TALVIVAARA SOTKAMO OY VEDEN VARASTOINTI AVOLOUHOKSESSA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Document name: Date: 23.4.2014 0000-VO-111-T00015855 Copyright 2014 by Talvivaara Mining Company Plc All rights reserved. No part of this document may be reproduced, translated, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, without prior written permission of the owner. Note: If this copy is no longer in use, return to sender.
SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 3 2. YLEISET TIEDOT 4 2.1 Luvan hakija ja yhteystiedot 4 2.2 Hankkeen tarkoitus 4 2.3 Vakuus toiminnan aloittamiselle 5 2.3.1 Luvan hakijan lupapäätökset 5 2.3.2 Vireillä olevat lupahakemukset 6 3. HANKKEEN KUVAUS 7 3.1 Kohteen sijainti ja kiinteistötiedot 9 3.2 Ympäristön nykytilan kuvaus 10 3.2.1 Alueen maaperä- ja kallioperä 10 3.2.2 Pohjavesiolosuhteet, pohjaveden laatu 12 4. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 17 4.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen 17 4.2 Vaikutukset pintavesiin 17 4.3 Pöly-, melu ja tärinävaikutukset 18 4.4 Vaikutukset terveyteen, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön 18 4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin 18 5. ARVIO HANKKEEN HYÖDYISTÄ JA HAITOISTA 18 5.1 Arvio hankkeen hyödyistä 18 5.2 Arvio toiminnan riskeistä 18 5.3 Arvio korvattavista haitoista 19 6. TARKKAILU JA RAPORTOINTI 19 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Sijaintikartta Padon tyyppipoikkileikkaus Kiinteistökartta Louhospadon geologinen tarkastelu
1. TIIVISTELMÄ Talvivaaran kaivos on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka hyödyntää biokasaliuotustekniikkaa. Bioliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivostoiminta sijoittuu Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin alueelle. Talvivaara Sotkamo Oy (myöhemmin Talvivaara tai yhtiö ) on joutunut varastoimaan vesiä kaivosalueella huomattavia määriä vuodesta 2012 alkaen. Talvivaaran kaivosalueelle on kertynyt noin 8 Mm 3 vesiä, joista noin 2 Mm 3 on jo puhdistettua vettä ja noin 6 Mm3 vielä puhdistamista odottavaa vettä. Nykyisessä vesien käsittelyä koskevassa ympäristöluvassa annetut vuoden 2014 kuormituskiintiöt tulevat loppumaan kesken, mikäli ympäristöluvan lupaehtoja ei tulla muuttamaan Vaasan hallinto-oikeudessa vireillä olevassa valitusprosessissa. Tällöin kaivosalueelle joudutaan varastoimaan lisää vesiä vuoden 2014 aikana noin puolet vuosisadannasta eli noin 3 Mm 3. Yhtiö arvioi, että ylimääräisiä vesiä joudutaan varastoimaan kaivosalueella vielä vuosia, vaikka pysyvämmät vesienkäsittelyratkaisut saataisiin käyttöön suunnitellusti vuoden 2015 kuluessa. Kaivoksen nykyiset vesivarastot eivät riitä vastaanottamaan sekä tällä hetkellä alueelle jo varastoituja vesiä että vuoden 2014 aikana alueelle kertyviä vesiä (yhteensä noin 11 Mm 3 ). Yhtiö on valmistellut pysyviä ratkaisuja kaivoksen vesienhallintaan, kyseisiä ratkaisuja ovat joko uuden puhdistustekniikan merkittävä lisääminen tai purkuputki suurempaan vesistöön. Ennen kuin kyseiset lopulliset ratkaisut ovat käytössä, vesiä joudutaan väistämättä varastoimaan kaivosalueella. Avolouhoksen patohanke on yksi keskeinen keino vesien väliaikaiseksi varastoimiseksi ennen lopullisia vesienhallinnan ratkaisuaja. Tällä hakemuksella Talvivaara hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa veden varastointiin louhoksessa enimmillään tasolla +206,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Varastointi on tarkoitus toteuttaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti louhokseen rakennettavassa patoaltaassa.
