Tree of life - puun tyvi Protistit Aitotumaisia Useimmat yksisoluisia, myös kolonioissa eläviä ja monisoluisia lajeja. Solutasolla hyvin monimutkaisia: soluelimet tekevät sen, mitä elimet monisoluisilla Heterotrofeja, fotoautotrofeja (kloroplastit), miksotrofeja 1 - Heterotrofit protozoan = alkueläimet 3 Protistit Lajirikas, pääosin yksisoluisista eliöistä koostuva eukaryoottien = aitotumaisten ryhmä Parafyleettinen: jotkin lähempänä kasveja, sieniä tai eläimiä Ei ole siis kunta (vrt. eläinkunta) vaan kukin haara on oma kuntansa Käytetään, koska käytännöllinen: eukaryootit, jotka eivät ole kasveja, sieniä 2 tai eläimiä Protistit Diversiteetti lähtöisin endosymbiooseista: - mitokondrio saatiin aerobisesta prokaryootista - kaikilla eukaryooteilla on tai ainakin esi-isillä on ollut mitokondrio - plastidit fotosynteettisistä syanobakteereista ( -> kloroplastit) 4
Fig. 28-UN1 Protistit Evuluutio kiivaan tutkimuksen alla ja käsitykset muuttuvat koko ajan Nykykäsityksen mukaan viisi superryhmää - missä järjestyksessä nämä kehittyvät ei kuitenkaan tarkkaan tunneta Kinetoplastids Euglenids Diplomonads Parabasalids Euglenozoans Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 5 7 Fig. 28-03a Alveolate s Stramenopiles Diplomonads Parabasalids Euglenozoans Dinoflagellates Apicomplexan s Ciliates Diatoms Golden algae Brown algae Oomycetes Chlorarachniophytes Forams Radiolarians Excavata Chromalveolata Rhizaria Excavata: Diplomonadida - ei plastideja, mitokondriot modifioituneet = mitosomit, ei toimivaa elektronien siirtoketjua, energia anaerobisesti - useat parasiitteja Red algae Chlorophytes Charophyceans Land plants Slime molds Gymnamoebas Entamoebas Archaeplastida - Giardia intestinalis (lamblia) - ulosteista ruuan tai juoman välityksellä - oireet: vatsakivut, raju suolistotulehdus Nucleariids Fungi Unikonta Choanoflagellates Animals 6 8
Fig. 28-03g Fig. 28-04 Flagella 5 µm Giardia intestinalis 9 Undulating membrane Trichomonas vaginalis 5 µm 11 Fig. 28-26 Excavata: Parabasalids - Redusoitunut mitokondria = hydrogenosomi. Tuottaa energiaa anaerobisesti, vetykaasua sivutuotteena -Trichomonas vaginalis - parasiitti, leviää yhdynnässä - naisilla voi syrjäyttää emättimen normaalit mikro-organismit -> tulehdus - miehillä yleensä oireeton Eräs symbiontti parabasalidi, joka elää termiittien ja torakoiden suolistossa ja auttaa ravinnon hajottamisessa 10 12
Excavata: Euglenozoa Euglenozoa: - monimuotoinen ryhmä, yhdistävänä tekijänä flagellan mikrorakenne: spiraalinen, kiteinen putkirakenne flagellan sisällä Excavata: Euglenozoa Kinetoplastidit: - yksi suuri mitokondrio, jossa DNA organisoituna massana = kinetoplasti - Trypanosoma, unitauti & Chaga s disease 13 15 Fig. 28-05 Fig. 28-06 Flagella Euglenozoa 0.2 µm Crystalline rod Ring of microtubules 9 µm 14 Trypanosoma 16
