox 28.12.2012 87 33365 Yhteensä 2362511 *dokumenttielokuvat 113256 Lyhytelokuvat: Lähioleffat: Korsoteoria & Sirocco Pohjola-filmi Pohjola-filmi 26.10.2012 1 793 Taulukko sisältää vuonna 2012 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet kotimaiset elokuvat. Mukana ovat julkiset, joko 35mm filmikopiolta tai 2K -tason digiprojektorilta esitetyt näytökset. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä. 7
1. TOIMINTA-ALUEET 1.1. TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2012 kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuotannon tukemiseen 20 600 000 euroa (Vuonna 2011: 20 100 000 euroa). Myös kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan käsikirjoitus- ja kehittämistuki sekä tuotannon ennakkotuki nousivat hieman edellisvuoden tasosta 1 030 000 euroon (2011: 770 000 euroa). Elokuvien kotimaisen ja kansainvälisen jakelun tukemiseen myönnettiin 2 700 000 euroa (2011: 2 486 000 euroa). Lisäksi myönnettiin 130 000 euroa lastenelokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen (2011: 110 000 euroa). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin 550 000 euroa (2011: 540 000 euroa). Vuonna 2012 elokuvateattereiden digitalisointiin myönnettiin 1 450 000 euron erillismääräraha, mikä on samansuuruinen kuin vuonna 2011. Kaikkiaan vuonna 2012 säätiöllä oli jaettavaa tukea 26 460 000 euroa (2011: 25 456 000 euroa) eli hieman yli miljoona euroa vuotta 2011 enemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät määrärahat 2008 2012 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon ja levitykseen Elokuva-, tv- ja videotuotantoon 13 800 000 91 % 15 800 000 89 % 18 000 000 89 % 20 100 000 89 % 20 600 000 88 % Jakeluun 1 436 000 9 % 1 936 000 11 % 2 236 000 11 % 2 486 000 11 % 2 700 000 12 % 15 236 000 17 736 000 20 236 000 22 586 000 23 300 000 Lisäys/ vuosi euroa 1 700 000 2 500 000 2 500 000 2 350 000 714 000 Lisäys/ vuosi % 13 % 16 % 14 % 12 % 3 % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon 350 000 602 000 737 000 770 000 1 030 000 Lastenelokuvien esitys- ja levitystoiminta 60 000 90 000 105 000 110 000 130 000 OKM/ Määrärahat Elokuvateattereiden digitalisointi 500 000 950 000 1 450 000 1 450 000 OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Elvytys/ tuotantoon 3 000 000 Elvytys/ teattereiden kunnossapito 1 000 000 Elvytys/ teattereiden digitalisointi 1 000 000 Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen 1 500 000 Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä 15 646 000 23 928 000 23 528 000 24 916 000 25 910 000 Lisäys/ vuosi euroa 1 700 000 8 282 000-400 000 1 388 000 994 000 Lisäys/ vuosi % 12 % 53 % -2 % 6 % 4 % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille 440 000 500 000 530 000 540 000 550 000 Suomen elokuvasäätiön toimintaan 1 600 000 1 670 000 1 862 000 1 980 000 2 065 000 8
Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakautuminen vuonna 2012 Tuotanto 84 % Esitystoiminta 9 % Levitystoiminta 2 % Kulttuurivienti 2 % Festivaalit 2 % TUOTANNON TUKI Toimintasuunnitelma 2012: Arvioidaan 50/50 -tukimallikokeilun alustavia tuloksia Tukikokeilun tavoitteena oli etsiä elokuvatuotannoille uusia rahoittajia ja nopeuttaa päätöksentekoprosessia ja tuotantoon saattamista. Lisäksi toimintasuunnitelmassa 2012 kirjattiin, että tukea hakevilta projekteilta edellytetään vähintään 150 000 katsojan tavoittelua elokuvateattereissa, ja että tukimallin kautta pyritään saavuttamaan vuosittain 800000 1000 000 katsojaa. Tukimuotokokeilusta annettiin vuoden 2012 lopussa elokuvasäätiön hallitukselle le selvitys. Kokeilun kautta on myönnetty tukea kaikkiaan kahdeksalle elokuvalle. Elokuvasäätiön keskimääräinen ennakkotuki 50/50 -elokuville oli 580 000 euroa, kun muille vastaavana aikana rahoitetulle 29 pitkälle elokuvalle se oli 556 113 euroa. 