2. YLEISET TIEDOT 2.1 Luvan hakija ja yhteystiedot Hakija: Osoite: Yhteyshenkilö: Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66, 88120 Tuhkakylä Veli-Matti Hilla Puh: 020 712 9800 Faksi: 020 712 9808 Sähköposti: veli-matti.hilla@talvivaara.com Y-tunnus: 1852002-0 2.2 Hankkeen tarkoitus Talvivaara Sotkamo Oy (myöhemmin Talvivaara tai yhtiö ) on joutunut varastoimaan vesiä kaivosalueella huomattavia määriä vuodesta 2012 alkaen. Talvivaaran kaivosalueelle on kertynyt noin 8 Mm 3 vesiä, joista noin 2 Mm 3 on jo puhdistettua vettä ja noin 6 Mm3 vielä puhdistamista odottavaa vettä. Nykyisessä vesien käsittelyä koskevassa ympäristöluvassa (52/2013/1) vuodelle 2014 annetut kuormituskiintiöt ovat noin puolet pienempiä kuin vuonna 2013, ja on siten olemassa riski, että kiintiöt tulevat loppumaan kesken vuoden, mikäli ympäristöluvan lupaehtoja ei tulla muuttamaan meneillään olevassa valitusprosessissa. Tällöin lopputuloksena on, että kaivosalueelle joudutaan varastoimaan lisää vesiä vuoden 2014 aikana noin puolet vuosisadannasta eli noin 3 Mm 3. Yhtiö arvioi, että ylimääräisiä vesiä joudutaan varastoimaan kaivosalueella vielä vuosia, vaikka pysyvämmät vesienkäsittelyratkaisut saataisiin suunnitellusti käyttöön vuoden 2015 kuluessa. Kaivoksen nykyiset vesivarastot eivät riitä vastaanottamaan sekä tällä hetkellä jo alueelle varastoituja vesiä että vuoden 2014 aikana alueelle kertyviä vesiä (yhteensä noin 11 Mm 3 ). Yhtiö on valmistellut pysyviä ratkaisuja kaivoksen vesienhallintaan. Tällä hetkellä vertailussa ovat käänteisosmoosikapasiteetin merkittävä lisäys, sulfaatin poistoon soveltuvat uudet kemikaalit sekä uusi purkupiste suurempaan vesistöön. Kyseisten ratkaisujen käyttöönotto tapahtuu aikaisintaan vuoden 2015 kuluessa, joten vuoden 2014 aikana joudutaan vielä kasvattamaan kaivoksen vesivarastoja. Yhtiön näkemyksen mukaan se voidaan tehdä turvallisimmin ja tehokkaimmin sekä valuma-alueita suurentamatta avolouhoksessa. Talvivaara Sotkamo Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa veden varastointiin louhoksessa enimmillään tasolla +206,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Varastointi on tarkoitus toteuttaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti louhokseen rakennettavassa patoaltaassa.
2.3 Vakuus toiminnan aloittamiselle Talvivaara Sotkamo Oy hakee lupaa ottaa louhospato käyttöön muutoksenhausta huolimatta ympäristösuojelulain 101 perusteella. Hakija esittää, että aloitusluvan vakuus olisi 50 000. 2.3.1 Luvan hakijan lupapäätökset Talvivaaran kaivoksen toimintaan liittyen on annettu seuraavat ympäristö- ja vesiluvat sekä muut lainvoimaiset päätökset ja sopimukset: Lupa Kaivospiirille: Kauppa- ja teollisuusministeriö, 24.9.1986 Outokumpu Mining Oy:lle kaivoskirja RN:o 2819/1a koskien Kolmisoppi- ja Kuusilampi -nimisiä kaivospiirejä. Kaivospiirit on 31.3.2004 siirretty Outokumpu Mining Oy:ltä Talvivaara Projekti Oy:lle Koetoimintailmoitus koskien malmin kasaliuotusta Kuusilammen kaivospiirin alueella: Pohjois- Suomen ympäristölupavirasto, 29.4.2005 Malmin kasaliuotuksen koetoimintaa koskevan tarkkailuohjelman hyväksyminen: Kainuun ympäristökeskuksen päätös, 24.5.2005,Dnro KAI-2004-Y-111 Koetoimintakasaa koskevan päätöksen raukeaminen: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös, 30.4.2010, (nro 29/10/1) Talvivaara Projekti Oy:n kaivospiirin laajennuksen hakemus: Kaivospiirin laajentamispäätöksestä tuli lopullinen ja sitova 14.4.2009 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellon poikkeamisesta koskeva hakemus: Kainuun ympäristökeskus, 27.6.2006 (KAI-2006-L 76-254) Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, 29.3.2007 (nro 33/07/1) - lainvoimaiseksi korkeimman hallintooikeuden päätöksellä (numero 2953) 24.11.2008 Talvivaaran kalataloustarkkailusuunnitelman hyväksyminen: Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös, 