Trypanosoma Lajista riippuen loisii mm. ihmistä, nautaa Verenkierto, imusolmukkeet, keskushermosto Bait and switch defense vaihtaa jatkuvasti ulkopinnan proteiinikuorta, jolloin immuniteettia ei pääse syntymään Unitauti Väli-isäntinä tsetsekärpänen Saharan eteläpuoleinen Afrikka Chaga s disease Verta imevät hyönteiset South American trypanosomiasis 17 Fig. 28-07 Eyespot: pigmentoitunut soluelin, joka päästää vain tietystä suunnasta tulevan valon light detectoriin. Euglena (LM) 5 µm Long flagellum Eyespot Short flagellum Contractile vacuole Nucleus Chloroplast Plasma membrane Light detector Pellicle, suojakelmu Light detector: havaitsee valon, tämän seurauksena Euglena liikkuu kohti sopivan voimakasta valoa. Sopeuma, joka tehostaa 19 fotosynteesiä. Fig. 28-UN2 Eugnenids Excavata: Euglenozoa - Euglena, silmäeliö - solun toisessa päässä tasku, josta yksi tai kaksi flagellaa - Useat miksotrofeja: auringonvalossa autotrofeja, muulloin heterotrofeja ja absorboivat orgaanisia aineita ympäristöstään 18 Dinoflagellates Apicomplexans Ciliates Diatoms Golden algae Brown algae Oomycetes Alveolates Stramenopiles Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 20
0.2 µm 3 µm Chromalveolata: Alveolates Yhdistävä tekijä kalvon eristämät säkit = alveolit, solukalvon sisäpuolella Chromavalveolata: Alveolates Dinoflagellates, panssarisiimaeliöt - selluloosalevyjen vahvistama solu - pystyuurteessa kaksi flagellaa, saa panssarisiimaeliön pyörimään niiden liikkuessa vedessä - dinos = pyöriä 21 23 Fig. 28-08 Alveolates Flagellum Alveoli Fig. 28-09 Dinoflagellates Flagella Alveolate 22 24
Chromalveolata: Alveolates Dinoflagellates, panssarisiimaeliöt - autotrofeja, miksotrofeja tai heterotrofeja - red tides, panssarisiimaeliöiden massaesiintymisiä rannikkovesissä - plastideissa karotenoideja - jotkin lajit tuottavat toksiineja, seurauksena selkärangattomien ja kalojen joukkokuolemia (ihmisiin nilviäisistä) 25 Chromalveolata: Alveolates Apicomplexans - lähes kaikki eläinten parasiitteja, jotkin aiheuttavat ihmisille vakavia tauteja - leviävät pienten infektoivien solujen, sporozoiittien, avulla - toisessa päässä (apex) on yhdistelmä (complex) soluelimiä, jotka erikoistuneet tunkeutumaan isännän soluihin ja kudoksiin 27 Chromalveolata: Alveolates Chromalveolata: Alveolates Dinoflagellates, panssarisiimaeliöt - Planktonissa, osa loisia - Tärkeä osa ravintoketjuja Ceratium, sarvisiimiö - Luja, mutta siro ja koristeellinen panssari, - Pitkiä, piikkimäisiä muodostumia Kuva: http://tolweb.org/dinoflagellates/2445 26 Apicomplexans Plasmodium, malarialoisiot - satoja lajeja, spesifioituneet esim. ihmiseen tai johonkin muuhun nisäkkääseen, lintuun tai matelijaan - malariaa aiheuttavat elävät sekä hyttysissä (Anopheles) että ihmisessä - ongelmallisia hoitaa, koska elävät suuren osan ajasta solujen sisällä (piilossa immuunisysteemiltä) ja vaihtavat pintaproteiineja 28
