Pdf-dokumentti vain sähköiseen jakeluun. SUMMA TALOUSHALLINTOPALVELUN TARJOAA KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN 1 2005 MCI Firmakulta kuinka voit? Mitä verouudistus tuo tullessaan?
Pääkirjoitus Hyvä yhteistyökumppanimme YHTEISTYÖSSÄ KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITTO RY:N kanssa olemme työstäneet tämän Summa-lehden, jolla haluamme pitää Sinut ja yrityksesi ajan tasalla viimeaikaisista verotukseen ja yritystalouteen liittyvistä muutoksista. Tavoitteemme on, että Summa ilmestyy kolmesti vuodessa näin vuoden alussa, loppukeväästä ja alkusyksystä. Uskomme, että lehteä lukiessasi sen tiimoilta tulee esiin kysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia oman yritystoimintasi suhteen. Tarkoitus onkin, että saamme näin aikaan vuorovaikutusta, joten ota ihmeessä yhteyttä yhteyshenkilöösi kaikissa mieltäsi askarruttavissa taloushallinnon kysymyksissä. Vastaus kyllä löytyy, sillä Kiteytyksen tiimi osaa asiansa. Onhan kahdeksasta osaajastamme jo seitsemällä takanaan vaativa kirjanpidon ja laskentatoimen tutkinto (KLT). Toivotan menestystä alkaneelle vuodelle ja uskon yhteistyömme tulevaisuudessa jatkuvan vähintään yhtä miellyttävänä, kuin tähänkin asti. Kiteytys Oy Helsingin Kiteytys Kaj Erlund, KLT, HTM 2 Sisällys YRITYS- JA PÄÄOMAVEROUUDISTUS TYÖELÄKEUUDISTUS 2005 KULTA, KUINKA VOIT? Mistä tiedät, miten yrityksesi jakselee? Totuus löytyy yritystalouden kolmesta peruspilarista. 3 4 6 Tämän tiedoston jäljentäminen on kielletty. Yritys, jolla on erinomainen omavaraisuusaste, voi kestää horjumatta useammankin heikomman tilikauden. SIVU 6 Julkaisija Suomen Tilitoimistojen Palvelu Oy yhteistyössä Kirjanpitotoimistojen Liitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus ja ulkoasu MCI Press oy, Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki Painosmäärä 13 000 kpl Paino Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1795-4800 Tämän lehden on sinulle tilannut tilitoimisto, joka on Kirjanpitotoimistojen Liiton jäsen.
Tiedon tuottanut Suomen Kirjurituote Oy. Laki vero & oyritys- ja pääomaverouudistus 2005 HESSA POIMINTOJA pääosin vuoden 2005 alusta voimaan tulleista keskeisistä muutoksista yritys- ja pääomatuloverotuksessa: Verokannat alenivat Yhteisöveron verokanta aleni 29 prosentista 26 prosenttiin. Yhteisöjä ovat mm. osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien pääomatulojen verokanta aleni 29 prosentista 28 prosenttiin. Pääomatuloja ovat mm. osinko-, korko- ja vuokratulot sekä omaisuuden luovutusvoitot. Luonnollisten henkilöiden pankkitalletusten korkotuloista perittävä lähdevero aleni niin ikään 28 prosenttiin. Osinkotulojen verotus Osinkoverotuksessa yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä on luovuttu kokonaan. Yhtiön maksamaa veroa ei enää lueta osingonsaajan verotuksessa tuloksi eikä hänen hyväkseen. Osingonjaon suuruus ei enää jatkossa vaikuta osinkoa jakavan yhtiön verotukseen (mm. täydennysvero ja veroylijäämät poistuivat). Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä osingonsaajana: Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadusta osingosta 70 % on luonnolliselle henkilölle veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Vuonna 2005 veronalainen osuus on kuitenkin 57 % ja verovapaa osuus 43 %. Muiden kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot ovat yksityishenkilöille verovapaata pääomatuloa nettovarallisuuden yhdeksän prosentin tuoton puitteissa. Tällaisista pääomatulo-osingoista 70 % on kuitenkin veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin verovuonna saadut verovapaat osingot ylittävät verovelvolliskohtaisen rajan, joka on 90 000 euroa. Nettovarallisuuden perusteella Osingonjaon suuruus ei enää jatkossa vaikuta osinkoa jakavan yhtiön verotukseen. lasketun yhdeksän prosentin tuottorajan ylittävät osingot verotetaan saajan ansiotulona. Tästä ansiotulo-osingoista verotettavaa ansiotuloa on 70 % ja verovapaata tuloa 30 %. Siirtymäaikana vuonna 2005 osinkojen veronalaiset osuudet ovat kuitenkin 57 % ja verovapaat osuudet 43 %. Osakeyhtiö osingonsaajana: Osinkojen moninkertaisen verottamisen (ns. ketjuverotus) estämiseksi yhteisöjen saamat osingot ovat pääsääntöisesti verovapaita. Tästä on kuitenkin poikkeuksena mm. listatun yhtiön jakama osinko. Osakeyhtiön listatulta yhtiöltä saamasta osingosta 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Vuonna 2005 veronalainen osuus on kuitenkin 60 % ja verovapaa osuus 40 %. Yksityishenkilön luovutusvoittojen verotus Yksityishenkilöiden yli kymmenen vuotta omistaman omaisuuden hankintameno-olettamaa aleni 40 prosenttiin (aiemmin 50 %). Osakeannissa saatujen osakkeiden hankintamenon laskentaa koskevia säännöksiä muutettiin siten, että verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen ja sen perusteella saaman osakkeen yhteenlaskettu hankintameno jaetaan uusille ja vanhoille osakkeille. Lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan jatkossa lahjoittajan hankintameno, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden ennen kuin vähintään yksi vuosi on kulunut lahjoituksesta. Tällöin lahjaverotuksessa oikaistaan lahjan arvoa luovutusvoitosta määrättävällä verolla. Jos omaisuuden luovutus tapahtuu käypää hintaa alhaisemmasta arvosta, luovutus jaetaan luovutusvoittoa laskettaessa vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Tällöin luovuttajan hankintamenoksi katsotaan se osa hankintamenosta, jonka voidaan katsoa kohdistuvan vastikkeelliseen luovutukseen. Pienet luovutusvoitot muuttuivat verovapaiksi. Omaisuuden luovutuksesta ei katsota syntyvän veronalaista tuloa, jos yhteenlasketut luovutushinnat ovat verovuonna enintään 1 000 euroa. Vastaavasti pienet tappiot jäävät verotuksen ulkopuolelle. Jos tappiolla luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintahinnat ovat olleet enintään 1 000 euroa, luovutustappio on vähennyskelvoton. ÿ www.vero.fi 3
Pääomatulo-osuus 4 Yksityisyrittäjillä ja elinkeinoyhtymän osakkailla pääomatuloksi katsotaan yritystulo, joka vastaa yrityksen nettovarallisuuden 20 prosentin tuottoa. Aiemmin tuottoprosentti oli 18 prosenttia. Yksityisyrittäjän valittavissa on edelleen myös 10 prosentin tuottoraja. ÿ www.vero.fi Vapaaehtoiset eläkevakuutukset Yksilölliset eläkevakuutukset: Vakuutusmaksut vähennetään jatkossa pääomatulosta ja toissijaisesti alijäämähyvityksen kautta ansiotulon verosta. Vähennysoikeuden edellytyksenä oleva eläkeikä nousi 62 vuoteen. Vanhoille, ennen 6.5.2004 otetuille eläkevakuutuksille on tältä osin siirtymäaika (vuodet 2005 2009). Vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuutta rajoittavasta kokonaiseläketurvan tasoon liittyvästä vaatimuksesta luovuttiin. Maksujen vähennyskelpoinen enimmäismäärä on 5 000 euroa vuodessa kummankin puolison osalta. Puolisot vähentävät oman