Päätös Etelä-Suomi Nro 103/2014/1 Dnro ESAVI/198/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2014 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Helsingin Erikoishöyläys Oy:n Lapinjärven tehtaalla tapahtuvaa puun murskaustoimintaa, sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Lapinjärvi. LUVAN HAKIJA Helsingin Erikoishöyläys Oy Malmin Kauppatie 43 00730 Helsinki Y-tunnus:1069015-6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lapinjärven tehdas, puun haketus- ja murskaustoiminta sekä hakkeen/murskeen varastointi, Sahakoskentie 97, 07820 Porlammi Kiinteistötunnus: 407-409-21-45 Kiinteistön omistaja: Helsingin Erikoishöyläys Oy ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu 31.7.2013 Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunnalle, joka toimii Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Se siirsi hakemuksen 19.8.2013 päivätyllä kirjeellään Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.8.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohdat 3) ja 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (38) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTA-ALUETTA KOSKEVAT LUVAT Lapinjärven kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 1.9.1999 ympäristölupamenettelylain (735/1991) 2 :n mukaisen luvan Käkikosken Saha Oy:n lämpökeskukselle ja sahalle. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaista toimintaa on luvassa kuvattu muun muassa seuraavasti: Sahaustoiminta on alkanut alueella 1959. Nykyisin laitoksella sahataan, kuivataan, höylätään puutavaraa. Puutavaraa ei nykyisin kyllästetä. Alueella on jo nyt toiminnassa syntyvää jätepuuta käyttävä lämpölaitos, joka korvataan uudella laitoksella ja jonka tuottama energia käytetään lähinnä puun kuivaukseen. Sahan keskimääräinen käyntiaika on 2 150 h/a ja suurin käyntiaika 4 000 h/a. Toiminnasta ei synny päästöjä. Tukkikuljettimesta syntyy melua. Sahauksesta syntyvä hake ja sahanpuru myydään kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Kuorinnasta syntyvä kuori poltetaan lämpökeskuksessa. Lämpökeskuksen kattilan polttoaineteho on 4,26 MW. Nimellisteho on 3,5 MW ja käyttötehoalue 0,7 3,5 MW. Varastoinnin kautta kulkee vuositasolla 2 500 t kuorijätettä ja haketta, purua 1 100 t ja epäpuhdasta kuorijätettä 40 t. Jätteet: Hake ja puru kuljetetaan kemiallisen metsäteollisuuden käyttöön. Lämpölaitoksesta syntyvä tuhka käytetään maanparannusaineena. Kiviä sisältävää kuorijätettä käytetään kompostointiaineena. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lapinjärven tehdas sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. Koskenkyläjokilaakson osayleiskaavassa Lapinjärven tehtaan alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Sen länsi-, pohjois- ja itäpuolille on kaavoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP-1) sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-1). Lapinjärven tehtaan länsipuolella on kaksi lähivirkistysaluetta (VL) sekä länsi- ja itäpuolella on vesialue (W). Lapinjärven tehtaan eteläpuolella on loma-asuntoalue (RA) ja itäpuolella maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä Lapinjärven tehtaan alue on merkitty työpaikka-alueeksi (tp). Alueen lounaispuolella on merkintä yhdys- tai sivurata. Koskenkylänjoen länsipuolella on merkintänä ulkoilureitti.
3 (38) SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila Lapinjärven tehdas sijaitsee Lapinjärven Porlammin kylässä kiinteistöllä Nikkilä (kiinteistötunnus 407-409-21-45). Luonto ja luonnonsuojelu Pintavedet Ilman laatu Maaperä Pohjavesi Alueen lähistöllä ei ole luonnonsuojelu- tai muita suojelualueita. Alue sijaitsee Koskenkylänjoen rannalla sen itä-eteläpuolella. Alueella ei ole tehty puujätteen murskaukseen/haketukseen liittyviä ilmanlaatuselvityksiä. Ympäristölupahakemuksen mukaan uuden sahan rakentamisen yhteydessä alueelta on poistettu maa-aineksia. Vaihdettujen maa-ainesten sijainti on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä (Liite 33). Alueelle on tuotu runsaasti puhtaita maa-aineksia. Alueella on tehty aiemmin puutavaran sinistymisen estoa. Alueella on sijainnut aiemmin muuntamo. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on 17.8.1994 päivätty lausunto (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Sen mukaan Käkikosken sahan alueelta on viety maita sahan sorakuoppaan maisemointia varten. 29.7.1994 soranottoalueella tehtiin maaperätutkimus sahalta tuoduista maamassoista kolmelta eri linjalta kokoomanäytteinä. Maa-aines oli pääasiassa savista moreenia, jonka seassa oli kuorta, puuta, betonia ja rautaa. Tutkimuspisteissä ei havaittu kloorifenolien hajua. Maaperänäytteiden tutkimustulosten mukaan kloorifenolipitoisuudet olivat pieniä, eikä (sorakuopan alueella) massanvaihtoa tarvitse näin ollen tehdä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä.
4 (38) Lähimmät häiriintyvät kohteet Liikenne Ympäristölupahakemuksen mukaan lähin häiriintyvä kohde on 100 metrin päässä oleva asumus. Laitoksen lähiympäristössä on viisi ympärivuotisessa käytössä olevaa asuinrakennusta ja kuusi loma-asuntoa. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee toiminta-alueen koillispuolella sen välittömässä läheisyydessä. Asuinrakennus sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä toimintakiinteistön Nikkilä rajasta. Seuraavaksi lähin asuinrakennus on toimintakiinteistön itäpuolella lähimmillään noin 70 metrin päässä, mutta se on luvan hakijan omistuksessa. Lisäksi toimintakiinteistön etelä-, länsi- ja koillispuolilla on asuin- ja lomarakennuksia lähimmillään noin 100 150 metrin päässä toimintakiinteistön Nikkilä rajasta. Alueelle liikennöidään Käkikoskentien ja Sahakoskentien kautta. Toimintakiinteistön lounaispuolella on Loviisa Lahti-rata. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta-aika Rakenteet, varusteet ja laitteet Helsingin Erikoishöyläys Oy:n Lapinjärven tehtaalla murskataan ja haketetaan muualta tuotua pyöreää puuta, risuja, kantoja ja kuorta sekä varastoidaan mursketta/haketta. Murskaukseen/haketukseen varattujen alueiden ja varastoalueiden yhteispinta-ala on noin 4,0 ha. Lisäksi alueella on Helsingin Erikoishöyläys Oy:n tuotantolaitoksia. Alueella sijaitsee saha ja höyläämö, sahatavaran kuivaamot, tasaamopaketointilaitos, lämpövoimala ja maalaamo sekä valmiiden tuotteiden varastoja. Puun murskausta/haketusta suoritetaan keskimäärin 2 3 päivänä viikossa maanantaista lauantaihin klo 6.00 22.00. Kuormien purkua ja lastausta kuorma-autoihin suoritetaan myös muina aikoina. Lisäksi kunnossapito- ja siivoustöitä, auraus- ja hiekoitustöitä sekä lämpövoimalan täyttöä tehdään myös muina aikoina. Puun murskausta/haketusta suoritetaan siirrettävällä murskauslaitteistolla (Hackmaschine HEM561DQ). Laitteistoa voidaan liikutella vapaasti toiminta-alueella. Laitteen ensisijaiset käyttöpaikat (3 paikkaa) on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (Liite 31). Laitteiston keskikapasiteetti on 300 irto-m 3 /h tai 120 kiinto-m 3 /h (tiedot perustuvat Hakevuori Oy:n pitkäaikaiseen tilastointiin).
