Maaseutupolitiikan. vuosikertomus 2009

Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen för stugägarna, slutrapport. Maa- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000, maaliskuu 2000. Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia yhteistyöryhmän verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja Annamari Asikainen. Maaseutupolitiikan yhteistyö- julkaisuja 2/2000, huhtikuu 2000. Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000 2006. Luonnontuotealan vuosikertomus 2009 teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2000, maaliskuu 2000. Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu 2001. Uusittu painos. Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen, Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu 2001. Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2000, marraskuu 2000. Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla. Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2000, tammikuu 2001. Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2001 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2000, marraskuu 2000. Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka, TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2001 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2000, marraskuu 2000. En landsbygd för människor viljans landsbygdspolitik, SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram för perioden 2001 2004. Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november 2000. 66 Countryside for the People rural policy based on will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for 2001 2004. Rural Policy Committee. Publication 11/2000, November 2000. Julkaisusarjan ulkopuolella ilmestyneitä julkaisuja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast (toim). Elokuu 2000. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti. Syksy 2000. Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn 2000. English Translation in Summer 2001. Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys 1975 2030. Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu 2002. Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu 2004. Elinvoimainen maaseutu ministeriöiden vastuut ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen erityisohjelma 2007 2010. Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2007. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto Terra Oy. Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006. Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma. MMM:n julkaisuja 15/2004. En livskraftig landsbygd vårt gemensamma ansvar. Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet 2005 2006. Ett specialprogram i enlighet med re- 2 2010

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2009

Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2010 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu) ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu)

Sisällysluettelo Tiivistelmä...4 Sammandrag...5 Summary...6 Esipuhe...7 1. Maaseutu sai poliittista huomiota...8 Maaseutupolitiikan ydinverkosto tiivistyi hieman... 8 Täyttymyksen vuosi... 9 Uusia avauksia... 10 Monenmoista myönteistä... 10 Vaativa verkostomainen työtapa... 11 Teemaryhmätyö runsasta... 11 2. Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä...12 Pohjoismainen yhteistyö... 12 IRN... 12 OECD... 12 Leaderia maailmalle... 12 3. Selonteon valmistelu osoitti poliittisen tahdon maaseudun kehittämisessä...14 4. YTR:n historia esitteli maaseudun politiikan tantereena...16 5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano...18 6. Teema- ja työryhmien toiminta...20 Hankeryhmä... 20 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä... 22 Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä... 24 Kansainvälisten asioiden teemaryhmä... 26 Kansalaisjärjestöteemaryhmä... 27 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä... 30 Kulttuuriteemaryhmä... 31 Luonnontuotealan teemaryhmä... 35 Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä... 37 Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä... 39 Maaseutuasumisen teemaryhmä... 42 Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä... 44 Matkailun teemaryhmä... 46 Ruoka-Suomi... 47 Svenska temagruppen... 51 Toimintaryhmätyöryhmä... 53 Viestintäryhmä... 56 Yrittäjyyden teemaryhmä... 58 7. Vuonna 2009 ilmestyneet YTR:n julkaisut...61 8. Aiemmat julkaisut...62 3

Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisusarja 2/2010 Julkaisun nimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2009 Ilmestymisajankohta Kesäkuu 2010 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu) ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 67 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä Julkaisun kuvaus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2009, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä Kansainvälisten asioiden teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä Matkailun teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Svenska temagruppen Toimintaryhmätyöryhmä Viestintäryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä 4

Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Seriens nummer 2/2010 Publikation Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2009 Utgivningsdatum Juni 2010 ISSN 1238-6464 ISBN: 978-952-227-392-5 (häftad) ISBN: 978-952-227-393-2 (pdf) Sidantal 67 Författare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, YTR, utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp Beskrivning av publikationen Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2009, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Arbetsgruppen för landsbygdssäkring Arbetsgruppen för medborgarorganisationer Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd Kommunikationsarbetsgruppen Kulturtemagruppen Projektgruppen Svenska temagruppen Temagruppen för avtalsmässighet i landsbygden Temagruppen för företagsamhet Temagruppen för glesbygd Temagruppen för internationella ärende Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för natur- och landskapstjänster Temagruppen för sektorn för naturprodukter Temagruppen för turism Temagruppen för välfärdstjänster Temagruppen Mat-Finland Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp 5

Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 2/2010 Publication Annual report of the Rural Policy Committee 2009 Date of publication June 2010 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5 (Printed) ISBN 978-952-227-393-2 (PDF) Number of pages 67 Author Rural Policy Committee Keywords rural policy, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, YTR, development projects, theme group, working group Summary Annual report of the Rural Policy Committee 2009, the annual reports includes following theme and working groups: Communications Culture Food Finland International Affairs Local Action Groups Natural Products Nature and Landscape Services NGOs Project group Rural Contractualisation Rural Business Rural Housing Rural Proofing Sparsely Populated Rural Areas Swedish speaking theme group Tourism Urban-Rural Interaction Welfare services 6

Esipuhe Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuoden 2009 toimintaan löi leimansa poikkeuksellisen runsas YTR:n valmistelemien asioiden poliittinen käsittely. Keväällä YTR avusti hallitusta maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa, ja syksyllä eduskunta käsitteli monessa valiokunnassa hallituksen selontekoa. Poliittinen vaihe jatkuu vuoden 2010 alkupuolen, sillä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta valmistelee eduskunnan kannanoton, ja sen jälkeen YTR jälleen avustaa hallitusta selonteossa luvatun toimenpideohjelman valmistelussa. Myöhemmin on tärkeää analysoida mitä vuosien 2009 ja 2010 aikana maaseutupoliittisessa ajattelussa muuttui ja mitä saavutettiin. Se joka tapauksessa tiedetään jo nyt, että maaseutupolitiikkaan kiinnittyi useita uusia asioita ja painotuksia, jotka puolestaan siirtyvät osaksi YTR:n lähivuosien työtä. Toimintavuoden aikana YTR:ssä työskenteli teemaryhmiä enemmän kuin koskaan. Menettelytapa käynnistyi jo 1990-luvun alkupuolella, mutta saavutti 17 ryhmän määrän vuonna 2009. On ilmeistä, ettei määrää enää voi YTR:n voimavarat huomioon ottaen lisätä. Sen sijaan jatkossakin toimii monivuotisia ja pitkäjänteistä työtä tekeviä teemaryhmiä samoin kuin yhden periodin toimivia ryhmiä. Teemaryhmät on yleisnimike, joka pitää sisällään vaihtuvia tai luonteeltaan pysyviä teemoja, mutta jälkimmäistenkin ryhmien tavoitteita, tehtäviä ja tekijöitä vaihdetaan aika ajoin. Lisäksi teemaryhmien tavat toimia vaihtelevat kunkin teeman edellyttämällä tavalla. Teemaryhmiin kiteytyvät niin YTR:n verkostomaisen työtavan mahdollisuudet kuin vaikeudet. Vaikka tuloksia on saatu, teemaryhmien jäsenten ja heidän taustaorganisaatioittensa sitoutuminen vaihtelee hyvin aktiivisesta sinne toiseen ääripäähän asti. Se on tavallaan ymmärrettävää, vaikka toki soisin, että saisimme kaikki mukanaolijat ja heidän taustaryhmänsä vähintään kohtuullisen aktiiviselle tasolle. YTR:n verkoston eri toimijoiden tietoisuus toisistaan on tärkeää. On ilahduttavaa, että tietoisuus on lisääntynyt. Näin yhdensuuntaistetaan ja voimistetaan tavoitteiden toteutusta. Tästä kiitos YTR:n jäsenille, sihteeristölle, teemaryhmien työntekijöille ja jäsenille kuin myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajille. Kehittäjäverkosto tekee työtään yleensä varsin matalalla profiililla, mutta määrätietoisesti. Määrätietoisuus tuo tuloksia ja siinä suhteessa toimintavuosi 2009 oli yksi YTR:n kaikkien aikojen parhaista. Parhaat kiitokset siitä kaikille toimijoille! Jarmo Vaittinen Kansliapäällikkö YTR:n puheenjohtaja 7

1. Maaseutu sai poliittista huomiota Kun jo vuoden 2008 toimintakertomuksessa iloittiin maaseutupoliittisen keskustelun vilkastumisesta YTR:n kokouksissa, sama suuntaus jatkui vuonna 2009. Keskusteluun liittyivät myös päätöksentekijät, sillä vuoden alkupuolella valmisteltiin valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa ja syyskaudella eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja otti siihen kantaa peräti kymmenessä valiokunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta kokosi eduskunnan kannanoton vuoden 2010 alkupuolella. Laaja valmistelutyö sävytti vuotta 2008. Työn tulokset eli viides kokonaisohjelma 2009 2013 Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi ja valtioneuvoston samanniminen ja järjestyksessä toinen maaseutupoliittinen selonteko hyväksyttiin vuonna 2009. Siirryttiin YTR:n normaaliin päiväjärjestykseen eli teemaryhmien ja hankkeiden pyöritykseen sekä jo aiemmin valmistuneiden ohjelmien toteutukseen. Kun selonteossa luvattu hallituksen maaseutupoliittinen toimenpideohjelma saadaan kesällä 2010 valmiiksi, on edessä ilmeisen pitkä toteuttamisvaihe. Toisaalta poliittisia linjauksia ja konkreettisia esityksiä on agendalla enemmän kuin koskaan. Maaseutupolitiikan ydinverkosto tiivistyi hieman Toimintavuoden 2009 kokoustilastot kertovat YTR:n ydinverkostojen eli itse YTR:n ja sen sihteeristön toiminnan lievästä tiivistymisestä. Kun edellisenä vuonna YTR:n kokouksiin osallistui peräti 89 eri henkilöä, tarkasteluvuonna heitä oli 71. Vastaavat luvut sihteeristössä olivat 51 ja 44. Sen sijaan aktiivisten osallistujien määrissä on vähäistä nousua. Etenkin YTR:n jäsenten ja varajäsenten osallistuminen kokouksiin on parantunut. YTR:llä oli vuoden aikana kuusi kokousta, joissa keskimäärin 29 osallistujaa, vaihteluväli 23:sta osallistujasta 36:een. Aktiivisia osallistujia (3 6 kokousta) oli 31, joista jäseniä tai varajäseniä 22. YTR:n kokouksiin osallistuneiden osallistuneiden määrät 2009 määrät 2009 YTR:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä 2009 YTR:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä 2009 ja 2008 ja 2008 YTR:n sihteeristö kokoontui hieman harvemmin kuin tavallisesti, yhteensä 13 kertaa. Osallistujien määrän vaihteluväli oli 11 21, keskimäärin 16 17 henkilöä. Aktiivisesti osallistuneita (6 13 kokousta) oli 16. Vertailu aiempien vuosien vastaaviin lukuihin kertoo, että hallinnon ja järjestöjen toimintamenovarojen niukkuus ja valtionhallinnon tuottavuushanke alkavat näkyä. Ydintehtäviinsä ja sektoriputkiinsa uponneita on yhä vaikeampi saada mukaan aitoon kumppanuuteen perustuvaan verkostotyöhön. Suuntaus on erittäin vahingollinen. Onneksi rinnakkaisena, vaikkakin pienempänä trendinä, on havaittavissa YTR:n tehtäviin osoitettujen henkilötyöviikkojen ja -kuukausien hidas kasvu. Päätoimisia ei YTR:n ydinverkostossa ole yhtään, mutta on muutama henkilö, joiden työpanoksessa YTR:n tehtävät ovat jo merkittäviä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän käytännön ydinryhmän muodostivat toimintavuonna pääsihteeri Eero Uusitalo, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, yli- 8

Sihteeristö tiivisti yhteistyötään Itä-Uudellemaalle suuntautuneella retkellä. Etualalla Heli Talvitie ja Laura Jänis. Annukka Lyra. tarkastaja Laura Jänis sekä tiedottaja Annukka Lyra. Kaikki toimivat maa- ja metsätalousministeriössä. Ydinryhmän sihteereissä oli vaihtuvuutta, koska YTR:n sihteeri Maarit Skogberg lähti maaliskuussa hoitamaan toista tehtävää työ- ja elinkeinoministeriössä. Väliaikaisina sihteereinä toimivat Auli Sihvola TEM:stä ja Elina Puotila MMM:stä, kunnes Vuokko Keränen TEM:stä lokakuussa aloitti Skogbergin sijaisuuden. Elina Puotila tuli hoitamaan kesällä virkavapaalle lähteneen Mia Revon tehtäviä maa- ja metsätalousministeriössä. Uusitalo, Viljanen, Kuhmonen ja Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä muodostivat sihteeristön valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa. Täyttymyksen vuosi Vuotta 2007 luonnehdittiin suunnitteluvuodeksi ja vuotta 2008 valmistelun ajaksi. Vuosi 2009 vihdoin julkisti pitkäaikaisen työn tulokset. Annastiina Henttisen kirjoittama teos Maaseutu politiikan tantereena on kuvaus YTR:n kahdestakymmenestä ensimmäisestä vuodesta ja maaseutupolitiikan kehittymisestä. Kirjan otsikko ilmentää sisällön antamaa vaikutelmaa uuden politiikanalan synnytystuskista. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä hyväksyi kokonaisohjelman toimintaohjelmakseen tammikuun lopussa. Kokonaisohjelma toimi pohjana valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa. Hallitus antoi selonteon eduskunnalle ripeän valmistelun jälkeen 20.5.2009. Sen koosti valtiosihteeri Jouni Lindin vetämä valtiosihteereistä ja ministereiden erityisavustajista muodostettu ryhmä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan johtamalle maaseutuministeriryhmälle. Selonteko laadittiin suomeksi ja käännettiin toimintavuoden aikana myös ruotsiksi ja englanniksi. Kokonaisohjelman tiivistelmä on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. YTR:n julkaisusarjan ensimmäinen tuote toimintavuonna oli opas YHTÄLÖ. Yhdistysten talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Sopimuksellisuutta oli jo kahden teemaryhmän työnä sekä useiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden 9

avulla viety eteenpäin. Vuoden aikana julkaistiin Sopimuksellisuusstrategia ja Sopimuksellisuus-käsikirja. Tärkeitä toimintavuoden aikana valmistuneita julkaisuja olivat Harvaan asutun maaseudun kehittämisohjelma sekä Maaseudun yrittäjyyden ohjelma. Jälkimmäinen julkaistiin seuraavan vuoden alussa (YTR 1/2010). Kaikki YTR:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet arvioidaan niiden päättymisen jälkeen. Tähän mennessä viimeinen arviointi käsitti vuosina 2005 2007 päättyneet hankkeet. Heli Siirilän ja kuuden muun arvioijan kirjoittama seikkaperäinen raportti tarjosi monta konkreettista muutosesitystä menettelytapoihin. Vinkeistä on otettu myös vaarin. Kaikki YTR:n julkaisusarjan julkaisut ovat kehittämistyön välineitä. Toimintavuosi 2009 merkitsee käytännössä, että seuraaville vuosille on paljon eteenpäin vietäviä asioita. Kun vuonna 2010 saadaan eduskunnan kanta valtioneuvoston selontekoon ja hallituksen lupaama toimenpideohjelma laadituksi, YTR voi keskittyä neuvotteluihin ja kaikkeen siihen, mitä linjausten ja esitysten käytännön toteuttaminen on. Täyttymys lienee sittenkin vain välivaihe. Uusia avauksia Tuoreet valtioneuvoston maaseutupoliittiset linjaukset ja YTR:n ohjelmat sisältävät paljon uusia avauksia tai aiempaa voimakkaampia painotuksia. Uusia sisältöjä ohjelmiin antoivat muun muassa seuraavat seikat: Harvaan asuttu maaseutu edellyttää erityisratkaisuja, etenkin palveluiden järjestämisessä Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tulivat mukaan maaseutupolitiikkaan Kaikkien tieluokkien jatkuva kohentaminen Tietoliikenneyhteyksien ehdoton saatavuus ja tasapuolisuus Huomion kiinnittäminen ulkomaisen työvoiman sijoittautumiseen maaseudulle Huoltovarmuuden turvaaminen on kansallinen tehtävä Maaseudun turvattomuuspulmiin etsitään ratkaisuja Kansalaisjärjestöjen roolin ja kumppanuuden vahvistaminen palvelujen tuottamisessa julkisen sektorin kanssa. Tarvitaan uusia yhteistyömuotoja Maaseutupolitiikassa on viisi toiminnan tasoa, joille kullekin tarvitaan oman tyyppistä politiikkaa ja kehittämistyötä: kylä pienimpänä, kansainvälinen toiminta laajimpana Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan käyttöön Maaseutu- ja kehityspolitiikan vuorovaikutteisuutta lisätään Kylien ja kunnan välille rakennetaan neuvotteluja sopimusmenettely. Kylätoiminnan valtionapua nostetaan Hallituksen selonteon ja eduskunnan kannanottojen perusteella laaditaan toimenpideohjelma/ periaatepäätös. Monenmoista myönteistä Kaikkiin toimintavuosiin kuuluu myönteisiä ja kielteisiä tapahtumia, tuloksia ja vastoinkäymisiä. Hankkeet ja teemaryhmät voivat luetella näitä pitkän listan, ja koko YTR:n näkökulmasta on syytä poimia muutamia. Selkeästi myönteisiä, vaikkakin erikokoisia ja yhteismitattomia tuloksia olivat muun muassa Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehden ensimmäisten numeroiden ilmestyminen sekä kaupunki-leader -toiminnan käynnistyminen Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Jälkimmäinen oli ruotsinkielisen teemaryhmän hyvän aktiviteetin seurausta. Maaseutuvaikutusten arviointia valmistellut työryhmä ja etenkin sen sihteeri Hanna-Mari Kuhmonen saivat arviointiprosessin jäsentymään niin pitkälle, että nyt sitä voidaan soveltaa. Kansalaisjärjestöteemaryhmän työ kansalaistoimijoiden aseman ja roolin vahvistamisessa oli tärkeää. Teemaryhmän tiedontuotanto ja alustukset alan lukuisissa seminaareissa eri puolilla Suomea ovat tuoneet tärkeän lisän keskusteluun maaseudun kolmannen sektorin roolista ja tehtävistä. Matkailun koordinaatio eteni ja samalla havaittiin alan lamankestävyys kohtuullisen hyväksi. Aitoja makuja -hanke eteni ja BaltFood-hanke käynnistyi. Toimintavuoden alkupuolella ilmestyi myös tähän mennessä laajin ja yksityiskohtaisin, peräti kolmen ohjelman toteumamuistio. Maaseutupoliittisesta erityisohjelmasta 2005 2006 tämä muistio totesi, että kaikki valtioneuvoston 52 päätöstä toteutuvat ainakin osittain. Vuoden 2008 lopussa toteutuneita 10

oli jo 48. Vastaavasti neljännen kokonaisohjelman 2005 2008 toteutuminen oli edennyt jo 111 esitykseen ja kymmenen ehdotusta oli toteutumassa. Tässä YTR:n toimintaohjelmassa oli kaikkiaan 133 ehdotusta. Erityisohjelmasta 2007 2010 toteumamuistio sisälsi vasta ensimmäisen arvion: 66 päätöksestä oli toteutunut 48 ja toteutumassa 16. Vuotta myöhemmin vastaavat luvut olivat 55 ja 10. Toimintavuoteen 2009 sisältyi myös viidennen kokonaisohjelman vastuuhenkilöiden ja toteuttajaorganisaatioiden määrittely. Sen ohjelman ensimmäinen toteutuma-arviointi tehdään vuoden 2010 lopun tilanteen mukaan. Ohjelmatyön tuloksiin voi olla tyytyväinen. Ruotsinkielinen teemaryhmä ja Svensk Byaservice tuottivat viikoittaisen sisällöltään monipuolisen maaseutupolitiikan sähköisen uutiskirjeen. Osa uutisista julkaistiin myös suomeksi kerran kuussa. Runsaan tiedon tarjosivat Kenneth Sundman, Peter Backa, Mia Aitokari ja Henrik Hausen. Ruoka-Suomi ja Matkailun teemaryhmä jatkoivat lehtiensä julkaisemista. Kampanjasta tuli toimintavuonna YTR:n yksi merkittävä työmuoto. Voimistuvat kylät -kampanjan suunnittelu käynnistyi YTR:n, Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY), Suomen Kuntaliiton ja monen muun organisaation laajana yhteishankkeena. Kampanjan muodossa asioitaan edistivät muun muassa Ruoka- Suomi, Matkailun teemaryhmä, Ruotsinkielinen teemaryhmä, Sopimuksellisuusteemaryhmä sekä SYTY. Ne järjestivät kukin tahollaan useiden tilaisuuksien RoadShown. Kampanja ei ole helppo työmuoto. Joskus sillä tavoitettiin vähäinen väestömäärä, mutta onneksi joukossa oli myös suuria tilaisuuksia. Lisäksi kampanja tavoitti yleensä kohderyhmänsä hyvin, eli nimenomaan ne, joita asioiden ääreen haluttiinkin. Vaativa verkostomainen työtapa Osallistuvien henkilöiden aktiivisuudessa ja tavoitetietoisuudessa on YTR:n verkostomaisen työtavan voima ja heikkous. Tarvitaan tapaamisia ja keskusteluja. Toimintavuoden vastoinkäymiset liittyivät nimenomaan muutamien järjestettyjen tilaisuuksien vähäiseen osanottoon. Sopimuksellisuus-kiertue tavoitti 250 ihmistä, mutta tavoite oli kuitenkin hieman suurempi. Osanotto hankeseminaariin oli jo toisen kerran peräkkäin turhan pieni. Johtopäätöksenä hankeseminaaria muokataankin laajapohjaisemmaksi YTR:n verkostotapaamiseksi vuonna 2010. Hanketoimintaa varjosti myös varojen niukkuus, mikä jätti toimintavuonna erityisen monta rahoituskelpoista hanketta ulkopuolelle. Ainakin prosessissa mukana olleet pettyivät Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n maatutkinnan tuloksista käytyyn lähes olemattomaan keskusteluun. Saman kohtalon koki pääsihteeri Eero Uusitalon analyysi maatalous-, alue- ja maaseutupolitiikan linjausten muutoksista, eroista ja yhteneväisyyksistä vuodesta 1980 lähtien (Ruralia-instituutin julkaisuja 17/2009). Molemmissa julkaisuissa on paljon ainesta maaseutupoliittisen keskustelun ja tavoiteasetannan kehittämiseen. Maaseutupolitiikan metodiikan kehittäminen on YTR:n keskeinen vastuualue. Verkostomainen työtapa vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Kun Onni muuttaa maalle -hanke loppui, maakuntien yhteysverkostot hajosivat. Näin helposti käy teemasta riippumatta, ellei verkoston toiminnasta pidetä huolta. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta ei myöskään vuonna 2009 saatu kunnolla etenemään. Vuorovaikutus ymmärretään kovin monella tavalla, eikä sen soveltuvuutta oivalleta käytännössä. Teemaryhmätyö runsasta YTR:n toimintavuonna 2009 teema- tai työryhmiä työskenteli kaikkiaan 17. Vain yksi ryhmä oli kokonaan uusi: Kansainvälisten asioiden teemaryhmä perustettiin 10.3.2009. Jatkokauden vielä vuodelle 2009 saivat Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä sekä vuoden 2010 alusta kolmeksi vuodeksi Maaseudun hyvinvointipalvelut -teemaryhmä, Luonnontuotealan teemaryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä. Vuoden 2009 lopussa päättyi Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus -teemaryhmän toiminta. Myös Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi sille asetetut tehtävät loppuun. YTR:n toinen Sopimuksellisuusteemaryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuun lopussa 2010. Kaikissa näissä tapauksissa itse teemoja viedään eteenpäin, mutta työ ei enää tapahdu teemaryhmän muodossa. Maaseutuvaikutusten arviointiryhmä ja hankeryhmä puolestaan suunnittelivat maaseutukatsausta niin pitkälle, että katsauksen käytännön valmistelu saattoi alkaa talvella 2010. 11

2. Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2009 aikana YTR osallistui aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Pohjoismaista yhteistyötä aktivoi vuoden alussa toimintansa käynnistänyt uusi maaseututyöryhmä, joka perustettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman 2009 2012 tiimoilta. Työryhmä kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa ja sen suomalaisjäseniä olivat Hanna-Mari Kuhmonen/MMM ja Petra Stenfors/TEM. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää kokemustenvaihtoa ja lisätä osaamisentasoa kysymyksissä, jotka vaikuttavat maaseutualueiden kehittymiseen ja kasvuun Pohjoismaissa. Ryhmä toimii myös ohjausryhmänä Tulevaisuuden maaseutu -hankkeelle, jossa järjestetään pohjoismaisia maaseutuseminaareja ja tehdään selvityksiä yhteisesti keskeisiksi koetuista teemoista. Vuonna 2009 järjestettiin kaksi seminaaria. Toukokuussa Keski-Norjassa Steinkjerissä järjestetyn seminaarin aiheita olivat kaupallisten ja julkisten palveluiden järjestäminen sekä Green Growth, joka käsittää muun muassa bioenergiaan, luontoon ja kulttuuriin liittyvän kehittämispotentiaalin. Marraskuussa Ruotsin Tällbergissä Taalainmaalla järjestetyssä seminaarissa pohdittiin palvelujen järjestämistä maaseudulla. IRN International Rural Network (IRN) on kansainvälinen järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttaminen sekä yhteisöjen välinen yhteistyö hallinnon eri tasojen kanssa eri maissa ovat keskeisiä teemoja. IRN järjesti kolmannen World Rural Foruminsa Intian Udaipurissa elokuussa 2009. Forumin otsikkona oli Development, Dialogues and Dilemmas. YTR:n panoksen konferenssiin vei Hanna-Mari Kuhmonen, joka alusti tilaisuudessa kumppanuuksien merkityksestä maaseudun kehittämisessä kaikilla toiminnan tasoilla. Konferenssissa nousivat esiin erityisesti kehittyvien maiden maaseutukysymykset, jotka ovat kokoluokaltaan mittavia ja tavalla tai toisella koko maapalloa koskettavia. Konferenssi keräsi noin 70 osallistujaa 19 eri maasta. Aikaisemmat konferenssit järjestettiin Skotlannissa (2003) ja Yhdysvalloissa (2005). Seuraavaa konferenssia suunnitellaan Australiaan vuonna 2012. OECD OECD järjesti seitsemännen maaseudun kehittämiskonferenssinsa Québecissä Kanadassa. Konferenssin aiheena oli maaseutupolitiikan kehittäminen vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitettiin globaaliin talouskriisiin, maaseutualueiden elinvoiman kasvattamiseen, maaseutumatkailuun, metsien monikäyttöön ja uusiin energialähteisiin. Lisäksi pohdittiin uutta lähestymistapaa maaseutuyhteisöjen demografiaan, ilmastonmuutosta, paikallisen ruoantuotannon vahvistamisstrategioita, paikallishallinnon sopeutumismekanismeja sekä maaseutupolitiikan vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Konferenssi keräsi lähes 300 osallistujaa eri puolilta maailmaa niin OECD-maista kuin niiden ulkopuolelta. Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä osallistui konferenssissa talouden taantumaa käsitelleeseen paneeliin ja Hanna-Mari Kuhmonen kutsutyöpajaan, joka koski maaseutunäkökulman integroimista politiikkaan. Lisäksi Suomesta konferenssiin osallistui Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä. Leaderia maailmalle Leader on kumppanuuteen perustuva, monialainen ja alueperusteinen, uuden lähestymistavan mukainen metodi. Se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi välineeksi Suomen maaseutupolitiikassa. Sen merkitys kasvaa myös koko Euroopassa, sillä edellisinä kahtena ohjelmakautena Leader-ryhmien määrä oli runsaat 900, kun tällä kaudella ryhmien määrä nousee runsaaseen 2 100:aan. Määrä vuoden 2009 lopussa oli jo hieman yli 2 000. Suomen tapaan kuu- 12

dessa muussa maassa toimintatapa kattaa koko maaseudun ja muutamissa maissa Leaderin peitto on hyvin suuri. Suomalaiset ovat aktiivisia Leaderin kehittämisessä Euroopassa. Jäseniä EU:n komission Leader-alakomiteassa tällä hetkellä ovat Sanna Sihvola MMM:stä ja Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä. Erityisesti he ja Eero Uusitalo ovat saaneet kutsuja eri maihin kertomaan suomalaisen Leaderin menestymisen syistä. Hallinnon lisäksi eurooppalaisten järjestöjen, erityisesti ELARD (European LEADER Association for Rural Development) ja ERA (European Rural Alliance), työ kohdistuu nimenomaan Leadermetodin kehittämiseen ja levittämiseen, nyt jo osin EU:n ulkopuolellekin. Suomen Kylätoiminta ry SYTY, ja muutamat suomalaiset toimintaryhmät ovat aktiivisia toimintaryhmätyöhön liittyvässä kansainvälisessä kumppanuudessa. Lähes kaikilla toimintaryhmillä alkaa olla kansainvälistä yhteistyötä hankkeiden kautta. Sirpa Karjalainen osallistui panelistina OECD:n Maaseudun kehittämiskonferenssiin Kanadassa. Hanna-Mari Kuhmonen. 13

3. Selonteon valmistelu osoitti poliittisen tahdon maaseudun kehittämisessä Valtioneuvosto antoi maaseutupoliittisen selonteon eduskunnalle 20.5.2009. Asian eduskunnalle esitelleen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan selonteon tavoitteena on rakentaa vahva poliittinen tahtotila maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä peruspalveluiden turvaamiseen. Ministeri Anttila korosti elinvoimaisen ja hyvinvoivan maaseudun olevan koko kansakunnan yhteinen intressi, etu ja voimavara, joka vaatii meiltä kaikilta sitoutumista ja yhteistyötä. Selonteon valmisteluprosessi oli monivaiheinen. Sen pohjana hyödynnettiin viidennen kokonaisohjelman perusteellista valmistelutyötä. Selonteon valmistelun työrukkasena toimi valtiosihteeri Jouni Lindin johdolla toiminut poliittinen työryhmä, joka koostui ministereiden valtiosihteereistä ja erityisavustajista. Työryhmä kuuli asiantuntijoita ja valmisteli tekstiä selonteon poliittisesta käsittelystä vastanneelle maaseutupoliittiselle ministerityöryhmälle, jonka työtä ministeri Anttila luotsasi. Valmistelusihteeristön työtä johti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalo apunaan neljä henkilöä YTR:n sihteeristöstä. Poliittinen työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Maaseutupoliittinen ministeriryhmä kokoontui selonteon äärelle kolmesti. Kokouksiin osallistui kuusi eri ministeriä sekä runsas joukko valtiosihteereitä ja erityisavustajia, joten koko hallituksen ääni muotoiltiin kattavasti selonteon linjauksiin. Eduskunnan maaseutuverkosto kantoi kortensa kekoon keskustelemalla kokonaisohjelman ja selonteon painopisteistä kolmeen otteeseen työvaliokunnassa sekä kertaalleen koko verkoston kesken. Maaseudun kehittymistä ja kehittämistä pohdittiin useista eri näkökulmista käsin ja painopisteitä korostettiin eri tärkeysjärjestyksissä. Ministeriöiltä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sihteeristöineen ja maaseutuprofessoreilta pyydettiin lausuntoja valmistelun loppuvaiheessa. Huhtikuus- Kansanedustaja Mikaela Nylanderin (kolmas oikealta) vieraana eduskunnassa ennen selonteon käsittelyä olivat Mia Repo, Annukka Lyra, Laura Jänis, Kirsi Viljanen, Mia Aitokari ja Ritva Pihlaja. 14

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila esitteli selonteon eduskunnalle. Annukka Lyra. sa 2009 olleen lausuntokierroksen saaliiksi saatiin parisenkymmentä näkemystä selontekoluonnoksesta, joiden ansiosta selontekoa vielä täsmennettiin ja kehitettiin eteenpäin. Maaseutupoliittinen selonteko vietiin valtioneuvoston yleisistuntoon 20.5.2009, jossa se hyväksyttiin. Eduskunta kävi selonteosta runsaan lähetekeskustelun 27.5.2009. Keskustelussa selontekoa pidettiin yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena. Erityisesti palvelujen järjestäminen, infrastruktuuri ja saavutettavuus nousivat keskustelussa vahvasti esiin. Selonteon toteuttamisen tärkeyttä korostettiin, samoin resursseja toteuttamistyöhön. Selonteon tavoitteiden saavuttamiseksi kaivattiin konkreettisia toimenpiteitä. Niitä onkin luvassa toimenpideohjelmassa, joka laaditaan vuoden 2010 aikana, kun eduskunnan vastaus selontekoon on saatu. 15

4. YTR:n historia esitteli maaseudun politiikan tantereena Kesäkuussa ilmestyi YTR:n 20-vuotisen taipaleen kunniaksi julkaistu historiateos Maaseutu politiikan tantereena. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1988 2008. Juhlateos kurottaa paljon YTR:n syntyä varhaisempiin aikoihin maalaten kuvan suomalaisella maaseudulla tapahtuneista muutoksista kuluneen sadan vuoden aikana. Teos kuvaa elävästi olosuhteet ja toimet uuden politiikanalan syntyprosessissa. Kirjoittaja Annastiina Henttinen totesi, ettei teos ole perinteinen järjestöhistoria nimikavalkadeineen ja tapahtumakronikoineen eikä se rajoitu oman organisaation rajoihin. YTR:n hankeseminaarissa 10.6. pidettyyn julkistamistilaisuuteen valmistamassaan tervehdyksessä Henttinen kertoi, että YTR-historia pyrkii rakentamaan lukijan silmien eteen koko suomalaisen maaseutupoliittisen järjestelmän ja sen synnyn. Ote on laaja, mutta keskiössä on maaseutupolitiikka ja loppua kohti kasvavassa määrin YTR. Suomalainen maaseutu on kokenut suuren muutoksen kuluneiden vuosikymmenten aikana. Henttisen teos kuvaa, minkälaisilla välineillä ja kenen toimesta muutoksia on käsitelty sekä miten erityinen maaseutupoliittinen ajattelu on syntynyt. Teos pohtii, mihin tarvittiin uutta politiikkaa nimeltä maaseutupolitiikka. Henttisen mukaan sitä tarvittiin, koska vanhat reseptit, aluepolitiikka ja useat sektoripolitiikat, eivät enää tepsineet maaseutuun. Siksi maaseutupolitiikan piti itsenäistyä muista politiikanaloista. Henttisen sanoin teos kuvaa tätä itsenäistymistaistelua, tiukkaa ja välillä ankaraa, mutta ei ilman verenvuodatusta itsenäisyystaisteluksi onnistunutta. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti työstä YTR:n hankeryhmän valmistelemana tarjouskilpailun syksyllä 2007. Tarjouskilpailun perusteella työn tekijäksi valittiin historioitsija FM Annastiina Henttinen, joka aloitti kirjoitustyön vuonna 2008. Ohjausryhmänä, 16

Annukka Lyra välitti Annastiina Henttisen tervehdyksen kirjan julkistamistilaisuudessa hankeseminaarissa. Kirsi Viljanen. Eero Uusitalo kiitti Annastiina Henttistä ja toivoi kirjalle paljon lukijoita. Kirsi Viljanen. kirjoittajan tukena ja käsikirjoituksen kommentoijana toimi hankeryhmä YTR:n tiedottajalla täydennettynä. Kirjan ulkoasun suunnitteli ja toteutti lahtelainen graafikko Kati Kelo. Kelon taitto ja kuvitukset tekivät kirjasta näyttävän ja raikkaan ja ne houkuttelevat tarttumaan teokseen. Kirja soveltuu hyvin vaikkapa lahjakirjaksi maaseudun ystävälle. 17

5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: (varahenkilöt sulkeissa) kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö, (ylijohtaja Heimo Hanhilahti) Varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, (tilalla aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, syyskuuhun saakka, Antikaisen varajäsenenä ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö, syyskuusta alkaen) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäsenet: maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö (neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen) budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö, maaliskuuhun saakka, lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö maaliskuusta alkaen (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Harri Ahlgren) neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Paavo Saikkonen lokakuuhun saakka, erikoissuunnittelija Pertti Linkola, työ- ja elinkeinoministeriö, lokakuusta alkaen) kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen joulukuuhun saakka, kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetusministeriö, joulukuusta alkaen (korkeakouluneuvos Ari Saarinen) neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (neuvotteleva virkamies Jarmo Koskela) ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn, työ- ja elinkeinoministeriö) ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen, syyskuuhun saakka, ylitarkastaja Ari Seppänen, ympäristöministeriö, syyskuusta alkaen) yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö, syyskuuhun saakka, ympäristöneuvos Harry Berg, syyskuusta lähtien (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) opetusneuvos Susanna Tauriainen, (Pekka Tauriainen, tammikuuhun saakka, opetusneuvos Aapo Koukku, tammikuusta alkaen) erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (erikoistutkija Liisa Heinämäki) johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus (johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus) maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto, lokakuuhun saakka, erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, lokakuusta alkaen johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, tammikuusta alkaen (johdon erityisavustaja Paula Viertola, tammikuusta alkaen) ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande director Kim Nordling, ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) aluejohtaja Paula Kivivuori, SAK:n Etelä-Savon aluepalvelutoimisto (elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka, SAK) elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava (lakimies Jaana Meklin) puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan asiantuntijat (varajäsen avoinna, STTK) toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät (toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) projektinjohtaja, Annalena Sjöblom, Saaristoasiain neuvottelukunta (maaseutuyrittäjä Tarja Tornio) tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (tutkija Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/karjalan tutkimuslaitos) rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu (koulutuspäällikkö Marja Kopeli) toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 18

(tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto) johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta (työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus) koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun Sivistysliitto, syyskuuhun saakka koulutussuunnittelija Pia Mustonen, syyskuusta alkaen (koulutussuunnittelija Timo Reko) folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands folkting (rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen) pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry SYTY (varapuheenjohtaja Silja Saveljeff) Pääsihteeri maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Apulaispääsihteeri avoinna Sihteeri projektisihteeri Maarit Skogberg, työ- ja elinkeinoministeriö, maaliskuuhun saakka; suunnittelija Auli Sihvola, työ- ja elinkeinoministeriö, sihteerinä 10.3 ja 19.5. kokouksissa; hallinnollinen avustaja Elina Puotila, maa- ja metsätalousministeriö, sihteerinä 15.9. kokouksessa; erikoissuunnittelija Vuokko Keränen, työ- ja elinkeinoministeriö, lokakuusta alkaen. YTR palkitsi 20-vuotisjuhlaseminaarissaan Maaseutupolitiikan rakentajia. Kuvassa edessä vasemmalta: Matti Sippola, Kaisa-Leena Lintilä, Kalevi Hemilä, Risto Matti Niemi, takana: Eero Uusitalo, Reijo Martikainen, Heidi Valtari ja Jarmo Vaittinen. (Kuva jäi uupumaan vuoden 2008 vuosikertomuksesta). Mia Repo. 19

6. Teema- ja työryhmien toiminta Hankeryhmä Toimikausi Vuodelle 2008 2009 asetetun hankeryhmän toimiaika oli 1.11.2008 31.10.2009. Hankeryhmän toimiaika on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun. Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat: Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Ryhmän toiminta Hankeryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2009 rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankeryhmä kokoontui joulu-helmikuun aikana yhteensä kahdeksaan kokoukseen. Hakemuksia saapui edellisiä vuosia vähemmän, sillä mahdollisille hakijoille oli suhteellisen realistisesti informoitu rajallisesta jaettavissa olevasta rahamäärästä. Jo ennakkoon tiedettiin jatkohankkeiden vievän pääosan käytettävissä olevasta rahoituksesta. Näin kävikin, sillä uusiin hankkeisiin ohjautui vain 37 prosenttia myönnetystä kokonaissummasta ja lukumäärältään 39 prosenttia myönteisen esityksen saaneista hankkeista. Hakemusten laatu oli melko korkea. Vain muutaman kohdalla joutui miettimään, mitä hankkeessa todella Kirsi Viljanen avasi seminaarin. Annukka Lyra. 20

Hankeseminaarin iltatilaisuus pidettiin iloisissa tunnelmissa Ravintola Telakalla. Annukka Lyra. 21

aiottiin tehdä. Tärkein syy hakemusten hylkäykseen oli näin ollen jaettavissa olevan rahan rajallinen määrä. Muutaman hankkeen kohdalla hylkäysperuste oli hankkeen rajautuminen paikalliseen tai alueelliseen toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Hylkäysesityksen saaneiden joukossa oli myös hankkeita, joille rahoituksen oikea kotipesä on maataloustutkimuksen puolella tai ympäristöhallinnossa. Valtion sektoritutkimusuudistuksen muutokset heijastuvat siihen, että vapaata tutkimusrahaa on haettavissa yhä vähemmän. Tällöin hakemuksia lähetetään rahoittajille, joilla avoin haku vielä on osuu sitten oma tutkimusteema hakuun tai ei. Uusissa hakemuksissa ilahduttavaa oli maaseudun palvelukysymyksiin liittyvien hakemusten suuri määrä, ja niitä myös pyrittiin rahoittamaan. YTR:n hankkeisiin käytettävissä oleva rahamäärä on kuitenkin niin rajallinen, että muun muassa sosiaali- ja terveysalan hallinnon ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulisi ottaa maaseudun palvelukysymykset omille agendoilleen nykyistä näkyvämmin. Rahoitusta hakeneille tahoille välitettiin käsittelyn aikana tietoa sähköpostilla. Yhteenveto rahoitetuista hankkeista julkaistiin YTR:n verkkosivuilla. Hanketoiminnasta ja valituista hankkeista kirjoitettiin myös artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen. Hankeryhmä kokoontui hakemusten käsittelykokousten lisäksi seitsemään kokoukseen, joissa keskityttiin YTR-historiikkityön ohjaukseen sekä YTR:n arvioinnin ja vuonna 2010 tehtävän maaseutukatsauksen valmisteluun. Seminaarit ja yleisötilaisuudet Hankeryhmä yhdessä YTR:n viestintäryhmän kanssa toteutti jo perinteeksi muodostuneen YTR:n hankeseminaarin, joka vuoden 2009 kesäkuussa järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Tampereella. Seminaarissa YTR:n toimintaa esiteltiin laaja-alaisesti sekä kuultiin tuloksia ja kokemuksia rahoitetuista hankkeista. Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös YTR:n 20-vuotishistoriateos. Seminaarin ensimmäisenä päivänä järjestettiin neljä työpajaa, joista yksi keskittyi Sitran tulevan maaseutuohjelman valmisteluun, yksi viestintään erityisesti verkkoviestinnän näkökulmasta ja yksi maaseutuvaikutusten arviointiin, arviointityökalun esittelyyn ja edelleen kehittämiseen. Neljäs työryhmä pohti maaseutupolitiikan kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämistä. Seminaarin sisältö oli monipuolinen ja sai osallistujiltaan kiitosta. Osallistujamäärä (ensimmäisenä päivänä 36 ja toisena 29 henkilöä) oli kuitenkin suuri pettymys. Johtopäätöksenä todettiin, että tulevia seminaareja on lähdettävä rakentamaan uudelta pohjalta. Hankeryhmän kokoonpano vuonna 2008 2009 Puheenjohtaja: Pääsihteeri, professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Markku Himanen, MMM Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Ylitarkastaja Kai Karsma, TEM Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/levón-instituutti Ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, OPM Ympäristöneuvos Hannu Berg, YM Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM Sihteeri: Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Toiminnan historiaa Harvaan asutun maaseudun ongelmakentästä vasta si Syrjäisen maaseudun teemaryhmä vuosina 1995 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti vuosiksi 2005 2007 Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän, joka osallistui toimikautensa aikana niin harvaan asuttujen alueiden väestön elinoloihin vaikuttavien suunnitelmien ja toimenpideehdotusten ideointiin ja arviointiin kuin haki uusia innovatiivisia avauksia. Pohjana oli syrjäisten seu- 22

tujen yhteiskunnallisten ja väestöllisten rakenteiden muutosten tarkastelu. Teemaryhmä aloitti toimikautensa aikana Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman 2008 2013 valmistelun. Vuonna 2008 toimintaa jatkettiin uudistuneella kokoonpanolla ja uudella teemaryhmän nimellä. Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä viimeisteli toimenpideohjelman. Teemaryhmä sai YTR:ltä toimeksiannon vuosille 2009 2011, ja nimi muutettiin Harvaan asutun maaseudun teemaryhmäksi. Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman 2008 2013 yleistavoitteena on harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Pelikenttä on yhteinen YTR:n muiden teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden tehdä laajapohjaista yhteistyötä. Teemaryhmä on tuonut kehittämistyöhön omana näkökulmanaan harvaan asutun maaseudun erityisolot. Se on etsinyt malleja, menetelmiä ja toimenpiteitä, joissa näiden alueiden erityispiirteet ja -vaatimukset huomioidaan osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Muita vaikuttamisen keinoja ovat muun muassa lausuntojen antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien sekä viranomaisten lobbaus. Teemaryhmä on koonnut keskeiset toimenpiteet maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ja selontekoon. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän vierailu Songan kylällä toukokuussa 2009. Kuvassa Sirkka Virén, Tuomo Eronen, Tarmo Salo, Petra Stenfors, Tytti Seppänen, Leena Aspegren Songan kylästä, Tarja Lukkari ja Reijo Martikainen. Tuomo Eronen. Teemaryhmän toiminta Suunnitellut Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehden (käytössä on sama Interactive Partnersin pohja kuin Liiteri-uutiskirjeellä) ja julkaissut kaksi numeroa teemoilla 1/2009 Turvallisuus harvaan asutulla maaseudulla ja 2/2009 Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun voimavarana. Järjestänyt Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun voimavarana -seminaarin 8.9.2009 Helsingissä yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön ja luonnonvara- ja yrittäjyysteemaryhmien kanssa. Seminaariin osallistui 85 henkilöä. Seurannut aktiivisesti Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman toteutumista käymällä ohjelmaa toimenpidekokonaisuus kerrallaan läpi kokouksissaan. Osallistunut maaseutupoliittisen selonteon laatimiseen. On aktiivisesti mukana selonteon pohjalta perustetun harvaan asutun maaseudun erityisolosuhteita pohtivan työryhmän toiminnassa (toimikausi helmikuun 2010 loppuun, puheenjohtajana MMM:n valtiosihteeri Jouni Lind). Mukana työryhmässä ovat Tytti Seppänen ja Tarja Lukkari. Järjestänyt viisi kokousta: kaksi Helsingissä, yhden Kajaanissa ja yhden Kolarissa Pienkuntaseminaarin yhteydessä osallistuen samalla aktiivisesti pienkuntaseminaariin sekä yhden Vaalassa. Vaikuttanut osaltaan maaseudun turva-asioiden kehittämiseen kokeilualueena Lappi. Toiminta on laajentunut myös Kainuuseen. Esitellyt Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa (2008 2013) sekä Kuntapäivillä Jyväskylässä (toukokuu) että Kuntamarkkinoilla Helsingissä (syyskuu). Jäsenet ovat myös esitelleet teemaryhmän toimintaa ja toimenpideohjelmaa eri yhteyksissä. Nostanut harvaan asutun maaseudun asioita esille eri yhteyksissä. Teemaryhmän jäsenet ovat käyttäneet omia verkostojaan ja vaikutuskanaviaan asioiden eteenpäinviemiseksi. Juttuja on ollut valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä radiossa. Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa on esitelty aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja se on ollut esillä tiedotusvälineissä. Teemaryhmä on keskittynyt siihen kirjoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. 23

