POSELY:N JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUA 2016/3 KOSKEVAT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET: 1. Kysymys: Sisältävätkö ilmoitetut vuositulot myös lipputuotteiden subventio-osuuden? Jos sisältävät, kuinka paljon tämä osuus kussakin kohteessa on? Nyt voimassa olevissa sopimuksissa ko subventio-osuudet ovat olleet osa maksettua korvaussummaa. Mikä on kohteiden nettovuosituloarvio? Lipputuotteiden subventio-osuudet sisältyvät ilmoitettuihin vuosituloihin eli lipputulokorvauksiin. Subventio-osuuksia ei ole tarpeen eritellä, koska lipputulokorvaus muodostuu asiakkaiden, kuntien, Kelan ja tilaajan maksamista osuuksista yhteensä. Tarjouspyynnön kohdeluettelossa on arvioidut vuositulot eli arvioitu lipputulokorvaus. Tarjouspyynnön yleisten ehtojen kohdissa 1-6 on asiaa selvitetty tarkemmin. 2. Kysymys: Kuinka ELY perustelee vaadittavan vakuuden suuruuden roiman korotuksen aiempaan (vakuus aiemmin ollut 5 % sopimuksen korvaussummasta, nyt 3 kk korvaussummasta, joka tekee kahden vuoden sopimuskaudella 12,5 %)? Kaupungit, jotka ovat käyttäneet tätä 3 kuukauden vakuussummaa, ovat palauttaneet sen liikenteen alettua sopimuksen mukaisesti. Vakuuksia pyydetään, jotta tilaajalle ei aiheudu vahinkoa tarjouksista, joita ei ole jätetty vakaassa tarkoituksessa taikka sopimuksen mukaisesta liikennöinnistä. Sopimusaika on kaksi vuotta sekä lisäksi kolme optiovuotta. Waltti-järjestelmään siirtymisessä on useita epävarmuustekijöitä, mistä syystä lyhyt perussopimuskausi ja mahdollisuus useaan optiovuoteen on sekä tilaajalle että tarjoajalle turvallisempi vaihtoehto kuin pitkä sopimuskausi. Optioiden käyttö perustuu molempien sopijapuolten yhteiseen tahtotilaan jatkaa sopimuskautta. Viiden vuoden sopimuskaudella vakuus on 5 % sopimushinnasta. 3. Kysymys: Mitä ELY tarkoittaa Waltti-järjestelmässä hintavelvoitteiden korvauksilla? Onko se nousukorvauksen ja asiakkaan saaman hintasubvention mukaisten hintojen summa? Onko se osa ilmoitettua matkustajatuloa? Käyttöoikeussopimusliikenteessä, jossa on Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä käytössä, maksetaan käyttöoikeussopimuskorvausta ja lipputulokorvausta, joka muodostuu asiakkaiden, kuntien, Kelan ja tilaajan maksamista suorituksista. Kuntakohtaisten kausilippujen hintojen alentamisesta aiheutuva asiakashinnan ja yleiskausilipun hinnan välinen erotus sisältyy ilmoitettuun vuosituloon eli lipputulokorvaukseen. 4. Kysymys: Onko niin, että peruskoululaisen matkasta saatava tulo on vain nousukorvauksen mukainen osuus? Peruskoululaisten koulumatkalipuilla tekemät matkat perustuvat vyöhykekohtaisiin nousukorvauksiin, jotka on laskettu opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamasta hintataulukosta kullakin vyöhykkeellä toteutuneiden matkojen keskiarvona.
5. Kysymys: Kelan opiskelijalipusta liikenteenharjoittajan saama lipputulokorvaus määräytyy asiakastulon ja Kela-korvauksen perusteella. Mitä asiakastuloa tässä tarkoitetaan ja miten siitä johdetaan liikenteenharjoittajan saama korvaus? Miten em. tulo-korvauslähteistä muotoutuu liikenteenharjoittajan saama tulo? Paljonko liikenteenharjoittaja saa lippukorvausta opiskelijasta, joka matkustaa Kela-lipulla Kuopiosta Joensuuhun? ELY-keskuksella ei ole sopimusliikennettä Joensuun ja Kuopion välillä, joten tuolle yhteysvälille ei myydä ELY-keskuksen liikkeelle laskemia Waltti-Kela-opiskelijalippuja. Waltti-järjestelmässä myös Kelan opiskelijalipulla tehdyt matka ovat vyöhykepohjaisia, mutta vyöhykekohtainen nousukorvaus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan hintataulukkoon. Nousukorvausten suuruuteen vaikuttaa opiskelijalipuilla tehtyjen vyöhykematkojen, vyöhykkeiden ylitysten ja vaihtomatkojen määrät. Kaupunkien paikallisliikenteessä tehdyt liityntämatkat korvataan kaupunkien kanssa sovittujen nousukorvausten mukaisesti Kelan ja opiskelijoiden maksamasta summasta. 6. Kysymys: Miten Waltti-järjestelmän raportteihin kirjautuu erilaisten lipputuotteiden nousukorvaukset ja ko tuotteita koskevat subventio-osuudet? Waltin clearing-toiminnallisuudessa käsitellään lipputulo viranomaisittain (Posely), liikennealueittain (Posely Kuopio), lipputuotteittain (kausilippu 30 pv ja 3 vyöhykkeet 1 3) ja ikäryhmittäin (aikuinen). Lipputuotteessa on tieto sekä asiakkaan maksamasta hinnasta että viranomaisten maksamasta osuudesta. Kausituotteiden lipputulo jaksotetaan eri kuukausille ostopäivän mukaan. Esimerkiksi kuukauden 20. päivä ostetun 30 päivän kausilipun lipputulo jaetaan ostokuukaudelle (10 päivää) ja seuraavalle kuukaudelle (20 päivää). Clearing-raportoinnissa raportoidaan lipputuotteiden tulokertymät (asiakastulo ja subventiot eriteltyinä) ja käytöt (kausituotteiden osalta nousut) viranomaisittain, liikennealueittain ja liikenteenharjoittajittain. Lipputulo jaetaan liikenteenharjoittajille käyttöjen perusteella. 7. Kysymys: Mistä kaikista liikenteenharjoittajan on laskutettava kuntia/muita tahoja saadakseen asiakastulo-osuutensa? Peruskoululaisista, kuntakohtaisten kausilippujen kunnan osuus hintavelvoitteesta, Waltti-järjestelmän ongelmatilanteissa, muulloin, mistä, mitä tahoa? Tässä toivon, että vastauksessa todella kerrotaan asia eikä viitata pelkästään Waltti-järjestelmän kuvauksessa kirjoitettuun. Kertalipputulot ja autossa lunastetut lipputulot jäävät liikenteenharjoittajalle yleisissä sopimusehdoissa kirjatun mukaisesti. Liikenteenharjoittaja laskuttaa kuntien osuudet lipputulokorvauksesta peruskoululaisten kausikorteilla, kuntakohtaisilla kausikorteilla ja toimivaltaisten kaupunkien liikkeelle laskemilla korteilla tehdyistä matkoista sekä kuntien osuudet käyttöoikeuskorvauksista siten kuin sopimuksissa on sovittu. ELY-keskus pyrkii kuitenkin kehittämään selvittelyä siten, että maksatus- ja laskutuspalvelu sisältyisivät palvelukokonaisuuteen, edellyttäen, että menettelystä sovitaan myös kuntien kanssa. 8. Kysymys: Kohteiden tulot on ilmoitettu /vuosi. Voidaanko tulonalenema laskea vuoden mittaiselta ajanjaksolta, miltä kohtaa tahansa sopimuskautta?