5 (38) Käsiteltävät puumateriaalit Varastointi Haketus- ja murskaustoiminta Murske/hake kuormataan kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Alueella murskataan ja haketetaan muualta tuotua pyöreää puuta, risuja, kantoja ja kuorta sekä varastoidaan mursketta/haketta. Alueelle mahtuu kerralla varastoitavaksi noin 75 000 kiinto-m 3 murskattavaa/hakettavaa puuainesta. Valmiin murskeen/hakkeen varastointimäärä on enintään 120 000 irto-m 3 kerralla. Murske/hake varastoidaan alueella avonaisissa kasoissa asfaltoidulla kentällä. Lupaa haetaan 150 000 kiinto-m 3 :n puuainesmäärän käsittelemiseen vuosittain. Siitä pyöreää energiapuuta on 100 000 kiinto-m 3, hakkutähteitä 25 000 kiinto-m 3 ja kantoja 25 000 kiinto-m 3. Puun murskausta/haketusta suoritetaan kahdella eri alueella siirrettävällä murskauslaitteistolla. Puumurskeen/-hakkeen edelleen toimittaminen Muu toiminta Valmis murske/hake toimitetaan muualle polttoaineeksi tai maisemointiin katemateriaaliksi. Osa hyödynnetään polttoaineena omassa kattilalaitoksessa. Alueella oleva muu toiminta on pääasiallisesti sahatavaran jatkojalostusta. Täten sahaustoimintaa suoritetaan vain tietyissä suhdanteissa ja sahausta harjoitetaan vain, mikäli yhtiö ei pysy ostamaan sahatavaraa valmiina. Täten se painottuu lähinnä lehtipuiden, kuten koivun ja haavan sahaukseen, sekä ylisuurten kuusien sahaukseen. Tuotettavan sahatavaran määrä tällä hetkellä jäänee reilusti alle 20 000 m 3 :n, jolloin sahaus olisi tuotantokapasiteettinsa perusteella ympäristöluvanvaraista toimintaa. Laitoksella tuotetaan listoja ja paneeleita sekä leveitä lattialautoja puuvalmiina ja pintakäsiteltyinä. Muita tuotteita ovat ulkovuoraustuotteet ja saunojen sisustusmateriaalit. Kaikki lattialautaraaka-aineet ja osa lista- ja paneeliraaka-aineista kuivataan itse omassa kuivaamossa. Kuivaus on joko jälkikuivausta tai alusta asti tuoreen sahatavaran kuivausta. Kuivauksessa tarvittava lämpöenergia saadaan omasta kattilalaitoksesta. Sahauksessa syntyvät sivutuotteet käytetään omassa toiminnassa kattilalaitoksessa lämmöntuotantoon.
6 (38) Energian tuotanto Kuiva sahatavara höylätään pääasiassa suoraan kuivaamokuormista lopputuotteeksi omilla höyläämöillä. Helsingin tehtaan raaka-aineet paketoidaan kuljetusta varten. Höyläämöiden sivutuotteet molemmilta tehtailta menevät joko hyödynnettäväksi omaan Lapinjärven tehtaan lämpölaitokseen tai kuivikkeiksi karjatalouksiin. Höylätyt tuotteet markkinoidaan joko suoraan puuvalmiina tai pinta käsitellään tehtaan maalaamolla. Kaikki maalatut tuotteet kuivataan orsivaunuilla. Lattialaudat ja pintakäsitellyt tuotteet varastoidaan kosteushallituissa lämpimissä olosuhteissa Lapinjärven tehtaalla. Tuore sahatavara sekä normaalikuivat raaka-aineet sekä valmiit ulkoverhoustuotteet varastoidaan tehtaan sahatavarakatoksissa. Kattilalaitoksen nimellisteho on 0,7 MW ja maksimiteho 1,0 MW, joten se ei ole tehonsa perusteella ympäristöluvanvarasta toimintaa. Ympäristöluvanvaraisuuden raja on yli 5 MW. Lämpövoimalalta saadaan lämpö tuotantotiloihin, kuivavarastotiloihin sekä maalaamoon ja konttoriin että sosiaalitiloihin. Raaka-aineena käytetään omia sivutuotteita sekä metsäenergiaa haketustoiminnasta. Vedenkäyttö sekä vesien keräys ja johtaminen Haketustoiminnassa ei käytetä vettä. Alueella syntyvät hulevedet imeytetään viheralueiden kautta maaperään. Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö Liikenne ja liikennejärjestelyt Murskaus-/haketuslaitteiston sekä lastaus- ja kuljetuskaluston polttoaineen tankkaus tapahtuu alueen ulkopuolella. Polttoaineita ei varastoida alueella. Laitteisto tankataan huoltoasemalla päivittäin. Huollot ja tankkaukset toteutetaan urakoitsijan toimesta toiminta-alueen ulkopuolella. Polttoaineen kulutus on tilastoinnin mukaan ollut 0,4 l/irto-m 3 tai 1 l/kiinto-m 3. Täten lupahakemuksen mukaisella maksimimäärällä kulutus olisi 150 m 3 /a. Alueelle liikennöidään Käkikoskentien ja Sahakoskentien kautta. Alueen haketustoimintaan liittyvät vuotuiset liikennemäärät ovat seuraavat: saapuva haketettava puhdas puuaines 3 000 autokuormaa/a lähtevä hake ja puunkuori 2 500 autokuormaa/a.
