KIRJALLINEN KYSYMYS 1399/2010 vp Ruotsista maksettavan eläkkeen verotus Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaista verosopimusta muutettiin 4.4.2008 maasta toiseen muuttavan eläkeläisen kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Uudistus tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Nykyisin esimerkiksi Ruotsista saadun eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä. Muutokseen sisältyi siirtymäsäännös. Uusi hyvitysjärjestelmä ei koskenut sellaisia eläkkeensaajia, jotka asuivat Suomessa 4.4.2008. Heidän eläkkeensä verotuksessa sovelletaan vapautusmenetelmää. Viranomaisten mukaan Ruotsista tai muista Pohjoismaista saatavien eläkkeiden verotus on nyt kunnossa eikä ongelmia enää ole. Ruotsista eläkevuosiksi takaisin Suomeen muuttaneet eläkeläiset ovat kuitenkin edelleenkin sitä mieltä, että Ruotsista maksetun eläkkeen verotus on täällä kohtuutonta. Ruotsista saatua eläkettä ei pääsääntöisesti veroteta Suomessa, mutta sieltä maksettu eläke vaikuttaa kuitenkin Suomesta maksettujen muiden tulojen verotukseen ja pienentää esimerkiksi eläketulovähennystä. Ruotsista saadusta eläkkeestä peritään myös sairausvakuutusmaksu. Sitä ei kuitenkaan peritä niiltä, jotka eivät saa lainkaan eläketuloja Suomesta. Ruotsista maksettu eläke otetaan huomioon myös tarveharkintaisia etuja, kuten eläkkeensaajien asumistukea, määriteltäessä. Kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä maasta toiseen maksettavien eläkkeiden määrä lisääntyy. Hyvitys- ja vapautusmenettelyt ovat hankalia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Yksinkertaisin ja kaikkia samassa maassa asuvia yhtäläisellä tavalla kohteleva verotusmenettely olisi se, että eläkkeestä maksettaisiin vero pelkästään siihen maahan, jossa eläkkeensaaja eläkettä nostaessaan asuu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä selventääkseen toisesta Pohjoismaasta toiseen maksettavan eläkkeen verotusta niin, että vero maksetaan pelkästään siihen maahan, jossa eläkkeensaaja eläkeaikanaan asuu? Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2011 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1399/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä selventääkseen toisesta pohjoismaasta toiseen maksettavan eläkkeen verotusta siten, että vero maksetaan pelkästään siihen maahan, jossa eläkkeensaaja eläkeaikanaan asuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ruotsista saadun eläketulon vaikutus Suomen verotuksessa sovellettaessa vapautusmenetelmää kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi Suomessa pysyvästi asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tällöin hän on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan veroa Suomen sisäisen verolainsäädännön perusteella kaikesta saamastaan tulosta. Jos henkilö saa Ruotsista eläketuloa, Ruotsilla on Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa ja sama tulo on vapautettu verosta Suomessa. Tätä ns. vapautusmenetelmää sovelletaan 4.4.2008 Suomessa asuneisiin henkilöihin, jotka tuolloin saivat eläkettä tai elinkorkoa toisesta Pohjoismaasta. Verosopimuksen mukaan Suomi voi kuitenkin ottaa Suomessa verosta vapautetun eläketulon huomioon määrätessään veron henkilön muusta tulosta, kuten Suomesta saadusta eläkkeestä. Tuloverolain 136 :ssä säädetään niin kutsutusta verotuksen kattosäännöstä, jota sovelletaan tilanteissa, joissa ulkomaisen eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä ja verovelvollisella on myös muuta veronalaista ansiotuloa. Jos Suomessa ja ulkomailla maksettavien tuloverojen yhteismäärä on korkeampi kuin tilanteissa, jossa samat tulot saataisiin vain Suomesta, Suomen tuloveroja alennetaan siten, että verojen yhteismääräksi muodostuu sama, kuin jos koko tulo olisi saatu Suomesta. Sekä ulkomailta