Fig. 28-10-1 Sporozoiitit hyttysen kautta ihmiseen Punasoluissa: - aseksuaalinen jakaantuminen - purkautuvat 48 tai 72 tunnin välein -> kylmänväristykset ja kuume Merozoite (n) Jotkin merozoiitit menevät Uusiin punasoluihin, osa muodostaa gametosyyttejä Red blood cells Inside human Liver Liver cell Merozoite Red blood cell Apex Fig. 28-10-3 Inside mosquito Sporozoites (n), vaeltavat hyttysen sylkirauhasiin MEIOSIS Zygote (2n) FERTILIZATION Oocyst (suolessa) Merozoite (n) Red blood cells Inside human Liver Liver cell Merozoite Red blood cell Apex Gametocytes (n) Key Haploid (n) Diploid (2n) 29 Gametes Gametocytes (n) Key Haploid (n) Diploid (2n) 31 Fig. 28-10-2 Inside mosquito Gametosyyteistä tulee gameetteja. Jokainen koirasgametosyytti tuottaa useita solakoita koirasgameetteja -> hedelmöittyminen hyttysen ruuansulatuselimistössä Zygote (2n) Merozoite (n) Red blood cells Inside human Liver Liver cell Merozoite Red blood cell Apex Chromalveolata: Alveolates Ciliates, ripsieläimet - käyttävät ripsiä liikkumiseen, ravinnonhankintaan - kahdentyyppisiä tumia: makrotumat ja mikrotumat FERTILIZATION Gametes Gametocytes (n) Key Haploid (n) Diploid (2n) 30 Paramecium caudatum, tohvelieläin 32
Fig. 28-11a Paramecium caudatum, tohvelieläin Fig. 28-11b-2 Micronuclei: Conjugation and reproduction Vedenotto osmoottisesti hypotonisesta eli laimeammasta ympäristöstä. Virtsarakkulamainen Contractile Vacuole, sykkivä rakko sykkivä rakko kerää ylimääräisen veden ja Ajoittain poistaa sen solukalvon läpi. 50 µm Cilia Micronucleus Macronucleus Macronucleus: Feeding, waste removal, and water balance Oral groove Cell mouth Food vacuoles Suu-uurteen ripset liikuttavat ruokaa (pääosin bakteereita) solusuuhun, josta se nielaistaan fagosytoottisesti ravintovakuoleihin. 33 Compatible mates Diploid micronucleus MEIOSIS The original Diploid macronucleus micronucleus disintegrates. Haploid micronucleus MICRONUCLEAR FUSION Key Conjugation Reproduction Kolme mitoosikierrosta tuottaa kahdeksan mikrotumaa. Neljästä mikrotumasta tulee neljä makrotumaa. Vanha makrotuma häviää. Kaksi sytokineesi (=soluliman jakautumis) kierrosta 35 -> neljä tytärsolua Fig. 28-11b-1 Compatible mates Osittainen sulautuminen Diploid micronucleus MEIOSIS Micronuclei: Conjugation and reproduction Mikrotumien meioosi tuottaa neljä haploidia mikrotumaa kuhunkin soluun. Kolme näistä häviää, neljännet jakautuvat mitoottisesti. Toinen näistä vaihdetaan. Haploid micronucleus Key Conjugation Reproduction Chromalveolata: Alveolates Ciliates, ripsieläimet Vorticella, ripsikello - Alustaan kiinnittyviä - Kuorettomia - Kellomainen soluruumis ohuen varren päässä - Voidaan vetää kokoon spiraalille Kuva: http://www.biology-resources.com/drawing-paramecium-vorticella.html http://microbewiki.kenyon.edu/index.php/vorticella 34 36
Fig. 28-UN2 Chromalveolata: Stramenopiles Dinoflagellates Apicomplexans Ciliates Diatoms, piilevät Alveolates Golden algae, kultalevät Brown algae, ruskolevät Oomycetes, water molds Excavata Stramenopiles Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 37 Rhizaria: Radiolarians Säde-eläimet - hauras, monimutkaisen symmetrinen sisäinen tukiranka piidioksidista - pseudopodit lähtevät säteittäisesti solun keskustasta. Vahvistuksena mikrotubulit = sylinterimäiset solunsisäiset putkirakenteet - pseudopodien solulima nielee pienempiä eliöitä, jotka tulevat kosketuksiin. Soluliman virtaus kuljettaa nämä solun keskustaan. 39 Fig. 28-UN3 Fig. 28-18 Radiolarians Excavata Chromalveolata Chlorarachniophytes Foraminiferans Rhizaria Radiolarians Archaeplastida Unikonta Pseudopodia 38 200 µm 40
