Venäläisten vapaa-ajan asuminen Itä-Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai , Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Etelä-Savossa tarkastelussa venäläisten kiinteistöostot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki , Vantaa

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Työmatkat Pohjois-Karjalassa

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli Manu Rantanen

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

v v v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

Suomen suurlähetystö Astana

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Vesannon elinvoimaryhmä

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

KOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS. Suuri mökkiläisseminaari , OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

6. Asuntosi ja/tai loma-asuntosi sijainti (Kunnan ja kylän tarkkuudella)

Heinola Resort t

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

Merellisen Espoon mahdollisuudet. Lennart Pettersson Espoon kaupunki

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Suvi Mutanen Kati Lappalainen

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

Kansainvälisyys-työpaja - Mitä kansainvälisyyteen liittyviä asioita järjestötoimijat voisivat tehdä?

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

Talousraportti 10/ Väestö

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Preesens, imperfekti ja perfekti

Somalien ja venäläisten näkökulma

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Transkriptio:

Venäläisten vapaa-ajan asuminen Itä-Suomessa Joensuun seudun kansalaisopisto 13. 03.2012 20.03.2012 Olga Lipkina Itä-Suomen Yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos, Matkailualan opetus- ja tutkimus laitos FUNTS Finnish University Network for Tourism Studies

Ulkomaalaisten vapaa-ajan asuminen Suomessa Rajat ylittävä mökkeily on yleistä monissa maissa Suomessa mökkeily oli lähes täysin kotimainen ilmiö itsenäisyyden jälkeen Vain vakituisesti Suomessa asuvat ulkomaalaiset saivat omistaa kiinteistöjä, 1939 ETA ja EU-jäsenyys avasivat ovet ulkomaalaisten mökkien omistukselle Vuonna 2000 kiinteistöjen omistaminen vapautuminen kaikille Ajatus, joka oli Suomen liittyessä Euroopan Unioniin tästä uhasta, ikään kuin ulkomaalaisten tulosta ostamaan suomalaisia rantoja, ei toteutunut. 2

Venäläisten omistamat kiinteistöt Suomessa Ulkomaalaisten kiinteistökauppojen kasvu vuodesta 2000 lähtien Erityinen kiinnostus tulee Venäjältä Venäläisten osuus ulkomaalaisten kiinteistökaupoista on noin 70% 1000 900 800 700 600 500 400 300 Number of foreign property purchases 2003-2011 (Source: National Land Survey of Finland) Ulkomaalaisten osuus vuosittaisista kiinteistökaupoista on noin 1-2% 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Russia Other 3

Venäläisten omistamat kiinteistöt Suomessa Jossain kunnissa jopa kolmasosa kiinteistökaupoista tehdään ulkomaalaisten kanssa Suosituimmat alueet: Etelä-Savo 1149 kpl, Etelä-Karjala 1037 kpl 4

Venäläisten omistamat kiinteistöt Pohjois-Karjalassa 2003-2011 Pohjois-Karjala 167 Ilomantsi 5 Joensuu 19 Juuka 7 Kesälahti 44 Kitee 20 Kontiolahti 5 Lieksa 39 Liperi 1 Nurmes 2 Polvijärvi 1 Rääkkylä 16 Tohmajärvi 8 Valtimo, Outokumpu 0 5

Venäläisten kiinteistöt Savonlinnan seudulla Savonlinna tutkimusalueena (320 kiinteistökauppaa 2007-2010) Kohderyhmät Savonlinnan seudulla: Paikalliset asukkaat ja suomalaiset mökkeilijät Venäläiset vapaa-ajan asukkaat 6

Venäläisomisteiset vapaa-ajan asunnot Suomessa Venäläisten vapaa-ajan asumista Suomessa ei ole aiemmin tutkittu Tutkimusteemat: I. Taustatekijät ja motiivit: Mikä on venäläisten mökkeilyilmiö? Keitä ovat venäläiset vapaa-ajan asukkaat? Miksi vapaa-ajan asunto on hankittu nimenomaan Suomesta? II. Paikalliset vs. tulokkaat: Millaiseksi muodostuu paikallisväestön ja tulokkaiden välinen vuorovaikutus? III. Osallistuminen ja vaikutukset: Miten venäläiset vapaa-ajan asukkaat osallistuvat paikallisyhteisöjen elämään? Miten venäläiset haluaisivat osallistua paikallisyhteisöjen elämään? Mitkä ovat osallistumisen suurimmat esteet? 7