7 (38) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Ympäristölupahakemuksen mukaan parasta mahdollista tekniikkaa tulisi hyödyntää mahdollisimman uudenaikaisen kaluston myötä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävältä alueelta syntyy hulevesiä, jotka imeytetään olemassa olevien, imeytysalueiksi tarkoitettujen viheralueiden läpi maaperään. Hulevesiä ei viemäröidä Lapinjärven kunnan viemäriverkostoon. Em. alueilta syntyy hulevesiä arviolta seuraavan laskelman mukaisesti: Haketus- ja hakkeen varastointialueen pinta-ala on ollut kuluneena vuonna (2013) noin 1 ha = 10 000 m 2. Vuotuinen sademäärä Ilmatieteen laitoksen Launeen mittausaseman mittaustulosten mukaan oli vuosina 2009 2011 476,6 mm/a 578,9 mm/a ja keskiarvo 529,0 mm/a = 0,5290 m/a. Haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävältä alueelta vuodessa syntyvien hulevesien keskimääräiseksi määräksi saadaan kuluneena vuonna (2013): 10 000 m 2 0,5290 m/a = 5 290 m 3 /a/ha. Polttoaineen kulutuksen perusteella lasketut keskimääräiset päästöt ilmaan ovat seuraavat: Polttoaine kevyt polttoöljy Määrä 150 t Lämpöarvo 42,7 GJ/t Kokonaisenergia 6,41 TJ Ominaispaino 850 kg/irto-m 3 Hiukkaset 10,00 mg/mj ominaispäästö, 0,06 t SO 2 30,00 mg/mj ominaispäästö, 0,19 t NO 2 60,00 mg/mj ominaispäästö, 0,38 t CO 2 73,40 t/tj ominaispäästö, 470,13 t Ympäristölupahakemuksen mukaan haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävältä alueelta mahdollisesti haketuksen yhteydessä syntyvästä pölystä ei tämän hetkisen kokemuksen perusteella aiheudu merkittävää haittaa, koska pölyn määrä on vähäinen. Mahdollinen pölyäminen on hyvin satunnaista ja se rajoittuu tehdasalueelle. Lähin häiriintyvä kohde on 100 metrin päässä ja sen edessä pyritään pitämään suojavallia. Pölyämistä voidaan estää haketettavan puuaineksen kosteuden avulla. Mikäli pölyä syntyisi, pölyhaittoja pyritään estämään sijoittamalla hakkuri ja hakeaumoja siten, että valmis tavara estäisi mahdollisimman hyvin pölyn leviämisen pois toiminta-alueelta huomioiden tuulen suunta. Lisäksi
8 (38) pyritään valitsemaan haketuspaikka mahdollisimman optimaalisesti. Pölyhaitat ovat pienentyneet olennaisesti teollisen tukkien lajittelun loputtua. Pölyn leviämismallinnus Puun murskaustoiminnasta on laadittu pölyselvitys Helsingin Erikoishöyläys Oy. Puun murskaus, Lapinjärvi, pölyn leviämismallinnus. Ramboll Finland Oy. 27.1.2014. Ilmanlaadun raja-arvot Ympäristön sietokyvyn ja terveysriskien arvioinnissa on hyödynnetty ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) ilmalaadulle annettuja raja-arvoja vertaamalla leviämismallilaskelmien tuloksia niihin. Ne on laadittu ilman pilaantumisen aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi sekä kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) raja-arvot vuorokausi- ja vuositasolle (µg/m 3 ). Pitoisuudet ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa: Laskenta-aika Hengitettävät hiukkaset (PM 10) vuorokausi 50 1) vuosi 40 1) Vuoden 36. korkein vuorokausipitoisuus Asetus 38/2011 sallii vuorokausipitoisuuden ylityksiä kalenterivuoden aikana 35 kpl, joten raja-arvopitoisuuden katsotaan ylittyneen, mikäli vuoden 36. korkein vuorokausipitoisuus ylittää pitoisuuden 50 µg/m 3. Leviämismalli ja sääaineisto Toiminnan aikaisia kiinteän polttoaineen käsittelyn ja murskauksen hajapölypäästöjen (hengitettävät hiukkaset PM 10 ) vaikutusta ilmanlaatuun arvioitiin leviämislaskelmien avulla. Leviämismallilaskennat tehtiin EPA:n leviämismallikokoelmaan ISC-AERMOD kuuluvalla Industrial Source Complex Short Term (ISCST3) leviämismallilla. Sääaineistona käytettiin vuoden reaalisäädataa, joka on mitattu Helsinki-Vantaan lentoasemalta vuonna 2009. Pölyävät toiminnot ja pölypäästöt Alueella tullaan suunnitelman mukaisesti murskaamaan puuta kahdella alueella. Toiminnat alueilla jaksotetaan siten, että toimintaa on yhdellä alueella kerrallaan. Tuotantoketju voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan seuraavasti: haketettavan/murskattavan raaka-aineen tuonti tontille, raakaaineen haketus/murskaus sekä hakkeen/murskeen varastointi ja haku tontilta. Pölymallinnuksessa on huomioitu pölylähteet toiminta-aikoineen. Raaka-aineiden tuonti ei aiheuta paljoa pölyä tuotaessa tontille, sillä materiaali on suurimmaksi osaksi kiinteää puuta. Raaka-aineet varastoidaan
9 (38) toiminta-alueella kasoissa. Haketuksen/murskauksen aikana pölypäästöjä syntyy valmiin hakkeen/murskeen siirtyessä kuljettimien avulla kasoihin tai suoraan autoihin. Pidempiaikaiseen varastointiin meneviä tuotteita siirretään murskaimilta tarpeen mukaan esim. pyöräkuormaajalla toimintaalueen reunoille kasoihin. Tuuli irrottaa varastokasojen pinnasta pölyä, jonka määrä riippuu muun muassa kasojen korkeudesta, materiaalin karkeudesta ja kosteudesta. Valmis tuote kuljetetaan rekka-autolla polttolaitoksiin. Lastausvaiheessa pölypäästö voi hetkellisesti muodostua suureksi, mikäli lastattava materiaali on hienojakoista ja se suoritetaan kovalla tuulella. Alueella liikkuvat kuorma-autot ja tuuli nostavat vähäisissä määrin pölyä ilmaan. Päästömäärät arvioitiin kirjallisuudesta löytyvien päästökertoimien ja toiminta-aikojen avulla. Päästökertoimien määritykset on käytännön syistä tehty pääosin olosuhteissa, jolloin olosuhteet ovat pölypäästöjen syntymiselle ja leviämiselle hyvät. Tästä johtuen myös päästökertoimet ja leviämislaskelmien tulokset edustavat tilanteita jolloin pölypäästöt ja niiden vaikutukset lähialueen ilmanlaatuun ovat suhteellisen suuria. Toinen murska on sijoitettuna peltihalliin, jonka vaikutusta pölypäästöihin ei tiedetä, joten molemmissa murskissa käytettiin samaa päästökerrointa. Päästökartoituksessa ja leviämislaskennoissa oletettiin, ettei alueella ole suuria hakekasoja, vaan valmis polttoaine kuljetetaan pois alueelta. Epävarmuustarkastelu Yleisesti leviämislaskelmien kokonaisepävarmuus koostuu pääosin päästötietojen epävarmuuksista (10 40 %), sääaineiston ja sen edustavuuden epävarmuuksista (10 30 %) ja laskennan epävarmuuksista (10 20 %). Lopputuloksen luotettavuus yksittäisessä pisteessä on heikoimmillaan tuntipitoisuuksia laskettaessa ja sen edustavuus paranee pitempiaikaispitoisuuksia laskettaessa. Epävarmuudet ovat pienempiä verrattaessa eri toimintojen mallinnustuloksia keskenään. Hajapölypäästöjen arvioinnissa suurimmat epävarmuudet liittyvät päästömäärään ja sen riippuvuuteen olosuhteista, käsiteltävän hakkeen/puun laadusta ja toimintatapojen vaikutuksista. Pölypäästömäärät ja sen kokojakauma vaihtelevat suuresti toiminnan aktiviteetin, pintojen kuivuuden ja olosuhteiden mukaan. Intensiivisimmät päästöjaksot ovat lyhyitä ja voivat olla hyvinkin korkeita verrattuna normaalin tilanteeseen ja pidempiaikaisiin keskiarvoihin. Epävarmuutta laskentatuloksiin aiheuttaa myös mallin stationaarisuus. Mallilla lasketaan päästölähteeltä etenevän epäpuhtauspilven keskimääräistä jakautumista ympäristöön tunnin aika-askelin olettaen sääolosuhteen ja päästön pysyvän vakiona koko ajan. Tyynissä olosuhteissa pöly voi leijailla ilmassa pitempään, seuraavienkin tuntien aikana. Ääriolosuhteissa päästö voi vaihdella paljonkin esim. tuulen nopeuden ja puuskittaisuuden mukaan.