Fig. 28-UN4 Fig. 28-03j 20 µm Volvox : Isojen kolonioiden sisällä pieniä tytärkolonioita, tulevat ulos aikanaan 50 µm Excavata Chromalveolata Rhizaria Chlorophytes Charophyceans Red algae, punalevät Green algae, viherlevät Land plants, maakasvit Unikonta Archaeplastida 41 43 Fig. 28-UN5 Archaeplastida: viherlevät Volvox, palloeliöt - koloniaalinen, ontto pallo, jonka seinä koostuu tuhansista kaksisiimaisista soluista uppoutuneena gelatiinimaiseen väliaineeseen (matrix) - solut usein yhteydessä toisiinsa solulimasäikeillä; jos erillään eivät pysty lisääntymään Amoebozoans Nucleariids Fungi Choanoflagellates Animals Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Unikonta 42 44
Unikonta: Amoebozoans - Tylpät, sormimaiset pseudopodit, soluliman laajenemat tai valejalat -> liikkeet Eumycetozoa (mm. limasienet) Archamoebae (mm. Entamoeba histolytica) Lobosea (Amoeba, Chaos, Difflugia) Fig. 28-03l Amoeba proteus pienen viherlevän kimpussa 100 µm 45 47 Unikonta: Amoebozoans Lobosea: Amoeba - massa kirkasta, väritöntä, hyytelömäistä protoplasmaa - ei soluelimiä - elastinen solukelmu (plasmalemma) - ei vakinaista muotoa, rakenne muuttuu jatkuvasti soluliman virtausten takia - koteloituvat kuoren sisään, jos ympäristö kuivuu - ravintona mikroskooppiset levät, bakteerit ja orgaaniset hiukkaset Unikonta: Amoebozoans Lobosea Difflugia, kuoriameebat - kova kuori: hiekanjyvistä liimattuna toisiinsa - valejalka työntyy ulos kuoren aukosta Kuva: http://www.microscope-microscope.org/applications/pondcritters/protozoans/sarcodina/difflugia.htm Kuva: http://www.infovisual.info/02/003_en.html 46 48
Fig. 28-UN5 Fig. 32-3 Excavata Chromalveolata Rhizaria Archaeplastida Choanoflagellates Individual choanoflagellate Amoebozoans Nucleariids Fungi Choanoflagellates Unikonta OTHER EUKARYOTES Animals Sponges Other animals Collar cell (choanocyte) Animals 49 51 Unikonta: Choanoflagellates Eläinten lähimmät elävät sukulaiset Yksin tai kolonioissa, useimmat paikallaan pysyviä, pintaan kiinnittyneitä, varrella tai ilman Flagellan tyvellä läpinäkyvä kaulus, joka sytoplasmaa -> ravinnon kerääminen Joillakin lorica ( korsetti ) = jäykkä kuori Muistuttavat hyvin paljon sienieläinten soluja 50 Fig. 32-10 ANCESTRAL COLONIAL FLAGELLATE Metazoa Eumetazoa Eumetazoa = true animals - alkeellisimmat säteittäissymmetrisiä - kehittyneemmät kaksikylkisiä Bilateria Deuterostomia: jälkisuiset - alkionkehitys: alkusuusta peräaukko Protostomia: alkusuiset - alkusuusta suu tai yhteinen suu-hylkyaukko Ehdotus eläinten fylogeniasta, Perusteina pääosin morfologia ja ontologia Deuterostomia Protostomia Porifera, sienieläimet Cnidaria, polttiaiseläimet Ctenophora, kampamaneetit Ectoprocta Brachiopoda, lonkerojalkaiset Echinodermata, piikkinahkaiset Chordata, selkäjänteelliset Platyhelminthes, laakamadot Rotifera, rataseläimet Mollusca, nilviäiset Annelida, nivelmadot Arthropoda, niveljalkaiset Nematoda, sukkulamadot 52