että Suomesta eläkettä saavien Suomessa asuvien henkilöiden tuloverotus ei siten Suomen verotuksessa muodostu koskaan korkeammaksi kuin henkilöillä, joilla on vastaavat kokonaistulot yksinomaan Suomesta. Säännös soveltuu muun muassa ulkomailta ja Suomesta eläketuloa saaviin niin sanottuihin paluumuuttajiin. Säännöstä on sovellettu verovuodesta 1997 alkaen. Huolimatta edellä kuvatusta kattosäännöstä voi reaalielämässä esiintyä yksittäisiä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläketuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut kysymyksessä henkilö, jolle edellä mainitun TVL 136 :n mukaisen alennuksen jälkeen ei maksuunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtunut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta, jota Suomi ei ole enää voinut lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella on verotuksen kohtuullistamiseksi. Jos Suomi ei ottaisi vieraassa valtiossa verotettua tuloa lainkaan huomioon, Suomessa asuva henkilö. joka saa osan tuloistaan ulkomailta, maksaisi veroa Suomesta saamastaan tulosta vähemmän kuin samansuuruiset kokonaisansiotulot omaava henkilö maksaisi vastaavasta tulon- 2
Ministerin vastaus KK 1399/2010 vp Pauliina Viitamies /sd osasta, kun tulot olisivat pelkästään Suomesta. Edellä selvitettyä tuloverolain 136 :n muutosta lukuun ottamatta muut aloitteet eivät olekaan tuottaneet tulosta juuri siksi, että ei ole katsottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää muiden verovelvollisryhmien kustannuksella. Kysymys onkin mitä suurimmassa määrin verovelvollisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta. Asialla on myös fiskaalista merkitystä. Pohjoismaisen verosopimuksen muutos vuonna 2008 Pohjoismaisen verosopimuksen muuttamisesta 4.4.2008 tehdyn pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan 1.1.2009 alkaen. Muutoksen myötä toisesta Pohjoismaasta saadun eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan jatkossa hyvitysmenetelmällä. Muutokseen sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan muutos ei koske sellaisia henkilöitä, jotka asuivat Suomessa jo 4.4.2008 ja saivat tänä ajankohtana eläkettä tai elinkorkoa muusta Pohjoismaasta. Näiden henkilöiden verotuksessa sovelletaan myös jatkossa kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa vapautusmenetelmää. Syyt muutokselle Eläkkeiden osalta vapautusmenetelmää ei nykyoloissa voida pitää Suomen verosopimuspolitiikan mukaisena ja hyvitysmenetelmään siirtymisellä valmistaudutaankin sellaiseen EU-oikeuden kehitykseen, jossa kertyneiden eläkepääomien siirtäminen rajojen yli tulee olemaan mahdollista. Pitäytyminen vapautusmenetelmässä saattaisi kannustaa verovelvollisia siirtämään eläkkeensä maksettavaksi sellaisesta maasta, jossa verotuksen taso on matalampi kuin Suomessa. Lisäksi on syytä korostaa Pohjoismaisen verosopimuksen monenkeskisyyttä, joka merkitsee sitä, että sopimuksen muuttamiseksi tuli löytää sellainen muotoilu, jonka kaikki viisi sopimusosapuolina olevaa valtiota voisivat hyväksyä. Aloite hyvitysmenetelmään siirtymiseen Pohjoismaisessa verosopimuksessa tuli Tanskalta ja osoittautui kaikille sopimusosapuolille sopivaksi. Muutospöytäkirjan Eduskuntakäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta (Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2008 vp) piti aiheellisena korostaa seuraavia näkökohtia: Hyvitysmenetelmä ja vapautusmenetelmä ovat molemmat keinoja poistaa toisesta valtiosta saadun tulon kaksinkertainen verotus. Hyvitysmenetelmässä otetaan huomioon suoraan toisessa valtiossa maksettu vero, joka siis hyvitetään sellaisenaan. Hyvitys ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin ulkomaan tulosta Suomessa suoritettavien verojen määrä. Vapautusmenetelmä perustuu puolestaan laskennalliseen