Aineiston kerääminen Kyselytutkimus vuonna 2010 Otoksen koko 1500 (750 paikalliset asukkaat, 750 suomalaiset mökkeilijät) Satunnainen otanta, osoitteet ostettiin Väestörekisterikeskuksesta Vastauksia 494 (paikalliset asukkaat 186 kpl, suomalaiset mökinomistajat 308 kpl) Haastattelut (2010) 25 venäläistä vapaa-ajan asukasta 8 kiinteistönvälittäjää 8

I. Venäläiset vapaa-ajan asukkaat Taustatiedot: Ikä: 27-65 vuotta Mökin omistusaika: 2 päivää - 10 vuotta Kotipaikka: Moskova, Pietari, Petroskoi Ammatti/ala: liiketoiminta, lakipalvelut rakentaminen, yritysjohto, eläkeläinen Vapaa-ajan asunnon tiedot: Koko: 28-400 m2 (ka. >100 m2) Talviasuttavia (paitsi kaksi asuntoa) Täysin varustettuja (paitsi kaksi asuntoa) 9

Vapaa-ajan asumisen motiivit (Jaakson, R., Müller, D., Hall, M.) Vaihtelu Rentoutu minen Toiminta Luonto Status Henkilökohtaist ja kulttuuriset 10

Sijaintiin vaikuttavia tekijöitä (Kauppila, P., Müller, D.) - VÄLIMATKA KOHTEESEEN päivämatkan alue: 80-100 km (60-75min) viiikonloppumatka: 100-400 km (3-5h) loma-alue: yli 400 km - KOHTEEN HOUKUTTELEVUUS positiivinen imago/houkuttelevuus, ympäristö - KIINTEISTÖJEN JA TONTTIEN HINTATASO - KIINTEISTÖJEN JA TONTTIEN TARJONTA 11

Venäläisten motiiveja VAIHTELUA ARKEEN Suomen hitaampi rytmi sopii minulle hyvin vs. Moskova ja Pietari tämä on ympäristö, jota todella haluan. Täällä on niin hiljaista, vähän ihmisiä, moskovalaiset tympii minua. RENTOUTUMINEN: mukavuus ja hiljaisuus Mukavuus, ei kiireettä ja häiriötekijöitä. Mukavuudet ja hyvä varustetaso : pesukone, kuivauskaappi, sauna 12

Venäläisten motiiveja TOIMINTA Mökki on metsäkävelyjä varten, ei kasvimaata ja kitkemistä kuten dachalla Venäjällä. Mökki on ostettu vain kalastamista varten voi olla rauhassa ja rentoutua puhtaassa luonnossa ja vesien äärellä, ja kalastaa. STATUS Se ei ole näyttämistä varten kuten asiat Pietarissa. Mökki on vain lapselle, minulle ja vaimolle. 13

Venäläisten motiiveja LUONTO: 1. Miellyttävyys Saimaa on suorastaan luonnontilassa, kaikkialla on villiä luontoa. Tosi kauniita paikkoja. 2. Samanlaisuus (ilmasto, sää, maisema) Samantapainen ilmasto kuin kotona, emme tarvitse kuumaa ilmastoa. 3. Järvimaisema Haluttiin järven rannalle. Ideana oli osta maata järvialueelta. 14

Venäläisten motiiveja HENKILÖKOHTAISET JA KULTTUURISET MOTIIVIT 1. Dachat ovat yleinen vapaa-ajan viettotapa Venäjällä 2. Saavuttamaton unelma omasta rannasta [Venäjältä on] mahdotonta ostaa ranta-tonttia. Ei myydä ranta-tonttejä, emme voi omistaa rantaa 15