Ei voida. Yleisten ehtojen mukaan lipputulokorvausta tarkistetaan kerran vuodessa kesäkuussa sitä edeltävän 12 kuukauden ajalta. 9. Kysymys: Waltti-liikenteessä voidaan kuljettaa lemmikkieläimiä (ELYn linjauksen mukaan maksutta), miten näissä tapauksissa huomioidaan asiakkaiden mahdollinen allergisuus? Kuten tähänkin asti, molemmat otetaan kyytiin ja tarvittaessa kuljettaja ohjeistaa sijoittumisessa eri puolille autoa. Julkisessa liikenteessä matkustettaessa pitää varautua siihen, että muut matkustajat käyttävät hajusteita tai omistavat eläimiä. Erityisesti perustellusta syystä kuljettaja voi kuitenkin kieltäytyä kuljettamasta eläintä. Esimerkiksi syynä voi olla täysi ruuhkabussi tai jos joku matkustajista todistettavasti osoittaa olevansa vakavasti allerginen eläimille. Pelkästään kiusanteon vuoksi ei voi kieltäytyä kuljettamasta lemmikkieläintä. Opaskoiran, poliisikoiran tai muussa avustustehtävässä olevan koiran voi aina ottaa kyytiin. 10. Kysymys: Miten ELY organisoi bussissa tapahtuneiden virherahastusten korjaamisen asiakaspalvelupisteissään? Miten nämä mahdolliset virhetilanteet hoidetaan suhteessa liikenteenharjoittajaan ja miten takaisin maksettujen korvausten määrä rekisteröidään liikenteenharjoittajan saamiin vuorotulotietoihin? Ulos maksettu korvaushan on kertaalleen kirjautunut vuoron tuloksi, mikä tässä sitten vähenisi. Kaupunkien kanssa pyritään samanlaiseen toimintatapaan ja menettelyt matkustajaa kohtaan pyritään kuvaamaan palvelu- ja myyntiohjeessa. Miten oikaisuerät hoidetaan järjestelmiin, on Waltti-yhtiöllä selvitettävänä. Viime kädessä liikenteenharjoittaja korvaa asiakkaalle aiheutuvat vahingot ja liikaa perityt maksut. 11. Kysymys: Waltti-liikenteessä ELYn linjauksen mukaan asiakas voi maksutta kuljettaa, kuinka paljon tahansa tavaraa pois lukien suurikokoiset tavarat. Suurikokoisista tavaroista on kuljetettava lastenvaunut ja -rattaat. Käytännössä siis vaikka muuttokuorma on mahdollista kuljetuttaa vuoroissa lukuun ottamatta suurikokoisia tavaroita? Näin on, jos tavarat kulkevat matkustajan mukana siististi pakattuina isoihinkin matkalaukkuihin. Ehdoissa on kuitenkin maininnat siitä, että kuljettavat tavarat eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai kalustolle tai ne eivät saa olla erityisen paljon tilaa vieviä tai rönsyilevästi pakattuja. Em ehdot kyllä rajaavat kelpaamattomiksi yleensä muuttokuormiin kuuluvat kirjoituspöydät, sängyt ja hyllystöt. 12. Kysymys: Koulp-merkinnällä olevat Waltti-vuorot edellytetään ajettavaksi tarvittaessa myös lauantaisin. Käytännössä lukukauden/lukuvuoden viimeisenä päivänä peruskoululaisilla ei yleensä ole käytössään matkakortteja. Miten liikenteenharjoittaja saa em. päivinä ajettavien vuorojen matkustajatulot itselleen, jos oppilailla ei jatkossakaan ole tuolloin matkakortteja? Waltti-järjestelmässä peruskoululaisen kausilippuun voidaan määrittää kalenteri, johon nuo päivät sisältyvät. Matkojen määriä tai kelpoisuusaikoja voidaan myös määrittää kuntakohtaisesti korteille. Jos kunta kerää Waltti-kortit pois etuajassa, pitää menettelytavoista sopia yhteistyössä tai kunnan hankkia kertakäyttöisiä kortteja poikkeuspäiviä varten.