10 (38) Hajapölypäästöjen arvioinnissa ja laskelmilla onkin pyritty kuvaamaan toiminnan pölyvaikutuksia ns. normaalitilanteessa ja aktiivisen toiminnan aikana sillä oletuksella, että tällä toimintamallilla nykyinen tietämys ja on parhaiten sekä tasapuolisimmin ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa hyödynnettävissä. Tulokset ja niiden tulkinta Hajapölypäästöjen määrään vaikuttavat toiminnan ohella merkittävästi sääolosuhteet (sadanta ja tuuli) ja pölyn vaikutusarvioilla on pyritty kuvaamaan normaalitilannetta poutasäässä ja suhteellisen hiljaisen tuulen aikana. Pölyn leviämislaskelmin arvioidut alueiden 1 ja 2 yhtäjaksoisen normaalitoiminnan PM 10 -pitoisuuslisät vuorokausi- ja vuosikeskiarvoihin on esitetty pölyselvityksen liitteiden 1 ja 2 karttapohjilla. Vuorokausipitoisuudet ovat ilmanlaadun raja-arvoihin verrattavia, vuoden 36. korkeimpia vuorokausipitoisuuksia. Pitoisuuskäyrästö ei edusta koko tarkastelualueella samanaikaisesti vallitsevaa tilannetta, vaan pitoisuuksien suurimmat arvot saattavat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina. Polttoaineiden kuljetuksen, varastoinnin, murskauksen ja käsittelyn hajapölypäästölähteiden päästökorkeudet ovat suhteellisen matalia (suurin osa maanpinnalla), joten normaalitoiminnan vaikutusalue on suhteellisen pieni, vaikka päästöjä muodostuu toiminnan aikana jatkuvasti. Poikkeuksellisissa tilanteissa, esim. puuskittaisen ja kovan tuulen sekä pitemmän poutajakson aikana, voivat pitoisuudet lyhytaikaisesti olla suurempia, mutta rajaarvoihin verrattavat vuorokausipitoisuudet todennäköisesti rajoittuvat toiminta-alueiden läheisyyteen. Tarkastelutilanteessa, jolloin toiminnan oletettiin tapahtuvan yhtäjaksoisesti alueella 1, olivat vuoden tarkastelujakson 36. korkeimmat vuorokausipitoisuudet lähimmän asuinkiinteistön kohdalla noin 50 µg/m 3, mikä on vuorokauden raja-arvon tasolla. Toiminnan vaikutukset lähimpien asuinalueiden ulkoilman PM 10 -pitoisuuden vuosikeskiarvoihin ovat leviämislaskelmien perusteella kohtalaiset, lähimmässä kohteessa lisäys vuosikeskiarvoon on 15 20 µg/m 3. Tilanteessa, jolloin toiminta on yhtäjaksoista alueella 2, olivat vuoden tarkastelujakson 36. korkeimmat vuorokausipitoisuudet lähimmän asuinkiinteistön kohdalla noin 20 µg/m 3, mikä on 40 % vuorokauden raja-arvosta. Alueen 2 toiminnan vaikutukset lähimpien asuinalueiden ulkoilman PM 10 -pitoisuuden vuosikeskiarvoihin ovat leviämislaskelmien perusteella suhteellisen vähäiset (5 10 µg/m 3 ). Kasvillisuus, erityisesti puusto, vaikuttaa ilmanlaatuun suoraan pidättämällä ja emittoimalla hiukkasia ja kaasuja sekä epäsuoraan muuttamalla meteorologisia olosuhteita. Meteorologisilla tekijöillä on vaikutusta epäpuhtauksien kulkeutumiseen sekä sen aikana tapahtuvaan epäpuhtauksien sekoittumiseen, laimenemiseen, depositioon ja muutuntaan. Suojametsä-
11 (38) vyöhykkeet parantavat ilmanlaatua ja vähentävät pölyhaittoja erityisesti poistamalla karkeita hiukkasia ilmasta. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja monien kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuuksiin metsäkaistalla on ilmeisesti pienempi vaikutus, sillä kasvillisuus pidättää niitä heikommin. Puusto tehostaa kuitenkin ilmavirtojen sekoittumista ja laimentaa näin kaikkien epäpuhtauksien pitoisuuksia ilmassa. Melu Haketustoiminnasta ja hakkeen varastoinnista aiheutuu melua 2 3 päivänä (haketusaika klo 6.00 22.00 maanantaista lauantaihin) viikossa. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Melun leviämismallinnus, päivätty 31.10.2013 Puun murskaustoiminnasta on laadittu meluselvitys Helsingin Erikoishöyläys Oy. Puun murskaus, Lapinjärvi, meluselvitys. Ramboll Finland Oy. 31.10.2013. Melun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (valtioneuvoston päätös 993/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan melutaso asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa ylittää ulkona A-painotetun ekvivalenttimelutason päiväohjearvoa 55 db (klo 7 22) eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.1 -melumallinnusohjelmaa. Melun laskentamallina oli General Prediction Method, jota käytetään yleisesti mm. teollisuusmelun laskennassa. Mallinnusohjelmassa luodaan ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät, taiteviivat ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa esitetyt melutasot
12 (38) eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method, Kragh ym. 1982) on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Arvion mukaan lähimpien häiriintyvien kohteiden kohdalla kokonaislaskentaepävarmuus on ±3 db. Laskennan lähtötiedot Maastoaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen aineistoa, jossa korkeuskäyrien resoluutio on 2,5 metriä. Mallissa huomioitiin olemassa olevat rakennukset. Rakennusten käyttötiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan tietoihin. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Maastomallissa huomioitiin nykyinen maanpinta sekä meluvalleista alueen 1 pohjoispuolella oleva tukkikasa sekä alueen 2 joen puoleisilla reunoilla oleva n. 1,5 2 m korkea maavalli. Alueella saattaa olla ajoittain myös muita tukki- ja murskekasoja, mutta koska niiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja, niitä ei ole huomioitu selvityksessä. Puumurskaimen melutiedot perustuvat Ramboll Finland Oy:n tekemään mittaukseen Jenz HEM 560 D -hakettimen meluemissioista. Alueella tullaan murskaamaan ainoastaan puuta kahdella alueella. Toiminnan pääasiallinen melulähde on puumurskain (äänitehotaso L WA 120 db). Mallinnuksessa huomioitiin lisäksi yksi melua tuottava työkone (äänitehotaso L WA 110 db). Tulokset ja tulosten tulkinta Melumallilaskelmiin perustuvat murskaustoiminnan aiheuttamat melualueet on esitetty meluselvityksen liitteiden 1 ja 2 melukuvissa. Liitteessä 1 on esitetty murskausalueella 1 tapahtuvan toiminnan aiheuttama äänitaso ja liitteessä 2 murskausalueella 2 tapahtuvan toiminnan aiheuttama äänitaso. Liitteessä 3 on esitetty melulähteiden sijoittuminen ja mallinnuksessa huomioidut vallit. Murskausalueen 1 pohjoispuolella olevan lähimmän asuinkiinteistön kohdalla laskennallinen keskiäänitaso on noin 53 db. Itäpuolen lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla laskennallinen keskiäänitaso on 55 65 db välillä. Länsipuolella lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla keskiäänitaso on noin 50 56 db. Laskentatulos ylittää päiväajan ohjearvon L Aeq 7 22 55 db murskausalueen itäpuolella yhden kiinteistön alueella, mutta tämä on toimijan ilmoituksen mukaan sen omistuksessa. Muilla suunnilla lähimpien