12.2.2008, (Dnro 914/5723-2007) Talvivaaran kaivoksen tarkkailuohjelman hyväksyminen: Kainuun ympäristökeskuksen päätös (nyk. Kainuun ELY-keskus), 10.3.2008, (Dnro KAI-2006-Y-59) Talvivaaran kaivoksen polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupa: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, 10.4.2008, (nro 17/08/1) Lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen käyttöön ja varastointiin 6.6.2008, 30114/36/2008, (Kemikaalilupa) Talvivaaran ilmakaasutehtaan ympäristölupa: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, 21.10.2008, (nro 51/08/1) Kattilalaitosten ympäristölupa: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, 28.11.2008, (nro 63/08/1) Talvivaaran kaivoksen sulkemissuunnitelma vuosille 2008 2010: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 74/09/1 Jätealueiden pohjarakenteita koskevan lupamääräyksen 33 muuttaminen: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, 11.5.2010 lupapäätös (nro 32/10/1) Jormasjärven pohjapatoselvitys: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös, 31.5.2010, (nro 33/10/2)
Jatkoajan (10v) myöntäminen Kainuun ympäristökeskuksen 27.6.2006 myöntämälle poikkeusluvalle luvassa mainittujen esiintymien 4-6 hävittämiselle tai heikentämiselle, Kainuun ELY-keskus, 17.11.2010 (KAIELY/347/07.01/2010) Päätös Lumelan altaan padon sijoittumisesta patoturvallisuuslain (494/2009) mukaiseen luokkaan sekä padon turvallisuustarkkailuohjelman hyväksymisestä, 1.12.2010 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (Nro 3907) kaivostoimintaan liittyvän ympäristölupa- ja vesitalouslupapäätöksen vakuuslupamääräyksen muuttamista koskevasta asiasta, 28.12.2010 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 19/11/1) Talvivaaran kaivoksen ympäristöja vesitalousluvan lupamääräysten 7,8 ja 9 muuttamisesta, 31.3.2011 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 54/11/1) ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee uraanin talteenoton laboratoriomittakaavaisia kokeita Talvivaaran kaivosalueella, 17.6.2011. AVI:n päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi valituksen hylkäävän päätöksen (Nro 11/0436/3) Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 39/11/2) Talvivaaran kaivokselle tapahtuvasta veden johtamisesta vesistöstä aiheutuvan vesivoiman tuoton vähentymisen korvaamisesta Oulujoen vesistöalueella (Sotkamo, Kajaani, Vaala, Utajärvi, Muhos ja Oulu), 23.6.2011. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 19.11.2012. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 65/11/1) Talvivaara Sotkamo Oy:n lupapäätöksen nro 19/11/1 mukaisen toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta, 26.7.2011 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 113/11/1) kaivoksen sulkemissuunnitelmaa koskevan päätöksen 74/09/1 lupamääräyksessä 1 annetun määräajan pidentämisestä, 18.11.2011 Valtioneuvoston päätös Talvivaara Sotkamo Oy:lle ydinenergialaissa tarkoitetun luvan uraanin talteenottoon Sotkamon kaivoksesta saatavasta malmista, 1.3.2012. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 67/21/1) koetoimintailmoituksesta koskien ammoniumsulfaatin koekäyttöä tuotantokasalla, 21.6.2012 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 89/12/1) koetoimintailmoituksesta koskien ammoniumsulfaatin koekäyttöä tuotantokasalla, vaihe 2, 28.8.2012 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös (Nro 52/2013/1) Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan muuttamisesta koskien jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani ja Sotkamo, 31.5.2013. 2.3.2 Vireillä olevat lupahakemukset Talvivaaran kaivoksen toimintaan liittyen on lisäksi vireillä seuraavat lupahakemukset: Kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkastamishakemus. Uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.