Arvio toiminnan onnistumisesta Verkkolehden sisällöt ovat olleet hyviä, mutta lehden juttuja tulee kehittää entistä luettavammiksi ja samalla lisätä lukijakuntaa. Jatkossa lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Teemaryhmä on pettynyt siihen, ettei maaseutupoliittiseen selontekoon saatu tärkeimpiä teemaryhmän esille tuomia linjauksia. Pelkona on, että myös tuleva työryhmämietintö jää tuloksiltaan laihaksi. Tarvitaan nykyistä tarkempi mediaseuranta. Samoin tarvitaan enemmän aktiivisuutta koko teemaryhmältä osallistua aiheeseen liittyvään valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Erityisesti netti-tv:n käyttöä tulee tehostaa. Verkkosivuja olisi hyvä kehittää vuorovaikutteisempaan suuntaan. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto Jäsenet: Järjestösihteeri Pentti Ekola, PARDIA Tuomo Eronen, Tohmajärvi Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry ja Keski-Suomen maakunta Ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM Suunnittelija Katja Ilmarinen, STAKES, Jyväskylän alueyksikkö Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri, Toholammin kunta ja Keski-Pohjanmaa Ylitarkastaja Kari Alanko, TEM Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto Osastopäällikkö Juha Ruippo, MTK Ylitarkastaja Merja Nikkinen, LVM Erikoissuunnittelija Kirsti Paajanen, Pohjois-Karjalan TE-Keskus Toiminnanjohtaja Tarmo Salo, Rajaseutuliitto Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM Toiminnanjohtaja Sirkka Virén, Nauvon kunta Sihteeri: Kehittämispäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus Turpaterapiaa. Katja Ilmarinen. Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä Toimikausi ja tehtävät Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettaman Maaseudun hyvinvointipalveluiden teemaryhmän neljäs toimintakausi oli 1.1.2008 31.12. 2009. Teemaryhmä haki ja sai jatkoa 2010 2012. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän tehtävä on edistää väestön hyvinvointia ja terveystasa-arvoa kehittämällä maaseudulla asuvien palvelujen saatavuutta ja toimivuutta. Tarkastelun painopiste on hyvinvointia tukevat palvelut: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusopetuksen palvelut. Teemaryhmän erityishuomio on neljännellä kaudella kohdistunut kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen (Paras) haasteisiin, seurauksiin ja siinä erityisesti kysymyksiin maaseudun lähipalveluiden saavutettavuudesta. Teemaryhmä kokoontui vuonna 2009 kaksi kertaa, minkä lisäksi järjestettiin kaksi pienryhmätapaamista Green Care -teeman tiimoilta. 24

Seminaarit Teemaryhmä järjesti Maaseudun Paras -seminaarin Kuntatalolla 4.12. yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Aiheena oli ammatti- ja sektorirajat ylittävä työ maaseudulla. Seminaarissa tuotiin esille konkreettisia esimerkkejä, joissa palvelu tuotetaan toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisilla rooleilla. Päivän esitykset vakuuttivat siitä, että sektorit on räjäytettävä hyvinvointityössä. Päättäjien on varmistettava, että kuntaliitokset eivät rappeuta hyviä paikallisia palvelukäytäntöjä. Seminaarista kirjoitettiin artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen (4/2009), Maaseudun Tulevaisuus -lehteen (9.12.2009) ja Sosiaalitietoon (1/2010). Maaseudun hyvinvointipalveluiden tutkijoiden verkostoituminen on tarpeen. Teemaryhmä järjesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijatapaamisen Jyväskylässä 23. 24.4.2009. Tapaamisen tarkoituksena oli lisätä tutkijoiden vuoropuhelua, tiedonvaihtoa ja vertaistukea sekä saada ajankohtainen käsitys käynnissä olevasta tutkimustoiminnasta. Tapaamisessa heräsi runsaasti keskustelua ja se vastasi hyvin kysyntään. Erityistä huomiota kiinnitettiin tiedonvaihtoon tutkimusryhmien kanssa. Tieto kulkee parhaiten, kun teemaryhmän jäsenet toimivat ohjausryhmissä. Teemaryhmä onkin mukana joko toimijana tai ohjausryhmän jäsenenä kahdeksassa tutkimuksessa. Voisiko teemaryhmällä olla aktiivisempi rooli kuin ohjausryhmätoiminta, esimerkiksi yhteistyö tiedottamisessa? Medianäkyvyys ja hyvien käytäntöjen esiin nosto Teemaryhmän näkymistä julkisuudessa on ryhmän sisällä pohdittu paljon ja vuonna 2009 asiassa on edistytty. Teemaryhmä kirjoitti artikkeleita lehtiin ja tieteellisiin julkaisuihin. Kirjoitusten aiheena olivat muun muassa sosiaalityön haasteet ja mahdollisuudet harvaan asutuilla alueilla, maaseudun perusopetus ja yhdysluokkapedagogiikka, kuntaliitokset ja palvelut, sosiaalinen yritys maatilan yhteydessä sekä välimatkat maaseudulla. Tietoa palveluiden hyvistä käytännöistä on välitetty päättäjille TerveKuntapäivillä ja Kuntamarkkinoilla. Green Care on ollut näkyvästi esillä teemaryhmän toimesta: artikkeli kahdessa lehdessä (MaaseutuPlus 3/2009 ja Kantriliite helmikuu 2009) ja kirja-arvostelu (MaaseutuPlus 2/2009). Teemaryhmän jäsenet ovat työryhmissä ja verkostoissaan nostaneet esille maaseudun palvelujen erityiskysymyksiä. Teemaryhmä on osallistunut aktiivisesti YTR:n sihteeristön toimintaan. Mukanaolo työkokouksissa ja tapahtumissa on lisännyt teemaryhmän tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa. Tutkimukset ja hankkeet Teemaryhmän jäsenet ovat olleet aloitteellisia hankkeiden ja tutkimusten aikaansaamiseksi. Arjen turvaa sivukylissä ja Koulunkäynnin arki -hankkeet ovat saaneet rahoituksen. Tammikuussa 2009 aloitti väitöskirjatutkimus Hyvinvointi ja arjen sujuvuus maaseudulla Perhepalvelujen saatavuus ja toimivuus kuntalaisten silmin. Väitöskirja on lähtenyt alkuun teemaryhmän aloitteesta. Teemaryhmän yhteys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Paras-Sostutkimukseen on vahva. Teemaryhmä järjesti ja oli mukana Green Care -hankkeen työkokouksissa ja aktivaattorina Green Care -hankkeissa. Teemaryhmän työpanos ja asiantuntijuus oli käytössä myös maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2009 2013 kirjoittamisessa. Kehittymisen paikat ja onnistumiset Teemaryhmä on luvannut nostaa julkisuuteen palvelujen hyviä käytäntöjä ja välittää tietoa muun muassa poliittiseen päätöksentekoon. Vaikuttaminen mediassa on lisääntynyt; sen sijaan vaikuttaminen suoraan päättäjiin on ollut vähäistä. Tulevaisuudessa ryhmä näkyy entistä enemmän julkisuudessa. Ryhmän toiminnan puolivuotinen teemoitus jämäköittää työtä ja parantaa työnjakoa. Ammattitoimittajan tai vaikuttamisen asiantuntijan käyttö lisää mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun. Ongelmana on ollut teemaryhmän jäsenten sitoutuminen ja osallistuminen teemaryhmän työhön. Tähän vastataan muun muassa laatimalla teemaryhmän jäsenen info, jossa on aukikirjoitettuna teemaryhmän työn pelisäännöt. Kouluteema on jäänyt vähälle huomiolle kevään 2008 Kyläkouluseminaarin jälkeen. Tähän on puututtu: Kouluteeman osaamista vahvistetaan jäsenistössä tulevalla kaudella. 25

Maaseudun palvelujen parantamiseksi teemaryhmä välitti tietoa tapahtumissa ja kannusti monia tahoja vuoropuheluun. Ryhmä jalkautti palvelujen hyviä käytäntöjä, edisti Green Care -toiminnan tunnettavuutta sekä hanketoimintaa, lisäsi tutkijoiden verkostoitumista ja kokosi verkkosivulle tietopankkia maaseudun palvelumalleista, tutkimuksista, hankkeista ja julkaisuista. Teemaryhmä järjesti kaksi seminaaria ja kirjoitti mielipiteitä sekä tieteellisiä artikkeleita. Teemaryhmä lisäsi maaseudun hyvinvointiin ja palveluihin liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Tulosaluejohtaja, dosentti Riitta Haverinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäsenet: Maakunta-asiamies Markku Aholainen, Etelä-Savon maakuntaliitto Kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ry. Erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkija Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto Toiminnanjohtaja Liisa Häme, Kainuun NaisyrittäjyysLEADER ry. Työmarkkina-asiamies Juha Isoniemi, STTK/Jyty Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Kunnanjohtaja Heimo Keränen, Hyrynsalmi Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK, Hyvinvointipalveluyrittäjyys -hanke Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/levón instituutti Sivistysjohtaja Taina Peltonen, Mänttä-Vilppula, Suomen Lähikoulut ry Toimitusjohtaja Matti Rönkkö, Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu ja Kuljetus, Pielaveden Yrittäjät ry Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto, Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä Tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, VM kuntaosasto Sihteeri: Suunnittelija Katja Ilmarinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansainvälisten asioiden teemaryhmä Lähtökohtana kansainvälisessä yhteistyössä on lisäarvoa tuottava vastavuoroisuus ja myötävaikuttaminen maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. YTR:n tavoitteina kansainvälisessä yhteistyössä ovat tiedon jakaminen omista hyvistä käytännöistä muista maista saatavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Suomen maaseutupolitiikassa maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti maaseutualueiden kansainvälistyminen maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi politiikanalakseen eri maissa. Kansainvälisten asioiden teemaryhmälle on ollut selkeä tarve, sillä YTR:llä ei ole ollut kansainvälisen maaseutupolitiikan linjauksia. Sen sijaan useat YTR:n toimihenkilöt ovat osallistuneet kansainväliseen toimintaan pitämällä alustuksia Suomen maaseutupolitiikan järjestelmästä tai joistakin sen osista. Useimmiten kutsujana on ollut Euroopan unioni, OECD, yhden maan hallinto, yliopistot tai tutkimus- ja kansalaisjärjestöt. Muutaman kerran on järjestetty myös kahdenkeskinen neuvonpito Ruotsin ja Viron maaseutupolitiikan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa tarkoituksena saada kuva naapurin politiikan tilanteesta ja perusteista. YTR:n sihteereitä on osallistunut myös asiantuntijoina OECD:n maatutkintaprosesseihin (Skotlanti ja Espanja) tai kehitysmaatoimintaan (Mosambik, Etelä-Afrikka). Toiminnan runsaus antaa aiheen jäsentää kansainvälisen toiminnan tavoitteita. 26

Teemaryhmän toimikausi on keväästä 2009 vuoden 2010 loppuun. Toimeksianto määritti ryhmälle kolme tehtävää. Ne jäsentyivät ja täsmentyivät kokoonpanoltaan monipuolisen ryhmän keskusteluissa seuraaviksi: 1. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän(ytr) toimintastrategian laadinta kansainvälisessä maaseutupolitiikassa 2010 2013. 2. Maaseutupolitiikan kansainvälisten toimijoiden ja heidän toimintaedellytystensä arviointi. 3. Muualta Suomeen siirrettyjen ja siirrettävien työtapojen ja käytäntöjen arviointi. Vuoden 2009 työ painottui tehtävään 1. Jatko tähtää julkaisuun, joka käsittää kaikki kolme tehtävää. Kansainvälisen teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM Jäsenet ylitarkastaja Leena Anttila, MMM projektipäällikkö Jaakko Hallila, Länsi-Suomen allianssi, WFA director Kaisa Karttunen, NIRAS Finland ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi, COFISA/Päijät- Hämeen liitto erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen Kuntaliitto ympäristöneuvos Elina Rautalahti, YM toiminnanjohtaja Petri Rinne, Joutsenten reitti ry professori, johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti kv-sihteeri Kim Smedslund, SYTY ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija Nina Suomalainen, Kirkon Ulkomaanapu neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa, UM/kehityspoliittinen osasto koulutussuunnittelija Heini Utunen, Kriisinhallintakeskus, CMC Finland Sihteeri hallinnollinen avustaja Mia Repo, MMM (27.8.2009 asti) hallinnollinen avustaja Elina Puotila, MMM (28.8.2009 lähtien) Timo Säkkinen teemaryhmän Demokratia-tulevaisuusverstaassa 29.1. Ritva Pihlaja. Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kolmannesta sektorista ja järjestöjen roolista puhutaan Suomessa enemmän kuin vielä muutamia vuosia sitten. Pääministeri Vanhasen toinen hallitus toteaa ohjelmassaan haluavansa edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Myös kunnat nostavat kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön yhdeksi keskeisimmistä keinoista tehostaa palvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta. Kilpailulainsäädännön ja julkisen talouden tiukentuminen sekä väestön ikääntyminen ja maaseudun palvelujen tuottamisen erityispiirteet asettavat nekin erityisiä haasteita kolmannen sektorin ja järjestöjen toiminnan kehittämiselle. Kansalaisjärjestöteemaryhmän päätehtävänä on hahmottaa konkreettinen ja ajanmukainen kuva maaseudulla toimivien järjestöjen mahdollisuuksista asukkaiden tarvitsemien palvelujen tuottamiseen. Teemaryhmän toimikausi on 1.1.2009 31.12.2011. 27

Teemaryhmä on aloittanut toimintansa keväällä 2006. Yhteistyötä verkostossa Kansalaisjärjestöteemaryhmän työotteessa korostuvat verkostomainen yhteistyö sekä tiedon tuottaminen ja välitys. Teemaryhmän jäseninä toimivat jäsenjärjestöt ja kuntien edustajat muodostavat yhteistyöverkoston sisärenkaan. Ulkorenkaalla yhteistyötä tehdään useiden ministeriöiden, laajan järjestökentän, muiden teemaryhmien, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Teemaryhmä piti viisi varsinaista kokousta. Teemaryhmän työssä korostui vuoden 2009 aikana kolme teemaa: teemaryhmän oma tutkimushanke, demokratian ja asukasvaikuttamisen edistäminen sekä järjestöjen työllistämismahdollisuudet. Tutkimusta Teemaryhmän työssä painottui vuonna 2009 tutkimustyö. Teemaryhmän yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa vuonna 2008 käynnistämä tutkimushanke Kolmas sektori maaseutukunnissa jatkui teemahaastatteluilla, aineiston käsittelyllä ja tutkimusraportin kirjoittamisella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena toimijana kolmas sektori nähdään maaseutumaisissa kunnissa sekä hahmottaa, mitä palveluja maaseudulla toimivat järjestöt tuottavat. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä yhteiskunnallisia, taloudellisia, juridisia, poliittisia, kulttuurisia tai sosiaalisia tekijöitä tulee ottaa huomioon, kun puhutaan maaseutumaisissa kunnissa kolmannen sektorin roolista ja tehtävistä. Tutkimushanke valmistuu vuoden 2010 alussa ja sen päärahoittajana toimii Kunnallisalan kehittämissäätiö. Teemaryhmän sihteeri toimii hankkeessa tutkijana, ja teemaryhmä hankkeen ohjausryhmänä. Tutkimuksen alustavia johtopäätöksiä on hyödynnetty teemaryhmän työssä monin tavoin jo vuoden 2009 aikana, ja lopullisia tuloksia ja johto päätöksiä on tarkoitus hyödyntää laajasti teemaryhmän jatkotyössä vuoden 2010 aikana. Tiedon tuottamista ja välitystä Teemaryhmä tuotti runsaasti niin kirjallista aineistoa kuin alustuksia kolmannen sektorin ja järjestöjen toimintaan liittyvistä aiheista. Tärkeä tiedon välittämisen ja verkostoitumisen kanava teemaryhmän työssä on oikeusministeriön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE) ja sen työryhmät. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää valtiovallan ja järjestöjen yhteistyötä. Kansalaisjärjestö teemaryhmän toimimista KANE:n YTR-linkkinä ja sisällöntuottajana helpottaa se, että teemaryhmän puheenjohtaja on KANE:n jäsen ja sen demokratiatyöryhmän puheenjohtaja. Demokratiatyöryhmä on valmistellut valtioneuvoston periaatepäätöksen demokratian edistämisestä. Tärkeänä kansalaisjärjestöteemaryhmän esille nostamana tavoitteena tässä periaatepäätöksessä mainitaan kansalaisyhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Teemaryhmä toimitti KANE:lle tammikuussa 2009 aineistoa koskien Ruotsin valtion ja järjestöjen yhteistyösopimusta. Teemaryhmä esitti, että Suomessa pohdittaisiin saman tyyppisen poliittisen tahdonilmaisun mahdollisuutta. Kansalaisyhteis kuntasitoumuksessa järjestöt ja hallinto yhdessä toteavat kansalaisyhteiskunnan roolin ja merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa, kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon kumppanuuden eri muodot sekä keinot, joilla kansalaisyhteiskunnan osallisuus ja mahdollisuudet päätöksenteossa turvataan. Asukasvaikuttaminen, järjestövaikuttaminen ja demokratia ovat teemaryhmän uuden toi meksiannon uusi painopistealue maaseudun järjestöjen palveluteeman rinnalla. Teemaryhmä keskittyi tähän teemaan muun muassa järjestämällä oman demokratiatyöpajan sekä Proffat puhuvat asukasvaikuttamisesta ja lähidemokratiasta -tilaisuuden Seinäjoella. Toinen tärkeä teema, josta teemaryhmä tuotti ja välitti tietoa, liittyi järjestöjen mahdollisuuksiin toimia työllistäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lakimuutos koskien elinkeinotoimintaa harjoittaville järjestöille myönnettäviä palkkatukia vaikuttaisi myös maaseudulla toimiviin järjestöihin ja heikentäisi niiden mahdollisuuksia työllistää ja tuottaa palveluja. Kansalaisjärjestöteemaryhmä tuotti aihetta koskevaa tiedotusmateriaalia, leh- 28

Timo Säkkinen, Tuija Sivonen, Reijo Petrell ja Tuomas Perheentupa teemaryhmän kesäseminaarissa Porvoossa. Ritva Pihlaja. tikirjoituksia, antoi haastatteluja sekä piti asiaa esillä useissa alustuksissa katsoen asiaa laajan ja maaseutu mai sen Suomen näkökulmasta. Joulukuussa 2009 annettu lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2010. Kolmannen sektorin roolia ja tehtäviä on käsitelty teemaryhmän alustuksissa Turussa, Halikossa, Riihimäellä, Mikkelissä, Ristiinassa, Valkeakoskella, Lohjalla, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Lisäksi teemaryhmän asiantuntemusta on käytetty hyväksi työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategiatyössä sekä maa- ja metsätalousministeriön harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä pohtivassa työryhmässä. Artikkeleita ja kolumneja on kirjoitettu muun muassa järjestöjen työllistämiseen, palvelujen tuotantoon, maaseutukuntien rahoitukseen sekä postipalveluihin liittyen. Teemaryhmän tuottama YHTÄLÖ-opas eli yhdistysten talous- ja vero-opas päivitettiin joulukuussa 2009. Päivityksessä otettiin huomioon muun muassa vuoden 2010 alusta voimaan astuvat säädökset koskien uutta verotilimenettelyä, verojen muuttuvia maksupäiviä sekä arpajaisverotuksen muutoksia. Päivitetty opas on luettavissa teemaryhmän sivuilla osoitteessa www.maaseutupolitiikka.fi/files/844/yhtalo.pdf. Vuosi 2009 oli kansalaisjärjestöteemaryhmän kehittämistoiminnassa melko hiljaista aikaa, koska Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutki mus hanke vei teemaryhmän sihteerin työpanoksesta suurimman osan. Kolmannen sektorin ja järjestöjen käytännön toiminnan kehittämiseen tähtäävät tehtävät nousevat vuoden 2010 aikana keskeisempään roo liin, kun tutkimushanke valmistuu ja sen johtopäätöksiä ja toimenpideesityksiä ryhdytään toteuttamaan käytännössä. 29

Kansalaisjärjestöteemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Dosentti, TkT Heikki Kukkonen, Kotiseutuliitto (hallituksen puheenjohtaja) Jäsenet: Asiamies Sebastian Gripenberg, Svenska Studiecentralen Toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki, Seinäjoen Seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto Pääsihteeri Eeva Kuuskoski, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen, OK-opintokeskus Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta Hallintojohtaja Reijo Petrell, Suomen 4H Pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen Liitto Tutkija Heikki Susiluoma, Suomen Luonnonsuojeluliitto Kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen, Suomussalmen kunta ja Rajaseutuliitto Toiminnanjohtaja Airi Tella, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto Sihteeri: Projektipäällikkö Ritva Pihlaja, Suomen Nuorisoseurojen Liitto / YTR Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä perustettiin ensimmäistä kertaa vuodenvaihteessa 1998 99 Kaupunki- ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien yhteisellä päätöksellä. Ryhmän tavoitteena on ollut keskustella kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteisistä intresseistä sekä tukea ja rakentaa käytännön vuorovaikutuspolitiikkaa. Tällä erää viimeiseksi jäävä ryhmä työskenteli vuosina 2007 2009. Tärkeimmät saavutukset Kertomusvuonna Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä jatkoi maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan 2007 2010 sisältyvän alueellisen maaseutuosion (AMO) ohjausryhmänä. Tammikuussa työryhmä kävi läpi AMO-alueiden rahoitushakemukset vuodelle 2009 ja suositti ohjelmaa hallinnoivalle työ- ja elinkeinoministeriölle kaikkien hakemusten hyväksymistä haetun suuruisina. Työryhmän tehtävänä oli maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen näkökulman tuominen KOKO:n (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) valmisteluun. KOKO:on hakeutuvilla alueilla toteutettiin keväällä 2009 alueiden vahvuuksien määrittelyprojekti. Työryhmässä käsiteltiin projektin tuloksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusnäkökulmasta ja arvioitiin, miten klusterityyppinen lähestymistapa oli onnistunut. Lisäksi vuoden aikana keskusteltiin toimintaryhmätyötyyppisen toimintatavan edistämisestä kaupungeissa, mikä on ollut vuorovaikutustyöryhmän asialistalla pitkään. Toimintaympäristöjen erilaisuudesta johtuen aihe on ollut hankala, ja toisaalta kaupunkipolitiikan kiinnostus teemaan on ollut vähäistä. Public-Private-People -ajattelu on kuitenkin vahvistumassa, mikä voi avata mahdollisuuksia toimintatavan kehittämiselle. Myös YTR:n Svenska temagruppen on pitänyt teemaa vireillä. Työryhmän käsittelyn seurauksena TEM toteutti esiselvityshankkeen, jossa analysoitiin työtavan mahdollisuuksia pilottien avulla Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän viimeisenä toimintavuonna keskusteltiin tulevaisuuden työskentelymuodoista. Todettiin, että käytännön vuorovaikutuksen edistämiseksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa ja keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan. Työryhmän työn jatkona kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta päätettiin jatkaa tiettyihin teemoihin keskittyen eri foorumeilla. Työryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. 30

Kansainväliset yhteydet Euroopan komissio nosti vuosina 2008 2009 voimakkaasti esiin kaupungin ja maaseudun yhteyksien kehittämisen. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän jäsenet Petra Stenfors ja Olli Voutilainen osallistuivat komission järjestämiin kolmeen seminaariin, joissa käsiteltiin teemaa eri näkökulmista. Ensimmäinen seminaari keskittyi vuorovaikutukseen kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta, toinen seminaari käsitteli vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä ja kolmannessa pohdittiin kaupungin ja maaseudun suhteita sosiaalisen koheesion näkökulmasta. (Lisätietoja seminaareista: http://www.cureforsustainability.eu/index.php?id=7205). Seminaarit Työryhmän päätöstilaisuus järjestettiin 17.12.2009 Helsingissä. Tilaisuuden tavoitteena oli tunnistaa keskeiset, konkreettista eteenpäin vientiä kaipaavat teemat, joita kehitetään vuoden 2010 aikana. Samalla määriteltiin keskeisiä työtapoja jatkotyöskentelyyn. Pienimuotoiseen työseminaariin kutsuttiin kaupunki- ja maaseutupolitiikan sihteeristöt sekä muita asiantuntijoita. Osallistujia tilaisuudessa oli 26. Keskeisiksi jatkotyöskentelyn teemoiksi määrittyivät 1) aluerakenne ja yhdyskuntarakenne (esim. verkostoitunut aluerakenne) 2) uusi kunta (paikallisuus, osallistava hallinta) ja 3) innovaatiovuorovaikutus. Lisäksi keskusteltiin lähiajattelun, kuten lähi ruoan, lähienergian, paikalliskulttuurin ja paikallisten hoivapalvelujen mahdollisuuksista. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö 26.8. asti Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö 26.8. alkaen Jäsenet: Arja-Leena Peiponen, Viisari ry Harri Kivelä, Kouvolan seudun aluekeskusohjelma Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Timo Turunen, ympäristöministeriö Risto Rautkoski, Pirkanmaan TE-keskus Seija Varis, Pohjois-Karjalan TE-keskus Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti Sirkku Wallin, Teknillinen korkeakoulu, YTK Juhani Kärkkäinen, Itä-Suomen neuvottelukunta, Kainuun liitto (varalla Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) Samu Rötkönen, Pohjois-Suomen suuralue, Lapin liitto (varalla Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto) Varpu Rajaniemi, Länsi-Suomen Allianssi, Pohjanmaan liitto Jari Lantta, Etelä-Suomen suuralue, Etelä-Karjalan liitto Sihteerit: Ylitarkastaja Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö Kulttuuriteemaryhmä Toimikausi Kulttuuriteemaryhmä aloitti toimintansa vuonna 2001. Meneillään oli järjestyksessään neljäs teemaryhmän toimikausi ajalle 1.1.2008 31.12.2009. Teemaryhmän toimintaa ovat ohjanneet maaseutupoliittiset ohjelmat sekä teemaryhmän oma ohjelma vuosille 2005 2008. Teemaryhmä valmistelee uutta maaseudun kulttuuriohjelmaa. Saavutukset ja vastoinkäymiset / Toiminta Teemaryhmä on onnistunut tavoitteessaan toimia aloitteellisena kulttuurin monialaisen käytön edistäjänä. Luovien alojen kehittäminen on alkanut usealla seudulla ja kulttuuri on otettu osaksi erilaisia strategioita kuten esimerkiksi elinkeino- ja hyvinvointistrategioita. Maaseudun kulttuurin tueksi on luotu ja vahvistettu monialaisia verkostoja niin sektoreiden välille kuin maaseudun ja kaupungin välille. Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseksi teemaryhmän on tuottanut kaksi luovaa taloutta käsittelevää julkaisua Luova maaseutu luovan talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla ja 31

Rajapintaan työpajat toteutettiin kulttuuriteemaryhmän sekä aluekeskusohjelman kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston yhteistyönä. Ylä-Pirkanmaan kulttuuri-, hyvinvointi- ja matkailutoimijat ideoivat uusia kulttuurisia hyvinvointipalveluja. Heli Talvitie. Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Jälkimmäinen on tuotettu yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Julkaisun artikkelit korostavat maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tarvetta luovuuden ja innovaatioiden synnyttäjinä. Teemaryhmä on osallistunut opetusministeriön luovan talouden kehittämistyöhön tuoden työhön mukaan maaseutunäkökulman. Esimerkiksi opetusministeriön ja maakunnan liittojen luovan talouden yhteistyöryhmän työhön, jonka tavoitteena on lisätä luovan talouden painoarvoa maakuntaohjelmissa sekä maakunnan liittojen osaamista luovasta taloudesta. Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä, verkottumista sekä kulttuurimatkailun osaamista on vahvistettu järjestämällä kulttuurimatkailufoorumeita (2 kpl). Foorumeiden järjestelyssä ovat olleet mukana matkailun teemaryhmä, Matkailun edistämiskeskus ja opetusministeriö. Foorumeissa on tuotu esille ajankohtaista tutkimustietoa kulttuurimatkailusta, käyty läpi esimerkkihankkeita sekä etsitty alueen paikallisia kulttuurin matkailullisia vetovoimatekijöitä. Foorumit ovat olleet onnistuneita ja ne ovat saaneet hyvää palautetta. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävä työ on lähtenyt niin valtakunnan kuin aluetasolla hyvin käyntiin. OPM ja STM ovat valmistelleet yhteisen toimenpideohjelman kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi. Työn aloittamisessa teemaryhmällä on ollut tärkeä rooli. Toimintaohjelman laatimisen ja teemaryhmän työn tueksi tehtiin kansalais- ja työväenopistoille ja ammattikorkeakoulujen kulttuuri-, sosiaali- ja terveyskoulutusohjelmille kysely, miten he omassa toiminnassaan edistävät tai hyödyntävät kulttuurin hyvinvointivaikutuksia sekä kysyttiin, millaista apua he tarvitsevat toiminnan vahvistamiseksi. Alueellisella tasolla kulttuuri- ja hyvinvointipalvelu-, liikunta- ja matkailutoimijoita on tuotu yhteen niin kaupungista kuin maaseudulta 32

Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Ilmajoella, kahvitaolla. Heli Talvitie. Rajapintaan-työpajojen ja seminaarin kautta. Työpajat ovat aloittaneet kulttuurin- ja hyvinvointitoimijoiden välistä yhteistyötä uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseksi. Rajapintaan-tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä AKO-kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston sekä AMO-kulttuuriklusterin kanssa. Kulttuuri-, luonto- ja maisemapalvelut sekä maaseutuasumisen teemaryhmät ovat toteuttaneet yhdessä Kylämaisemat kuntoon -teemailtoja kylätoimijoille (ks. maaseutuasumisen teemaryhmä). Sopimuksellisuustyötavan vahvistamisen nousi teemaryhmän asialistalle. Maaseudun kulttuuripalveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta voidaan vahvistaa sopimuksellisuuden keinoin. Teemaryhmän sihteeri osallistui sopimuksellisuusteemaryhmän toimintaan ja tilaisuuksiin. Teemaryhmä on valmistellut uutta maaseudun kulttuuriohjelmaa. Ohjelmassa tuodaan esiin maaseudun kulttuurin keskeisimmät haasteet ja toimenpideehdotukset. Ohjelmassa tarkastellaan maaseudun kulttuuria teoreettisemmasta näkökulmasta. Ohjelma antaa näkökulman maaseudun kulttuurin muutokselle ja tuo esiin kulttuurin merkitystä aluekehitykselle. Teemaryhmä ei ole pystynyt vastaamaan maaseudun kulttuuritoimijoiden tarpeeseen saada enemmän tietoa hyvistä käytänteistä ja avaamaan kulttuurin kehittämisen käsitteitä laajemmalle yleisölle. Resurssien rajallisuus ja kulttuurikentän pirstaleisuus vaikeuttavat asiaa. Teemaryhmän henkilövaihdoksista johtuen muutama selvitystyö on keskeytynyt. Kansainvälinen toiminta Teemaryhmä sai kutsun Luova-Suomi ESR-hankkeen kautta osallistua Ruotsin luovien alojen seminaariin Generator 09 Malmössä 24. 25.11. Heli Rintahaka piti seminaarissa esityksen luovien alojen kehittämisestä Suomen maaseudulla. Teemaryhmän sihteeri osallistui 17. 19.8. Congress of the European Society for Rural Sociology, Re-inventing the rural between the social and the natural NATURAL -konfrenssiin Vaasassa. Kulttuuriteemaryhmän jäsen Katriina Siivonen veti konfrenssissa työryhmää What is culturally sustainable development? 33

Suupohja tanssii 2009, Karijoki. Suupohja tanssii tapahtuma on Suupohjan kulttuuriyhdistys ry:n ja seutukunnan tanssin harrastajien yhteistempaus tanssin ja tanssiharrastusmahdollisuuksien esittelemiseksi. Tilaisuus kiertää seudun kunnissa. Kati Latva-Panula. Järjestetyt tilaisuudet Kylämaisemat kuntoon teemaillat 4 kpl. Kulttuurimatkailufoorumit 2 kpl: 14.5. Lappi, Pyhätunturi ja 6.10. Järvenpää. Rajapintaan tilaisuudet: 20.4. Rajapintaan seminaari, Kokkola sekä työpajat (19 kpl). Työpajoissa on ollut keskimäärin 12 20 osallistujaa. Kulttuuriteemaryhmän sihteeri on ollut mukana vetämässä seitsemää pajaa. Julkaisut ja tiedotus Luova maaseutu luovan talouden ja kulttuurinkehittäminen maaseudulla. Kirsi Kaunisharju. Opetusministeriön julkaisuja 2009:5. Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30. Kulttuuriteemaryhmä on tuottanut lehtiartikkeleita Maaseutu plus -lehteen ja Alue-integraattori -lehteen. Teemaryhmänryhmän www-sivuilla julkaistaan ajankohtaista tietoa teemaryhmän toiminnasta, maaseudun kulttuurista ja kulttuurin kehittämisestä. Kulttuuriteemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, OPM (30.1. saakka) tutkimusjohtaja Kimmo Kainulainen, Mikkelin AMK (1.11. alkaen) Jäsenet: yhdistysaktiivi Birgitta Bröckl, Svensk byaservice/ Länsi-Turunmaan kaupunki taiteilija Hannu Castrén, Jyväskylän taiteilijaseura ry yrittäjä Leena Haavisto, Ilorannan maaseutumatkailutila projektipäällikkö Tove Hagman, Polte-hanke tutkimusjohtaja Kimmo Kainulainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu kirjailija, rehtori Lee Keto, Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL, Maakuntakirjailijat ry selvitysmies Hanna-Liisa Liikanen, OPM kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämishanke kirjastotoimen johtaja Marianne Lindblad, Pornaisten kirjasto lehtori Kari Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu tiedottaja-toimitussihteeri Ritva Salomaa-Santala, Suomen Kylätoiminta ry projektipäällikkö Katriina Siivonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus arkkitehti Annu Tulonen, Hämeen ympäristökeskus kyläaktiivi Arto Uusitalo, Rämsöön kylä 34

kulttuurin erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Suomen Kuntaliitto toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun sivistysliitto Sihteeri: projektisihteeri Heli Talvitie (ent. Rintahaka), opetusministeriö Asiantuntijat / työryhmien jäsenet AKO-koordinaattori Katriina Koskinen, Aluekeskusohjelman (AKO) hyvinvointiverkosto AKO-kooridinaattori Anu Perttunen, Aluekeskusohjelman (AKO) kulttuuriverkosto AMO-koordinaattori Antti Huntus, Alueellinen maaseutuohjelman (AMO) kulttuuriklusteri erikoissuunnittelija Katriina Soini, Jyväskylän yliopisto hankesuunnittelija Mari Takamaa, Järviseudun kansalaisopisto koordinaattori Liina Kangas, Luova-Suomi koordinaattori Ulla Vehmasaho, Luova-Suomi kulttuuriasianneuvos Kirsi Kaunisharju, opetusministeriö kulttuuriasianneuvos Mervi Tiensuu-Nylund, opetusministeriö neuvotteleva virkamies Anne Mattero, opetusministeriö toiminnanjohtaja Piia Kulin, Sisäsuomen tanssin aluekeskus johtaja Merja Saarela, Hämeen ammattikorkeakoulu/ Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Luonnontuotealan teemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmän keskeisinä tehtävinä on sovittaa yhteen toimialan tutkimusta ja kehittämistyötä, rakentaa yrittäjyyden kehittymistä tukeva asiantuntijajärjestelmä sekä tuoda esiin alan tarjoamia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työllisyyden suhteen. Teemaryhmän toimikausi oli 1.3.2007 31.12.2009. Joulukuussa 2009 päätettiin teemaryhmän asettamisesta uudelle kaudelle 2010 2012. Luonnontuoteyrittäjyyttä tukevaa toimintaa Teemaryhmä jatkoi työtään aktiivisesti. Ryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana neljä kertaa, minkä lisäksi se kutsui työryhmiin eri alojen asiantuntijoita. Ryhmissä tarkasteltiin luonnontuotealan tutkimusta, luomukeruutuotteita sekä koriste- ja käsityömateriaaleja. Lisäksi pohdittiin alan ammatillisen koulutuksen kehittämistä sekä sosiaalisen yrittäjyyden ja välityömarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi luonnontuotealalla. Teemaryhmä valmisteli ja nosti alan toimijoille esille hankeaiheita, joilla täydennetään ja jalkautetaan työryhmien ehdottamia jatkotoimenpiteitä. Teemaryhmän keskeinen tehtävä oli rakentaa luonnontuotealan asiantuntijajärjestelmä. Järjestelmää rakennettiin tarkastelemalla alan toimijoita, keskeisiä kehittämistarpeita, rahoitusmahdollisuuksia sekä toiminnan organisoitumista valtakunnallisesti ja aluetasolla. Tutkimus- ja kehittämistyön kokoamiseksi teemaryhmä järjesti toukokuussa Sotkamossa alan toimijoitten yhteistilaisuuden työpajoineen. Tilaisuudessa, johon osallistui runsaat 50 henkilöä eri organisaatioista, sovittiin kehittämisen jatkotoimista. Tämän mukaisesti teemaryhmän koollekutsumassa jatkopalaverissa joukko alan keskeisiä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sopi syksyllä 2009 luonnontuotealan kehittämiskonsortion muodostamisesta. Luonnontuotealan kehittämiskonsortion tavoitteena on kehittää sopimusosapuolten luonnontuotealan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyvää vuorovaikutusta, pitkäjänteistä yhteistyötä ja toimintaympäristöä luonnontuotealan tutkimuksen ja kehittämistyön vahvistamiseksi. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toimii konsortion kokoajana käynnistysvaiheessa. Konsortion käynnistyvään toimintaan ovat lähteneet mukaan muun muassa MTT, Helsingin, Itä-Suomen, Turun ja Oulun yliopistot sekä Rovaniemen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut. Asiantuntijajärjestelmän toiminnan jatkokehittämiseksi ja käynnistämiseksi teemaryhmä jätti hankeesityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kansallisten hankkeitten ideahakuun, mutta esitys ei tässä vaiheessa päässyt jatkovalmisteluun. Luonnontuotealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vankistamiseksi teemaryhmä järjesti keskustelu- ja neuvottelutilaisuudet Tekesin sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajien kanssa. ELMA-messujen 35

yhteydessä järjestettiin alan esittely- ja keskustelutilaisuus yhteisenä hallinnon, rahoittajien ja alan toimijoiden edustajille. Teemaryhmä käynnisti keskustelun alan toimialapäällikön nimeämisestä. Teemaryhmän sihteeri välitti luonnontuotealan tarpeita ja näkökulmia Kansalliseen Metsäohjelmaan 2015 ja sen seurantaryhmälle. Lisäksi teemaryhmä oli aloitteellinen Sitran vetämänä valmistellussa kansallisessa luonnonvarastrategiassa. Teemaryhmän aloitteesta luomukeruutuotteiden sertifiointijärjestelmä tuli mukaan Suomen metsien PEFC-sertifiointiin. Teemaryhmän sihteeri oli mukana järjestelmän kriteerejä päivittävässä standardityöryhmässä. Teemaryhmä teki aloitteen Opetushallitukselle luonnontuotealan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistustyöstä. Lisäksi teemaryhmä valmisteli luonnontuotealaa koskevia esityksiä maaseutupoliittiseen ohjelmatyöhön sekä kommentoi alan valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishanke-esityksiä YTR:n hankeryhmälle. Tiedotusta ja seminaareja Teemaryhmä tiedotti luonnontuotealaan liittyvistä asioista alan yrittäjille ja toimijoille (jakelulistalla noin tuhat henkilöä) yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n kanssa. Teemaryhmän työstä välitettiin tietoa myös jakamalla alan tiedotteita ja esitteitä muun muassa ELMA-messuilla ja useissa seminaaritilaisuuksissa. Teemaryhmä järjesti luonnontuotealan valtakunnalliset päivät pääkaupunkiseudulla 8. 9.10. Osallistujia oli kaikkiaan noin 80. Seminaarin ja siihen sisältyneiden retkien teemoina olivat luonnontuotealan tutkimus, raaka-ainesaanti, ammatillinen koulutus, monipuolinen yritystoiminta ja alan ajankohtaiset asiat. Luonnontuotealan teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Professori Oiva Nissinen, Rovaniemi Varapuheenjohtaja: Toimitusjohtaja Veli-Markku Korteniemi, Lapinnova Oy Jäsenet: Vanhempi tutkija Bertalan Galambosi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Mikkeli Yliopettaja Hilkka Jankkila, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (8/2008 alkaen, kehittämispäällikkö Juha Perkkiö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (8/2008 saakka) Tutkimusasiantuntija Eeva Karjalainen, Metsäntutkimuslaitos Puheenjohtaja Katri Kranni, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry Toimistonjohtaja Kalevi Kupiainen, Kerimäen työvoimatoimisto Opettaja Pirjo Penkkimäki, Porin ammattiopisto/ Metsäopisto (5/2009 alkaen, 5/2009 saakka koulutusvastaava Janne Lampolahti, Porin ammattiopisto /Metsäopisto) Lapin luonnontuotealan toimialakehittäjä Irja Mäkitalo, ProAgria Lappi Suunnittelija Jorma Pessa, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Puheenjohtaja Sari Piiponniemi, Luonnontuoteteollisuus-yhdistys Luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen, ProAgria Kainuu, 8/2008 alkaen, Kainuun ammattiopisto Projektipäällikkö Eveliina Pöyhönen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Ylitarkastaja Leena Kotsalo, maa- ja metsätalousministeriö (tammikuusta 2008 alkaen, joulukuuhun 2007 saakka Mari Raininko, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Teknologia-asiantuntija Kari Ruokonen, Lapin TEkeskus/Teknologian kehittämisosasto Toimitusjohtaja Jari Siivari, CRS Biotech Oy Sihteeri: Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti, Seinäjoki 36

Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän jäsen, yrittäjä Pauliina Ukkonen saa elannon luonnon- ja maisemanhoidollisesta karjankasvatuksesta. Jari Ukkonen. Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä 1. toimikausi 1.10.2006 31.12.2008, 2. toimikausi 1.1.2009 31.12.2011 Tausta ja teemaryhmän tavoitteet Luonnon- ja maisemanhoito on uusi ja nopeasti kehittyvä yritystoiminnan ala. Ihmiset arvostavat hoidettua ja viihtyisää asuinympäristöä ja ovat halukkaita maksamaan siitä. Luonto ja sen tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyvän vapaaajan myötä entistä tärkeämpiä niin asukkaille kuin matkailijoille. Hoidettu maisema lisää alueiden vetovoimaisuutta. Myös yrityksillä on halua ottaa vastuuta ympäristöstä ja rahoittaa ympäristön kunnostus- ja hoitotöitä. Kunnat ja seurakunnat ulkoistavat entistä enemmän sesonkiluonteisia ja erityisosaamista vaativia ympäristönhoitotöitä. Kansainväliset ja kansalliset luonnon monimuotoisuuden, maisemanhoidon ja vesiensuojelun tavoitteet velvoittavat luonnon- ja maisemanhoitotöihin. Kysyntä lisää nopeasti palvelujen tarjontaa. Kilpailun lisääntyessä työn ja liiketoiminnallisen osaamisen laatu korostuvat entisestään. Maaseudun elinvoimaisuus lisääntyy kehittämällä uusia palveluita ja yrittäjyyttä. Näin saadaan työpaikkoja, taloudellista kasvua, verotuloja ja uusia asukkaita maaseudulle. Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä kokoaa luonto- ja maisemapalvelut toimialaksi sekä edistää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Teemaryhmä kartoittaa tulevaisuuden työmahdollisuuksia sekä parantaa yrittäjien ammattitaitoa lisäämällä ja kehittämällä koulutusta. Lisäksi se edistää yrittäjien verkostoitumista, kehittää palvelujen uusia toteutusmalleja sekä tiedottaa luonto- ja maisemapalveluista. Toiminta Teemaryhmä kokoontui neljä kertaa. Töiden kysynnän ja tarjonnan kokoamista varten teemaryhmä kuuli yrittäjiä, yrityksiä, yhdistyksiä, kehittäjiä ja toimijoita, yhteensä kuudessa alustuksessa. Kesäkuussa 37