vakuutuksensa maksut itse. Vähennysetu voi siirtyä toiselle puolisolle alijäämähyvityksen kautta. Jos työnantaja on ottanut verovelvolliselle vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen, verovelvollinen voi vähentää itse ottamansa vakuutuksen maksuja enintään 2 500 euroa. Uuden järjestelmän aikana maksetuista maksuista kertyneet eläkkeet verotetaan pääomatulona. Kuitenkin eläke, joka maksetaan vanhan vakuutuksen perusteella vanhan järjestelmän aikana kertyneestä säästöstä, verotetaan ansiotulona. Tämä koskee myös vanhoihin sopimuksiin liittyvänä siirtymäaikana (vuosi 2005) kertynyttä eläkettä. Listattujen yhtiöiden jakamia osinkoja ei veroteta, jos osingonsaajan omistus listatun yhtiön pääomasta on vähintään 10 prosenttia. Yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset verotuksessa Osakeyhtiön käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden myyntivoitto on verovapaata tuloa, jos myyjäyhtiö on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan vähintään 10 prosentin osuuden luovutettavan yhtiön pääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin. Verovapaus ei kuitenkaan koske asunto- ja kiinteistöyhtiöi- ytyöeläkeuudistus 2005 KSITYISEN sektorin työeläkkeisiin tehtiin vuoden 2005 alussa mittava uudistus. Tässä artikkelissa on kerrottu lyhyesti uudistuksen vaikutuksesta työnantajiin ja yrittäjiin. den osakkeiden myyntiä eikä muita omistuksia kuin osakkeita, esimerkiksi henkilöyhtiön yhtiöosuuden luovutuksia. Vastaavasti osakkeiden luovutustappiot ovat vähennyskelvottomia, jos luovutuksesta syntynyt voitto olisi ollut verovapaa. Jos osakkeet eivät ole verovapaasti luovutettavia omistusajan lyhyyden, omistusosuuden pienuuden tai yhtiön laadun vuoksi, luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia osakkeiden veronalaisista luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Tämä vähennysrajoitus ei koske asunto- ja kiinteistöosakkeiden myyntitappioita, jotka ovat rajoituksetta vähennyskelpoisia. Työeläkemaksujen periminen Työeläkettä alkaa kertyä vuodesta 2005 lähtien 18 vuoden iästä alkaen. Myös eläkevakuutusmaksujen kerääminen alkaa tästä ajankohdasta. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden alkaminen siis nousee aiemmasta 14 vuoden iästä 18 vuoden ikään. Tämä koskee kaikkia työeläkelajeja (TEL, LEL ja TaEL). Jatkossa eläkettä kertyy työskentelystä aina 68 ikävuoteen saakka. Jatkossa myös eläkkeellä olevista alle 68-vuotiaista työntekijöistä on maksettava työeläkevakuutusmaksu, koska uutta eläkettä kertyy myös eläkeaikana tehdystä työstä. Työntekijältä perittävä palkansaajan työeläkemaksu nousi 53 ikävuodesta alkaen 27 prosentilla. Työnantaja hoitaa edelleen työntekijämaksun perinnän palkasta. Siten vuonna 2005 eri-ikäisiltä työntekijöiltä peritään erisuuruisia eläkemaksuja ja 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat suurempaa maksua kuin nuoremmat. Vuonna 2005 palkansaajien työeläkemaksu on 4,6 % ja vähintään 53 -vuotiaiden työntekijöiden korotettu maksu on 5,8 %. Työnantajan maksettavaksi määrättävän kokonaiseläkevakuutusmaksun (työnantajan + työntekijän osuudet) suuruus ei riipu työntekijän iästä. Tällöin työnantajalle jäävä maksuosuus vähintään