huojennukseen. Huojennus voi olla tällöin myös suurempi kuin toiseen valtioon tosiasiassa maksetut verot. Tämä tilanne on koskenut erityisesti Ruotsista Suomeen maksettujen eläkkeiden verotusta. Lopputulos on ollut tällöin se, että kaksinkertainen verotus on poistettu, ja lisäksi verokohtelu on muodostunut lievemmäksi kuin samansuuruista eläketuloa yksinomaan Suomesta saavalla. Jatkossa tällainen ero poistuisi. Hyvitysmenetelmä on nykyisin vallitseva tapa poistaa kaksinkertainen verotus Suomen tekemissä verosopimuksissa. Sen sisällyttäminen myös pohjoismaiseen sopimukseen on siis perusteltu ja vastaa Suomen neuvottelutavoitteita. Valiokunta piti ehdotettua muutosta tämän vuoksi lähtökohtaisesti hyväksyttävänä. Esitystä puoltaa lisäksi kaksi merkittävää näkökohtaa: Esitys selkiinnyttää nykytilaa siinä mielessä, että väite eläketulon kaksinkertaisesta verotuksesta on nykyistä konkreettisemmin osoitettavissa virheelliseksi, kun toiseen valtioon maksettu vero hyvitetään sellaisenaan edellä mainittua enimmäismäärää koskevin rajoituksin. Lopputulos parantaa myös suomalaisten eläkeläisten keskinäistä yhdenvertaisuutta, kun verorasitus on sama samansuuruista eläketuloa saavilla, kertyipä eläke yksinomaan Suomesta tai osin Suomesta ja osin Ruotsista tai muusta Pohjoismaasta. Siirtymäsäännös Siirtymäsäännös merkitsee sitä, että henkilöt, jotka jo asuivat Suomessa 4.4.2008 ja saivat elä- 3
Ministerin vastaus kettä toisesta Pohjoismaasta, ovat jatkossakin vapautusmenetelmässä. Siirtyminen heidän osaltaan hyvitysmenetelmään olisi voinut lisätä Suomessa kannettavan veron määrää eräissä tapauksissa. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostettava, että kyseessä on siirtymäsäännös ja lopputuloksena tulee olemaan kaikkien toisesta Pohjoismaasta eläkettä saavien kaksinkertaisen verotuksen poistaminen hyvitysmenetelmällä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnankin mukaan siirtymäsäännöstä voidaan pitää kohtuullisena sen piiriin kuuluvien kannalta. Ehdotus eläkkeen verotuksesta vain asuinvaltiossa Kun Pohjoismaista verosopimusta vuonna 1996 edellisen kerran uusittiin, oli neuvotteluissa esillä myös yksityiseen palvelukseen perustuvien eläkkeiden verotuskohtelun tarkistaminen siten, että verotusoikeus olisi poikkeuksellisesti ollut vain eläkkeensaajan asuinvaltiolla. Tämä tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta Pohjoismaiden erilaisten kantojen vuoksi. Samoista syistä ehdotus ei ollut toteuttamiskelpoinen myöskään vuoden 2008 sopimusmuutoksen yhteydessä. Johtopäätökset Pohjoismainen verosopimus täyttää Suomen nykyisen verosopimuspolitiikan vaatimukset. Kokonaisuus on tasapainoinen ja perusteltu ja siinä on otettu huomioon niin ulkomaista eläkettä nykyisin saavien asema kuin yhdenvertaisuuden edellyttämät muutokset jatkossa. Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja Viitamiehen tarkoittamassa asiassa. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4
Ministerns svar KK 1399/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1399/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förtydliga beskattningen av en pension som betalas från ett nordiskt land till ett annat så att skatten endast betalas till det land där pensionstagaren bor under pensionstiden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hur pensionsinkomst från Sverige inverkar på beskattningen i Finland när man tillämpar undantagandemetoden för att undanröja dubbelbeskattning De som är permanent bosatta i Finland är allmänt skattskyldiga här. Enligt Finlands interna skattelagstiftning är de då i princip skyldiga att betala skatt på alla sina inkomster. Om de får pensionsinkomst från Sverige har Sverige enligt det nordiska skatteavtalet rätt att beskatta inkomsten och då är den inkomsten befriad från