50/50 eloku- vien keskibudjetti oli 1,45 miljoonaa euroa, muiden 1,64 miljoonaa euroa. Rahoituksen osalta 50/50 -hankkeissa levittäjän rahoitusosuus ja yksityisten rahoittajien määrä ovat suurempia kuin muissa pitkissä elokuvissa keskimäärin. Elokuvasäätiön päätöksentekoprosessi ätöksentekoprosessi oli 50/50 -elokuvien kohdalla huomattavasti nopeampi, noin viisi kuusi viikkoa. Hankkeet olivat muun rahoituksen varmistumisen vuoksi taloudellisesti keskimääräistä vankemmalla pohjalla eikä tarvittavien lisäselvityksien ja puuttuvien liitteiden saamiseen kulunut aikaa samalla tavalla kuin muissa elokuvissa. Päätöksen saaneet elokuvat eivät rahoituksen varmistumisesta huolimatta päätyneet tuotantoon muita tuotantoja nopeammin. Joihinkin niistä kohdistui myös normaaleja tuotannon käynnistämistä hidastavia viivästyksiä. Katsojatavoitteen toteutumista ei voitu vuoden 2012 aikana arvioida, koska elokuvista vain kolme tuli ensi-iltaan ja nekin loppuvuodesta 2012. 1 1 Vuoden 2013 kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen kuusi 50/50 -elokuvista on ollut teattereissa. Kaksi niistä tulee saavuttamaan 1500000 katsojaa ja kolme ylittää 100 000 katsojan rajan. 9
TV-draamasarjojen tukemisessa painotetaan tuotannon loppuvaiheessa myönnettävän n tuen sijaan uusien hankkeiden kehittelyä Tv-draamasarjojen tuessa aloitettiin voimakkaampi satsaus käsikirjoitustukeen ja erityisesti kehittämistukeen. Tar- koituksena on ollut vankistaa tv-draamasarjojen konseptikehittelyn vaihetta, jotta tuotantoyhtiöiden mahdollisuuensä kahdeksalle hankkeelle det tarjota sarjahankkeita tv-kanaville paranevat. Kehittämistukea myönnettiin yhteensä 201 000 euroa. Käsikirjoitustukea sai kahdeksan hanketta yhteensä 27 200. Tuotantotukea myönnettiin yhdelle hankkeelle 140000 euroa. Alalle tulossa olevien tekijöiden ns. käyntikorttituotantojen tukemista jatketaan erillisrahalla Varsinaista kahden vuoden takaista nuorten tekijöiden tukemiseen tarkoitettua OKM:n erillisrahaa ei enää ollut käytössä. Lyhytelokuvien tukivarojen puitteissa tuettiin kuitenkin useita hankkeita, joissa taiteellisesti vastaavina tekijöinä olivat alalle tulossa, ensimmäistä ammattimaista elokuvatuotantoaan tekevät nuoret. Dokumenttielokuvien osalta tukivaroja suunnataan väliaikaisesti normaalia enemmän n kehittämistukeen Dokumenttielokuvien kehittämistä on päätetty vuosina 2011 20122012 tukea väliaikaisesti normaalia enemmän. Tavoitteena on ollut suunnata määrärahoja normaalia voimakkaammin nimenomaan suunnitteluun ja sitä kautta hank- keiden laadun ja kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien sekä kotimaan teatterilevityksen mahdollisuuden vankentamiseen. Lisäpanostuksen taustalla on ollut myös AVEKin ja YLEn rahoitustilanteesta johtuneet kehittämis- ja ennakko-ostovarojen ostovarojen huomattava väheneminen. Vuonna 20122 kehittämistukea myönnettiin kaikkiaan 31 dokumenttielokuvahankkeelle yhteensä 807 100 euroa kehittämistukea. Keskimäärin tuki oli noin 26 000 euroa hanketta kohden, mikä on noin 7 000 euroa enemmän hanketta kohden kuin vuonna 2011. Pitkät elokuvat Elokuvasäätiön tukemien pitkien elokuvien määrä nousi hieman edellisvuodesta: kaikkiaan 25 kotimaista tuotantoa (2011: 22) ja kuusi kansainvälistä yhteistuotantoa (2010: 7) lähti liikkeelle säätiön tuen turvin. Pitkien elokuvien käsikirjoitus-, kehittämis- ja tuotantotukeen käytettiin varoja yhteensä noin n 14,6 miljoonaa euroa. Pitkien fiktioensi-iltojen iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2012 Keskimääräinen tuotantobudjetti 1,8 miljoonaa euroa SES 28 % TV 10 % Levittäjä 13 % Tuotantoyhtiö 8 % Budjetit: alle 1 milj. = 7 kpl 1 milj. 1,5 milj. = 7 kpl 1,5 milj. 2 milj. = 4 kpl yli 2 milj. = 3 kpl NFTF, Eurimages, Media 7 % Muu ulkomainen rahoitus 28 % Neljä elokuvaa sai tukea 50/50 -tukikokeilun kautta: Taavi Vartian lastenelokuva Rölli ja kultainen avain, Arto Halosen komedia Isänmaallinen mies, Dome Karukosken draamakomedia Leijonasydän ja Marko Äijön suosittuun tv- 10