13 (38) asuinkiinteistöjen kohdilla keskiäänitaso on laskentaepävarmuus huomioituna ohjearvon tasalla. Murskausalueen 2 itäpuolella olevan lähimmän asuinkiinteistön kohdalla keskiäänitaso on n. 57 62 db ja pohjoispuolella olevan lähimmän asuinrakennuksen kohdalla keskiäänitaso on 64 db. Länsipuolella lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla keskiäänitaso on enimmillään 61 db. Kaikissa tapauksissa keskiäänitasot ylittävät päiväajan ohjearvon 55 db laskentaepävarmuus huomioituna. Muissa häiriintyvissä kohteissa keskiäänitaso jää alle päiväajan ohjearvon 55 db. Melun leviämismallinnus, päivätty 24.1.2014 Puun murskaustoiminnasta on laadittu meluselvitys Helsingin Erikoishöyläys Oy. Puun murskaus, Lapinjärvi, meluselvitys. Ramboll Finland Oy. 24.1.2014. Melun ohje- ja raja-arvot, melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Melun ohje- ja raja-arvot, melunlaskentaohjelma ja laskentamallit ovat samat kuin edellä esitetyssä 31.10.2013 päivätyssä melun leviämismallinnuksessa. Laskennan lähtötiedot Maastoaineisto, metsäkasvillisuuden huomioiminen ja melulähdetiedot ovat samat kuin edellä esitetyssä 31.10.2013 päivätyssä melun leviämismallinnuksessa. Maastomallissa huomioitiin nykyinen maanpinta sekä meluvalleista alueen 1 pohjois- ja itäpuolella oleva 6 m korkea tukkikasa sekä alueen 2 joen puoleisilla reunoilla oleva n. 2 m korkea maavalli. Melun leviämisen estämiseksi puumurskain on suunniteltu sijoitettavaksi peltikuomuhallin sisälle alueella 2. Melulaskennassa on käytetty 2 mm:n paksuista peltiä hallin rakenteena. Peltihallin on oletettu vuotavan ääntä 3 % seinistä. Vuoto on laskettu Ympäristöopas 108:n ( Rakennusten julkisivujen ääneneristävyyden mitoittaminen. Ympäristöministeriö 2003) mukaisella mitoituksella. Peltihalli on sijoitettu alueelle 2 pitkittäin pohjoiseteläsuunnassa. Koska halli on avoin etelän ja pohjoisen suuntaan, pohjoispää on mallinnettu paksulla pressulla peitettynä. Pressun eristävyys on mallinnettu massalain mukaan, jossa pressun tiheytenä on käytetty 1,6 kg/m 2. Lisäksi alueelle 2 suunnitellun peltikuomuhallin eteläpäädyssä on huomioitu 5,5 metriä korkea ja 30 metriä pitkä tukkikasa. Alueella saattaa olla ajoittain myös muita tukki- ja murskekasoja, mutta koska niiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja, niitä ei ole huomioitu tässä selvityksessä.
14 (38) Tulokset ja tulosten tulkinta Melumallilaskelmiin perustuvat murskaustoiminnan aiheuttamat melualueet on esitetty meluselvityksen liitteiden 1 ja 2 melukuvissa. Liitteessä 1 on esitetty murskausalueella 1 tapahtuvan toiminnan aiheuttama äänitaso ja liitteessä 2 murskausalueella 2 tapahtuvan toiminnan aiheuttama äänitaso. Selvityksen liitteessä 3 on esitetty melulähteiden sijoittuminen ja mallinnuksessa huomioidut vallit. Murskausalueen 1 pohjoispuolella olevan lähimmän asuinkiinteistön kohdalla laskennallinen keskiäänitaso on noin 53 db. Itäpuolen lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla laskennallinen keskiäänitaso on 55 65 db. Länsipuolella lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla keskiäänitaso on noin 50 56 db. Laskentatulos ylittää päiväajan ohjearvon L Aeq 7 22 55 db murskausalueen itäpuolella yhden kiinteistön alueella, mutta tämä on toimijan ilmoituksen mukaan sen omistuksessa. Muilla suunnilla lähimpien asuinkiinteistöjen kohdilla keskiäänitaso on laskentaepävarmuus huomioituna ohjearvon tasalla. Murskausalueen 2 itäpuolella olevan lähimmän asuinkiinteistön kohdalla keskiäänitaso on n. 52 db ja pohjoispuolella olevan lähimmän asuinrakennuksen kohdalla keskiäänitaso on 48 db. Länsipuolella lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla keskiäänitaso on enimmillään 50 db. Kaikissa tapauksissa keskiäänitasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 db laskentaepävarmuus huomioituna. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävältä asfaltoidulta alueelta hulevedet imeytetään olemassa olevien sadevesijärjestelmien kautta imeytysalueiksi tarkoitettujen viheralueiden läpi maaperään. Viheralueet toimivat suodattimena kuten tavanomainen metsämaa. Näiden kautta hulevedet imeytyvät tasaisesti eivätkä aiheuta pistemäistä kuormitusta. Tämä menetelmä on yleisesti käytössä vastaavilla haketerminaaleilla. Haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävä alue on päällystetty pääosin asfaltilla, jolloin mahdolliset haketuslaitteiston vauriontilanteessa syntyvät öljypäästöt piha-alueelle eivät pääse suoraan maaperään ja torjuntatoimet on helpompi suorittaa. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Haketustoiminnasta ja hakkeen varastoinnista ei synny jätteitä. Haketuksen raaka-aineena käytetään puhdasta puuainesta (pyöreä puu ja puun risut, kannot ja kuoret, hakkuutähteet), josta syntyvä hake/murske hyödynnetään kokonaan joko polttoaineena energiantuotannossa tai maisemoinnissa katemateriaalina. Haketta/mursketta toimitetaan ulkopuolisille vastaanottajille.