13. Kysymys: Miten ELY määrittelee matkatavaran ja miten rahdin Waltti-liikenteessä? Tähän saakka käytäntönä on ollut, että matkatavaraa on ollut se määrä tavaraa, jonka yksi henkilö voi vaivatta mukanaan kuljettaa eli yleensä 1-2 erikokoista laukkua. Matkatavara kulkee aina samassa kyydissä kuin sen hallussapitäjäkin. Katso kysymyksen 11 vastaus. 14. Kysymys: Tarkistetaanko Waltti-liikenteessä käytettävien lipputuotteiden hintoja esim. kustannusindeksin mukaisesti tai muutoin sopimuskauden aikana? Jos tarkistetaan, miten tarkistuksen vaikutus huomioidaan tulonalenemaa laskettaessa? ELY-keskus vahvistaa matkalippujen hinnat vuosittain ja tarvittaessa korottaa hintoja linjaautoliikenteen kustannusindeksin pohjalta siten, että uudet hinnat astuvat voimaan maaliskuun alusta alkaen. Vastaavasti lipputulokorvausta tarkistetaan myös kerran vuodessa kesäkuussa. 15. Kysymys: Tarkoitetaanko tarjousasiakirjoissa, että esim. Waltti-vuoron Iisalmi Joensuu osalta liikenteenharjoittajan on laskutettava kuntakohtaisista kausilipuista kunnan subventio-osuuden (15 % tai enemmän) saamiseksi Iisalmen kaupunkia (jolta on laskutettava lisäksi mahdolliset paikallisliikennealueen nousukorvaukset?), Lapinlahtea, Kuopiota (Nilsiän osalta), Juankoskea (myöhemmin osa Kuopiota), Kaavia, Outokumpua ja Joensuuta? Ja jos vuorossa kulkee peruskoululaisia, heidän matkoistaan lisäksi omat laskutuksensa ao. kuntaan. Nykytilanteessa vastaus on kyllä, jokaista kuntaa on laskutettava erikseen. ELY-keskukset ja LMJ ovat kuitenkin hankkimassa selvityspalvelua laskutusta ja maksatusta varten, jolloin liikennöitsijöiltä laskutustehtävät vähenisivät. 16. Kysymys: Kuinka tilaaja hoitaa liikenteenharjoittajalle korvauksen/matkamaksun sellaisessa tapauksessa, jolloin asiakkaan Waltti-kortti ei toimi? Aiemman ELYn linjauksen mukaan asiakas voi kulkea tässä tapauksessa maksutta! Eikös oikeampi tapa olisi se, että asiakas maksaisi matkansa ja hänellä olisi silloin todellinen intressi korjauttaa korttinsa asiakaspalvelupisteessänne. Kun vuoroa hoitaa useampi kuljettaja eikä asiakkaan kortin toimimattomuudesta siirry tieto kuljettajalta toiselle, saattaa samalla asiakkaalla voida olla pitkähkönkin ajan toimimaton kortti ja koko tältä ajalta kortin käyttö jäisi leimaamatta järjestelmiin ja matkustajatulo saamatta. Jos kortissa on tekninen vika, joka ei johdu asiakkaasta, on asiakkaalla Palvelu- ja myyntiohjeen mukaisesti oikeus matkustaa. Jotta liikennöitsijä saa sille kuuluvan matkalipputulon, pitää tapahtuman kirjaamisesta sopia yhteinen menettelytapa, korvaus voisi olla esimerkiksi arvolippumatkan hinta tms. Asia on kirjattu työlistalle. Jos kortin toimimattomuus johtuu asiakkaasta, esimerkiksi kortti on rei itetty, taitettu, poltettu tai jotain muuten rikottu, toimitaan palvelu- ja myyntiohjeen mukaisesti ja matkustajan pitää maksaa matka jollain tavalla (kertalippu käteisellä, arvolippu kaverin kortilla). Kuitenkin kuljettajan tulee käyttää harkintaa, tarvittaessa ottaa lapsen nimi ja yhteystiedot ylös, jos rikotun kortin käyttö on toistuvaa ja välittää tietoa tilaajalle tai kunnalle.
17. Kysymys: Liikennöitsijän tulee varmistaa vuorotietojen oikeellisuus valtakunnallisissa aikataulutietopalveluissa, kuten Matka.fi ja Waltti-järjestelmä. Kuinka liikennöitsijä voi varmistaa vuorotietojen oikeellisuuden näissä järjestelmissä? Monet pysäkkien nimet ovat käytännössä käyttäjille, liikennöitsijöille ja viranomaisille vieraita eikä kukaan pysty tietämään niiden sijaintia ilman karttatietoa. Waltin liikennemalli sisältää linjat, niiden reitit ja lähdöt (vuorot). Liikennemallin tiedot siirretään Waltista liikenteenharjoittajan varikkojärjestelmään, josta ne päivitetään edelleen ajoneuvolaitteisiin. Reitit kuvataan pysäkkiketjuina, ja pysäkkitietoina käytetään Digiroadin pysäkkikantaa. Waltissa on karttakäyttöliittymä, jolla liikenteenharjoittaja voi tarkastella liikennemallin tietoja. Liikennemallin tiedot viedään myös Liikenneviraston ylläpitämään valtakunnalliseen Koontikantaan, jonka tiedot ovat nähtävissä mm. matka.fi -palvelussa. Vuorotietoja koskevista virheistä ja epäselvyyksistä, samoin kuin muista Walttia koskevista ongelmista, liikenteenharjoittaja voi olla yhteydessä Waltin käyttäjätukeen. Pysäkkitiedoissa olevista virheistä samoin kuin tietoja koskevista parannusehdotuksista, esimerkiksi nimistä, voi ilmoittaa tilaajalle. 18. Kysymys: Matkatavarasta ei peritä maksua. Tuleeko autoissa kuljettaa polkupyöriä ilman maksua? Tuleeko autoissa kuljettaa isokokoisia koiria ilman maksua? Rautatieasemalle menevällä matkustajalla voi olla viisi kollia matkatavaroita, tuleeko nämä kaikki kuljettaa maksutta? Palveluliikenneautoissa on yritetty kuljettaa muuttokuormia. Katso kysymysten 9 ja 11 vastaukset. Jos polkupyörä voidaan kuljettaa auton tavaratilassa taikka muualla autossa muita matkustajia haittaamatta, ei kuljettamiselle ole estettä. Valtakunnallisena tavoitteena on edistää pyöräilyä ja joukkoliikennettä. 19. Kysymys: Vika- ja virhetilanteet hoidetaan asiakaspalvelupisteessä. Onko asiakkaan siis matkustettava Iisalmeen, Kuopioon, Joensuuhun tai Mikkeliin hoitaakseen asiansa? Asiakkaan on tehtävä selvityspyynnöt asiakaspalvelupisteeseen, jossa virheelliset veloitukset hyvitetään käteisellä, joko käymällä siellä itse tai asiamiehen välityksellä. 20. Kysymys: Matkustajien saatavilla tulee olla paperisia aikatauluja hintatietoineen. Hintatiedot ovat eri alueilla erilaiset ja vievät paljon tilaa paperisissa aikatauluissa. Toimittaako tilaaja painovalmista materiaalia tähän käyttöön? Riittääkö hintatietoihin erilliset hinnastot? Järjestääkö tilaaja asiakkaille jaettavat hinnastot? Toimivaltaiset kaupungit ja ELY-keskus painattavat yhdessä maksullisen aikataulujulkaisun. Lisäksi liikennöitsijällä tulee olla saatavilla ao reitin/linjan aikatauluja sekä hinnasto näkyvillä. ELY-keskus laatii aikataulujulkaisumuotoiset yhteysvälikohtaiset taulukot internet sivuilleen. Näitä aineistoja voi liikennöitsijä hyödyntää myös omissa paperissa aikataulutiedotteissaan.