sarjakonseptiin perustuva varhaisnuorten elokuva Nightmare painajainen merellä. Röllin lisäksi tuettiin kolmen lasten- ja nuortenelokuvan tuotantoa. Kaikkiaan lasten- ja nuortenelokuvien tukeen käytettiin yli 2,5 miljoonaa euroa. Muiden tuettujen elokuvien kirjossa painokkaiden draamojen rinnalle on lajityyppinä vahvasti noussut komedia. Kevyemmällä tuotantotavalla tehtyjä, pienen budjetin elokuvia rahoitettiin kaikkiaan kuusi. Osalla näistä oli tukipäätösvaiheessa taattu vain televisiolevitys. Esikoisohjaajia on saman verran kuin vuonna 2011 eli kahdeksan. Tuetuissa kuudessa vähemmistöyhteistuotantohankkeessa suomalainen taiteellinen osuus vaihtelee esimerkiksi Maria Järvenhelmen ja Kati Outisen näyttelijäpäärooleista Peter Flinckenbergiin kuvaajana. Virolaisen Mait Laarin ohjaama animaatioelokuva Lisa Limone perustuu suomalaisen Kati Kovacsin käsikirjoitukseen ja hahmomaailmaan. Dokumenttielokuvat Elokuvateattereiden yleisö on 2010-luvulla löytänyt aiempaa paremmin myös dokumenttielokuvat. Vuonna 2012 katsojamäärät nousivat edellisestä vuodesta ja kaikkiaan dokumenttielokuvat keräsivät noin 113 000 katsojaa eli noin 5 prosenttia kotimaisesta teatteriyleisöstä. Samaan aikaan dokumenttielokuvien vaikuttavuus on ollut suurta mediassa, eri yhteisöissä ja yleisessä kansallisessa keskustelussa. Tukivaroista lähes kolmannes suunnattiin kehittelyyn. Tällä on tuettu hankkeita, jotka päätyvät yhä useammin kansainvälisille rahoitusfoorumeille ja saavat niistä osarahoitusta, vaikka eurooppalaisten ja pohjoismaisten levittäjien päätöksenteko onkin pitkittynyt. Tuottajien kanssa on tehty yhteistyötä uudenlaisten levitystapojen löytämiseksi. Crossmediallisia hankkeita on työstetty. Tuotannon aikaiseen markkinointiin on kiinnitetty huomiota. Isojen kotimaisten ja kansainvälisesti merkittävien dokumenttielokuvien sisällöllisesti tärkeät ja tarinallisesti välttämättömät asiat on saatu haltuun niin ikään kehittelyn turvin, minkä seurauksena tuotantovalmiuteen vuodelle 2013 on päätynyt kymmenkunta dokumenttielokuvaa. Tuotantotukea sai kaikkiaan 30 dokumenttielokuvaa (vuonna 2011: 32), joista kuusi oli vähemmistöyhteistuotantoja. Kolmen elokuvan kohdalla teatterilevitys on varmistunut jo tuotantovaiheessa. AVEKin ja Yleisradion vaikeuksien jatkuessa elokuvasäätiön rooli kotimaisen dokumenttielokuvan rahoittajana on korostunut ja rahoitusosuudet ovat nousseet suurimmiksi kaikissa tukikategorioissa. Kaikkiaan elokuvasäätiö käytti dokumenttielokuvien käsikirjoitus-, kehittämis- ja tuotantotukiin yli 2,7 miljoonaa euroa. Pitkien dokumenttiensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2012 Keskimääräinen tuotantobudjetti 308 000 euroa SES 37 % Tuotantoyhtiö 18 % TV 12 % AVEK 11 % NFTF, Eurimages, Media 7 % Muu ulkomainen rahoitus 7 % Muu kotimainen rahoitus 6 % Levittäjä 1 % 11
Lyhytelokuvat Tukivaroja käytettiin lyhytelokuviin yli 1,6 miljoonaa euroa. Asetettu määrällinen tavoite 10 15 tuettavan lyhytelokuvan ja 5 10 lyhyen animaation/animaatiosarjan määrästä saavutettiin. Lyhytelokuville tehtiin vuonna 2012 yhteensä 24 tuotantotukipäätöstä (vuonna 2011: 18), joista: 9 oli yksittäisiä näytelmäelokuvatuotantoja, näistä 1 kansainvälinen yhteistuotanto Irlannin kanssa 7 oli animaatioita (joista 5 lyhytelokuvaa, 2 animaatiosarjaa) 3 oli Novellielokuva 2012 -hankkeen pohjalta toteutettuja 25 -minuuttisia näytelmäelokuvia 5 oli Hetki hauskaa 2 - hankkeen pohjalta toteutettuja 5 7 -minuuttisia koko perheen komedioita YLE oli jälleen tärkein lyhytelokuvan levittäjä 21 yhteistuotannollaan. Kahdessa tuotannossa (lyhyt animaatio ja animaatiosarja) mukana oli kaupallinen tv-kanava. Vuonna 2011 väljennetyn linjauksen perusteella muita riittäviä levittäjiä olivat uudet, vaihtoehtoiset levityskokonaisuudet, joita löytyi tällä kertaa ainoastaan yksi. Nordisk Panoraman yhteydessä Pohjoismaisten tuotantoneuvojien ja TV-kanavien kesken jatkettiin keskustelua kansainvälisten lyhytelokuvayhteistuotantojen edistämiseksi. Suomen rooli on ollut asiassa aktiivinen. SES ja YLE sitoutuivat ensimmäisinä olemaan mukana, mutta koska mitään konkreettista ei saatu aikaiseksi, lähti SES tukemaan sen sijaan irlantilaista lyhytelokuvatuotantoa. Tavoitteena on saada kotimaisia elokuvantekijöitä tutustumaan ja työskentelemään muiden kansainvälisten tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden kanssa, sekä löytää laajempaa rahoitusta, levitystä ja yleisöä vahvimmille hankkeille ja kiinnostavimmille tekijöille. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystuki Vuonna 2011 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea neljälle hankkeelle, joista kaksi koskee lyhytelokuvien teatterilevitystä, kaksi puolestaan nettilevitystä ja -markkinointia. Yhteensä tukisumma oli 86 500 euroa. Kokeilu jatkuu vuoden 2013 loppuun. Animaatioelokuvat Animaatioelokuvien käsikirjoittamiseen, kehittämiseen ja tuotantoon käytettiin vuonna 2012 yli 700 000 euroa. Summa on vuotta 2011 pienempi, koska tuotantoon päätyi vain yksi pitkä animaatioelokuva, joka oli yhteistuotanto. Tuotantotukea sai myös viisi lyhyttä animaatioelokuvaa ja kaksi animaatiosarjaa. Kehittämistukea myönnettiin 12 eri vaiheessa olevalle animaatioelokuvalle (2011: 10). Käsikirjoitustukea myönnettiin 13 (2011: 12) animaatioelokuvahankkeelle. Saamelaiselokuvan tuki Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2012 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen elokuvasäätiön tukivaroista voidaan käyttää 100 000 euroa saamelaisten elokuvien käsikirjoittamiseen ja tuotantojen kehittämiseen. Koko käytettävissä ollut tukisumma jaettiin vuoden aikana kahdessa erillishaussa, kaikkiaan kuudelle hankkeelle. Sukupuolijakauma Tukipäätöksistä tilastoitiin toista kertaa miesten ja naisten välinen sukupuolijakauma. Naisten osuus tuotantotukea saaneiden hankkeiden ohjaajina ja tuottajina on kasvanut vuodesta 2011. Tukea saaneissa hankkeissa miesohjaajien ja käsikirjoittajien osuus on suurempi kuin tukea hakeneissa hankkeissa, kun taas naistuottajia on enemmän tukea saaneissa kuin hakeneissa hankkeissa. Kahden vuoden tilastoinnin perusteella havaittavat muutokset ovat kuitenkin pienehköjä. Vuoden 2011 tavoin naisten osuus käsikirjoitustuen saajista on suurempi kuin tukea hakeneista. 12
Tuotantotukipäätösten ja hakijoiden sukupuolijakauma 2012 Käsikirjoittajat Hakijoina (n=176) 27 % 73 % Vuonna 2011 (n=144) 31 % 69 % Myönteisen päätöksen saaneita (n=105) 25 % 75 % Vuonna 2011 (n=98) 28 % 72 % Ohjaajat Hakijoina (n=154) 29 % 71 % Vuonna 2011 (n=122) 30 % 70 % Naisia Myönteisen päätöksen saaneita (n=88) 26 % 74 % Miehiä Vuonna 2011 (n=79) 24 % 76 % Tuottajat Hakijoina (n=144) 29 % 71 % Vuonna 2011 (n=128) 28 % 72 % Myönteisen päätöksen saaneita (n=86) 30 % 70 % Vuonna 2011 (n=83) 23 % 77 % Käsikirjoitustukipäätösten ja -hakijoiden sukupuolijakauma 2012 Hakijoita 2012 (n=348) 34 % 66 % Vuonna 2011 (n=362) 36 % 64 % Naisia Myönteisen päätöksen saaneita 2012 (n= 201) 40 % 60 % Miehiä Vuonna 2011 (n=210) 42 % 58 % 13
JAKELUN TUKI Toimintasuunnitelma 2012: Tukiohjeet uusitaan Elokuvajakelu ja elokuvien esittäminen perustuvat digitaalisen tekniikkaan jo lähes sataprosenttisesti, joten osa tukiohjeista on vanhentunut. Elokuvasäätiön hallitus on päättänyt tukiohjeiden uusimisen sijasta aloittaa tukimuotojen uudistamisen ja päivittää tukimuodot vastaamaan muuttunutta jakeluympäristöä. Elokuvateattereiden digitointia nopeutetaan Tavoite on toteutunut pääosin. SES:n tukimäärärahat ovat olleet riittävän suuruisia digitoinnin läpiviemiseen myös pienemmillä paikkakunnilla. Tuottajat ja levittäjät luopuivat uusien kotimaisten elokuvien filmikopioista vuoden 2012 syksyllä, mikä sekin osin vauhditti digitoinnin loppuvaihetta. Myös kaksi uutta nelisalista digitaalista elokuvateatterikeskusta on avattu toimintavuoden aikana: Porvoon Taidetehtaan Bio Rex ja Kouvolan Tervaskankaan Kino 123. Kummatkin teatterit ovat saaneet SES:n kunnostustukea 200 000 euroa. Kummastakin teatterista on tullut menestys. Digitoinnin suuri hyötyjä on Lappi, jossa elokuvapalvelujen saatavuus on parantunut selvästi. Vuoden 2012 aikana tehtiin kuusi Lapin alueelle sijoittuvaa digitointipäätöstä. Elokuvapalveluja on nyt myös suurissa hiihto- ja vapaaajan keskuksissa kuten Muonion Olos Polar Center ja Kittilän Levi Summit, joissa elokuvat ovat paikallisten asukkaiden ohella matkailijoiden saatavilla. Uusi elokuvateatteri avataan vuoden 2013 helmikuussa myös Enontekiöllä. Digitoinnin myötä pienten teattereiden pahin ongelma on poistunut: ensi-iltoja ei tarvitse enää odottaa kuukausikaupalla. Kannattavuus on noussut