skatt i Finland. Denna så kallade undantagandemetod tillämpas på personer som var bosatta i Finland den 4 april 2008 och som då fick pension eller livränta från något annat nordiskt land. Men enligt avtalet kan myndigheterna i Finland beakta den pensionsinkomst som är befriad från skatt i Finland när de bestämmer skatten på personernas övriga inkomster, såsom pension från Finland. I 136 i inkomstskattelagen bestäms en så kallad takregel för beskattningen som tillämpas när dubbelbeskattningen av utländsk pensionsinkomst ska undanröjas enligt undantagandemetoden och när den skattskyldiga har också andra skattepliktiga förvärvsinkomster. Om de inkomstskatter som ska betalas i Finland och i utlandet tillsammans är högre än om samma inkomster hade tjänats bara i Finland, sänks inkomstskatterna i Finland så att det sammanlagda skattebeloppet är detsamma som om hela inkomsten hade tjänats i Finland. Inkomsterna för personer som är bosatta i Finland och som får pension både från Finland och från utlandet beskattas således aldrig högre i Finland än inkomsterna för personer som har tjänat motsvarande totala inkomster bara i Finland. Bestämmelsen är tillämplig bl.a. på så kallade återflyttare som får pensionsinkomster både från utlandet och från Finland. Den har tillämpats sedan skatteåret 1997. Oberoende av takregeln kan det i verkligheten förekomma enskilda fall där den totala skattebördan för en person som får pensionsinkomst från både Sverige och Finland är ogynnsammare än om personen hade fått motsvarande totala inkomster enbart i Finland. Det har då i regel varit fråga om personer hos vilka inkomstskatter inte alls tas ut efter nedsättningen enligt 136 i inkomstskattelagen. Den ogynnsamma totala beskattningen har då enbart berott på den höga beskattningen i Sverige, som Finland inte längre har kunnat lindra med de metoder som står till buds här för att göra beskattningen skälig. Om Finland inte alls beaktade inkomster som har beskattats i ett annat land, skulle en person som är bosatt i Finland och som får en del av sina inkomster från utlandet betala mindre skatt på sin inkomst från Finland än en person med lika stora totala inkomster betalar för motsvarande inkomstdel om inkomsterna tjänas in enbart i Finland. Med undantag av ändringen i 136 i inkomstskattelagen har övriga initiativ inte gett re- 5
Ministerns svar sultat just för att man inte har ansett sig kunna gynna en grupp skattskyldiga på de övrigas bekostnad. Det handlar alltså i högsta grad om jämlikhet och likställdhet mellan skattskyldiga. Frågan spelar också en fiskal roll. Ändringen i det nordiska skatteavtalet 2008 Bestämmelserna i protokollet av den 4 april 2008 om ändring av det nordiska skatteavtalet tillämpas sedan den 1 januari 2009. Genom ändringen undanröjs dubbelbeskattningen av en pension från något annat nordiskt land i framtiden med hjälp av en avräkningsmetod. I ändringen ingår en övergångsbestämmelse om att den inte gäller personer som redan var bosatta i Finland den 4 april 2008 och vid den tidpunkten fick pension eller livränta från något annat nordiskt land. Undantagandemetoden tillämpas också framöver för att undvika att de dubbelbeskattas. Orsaker till ändringen Undantagandemetoden i fråga om pensioner kan under nuvarande förhållande inte anses förenlig med vår skattepolitik. Med avräkningsmetoden förbereder man sig för en sådan utveckling av EU-rätten att intjänat pensionskapital kommer att kunna transporteras över gränserna. Om man håller fast vid undantagandemetoden uppmuntras de skattskyldiga att flytta sina pensioner så att de betalas ut från länder med lägre beskattning än i Finland. Dessutom bör det nordiska skatteavtalets plurilaterala aspekter lyftas fram. De innebär att det för en ändring av avtalet krävs en formulering som