21. Kysymys: Kohde 5: Onko tarkoitus, että Iisalmessa 22.09 saapuvalta junalta ehtii SS 21.55 Iisalmi- Kiuruvesi vuoroon? Kyllä. Vuorojen, jotka ovat liityntäyhteyksiä junille/junilta, aikatauluja muutetaan sopimuskauden aikana juna-aikataulujen muuttuessa. 22. Kysymys: Kohde 7: Kohteessa on vuorot koulp 12.15 Kuopio-Rautalampi ja 13.45 Rautalampi-Kuopio sekä M-P++ 12.30 Kuopio-Rautalampi ja 14.00 Rautalampi-Kuopio. Eikö syys-, joulu- ja hiihtolomalla tarvita vuoroja noihin aikoihin? Rautalampi-Suonenjoki-Kuopio yhteysvälillä on turvattu tärkeimmät työmatkayhteydet. Kohteessa 7 olevien vuorojen lisäksi yhteysvälillä on myös markkinaehtoista liikennettä sekä junavuoroja. Kohteen Koulp-päivinä ajettavat vuorot palvelevat pääosin koululaiskuljetuksia ja kesävuorot on suunniteltu lähinnä asiointiyhteyksiksi. Liikenteenharjoittaja voi kuitenkin esittää kohteeseen lisävuoroja, mutta niistä ei makseta korvausta. 23. Kysymys: Kohde 9: Onko tarkoitus, että Mikkelistä pääsee koulp Hirvensalmelle sekä 14.00 että 14.30 vuoroilla? Kohteesta on poistettu vuoro Koulp 14:00 Mikkeli 14:50 Hirvensalmi. 24. Kysymys: Kohde 11: 6.15 Mikkeli-Pieksämäki kohdeluettelossa M-P, aikataululiitteessä Koulp, kumpi on oikein? Aikataululiitteessä tulee myös olla vuoromerkintä M-P. Aikatauluun on korjattu vuoromerkinnäksi M-P 6:15 Mikkeli 7:55 Pieksämäki. 25. Kysymys: Kohde 12: Onko tarkoitus, että loma-aikoina Rääkkylään on liikennettä vain sunnuntaisin, ei arkipäivinä? Kohteessa Liperin ja Rääkkylän välinen liikenne ajetaan aamulla Rääkkylästä käsin ja iltapäivällä Liperistä käsin, joten kohteeseen kuuluvat siirtoajot Rääkkylä - Liperi ja Liperi-Rääkkylä, onko tämä tarkoitus? Kohdeluetteloon ja aikatauluihin on lisätty seuraavat vuorot: M-P 6:20 Rääkkylä 6:50 Hammaslahti ja M-P 17:15 Hammaslahti 17:55 Rääkkylä. Kohteen 12 vuorojen Koulp 7:40 Hammaslahti 8:50 Rääkkylä ja Koulp 15:05 Rääkkylä 16:05 Hammaslahti arvioituihin vuosituloihin ja maksimikuormiin on tehty korjaukset. Liperi Rääkkylä välille liikenteenharjoittaja voi esittää lisävuoroja, mutta niistä ei makseta korvausta. 26. Kysymys: Kohteet 13 ja 14: Kuinka kohteiden liikennöintiin vaikuttaa Joensuun ja Nurmeksen välisen junaliikenteen mahdollinen loppuminen joulukuussa 2016? Millä menettelyllä mahdolliset muutokset hoidetaan?
Jos junaliikenne lakkaa, lisäliikenteen tarve selvitetään erikseen. 27. Kysymys: Kohde 14: Eivätkö Lieksalaiset opiskelijat ja varusmiehet enää tarvitse sunnuntaisin yhteyttä Nurmekseen Kuopion ja Kajaanin-Oulun vuoroille? Liityntävuoron tarvetta Lieksasta Nurmekseen tutkitaan vielä ELY-keskuksen tarjouskilpailussa 2016/4 olevien Lieksa-Nurmes -vuoroihin liittyen. 28. Kysymys: Kohde 9: Reitti Mikkelissä on piirretty siten että torin kohdalla ei ajeta suoraan ja osa vuoroista kiertää Porrassalmenkatu 1.n kautta. Onko kyseessä virhe? Reitit on korjattu kohteeseen 9 kulkemaan torin vierestä suoraan Raatihuoneenkatua pitkin ja Porrassalmenkatu 1:n pysäkin kierto on poistettu. 29. Kysymys: Ehdotan aikatauluun maalaisjärkisen muutosehdotuksen: Kohteessa on lähtö Kuopiosta Koulp 12.15 ja kouluvuoden aikaisina lomapäivinä M-P++ 12.30. Ajettava reitti näissä kummassakin on sama. Ehdotan, kun vuoroa ajetaan ympäri vuoden, niin lähtöaika olisi aina sama klo. 12.15 niin matkustajien ei tarvitsisi miettiä eri aikataulua eri vuoden aikoina. Lisäksi ehdotan että Koulp vuoro lähtisi Ammattioppilaitoksen pihasta klo. 12.00 ja Linja-auto asemalta klo. 12.15, ammattikoululaiset/työmatkalaiset tulisivat kyytiin reitin varrelta (Puistokatu, Satamakatu, Puijonkatu). Lisäksi ehdotan, että lauantain vuoro Rautalampi-Suonenjoki-Kuopio ja takaisin kulkisi Matkuksen kautta, lisä arvoa vuorolle. Kohteeseen on mahdollista tehdä pieniä aikataulu- ja reittimuutoksia tarvittaessa myös sopimuskaudella. Lisäksi liikenteenharjoittaja voi esittää kohteeseen lisävuoroja, mutta niistä ei makseta korvausta. 30. Kysymys: Onko Waltti-liikenteessä opiskelijan ja eläkeläisen kertalippu aikuisen kertalipun hintainen? ELY-keskuksen Waltti-liikenteessä on myynnissä ainoastaan aikuisen kertalippuja ja lapsen kertalippuja. 31. Kysymys: Waltti-liikenteessä rahastustapahtumat perustunevat pysäkkipohjaiseen järjestelmään, toimittaako tilaaja vuoro/reittivälikohtaiset pysäkkiluettelot liikenteenharjoittajalle vai miten ne saa käyttöön? Waltti-järjestelmä hyödyntää liikennealuekohtaisia vyöhykkeitä ja niille sijoitettua valtakunnallista Digiroad-pysäkkijärjestelmää. Waltista toimitetaan liikenteenharjoittajan varikkojärjestelmään mm. liikennemalli, tuote- ja tariffitiedot sekä sulku- ja tapahtumalistat. Liikenteenharjoittajan vastuulla on huolehtia, että tiedot päivittyvät ajoneuvolaitteisiin vähintään sopimuksen mukaisin aikavälein. Liikennemalli sisältää linjat, niiden reitit ja lähdöt/aikataulut. Reitit kuvataan pysäkkiketjuina, joissa käytetään Digiroadin pysäkkitietoja.