Käyttöomaisuusosakkeiden purkuvoitto tai -tappio: Verovapaasti myytävissä olleista käyttöomaisuusosakkeista yhtiön purkautumisessa saatu purkuvoitto on verovapaata tuloa. Käyttöomaisuusosakkeiden purkutappion vähennysoikeus koskee vain yli vuoden kestäneitä alle 10 prosentin omistuksia. Osakkeiden arvonalentumispoistot: Verotuksessa ei enää hyväksytä käyttöomaisuusosakkeista osakkeiden arvonalentumiseen perustuvaa poistoa. Tämä koskee kaikkia yritysmuotoja eli myös mm. henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia. Edellä mainittuja luovutusvoittoja ja -tappioita ja niitä vastaavia eriä Verovapaus ei koske asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden myyntiä. koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran jo vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Säännöksiä sovelletaan hallituksen esityksen antamispäivänä eli 19.5.2004 ja sen jälkeen tapahtuneisiin osakkeiden luovutuksiin ja yhtiön purkautumisiin, sekä em. päivänä tai sen jälkeen päättyneenä verovuonna vähennettyihin arvonalentumispoistoihin. ÿ www.vero.fi 53-vuotiaasta työntekijästä on pienempi kuin nuorempien työntekijöiden osalta, koska vähintään 53-vuotiaan työntekijän oma maksuosuus eläkevakuutuksesta on suurempi. Yrittäjän eläkeasiat Yrittäjällä, joka on 18 68-vuotias, on oltava yrittäjäin eläkelain (YEL) mukainen vakuutus. Vanhuuseläkkeelle yrittäjä voi, kuten palkansaajakin, jäädä 63 68- vuotiaana. Eläkettä karttuu jatkossa eri ikävuosina vuosityötulosta 1,5 % (18 52 v.), 1,9 % (53 62 v.) ja 4,5 % (63 68 v.). YEL:n mukaisella vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä, joka jatkaa yritystoimintaa, voi oman harkintansa mukaan ottaa YEL-vakuutuksen tai olla ottamatta sitä. Työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut luetaan työntekijän veronalaiseksi tuloksi kokonaiseläketurvan tasosta riippumatta, jos maksujen määrä ylittää 8 500 euroa vuodessa. Vanhuuseläkkeen ikäraja tulee vakuutuksessa olla vähintään 62 vuotta. Yrityksen on suoritettava sotu-maksu työntekijän tuloksi katsottavista maksuista. Omistajayrittäjän verotuksessa yhtiön maksamia yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja kohdellaan samalla tavoin kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla. Myös yritys voi vähentää jatkossa omistajayrittäjälle otetun vakuutuksen maksut muiden työntekijöiden maksujen tavoin. YEL-vakuutusmaksua korotetaan 53 vuoden iästä alkaen kuten palkansaajillakin. Vuoden 2005 YEL-maksu on 21,4 % ja vähintään 53-vuotiaiden korotettu YEL-maksu 22,6 %. YEL-maksuun voi saada myös tilapäistä joustoa. Yrittäjä voi pysyvää maksua muuttamatta maksaa hyvinä vuosina lisää YEL-maksua ja huonoina vähemmän. Joustavan maksun käyttö ei vaikuta vahvistetun työtulon määrään, joka voi olla perusteena mm. yrittäjän sosiaaliturvan määrittelyssä. Myöskään YEL-työtulolle määriteltyjä ylä- tai alarajoja ei voida maksujoustoilla ylittää tai alittaa. Eläkeuudistuksesta saa tarkempia lisätietoja mm. eläkevakuutusyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta. ÿ Eläketurvakeskus: www.etk.fi Kollektiiviset eläkevakuutukset: Työnantajan työntekijöille järjestämät vapaaehtoiset lisäeläkejärjestelyt kuuluvat ansiotuloverotuksen piiriin. Työntekijälle ei synny näistä vakuutuksista veronalaista etua. Kollektiivista lisäeläketurvaa ei voida kuitenkaan järjestää koskemaan vain yhtä henkilöä kerrallaan, esimerkiksi toimitusjohtajaa. Jos työntekijä osallistuu kollektiivisen eläkevakuutuksen maksuihin, hänen maksuosuutensa vähennysoikeus ei jatkossa riipu vakuutuksen etuustasosta. Työntekijä voi vähentää maksamiaan maksuja korkeintaan 5 % työnantajan maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Työntekijän maksujen vähennyskelpoisuus edellyttää vähintään 60 vuoden eläkeikää. Yrityksen verotuksessa henkilöstön vakuutusturvan järjestämisestä suoritetut maksut ovat vähennyskelpoisia. ÿ www.vero.fi 5