15 (38) Kannoista jää maa-aineksia, jotka on tarkoitus kokonaisuudessaan hyödyntää maarakentamisessa operoivan hakeyrittäjän toimesta viherrakentamisessa. Yhdyskuntajätettä syntyy erittäin vähäinen määrä. Se toimitetaan yrityksen muun toiminnan jätehuollon kautta asianmukaiseen käsittelyyn. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Ympäristölupahakemuksen mukaan haketustoiminnasta ja hakkeen varastoinnista ei aiheudu merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen. Lähin asutus on noin 100 metrin päässä. Toiminnasta syntyvä melu rajoittuu lähinnä tehdasalueelle. Meluvalli auttaa osaltaan asiaa. Tehdasalueelle on tulevaa ja lähtevää liikennettä myös muun Lapinjärven tehtaan toiminnan vuoksi. Liikenne ei täten aiheuta erityistä muutosta tai häiriötä viihtyvyyteen. Aikaisemmin teollisen sahauksen aikana liikenne on ollut huomattavasti vilkkaampaa. Haketukseen ja hakkeen varastointiin käytettävän alueen pitäminen siistinä vaikuttaa tehdasalueen visuaaliseen ilmeeseen. Mahdolliset yhteydenotot lähialueen asukkailta käsitellään Helsingin Erikoishöyläys Oy:ssä sisäisesti. Saadun palautteen perusteella toimintaa pyritään kehittämään siten, ettei toiminnasta olisi haitallista vaikutusta lähialueen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Haketustoiminnasta ja hakkeen varastoinnista ei aiheudu merkittävää vaikutusta luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Arvio perustuu siihen, että alueella on jo olemassa oleva Helsingin Erikoishöyläys Oy:n tuotantolaitostoiminta ja on ollut Käkikosken sahan teollinen sahaustoiminta. Haketustoiminta ja hakkeen varastointi on jo osa tätä kokonaisuutta. Lisäksi toiminnasta syntyvä melu ja mahdollisesti syntyvä pöly rajoittuvat lähinnä tehdasalueelle. Toiminnalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Myös tämä arvio perustuu siihen, että on jo olemassa oleva Helsingin Erikoishöyläys Oy:n tuotantolaitostoiminta. Haketustoiminta ja hakkeen varastointi on jo osa tätä kokonaisuutta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Haketustoiminnasta ja hakkeen varastoinnista ei aiheudu vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Toiminnasta syntyvät hulevedet eivät valu suoraan vesistöön. Niiden määrä on erittäin vähäinen verrattuna aiempaan sahaustoimintaan, jossa tukkeja kasteltiin runsaalla vedellä.
16 (38) Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävältä alueelta mahdollisesti haketuksen yhteydessä syntyvästä pölystä ei tämän hetkisen kokemuksen perusteella aiheudu merkittävää haittaa, koska pölyn määrä on vähäinen. Mahdollinen pölyäminen on hyvin satunnaista ja se rajoittuu tehdasalueelle. Mahdollinen meluvalli lieventää myös vaikutusta lähimmän asumuksen osalta. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Melun ja tärinän vaikutukset Haketustoimintaan ja hakkeen varastointiin käytettävältä alueelta hulevedet imeytetään olemassa olevien imeytysalueiksi tarkoitettujen viheralueiden läpi maaperään. Viheralueet toimivat suodattimena kuten metsämaa. Näiden kautta hulevedet imeytyvät tasaisesti eivätkä aiheuta pistemäistä kuormitusta. Arvion mukaan toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta maaperään ja pohjaveteen. Ympäristölupahakemuksen mukaan haketustoiminnasta ja hakkeen varastoinnista aiheutuvasta melusta ei aiheudu merkittävää vaikutusta. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Normaalin toiminnan aikana merkittävin ympäristönäkökohta on haketustoiminnasta aiheutuva melu. Muita merkittäviä ympäristövaikutuksia ei toiminnasta oleteta tämän hetkisen tiedon perusteella syntyvän. Toiminnasta mahdollisesti syntyvästä pölystä ei tämän hetkisen kokemuksen perusteella aiheudu merkittävää haittaa. Häiriötilanteissa merkittävimmät ympäristönäkökohdat muodostuvat maaperään kohdistuvista mahdollisista haketuslaitteiston öljypäästöistä. Haketuslaitteiston öljyvahinkojen varalle haketusalueelle on järjestetty riittävä määrä öljyntorjuntavälineistöä (imeytysainetta suojatussa laatikossa). Haketusalueen yleisestä siisteydestä huolehditaan säännöllisesti pyöräkuormaimella ja apulaitteilla. TARKKAILU Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Luvan hakijan mukaan toiminnasta ei synny siinä määrin jätteitä, että niitä pitäisi erikseen seurata. Vaarallisia jätteitä ei synny lainkaan. Pieni määrä
17 (38) yhdyskuntajätteitä käsitellään höyläämön toiminnan yhteydessä, jossa mahdolliset erilaiset jätteet erotellaan. Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Haketustoiminnan ja hakkeen varastoinnin käyttötarkkailua tehdään jatkuvasti toimijoiden (tällä hetkellä Koskisen Oy, Koskitukki Oy) ja haketusta suorittavan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta sekä lastausta ja kuljetusta tekevien ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta. Käyttötarkkailussa seurataan haketusalueen ja ympäristön siisteyttä (ympäristötarkkailu) varastoituna olevan haketettavan puhtaan puuaineksen määrää varastoituna olevan valmiin hakkeen/murskeen määrää haketuslaitteiston kuntoa lastaus- ja kuljetuskaluston kuntoa mahdollista pölyämistä (ympäristötarkkailu) haketusajankohtaa (ympäristötarkkailu). Havaittuihin puutteisiin/virheisiin puututaan ja korjaavat toimenpiteet pyritään tekemään välittömästi. Ympäristöön liittyvää käyttötarkkailua varten on nimettynä vastuuhenkilö tällä hetkellä olevalla toimijalla Koskisen Oy:llä. Haketus- ja hakkeen varastointitoiminnoista mahdollisesti ilmaan aiheutuville pölypäästöille ei ole järjestetty tarkkailua. Haketus- ja hakkeen varastointitoimintoihin tarkoitetuilta alueilta syntyville pintavesille (hulevesille) ei ole järjestetty tarkkailua. Haketus- ja hakkeen varastointitoimintoihin tarkoitetuilta alueilta syntyvälle melulle ei ole järjestetty säännöllistä tarkkailua. Haketus- ja hakkeen varastointitoimintoihin tarkoitetuilta alueilta syntyvien hulevesien pohjavesivaikutuksille ei ole järjestetty tarkkailua. Raportointi ja tarkkailuohjelmat Haketus- ja hakkeen varastointitoimintojen tarkkailuksi ehdotetaan yhtiön sisäistä, edellä esitettyä käyttötarkkailua.