32 Kysymys: Onko tarkoitus, että Waltti-vuorot löytyvät myös Matkahuollon järjestelmästä? Jos on miten varmistetaan poikkeavan pysäkkitiedon yhteensovittaminen? Sopimusliikenteen tietojen tallennusta Matkahuollon järjestelmään ei edellytetä. Waltti-vuorot löytyvät Matka.fi-järjestelmästä, ELY-keskuksen nettisivuilta, liikenteenharjoittajan nettisivuilta ja aikataulujulkaisuista. Näin ollen yhteensovittamisen tarvetta ei ole pysäkkitiedon osalta, lisäksi ELY-keskus käyttää valtakunnallista Digiroadpysäkkitietoaineistoa, joka on kaikille vapaasti käytettävissä toisin kuin Matkahuollon aineisto. 33. Kysymys: Palvelu- ja myyntiohje: Löytötavaralain mukaan liikenteenharjoittajan on viivytyksettä toimitettava autoihin jääneet löytötavarat poliisilaitoksen löytötavaratoimistoon, mikäli asiakas ei kysele omaisuuttaan liikenteen harjoittajalta. Miten menetellään vähempiarvoisten löytötavaroiden kanssa, joita suurin osa tavaroista on, koska käytännössä osa poliisilaitoksista ei ole halukas ottamaan vastaan alle 20 euron arvoisia löytötavaroita? Sopimusliikenteessä noudatetaan palvelu- ja myyntiohjetta (kohta 3.6) sekä löytötavaralakia 26.8.1988/778. Vähempiarvoisia löytötavaroita pitää säilyttää kaksi viikkoa ja jos omistaja ei tavaraa hae, löytäjä saa pitää tai hävittää sen. 34 Kysymys: Mistä nettiosoitteesta saa tietoa/malleja Waltti-raporteista, joita järjestelmä tuottaa liikenteenharjoittajille? Liikenteenharjoittajalla on oikeus saada Waltista omaa liikennettään koskevia toteumaraportteja. Raporttien saaminen edellyttää Waltin käyttöoikeuksia (käyttäjätunnuksia). Raporttimallit eivät vielä ole julkisesti nähtävissä. 35. Kysymys: Tarjouspyynnön mukaan Waltin clearing toiminnot ulkoistetaan kahden vuoden kuluessa, jatkuuko clearing tämänkin jälkeen liikenteenharjoittajalle maksuttomana? ELY-keskuksen vastuulla on clearingin järjestäminen. Se voidaan hoitaa omana toimintana tai ulkoistaa palveluntuottajalle, tässä tapauksessa TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:lle. Clearingin ulkoistaminen ei vaikuta ELY-keskuksen ja liikenteenharjoittajan välisiin voimassa oleviin sopimuksiin. 36. Kysymys: Lipputulokorvaus ei voine vaihdella Waltti-tuotteiden ostojen mukaan, vaan pelkästään käytön mukaan? Onko tuote ns. kiinteätukinen tuote? Kuntakohtaisen kausilipun asiakashinta on kiinteä, samoin yhteisön maksama tuki, mutta liikennöitsijän saama lipputulokorvaus vaihtelee. Liikenteenharjoittajalle maksettava lipputulokorvaus muodostuu toteutuneiden matkojen (paikallisliikenteen nousut, sopimusliikenne ja reittiliikenne) suhteessa jaetusta asiakashinnasta sekä toteutuneiden matkojen (paikallisliikenteen nousut ja sopimusliikenne) suhteessa jaetusta tukiosuudesta. Arvolippumatkasta maksetaan muutoin hinnaston mukainen korvaus, paitsi vaihdollisista
matkoista maksetaan kummallekin matkaosuudelle vyöhykkeiden määrään suhteutettu osuus arvolippumatkan hinnasta. 37. Kysymys: Miten laajasti liikenteenharjoittaja velvoitetaan huolehtimaan kuljettajien rikostaustan selvittämisestä? Tähän saakka tämä velvoite on koskenut vain liikennettä, jonka matkustajat ovat olleet lähes pelkästään koululaisia. Nyt tarjouskilpailussa olevien kohteiden liikenteistä suuri osa on kuntakeskusten välistä liikennettä, jossa asiakaskunta koostuu paljolti muistakin kuin koululaisista. Milloin hankittu rikostaustan selvitys katsotaan vielä riittäväksi? Rikostaustan selvityksen kustannukset ovat 15-20 /kuljettaja. Lähtökohtana on turvallinen matka ja kuljettaja on tässä tärkeimmässä roolissa, mistä syystä rikostaustojen selvittäminen on tarkkaan harkittu ja perusteltu vaatimus. 38. Kysymys: Jos lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanne estää koko järjestelmän tarkoituksenmukaisen käytön ja virhetilanteen pitkittyminen kestää yli 30 päivää, neuvottelevat sopijapuolet korvaavan lippu-ja maksujärjestelmän käyttöönotosta. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen 30 päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, on kummallakin sopijapuolella oikeus purkaa sopimus päättymään välittömästi. Liikenteenharjoittajalla ei ole tällöin muuta oikeutta korvaukseen kuin edellisessä kappaleessa on mainittu. Tarkoittaako tämä liikenteenharjoittajan kannalta pahimmillaan sitä, että tilaajalla on oikeus em. rajojen puitteissa purkaa Waltti -järjestelmän romahtaessa sopimus välittömästi 2 kuukauden vatuloinnin jälkeen liikenteenharjoittajan joutuessa vastaamaan mahdollisesti tarvittavista kuljettajan/kuljettajien irtisanomisajan palkoista ja rahastuslaite- ja ohjelmointiinvestoinneista sekä muun kaluston hukkainvestoinneista, talli