Mistä tiedät, voiko yrityksesi hyvin? Luottaako näppituntumaan vai hakea lahjomatonta numerotietoa? Tilinpäätöksen luvut näyttävät osaavalle tulkitsijalle paljon siitä, miten firma makaa. Alan ammattilaiset, kuten analyysipäällikkö Olli Fabricius Suomen Asiakastiedosta, luottavat kolmeen peruspilariin: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. ÿ Matilda Katajamäki Kulta, kuinka voit? 6 Kannattavuuden käytetyin mittari on sijoitetun pääoman tuottoaste. Jot- 1) kut yritykset käyttävät myös Kannattavuus kokonaispääoman tuottoastetta, yleensä silloin, jos korollisia ja korottomia velkoja on vaikea erotella. Kannattavuutta mittaavat myös käyttökateprosentti ja nettotulosprosentti. Käyttökateprosentin tulisi olla sitä suurempi, mitä pääomavaltaisemmasta alasta on kyse. Nettotulosprosentti ilmaisee sitä, mikä jää viivan alle eli yrittäjälle itselleen jäävää voittoa suhteessa liikevaihtoon. Jotkut tahot, kuten pankit, ovat kiinnostuneita myös käyttökatteen suhteesta rahoituskuluihin. Tämä tieto kertoo jotakin siitä, kuinka yritys selviää lainojensa koroista. 2) Vakavaraisuus Omavaraisuusaste on tärkein tunnusluku yrityksen tulevaisuuden menestyksen ennustajana, Fabricius sanoo. Omavaraisuus on eräänlainen tappionsietopuskuri, jonka koko kertoo siitä, kuinka yritys kestää mahdolliset huonot vuodet. Yritys, jolla on erinomainen omavaraisuusaste, voi kestää horjumatta useammankin heikomman tilikauden. Sen sijaan heikon vakavaraisuuden omaavalle yritykselle yhdenkin vuoden heikko tulos voi aihe-
uttaa dramaattisia ongelmia. Toinen vakavaraisuuden mittari on suhteellinen velkaantuneisuus eli kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon. rahat nopeammin, kuin se itse joutuu maksamaan velkojilleen. Tulorahoitus eli kassavirta on myös hyvä ottaa maksuvalmiustarkastelun kohteeksi. Tilinpäätöksiä kannattaa tarkastella myös useamman vuoden aikasarjoina. 3) Maksuvalmius Quick ratio likvidien varojen suhde lyhytaikaisiin velkoihin on perinteinen maksuvalmiuden mittari. Sen kaveri on current ratio, likvidien varojen ja vaihto-omaisuuden suhde lyhytaikaisiin velkoihin. Vaihto-omaisuudella tarkoitetaan varastoa eli raaka-aineita ja myymättömiä tuotteita. Maksuvalmiutta arvioitaessa on Fabriciuksen mukaan hyvä aina tarkastella myös myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertoaikoja. Ostovelkojen kiertoaika olisi suotavaa olla pidempi kuin myyntisaamisten tällöin yritys saa omilta asiakkailtaan Sudenkuoppia Asiakastiedossa tehdään tietokantojen hallinnan lisäksi erilaisia yritysja tilinpäätösanalyyseja sekä selvityksiä. Yritysten tila ei aina ole sitä, miltä tunnusluvut näyttävät. Fabricius on tottunut selvittämään heti yleisimmät virallisten tilinpäätösten sudenkuopat. Ovatko omaisuuserien tasearvot oikein arvostettuja? Jos tasearvot on kirjattu väärin, todellinen omavaraisuusastekin vääristyy. Onko tuottojen ja kulujen jakaminen satunnaisiin ja säännöllisiin eriin tehty oikein? Onko poistot tehty oikean suuruisina, todellisen käytön ja kulumisen mukaan? ÿ Tärkeimmät tunnusluvut ja raja-arvot Sijoitetun pääoman tuottoaste: 15%.n