18 (38) TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Helsingin Erikoishöyläys Oy hakee lupaa jatkaa Lapinjärven tehtaan alueella tapahtuvaa haketus- ja murskaustoimintaa mahdollisista valituksista huolimatta ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista. Toiminta on pienen kasvaneen yrityksen taloustilanne huomioon ottaen välttämätöntä. Lisäksi toiminnalla tai puunkäsittelyllä ei ole käytännössä eroa sahaustoimintaan, mitä alueella on harjoitettu jo vuosikymmeniä ja johon on voimassa oleva ympäristölupa. Nykyinen toiminta mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen ja kehittymisen Lapinjärven kunnan alueelle. Alueelle on erittäin vaikea saada toimijoita, koska puumateriaalivirtojen suunnittelu on erittäin haastavaa. Yhtiö on jo menettänyt toisen toimijan työn keskeytymisen riskin vuoksi. Bioenergian käytön lisääminen on kansantaloudellisesti tärkeää. Luvan hakija esittää, ettei aloittamisvakuutta tarvitsisi asettaa huomioiden pienen yrityksen voimavarat sekä toiminnan pienen riskin vuoksi. TOIMINNAN VAKUUS Helsingin Erikoishöyläys Oy ei esitä jätteen käsittelytoiminnalle vakuutta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 31.10.2013, 30.1.2014 ja 3.2.2014. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 14.2. 17.3.2014 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Lapinjärven kunnan ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksesta on ilmoitettu Loviisan Sanomat ja Östra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty tarkastusta tai neuvottelua. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Lapinjärven kunnalta, Lapinjärven kunnan terveyden- ja ympäris-
19 (38) tönsuojeluviranomaisilta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää 27.2.2014 päivätyssä lausunnossaan seuraavan: Ympäristöministeriössä valmisteilla olevassa jätelain soveltamisoppaassa todetaan kantojen ja hakkuutähteiden korjuun olevan poltto-, kuitu- ja runkopuun tapaan metsätalouden korjuutoimintaa, eivätkä korjattavat hakkuutähteet ole siten jätelaissa tarkoitettua jätettä. Jotta hakkuutähteet eivät muodostuisi jätteeksi, ne olisi hyödynnettävä sitä mukaa kuin niitä muodostuu tai välivarastoitava. Pitkään jatkuvaa hakkuutähteiden varastointia esimerkiksi yli vuoden, ei voisi kuitenkaan pitää väliaikaisena, vaan kysymys on silloin jätteestä, jonka jätteen haltija on velvollinen poistamaan käytöstä jätelaissa tarkoitetulla tavalla. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei pyöreän puun, risujen, kantojen ja kuoren murskaus ja haketus ole jätelain tarkoittamaa jätteen käsittelyä. Suunniteltu toiminta ei ole siten YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 11b tarkoittama muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden fysikaaliskemiallista käsittelyä, jonka mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia vuorokaudessa, ja johon tulee soveltaa YVA-lain 4 :n tarkoittamaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Pitkään jatkuva ja pysyväisluonteinen pyöreän puun, risujen, kantojen ja kuoren sekä niiden murskeiden ja hakkeiden varastointi ovat jätteiden käsittelyä. Jätteiden varastointi ei ole YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon mukainen hanke, eikä YVA-menettely ole siten tarpeen. Hankkeen pääasialliset vaikutukset ovat melu ja pöly. Murskaustoiminnan meluhaitoista on laadittu meluselvitys. Melun ja pölyn leviämistä vähennetään kasojen sijoittamisella ja pölyämistä ehkäistään kasojen kastelulla. Myös pölyselvitys on laadittu. Hakemuksessa tarkastellaan myös toiminnan aiheuttamaa liikennettä ja vesien käsittelyä. ELY-keskus katsoo, ettei hanke edellytä myöskään YVA-lain 4 :n 2 momenttiin perustuvaa yksittäistapauksessa harkittavaa arviointimenettelyä. Uudenmaan ELY-keskus ei näe estettä toiminnan sijoittumiselle hakemuksessa esitetylle alueelle kuitenkin niin, että haketus- ja murskauslaitteet sijoitetaan siten, että etäisyys lähimpään melulle alttiiseen asuinrakennukseen on mahdollisimman pitkä. Haketus- ja murskauslaitteet on lisäksi suunnattava niin, että voimakkain melu ei lähde lähimmän melulle alttiin asuinrakennuksen suuntaan. ELY-keskus katsoo, että murskaus- ja varastoalueet tulisi kokonaan pinnoittaa pöly- ja roskaantumishaittojen vähentämiseksi sekä mahdollisten öljyvuotojen varalta. Päätöksessä tulee antaa määräykset ympäristöhaittojen estämiseen parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttämällä erityisesti melutorjunnan ja pölyntorjunnan osalta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo lisäksi, että mahdollinen päätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta.
20 (38) Lapinjärven kunnanhallitus esittää 24.3.2014 päivätyssä lausunnossaan seuraavan: Helsingin Erikoishöyläys Oy toimii entisen Käkikosken sahan tiloissa. Nykyinen pääasiallinen yritystoiminta eli puunjalostus aiheuttaa sahatoimintaa vähemmän haittaa ympäristölle. Jo Käkikosken sahan toimesta alueella tehtiin haketusta, tosin pienemmässä mittakaavassa. Nykyisen yrittäjän haketustoiminnasta on aiheutunut vähän valituksia, jos huomioidaan valittajien määrä, lähinnä toiminta on häirinnyt yhtä rajanaapuria. On huomioitava, että tuolloin, kun kyseinen rajanaapuri on ostanut omakotitalon 2007, on hän ostanut kohteen tietäen sen sijaitsevan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Jo ostohetkellä vuoteen 2007 saakka alueella toimi Käkikosken saha, joka myös teki haketustoimintaa alueella. Voidaan olettaa, että henkilöllä on pitänyt olla jo ostohetkellä käsitys siitä, että alueella voi esiintyä melu- ja pölyhaittoja saha- ja haketustoiminnasta. Keskustelut mahdollisesta kiinteistön lunastamisesta yrityksen toimesta eivät ole johtaneet tilanteen ratkeamiseen. On kohtuutonta, että yksi valittaja voi viivyttää elinkeinotoiminnan kehittymistä kuukausia osittain vain hyötymistarkoituksessa. Lapinjärven kunnan näkemys on, että ympäristölupahakemus pitäisi käsitellä viipymättä ja haketustoiminta sallia alueella muutoksenhausta huolimatta hakemuksessa esitetyllä tavalla Loviisan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen antamin tarkennuksin. Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta esittää 6.3.2014 päivätyssä lausunnossaan seuraavan: Loviisan kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja on moneen kertaan joutunut puuttumaan valituksen vuoksi laitoksella aloitettuun haketukseen ja murskaukseen vuoden 2013 aikana. Toimintaa tehtiin keväällä ja alkukesällä 2013 ja lähin naapuri valitti siitä useasti. Haketusta tai murskausta ei ole laitoksella tehty kesäkuun 2013 jälkeen, koska Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksen mukaan toiminnalle täytyy olla ympäristönsuojelulainmukainen ympäristölupa. Toiminnanharjoittaja käynnisti lupamenettelyn heinäkuun lopulla 2013. Hakemus toimitettiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan laajuuden vuoksi hakemus kuitenkin siirrettiin aluehallintovirastoon ratkaistavaksi. Haettu toiminta sijoittuu asemakaavassa T-merkinnällä merkitylle kiinteistölle, kaavoituksen puolesta toiminta siis sijoittuu oikeaan paikkaan. Lähin asuinkiinteistö on kaavassa merkitty ja sijaitsee aivan suunnitellun haketusalueen vieressä. Hakemuksessa on esitetty haketusta tehtävän kolmessa kohtaa alueella. Haketus- ja murskauslaitteet ovat siirrettäviä, mutta paikat on merkitty keskimääräisesti sellaiseen kohtaan, jossa toimintaa enimmäkseen tehdään. Melu- ja pölyselvityksessä ei kuitenkaan ole tutkittu melun ja pölyn leviämistä kuin kahden paikan kohdalta, eteläisimmän alueen osalta ei selvitys-