Teemaryhmä Lepaalla kesällä 2008. Vasemmalta: Markus Nissinen, Hannu Neuvonen, Tarja Haaranen, Airi Matila, Hannele Partanen, Lea Jylhä, Jukka Koivumäki, Jouko Taskinen ja Juha Rutanen. tutustuttiin Pirkanmaan kyläsuunnitteluun luonnonja maisemanhoidon osalta sekä vesien hoitoon. Retki toi hyvin esille, kuinka vähän nämä työt ovat esillä kyläsuunnittelussa. Tässä on teemaryhmälle työmaata, ja yhteistyötä tulee tehdä Suomen Kylätoiminta ry:n suuntaan. Töiden tunnetuksi tekemiseen on oiva mahdollisuus vapaa-ajan asumisen messuilla Mäntyharjulla 2011. Teemaryhmä teki alueellisiin metsäohjelmiin aloitteen luontoyrittäjyyden lisäämiseksi Etelä-Pohjanmaan metsäohjelman kokemuksen mukaisesti. Teemaryhmä valmisteli Osaavasta ympäristönhoidosta vetovoimaa ja uutta työtä maaseudulle -koulutushankkeen. Hanke pääsi jatkovalmisteluun, muttei loppumetreillä kuitenkaan päässyt valtakunnallisestii rahoitetuksi hankkeeksi. Hyvä hankesuunnitelma tullaan kuitenkin hyödyntämään usean ELY-keskuksen yhteishankkeena. Teemaryhmä oli yhteydessä jokaiseen maakuntaliittoon tavoitteenaan vaikuttaa laadittaviin maakuntaohjelmiin ja -suunnitelmiin. Pääosin yhteydenotot otettiin myönteisesti vastaan. Teemaryhmä vastuutti seurattavaksi ne toimenpiteet, jotka sisältyvät viidenteen maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2009 2013 luonto- ja maisemapalveluissa. Viestintä Teemaryhmän verkkosivut ovat osa YTR:n Maaseutupolitiikka.fi-sivustoa. Teemaryhmä lähetti kymmenen uutiskirjettä, jonka tilaajina oli lähes 500 asiantuntijaa, yrittäjää, toimijaa, opettajaa, kehittäjää ja rahoittajaa. Viestinnän konkretisointia varten ryhdyttiin kokoamaan alan yrityshakemistoa teemaryhmän sivuille. Yrittäjäryhmäkohtaisia luetteloita saatiin hyvin, yksittäisiä yrityksiä harmillisen vähän. Teemaryhmän esitteistä otettiin 5 000 kappaleen uusintapainos. Teemaryhmän kirjoittamia ja avustamia lehtiartikkeleja julkaistiin kymmenen. Syyskuussa järjestettiin Tampereella valtakunnallinen Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari, jossa osallistujia oli 80 henkilöä oppilaitoksista, yrityksistä ja julkishallinnosta. Tilaisuudessa pidettiin 38

13 alustusta. Maaseutuasumisen ja kulttuuriteemaryhmän kanssa järjestettiin neljä Kylämaisemat kuntoon -iltatilaisuutta yhdessä toimintaryhmien ja paikallisten tahojen kanssa. Vuoden lopussa lähetettiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäsenille ja varajäsenille kirje sekä esite, joiden tavoitteena oli tehdä tunnetuksi teemaryhmän työtä. Arvio teemaryhmän toiminnasta Teemaryhmän toiminta on avointa ja eteenpäin katsovaa. Teemaryhmän vahvuutena on, että mukana on julkisen ja yksityisen kysynnän edustajia, palvelutarjonnan kehittäjiä, opetusalan kehittäjiä sekä yritysja yrittäjätahoja. Vuoden aikana vahvistui näkemys alan tarvittavista kehittämistoimista. Yhteisiksi tavoitteiksi tulivat alan liikevaihdon lisääminen niin julkisella kuin yksityisellä rahoituksella, työllisyyden ja yrittäjyyden lisääminen sekä palveluntarjoajien osaamisen varmistaminen. Teemaryhmän viestinnän ansiosta tietoisuus luonto- ja maisemapalveluista sekä vuorovaikutus eri toimijoiden välillä syvenee. Luonto- ja maisemapalvelujen teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Toimitusjohtaja Jukka Koivumäki, Silvesta Oy Varapuheenjohtaja: Kehityspäällikkö Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Jäsenet: Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, Ympäristöministeriö Apulaisjohtaja Marja-Liisa Hintsanen, Metsähallitus Metsäasiantuntija Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Aluepäällikkö Hannu Klemola, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Toimitusjohtaja Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto ry Kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen, Lahden kaupunki Projektikoordinaattori Airi Kulmala, Lounais-Suomen ELY-keskus/TEHO-hanke Ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ry Ylitarkastaja Eero Pehkonen, maa- ja metsätalousministeriö Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Osastopäällikkö Mari Rajala, Pirkanmaan ELY-keskus Luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Vapaa-ajan asukassektorin puheenjohtaja Jouko Taskinen, Suomen Omakotiliitto ry Opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus Yrittäjä Pauliina Ukkonen, Ukkonen Highland Cattle Yksikönpäällikkö Anders Vahtola, Axxell, Brusaby Sihteerit: Metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä Toimikausi YTR asetti maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmän kokouksessaan 29.5.2007. Teemaryhmän ensimmäinen toimikausi kesti vuoden 2008 loppuun asti. Joulukuussa 2008 teemaryhmä asetettiin jatkokaudeksi vuoden 2010 maaliskuun loppuun. Tähän kertomukseen sisältyy myös vuoden 2010 toiminta. Teemaryhmä toimi edellisen kerran maaseutusopimustyöryhmän nimellä vuosina 2002 2003. Teemaryhmän tehtävät Teemaryhmän tavoite on sopimuksellisuus- ja välittäjäorganisaatiotoiminnan rakenteen synnyttäminen. Tavoitteeseen pääsyä tuetaan seuraavin toimenpitein: 1) Valtakunnallisella valmennuskiertueella rakennetaan sopimuksellisuusmallin mukaista käytäntöön kiinnittyvää rakennetta. Teemaryhmän jäsenet osallistuvat kiertueeseen valmentajina ja asiantuntijoina. Kiertue suunnataan muun muassa kyläasiamiehille, toimintaryhmille, kunnille ja muille maaseudun kehittäjille. 2) Toimitetaan laaditun strategian pohjalta sopimuksellisuuden käsikirja, jossa opastetaan maaseudun paikallistoimijoita käytännössä viemään sopimuksellisuutta ja välittäjäorganisaatiotoimintaa eteenpäin omalla alueellaan. 39

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhui sopimuksellisuusseminaarissa. Henrik Hausen. 3) Järjestetään valtakunnallinen sopimuksellisuusseminaari syksyllä 2009. Toiminta vuosina 2009 ja 2010 Teemaryhmä kokoontui vuosien 2009 ja 2010 aikana yhdeksän kertaa. Suuri osa teemaryhmän jäsenistä osallistui kokouksiin aktiivisesti. Kokouksissa käsiteltiin sopimuksellisuusstrategiaa, -käsikirjaa, -kiertuetta ja -seminaaria. Vierailevina puhujina Sami Reunanen (Suomen ympäristökeskus) esitteli hankeideaa vesien hoidon sopimuksellisuushankkeesta ja Raija Seppänen (MMM) alusti sopimuksellisuushankkeen tarpeesta kyläsuunnittelun puolella. Teemaryhmä teki yhteistyötä Vaasan yliopiston Levóninstituutin toteuttaman ja YTR:n rahoittaman Sopimuksellisuus ja välittäjäorganisaatiot paikalliseen toimintaan strategian ja toteutta missuunnitelman koordinointi -hankkeen kanssa. Teemaryhmän jäsenet kommentoivat laadittavaa sopimuksellisuuden edistämisstrategiaa ja sopimuksellisuuskäsikirjaa. Molemmat valmistuivat syksyllä 2009. Strategia käännettiin myös ruotsiksi. Sopimuksellisuuskäsikirja julkaistiin YTR:n sarjassa numerolla 11/2009. Teemaryhmä on ylläpitänyt sivustoa www.sopimuksellisuus.info, jonne on koottu kattava tietopaketti sopimuksellisuudesta. Toimikautensa lopussa teemaryhmä on tuottanut materiaalia Voimistuvat kylät -kampanjaa varten, kuten esimerkkioppaan sopimuksellisuudesta. Järjestetyt tilaisuudet Sopimuksellisuusteemaryhmä on järjestänyt sopimuksellisuuden edistämiseksi valtakunnallisen Yhteistyöhön ja toimintaan -sopimuksellisuuskiertueen. Vuoden 2009 aikana tilaisuuksia pidettiin kahdeksan (Rovaniemi, Jokioinen, Saarijärvi, Ilmajoki, Kitee, Kouvola, Pori ja Lieto) ja vuoden 2010 alussa kolme (Kajaani, Kempele ja Mikkeli). Kiertueen käytännön järjestelyjä ovat hoitaneet teemaryhmän sihteeri sekä kiertuesihteerinä toiminut Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Teemaryhmän jäsenet 40

ovat osallistuneet kiertueen tilaisuuksiin puheenjohtajina, esitelmän pitäjinä, ryhmätöiden vetäjinä tai sopimuksellisuutta käsittelevän näytöksen esiintyjinä. Kussakin tilaisuudessa on esitelty sopimuksellisuutta ja sopimuksellisuusstrategiaa sekä pohdittu ryhmissä, miten sopimuksellisuutta voidaan edistää kullakin alueella ja mitä palveluita sen avulla voidaan järjestää. Kuhunkin tilaisuuteen on osallistunut runsaat kaksikymmentä henkilöä. Osallistujat ovat edustaneet Leader-toimintaryhmiä, kylätoimijoita, kuntia sekä useita muita kehittäjäorganisaatioita. Kiertue tavoitti noin 250 henkilöä. Teemaryhmä järjesti 25.11.2009 hotelli Arthurissa Helsingissä Yhteistyöhön ja toimintaan -sopimuksellisuusseminaarin. Sen tavoitteena oli levittää tietoa sopimuksellisuudesta valtakunnallisten toimijoiden keskuuteen. Seminaarissa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila otti vahvasti kantaa sopimuksellisuuden puolesta. Tilaisuudessa tuotiin esiin hyviä kokemuksia sopimuksellisuuden toteuttamisesta kuntien ja yhdistysten yhteistyönä. Esimerkkeinä kerrottiin Someron liikunta ry:n ja Velkuan palvelukeskus Kummelin toiminnasta. Teemaryhmän puheenjohtaja Hilkka Vihinen toimi seminaarin puheenjohtajana ja teemaryhmän jäsen Simo Palviainen esitteli sopimuksellisuutta. Seminaarin puheenvuorot videoitiin ja ne ovat katsottavissa osoitteessa www.sopimuksellisuus.info. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Saavutukset ja vastoinkäymiset Teemaryhmän merkittävimmät saavutukset ovat sopimuksellisuusstrategian ja -käsikirjan valmistuminen sekä sopimuksellisuuskiertueen ja -seminaarin toteutuminen. Niiden avulla on levitetty tietoa mahdollisuuksista. Sopimuksellisuus on saanut kuulijoilta kiinnostuneen vastaanoton. Vaikka sopimuksellisuuden vieminen konkreettiseksi politiikkakeinoksi on haasteellista kuten uuden työmuodon ja uusien työnjakojen lanseeraaminen yhteiskuntaan aina on teemaryhmän jäsenet ovat uskoneet asiaansa, ja tuoneet sen li säksi oman aktiivisen panoksensa sopimuksellisuuskiertueelle. Pienoisina vastoinkäymisinä voidaan mainita, että kiertueen tilaisuuksiin oli vaikea saada mukaan yrittäjiä ja paikoin myös kuntien edustajia. Osallistujamäärät jäivät osassa tilaisuuksia toivottua alhaisemmiksi. Toisaalta osallistujat olivat asianosaisia ja sovelsivat sopimuksellisuutta luontevasti konkreettisiin tarpeisiin. Myös sopimuksellisuusseminaarin osallistujajoukko poikkesi hieman toivotusta: Eduskunnasta sekä kunnista ei osallistujia saapunut paikalle, vaikka muuten tilaisuus veti hyvin yleisöä. Muilta osin teemaryhmä on tyytyväinen saavuttamiinsa tuloksiin. Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmän kokoonpano vuonna 2009 ja 2010 Puheenjohtaja: professori Hilkka Vihinen, MTT Taloustutkimus Jäsenet: kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Talvitie (ent. Rintahaka), opetusministeriö ylitarkastaja Leni Haavisto, sisäasiainministeriö ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö kehitysjohtaja Matti Määttä, Metsähallitus pääsihteeri Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä johtaja Päivi Kujala, Maaseutuverkostoyksikkö toiminnanjohtaja Anne Mettälä, Pohjois-Kymen Kasvu ry ohjelma-asiamies Kim Smedslund, EMO ry tutkija Eija Koski, Vaasan yliopisto lehtori Simo Palviainen, Joensuun yliopisto dosentti Soile Pohjonen, Helsingin yliopisto projektitutkija Ella Mustakangas, MTT Taloustutkimus/MTT Sotkamo projektipäällikkö Kaisa Savela (ent. Uusioja), Pohjois- Pohjanmaan liitto hallituksen pj. Jaakko Hautamäki, osuuskunta Nelikataja pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry kyläasiamies Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen Kylät Sihteeri: projektipäällikkö Miia Mäntylä, Vaasan yliopisto/ Levón-instituutti 41

Maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriä haastateltiin Maaseudun Tulevaisuudessa etätyön ihanuudesta. Kimmo Haimi. Maaseutuasumisen teemaryhmä Toimikausi ja tavoitteet Maaseutuasumisen teemaryhmä on toiminut vuodesta 2005. Nykyinen toimeksianto päättyy vuoden 2010 lopussa. Teemaryhmän päätavoitteena on vähentää maalla asumisen esteitä ja edistää maallemuuttoa. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus, josta teemaryhmä on valikoinut toimintansa tavoitteiksi erityisesti: Maaseutualueiden kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen kehittäminen Maaseudun infrastruktuurin parantaminen (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) Erilaisten asumismuotojen ja rakentamistapojen kehittäminen maaseudulla Rakentamisen tukimuotojen kehittäminen maaseutuasumisen helpottamiseksi Maaseudun pienten koulujen säilymisen edistäminen Maaseudun asumismahdollisuuksista tiedottamisen tehostaminen Maaseutuasumiseen liittyvien kehittämis- ja tutkimushankkeiden edistäminen Kokonais- ja erityisohjelmien maaseutuasumista koskevien ehdotusten toteuttaminen. Teemaryhmän toimintasuunnitelmana noudatetaan Asuinmaaseutu 2007 2010 -ohjelmaa, joka sisältää 30 kehittämistoimenpidettä. Ohjelman toteutumisessa avustaminen on teemaryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä. Työskentely Teemaryhmän toiminta rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallisista maaseudun kehittämis- ja hankevaroista. Hanketta hallinnoi Suomen Kotiseutuliitto. Vuonna 2009 teemaryhmä kokoontui neljä kertaa, ja kokouksissa oli keskimäärin kymmenen osallistujaa. 42

Alkuvuodesta keskityttiin Asuinmaaseutu 2009-seminaarin järjestelyihin ja Maalla maan tavalla -esitteen viimeistelyyn. Keväällä markkinoitiin Kylämaisemat kuntoon -tilaisuuksia toimintaryhmille, lähetettiin toimintaohjeita maakuntaryhmille sekä keskusteltiin teemaryhmän työtavoista ja osallisuudesta yhteistyöhön ympäristöministeriön Kyläkaavoituksen kehittämishankkeessa. Teemaryhmän hankesuunnitelmaa 2010 laadittaessa pohdittiin erityisesti maakuntaryhmien aktivoimista. Loppuvuoden aikana aloitettiin pienryhmätyönä kyläsuunnitteluoppaan suunnittelu ja neuvoteltiin sen sovittamisesta MMM:ssä ja YM:ssä tekeillä oleviin oppaisiin, valmisteltiin Leader-ryhmille kysely rahoitetuista hankkeista, ja sihteeri järjesti Kylämaisemat kuntoon -tilaisuuksia. Pitkin vuotta sihteeri on osallistunut YM:n Kyläkaavoituksen kehittämishankkeen työkokouksiin sekä pilottikohteiden tutustumiskäynteihin. Hankkeen etenemistä on seurattu teemaryhmän kokouksissa, ja sen tuotoksena syntyvän oppaan luonnos on ollut kommentoitavana. Lisäksi sihteeri on osallistunut kolmen YTR-rahoitteisen tutkimushankkeen ohjausryhmiin, Uudenmaan liiton asumisen hajautumista selvittävään työryhmään ja Kylä kelpaa 2010 -messujen valmisteluryhmään. Sihteeri sekä teemaryhmän jäsenet Heikki Kukkonen ja Raija Seppänen ovat luennoineet yliopistoissa ja Kuntaliiton koulutuksissa maaseudun kaavoituksesta ja kyläsuunnittelusta. Seminaarit ja muut tilaisuudet Vuosittainen Asuinmaaseutu-seminaari järjestettiin tällä kertaa Tampereella 5.3. Seminaarin otsikkona oli Taantumasta tahdonvoimalla? Kyläkaavalla kehitystä! Seminaarissa oli kaksi teemaa: miten maaseutu ponnistaa eteenpäin nykyisessä taloustilanteessa sekä maankäytön suunnittelu kylien kehittämisvälineenä ja kyläsuunnittelun ja kaavoituksen yhteys. Vapriikin auditorio oli täynnä, osallistujia oli 100. Tiivistelmät puheenvuoroista ovat nähtävillä teemaryhmän verkkosivuilla. Maaseutuasumisen maakuntaryhmien kokoontuminen järjestettiin Tampereella 2.9. Mukana olivat edustajat 13 maakunnasta. Edustajien raporttien perusteella koottiin tilannekatsaus maaseutuasumisen edistämisestä maakunnissa. Muistio on teemaryhmän verkkosivuilla. Maaseutuasumisen teemaryhmä osallistui Kuntamarkkinoille YTR:n osastolla, Omakoti -messuille Maallemuutto.infon osastolla ja Elma-messuille YTR:n osastolla. Elma-messujen lavalla oli kaksi teemaryhmän puheenvuoroa: Seppo Ahon esitys Osaako Suomi hyödyntää asemaansa kakkosasumisen suurvaltana? ja Pekka Leppäsen esitys Energiatehokas talo on taloudellinen talo. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuudet suunniteltiin yhteistyössä Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän sekä Kulttuuriteemaryhmän sihteerien kanssa. Järjestelyt toteutettiin paikallisten Leader-toimintaryhmien avustuksella. Iltatilaisuuksien tavoitteena oli innostaa kyliä maisemanhoitohankkeisiin. Syksyn aikana toteutettiin neljä tilaisuutta: Hauholla, Saarijärvellä, Ilmajoella ja Mikkelissä. Osallistujia oli 25 43 henkeä. Tilaisuuksia jatketaan. Lisäksi teemaryhmän toimintaa ja kehittämisohjelman tavoitteita esiteltiin eri puolilla maata noin kymmenessä tilaisuudessa. Kansainvälinen verkostoituminen Sihteeri osallistui Italiassa 18. 26.7. Euracademy Associatio in kesäseminaariin, jonka teemana oli Sustainable Agriculture and Rural Development: an integrated approach. Hänet oli kutsuttu seminaariin fasilitaattoriksi eli työryhmien vetäjäksi. Tilaisuuteen osallistui 40 henkeä 12 Euroopan maasta. Sihteeri jakoi YTR:n ja teemaryhmän englanninkielisiä materiaaleja osallistujille. Julkaisut ja tiedottaminen Esite Maalla Maan tavalla ekotekoja maaseudulle! valmistui keväällä yhteistyössä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa, pääasiassa YM:n rahoituksella. Esitettä painettiin 3 900 kpl. Sitä on jaettu muun muassa Asunto- ja Kylä kelpaa -messuilla sekä paikalliskehittäjien valtakunnallisessa juhlaseminaarissa LO- KAALIssa sekä syksyn messuilla ja kylämaisemailloissa. Teemaryhmän verkkosivuja (www.maaseutuasuminen.fi) on tarvittaessa täydennetty ja päivitetty. Uutena osiona on lisätty Kyläkaavahankkeen materiaalit. 43