ja korjaamotoimintojen alasajokustannuksista? Liikenteenharjoittajaa voi olla sitomassa sopimuskauden loppuun saakka tehdyt määräaikaiset sopimukset. Mm. henkilökunnanmääräaikaiset sopimukset sitovat osapuolia. Samoin mahdolliset talli-/hallien vuokrasopimusten purkamisilla on hintansa, jos ne tapahtuvat ennen sopimuksen mukaista määräaikaa. Etenkin liikenteenharjoittajan intressissä tulee olla hankkia käyttöönsä toimivat varikko- ja autolaitteet järjestelmineen. Tilaaja ei ole tästä vastuussa. Waltti-järjestelmän toimivuus on jo kahden laitevalmistajan laitteilla todennettu, joten vaihtoehtoisia toimivia varikko- ja ajoneuvolaitejärjestelmiä on tarjolla. Kysymys on yleisesti käytössä oleva lauseke, joka kirjataan siltä varalta, että mikään ei onnistu eli tilanteesta, jossa järjestelmää ei ole saatu käyttöön lainkaan. Waltti on ollut tuotantokäytössä yli vuoden, käyttäjinä on kahdeksan kaupunkiseutua ja matkakortteja on käytössä noin 140000, joten toimivuuteen voi suhtautua luottavaisesti. Jos kaikki kuitenkin menisi pieleen, on liikenteenharjoittajan tulkinta oikea. Irtisanomisoikeus koskee myös liikenteenharjoittajaa. 39. Kysymys: Oikeuttaako peruskoululaisen Waltti-lippu kulkemaan vain oppilaan koulumatkat eli kotoa kouluun ja koulusta kotiin? Onko se henkilökohtainen matkakortti? Peruskoululaisen Waltti-kortille ladataan vyöhykekausilippu, jonka käyttöä viranomainen ja kunta voivat rajoittaa, esimerkiksi matkojen määrä päivässä, kelpoisuus eri vuorokauden aikoina tai kelpoisuus yksinomaan koulupäivinä. Peruskoululaisen Waltti-kortti on henkilökohtainen. Kortille voi ladata myös muita lipputuotteita ja arvoa, joita voi käyttää silloin kun koululaislippu ei ole voimassa.
40. Kysymys: Tarjousasiakirjoissa edellytetään hyväksyttäväksi kohteissa maksuvälineenä myös nykyiset seutuliput. Toisaalla sanotaan että vain myyntiohjeen kohdissa 5.1-5.8 tuotteet hyväksytään maksuvälineeksi ELY-keskuksen sopimusliikenteessä. Tässä on ristiriita! Waltti-liikenteessä kelpaavat vain Waltti-kortit. Kuitenkin siirtymävaiheessa matkustajilla saattaa olla vielä seutulippuja ja esimerkiksi Keski-Savon ja Savonlinnan kaupunkiseuduilla ei Walttiin siirrytä vielä tänä vuonna, mistä syystä siirtymävaiheessa liikennöitsijän tulee hyväksyä tilaajan sallimia seutulippuja matkalippuina. 41. Kysymys: Varsinainen tarjouspyyntö, kuinka on aikajanallisesti mahdollista vaatia kohdassa 6.2., että liikenteenharjoittajan lippu- ja maksujärjestelmä on toimintavalmis ja koekäytettävissä 30 päivää ennen liikenteen alkamista ( eli 6.5.16), kun tarjoukset jätetään 11.4. ja ratkaisuun menee normaali n. 2 viikkoa ja siitä kuluu 21 päivää ennen kuin käyttöoikeussopimus voidaan tehdä (kohdassa 11 kerrotaan varsin selvästi, että hankintapäätös ei merkitse sopimussuhteen syntymistä, vaan vasta sopimuksen allekirjoittaminen)? Tuskin kukaan yritys hankkii varastoon uuden järjestelmän mukaisia laitteita, vaan vasta tarjouskilpailun ratkeamisen jälkeen ja siitä normaali toimitusaika on vähintään 1 kk ruuhkaisena aikana varmasti suurempi. Aikataulu on haastava. Tarjouskilpailu pyritään ratkaisemaan välittömästi kun tarjoukset on saatu vertailukelpoisiksi. Laitetoimittajia on tiedotettu ja ELY-keskukselle on vakuutettu, että laitevalmistajilla on riittävästi laitteita varastoissaan. Valtaosa nykyisistä käytössä olevista ajoneuvolaitteista (Pusatec, Genimate) toimii Waltissa jo nyt, edellyttäen, että niihin on asennettu Waltin turvamoduulit. Liikennöitsijän on syytä jo tarjousta tehdessään varmistaa ajoneuvolaitteiden toimittajalta Waltti-yhteensopivuus eli laitteiden ohjelmistot ovat oikealla tasolla tai päivitettävissä ja laitteissa on vapaa asennuspaikka turvamoduulille. Pusatecin laitteisiin turvamoduuli voidaan asentaa vaikkapa autossa, jos laitteessa on vapaa asennuspaikka, mutta Genimaten laitteisiin moduulin asentaminen edellyttää laitteen käyttämistä huollossa. 42. Kysymys: Kohdekohtaiset tiedot, onko järkevää laittaa kymmeniä sivuja tiedoksi laskentoja, joiden perusteella ei voi arvioida ollenkaan, mitä lipputuotteita asiakkaat käyttävät ja sitä kautta arvioida jatkossa kertyvää lipputuloa? Nykyisellä liikennöitsijällä on paras tieto matkustuksesta ja käytössä olevista lipputuotteista. Runsaalla aineistolla pyritään jakamaan tietoa matkustuksesta tasapuolisemmin. 43. Kysymys: Reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen yleiset ehdot: lipputulovähentymisen laskentataulukko, käytetäänkö arvioidun lipputulokertymän pohjana verollisia vai verottomia lipputuloja? Nyt annettu verollisena tarjoajien tietoon. Käytetään ilmoitettuja tietoja.