3. HANKKEEN KUVAUS Talvivaaran näkemyksen mukaan vesienhallinnan kannalta edullisin ja myös ympäristön kannalta paras keino lisätä vesien varastotilavuutta on rakentaa lisätilavuutta avolouhokseen. Yhtiö on päivittänyt louhintasuunnitelmaa siten, että se mahdollistaa louhimisen samanaikaisesti vesien varastoinnin kanssa. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää padon rakentamista louhoksen sisälle. Padon taakse muodostuvaan vesivarastoon sijoitettaisiin mm. kipsisakka-altaalta louhoksen pohjoispäähän siirrettyjä, osittain neutraloituja vesiä sekä lisäksi kaivosalueella muodostuvia sulamis- ja valumisvesiä. Suunniteltu pato sijaitsee louhoksen eteläosassa, ns. päärampin ja etelän uuden louhintaalueen välissä (liite 1). Pato on louhepato, jonka tiivisteenä käytetään moreenia (Liite 2). Pato on tarkoitus rakentaa siten, että sitä on tarvittaessa mahdollista korottaa, mikä mahdollistaa myös vesivarastojen vaiheittaisen lisäämisen. Ensimmäisessä vaiheessa padon harjakorkeus on tasolla + 200 mmp, jolloin vesivarastotilavuutta on +198,50 mmp tasolle laskettuna noin 1 Mm 3. Patoa on tarkoitus korottaa tasolle +208,50 mmp, jolloin varastotilavuutta on +206,50 mmp tasolle laskettuna n. 2,1 Mm 3. Padon ollessa käytössä suoritetaan avolouhoksessa samanaikaisesti louhintaa sen pohjoispäässä. Louhintatyötä voidaan tehdä turvallisesti uudesta padosta huolimatta. Padon runko rakennetaan massiivisesta louhepenkereestä ja sen sortuminen on hyvin epätodennäköistä. Padolta on matkaa aktiiviselle louhinta-alueelle lyhyimmillään n. 600 m, joten louhintaa ei tehdä suoraan patopenkereen takana (kuva 1). Padossa voi esiintyä suotautumista tai pienempiä vuotoja, jotka voidaan hallita joko päärampin alueella tai louhoksen pohjoispäässä pumppauksin. Louhospadon vaikutuksista louhintaturvallisuuteen on laadittu riskinarvio, joka on toimitettu TUKES:lle sekä AVI:n työsuojeluviranomaiselle. Kuva 1. Padon sijainti Kuusilammen avolouhoksessa.
Eteläisen louhoksen tämän hetkisen liuostilavuuden on arvioitu olevan 772 000 m 3 ja vedenpinta on tasolla +195,39 (perustuu pinnanmittaukseen 3.4.2014). Louhoksen eteläiseen osaan on virrannut liuosta ylivuotona louhoksen päärampista eli eteläisen osan veden laatu vastaa avolouhoksen päärampin pintaosan veden laatua. Eteläiseen louhokseen päärampista virranneen veden pitoisuudet on esitetty taulukossa 1. Näyte on otettu päärampin altaan kierrätysvesilinjasta, joka ottaa vettä 2-3 m syvyydestä. Taulukko 1. Eteläisessä louhoksessa olevan veden keskimääräinen pitoisuus. Al As Ca Cd Co Cu Fe Mg Mn Na Ni Zn U mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 356,33 0,71 397,33 0,19 1,33 0,01 2157, 67 3107,33 1740,67 1367,33 58,20 107,67 1,86 Veden pinnan nosto nykyiseltä tasolta tasolle +206,5 tuo lisätilavuutta arviolta 2,1 Mm 3. Alla on esitetty laskennallisesti louhospadon taakse varastoitavan veden vaikutus padon takana olevan veden laatuun. Louhokseen on laskettu johdettavan yhteensä 1 100 000 m 3 kipsisakkaaltailta peräisin