Teemaryhmän jäsenten kirjoituksia ja haastatteluja on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Rakennettu Ympäristö, MaaseutuPlus, Maaseudun Tulevaisuus ja Kuntalehti. Lisäksi maallemuuton teemaa on käsitelty monissa aikakauslehdissä. Verkostoituminen maakuntiin Teemaryhmän alueellisesta verkostoitumisesta on vastannut teemaryhmän toinen sihteeri Kaija Roiha. Kaikissa maakunnissa on nimettynä maaseutuasumisen teemaryhmän yhteistyöryhmä ja sen yhteyshenkilö. Yhteistyöryhmäverkoston tarkoituksena on toimia ensisijaisesti tiedonkulkukanavana maakuntien ja teemaryhmän välillä. Onni muuttaa maalle -hankkeen päätyttyä vuoden 2008 lopussa maakuntien yhteyshenkilöverkosto hajosi, jolloin osa maakuntaryhmistä lakkasi toimimasta. Suurin osa ryhmistä toimii vain sähköpostilistana. Teemaryhmässä on pohdittu maakuntien aktivoimisen keinoja, joilla niihin saataisiin eloa. Maaseutuasumisen teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry Varapuheenjohtaja: kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Jäsenet: kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto kehitysjohtaja Rauno Haapanen, Pälkäneen kunta (erosi teemaryhmästä 1.6.09) hallituksen jäsen Matti Heiskanen, Suomen Omakotiliitto erityisasiantuntija Eero Hiltunen, Suomen Kuntaliitto yliarkkitehti Anne Jarva, YM hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto ekotaloasiantuntija Pekka Leppänen agronomi Marita Mattila, Etelä-Savon maakuntahallitus toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER ry yrittäjä Taija Terä, Saaristoasiain neuvottelukunta yliarkkitehti Raija Seppänen, MMM yliarkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto Sihteerit: projektipäällikkö Mia Saloranta, Suomen Kotiseutuliitto projektipäällikkö Kaija Roiha, Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä Maaseutuvaikutusten arviointi on menetelmä, jonka avulla voidaan varmistaa, että maaseudulla asuvien ja työskentelevien ihmisten olosuhteet ja tarpeet otetaan huomioon politiikkoja suunniteltaessa ja päätöksiä tehtäessä. Maaseudulle tyypillisten piirteiden, väljän asutuksen ja pitkien välimatkojen, seurauksena politiikkojen vaikutukset ovat erityyppisillä maaseutualueilla ja keskuksissa erilaisia. Politiikasta seuraavia vaikutuksia maaseudun ihmisille, yrityksille ja organisaatioille ei usein tunneta, minkä vuoksi tarvitaan maaseutuvaikutusten arviointia selventämään, millaisia politiikan vaikutukset ovat laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisilla maaseutualueilla. Maaseutunäkökulma tulee saada aikaisempaa systemaattisemmaksi osaksi politiikkojen valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla. Työryhmän toiminta ja kokoukset Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti kokouk sessaan 23.10.2007 työryhmän kehittämään maaseutuvaikutusten arviointia hallinnossa. Työryhmän ensimmäinen toimikausi kesti 31.12.2008 saakka, jonka jälkeen ryhmä asetettiin toiselle toimikaudelle 31.12.2009 saakka. Vuoden 2009 aikana työryhmä kokoontui neljä kertaa (26.2., 17.6., 25.9. ja 14.12.). Vuonna 2009 työryhmä kehitti arvioinnin metodiikkaa saatujen kokemusten perusteella. Arviointimenetelmää testattiin Kainuun maakuntaohjelman 2009 2014 valmistelussa osana suunnitelmien ja ohjelmien ympäristön vaikutusten arviointiprosessia eli SOVA-prosessia sekä Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) 2010 2013 valmistelussa osana ennakkoarviointia. Molemmissa kokeiluissa arvioinnin koettiin tuottavan lisäarvoa ja auttavan maaseutunäkökulman huomioonottamisessa. Työ- 44

ryhmä esitti kaikille alueille, että arviointi sisällytettäisiin Kainuun tavoin uuden maakuntaohjelman valmisteluprosessiin. Työryhmän aloitteesta maaseutuvaikutusten arviointi kirjattiin Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2009 2013 (toimenpide 138) sekä eduskunnalle 20.5.2009 annettuun valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon, jossa hallitus suosittelee ministeriöille maaseutuvaikutusten arviointityökalua päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä/ politiikalla on alueellisia vaikutuksia. Arviointi sai myönteisen vastaanoton useilla tahoilla. Esimerkiksi eduskunnan 27.5.2009 käymässä lähetekeskustelussa maaseutupoliittisesta selonteosta arviointi nostettiin esiin useassa puheenvuorossa myönteisessä mielessä. Arviointia esiteltiin YTR:n kokouksessa 27.1.2009, eduskunnan maaseutuverkoston kokouksessa 11.2., YTR:n hankeseminaarissa ja sen yhteydessä järjestetyssä maaseutuvaikutusten arvioinnin työpajassa sekä Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaoston kokouksessa 9.12. Työryhmän sihteeri osallistui OECD:n maaseutukonferenssin yhteydessä järjestettyyn maaseutuvaikutusten arvioinnin (kutsu)työpajaan Kanadan Québecissä 13.10. Arviointia tehtiin tunnetuksi muun muassa Maaseudun Tulevaisuus-, MaaseutuPlus-, Alue-Integraattori- ja MTK-Viesti -lehtien artikkeleissa. Työryhmä käsitteli luonnoksia maaseutuvaikutusten arvioinnin esitteestä ja julkaisusta. Lisäksi työryhmä teki pohjatyön maaseutukatsauksen suunnittelussa, jota YTR ryhtyy tuottamaan kolmen vuoden välein vuodesta 2011 alkaen. Arviointityön organisointi jatkossa Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi työnsä päätökseen ja vastuu arviointityöstä siirtyy jatkossa YTR:n, sihteeristön ja teemaryhmien jäsenille sekä kansalliselle ja alueelliselle yhteyshenkilöverkostolle. Heidän tulee huolehtia maaseutuvaikutusten arvioinnin tunnettuuden lisäämisestä ja jalkauttamisesta organisaatiossaan ja verkostoissaan. Arvioinnin toteuttamista ja käytäntöön viemistä edistetään ja seurataan YTR:n neuvottelu- ja aluekierroksilla, jolloin asia otetaan toistuvasti asialistalle ja yhteistyöorganisaatioita pyydetään raportoimaan arvioinnin toteuttamisesta. YTR:n hankeryhmä saattaa loppuun maaseutukatsauksen suunnittelun ja organisoinnin. Maaseutukatsauksessa raportoidaan maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta, syntyneistä maaseutuvaikutuksista sekä esitellään hyviä käytäntöjä. Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: ylitarkastaja Leni Haavisto, valtiovarainministeriö professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, opetusministeriö projektipäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus toiminnanjohtaja Kristin Mattson, Suomen saaret Finlands öar tutkija Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto/ruraliainstituutti johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto (30.9.2009 saakka) ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog, ympäristöministeriö opetusneuvos Susanna Tauriainen, opetushallitus suunnittelija Satu Tolonen, työ- ja elinkeinoministeriö Sihteeri: ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, maa- ja metsätalousministeriö 45

Matkailun teemaryhmä Matkailun teemaryhmä on toiminut jo 15 vuotta. Nykyinen toimikausi kattaa vuodet 2009 2011. Kertomusvuoden toiminta rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallisista maaseudun kehittämis- ja hankevaroista. Hanketta hallinnoi Laurea-ammattikorkeakoulu, mutta sihteerin työpiste oli Agronomiliiton toimitiloissa Helsingissä. Teemaryhmän sihteeri vaihtui maaliskuussa 2009. Matkailun teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Keskustelu kokouksissa oli vilkasta tiedon, ideoiden ja kontaktien vaihtoa. Kokouksiin osallistui useita vierailevia asiantuntijoita. Muun muassa valtakunnallisia koordinointihankkeiden kuulumisia kuultiin teemaryhmän kokouksissa. Ohjelmallisuuden vahvistaminen Outdoors Finland -aktiviteettien sekä teemapohjaisen kylämatkailun kehittämisohjelmien etenemistä tuettiin. Teemaryhmän puheenjohtaja ja sihteeri tapasivat säännöllisesti hankevetäjiä. Tapaamisissa käytiin läpi hankkeiden taustaa, sen hetkistä tilannetta sekä mahdollisia yhteistyön kohteita. Konkreettisena hyötynä tiiviistä yhteydenpidosta oli työnjaon selkeytyminen sekä kattohankkeiden kesken että teemaryhmän toiminnan välillä. Tiedonvaihdolla vältyttiin päällekkäiseltä työltä. Valtakunnalliset koordinointihankkeet ja teemaryhmä muodostavat nyt varsin monien yhteistyöverkostojen yhteisen solmukohdan. Yhteistyön vahvistamiseen panostettiin edelleenkin Alueellisten kehittäjien kanssa pidettiin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse sekä yhteisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Yhteistyötä matkailun alueorganisaatioiden kanssa hoidettiin yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa, jonka tehtävänä on koordinoida alueorganisaatioita. Teemaryhmä jalkautui alueille Matkailun edistämiskeskuksen, Teemapohjaisen kylämatkailun Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelmien sekä Maaseutuviraston kanssa. Näihin Road Show -tilaisuuksiin kutsuttiin kehittäjiä ja rahoittajia. Niissä keskusteltiin valtakunnallisen ja alueellisen kehittämisen yhteistyöstä sekä kerrottiin koordinointihankkeiden ajankohtaisia kuulumisia. Tilaisuudet vahvistivat sekä alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön ymmärtämistä että monesti myös alueen sisäistä yhteistyön perustaa. Kertomusvuoden aikana ehdittiin vierailla kuudessa maakunnassa. Osanottajamäärä vaihteli kuudesta lähes 40 henkilöön. Matkailun edistämiskeskuksen, koordinointihankkeiden, teemaryhmän ja monen muunkin valtakunnallisen toimijan esiintymisellä yhdessä alueille päin haluttiin ennen kaikkea luoda kuvaa siitä, että valtakunnalliset toimijat tekevät kehittämistyötä toisistaan tietäen ja yhteiseen strategiaan pohjaten. Kertomusvuonna merkittävää oli yhteistyön tehostuminen ja konkretisoituminen muiden teemaryhmien kanssa. Ruoka-Suomi -teemaryhmän kanssa ryhdyttiin toimenpiteisiin ruokamatkailuyritysten kytkemiseksi tiiviimmin matkailumarkkinointiin, muun muassa Visit Finland -portaaliin. Kulttuuriteemaryhmän, Matkailun edistämiskeskuksen ja opetusministeriön kanssa aloitettiin alueellisten kulttuurimatkailufoorumien sarja ja järjestettiin kulttuurimatkailupäivät. Hyvinvointiteemaryhmän kanssa käynnistettiin selvitystyö Green Care -konseptin sekä social farming -ajattelun soveltumisesta suomalaisen hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Tilastotietoa tiedottamisen tueksi Matkailun teemaryhmän tärkeänä tiedotuskanavana toimivat niin teemaryhmän verkkosivut kuin sähköinen Maaseutu & Matkailu -lehti. Kolmesta ilmestyneestä numerosta viimeisen teemana oli kulttuurimatkailu. Lehden ilmestyminen ajoitettiin niin, että sitä voitiin jakaa Kulttuurimatkailupäivillä Järvenpäässä. Tapahtumaa varten lehdestä otettiin myös 100 kpl:n paperipainos. Lehteä luetaan paljon, koska se tarjoaa kehittämisesimerkkejä monesta eri näkökulmasta. Tiedotteita ajankohtaisista asioista lähetettiin kaksi. Lisäksi toimitettiin artikkeli Alueintegraattori -lehteen yhdessä kulttuuriteemaryhmän kanssa. Sihteeriä haastateltiin kesän kynnyksellä useisiin sanomalehtiin suhdanteista ja maaseutumatkailun näkymistä. Loppukesästä teemaryhmä kysyi yrityksiltä, miten kesä oli mennyt. Huonosta suhdannetilanteesta ja 46

lamasta huolimatta maaseutumatkailulla oli mennyt hyvin. Vain ne yritykset, jotka panostivat yritysasiakkaisiin, olivat selvästi menettäneet asiakkaita. Maaseudun matkailuyritysten muita yrityksiä parempi selviytyminen lamakesästä katsottiin tiedotteen arvoiseksi. Tiedottamisessa medialle ja kehittäjille on edelleen ongelmana se, että luotettavaa tilastotietoa yritysten määrästä, käyttöasteesta ja vaikutuksesta matkailutuloon ja työllisyyteen ei ole saatavilla. Julkaisukynnys ylittyisi entistä useammin, jos selkeitä lukuja olisi saatavilla. Osaamista ja valmennuksia matkailua tukeville aloille Palvelua Sydämellä -verkoston koulutusohjelmia täydentämään laadittiin yhden päivän kestävä asiakaspalvelun koulutuspaketti. Se on tarkoitettu myös matkailua tukeville aloille, esimerkiksi museoiden työntekijöille yhtä hyvin kuin matkailun sesonkityöntekijöille. Palvelua Sydämellä -valmentajille järjestettiin kahdet koulutuspäivät, Kaarinassa ja Puumalassa. Teemaryhmä vastasi yhdessä alueella toimivien yrittäjien kanssa vuosittaisen maaseutumatkailun valtakunnallisen yrittäjä- ja kehittäjäseminaarin järjestelyistä. Muoniossa Sähköinen elämys -teemalla pidettyyn seminaariin osallistui noin 150 henkeä. Kertomusvuonna työllisti myös seuraavan vuoden seminaarin järjestely. Vuonna maaliskuussa 2010 kokoonnutaan Imatralla teemalla Saimaan syliss, Venäjän vieress. Matkailun teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Jäsenet: ylitarkastaja Harri Ahlgren, alueiden kehittäminen, TEM lehtori Leena Alakoski, Laurea-ammattikorkeakoulu matkailun erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM toimitusjohtaja Ulla Jussila, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry yrittäjä Heikki Kilpelänaho, Oivangin Lomakartano neuvotteleva virkamies Eija Kirjavainen, MMM päällikkö Anneli Leivo, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus yrittäjä Mikko Lindell, puheenjohtaja, Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry lakimies Vesa Malila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy tuotekehitysasiantuntija Liisa Hentinen, Matkailun edistämiskeskus MEK neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM yrittäjä Maria Tigerstedt, Suomen viiniyrittäjät ry neuvotteleva virkamies Anne Mattero, Opetusministeriö matkailun asiantuntija Nina Vesterinen toiminnanjohtaja Maritta Lindqvist, Ravakka ry Sihteeri: projektipäällikkö Pirjo Räsänen, Laurea -ammattikorkeakoulu Ruoka-Suomi Vuosi 2009 oli Ruoka-Suomi -teemaryhmän toiminnan 16. toimintavuosi ja vuosien 2009 2011 mukaisen toimeksiannon ensimmäinen vuosi. Vuodesta 1994 toimineella teemaryhmällä on meneillään seitsemäs toimintakausi. Saavutukset ja vastoinkäymiset Vuonna 2009 jatkettiin vuosina 2006 2007 aloitettuja elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen ja menekinedistämisen toimenpiteitä, jotka pohjautuvat vuonna 2006 laadittuun strategiaan vuosille 2007 2013. Keskeisimpänä toimenpiteenä oli teemaryhmän valmisteleman ja Manner-Suomen maaseutuohjelmaan hyväksytyn valtakunnallisen Aitoja makuja -hankkeen käynnistäminen ja toteuttaminen. Hanke edistää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä lisää tietoisuutta elintarvikkeiden pientuotannosta niin ruoka-alan ammattilaisten kuin suuren yleisön keskuudessa. Hankkeen keskeinen viestintäväline on elintarvikealan yritysten hakupalvelu www.aitojamakuja.fi, jossa on tietoa eri puolilla Suomea sijaitsevista elintarvikeyrityksistä. Vuoden 2009 lopussa sivustolla oli 914 yritystä. Hakupalvelun lisäksi sivustolla on yritysyhteistyöesimerkkejä eri maakunnista ja siellä esitellään elintarvikeyrittäjyyttä. Turun yliopiston koulutus- 47

Kunnallisen ruokapalvelun lähiruuan hankintaoppaat valmistuivat. Kirsi Viljanen. ja kehittämiskeskus toimii hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana yhdessä 17 aluetoimijan kanssa. Teemaryhmä onnistui jatkamaan ja lisäämään verkostoitunutta ja moneen suuntaan tapahtuvaa yhteistyötä, joka oleellisesti vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen laatuun ja tuloksiin. Noin kymmenestä erityyppisestä yhteistyömuodosta mainittakoon hallituksen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre), ohjausryhmätyöskentelyä muun muassa FCG:n Lähiruuan hankintaoppaiden tekemisessä sekä EkoCentrian lähikeittiöhanke. Ruoka-Suomi osallistui omalta osaltaan myös lähiruokaviikkojen 2009 ja Terve Valinta -kampanjan toteutukseen. Syksyllä 2009 käynnistettiin yhdessä ruokakulttuurin edistämisohjelman kanssa roadshow-kierros eli alueelliset ruokakulttuuritilaisuudet yhteistyössä teemaryhmän aluejäsenten kanssa. Yhdeksän erilaisen tapahtuman sisällöt ovat vaihdelleet kalakukon tuunaamiskisasta seminaareihin ja valtuustoinfoihin. Tapahtumat kiinnostivat niin paikallista- kuin valtakunnallista mediaa. Teemaryhmä vaikutti kannanotoin ja lausunnoin elintarvikelainsäädäntöön ja siihen liittyvien säädösten ja määräysten soveltamiseen pienyrittäjien tilannetta ja olosuhteita huomioon ottavalla tavalla. (Kirjallisia lausuntoja kolme ja sähköpostilla tai vastaavasti kommentoiden niin ikään kolme.) Lihajalostuksen pienyrittäjyyden kehittämistyötä jatkettiin toteuttamalla Suomessa ruotsalaisen Eldrimnerin johtamaa Gårdsnära slakt -hanketta, joka on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Ny Nordisk Mat -ohjelmaa. Vuoden 2009 keskeinen toimenpide oli kompostointikoe. EU-tasoinen uusi sivutuoteasetus saattaa mahdollistaa pienten, luokan kolme sivutuote-erien käsittelyn maatilatason pienteurastamossa. Kokeen tavoitteena oli selvittää toimintatapoja ja vaihtoehtoja pienehköjen pienteurastamoissa muodostuvien luokan kolme sivutuotteiden käsittelyyn tilalla. Teemaryhmän koordinaattori toteutti osana teemaryhmän työtä yhteistyöhanketta ja toimintakokonaisuuden vaatiman kansallisen rahoituksen myönsi MMM:n kansainvälisten asioiden yksikkö. 48

Ruoka-Suomi -teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Ateria2009 -tapahtumassa 3.11. Wanhassa Satamassa. Kirsi Viljanen. Pitkäaikaisesta vaikuttamisesta huolimatta teemaryhmä kokee jatkuvana haasteena monet pienyrittäjien toimintaan liittyvät hankaluudet, erilaiset tulkinnat ja kustannusvaikutukset, jotka aiheutuvat elintarvikelainsäädännöstä. Vuonna 2009 pystyttiin kuitenkin parantamaan elintarvikelainsäädäntöön ja -säädöksiin liittyvää tiedonkulkua kuukausittaisella teemaryhmälle toimitettavalla Evira-infolla. Teemaryhmän aluejäsenten toteuttama alueellinen kehittämistoiminta oli aktiivista ja kattoi koko maan. Teemaryhmä osallistui noin kymmeneen alueelliseen toimintaan tai hankkeeseen esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Seminaarit ja messut Ruoka-Suomi -teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa, ja jokaisen kokouksen yhteydessä järjestettiin erillinen aluejäsenten yhteistilaisuus kehittämistoiminnan kokemusten ja alueellisten hyvien käytänteiden levittämiseksi. Teemaryhmä osallistui 26. 27.3. järjestettyjen luomuelintarvikepäivien toteutukseen yhteistyössä FinfoodLuomun, Ekoneum ry:n, MTT:n, EkoCentrian ja Luomuliiton kanssa. Tampereella pidettyyn tilaisuuteen osallistui noin 200 henkilöä. Elintarvikepäivässä, Ateria2009-tapahtumassa ja YTR:n yhteisosastolla kuntamarkkinoilla sekä MTK:ssa järjestetyssä yrittäjyyden päivässä teemaryhmällä oli esittelypiste yhdessä Aitoja makuja -hankkeen kanssa. Jälkimmäisissä esiteltiin oman toiminnan ja Aitojamakuja.fi-portaalin lisäksi myös uunituoreita kunnalliseen elintarvikehankintaan laadittuja lähiruokaoppaita. Valtakunnallinen elintarvikealan kehittäjien hankeseminaari järjestettiin Kuopiossa 1. 2.12. yhteistyössä Sisä-Savon seutuyhtymän elintarvikealan kehittämistoiminnan sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Seminaarissa kuultiin yrittämisen menestyksen ehdoista, sen vaatimista visoista, innovaatioista sekä riskinottokyvystä. Lähiruuan ja maaseudun 49

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaarin osanottajia 1.12. Kuopiossa. Kirsi Viljanen. suhteen määrittely sekä kunnallisen ruokapalvelun ja paikallistuotannon yhteistyömahdollisuuksien lisäksi ohjelma toi esiin ruuan terveysvaikutuksia. Seminaarissa oli noin 90 osallistujaa. Kansainväliset yhteydet Edellä mainitun Gårdsnära slakt -yhteistyöhankkeen lisäksi teemaryhmä osallistui myös muihin Ny Nordisk Mat -ohjelman toimintoihin kuten vuosien 2010 2014 ohjelman ideointiin. Keväällä käynnistyi teemaryhmän jo aiempina vuosina Ruotsin, Suomen, Liettuan, Saksan, Puolan ja Tanskan toimijoiden kanssa valmistelema BaltFood -hanke, joka on osa The Baltic Sea Region -ohjelmaa. Tavoitteena on elintarvikeyritysten kilpailukyvyn parantaminen. Ruoka- Suomen roolina on toimia kansallisena kontaktina ja tiedon levittäjänä. NJF on pohjoismainen maaseutututkijoiden järjestö, jonka alajaoston education and extension suomalaisena jäsenenä teemaryhmän koordinaattori toimii. Vuoden aikana ilmestyneet julkaisut Ruoka-Suomi -tiedote ilmestyi sekä painettuna että sähköisenä neljä kertaa. Tiedotteen jakelu on noin 1 500 henkilöä, jotka edustavat elintarvikealan kehittäjiä, hankkeita, rahoittajia, yrittäjiä ja muita sidosryhmiä. Kokonaispainosmäärä numeroa kohti oli noin 2 000, ja tiedote oli keskimäärin 32-sivuinen. Ruoka-Suomi -teemaryhmällä on omat verkkosivut, jonne ohjataan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sivujen kautta. Teemaryhmän verkkosivut ovat luettavissa myös suoraan osoitteesta www.ruokasuomi.fi. Sivuja päivitettiin säännöllisesti, julkaistiin ajankohtaiset asiat sekä täydennettiin sivuston materiaalipankkiin elintarvikealan pienyrittäjyyden kehittämiseen liittyviä aineistoja kuten oppaita, tilaisuuksien materiaaleja ja tilastoja. Toimintaan liittyen laadittiin kolme mediatiedotetta. Vuoden 2009 aikana teemaryhmän sihteeri ja puheenjohtaja kirjoittivat artikkeleita elintarvikealan pienyrittäjyydestä muun muassa Horeca 2009 -jul- 50

kaisuun ja Liiteri-uutiskirjeeseen. Teemaryhmä teki taustatyötä niin tv-ohjelmiin kuin valtakunnallisten lehtien artikkeleihin sekä tuotti taustamateriaalia medialle muun muassa julkaisemalla elintarvikealan yritystilaston. Raportointikaudella laadittiin ja painettiin myös Ruoka-Suomi -teemaryhmän esite. Ruoka-Suomi -teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: ylitarkastaja Seija Ahonen, maa- ja metsätalousministeriö ohjelmapäällikkö Salme Haapala, Foodwest Oy johtaja Maija Hatakka, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira MMM Leena Heinola, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus projektipäällikkö Björn Helsing, Elintarvikeklusteri Foodia rehtori Tarja Hovila, Ahlmanin koulun säätiö, Ahlmanin ammattiopisto eläinlääkintöylitarkastaja Marjut Hämäläinen, maaja metsätalousministeriö elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori, Pyhäjärviinstituutti projektipäällikkö Irma Kallio, Viikki Food Centre erikoistutkija Kai Karsma, KTM; Elinkeino-osasto projektipäällikkö Reijo Kuusinen, Agropolis Oy toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi, Ruokatieto Yhdistys ry projektipäällikkö Hanne Leppänen, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto projektipäällikkö Johanna Mattila, LounaFood, Turun yliopisto/täydennyskoulutuskeskus toiminnanjohtaja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, EKONE- UM toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry yritysasiamies Jouko Peltola, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK kehityspäällikkö Tuula Repo, ProAgria Kymenlaakso ry lehtori Marja Seuranen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset projektipäällikkö Päivi Töyli, Aitoja Makuja, Turun yliopisto/täydennyskoulutuskeskus ohjelmajohtaja Erkki Vasara, Agropolis Oy toimialakehittäjä Jussi Veijola, MTT Kasvintuotannon tutkimus Sihteeri: suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto/täydennyskoulutuskeskus Svenska temagruppen Verksamhetsperiod och uppdrag Temagruppen tillsattes för en treårsperiod (1.1.2008 31.12.2010) på hösten 2007. Temagruppens kompetens är den breda landsbygdspolitiken, det vill säga samma arbetsområde som den landsbygdspolitiska samarbetsgruppen YTR. Inom detta arbetsfält är temagruppens uppdrag att sköta frågor som speciellt berör den finlandssvenska befolkningen. Detta gör att det svenska språket och den svenska kulturen inom landsbygdsutvecklingen är temagruppens uppdrag. Därutöver ligger till exempel näringsfrågor som speciellt berör finlandssvenskarna inom gruppens arbetsområde. Det finns näringsgrenar som nationellt är små men som i Svenskfinland är av avgörande betydelse, till exempel trädgårds-, pälsdjurs- och skärgårdsnäringarna. Kommunikationsfrågor som har en speciell betydelse för den svenska befolkningen hör också till temagruppens uppdrag. Ett exempel på detta är utbyggnaden av fiberoptiken. Det samma gäller frågor som av geografiska orsaker speciellt berör finlandssvenskarna, till exempel förvaltningsarrangemang och utveckling av kustområdena. 51