44. Kysymys: Yleiset ehdot Sivu 7 liikenteenharjoittajan vastuut ja tehtävät, kuinka aikajanallisesti voidaan vaatia liikenteenharjoittajaa tarkistamaan taustajärjestelmästä tilaajan tallentamat pysäkkiajat ja ilmoittamaan viikossa niissä olevista virheistä viimeistään 6 viikkoa ennen liikenteen aloittamista, kun tilaajan osalta tiedot on tallennettu 4 viikkoa ennen liikenteen alkamista? Toiseksi tässä kilpailussa tuskin tilaaja on saanut edes päätöstä tehtyä tässä aikarajauksessa. Waltin käyttöönotto ELY-liikenteissä on aikataulullisesti haastava. Tarjouskilpailut pyritään ratkaisemaan välittömästi, kun tarjoukset on saatu vertailukelpoisiksi. 45. Kysymys: Yleiset ehdot Kohta 7, millaisen siirtymäajan liikenteen alkamisen yhteydessä tilaaja antaa liikenteenharjoittajalle kaluston hankkimiseen? Kesäkuun alkuun on varsin lyhyt aika, onko mahdollista, että tarjouspyynnön edellyttämä kalusto on käytössä esim. elokuun loppuun mennessä ilman sanktioita? Kaluston tulee olla tarjouspyynnön mukainen liikenteen käynnistyessä. 46. Kysymys: Kohta 10 virhetilanne tilaajan vastuulla olevasta asiasta viimeinen kappale; karrikoitu ääritilanne Waltti-järjestelmä ei toimisikaan kesäkuun alussa ja sitä ei saisi kuntoon heinäkuun alkuun mennessä, niin voiko tilaaja yksipuolisesti purkaa sopimuksen ja liikenteenharjoittajalle jää käteen ilman korvauksia mahdollinen määräaikainen kuljettaja, jolle ei ole tarjota töitä, hankittu kalusto? Ainoastaan rahastuslaitepäivitys korvattaisiin tilaajan taholta. Liikenteenharjoittajan taholta katsotaan virheeksi se, ettei järjestelmä ole testivalmiudessa 30 päivää ennen liikenteen aloittamista, joka tässä kilpailutuksessa on lähes mahdotonta osalle tarjoajista johtuen tilaajan aikataulusta, onko tämä oikein? Vastaus Waltti-järjestelmä toimii jo useilla eri kaupunkiseuduilla, joten riski ei ole kovinkaan suuri. 47. Kysymys: Kohta 11, mitkä ovat kohtien 6 ja 12 tilaajan osoittamat järjestelmät? Tilaaja huolehtii aikataulujen tallentamisesta Waltti-järjestelmään sekä matka.fi -järjestelmään. Onko liikenteenharjoittajalla oikeutta/velvollisuutta toimittaa tietoja Matkahuollon järjestelmään? Mitä ovat kuntien keskuspysäkit? Kysymys on Waltti-järjestelmästä ja tietojen antamisesta kohdissa 6 ja 12 kirjatulla tavalla. Liikenteenharjoittaja huolehtii sopimuksen mukaisen liikenteen markkinoinnista, aikataulujen painatuksesta, jakelusta, internetsivuistaan ja muusta mainonnasta parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta tehokkaasti ja vaikuttavasti. Liikenteenharjoittajalla ei ole velvollisuutta toimittaa tietoa Matkahuoltoon, mutta saa toimittaa. Waltin tiedot menevät valtakunnalliseen Koontikantaan, josta ne ovat kenen tahansa haettavissa ilmaiseksi ja edelleen julkaistavissa, Kuntien keskuspysäkit ovat kunnan keskustaajamassa tai muussa taajamassa sijaitsevia pysäkkejä tai muita solmupysäkkejä, joilta pääosa alueen matkustajista nousee kyytiin. Kaikki Waltti-järjestelmän pysäkit ovat Digiroadissa. 48. Kysymys: Kohta 13, eikö tilaaja voi tarkistaa tietoja itse tilaajavastuu-palvelusta, kuten suurin osa kaupungeita tekee oma-aloitteisesti?
Tämä tehtävä on vastuutettu liikenteenharjoittajalle. Koska liikenteenharjoittajat eivät ole kattavasti ottaneet tilaajavastuupalvelua käyttöön, ei ehdotettuun toimintatapaa ole vielä päästy. 49. Kysymys: Kohta 14 Mihin perustuu vakuuden määrän raju nouseminen 12,5 % nyt sen ollessa 5% On kohtuutonta, että tilaajalla on oikeus pitkittää vakuuden palauttamista 3 kuukauden päähän sopimuksen päättymisestä, joka tarkoittaa pahimmillaan sitä, että tilaajalla on puoli vuotta riskejään suurempi vakuus hallussaan. Kaupungit käyttivät tätä 3 kuukauden korvaussumman mukaista vakuutta sopimuksen allekirjoittamisen ja liikenteen aloittamisen välisellä ajalla ei sopimuskauden aikana. Vastaus Kun vakuus lasketaan koko sopimuskaudelle optioineen, tulee vakuuden suuruudeksi 5 %. Vakuuden tarkoituksena on turvata tilaajalle mahdollisesti liikennöinnistä aiheutuneita vahinkoja, mistä syystä 3 kk määräaika on minimiaika käyttöoikeussopimusliikenteessä. 50. Kysymys: Mitä tarkoitetaan lippu- ja maksujärjestelmän kuvauksessa, että nykyisin käytössä olevat seutuliput tulee hyväksyä matkalippuna, kun liikenteenharjoittaja saa hyväksyä vain Walttilipputuotteet. Millä alueilla jää käyttöön enää nykyisiä seutulippuja? Katso kysymyksen 40 vastaus. 51. Kysymys: Kuinka Waltti-järjestelmässä rekisteröidään arvolipulla vaihtomatka ja kuinka sen maksuosuuden määräytyvät eri matkoille? Waltissa arvolipun vaihtoaika riippuu lähtövyöhykkeestä ja ostettujen vyöhykkeiden määrästä. Maksuton vaihto pitää tehdä vaihtoajan sisällä, muutoin matkustajan pitää ostaa uusi lippu. Vaihdot rekisteröityvät Walttiin omana tapahtumatyyppinään. Lipputulo jaetaan eri osuuksille matkustettujen vyöhykkeiden suhteissa. Esimerkiksi: Matkustaja ostaa vyöhykkeellä 2 lipun vyöhykkeelle 5 (siis 4 vyöhykettä) ja vaihtaa vyöhykkeellä 4. Ensimmäinen osuus on 3 vyöhykettä (vyöhykkeet 2 4) ja toinen 2 vyöhykettä (vyöhykkeet 4 5). Ensimmäinen osuus saa lipputulosta 3 / (3 + 2) = 3 / 5, ja toinen osuus 2 / (3 + 2) = 2 / 5. 52. Kysymys: Mitä tarkoitetaan sillä, että liikenteenharjoittajan tulee myydä vain Waltti -järjestelmän mukaisia kertalippuja? Saako yritys käyttää muita myyntikanavia? Saako yritys halutessaan antaa asiakkaille ns. tarjouslippuja mahdollisesti omassa myyntikanavassaan? Saako yritys omissa myyntikanavissaan myydä ainoastaan Waltti-hintaisia lippuja? Waltti-sopimusliikenteessä saa myydä vain Waltti-hinnoittelun mukaisia kertalippuja ja jokainen myynti on rekisteröitävä Waltti-järjestelmään. Waltti-liikenteeseen ei voi myydä muita kuin tilaajan määrittelemiä lipputuotteita, myös kampanjatuotteista sovitaan tilaajan kanssa. Kausi- ja arvolippujen lisälataukset voi tehdä netissä vain Waltti-yhtiön sopimassa järjestelmässä.