tasoa pidetään hyvänä. Käyttökateprosentti: suositellut vaihteluvälit teollisuus 10 25%, kauppa 2 10% ja palvelut 5 15%. Nettotulosprosentti: pääasia, että on positiivinen. Yli 5% nettotulos on jo hyvä. Omavaraisuusaste: tulisi olla vähintään 35 40%. Suhteellinen velkaantuneisuus: Alle 40% on kohtuullinen taso. Yli 100% katsotaan ylivelkaantuneeksi. Quick ratio: tulisi olla vähintään 1. Current ratio: tulisi olla vähintään 2. Lähde: Asiakastieto Onko tuloslaskelmaan kirjattu pienyrityksen omistajien palkat? Näin suositellaan tehtäväksi, jolloin yrityksen todellinen tulos saadaan paremmin esiin. Muista! Tunnuslukuja arvioidessa ei pidä tyytyä tarkastelemaan vain viimeisintä tilinpäätöstä, vaan kannattaa katsoa useamman vuoden aikasarjoja. Yrityksen luvut voivat olla absoluuttisella tasolla hyvät, mutta taustalta paljastuu useamman vuoden laskeva kehitys, joka on aina huolestuttava merkki. On myös syytä vertailla omaa yritystä toimialan keskiarvoihin, Fabricius opastaa. Fabriciuksen mukaan valveutunut tilitoimisto tarjoaa asiakkaalleen jutussa mainitut perustunnusluvut ainakin vuosittain tilinpäätöksessä, jotkut jopa neljännesvuosittain. Itse tilitoimiston asiakkaana toivoisin niitä juoksevan kirjanpidon lisäksi, analyysipäällikkö toteaa. 7
ÿ Tärkeitä lukuja 2005 tta etta llesi ja sellesi o n m e i l l e s y d ä m e n a s i a Työnantajan sivukulut 2005 Eläkevakuutukset TEL (keskimäärin) 21,6 % LEL 22,7 % TaEL 19,6 % Työntekijän maksuosuudet ym. maksuista alle 53 v. työntekijä 4,6 % vähintään 53 v. työntekijä 5,8 % YEL alle 53 v. yrittäjä 21,4 % YEL vähintään 53 v. yrittäjä 22,6 % Työttömyysvakuutus palkkasumma alle 840.940 0,7 % em. rajan ylittävän palkkasumman osalta 2,8 % yrityksen osaomistajasta 0,7 % Palkansaajan työttömyysvakuutus palkansaaja 0,5 % yrityksen osaomistaja 0,17 % Tapaturmavakuutus (keskimäärin) 1,1 % Ryhmähenkivakuutus (keskimäärin) 0,08 % Työnantajan sosiaaliturvamaksut I luokka 2,966 II luokka 5,166 III luokka 6,066 Luontoisetujen verotusarvoja 2005 Matkakustannuksen korvaukset 2005 Kirjanpitäjän käytännön peruskurssi tiliammattilaiselle 8. - 10.9.2004 Helsinki 3. - 5.11.2004 Helsinki Kotimaan päivärahat 1.10.2004 Vaasa Yli 6 tunnin 6.10.2004 työmatka Joensuu (osapäiväraha) 14,00 Yli 10 tunnin 8.10.2004 työmatka Lahti (kokopäiväraha) 30,00 Ateriakorvaus 5.11.2004 Lappeenranta 7,50 Kilometrikorvaukset 8.11.2004 Turku Oman auton 10.11.2004 käytöstä Pori 0,40 /km Käyttöetuauton 19.11.2004 käytöstä Kuopio 0,10 /km Tilinpäätös I laatiminen ja hyvä tilinpäätöstapa 27. - 28.9.2004 Helsinki 22. - 23.11.2004 Helsinki Konsernitilinpäätös I perusteet ja harjoitukset 20. - 21.9.2004 Helsinki Tilinpäätös II suunnittelu, analysointi ja hyödyntäminen 4. - 5.10.2004 Helsinki 29. -30.11.2004 Helsinki Korkotietoja Tilinpäätös III yritysjärjestelyt ja omistuksen vaihdokset 21.10.2004 Helsinki 8.12.2004 Helsinki Peruskorko 1.1. 30.6.2005 2,25 % Yleinen viivästyskorko 1.1. 