21 (38) tä ole tehty. Tällä alueella haketus- ja murskaustoimintaa ei voi sallia ennen kuin siltä osin on tehty asianmukainen melun- ja pölyn leviämisselvitys. Meluselvityksessä on melun leviämisen estämiseksi suunniteltu alueen 1 itä- ja pohjoispuolelle 6 m korkeaa tukkikasaa. Alueen 2 joenpuoleisille reunoille on suunniteltu 2 m korkea maavalli ja murskain on tarkoitus sijoittaa peltikuomuhalliin. Näillä toimilla laskentatulos ylittäisi päiväajan ohjearvon L Aeq 7 22 55 db vain murskausalueen itäpuolella yhdessä kiinteistössä, joka on hakijan ilmoituksen mukaan hänen omistuksessaan. Näin ollen meluhaittojen perusteella toiminta olisi hyväksyttävissä esitettyjen meluntorjuntatoimien toteuttamisen jälkeen. Meluntorjuntatoimien riittävyys on kuitenkin varmistettava luotettavilla mittauksilla, kun toiminta on luvan mukaisessa laajuudessa käynnissä. Vastaavanlaisilla torjuntatoimilla myös pölyselvityksessä on esitetty, että lähimmille kiinteistöille ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi pölyämisen osalta on huomioitava tuulen suunta. Alueelle tulisi asentaa riittävä määrä tuulen suuntaa näyttäviä viirejä ja mikäli tuulen suunta on suoraan lähimpiä kiinteistöjä kohti, haketus tulisi välttää. Myös valmiin hakkeen varastokasojen pölyämistä täytyy tarkkailla ja mahdollisesti estää, mikäli niistä aiheutuu häiritsevää pölyämistä. Haketuksen ja murskauksen toiminta-ajaksi on esitetty 2 3 päivänä viikossa maanantaista lauantaihin klo 6 22 ja puun sekä hakkeen kuljetuksia tehtäisiin myös muina aikoina. Toiminnan meluselvitysten mukaan toiminta alittaa päivämeluohjearvon esitetyillä toimilla, mutta yöaikaista ohjearvoa se ei alita. Näin ollen klo 6 7 näitä töitä ei saa tehdä, vaan varsinainen toiminta-aika on klo 7 22 arkisin. Viikonloput on syytä rauhoittaa toiminnalta puun ja hakkeen kuljetusta lukuun ottamatta. Yöaikaista kuljetusta klo 22 7 pitää kuitenkin välttää. Toiminnalle haettuun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen päätökseen siitä, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ei ole huomautettavaa. Todetaan kuitenkin, ettei toimintaa saa aloittaa ennen kuin melun- ja pölyn leviämisen torjuntatoimista on huolehdittu asian mukaisesti. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto esittää 18.3.2014 päivätyssä lausunnossaan seuraavan: Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 päiväohjearvoa L Aeq 7 22 55 db. Myös ohjearvojen alle jäävä melu voi aiheuttaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Meluohjearvojen täyttymistä lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä tulee tarkkailla säännöllisin mittauksin. Terveydensuojelujaosto katsoo, että mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa asutukselle, ei toimintaa tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo 17.00 jälkeen.
22 (38) Muistutukset ja mielipiteet Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa kulkeutua haitallisessa määrin naapurikiinteistöjen pihalle. Tuuliolosuhteiden ollessa epäsuotuisat lähimmille asuinkiinteistöille on toiminta keskeytettävä. Pölyohjearvojen ylittymistä lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä tulee tarkkailla säännöllisin mittauksin. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. A-F ovat toimittaneet 2.3.2014 päivätyn muistutuksen, jossa esitetään muun muassa seuraava: Käytössämme on ollut Rambollin tekemät ja 24.1.2014 luovuttama kyseiseen puun murskaushakemukseen liittyvä meluselvitysraportti ja 27.1.2014 luovuttama pölyn leviämismallinnukseen liittyvä raportti. Melun osalta meluselvitysraportin kartoissa esitetyt Koskenkylänjoen länsipuolella sijaitsevat asumiseen tarkoitetut kiinteistömme ovat kauttaaltaan päivämelun riskirajalla. Tämä koskee erityisesti liitteessä 1 esitettyjä tuloksia. Kun murskauksesta syntyvään meluun lisätään murskeen kuljetus- ja lastausmelu, melusaasteelle asetetut raja-arvot tulevat ylittymään aivan varmasti. Lisäksi työstä syntyvä melu on jatkuvaa, mikä jatkuvakestoisuutensa takia stressaa ja häiritsee olennaisesti asumista kiinteistöissämme ja ulkoilua piha-alueillamme. Siihen häirintään luvanhakijalla ei mielestämme ole oikeutta. Yöajan melunormit ylittyvät jo sellaisenaan murskauksesta johtuen, kuitenkin lupaa haetaan myös yöajaksi laskettavaan ajanjaksoon klo 06 07. Kun tähän taas lisätään liikenteestä ja lastauksesta syntyvä lisämelu, Helsingin Erikoishöyläyksen tarkoituksena näyttää olevan, että he määrittelevät, miten me kodeissamme pystymme nukkumaan. Pidämme perusoikeutenamme mahdollisuutta nukkua klo 6:n jälkeenkin. Rambollin tekemät melu- ja pölymittauksen mallit ovat teoreettisia, melu- ja pölylähteen tuottamiin ohjearvoihin sekä haittojen leviämisen kannalta maastoon ja sen muotoon perustuvia keskiarvomalleja. Kun murskaus on toiminnassa, todelliset haitat voivat merkittävästikin ylittää teoreettisten mallien antamat tulokset. Ramboll toteaa melumittausraportin kohdassa 4.1.1, että mittausmallin virhemarginaali on ±3 db. Kuitenkin malliin liittyvän keskihajonnan kuvauksessa kohta 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 250 500 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. sopii keskihajontakuvauksista ehdottomasti paremmin kyseisen lupahakemuksen kohteeseen. Tämä tarkoittaa, että kauttaaltaan kiinteistömme ja niiden piha-alueet sijaitsevat päiväajalle asetettujen melun raja-arvojen yläpuolella. Kiinteistöön Puntinmäentie 16, Koskensyrjä valmistuu juuri asumiskäyttöön tehty vierastalo, joka Rambollin kartoista puuttuu ja kyseinen kiinteistö on meluselvitysraportin liitteen 1 mukaan melualueella 55 60 db, mikä ylittää