Landsbygdspolitiska helhetsprogrammet och regeringens redogörelse Verksamheten har under året dominerats av arbetet med det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet och regeringens landsbygdspolitiska redogörelse. Redan under 2008 genomfördes det huvudsakliga förberedelsearbetet för dessa dokument. Svenska temagruppen var mycket engagerad i arbetet genom seminarier, små utredningar och framförallt förhandlingar för att förankra programförslagen. Detta arbete fortsatte för redogörelsens del under första delen av 2009. Förberedelsearbetet för dessa papper har ur temagruppens synvinkel gått mycket bra. Det finns åtgärder att förverkliga vilket ger temagruppen övernog med arbete för åtminstone 2010. Under hösten 2009 har förverkligandet av åtgärderna varit första prioritet. De tyngsta åtgärderna har gällt svenska strukturer som skulle omfatta gemensamma fora för byar, Leadergrupper, folkrörelser, statliga regionala myndigheter (ELY) samt landskapsförbunden. Här har svårigheterna varit större. Vad gäller den folkliga delen av dessa fora (byar, Leader och folkrörelser) har det inte varit några egentliga problem. Däremot har det visat sig vara avsevärt mer komplicerat när det gäller myndighetssidan. Reformen av den regionala strukturen innebär visserligen en öppning för att skapa större landsbygdsinflytande, men samtidigt prioriteras inte landsbygdsfrågorna i processen och förändringsprocessen skapar i sig en turbulens som är svår att agera i. En speciell komplikation för temagruppens del utgörs av att Nylands förbund och Östra Nylands förbund i samma veva går samman. En annan komplikation är att många av de processer, som möjliggör eller hindrar åtgärdsförslagen, sker på ett politiskt plan vilket är svårare för temagruppen att delta i. Hösten har visat att det inte är möjligt att genast gå in på allfinlandssvenska strukturdiskussioner, vilket vi trodde, man måste först delta i processen region för region och i nästa skede gå över till att koppla samman regionerna. Denna regionala fas var inte med i temagruppens planering, vilket göra att tidtabellen har förskjutits med ungefär ett år. Förverkligandet av ett magisterprogram i landsbygds studier har påbörjats och ser i detta inledande skede ut att kunna fortlöpa planenligt. Seminarium om kommunens landsbygdspolitik 10.11. hölls ett välbesökt seminarium i Oravais kring kommunen och landsbygden med inriktning på kommunala landsbygdsprogram. Detta tema ingår också i landsbygdspolitiska helhetsprogrammet och var alltså en del i förverkligandet. Seminariet var öppet för alla intresserade, informationen sköttes dels traditionellt via annonsering och skriftlig inbjudan, dels via direkta kontakter till aktivister. Slutsatsen är att det effektivaste sättet att engagera människor är direkt kontakt. Road show För att sprida information om landsbygdspolitik och intressebevakning ordnade temagruppen en road show på 11 platser runt om i Svenskfinland i samarbete med Folktinget och med medborgarinstituten som lokala arrangörer. Sammantaget nådde turnén drygt 130 personer vilket måste ses som ett oväntat svagt resultat. Informationen sköttes via annonsering och utskick till organisationer och kommuner samt lokalt via medborgarinstituten. Slutsatsen är att detta arbetssätt inte är speciellt effektivt, nya former bör sökas. Det positiva var dock att många kommunala beslutsfattare ställde upp. Leader-liknande verksamhet i städerna Under året har temagruppen initierat ett projekt för att utreda möjliga modeller för trekvots partnerskap i städerna. Projektet har varit framgångsrikt, en modell har tagits fram (publiceras i början av 2010) och grupper har startats upp i Vasa, Helsingfors och Åbo. Denna process är dock inne i ett kritiskt skede eftersom det nationella projektet är slut och den nybildade grupperna ännu inte är etablerade. Olika lösningar är tas fram för de tre grupperna. Lokal utvärdering och utveckling Detta projekt har som mål att skapa en modell för hur utbyar i de nya servicedistrikten skall kunna utvärdera sin servicenivå. Projektet är slutfört och rapporten publiceras i början av 2010. Här krävs en ännu en testning av modellen och på basen av det en utveckling. 52

Förändringar under året 17.6 skedde ordförandebyte, Ulla-Maj Wideroos överlämnade klubban till Mats Nylund. Sekreteraren Peter Backa var under året forskningsledig 1.1. 1.5. Under denna tid fungerade Mia Aitokari som sekreterare. Kontinuerlig verksamhet För att tillfredsställa det svenska informationsbehovet har det nyhetsbrev som Svensk Byaservice ger ut utvecklats och utvidgats i görlig mån med temagruppens resurser. Från och med hösten 2008 har de svenska nyhetsbreven översatts till finska av gruppens andra sekreterare Mia Aitokari och senare av Henrik Hausen. Nyhetsbrevens finska resumé utkommer månatligen och sprids till intresserade via SSC och SYTY. De svenskspråkiga sidorna i tidningen MaaseutuPlus / LandsbygdsPlus har aktivt utnyttjats av de svenska nätverken. Kontaktverksamhet Gruppen har deltagit i de så kallade Tammerforsträffarna, där de finlandssvenska landsbygdsaktörerna delar aktuella projektidéer och information om pågående aktiviteter runtom i Svenskfinland. Kontakter med landskapsförbunden har hållits på olika sätt. Internationellt arbete Sekreteraren har deltagit i nordiska arrangemang under året samt valts till sekreterare för European Rural Alliance för 2010. Möten Möten under verksamhetsperioden har möten hållits 17.6 och 18.11. Svenska temagruppens sammansättning Ordförande (fram till 17.6.) riksdagsman Ulla-Maj Wideroos, Folktinget Fr.o.m. 17.6. riksdagsman Mats Nylund, Österbottens svenska producentförbund. Medlemmar rektor Björn Wallén, vice ordf., SSC generalsekreterare Risto Matti Niemi, Byaverksamhet i Finland rf. konsultativ tjänsteman Leif Ehrstén, ANM fiskeriöverinspektör Orian Bondestam, JSM (sakkunnig i fiskerifrågor) informationssekreterare Britt Inger Wahe, Åland direktör Kaj Suomela, ELY-centralen i Österbotten intressebevakningschef Per-Stefan Nyholm, ÖNF utvecklings- och näringslivschef Niklas Ulfvens, ÖF professor Erland Eklund, ÅA verksamhetsledare Gunilla Wasström, Pomoväst ombudsman Rikard Korkman, SLC byaombud Mia Aitokari, Östra Nylands byar kontaktchef Linda Lindholm SFP folktingssekreterare Stefan Svenfors, Folktinget projektkoordinator Petra Palmroos, Region Åboland nätverksombudsman Hans Bergström, JSM, Landsbygdsnätverket Sekreterare landsbygdsutvecklare Peter Backa, andra sekreterare Mia Aitokari Toimintaryhmätyöryhmä Toimintaryhmätyöryhmä on horisontaalinen yhteistyöelin, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt, aluehallintoviranomaiset, paikalliset toimintaryhmät ja muutamia sidosryhmiä. Ryhmä toimii kaikkien osapuolten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä. Sen tehtäviä ovat työtavan kehittäminen, ohjelmien yhteensovittaminen sekä kansainvälisen toiminnan kehittäminen. Ryhmän 1.4.2007 alkanut toimikausi kestää 31.12.2010 saakka. Työryhmän toiminta ja kokoukset Toimintaryhmätyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden 2009 aikana (3.3., 16.6., 19.10. ja 11.12.). Työn pääpaino oli Leader-metodin kehittämisprosessin suunnittelussa ja eteenpäinviemisessä. Toimintaryhmätyöryhmä ohjaa Leader-metodin kehittämistä, jota maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttavat. Kehittämisprosessin tarkoituksena on edistää paikallisen toimintaryhmätyön elinvoimaisuutta sekä valtakunnallista uudistumista. Prosessi tuottaa perusteltuja esityksiä toimintaryhmätyön ja Leadermetodin kehittämiseksi niin Suomessa kuin kan- 53

sainvälisesti. Se tuottaa myös tietoa ja ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää vuonna 2014 käynnistyvän ohjelmakauden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämisprosessi käynnistyi 16.11. järjestetyllä aloitusfoorumilla ja se kestää vuoden 2010 syksyyn saakka. Työryhmän kokouksissa käsiteltiin eri osapuolten toimintaryhmätyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita ja tulevia tapahtumia sekä seurattiin toimintaryhmätyön etenemistä EU:n, MMM:n, Maaseutuviraston, TE-keskusten, toimintaryhmien sekä maaseutuverkostoyksikön näkökulmasta. Ryhmässä keskusteltiin maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimintaryhmätyötä koskevista esityksistä ja niiden toteuttamisesta, maaseutupoliittisen selonteon toimintaryhmätyötä koskevista linjauksista, ohjelmakauden 2000 2006 arviointien suosituksista toimintaryhmätyön näkökulmasta, kansainvälisestä toiminnasta sekä Leader-toimintatavan tulevaisuudesta EU:n ohjelmatoiminnassa ja sen mahdollisuuksista kaupungeissa. Ryhmässä käytiin läpi toimintaryhmien vuosiraporttien yhteenveto ja palaute, kehittämissuunnitelmien ja aluejaon muutostarpeet sekä hallinnollisen taakan keventämisen -työryhmän toimintaryhmätyötä koskevat esitykset. Ryhmässä käsiteltiin myös toimintaryhmätyötä koskevat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankehakemukset vuodelle 2010. Lisäksi pohdittiin Leader-toimintaa lähialue- ja kehitysyhteistyössä sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) yhteensovittamista toimintaryhmätyön kanssa. Toimintaryhmätyöryhmän puheenjohtajat, sihteerit ja muutama jäsenistä ovat osallistuneet kutsuttuina alustajina lukuisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin välittämään Suomen Leader-kokemuksia ja vastavuoroisesti tutustumaan muiden maiden käytäntöihin. 54

Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja: Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM Varajäsenet Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM Suunnittelija Marianne Selkäinaho, MMM (3.3. lähtien) Sihteerit: Ylitarkastaja Leena Anttila, MMM Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Ylitarkastaja Laura Jänis, MMM Jäsenet: Suunnittelija Raisa Ikonen, Mavi (19.10. saakka) Suunnittelija Sari Parviainen, Mavi Suunnittelija Sari Parviainen, Mavi (19.10. lähtien) (19.10. saakka), Ylitarkastaja Kirsi Murtomäki (19.10. alkaen) Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola, MMM/Maaseutuverkostoyksikktuverkostoyksikkö Nätverksombudsman Hans Bergström, MMM/Maaseu- Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry dun Kehittämisyhdistys ry Toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman, Pyhäjärviseu- Toiminnanjohtaja Christell Åström, Silmu ry Toiminnanjohtaja Ilkka Peltola, Keskipiste-Leader ry Hallituksen puheenjohtaja Juhani Nuutinen, Joensuun Seudun Leader ry Erikoissuunnittelija Tuomo Hämäläinen, Suunnittelija Kari Skyttä, Lapin TE-keskus, Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto maaseutuosasto Suunnittelija Ari Lindqvist, Hämeen TE-keskus, maaseutuosasto maaseutuosasto Yritystutkija Juha-K Mäkinen, Uudenmaan TE-keskus, Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM Ylitarkastaja Pauliina Porkka, TEM Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM Yritystutkija Pirjo Uusitupa, Uudenmaan TE-keskus, yritysosasto Kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen, OPM Ylitarkastaja Jaana Walldén, OPM, (11.12. saakka), Projektisihteeri Heli Rintahaka (11.12. alkaen) Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM Tutkija Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto/ruraliainstituuttinstituutti Tutkija Marko Nousiainen, Helsingin yliopisto/ruralia- Lakimies Vesa Malila, MTK Projektipäällikkö Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto Maaseutuasiamies Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Ylitarkastaja Timo Halonen, MMM Ylitarkastaja Risto Lampinen, MMM (19.10. saakka) 55

Viestintäryhmä YTR nimitti vuoden alussa uuden viestintäryhmän koordinoimaan ja toteuttamaan yhteistyöryhmän viestintää. Toimikausi on 1.1.2010 31.12.2011. YTR:n pääviestintäkanavana toimi edelleen Maaseutupolitiikka-sivusto. Sivuston käytettävyyttä parannettiin selkiyttämällä etusivua ja otsikointia sekä perustamalla uutisille, tiedotteille ja verkkokolumneille uutislistaukset arkistoineen. Lokakuusta alkaen kolumnit ilmestyivät myös ruotsiksi. Kolumnien kirjoitusaktiivisuus oli kiitettävää. YTR:n tiedotejakelun kautta lähetettiin vuoden aikana 15 tiedotetta ja kutsua. Ajankohtaisista asioista kerrottiin myös maaseudun kehittäjien uutiskirje Liiterissä, joka ilmestyi neljä kertaa. Näkyvimpiä kertomusvuoden aiheita olivat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistuminen. Eduskunnan otettua selonteon käsittelyynsä 20.5. toimittajille järjestettiin ministerin aamulypsy. Kevään hankeseminaarissa järjestettiin verkkoviestinnän koulutusta. Kouluttajana toimi Virpi Blom Steerco oy:stä. Seminaariin sisältyi tunnin mittainen kaikille yhteinen tietoisku verkkoviestinnän mahdollisuuksista. Puheenvuoro herätti keskustelua sosiaalisen median käytöstä myös YTR:n tarpeisiin. Seminaarilaiset toivoivat tehostusta tiedonkulkuun myös YTR-verkoston sisällä. Tiedottaja mainosti verkkokolumnipaikkaa ja Liiteri-uutiskirjettä työn tulosten esittelemiseksi sekä mainitsi, että esimerkiksi YTR:läisten blogeja voidaan linkittää Maaseutupolitiikka-sivustolle. Parituntisessa pienryhmässä Virpi Blom jakoi käytännön vinkkejä verkon käytettävyyden kohentamiseen sekä verkkotekstien laatimiseen. YTR:n julkaisusarjan ulkoasu uudistui. Uuden ilmeen suunnitteli John Zetterborg, jonka käsialaa on myös YTR:n tunnus monta savua. Uuden ulkoasun mukaisesti suunniteltiin myös kirjelehtiö, kirjekuoret sekä power point -kalvopohja. Ulkoasu-uudistuksen ja julkaisujen suuren määrän vuoksi julkaisusarja työllisti toimintavuoden aikana merkittävästi viestintäryhmää. Heli Siirilä ja Pirjo Räsänen YTR:n osastolla Kuntamarkkinoilla. Annukka Lyra. 56

YTR:n toimintaa ja historiaa havainnollistavien kaavioiden uusiminen aloitettiin. Suunnittelijana toimi Kati Kelo/Pallo Design Oy. Messuja varten teetettiin talonmuotoinen YTR:n tunnuksella varustettu suomalainen pehmoheijastin. YTR:n postikorteista otettiin lisäpainos. YTR ja Maaseutuverkosto olivat vierekkäisillä ständeillä Kuntaliiton järjestämillä Kuntamarkkinoilla Kallion Kuntatalossa 9.-10.9. Ständien kokoavana teemana oli Maaseutu kunnan voimavaraksi!. Eero Uusitalo piti tietoiskun otsikolla Kunnan ja kylien muuttuva suhde. Osastolla kävijät osallistuivat arvontaan, jonka palkintona jaettiin historiajulkaisua. Myös kokonaisohjelma ja selonteko olivat jaossa, ja niiden tiimoilta syntyi hyviä keskusteluja kuntaväen kanssa. Kokemus kannusti osallistumaan Kuntamarkkinoille myös jatkossa. YTR osallistui 6.-8.11. Helsingin Messukeskuksessa järjestetyille Elma-messuille. Laajan osaston kokoavana otsikkona oli korkealla hallin katossa näkynyt kysymys: Mitä maaseudulta haluat? Osastolla kävijät saivat osallistua kirja-arvontaan äänestämällä mieleisintään maaseutumaisemaa. Kuvissa oli edustettuna perinteinen maaseutumaisema viljapeltoineen, uusi rakennuskanta kaupungin läheisellä maaseudulla, luonnonvarat marjametsän muodossa, koskematon erämaa, lomanvietto kesäisissä tunnelmissa sekä lähipalvelut kyläkaupan muodossa. Voittoon kiri lomaa kuvaava otos riippukeinusta. Hyvänä kakkosena oli kuva viljelijästä pellollaan ja kolmantena marjametsä. Osaston ilmoitustaulu, jonne kävijät jättivät hakuilmoituksiaan ja toiveitaan siitä, mitä maaseudulta haluavat, täyttyi nopeasti jo ensimmäisen messupäivän aikana. Ilmoituksissa toivottiin muun muassa lähipalveluita, liikenneyhteyksiä, työtä sekä luontoa ja rauhaa. Naapurikäytävän sipoolaisen yrittäjän vastajauhettu kahvi sekä Kotileipomo A-L Sorsan karjalanpiirakat takasivat yleisövirran osastolla. YTR:n tunnettuuden kannalta messuvierailu oli tarpeellinen, vaikka syvempien keskustelujen määrä Elman kaltaisilla messuilla jää vähäiseksi. Viestintätoimisto Deskin kanssa toteutettiin viiden radiojutun sarja, joka tuli ulos kesän ja syksyn aikana. Juttuaiheina olivat YTR:n osasto houkutteli ELMA-messujen kävijöitä. Tuomo Eronen. Pärjäävätkö kylät kuntaliitosten kourissa? (haastateltavana Eero Uusitalo) Palvelut karkaavat keskustoihin - mitä maaseudulla asuva voi tehdä. (Petri Rinne) Yhä useampi maahanmuuttaja kotiutuu maaseudulle (Inga Nikula-Sjökvist) Ymmärretäänkö EU:ssa suomalaista modernia maaseutua? Europarlamenttivaaleissa mahdollisuus vaikuttaa harvaanasuttujen alueiden tulevaisuuteen. (Hilkka Vihinen) Jäävätkö haja-asutusalueiden palvelut vapaaehtoisten harteille? (Ritva Pihlaja) 57