30.6.2005 9,5 % Verotuksen korkoja 2005 Veronlisäys ja viivekorko 9,5 % Maksettava yhteisökorko 27.10.2004 Helsinki 4,5 % Scandic Continental, Mannerheimintie 46 Palautettava yhteisökorko 0,5 % Jäännösveron korko < 10 000 jäännösverolle 0,5 % Jäännösveron korko > taloushallinnon 10 000 jäännösveron ja verotuksen ammattilaisten osalle tarpeista 4,5 % Korko veronpalautuksille 0,5 % Konsernitilinpäätös II syventävät opinnot ja erikoistilanteet 19.10.2004 Helsinki IAS/IFRS ja kirjanpidon ajankohtaiskatsaus 16.9.2004 Turku 7.10.2004 Tampere 25.11.2004 Lahti Sisäisen laskennan kertauspäivä tiliammattilaiselle 18.10.2004 Helsinki Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen käytännössä 12. - 13.10.2004 Helsinki Puhelinetu 20,00 /kk Matkapuhelinetu EU- ja muut tuet 20,00 haaste /kk tilitoimistolle Ravintoetu (sopimusruokailu) 22.9.2004 Oulu 4,80, kun aterian kustannukset laskenta-alan välillä 4,80 8,00 vuoden päätapahtuma 28.9.2004 Jyväskylä Ravintoetu (lounassetelit/muu ruokailulipuke) 75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo 17.-18.1.2005 enintään Helsinki 8,00 e (minimi 4,80 ) Autoetu; ikäryhmä A (käyttöönottovuosi 2003 2005) Vapaa autoetu 1,4 % auton uushankintahinnasta Finlandia-talo, + 250,00 /kk Mannerheimintie tai 0,1613 KLT-valmennus 2004 /km Auton käyttöetu 1,4 % auton uushankintahinnasta + 90,00 /kk tai 0,06 /km istettuja taloushallinnon palveluja tarjoavien tilitoimistojen valtakunnallinen htävänä on laskenta-alan ammattilaisten osaamisen kehittäminen. Te r v e t u l o a k u r s s e i l l e m m e! 24.9.2004 Helsinki KLT-risteily 9. - 11.9.2004 Helsinki-Tukholma-Helsinki Tilitoimistopäivä 23.9.2004 Rovaniemi 24.11.2004 Jyväskylä 26.11.2004 Tampere 3.12.2004 Oulu 9.12.2004 Helsinki Summit 2004:ssä pureudutaan syvällisesti verouudistukseen lähtien. Summit keskittyy erityisesti pk-yritysten ja yrittäjien verotuksen suunnitteluun ja sisältöön. Summit 2004:ssä saat keskeisen tiedon verouudistuksesta, joka tulee voimaan vuoden 2005 alussa. Kuulet, miten siihen kannattaa varautua. Tili- ja veropäivät 2005 Laskenta-alan päätapahtuma jatkaa tuttua linjaa: kahden päivän aikana käsitellään kattavasti useita laskenta-alaan liittyviä ajankohtaisimpia aiheita. Kollegat ja yhteistyökumppanit tapaavat toisiaan. Alan yritykset esittäytyvät Tietotorilla. rjanpitotoimistojen Liitto seuraa tiiviisti alan kehitystä. Se on myös lainsäädännön valmistelussa. Siksi Kirjanpitotoimistojen Liiton tarjoama ouluttajat ovat taloushallinnon taitajia. Tarkempia tietoja: www.tilitoimistot.fi. koulutukseen tiedät saavasi laadukasta, luotettavaa ja kehittävää etta rahoillesi. Salomonkatu 17 A, 11. krs., 00100 Helsinki Puh. (09) 685 0570 Kirjanpitotoimistojen Liiton jäsenyys on tae, että yrityksen asioita hoitaa ammattilainen, osaava ja kaikissa taloushallintoon kuuluvissa tehtävissä ohjaava ja neuvova yhteistyökumppani. Yrittäjälähtöinen toiminta palvelu yrittäjältä yrittäjälle perustuu ehdottomaan riippumattomuuteen esim. asiakkaan velkojatahoista tai keskusliikkeistä. Taloushallinnon palvelut annetaan aina henkilökohtaisesti ja täysin luottamuksellisesti. Ne voidaan lisäksi räätälöidä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liiton jäseniksi pääsevät vain luotettavat ja asiantuntevat tilitoimistot. Jäsenvaatimuksissa on huomioitu alan korkeat osaamis-, vakavaraisuusja muut vaatimukset. Liittoon kuuluvien tilitoimistojen ammattitaito on korkea. Kirjanpitotoimistojen Liitto on yrityksille ulkoistettuja taloushallinnon palveluja tarjoavien, alan korkeat osaamisvaatimukset täyttävien ja valvottujen tilitoimistojen valtakunnallinen liitto. Liiton jäsenyrityksiä on lähes 700 ympäri Suomea ja ne hoitavat yli 100.000 suomalaisen yrityksen talousasioita. Jäsentoimistojen palvelut kattavat yleensä koko taloushallintopalveluiden kentän ja palvelut voidaan räätälöidä yksilöllisen tarpeen mukaisesti.