olevaa, osittain neutraloitua vettä. Vesi on lohkojen 5-6 paikalleen neutraloitua vettä. Johdettavan veden keskimääräinen pitoisuus on esitetty taulukossa 2. Toisessa vaiheessa, mikäli vesienhallinnan tilanne sen vaatii (mikäli kuormituskiintiöt täyttyvät, eikä Kortelammelta voida juoksuttaa), avolouhokseen on laskettu johdettavan n. 1 000 000 m 3 paikalleen neutraloitua Kortelammen pintavettä ja alueen valumavesiä. Myös tämän veden keskimääräinen pitoisuus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kipsisakka-altaan 5-6 -lohkojen ja Kortelammen pintaveden pitoisuudet keskimäärin. Al As Ca Cd Co Cu Fe Mg Mn Na Ni Zn U mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Kipsisakka-altaan vesi, keskimäärin Kortelammen pintavesi, keskimäärin 0,055 0,17 440,1 0,018 0,02 0,012 243,4 2111 546,6 1814 1,13 0,61 0,089 1 24,5 0,7 153,2 0,047 0,18 0,175 2,66 123,5 44 103,3 3,485 67,35 0,76
Kipsisakka-altaan veden johtamisen jälkeen eteläisellä louhosaltaalla olisi vettä 1 817 000 m 3 ja altaaseen varastoidun veden laskennallinen pitoisuus kipsisakka-altaiden veden johtamisen jälkeen on esitetty taulukossa 3 ( vaihe 1 ). Taulukossa 3 on myös veden laskennallinen pitoisuus, kun sekä kipsisakka-altaan että Kortelammen siirrettäväksi suunnitellut vedet on johdettu altaaseen ( vaihe 2 ). Taulukko 3. Pitoisuudet veden johtamisen jälkeen, vaiheet 1 ja 2. Al As Ca Cd Co Cu Fe Mg Mn Na Ni Zn U mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Vaihe 1* Vaihe 2** 140,64 0,38 423,24 0,09 0,54 0,01 998,77 2504,2 1017,8 1637,9 23,65 42,54 1,10 99,41 0,50 327,36 0,07 0,41 0,07 645,16 1659,1 672,11 1093,1 16,49 51,35 0,98 * Kun kipsisakka-altaan vedet on johdettu ** Kun allas on täytetty Tuloksista ja keskimääräisistä pitoisuuksista voidaan todeta, että louhoksen pato tultaisiin täyttämään parempilaatuisella vedellä, kuin louhoksen vesi tällä hetkellä. Huomioitava on myös, että vesien varastoinnin jälkeen esim. nikkelipitoisuus (alle 20 mg/l) olisi alhaisempi kuin louhoksen kuivanapitovedessä luontaisesti (noin 40 mg/l). Kaikki tässä laskelmassa esitetyt pitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia, jotka on analysoitu Talvivaaran omassa, akkreditoimattomassa laboratoriossa. 3.1 Kohteen sijainti ja kiinteistötiedot Louhospato tulee kokonaan hakijan omistuksessa olevalle maa-alueelle. Alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.4.2009. Maakuntakaavassa Talvivaaran nykyinen kaivospiirialue on osoitettu kaivosalueeksi (EK) (kuva 2). Liitteen 3 kiinteistökartasta käyvät ilmi alueen maanomistussuhteet.
Kuva 2. Maakuntakaavakarttaote. 3.2 Ympäristön nykytilan kuvaus 3.2.1 Alueen maaperä- ja kallioperä Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet (Kuva 3). Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 20 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta, jossa nikkeliä on keskimäärin 0,22 %, kuparia 0,13 %, sinkkiä 0,50 %, kobolttia 0,02 % ja uraania 0,0017 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella.