Miksi vapaa-ajan asunto on hankittu Suomesta? VÄLIMATKA: 270-1200 km MATKUSTUSAIKA: 4-18 tuntia Moskova: Viikonloppuna, juhlapäivinä, lomalla yritän viettää lähes kaiken vapaa-aikani Suomessa. Pietari: Jos aamulla herättäessä tuntuu, että haluan tänne, lähden heti. Ei edes ollut toista maata mielessä. Välimatka on merkittävä vain Suomen rajalta mökille. 16

Miksi Suomesta? IMAGO 1. Turvallisuus Pääsyy on turvallisuus. Ei tarvitse pelätä, että joku murtautuu sisälle, varastaa tavarat Venäjällä on rakennettava korkeat aidat ympärille, vietävä lähtiessä tavarat pois, asennettava turvajärjestelmät, maksettava vartioinnista En halua mökkiä Venäjältä. En ole kiinnostunut mökkielämästä turvamiesten ja betoniaitojen ympäröimänä, eikä se ole mahdollista muuten. 2. Positiivinen kokemus Koska mökki on hankittu täältä, se on merkki siitä, että meillä on parhaimmat kokemukset Suomesta ja suomalaisista. YMPÄRISTÖ Puhdasta ja siistiä, kauniit talot, leikatut nurmikot. Heti tulee hyvä olo rajan jälkeen. 17

Miksi Suomesta? HINTATASO Mökit ja tontit ovat Venäjälle todella kalliita, paljon kalliimpia kuin Suomessa. Ylläpitokulut ovat täällä alhaiset, asunnon ylläpito Pietarissa on kalliimpaa. MÖKKIEN TARJONTA Meille tarjottiin useita eri vaihtoehtoja ja tehtiin tarjous mieleisestä mökistä. Kysyttiin muutamalta kiinteistönvälittäjältä ja he tarjosivat muutamia sopivia mökkejä meille. 18

II. Paikalliset vs. tulokkaat: Venäläisten ajatuksia suomalaisten suhtautumisesta venäläisiin mökinomistajiin POSITIIVINEN VARAUTUNUT Voisi kuvitella suhtautumisen olevan negatiivista, koska venäläiset ostavat kaiken. Mutta ei, ihmiset ovat tosi mukavia, emme ole kohdanneet vastarintaa. Meidät on hyväksytty täällä, me tulemme luonnollisesti käyttämään rahamme, näin ollen suhtautuminen on hyvä meitä kohtaan. Mitä he voivat ajatella? Eikö Venäjällä ole tarpeeksi maata? Mutta se ei tarkoita, että olemme tunkeutujia. EI MIELIPIDETTÄ En tiedä, mutta toivon, että emme ärsytä heitä. Jos he ajattelevat jotain pahaa meistä, eivät he ainakaan näytä sitä. 19

Paikalliset vs. tulokkaat: Suomalaisten suhtautuminen venäläisiin mökinomistajiin 64 % paikallisista asukkaista ja 64% suomalaisista mökkeilijöistä on sitä mieltä, että venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä pitää rajoittaa: Venäläisten kiinnostus on nostanut vapaa-ajan kiinteistöjen hintatasoa alueella (P: 81%, M: 68%) Venäläiset ostavat loma-asunnoiksi omakotitaloja, jotka ovat tarkoitettuja vakituiseen asumiseen (P:67%, M: 49%) Venäläisten kiinnostus on vaikeuttanut suomalaisten mahdollisuuksia ostaa alueelta kiinteistöjä (P: 55%, M:47%) Venäläisten kiinteistönostot keskittyvät ryppäisiin, jolloin syntyy erityisiä venäläisalueita (P: 54%, M: 51%) Venäläiset ostavat parhaat paikat (P:68%, M:51%) P=paikalliset, M=mökkeilijät 20