53. Kysymys: Kuinka Pohjois-Karjalassa muodostuu mahdollisten peruskoululaisten korvaus, jos oppilaita kulkee JNS-Lieksa vuoroissa Enon alueella? Nähtävästi kaikista peruskoululaisista iästä riippumatta on yksi ja sama korvaus? Jos oppilas kulkee Uimaharjusta Enon kirkolle, hankkii koulutoimi oppilaalle peruskoululaisen D+E vyöhykkeen koululaislipun Waltti-kortille. Koululaislipulla tehdyn vyöhykematkan hinta on laskettu opetus- ja kulttuuriministeriön hintataulukon ja kyseisellä vyöhykevälillä toteutuneiden matkojen perusteella keskiarvona. D+E vyöhykematkat ovat saman hintaisia, mutta D vyöhykkeen matkat tai E+F vyöhykkeen matkat ovat erihintaisia todennäköisesti. 54. Kysymys: POS ELYn Waltti-liikenteen myyntiohje, milloin myyntiohje on kuljettajille julkaistavassa kunnossa, eli milloin kesäkuussa alkavaa liikennettä ajatellen viimeiset muutokset tulevat? Liikennealuekohtaisia palvelu- ja myyntiohjeita ryhdytään valmistelemaan heti tarjouskilpailun ratkaisun jälkeen. Tarkoitus on, että palvelu- ja myyntiohje on käytettävissä siinä vaiheessa kun henkilöstöä koulutetaan. Ohjetta päivitetään tarvittaessa, myös kesken ajokauden, jos tarvetta ilmenee. 55. Kysymys: Mikä on yleiskausilippu konkreettisesti? Kuntakohtaisiin kausilippuihin vaikuttaa menevän nykyiset seutuliput, niin mikä lipputuote on yleiskausilippu vai onko puhdas hinnoittelutuote, jota ei ole asiakkaille sellaisenaan myytävissä? Yleiskausilippu on kausilipputuote, jota myydään sellaisille asiakkaille ja vyöhykematkoille, joille ei ole myynnissä kuntakausilippuja, kuten esimerkiksi kuopiolaiselle, joka matkustaa Kuopiosta Vesannolle säännöllisesti ja toteaa yleiskausilipun käytön edullisemmaksi kuin arvolipulla matkustamisen. 56. Kysymys: 7.1. onko todellakin kuljetettava nettoliikenteessä matkustaja ilmaiseksi, jos tilaajan toimittama kortti ei toimi jostakin syystä. Järkevämpää nettoliikenteessä olisi, että peritään kertamaksu, jonka asiakaspalvelupiste hyvittää ja näin kannustetaan asiakkaita huolehtimaan matkakorttinsa toimivuudesta. Bruttoliikenteessä ymmärrän ilmaiseksi kuljettamisen, mutta en nettoliikenteessä! Tärkein asia on turvallisuus, asiakasta ei saa jättää heitteille, jos hänellä ei olisi esimerkiksi rahaa mukana kaiken varalta. Käytännön kokemus kaupungeista on, että viallisia kortteja on ollut hyvin vähän. Liikennettä aloitettaessa oli jonkin verran väärin tehtyjä kortteja samoin kuin toimimattomia ajoneuvolaitteita, mutta nyt tilanne on kunnossa. Kysymys on perusteltu ja ennen seuraavia tarjouskilpailuja harkittava asia. Jos kortti ei toimi, niin se pitäisi aina selvittää asiakaspalvelupisteessä, riippumatta siitä onko syy itse kortissa vai matkustajassa. Silloin myös viimeistään selviäisi, onko vika liikenteenharjoittajan ajoneuvolaitteessa. 57. Kysymys: Kohde 2: Onko mahdollista muuttaa klo 7.30 Kuopiosta lähdön aikataulua, jotta se olisi ajettavissa klo 7.25 Savilahteen saapuvalla autolla. Ja samoin onko mahdollista muuttaa klo 16.05 Savilahdesta lähdön aikataulua, jotta se olisi ajettavissa klo 16.05 Kuopioon saapuvalla
autolla. Vai onko klo 16.05 Varpaisjärveltä Kuopioon saapuvan auton Varpaisjärven lähtöaikaa mahdollisuus aikaistaa. Kuopiosta klo 7.30 lähtevän vuoron aikataulua ei voi muuttaa Varpaisjärven koulukuljetuksista johtuen. Myöskään Varpaisjärveltä klo 14.50 lähtöaikaa ei voi muuttaa, jos vuoron halutaan palvelevan koulukuljetuksia. Vastaavasti Savilahdesta klo 16.05 lähtevän vuoron aikataulun muuttaminen myöhemmäksi heikentäisi vuoron sopivuutta työmatkayhteytenä.