kan accepteras av alla fem avtalsslutande stater. Det var Danmark som tog initiativet till att införa avskrivningsmetoden i det nordiska skatteavtalet och det visade sig vara lämpligt för alla parter. När ändringsprotokollet behandlades i riksdagen ansåg finansutskottet (Finansutskottets betänkande FiUB 18/2008 rd) att det fanns anledning att lyfta fram följande synpunkter: Både avräkningsmetod och undantagandemetod kan tillämpas för att undanröja dubbelbeskattning av inkomst från en annan stat. När avräkningsmetod tillämpas beaktas den skatt som betalats i en annan stat direkt och skatten avräknas alltså som sådan. Avräkningen får emellertid inte överstiga beloppet av de skatter som i Finland ska betalas på inkomst som förvärvats utomlands. Undantagandemetod baserar sig på kalkylerad lättnad. Lättnaden kan även vara större än de skatter som de facto har betalats till en annan stat. Det här har varit aktuellt i synnerhet i fråga om beskattningen av pensioner som betalats från Sverige till Finland. I detta fall har det lett till att dubbelbeskattningen har undanröjts och dessutom har behandlingen i skattehänseende blivit lindrigare än för den som får lika stor pensionsinkomst enbart i Finland. I framtiden försvinner den här skillnaden. Finland har nuförtiden företrädesvis tillämpat avräkningsmetod i sina skatteavtal. Det är med andra ord motiverat att även inta den i det nordiska avtalet. Det överensstämmer också med Finlands mål vid förhandlingarna. Utskottet anser därför att förslaget i princip kan accepteras. Dessutom talar två betydande aspekter för förslaget: Förslaget skapar klarhet i läget just nu såtillvida att man mera konkret kan visa att påståendet om dubbelbeskattning av pensionsinkomst är felaktigt eftersom den skatt som betalats till en annan stat avräknas, med de begränsningar för maximibeloppet som nämns ovan. Resultatet gör också finländska pensionärer mera jämlika i och med att skattebördan är den samma för pensionärer med lika stor pensionsinkomst oberoende av om pensionen härrör enbart från Finland eller delvis från Finland och delvis från Sverige eller något annat nordiskt land. Övergångsbestämmelsen Övergångsbestämmelsen innebär att personer som redan den 4 april 2008 var bosatta i Finland och fick pension från något annat nordiskt land också framöver omfattas av undantagandemetoden. Om avräkningsmetoden hade tillämpats på dem, skulle det i vissa fall ha kunnat höja beskattningen i Finland. Men det bör påpekas att 6
Ministerns svar KK 1399/2010 vp Pauliina Viitamies /sd det är fråga om en övergångsbestämmelse och att slutresultatet är att dubbelbeskattningen för alla dem som får pension från något annat nordiskt land undanröjs enligt avräkningsmetoden. Också riksdagens finansutskott menar att bestämmelsen kan anses vara skälig för dem som omfattas av den. Förslaget om beskattning av pensioner enbart i bosättningsstaten När det nordiska skatteavtalet senast sågs över 1996 var också frågan om en översyn av beskattningen av pensioner som grundar sig på privat tjänstgöring framme. Tanken var att endast den stat där pensionären är bosatt skulle ha rätt att ta ut skatt. Målet nåddes ändå inte på grund av bristande samsyn mellan de nordiska länderna. Av samma skäl var förslaget inte genomförbart i samband med ändringen 2008 heller. Slutsatser Det nordiska skatteavtalet motsvarar kraven i vår nuvarande skattepolitik. Det handlar om en balanserad och motiverad helhet som väger in villkoren både för dem som för tillfället får utländsk pension och de ändringar som kan krävas i framtiden av likställdhetshänsyn. På grund av detta ser regeringen ingen anledning att vidta ytterligare åtgärder i den fråga som riksdagsledamot Viitamies tar upp. Helsingfors den 6 april 2011 Finansminister Jyrki Katainen 7