Jutut menivät läpi useissa paikallisradioissa sekä laajalevikkisellä Radio Suomi-POP:lla. Viestintäryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana kymmenen kertaa. Viestintätyöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM Jäsenet: projektisihteeri Maarit Skogberg, TEM (helmikuuhun asti) / suunnittelija Auli Sihvola, TEM / erikoistutkija Vuokko Keränen, TEM (lokakuusta alkaen) ylitarkastaja Laura Jänis, MMM ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM hallinnollinen avustaja Mia Repo, MMM (virkavapaalla kesäkuusta lähtien) / hallinnollinen avustaja Elina Puotila, MMM kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Rintahaka, OPM maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeri Kaija Roiha, Turun yliopisto Kokouksiin osallistuivat myös TEM:n työelämävalmennettavat Aino Lääkkölä ja Sonja Joutsenlahti. Sihteeri: tiedottaja Annukka Lyra, MMM Kokouskutsut lähetettiin myös MMM:n viestintäpäällikkö Pekka Väisäselle ja TEM:n viestintäjohtaja Anja Kolehmaiselle. Yrittäjyyden teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä asetti yrittäjyyden teemaryhmän ensimmäiselle toimikaudelle aikajaksolle 13.2.2007 31.12.2009. Vuoden 2009 loppupuolella valmisteltiin uutta toimikautta kaudelle 2010 2012. Toimeksiantopaperi käsiteltiin joulukuun 2009 YTR kokouksessa, ja sen pohjalta teemaryhmä jatkaa uudelle toimikaudelle. Yrittäjyyden teemaryhmän tavoitteena on ollut lisätä ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa erityisesti uusilla ja kasvavilla liiketoiminta-alueilla, sekä vahvistaa yrittäjyyden edistäjien välistä yhteistyötä ja lisätä näiden osaamista uusilla ja kasvavilla liiketoiminta-aloilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi teemaryhmän tärkeimpiin tehtäviin on sisältynyt poikkihallinnollisen ohjelman viimeistely maaseudun yritystoiminnan uudenlaiseksi kehittämiseksi. Kehittämisohjelma viimeisteltiin painokuntoon vuoden 2009 lopussa ja sen julkaisunumeroksi tuli Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2010. Teemaryhmällä oli yhteensä kuusi kokousta, joissa läsnäoloprosentti oli noin 65. Kokouksiin osallistuneet teemaryhmän jäsenet olivat erittäin aktiivisia keskustelijoita ja toimenpiteiden evästäjiä. Yhdessä teemaryhmän jäsenten kanssa työstettiin ohjelmaasiakirjan tekstiä ja perehdyttiin sen eri teemoihin asiantuntijakatsausten ja raporttien sekä teemaryhmää varten hankittujen tilastojen avulla. Kokouksissa kuultiin myös useita ulkopuolisia asiantuntijoita. Sihteerin tehtäviä olivat muun muassa teemaryhmän käytännön toimenpiteiden järjestäminen, kokousten valmistelut, asialistojen ja pöytäkirjojen laatiminen ja asioiden esittely, toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, toimintakertomusten kokoaminen sekä taloushallinta. Yrittäjyyden teemaryhmän sihteeri osallistui YTR:n sihteeristöön useiden muiden teemaryhmän jäsenten ohella. Ryhmän merkittävimmät saavutukset ja vastoinkäymiset Teemaryhmän kokoonpano on kaudella 2007 2009 toiminut hyvin. He, jotka alun perin halusivat mukaan, olivat aktiivisesti kokouksissakin. Ne, jotka vain nimettiin, olivat vähemmän mukana. Teemaryhmässä olleet yrittäjäjäsenet pääsivät hyvin mukaan ja he ovat kokeneet osallistumisensa hyödylliseksi. Myös TEM:n, MMM:n ja Maaseutuviraston jäsenet ovat olleet hyvin aktiivisia osallistujia teemaryhmän työssä. Yrittäjyyden kehittämisen aihepiiri on laaja. Asioiden rajaaminen ja toimenpide-esitysten konkretisointi etenivät hitaasti. Työn alussa tavoitteeksi otettiin uusien näkökulmien hakeminen yrittäjyyden kehittämiseen. Jotta tavoitteeseen päästiin, oli asioiden tarkastelu aloitettava perinteisellä ja toimialakohtaisella otteella. Vasta tämän jälkeen oli mahdollista 58

arvioida, mitkä tekijät niitä yhdistävät, jotta voitiin määritellä maaseudun yrittäjyyttä edistävä uusi kehittämisote. Työtapa vei aikaa. Teemaryhmä aloitti työnsä kansantalouden kasvuvaiheessa. Suhdanteen kehittyminen lamaksi vaikutti teemaryhmän työhön. Kaikkia yrittäjyyden edistämiseksi ja kasvuksi ajateltuja mahdollisuuksia ei voitu täysin hyödyntää. Näitä olivat esimerkiksi tuotantokapeikkojen poistamiseksi tai työvoiman puutteen ratkaisuksi pohditut toimenpiteet. Taantuma toisaalta painaa tuotantojärjestelmiä nopeampaan muutokseen, joka tehostaa ja uudistaa niitä. Yrittäjäjäsenten näkökulmasta työ oli konkreettisimmillaan heti teemaryhmän työkauden alussa, kun tehtiin uusia avauksia ja kirjattiin uusia aloitteita. Ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen edetessä esitykset yleistyivät, sillä maailma muuttui lamakauden syventyessä. Oli hyväkin asia, että ohjelma-asiakirjan laatiminen venyi yli taloussuhdanteen jyrkän muutosvaiheen yli. Toimenpide-esitykset ovat nyt luotettavalla pohjalla ja toteuttamiskelpoisia. Yrittäjyyden teemaryhmän käynnistyttyä yrittäjyyteen liittyvät sisällöt lisääntyivät merkittävästi muun muassa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa sekä usean muun teemaryhmän työssä. Lisäksi olimme aloitteellisia Sitran suuntaan yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa, että maaseudun yrittäjyydelle pitää luoda uusi kehikko. Lopputuloksena on Sitran uusi ohjelma Maaseutu voimavarana. Myös teemaryhmän pohtima ja esillä pitämä Maaseudun yrittäjyyden barometri tuli Sitran työvälineeksi vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa. Toimeksiantoon kirjattu aluehankkeiden kanssa tehty yhteistyö jäi vähäiseksi, osin siitäkin syystä, että alueilla käynnistetty kehittämistyö oli riippuvainen kunkin alueen EU-ohjelmakauden käynnistymisestä. Toisaalta teemaryhmän toteuttamiin seminaareihin osallistui runsaslukuisesti maakuntien kehittäjiä ja yrittäjiä. Seminaarit toteutettiin alueilla. Seminaarien ohjelmissa esille nostetut asiat hyödynnettiin usein aluehankkeisiin. Tässä välineistöä pitää edelleen kehittää, ja teemaryhmän työtä jatkaa ja syventää. Edelleenkään ei juuri muita aluehankkeita yhdistäviä toimijoita ole. Seminaarit, yleisötilaisuudet ja hankkeet Teemaryhmä osallistui yrittäjyyden viestintäkam panjaan yhdessä muun muassa MMM:n, maaseutuverkostoyksikön ja Maaseutuviraston kanssa. Viestintäkampanjassa käytettiin seuraavia medioita: radio, Kärkimedian sanomalehdet, roll-upit, Maaseutu. fi-sivusto ja multimediaesitys. Kampanjaan liittyvät tapahtumaosallistumiset: Oma Yritys, Helsinki, 25. 26.3. Toimintaryhmätyöpäivät 2.4. Farmari, Seinäjoki, 31.7. 2.8. Kone Agria 21. 24.10.2 Maaseudulta markkinoille 10. 11.11. osallistui Opetushallituksen nimeämään yritysneuvojan erikoisammattitutkintoa valmistelevaan työryhmään. järjesti Maahanmuuttajayrittäjyyden seminaarin 28.5. osallistui valtakunnallisen Yrittäjän Päivän toteutukseen 5.9. (Yrittäjän Päivän Säätiö ym.). Päivän päätapahtuma kokosi Helsingin ytimeen, Kampin Narinkkatorille, tapahtumatorin, jossa oli nähtävää ja koettavaa koko perheelle. osallistui Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun voimavarana -seminaariin 8.9. Tilaisuuden järjestivät YTR:n harvaan asutun maaseudun teemaryhmä yhteistyössä yrittäjyyden ja luonnontuotealan teemaryhmien sekä maaseutuverkostoyksikön kanssa. osallistui Kuntamarkkinoille 9.-10.9. osallistui omalla messuosastolla Omakotimessuille 23. 25.10. Teemamme olivat maallemuutto, asuminen ja yrittäjyys. YTR ja teemaryhmät yhteisosastolla Elma-messuilla 6. 8.11.2009. Yrittäjyyden teemaryhmä organisoi seminaarin Maaseudun yrityksen rahoitusmahdollisuudet Suhdannetilanteesta voittajaksi! 10.11. Teemaryhmän vaikutuksella käynnistetyt hankkeet Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajana -hanke (Kuntaliitto, MTK, EK) Masuuni maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona (Suomen Uusyrityskeskukset ry, ESR) 59

Kansainväliset yhteydet Valmisteltiin hankehakemus VISTA - Visibility and Stabilization of migrant entrepreneurship: measures and policies yhdessä seitsemän maan ja kahdeksan partnerin kanssa. Rahoitusta haettiin Interreg IVC -ohjelmasta. Muut partnerit olivat Italiasta, Iso-Britanniasta, Ruotsista, Sloveniasta, Puolasta ja Espanjasta. Vuoden 2009 aikana ilmestyneet julkaisut Pietarinen H. (2009). Yrittäjyys ja franchising. Maaseudun Tulevaisuuden ilmoitusliite. Mediaplanet 1/2009, s. 5. Pietarinen H. (2009). Vieraskynä: Maaseudun yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuksia. Koneyrittäjä 10/2009, s. 9. Taloustutkimus Oy (2009). Yrittäjyystutkimus 15 64 v. Suomen Uusyrityskeskukset ry ja Suomalaisen Työn Liitto ry. toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien Liitto ry johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto, YTR/Ruoka-Suomi-teemaryhmä Teemaryhmän sihteeri: kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen, Suomen Uusyrityskeskukset ry Teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: yrittäjä Olavi Lindstedt, Meritalo Oy Varapuheenjohtaja: yrittäjä Terttu Blomberg, Alina Hoivatiimi Oy Jäsenet: ylitarkastaja Kari Alanko, Työ- ja elinkeinoministeriö tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten Liitto ry toimitusjohtaja Asko Aro-Heinilä, Rauman Seudun Kehitys Oy (31.12.2008 saakka) erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto ry ylitarkastaja Natalia Härkin, Työ- ja elinkeinoministeriö kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry yrittäjä Timo Kaihila, Ipanema Bros Oy ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, Maa- ja metsätalousministeriö ylitarkastaja Anne Kuoppala, Työ- ja elinkeinoministeriö toimitusjohtaja Katri Kranni, Vilmankämmen Oy/ Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto, YTR/ Matkailun teemaryhmä 60

7. Vuonna 2009 ilmestyneet YTR:n julkaisut Yhtälö. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2009, tammikuu 2009. Vuosina 2005 2007 päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden arviointi. Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea Aspholm, Tuomas Peltola, Kimmo Riusala, Verna Mustonen & Kalle Nieminen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2009, toukokuu 2009. Landsbygden och ett välmående Finland. Statsrådets landsbygdspolitiska redogörelse till riksdagen. (Maaseutupoliittisen selonteon ruotsinkielinen käännös). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2009, elokuu 2009. Countryside for Vigorous Finland. Government Report to Parliament on Rural Policy. (Maaseutupoliittisen selonteon englanninkielinen käännös). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 10/2009, elokuu 2009. Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittämistä. Sopimuksellisuuskäsikirja. Eija Koski, Petra Lindqvist ja Miia Mäntylä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 11/2009, elokuu 2009. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2008. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2009, kesäkuu 2009. Maaseutu politiikan tantereena. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1988 2008. Annastiina Henttinen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2009, kesäkuu 2009. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009 2013. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009, kesäkuu 2009. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2009 2013 tiivistelmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2009, elokuu 2009. Landsbygden och ett välmående Finland. Sammandrag av landsbygdspolitiska helhetsprogrammet 2009-2013. (Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ruotsinkielinen tiivistelmä). Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2009, elokuu 2009. Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2009, elokuu 2009. 61

8. Aiemmat julkaisut 2008 Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa. Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä. Leea Keto ja Mari Takamaa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2008, toukokuu 2008. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2007. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2008, toukokuu 2008. Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa. Toim. Riitta Haverinen ja Katja Ilmarinen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2008, toukokuu 2008. Syrjäsilmällä. Sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla. Hanna-Mari Ikonen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2008, kesäkuu 2008. A LEADER Dissemination Guide Book based on programme experience in Finland, Ireland and Czech Republic. Philip Wade ja Petri Rinne. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009, syyskuu 2008. OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta. Tiivistelmä. Toim. Hanna-Mari Kuhmonen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2008, lokakuu 2009. 2007 Jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -matkailun kannalta. Samuli Lehtonen, Timo Heikkinen ja Jukka Hirvonen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2007, helmikuu 2007. Asuinmaaseutu 2007 2010, Maaseutuasumisen kehittämisohjelma. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007, helmikuu 2007. Asuinmaaseutu 2007 2010, Maaseutuasumisen kehittämisohjelma. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2 a/2007, maaliskuu 2007. 62 Boendelandsbygd 2007-2010 Utvecklingsprogram för landsbygdsboende Sammandrag, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja b/2007, maaliskuu 2007. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2006. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, julkaisuja 3/2007, toukokuu 2007. Maaseutumatkailun puolivuosisataa artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista. Nina Vesterinen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2007, huhtikuu 2007. Maaseutupolitiikkaa naisten äänellä, Naisteemaryhmän tarina 1990 2007. Petra Stenfors, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2007. Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisenkehittäjänä. Grameen Bank Tie Ihmisten Talouteen. Sirpa Polo ja Laura Kopu, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2007. A Viable Countryside Ministries Responsibilities and Regional Development, Special Rural Policy Programme 2007 2010. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2007. Vuosina 2003 ja 2004 päättyneiden hankkeiden arviointi. Maarit Mukkala, Arttu Vainio, Miia Mäntylä, Susanna Nevalainen ja Verna Mustonen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2007. Osallistava vuorovaikutuskierre Ratkaisuja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuskäytäntöjen haasteisiin. Karoliina Jarenko, Kaisa Schmidt-Thomé ja Sirkku Wallin, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2007. 2006 Seurakunnat yhteistyökumppaneina maaseudun kehittämisessä. Heikki Pesonen ja Kari Mikko Vesala. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2006, helmikuu 2006. Maailmalta maalle. Tutkimus maaseutumatkailuyritysten vientimenestyksestä ja viennin esteistä. Saila

Saraniemi, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2006, huhtikuu 2006. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2005. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2006, kesäkuu 2006. Vuosina 2001 2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi. Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2006, syyskuu 2006. Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004. Bertalan Galambosi, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2006, lokakuu 2006. Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen, Valtakunnallinen strategia vuosille 2007 2013. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2006, lokakuu 2006. Rural Finland 2015, The future operating environment of rural development work. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2006. Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissa. Opetusministeriö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2006, joulukuu 2006. 2005 Avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen. Satu Kumpulainen ja Jukka Hirvonen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus (YTK)/ Teknillinen korkeakoulu (TKK). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2005, helmikuu 2005. Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuurin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille 2005 2006. Kulttuuriteemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2005, maaliskuu 2005. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2005, huhtikuu 2005. Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen yhteistyö palvelujen turvaajana. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä, Matti Heikkilä & Virpi Lemponen (toim.) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2005, toukokuu 2005. Maaseutuparlamentti 2005. Kooste puheenvuoroista ja kannanotoista. Viestintätyöryhmä, Sirpa Pellinen (toim.) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2005, kesäkuu 2005. Maaseutupolitiikan taito kohenee hitaasti, mutta varmasti. Johanna Heikkilä, Ilkka Korhonen, Risto Matti Niemi, Pirja Peltomäki, Tuomas Perheentupa, Marja Taskinen ja Eero Uusitalo. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2005, syyskuu 2005. 2004 Taksipalvelutyöryhmän raportti. Maaseudun taksipalvelutyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2004, helmikuu 2004. Yhdessä vahvat Naisyrittäjyyttä Suomessa, Italiassa ja Virossa. Annamari Asikainen ja Minna Komulainen (toim.). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2004, helmikuu 2004. Hyvinvointipalvelujen hyvät käytännöt maaseudulla. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä, Virpi Lemponen (toim.). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2004, toukokuu 2004. Tutkimuksia naisista suomalaisella maaseudulla. Bibliografia. Tiina Hanhela ja Naisteemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2004, maaliskuu 2004. Kuntien houkuttimet. Syrjäisen maaseudun alueellinen työryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2004, huhtikuu 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2003. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2004, toukokuu 2004. Maankäytön suunnittelu maaseutukylissä kyläläiset ja asiantuntijat yhteistyössä. Sari Niemi. Maa- 63

seutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2004, elokuu 2004. Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua. Risto Matti Niemi ja Markku Visti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2004, elokuu 2004. Nuoruus maaseudulla säilyvä vai katoava luonnonvara? Nuorisoteemaryhmä, Tuomas Perheentupa (toim.). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2004, syyskuu 2004. ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2008. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 10/2004, joulukuu 2004. ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2008. Tiivistelmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 11/2004, joulukuu 2004. EN LIVSKRAFTIG LANDSBYGD vårt gemensamma ansvar. DET LANDSBYGDSPOLITISKA HELHETSPRO- GRAMMET 2005 2008. Sammandrag. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 12/2004, joulukuu 2004. VIABLE COUNTRYSIDE our joint responsibility. RU- RAL POLICY PROGRAMME 2005 2008. Summary. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 13/2004, joulukuu 2004. LA VITALITÉ DU MONDE RURAL une responsabilité commune. PROGRAMME GÉNÉRAL DE POLITIQUE RU- RALE 2005 2008. Sommaire. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 14/2004, joulukuu 2004. Ein lebendiger ländlicher Raum unsere gemeinsame Verantwortung. Politisches Gesamtprogramm für den ländlichen Raum 2005 2008. Zusammenfassung. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 15/2004 pdf, joulukuu 2004. VIZNESPOSOBNOSTX SELXSKIH RE GIONOW na[a ob]aq zada^a. KOMPLEKSNAQ PROGRAMMA SELXSKOJ POLITIKI 2005 2008 gg. Kratkaq wersiq. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 16/2004 pdf, joulukuu 2004. 64 Maaseudun naisten toimintaohjelma 2005 2008. Maaseutu kehittyy naisten työllä. Maaseudunnaisteemaryhmä, Annamari Asikainen (toim.). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 17/2004, joulukuu 2004. Syrjäseudut käännekohdassa? seminaarijulkaisu. Syrjäisen maaseudun teemaryhmä, Keimo Sillanpää (toim.) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 18/2004, joulukuu 2004. 2003 Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus maaseudulla. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän raportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2003, maaliskuu 2003. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2002. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2003, maaliskuu 2003. Esiyrittäjyys. Aloite uudesta aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmästä. Syrjäisen maaseudun teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2003, toukokuu 2003. Tehokkaat toimitilat kulttuuriin ja taiteeseen liittyvälle liiketoiminnalle maaseudulla. Kulttuuriteemaryhmän raportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2003, toukokuu 2003. Lyhyt liiketoimintaopas maaseudun kulttuurialan yrittäjille. Kulttuuriteemaryhmän raportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2003, toukokuu 2003. Luonnontuotealan tutkimusohjelma 2003 2008. Pirkko Mäkelä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2003, syyskuu 2003. Maaseudun uudet työt. Suomalainen maaseutusopimus keskusteluun. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2003, lokakuu 2003. Luonnontuotteisiin liittyvän opetuksen nykytila ja kehittäminen. Simo Moisio. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2003, joulukuu 2003.

Suomalainen maaseutututkimus 1980 2000. Pirjo Siiskonen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2003, joulukuu 2003. Maaseutupolitiikan ja maakuntaohjelmatyön yhteensovittaminen. Maakuntaohjelmien maaseutupoliittinen analyysi ja neuvottelukierroksen anti 2003. Eero Uusitalo, Risto Matti Niemi, Marjatta Koskinen, Tarja Arajärvi, Laura Perheentupa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 10/2003, helmikuu 2004. 2002 Syrjäisen maaseudun yritystoiminta. Kapeikot ja kehittämistoimenpiteet. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2002, maaliskuu 2002. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2001. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2002, kesäkuu 2002. Politikointia vai uusi toimintatapa? YTR maaseutupolitiikan koordinoijana sektorihallinnossa. Leena Ingberg. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2002, elokuu 2002. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus politiikaksi. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2002, elokuu 2002. ESDP ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus suomalainen näkökulma. Kaisa Schmidt-Thomé. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2002, elokuu 2002. Maaseutupolitiikan verkostoituminen. Risto Matti Niemi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2002, lokakuu 2002. 2001 Hoivayrittäjyys ja maaseutu. Hoiva-alan teemaryhmän raportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2001, tammikuu 2001. Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet 1999. Yhteenveto ja arviointiraportti. Hannu Puustinen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2001, tammikuu 2001. Martat ja Mariat Pienviljelijäperheiden naiset. Maarit Sireni. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2001, heinäkuu 2001. Vuoropuhelua maaseutupolitiikasta. Yhteenveto IHMISTEN MAASEUTU -tahdon maaseutupolitiikka -kokonaisohjelmaan annetuista vastauksista. Eero Uusitalo, Marjatta Koskinen, Risto Matti Niemi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2001, lokakuu 2001. Luonnontuotteiden talteenoton ja käytön edistämisohjelma. Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2001, marraskuu 2001. Ravintona käytettävät luonnontuotteet. Kirsti Pääkkönen. Erikoiskeruutuotteet. Helena Ahonen-Raassina. Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2001, marraskuu 2001. Etätyön laajentaminen kunnissa 2000 2001, loppuraportti. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Tapio Penttilä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2001, tammikuu 2002. Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet 2000, Yhteenveto- ja arviointiraportti. Hannu Puustinen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2001, helmikuu 2002. Maaseudun yritysneuvonta yhteistyötä osaamisen pohjalta. Maaseutuneuvonnan työryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2001, tammikuu 2002. 1999 2000 Yhteenveto- ja arviointiraportti. Valtakunnalliset maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeet 1998. Kirsi Viljanen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 10/1999, marraskuu 1999. 65

Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen för stugägarna, slutrapport. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000, maaliskuu 2000. Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja Annamari Asikainen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2000, huhtikuu 2000. Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000 2006. Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2000, maaliskuu 2000. Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu 2001. Uusittu painos. Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen, Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu 2001. Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2000, marraskuu 2000. Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla. Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2000, tammikuu 2001. Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2001 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2000, marraskuu 2000. Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka, TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2001 2004. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2000, marraskuu 2000. En landsbygd för människor viljans landsbygdspolitik, SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram för perioden 2001 2004. Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november 2000. Countryside for the People rural policy based on will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for 2001 2004. Rural Policy Committee. Publication 11/2000, November 2000. Julkaisusarjan ulkopuolella ilmestyneitä julkaisuja Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast (toim). Elokuu 2000. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti. Syksy 2000. Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn 2000. English Translation in Summer 2001. Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys 1975 2030. Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu 2002. Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu 2004. Elinvoimainen maaseutu ministeriöiden vastuut ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen erityisohjelma 2007 2010. Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2007. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto Terra Oy. Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006. Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma. MMM:n julkaisuja 15/2004. En livskraftig landsbygd vårt gemensamma ansvar. Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet 2005 2006. Ett specialprogram i enlighet med re- 66

gionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets förordning om regionutvekling (1224/2002). Nyrkkitappelusta yhteiseen tulevaisuuteen. Analyysi kolmesta kuntayhteisön toteutuksesta. Virpi Lemponen (2005). Acta nro 178. Suomen Kuntaliitto. Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus. Kimmo Kivinen, Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu 2006. 67

gionutvecklingslagen (602/2002) och statsrådets förordning om regionutvekling (1224/2002). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin. Sen Nyrkkitappelusta yhteiseen tulevaisuuteen. Analyysi kolmesta verkostomaiseen kuntayhteisön työhön toteutuksesta. osallistuu Virpi yli Lemponen (2005). saatioista. Acta nro Se 178. on kaikkien Suomen Suomen Kuntaliitto. maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto. YTR edistää 500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organi- maaseudun elinvoimaisuutta vaikuttamalla poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon, Suomen kehittämällä maaseutu 2015 tarpeellisia Maaseudun työmuotoja, kehittämistyön toimintaympäristön eri aloilla sekä rahoittamalla tulevaisuus. Kimmo valtakunnallisia Kivinen, maaseudun tutkimus- ja kehittämishank- pureutumalla kehittämistarpeisiin teemakohtaisesti Jari Puhakka ja Arto Kaunonen, helmikuu 2006. keita. Keskeinen osa YTR:n työtä ovat teema- ja työryhmät, joita perustetaan aloille, joiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä. Vuosikertomukseen on koottu YTR:n vuoden 2009 toiminta, merkittävimmät saavutukset ja toiminnan haasteet. Mukana ovat myös raportit seuraavista teema- ja työryhmistä: Hankeryhmä, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä, Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä, Kansainvälisten asioiden teemaryhmä, Kansalaisjärjestöteemaryhmä, Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä, Kulttuuriteemaryhmä, Luonnontuotealan teemaryhmä, Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä, Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä, Maaseutuasumisen teemaryhmä, Maaseutuvaikutusten arvioin tityöryhmä, Matkailun teemaryhmä, Ruoka-Suomi-teemaryhmä, Svenska temagruppen, Toimintaryhmätyöryhmä, Viestintäryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä. ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-392-5 (Painettu) ISBN 978-952-227-393-2 (Verkkojulkaisu) www.maaseutupolitiikka.fi 67