yleisesti mutta toimintamahdollisuuksia on vielä runsaasti hyödyntämättäkin sekä elokuvan kannalta että uusien sisältöjen näkökulmasta. Digitointi on hyödyttänyt kotimaista elokuvaa merkittävästi laajentamalla ensi-iltasalien määrää jopa 70 100 valkokankaaseen. Ennen digitointia ensi-illat nähtiin keksimäärin alle 30 valkokankaalla. Samalla elokuvien kierto on nopeutunut. Tuetaan digitoidun jakeluverkoston monipuolisia käyttömahdollisuuksia Teatterihenkilökunnan osallistumista koulutukseen on pyritty motivoimaan mutta tulokset ovat vielä vaatimattomia. Kotimaan tilaisuudet vetävät teatteriväkeä, mutta kansainvälinen koulutus ei. Amsterdamin DigiTraining Plus - kurssilla oli yksi suomalainen osanottaja. Uusien sisältöjen kuten oopperan ja teatterin välittämiseen on löytynyt myös kotimaista aktiivisuutta, syntyykö siitä peräti kestävää yritystoimintaa, jää nähtäväksi. Kiinnostavia yhteistyöavauksia on nähty mm. Lapissa: Enontekiön kunta ja Metsähallitus kehittävät elokuvateatteriprojektia yhdessä pyrkien yhdistämään luontoarvot, kestävän matkailun ja monipuolisen kulttuuritarjonnan toimintoja. Teatteri avautuu vuoden 2013 helmikuussa. Elokuvan liiketoimintatutkimus toteutetaan Loppuvuodesta käynnistettiin digitoinnin vaikutuksia elokuva-alan kannattavuuteen ja liiketoimintamalleihin koskevan tutkimuksen teettäminen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun yritysprojektit osastolla. Tutkimus valmistuu huhti toukokuussa 2013. Kotimainen katsojatavoite 20 prosenttia Elokuvasäätiön hallituksen toimintasuunnitelmassa asettama vähimmäistavoite 20 prosenttia markkinaosuudesta ylitettiin selvästi katsojaosuuden noustua noin 28 prosenttiin ja kotimaisen katsojamäärän kaksinkertaistuttua edellisvuodesta 2,4 miljoonaan kävijään. Kotimaisen elokuvan menestys nosti elokuvateattereiden kokonaiskatsojamää- 14
rän enimmäistä kertaa 30 vuoteen yli kahdeksaan miljoonaan. Monipuolisen ja erilaisia yleisöryhmiä kiinnostavan ohjelmiston ohella menestykseen vaikuttivat ratkaisevasti elokuvateattereiden pitkälle edennyt digitointi ja ensiiltojen määrä; 26 fiktiota, 10 dokumenttia ja kolme yhteistuotantoa. Kansalaisten näkökulmasta elokuvien saavutettavuus on olennaisesti parantunut pienemmillä paikkakunnilla. Yksi säätiön digitoinnille asettamista aluepoliittisista tavoitteista on siis toteutunut hyvin. Kolme elokuvaa ylitti 200 000 katsojan rajan, katsotuimpana Risto Räppääjä ja viileä Venla 309 879 katsojalla. Lisäksi viisi elokuvaa sai 100 000 200 000 katsojaa eli kärki oli poikkeuksellisen leveä. Vuoden 2012 ensi-illoista viisi jäi alle 10 000 katsojan. Katsotuin dokumenttielokuva Kuningas Litmanen keräsi lähes 30 000 katsojaa. Dokumenteista Kovasikajuttu, Sinivalkoinen valhe ja Rouva Presidentti saivat aikaan huomattavaa julkista keskustelua. Kotimaiset elokuvat keräsivät lipputuloja runsaat 21 500 000 euroa, pääsylipun keskihinnan ollessa noin 9 euroa. Elokuvateattereiden kokonaisliikevaihto oli lähes 75 000 000 euroa ja kävijämäärä yhteensä runsaat 8 miljoonaa katsojaa eli paras tulos 30 vuoteen. Vaikka elokuvissakäyntifrekvenssi 1,5 käyntiä/asukas/vuosi on Suomessa edelleen alle EU -maiden keskiarvon, kotimaisen elokuvan markkinaosuudessa olimme neljänneksi paras vuona 2012. Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2000 2012 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 2000 20012002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Markkinointi- ja levitystuki Kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukeen käytettiin 2 249 800 euroa. Tuen määrä kasvoi edellisvuoteen nähden 42 prosenttia. 43 tehdystä tukipäätöksestä 27 koski kotimaisia pitkiä fiktioita, kahdeksan (8) dokumenttielokuvia, kolme (3) yhteistuotantoja ja viisi (5) elokuvien markkinointitutkimuksia. 80 000 euron enimmäistuen sai 13 fiktiota. Kotimaisten elokuvien saama markkinointi- ja levitystuki oli keskimäärin 63 880 euroa. Markkinoinnin suurin kuluerä on edelleen tv -mainonta. Lehtimainonta on selvässä laskusuunnassa, ulkomainonta ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat sen sijaan vahvassa kasvussa. Monet elokuvat ovat onnistuneesti hyödyntäneet yhteistyökumppanuuksia mediatalojen ja niiden nettipalvelujen kanssa. Erityisesti tämä nähtiin ensimmäisissä 50/50 -tukimallin ensi-illoissa. 15