Paikalliset vs. tulokkaat Venäläiset Tervehtiminen, vierailu Vuorovaikutukset Suomalaiset Satunnainen tervehtiminen, tien hoito, paikalliset tapahtumat, työ ja naapurin apu 56% paikallisista asukkaista ja 52% suomalaisista mökinomistajista sanoo, että naapurustossa, samalla kylällä tai asuinalueella on venäläisten omistamia lomakäyttöön hankittuja kiinteistöjä 65% paikallisista asukkaista ja 77% suomalaisista mökinomistajista sanoivat, etteivät ole lainkaan olleet kanssakäymisissä alueen venäläisten mökinomistajien kanssa Ei tavattu, vain auton nähty liikkuvan. Kauppareissulla näkee heitä paljonkin. 21

Paikalliset vs. tulokkaat Venäläiset Haluavat sopeutua paremmin, haluavat opiskella Suomea Toiminta Suomalaiset Satunnaiset, harvinaiset kontaktit 51% paikallisista asukkaista ja 61% suomalaisista mökinomistajista eivät halua lainkaan halua tai haluavat todella harvoin olla tekemisissä venäläisten mökinomistajien kanssa 49% paikallisista asukkaista ja 47% suomalaisista mökinomistajista ovat sitä mieltä, että (melko erittäin) tärkeää pitää yllä hyvää suhdetta venäläisten mökinomistajien kanssa Olemme hätistelleet, kun tulevat 10-15m etäisyydelle ongelle, kun uimme ja saunomme omassa rannassa 22

Paikalliset vs. tulokkaat Venäläiset Kielimuuri Esteet Suomalaiset Ennakkoluulot, pelko venäläisten vyörystä, historialliset syyt ja kulttuuriset erot Suomea ei myydä, kun se on taisteltu verisesti. Venäjä on uhka. Suomi suomalaisille Turvallisuus ja rauha! Haluan mökkeillä Sulkavalla en Venäjällä! 23

Paikalliset vs. tulokkaat Venäläiset Ei Konflikteja Suomalaiset Muutamia 12% paikallisista asukkaista ja 10% suomalaisista mökinomistajista sanoo, että alueella on ollut ristiriitoja venäläisten mökinomistajien kanssa 5% paikallisista asukkaista ja 6% suomalaisista mökinomistajista on ollut ristiriitoja venäläisten mökinomistajien kanssa Ongelmia: luonnon käyttö/jokamiehen oikeudet, venäläiset eivät tiedä sääntöjä/kirjattomattomia sääntöjä mökki-elämästä, melu, rikokset, parhaiden rantatonttien menettäminen, marjastuspaikkojen menettäminen Ei vain sovi minun tapaani elellä ryssän kanssa naapurina. 24

Taloudellinen merkitys Maaseudun asukasluku vähenee Venäläisten osuus Suomen kiinteistömarkkinoiden arvosta on 5,6% Palveluiden käyttö: Ruokakauppa Erikoisliikkeet Kansallispuistot, puistot ym. Luontokohteet Liikuntapaikat (uimahalli-/ranta, latuverkko, urheilukenttä jne.) Ravintolapalvelut 25

Taloudellinen merkitys Venäläiset mökinomistajat tuovat alueelle uusia elinkeinomahdollisuuksia P: 50%, M: 40% Venäläiset ovat alueelle piristysruiske P: 36%, M: 23% Ilman venäläisten kysyntää kiinteistöjen arvo olisi romahtanut alueella P: 21%, M: 9% Suomalaiset myyvät kiinteistöjään venäläisille paremman hinnan toivossa P: 90%, M: 88% Venäläisten kiinnostus on nostanut vapaa-ajan kiinteistöjen hintatasoa P: 84%, M: 76% P=paikalliset, M=mökkeilijät 26

Suomalaisten ajatuksia ilmiön tulevaisuudesta 2009 Epämääräiset rahamiehet tulevat ostamaan hyviä paikkoja. Venäläisten merkitys tuolla kaakkoisessa Suomessa ja koko sillä Itä-Suomen alueella on todella merkittävä. etenkin Kaakkois-Suomessa, ehkä myöskin Pohjois- Karjalassa, kuitenkin rajan läheisyys ja Venäjä ovat vahvuus. Suomalaisiahan diskriminoidaan. 2012 Venäläisten maanomistus Suomessa tutkitaan eduskunnassa 27

Kiitos! olga.lipkina@uef.fi http://uef.fi/mot/transborder 28