Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012
Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden muistot - Maaseudun ja kylien säilyminen - Virkistyskäyttö - Suomalainen ruoka - Ruoantuotannon + -vaikutuksia luontoon - Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen - Ensisijainen elinympäristö 16% lajeistamme - Uhanalaisista eliölajeista n. kolmannes riippuvaisia maatalousympäristöistä -Ruoantuotannon - -vaikutuksia ympäristölle: - päästöt ilmaan - mm. rakennemuutoksen vaikutus lajistoon - vesistökuormitus 2
Taustaa - Suomessa noin 2 000 000 hehtaaria peltoa - Noin 7% pinta-alasta - Vuonna 2010 tiloja 63 000, puolet 1990-luvun määrästä - Viljeltävän pellon määrä pysynyt kuitenkin samana - Karjatilojen määrä väheni 1990 2011 aikana 73% mutta nautakarjan vain 33% - Maatalouden fosforipäästöt noin 2 750 t/a, typpipäästöt 39 500 t/a - Lannoitteiden myynti vähentynyt per viljeltyhehtaari fosforin osalta 75% ja typen 25% vuosien 1990 2010 aikana - 1985- luvun tasosta fosforitase on pienentynyt 85%, typen noin 40% 3
Viljelijät ja WWF konkreettista työtä maatalouden ympäristönsuojelun edistämiseksi 4
WWF Suomi: Kosteikot - Uusien kohteiden etsiminen (ja löytäminen) - Kohteiden suunnitelmien laadinta, lupaasioiden ym. selvitys - Rahoituksen hakeminen / esimerkkikohteiden rakentaminen - Rakentamisen ohjaus - Esimerkkikohteiden tarkoituksena toimia myös kannustuksena maanviljelijöille ym. WWF-kosteikoilla käy vuosittain lähes 200 kansallista ja kansainvälistä vierailijaa mm. tutkijoita, maanviljelijöitä, neuvojia, virkamiehiä jne. 5
Miksi kosteikot? 6
Miten kosteikko toimii? 7
Kosteikot osana uomien luonnontilaistamista! 8
Pienialaisetkin kosteikot tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle! 9
-Active Wetlands- tutkimushanke WWF Suomi: Kosteikot - mukana MTT, Turun Amk, SYKE, Tarton yliopisto, ELF ja WWF Suomi - Kosteikkojen vesiensuojelutehokkuuden ja erityisesti liukoisen fosforin pidätyskyvyn kasvattaminen pääosin kemikaalien avulla - rautasulffaattiseos ja kalsium-rautapitoinen raemassa -Laboratoriossa hyviä tuloksia - Kenttätutkimukset kesken, alustavien tuloksien perusteella kemikaalit toimivat - Parhaimmillaan kohteilla, joissa suhteessa vesimäärään runsaasti liukoista fosforia 10
Hyvillä esimerkeillä kohti kestävämpää maataloustuotantoa -Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä- kilpailu - Ympäristökuiskaaja- koulutushanke: hyvät keinot käytäntöön 11
Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella - Metsälaitumet - Hakamaat - Lehdesniityt - Vesaniityt - Laidunnetut kaskimetsät WWF Suomi
Puustoisten perinneympäristöjen määrä Metsälaitumia n. 5 000 9 000 ha Hakamaita n. 1 900 3 300 ha Lehdesniittyjä alle 100 ha Metsälaitumien turvaaminen vaatisi nykyisten lisäksi noin kaksinkertaisen määrän kunnostettavia Hakamaiden turvaaminen luontotyyppinä vaatisi nykyisten alojen lisäksi noin kolminkertaisen pinta-alan kunnostamista Lehdesniittyjen turvaamiseksi tarvittaisiin tällä hetkellä tiedossa oleviin alueisiin nähden kymmenkertainen määrä kunnostettavaa
Hankkeen tavoitteet Muodostaa hankealueelle toimintaverkosto Edistää metsänomistajien ja laiduneläinomistajien välistä yhteistyötä Esitellä mallikkaasti toimivien metsälaidunten ja niiden yrittäjien toimintaa Tehdä tunnetuksi puustoisten perinneympäristöjen tilaa ja arvoa Lisätä tietoisuutta hoidosta ja kunnostuksesta Laatia luonnonlaidunlihalle ekologisesti kestävä kriteeristö Suomessa Lisätä laidunnuksen taloudellista kannattavuutta pidemmällä aikavälillä
Hankkeen neuvojat auttavat käytännön asioissa! Hankkeen toimenpiteet Tiedottaminen Laiduntreffit Apua maatalouden ympäristötukien hakuun Mallilaidun Talkooleirit Muu neuvonta
Hankkeen hyödyt Lajistollinen monimuotoisuus ja uhanalaiset lajit Metsänomistajat Laiduneläinomistajat Luonnonlaidun lihan ekologiset kriteerit Kulttuuri- ja maisema-arvot Maaseutumatkailu Yhteistyö ja tiedonvaihto WWF Suomi
Lopuksi: -Vahvistaaksemme maatalouden positiivisia vaikutuksia ympäristölle ja vähentääksemme negatiivisia vaikutuksia sekä säilyttääksemme maatalouden kilpailukyvyn Suomessa, tarvitsemme: - Poliittista tahtoa - Kuluttajavalintoja -Tuottajaratkaisuja - Järjestöjä, yhdistyksiä, yrityksiä jne. - Positiivista asenneilmapiiriä -Ja ennen kaikkea konkreettista yhteistyötä! 17