Tuotannon aikainen markkinointi on myös aktivoitunut vaikka siinä olisi myös kehittämisen varaa. Ensi-iltojen määrästä johtuen kilpailu medianäkyvyydestä ja valkokankaista sekä hyvistä esitysajoista on kiristynyt ja vaatii entistä ammattimaisempaa toimintaa levitysyhtiöltä. Ensi-illat ruuhkautuvat edelleen turhan paljon: tammikuussa 2012 nähtiin viisi kotimaista ensi-iltaa ja joulukuussa peräti kuusi, kesäkuussa ei ainuttakaan. Esitystoiminta Elokuvateattereiden digitointi Elokuvateattereiden digitointia jatkettiin OKM:n erillismäärärahan tuella. Vuoden aikana tehtiin 46 digitointipäätöstä yhteissummaltaan 1 543 419 euroa. Keskimäärin tuki oli 33 500 euroa/hanke. Kun kaikki tukipäätöksen saaneet hankkeet toteutuvat vuoden 2013 alussa, maan elokuvasaleista on digitoitu 95 prosenttia. Valtaosa viime vuoden tukipäätöksistä koski yhden valkokankaan saleja pienillä paikkakunnilla. Kuntien omistamia elokuvateattereita hankkeista oli 17 kappaletta. Digitointitukea myönnettiin neljälle kiertueteatterille: niiden myötä elokuvaesityksiä voidaan toteuttaa entistä monipuolisemmissa esityspaikoissa ja viedä elokuva sinne, missä katsojat ovat: koulut, laitokset jne. Myös ns. pop up - esityksille kiertueteatterit antavat erinomaisia uusia mahdollisuuksia. Elokuvateattereiden kunnostustuki Elokuvateattereiden kunnostustukeen käytettiin 559 279 euroa 28 hankkeeseen. Vaikka hankkeiden määrä kasvoi 60 prosenttia edellisvuodesta, määrärahasta osa jäi käyttämättä ja laajempia kunnostusprojekteja vanhoissa elokuvateattereissa ei toteutettu. Uusia elokuvateatterihankkeita olivat Porvoon Bio Rex, Logomon teatteri Turussa ja Sotkamon elokuvateatteri. Viimeksi mainittu aloittaa toimintana vuoden 2013 aikana. Elokuvateattereiden toimintatuki Erityisesti pienille paikkakunnille tarkoitettua elokuvateattereiden toimintatukea jaettiin 390 600 euroa 79 teatterille. Levitystoiminta Lisäkopiotuki Digitoinnin myötä 35mm:n lisäkopiotuen tarve on vähentynyt vuosi vuodelta. Tukeen käytettiin 54 970 euroa kahdeksan elokuvan lisäkopioihin, joita tehtiin 39 kappaletta. Viimeiseksi kotimaisen elokuvan filmikopioksi näyttää jäävän Puhdistus elokuva syyskuussa 2012. Sen jälkeen tuottajat ja levittäjät eivät ole teettäneet elokuvistaan filmikopioita. Tämä puolestaan vauhditti viimeiset digitointipäätöstä lykänneet teatterit siirtymään uuteen ja parempaan esitystekniikkaan. Elokuvien maahantuontituki Maahantuontitukipäätöksiä tehtiin 16 kappaletta, tukeen käytettiin 183 261 euroa. Kielteisiä päätöksiä tehtiin tukiohjeiden perusteella yhdeksän. Tukea saaneista elokuvista dokumenttielokuvia oli yksi, lastenelokuvia kaksi (Japani, Ranska), eurooppalaisia draamaelokuvia seitsemän, amerikkalaisia independent - tuotantoja kaksi, kanadalaisia tuotantoja kaksi sekä yksi elokuva Argentiinasta. Yhdelle lastenelokuvalle myönnettiin lisäksi dubbaustukea. 16
DVD:n markkinointi- ja levitystuki DVD:n markkinointi- ja levitystukeen käytettiin 241 000 euroa 39 hankkeelle. DVD -tuen painopiste on edelleen ollut kotimaisten elokuvien jakelun tukemisessa. Uusia kotimaisia elokuvia oli 24 kappaletta ja vanhempaa tuotantoa 15 kappaletta. 12 kielteistä päätöstä tehtiin vanhoille tv -tuotannoille. Yhteenveto Esitystoiminnan tukeen (tukiryhmä 3) käytettiin yhteensä 2 493 298 euroa 153 hankkeeseen. Levitystoimintaa tuettiin (tukiryhmä 4) 479 231 eurolla 63 hankkeessa. Päätökset valmistelee levitystoiminnan assistentti ja kotimaan levityspäällikkö ja ne esittelee toimitusjohtajalle viimeksi mainittu. Tukea haetaan hakuaikojen perusteella. Tukiryhmä 1:een kuuluvan kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystuen osalta päätösmenettely on samanlainen. Tukeen käytettiin 2 249 800 euroa 43 hankkeelle. KULTTUURIVIENNIN TUKI Pitkät elokuvat Kulttuuriviennin tukea pitkille elokuville myönnettiin yhteensä 341 565 euroa, joka on noin tuhat euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna (2011: 342 590 ). Pitkien elokuvien hanketukea myönnettiin vuonna 2012 yli kolminkertainen summa edellisvuoteen verrattuna yhteensä seitsemälle hakijalle. Tukea jaettiin mm. Pirjo Honkasalon Betoniyö elokuvan kansainväliseen markkinointiin ja festivaalipromootioon, Suomen Oscar-ehdokaselokuvan (Antti Jokisen Puhdistus) kampanjointiin sekä Aki Kaurismäen elokuvien digitalisoimiseen. Kopio- ja materiaalituen tukisumma taas laski selkeästi edellisvuodesta vaikka tukia jaettiin lähes yhtä monelle hakijalle. Ero selittyy kalliiden 35mm filmikopioiden poistuessa pikkuhiljaa levityksestä edullisempien digitaalisten esityskopioiden myötä. Kulttuuriviennin tuet 2012 Myönnetty 2012 2011 Pitkät elokuvat kpl euroa kpl euroa Kopio- ja materiaalituki 32 134317 36 251 451 Matkatuki 36 43798 31 43 139 Hanketuki 7 163450 2 48 000 Yhteensä 75 341 565 69 342 590 Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Matkatuki 120 172 792 83 120 308 Kopio- ja materiaalituki 41 104 829 29 135 960 Muu tuki 5 41 500 7 61 200 Yhteensä 165 319 121 119 317 468 YHTEENSÄ 241 660 686 188 660 058 17
Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin yhteensä 319 121 (vuonna 2011: 317 470 ). Myönteisiä päätöksiä oli 166 ja kielteisiä 3 (2011: 116 ja 6). Kulttuuriviennin kopioiden, esittelymateriaalien ja tiedotuksen tukeen myönnettiin 104 829 eli 33 prosenttia tuen kokonaismäärästä (vuonna 2011 43 %). Tekijöiden ja tuottajien matkakuluihin myönnettiin tukea 172 792, mikä oli 54 prosenttia kaikista myönnöistä (2011: 38 %). Matkatuen suureen määrään vaikuttavat elokuvasäätiön vuoden 2012 alkupuolelta voimassa olleet tukiohjeet. Uudet tukiohjeet astuivat voimaan 1.6.2012, jonka jälkeen tuotantoyhtiöiden oli mahdollista kattaa esimerkiksi merkittävistä festivaaliosallistumisista aiheutuneet matka- ja promootiokulut kulttuuriviennin muulla tuella. Vuonna 2012 kulttuuriviennin muuhun tukeen myönnettiin 41 500, mikä oli 13 prosenttia lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin koko tuesta. Tukea myönnettiin neljään kohteeseen: Jukka Kärkkäisen ja JP Passin Kovasikajuttu elokuvan ensi-iltakuluihin Brittein saarilla ja Yhdysvalloissa (Sheffield Docfest, Silverdocs), Mohamed EL Aboudin Dance of Outlaws elokuvan ensi-iltatilaisuuden järjestämiseen Locarnon elokuvajuhlilla, Marikki Hakolan teosten esittämiseen Suomesta -galleriassa Berliinissä marraskuussa 2012, Mika Ronkaisen Laulu koti-ikävästä elokuvan ensi-iltakuluihin Göteborgin elokuvafestivaaleilla 30.1.2013 sekä elokuvan promootioon Ruotsissa keväällä 2013. TV-käännöstuki Elokuvasäätiö alkoi myöntää opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaansa erillismäärärahaa TV-ohjelmien ja - formaattien kääntämiseen. Tuen esittelijänä toimi kansainvälinen tiedottaja Kati Nuora. TV-käännöstuen ensimmäinen hakukierros päästiin järjestämään 1. 15.6.2012 Suomen elokuvasäätiön hallituksen hyväksyttyä TVkäännöstuen tukiohjeet kokouksessaan 10.5.2012. Ensimmäisessä haussa oli mahdollista hakea tukea takautuvasti vuoden 2012 MIPTV:n kuluihin. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhdeksän kappaletta, joista tehtiin kuusi myönteistä tukipäätöstä. Toinen hakukierros järjestettiin 15. 31.8.3012 pääasiallisena kohteena vuoden 2012 MIPCOMin markettiin tehtävien esikatselumateriaalien käännöskulut. Hakemuksia tuli kaiken kaikkiaan seitsemän kappaletta, joista myönteisiä päätöksiä tehtiin neljä kappaletta. ELOKUVAFESTIVAALIEN TUKI Toimintasuunnitelma 2012: Mahdollisten tukivarojen nousun turvin vastataan lisäkustannuksiin, joita festivaaleille aiheutuu digitaalisuuteen siirtymisen ylimenokaudesta Elokuvasäätiön myönsi valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille tukea opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman erillismäärärahan turvin 561 500 euroa. Nousua edellisvuoden tukivaroihin saatiin 10 000 euroa. Lisäksi purettiin edellisvuosien palautuksista kertyneet tukivarat 11 500 euroa. Tuen piiriin ovat kuuluneet samat seitsemän elokuvafestivaalia vuodesta 2009 lähtien. Festivaaleista neljä on yleisfestivaaleja sekä lastenelokuviin, suomalaiseen elokuvaan ja dokumentteihin keskittyviä festivaaleja yksi kutakin. Tukimäärärahan lisäys jaettiin tasokorotuksina kaikille festivaalille, lukuun ottamatta Espoo Cinéä jonka tuki pysyi festivaalin hakemalla tasolla. Tukisummat vaihtelivat Suomalaisen elokuvan festivaalille myönnetyn 20 000 euron ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman 154 000 euron välillä. 18