Fig. 32-11 ANCESTRAL COLONIAL FLAGELLATE Metazoa Eumetazoa Porifera Silicea Calcarea Ctenophora, kampamaneetit Cnidaria, polttiaiseläimet Acoela Fig. 33-2 Porifera (sienieläimet) todennäköisesti parafyleettinen ryhmä Calcarea and Silicea Ehdotus eläinten fylogeniasta: Perusteina pääosin molekyylidata Bilateria Lophotrochozoa - joillakin lophophore ( harjan kantaja ), ripsekkäiden lonkeroiden kruunu - osalla trochophore toukka Ecdysozoa - ecdysis = kuorenvaihto Deuterostomia Lophotrochozoa Ecdysozoa Echinodermata, piikkinahkaiset Chordata, selkäjänteelliset Platyhelminthes, laakamadot Rotifera, rataseläimet Ectoprocta Brachiopoda Mollusca, nilviäiset Annelida, nivelmadot Nematoda, sukkulamadot Arthropoda, niveljalkaiset 53 ANCESTRAL PROTIST Common ancestor of all animals Eumetazoa Bilateria Cnidaria Lophotrochozoa Ecdysozoa Deuterostomia 55 Kunta: Eläimet Pääjakso: Porifera / Calcarea & Silicea, Sienieläimet Pääjakso: Cnidaria, Polttiaiseläimet Pääjakso: Ctenophora, Kampamaneetit Pääjakso: Platyhelminthes, Laakamadot Pääjakso: Rotifera, Rataseläimet Pääjkaso: Mollusca, Nilviäiset Pääjakso: Annelida, Nivelmadot Pääjakso: Bryozoa, Sammaleläimet Pääjakso: Nematoda, Sukkulamadot Pääjakso: Nematomorpha, Jouhimadot Pääjakso: Arthropoda, Niveljalkaiset Pääjakso: Echinodermata, Piikkinahkaiset Pääjakso: Chordata, Selkäjänteelliset 54 Calcarea & Silicea, sienieläimet Yksinkertaisimpia monisoluisia eläimiä kaksi solukerrosta ei erilaistuneita kalvojen rajaamia elimiä Epäsymmetrisiä tai säteittäisesti symmetrisiä Elävät pääsiassa merissä Muodostavat runkokuntia, tukirankona kalsiumkarbonaatti-, spongiini- (orgaaninen sarveisaine), tai piineulaset pinta huokoinen, runsaasti vedenotto- ja -poistoaukkoja alustaansa kiinnittyneitä 56
Fig. 33-3a Calcarea & Silicea A sponge Lisääntyvät suvuttomasti silmikoimalla, sekä suvullisesti, jolloin muodostuu koiras- ja naarassukusoluja Useimmat hermafrodiitteja Siittiöt kulkeutuvat veden virtauksen mukana, munasolun hedelmöittyminen mesohylissä Kehittyvä alkio siimapeitteinen blastulatoukka, joka eläimestä ulos jouduttuaan ui hetken vapaasti, kiinnittyy alustaansa muodosta silmikoimalla uuden runkokunnan. Sienieläimiä tunnetaan noin 5000 lajia, joista vain yhden heimon lajit (noin 150) elävät makeassa vedessä; Suomessa on neljä makeanveden lajia 57 59 Fig. 33-4 Azure vase sponge (Callyspongia plicifera) Spongocoel =central cavity Pore Epidermis Water flow Mesohyl, hyytelömäinen väliaine Choanocyte - siimallisia soluja sisäpinnalla - siimojen liike saa veden virtaamaan sisään pooreista ja ulos osculumista Food particles in mucus Flagellum Choanocyte Choanocyte Collar Osculum =kaulussolu Spicules, neulaset Phagocytosis of food particles Amoebocyte Ravintohiukkaset niellään (fagosytoosi) ja sulatetaan tai siirretään amoebosyyteille Amoebocytes - liikkuvat mesohylissä (pseudopod) - kuljettavat ravintoaineita muille sienieläimen soluille - tuottavat eläintä tukevia rakenteita (spicules) - muuttuvat miksi tahansa solutyypiksi tarvittaessa 58 Calcarea & Silicea Luokka: Demospongiae, (sarveis)piisienet -tukirankana piineulaset Heimo: Spongillidae, järvisienet Spongilla lacustris, järvisieni -järvissä yleensä haarovana, virtaavassa vedessä yleensä levymäisenä -järvien rantavyöhykkeessä saattaa kasvattaa jopa metrin pituisia ja pensasmaisia runkokuntia -vihreä väri johtuu sienen kanssa symbioottisessa suhteessa elävistä levistä Kuvat: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=102834&lan=fi 60
Fig. 33-UN2 Calcarea & Silicea Luokka: Demospongiae, (sarveis)piisienet -tukirankana piineulaset Heimo: Spongillidae, järvisienet Ephydatia fluviatilis, murtovesisieni -Suomessa Itämeressä Linkki kuvaan löytyy sivuilta: http://web.abo.fi/fak/mnf/biol/eco/studenter/evertebraterny/artlista.htm Calcarea and Silicea Cnidaria Lophotrochozoa Ecdysozoa Deuterostomia 61 63 Fig. 33-3b Calcarea & Silicea Luokka: Demospongiae, (sarveis)piisienet Heimo: Spongidae Spongia officinalis, pesusienet Meduusa - eräs pesusienilaji - Välimeri - pesusienet sienirunkokunnan puhdistettuja sarveistukirankoja Kuva: http://web.fccj.org/~dbyres/sponge/sponge.htm 62 64
Cnidaria, polttiaiseläimet Hyvin vaihteleva joukko paikallaan pysyvistä liikkuviin lajeihin Mm. hydrat, korallit, meduusat Yksinkertainen säteittäissymmetrinen muoto Kaksi muotoa: polyyppi tai vapaasti uiva meduusa Joillakin polttiaiseläimillä vain polyyppimuoto, joillakin vain meduusamuoto, joillakin molemmat eri elämänvaiheissa Cnidaria, polttiaiseläimet Karnivoreja, pyyntilonkerot (tentacles) järjestäytyneenä suun ympärillä, ottavat kiinni saalista, työntävät sen suuhun. Pyyntilonkeroissa polttiaissoluja (cnidocytes), puolustukseen ja ravinnon hankintaan - cnide (Kr.) = nokkonen Polttiaissoluissa kapselimaisia soluelimiä (cnidae), jotka voivat räjähtää ulospäin. Joillakin lajeilla nämä erikoistuneet (nematocysts) tunkeutumaan saaliiseen pistävällä langalla Kosketus tai kemiallinen ärsyke laukaisee Injektoi myrkkyä saaliseläimeen 65 67 Fig. 33-5 Polttiaiseläinten kaksi muotoa: paikallaan oleva polyyppi ja liikkuva meduusa Hydrat Merivuokot Meduusat Polyp Mouth/anus Tentacle Medusa Gastrovascular cavity Body Stalk (=varsi) Gastrodermis Mesoglea Epidermis Tentacle Mouth/anus Fig. 33-6 Nematocyst Trigger Tentacle Hydran polttiassolu Thread discharges Cuticle of prey Thread Seinässä kaksi solukerrosta, ulompi epidermis ja sisempi gastrodermis, välissä solujen erittämä hyytelömäinen mesoglea. Gastrodermin soluissa flagelloja, pitävät veden ruuansulatusontelossa liikkeellä. Ravinnon sulatus alkaa ruuansulatusontelossa, päättyy ravintovakuoleissa 66 gastrodermin soluissa Cnidocyte Thread (coiled) 68