Toimintavuonna viedään eteenpäin think tank -keskustelussa esiin tulevia asioita Think tank -keskustelussa ja aina festivaalien kanssa keskusteltaessa esiin tuleva asia on henkilöresurssit. Festivaalit eivät ole pystyneet nostamaan kokopäiväisten ja ympärivuotisten festivaalityöntekijöiden tai useammaksi kuukaudeksi palkattavien projektityöntekijöiden lukumäärää ja jatkuvuutta sille tasolle mitä toiminta nykyisellään edellyttäisi. Ongelma on tiedostettu säätiössä, mutta tukivarojen pysyessä nykytasolla tähän ongelmaan ei rahallista ratkaisua pystytä antamaan. Think tank -keskustelussa sovittiin, että säätiö yhdessä festivaalien kanssa pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, jotta nykyinen julkisen tuen taso saataisiin turvattua. Tämä tapahtuu vasta vuonna 2013, kun ennakkotiedoista poiketen tukivarojen lasku kohdistuukin vuoteen 2014. Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2012 Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 20. 30.9.2012 44 954 57 376 Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali 24. 29.1.2012 17 277 30 744 Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat 7. 11.3.2012 12 791 30 293 Sodankylän elokuvajuhlat 13. 17.6.2012 14 000 26 000 Oulun kansainvälinen lasten- ja nuorten elokuvien festivaali 19. 25.11.2012 923 22 663 Espoo Ciné International Film Festival 17. 26.8.2012 14 139 22 644 Suomalaisen elokuvan festivaali 11. 15.4.2012 1 352 1 555 19
Tukihakemukset ja -päätökset 2010 2012 2012 2011 2010 Hakemuksemuksemukset Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa Käsikirjoitustuki 279 235 135 919560 253 176 102 799680 291 168 101 809000 Kehittämistuki 182 144 25 3304666 155 134 27 2661554 159 118 28 2262900 Tuotantotuki 136 86 33 15202920 92 72 28 14066595 123 80 24 12928452 Markkinointi- ja levitystuki 43 47 0 2249800 43 36 4 1582200 24 21 2 1230600 Jälkituki 6 6 0 810393 11 11 0 1353152 8 8 0 913753 Tuotannon tuki yhteensä 646 518 193 22487339 554 429 161 20463181 605 395 155 18144705 Kultuuriviennin tuki/ Pitkät 73 74 0 341565 80 73 3 342591 53 46 0 272888 Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt ja dokumenttielokuvat 168 166 3 319121 125 116 6 317468 121 113 11 281017 Kulttuuriviennin tuki 241 240 3 660 686 205 189 9 660 059 174 159 11 553 905 Elokuvateattereiden digitalisointi 47 46 2 1543419 55 51 1 2266546 47 21 1 953000 Kunnostus- ja laitehankintatuki 30 28 1 559 279 21 17 4 445 253 23 38 1 979 718 Toimintatuki 76 79 3 390 600 85 79 1 385 330 78 74 4 355 500 Esitystoiminnan tuki yhteensä 153 153 6 2 493 298 161 147 6 3 097 129 148 133 6 2 288 218 DVD markkinointi- ja levitystuki 51 39 12 241 000 32 31 2 157 400 66 66 3 197 700 Lisäkopiotuki 8 8 0 54 970 16 16 0 101 013 8 8 0 80 500 Maahantuontituki 25 16 9 183 261 30 17 19 191 700 24 18 1 171 000 Levitystoiminnan tuki yhteensä 84 63 21 479 231 78 64 21 450 113 98 92 4 449 200 Festivaalituki *) 7 7 0 561 500 12 7 0 540 000 7 7 0 530 000 YHTEENSÄ 1131 981 223 26 682 054 1010 836 197 25 210 482 1032 786 176 21 966 028 Erillisprojektit Tv-tuotantojen käännöstuki - pilottihanke 17 10 6 31740 Elvytys/ Elokuvien tuotanto ja levitys 10 15 531000 Elvytys/ Elokuvateattereiden digitalisointi 6 4 2 190000 Elvytys/ Elokuvateattereiden kunnossapito 10 15 1 613044 Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen 55 53 3 958656 34 28 1 468050 Erillisprojektit yhteensä 17 10 6 31740 55 53 3 958656 60 62 4 1802094 KAIKKI YHTEENSÄ 1 148 991 229 26 713 794 1 065 889 200 26 169 138 1 092 848 180 23 768 122 Kasvu-% edellisestä vuodesta 8 % 11 % -2 % 5 % 14 % 18 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 81 % 19 % 82 % 18 % 82 % 18 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. 20