Cnidaria, polttiaiseläimet Hydra, lampipolyyppi Yksinkertaisia supistuvia kudoksia: -gastrodermin ja epidermin soluissa mikrofilamenttikimppuja, jotka järjestäytyneet supistuviksi säikeiksi -ruuansulatusontelo toimii hydrostaattisena runkona, jota vasten supistuvat solut toimivat Yksinkertainen hermoverkosto, ei aivoja Kuva: http://universe-review.ca/i10-26-hydra.jpg 69 71 Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Hydrozoa, hydropolyypit - useimmat vaihtelevat meduusa ja polyyppivaiheen välillä Hydra, lampipolyyppi - vain polyyppeina - suotuisina kausina lisääntyvät aseksuaalisesti silmikoitumalla - epäsuotuisina kausina lisääntyvät seksuaalisesti, muodostavat kestäviä zygootteja jotka pysyvät lepovaiheessa kunnes olot paranevat Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Scyphozoa, liuskameduusat - useimmilla lajeilla meduusamuoto vallitseva, rannikolla elävillä voi olla pienten polyyppien vaihe, ulappalajeilla usein vain meduusavaihe - useimmat lajit elävät planktonissa Aurelia aurita, korvameduusa - neljä puolikuun tai ympyrän muotoista gonadia (sukurauhasta) kuultaa läpi - sekä polyyppi- että meduusavaihe 70 72
Aurelia aurita, korvameduusa Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Anthozoa, korallit ja merivuokot - vain lämpimissä merissä noin 40 metrin syvyyteen asti - erotetaan gastraaliontelon väliseinien lukumäärän mukaan: kahdeksansäteiset korallit eli sulkakorallit, (Octocorallia) ja kuusisäteiset korallit eli kukkakorallit (Hexacorallia). - merivuokot muistuttavat lonkeroineen ruusujen, neilikoiden tai vuokkojen teriöitä Kuvia: http://www.tolweb.org/anthozoa/17634 73 75 Fig. 32-10 Porifera, sienieläimet Cnidaria, polttiaiseläimet Luokka: Anthozoa, korallit ja merivuokot - anthozoa = kukkaeläimet - vain polyyppeina, yksittäin tai kolonioissa - useat erittävät kovan ulkoisen kuoren kalsiumkarbonaatista - jokainen polyyppisukupolvi edellisen sukupolven kuorten jäänteiden päälle -> rakentuu kiviä, joita kutsutaan koralliksi - symbionttisia yksisoluisia leviä, joista saavat yhteyttämistuotteita -> riippuvaisia valosta! - trooppisissa merissä, koralliriutat - uhkina mm. saastuminen, ylikalastus 74 ANCESTRAL COLONIAL FLAGELLATE Metazoa Eumetazoa Ehdotus eläinten fylogeniasta, Perusteina pääosin morfologia ja ontologia Bilateria Deuterostomia Protostomia Cnidaria, polttiaiseläimet Ctenophora, kampamaneetit Ectoprocta Brachiopoda, lonkerojalkaiset Echinodermata, piikkinahkaiset Chordata, selkäjänteelliset Platyhelminthes, laakamadot Rotifera, rataseläimet Mollusca, nilviäiset Annelida, nivelmadot Arthropoda, niveljalkaiset Nematoda, sukkulamadot 76
Ctenophora, kampamaneetit - säteittäissymmetrisiä tai kaksikylkisiä, kaksi solukerrosta - merkittävä osa merten planktonia - yhdistävä tekijä: kahdeksan kampalevyä, jotka kuljettavat eläintä eteenpäin (virtausten mukana) - joillakin lajeilla erikoistunut pyyntikeino: kun pieni eläin koskettaa lonkeroita, erikoistuneet solut puhkeavat auki ja peittävät saaliin tahmeilla karvoilla - ei pistäviä polttiaissoluja (ero polttiaiseläimiin) 77 Ctenophora, kampamaneetit Pleurobrachia pileus, pikkumaneetti Meillä 2 mm, valtamerissä 2.5 cm Pyyntilonkerot pitkät ruumis pyöreähkö pyyntilonkeroiden takia kaksikylkinen Kuva: http://www.seawater.no/fauna/ribbemaneter/sjostikkelsb aer.htm 78