Kuva 3. Talvivaaran geologinen kartta. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Pintamaapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Kuusilammen avolouhoksen alueelta pintamaat on jo poistettu kokonaisuudessaan. Louhosalueen ympärillä pohjaveden pinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta vedet virtaavat Vuokseen vesistöön. Vuonna 2005 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 0 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin 900 1300 metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on
suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin 100 200 metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat pääosin malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kuvassa 4 on esitetty Geologian tutkimuskeskuksen tulkitsemat ruhjeet avolouhosalueella ja sen läheisyydessä. Kuva 4. Geologian tutkimuskeskuksen ruhjetulkinta Talvivaaran alueella. Gridpoint Finland (Nyk. WSP Finland) on tehnyt vuonna 2006 Kuusilammen avolouhoksen kalliomekaanisen selvityksen. Selvitystä varten tutkittiin useita suunnattuja kairareikiä sekä kartoitettiin nykyisen avolouhoksen alueella olevia testimonttuja sekä kalliopaljastumia. Lisäksi mitattiin kuusi seismistä linjaa geofysikaalisin menetelmin. Selvityksen mukaan Kuusilammen mustaliuskeen kallionlaatu on Q-luokituksen mukaan pääasiassa kohtalaista ja hyvää. Kivet ovat enimmäkseen rapautumattomia, lukuunottamatta aivan kallionpintaa 10-15 metrin syvyyteen, joka tässä vaiheessa on louhittu jo pois. Myös Pöyryn (2006) tekemien vesimenekkikokeiden mukaan kallio on pääasiassa kiinteää. Pinnan läheisyydessä sekä avolouhoksen eteläisimmissä osissa kallioperän vedenläpäisevyyttä eli hydraulista johtavuutta kuvaavat Lugeon-arvot ovat korkeampia. 3.2.2 Pohjavesiolosuhteet, pohjaveden laatu Pohjaveden muodostuminen Talvivaaran nykyisellä kaivospiirialueella on varsin heikkoa, sillä alueen maaperä koostuu pääosin huonosti vettä läpäisevistä ohuista moreenikerroksista.
Moreenin lisäksi alueen maaperää leimaavat alavilla soistuneilla alueilla olevat turvekerrokset. Paremmin vettä johtavia hiekka- tai sorakerroksia esiintyy vain pinta-alaltaan pienillä alueilla. Näillä alueilla paremmat pohjaveden muodostumis- ja virtausolosuhteet rajoittuvat kyseisille hiekka- ja sora-alueille. Pääosa Talvivaaran alueelle satavasta vedestä kulkeutuu maaperän pinnalla ojiin ja puroihin. Maaperään imeytyvän ja pohjavettä muodostavan veden määrä on vähäinen ja alueen pohjaveden virtausmatkat ovat yleisesti lyhyitä. Moreenipeitteisten mäkien alueilla maaperässä oleva pohjavesi purkautuu pääosin mäkiä ympäröiville suoalueille, pitäen näin osaltaan yllä soiden vesi-tasapainoa. Osa sadevedestä imeytyy normaalisti myös kallioperään. Vaikka kivi on normaalisti tiivistä, niin suuremmassa mittakaavassa kallioperässä on halkeamia, joita pitkin vesi voi virrata. Myös Talvivaaran kaivospiirin alueella osa pohjavedestä kulkeutuu kalliossa olevissa halkeamissa. Kalliossa olevan veden määrä on kuitenkin yleisesti huomattavasti pienempi kuin maaperässä. Pohjaveden pinta Talvivaaran kaivosalueella myötäilee alueen maanpinnan muotoja. Nykyisen kaivosalueen pohjoisella puoliskolla pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea. Eteläosissa pohjaveden virtaussuunta on yleisesti etelään tai itään myötäillen maaston muotoja. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Avolouhokset vaikuttavat lähiympäristön pohjaveden virtausolosuhteisiin. Vaikutusalueen laajuuteen vaikuttavat lähinnä kallioperän laatu, louhoksen pinta-ala ja syvyys. Myös Kuusilammen avolouhos kerää lähiympäristöstään pohjavettä, lähinnä kalliopohjavettä. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja siksi talousvedeksi käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia pohja- ja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus. Talvivaaran alueella vedenlaatua ja pohjavedenpintoja seurataan yhteensä 13 talousvesikaivosta, joista 10 sijaitsee avolouhoksen mahdollisella vaikutusalueella. Kaivoksen toiminnan vaikutusten seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun ei voida tehdä, koska kalliota verhoaa niin ohut maapeite, ettei kallion päällä ole vesikerrosta lainkaan. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seurantaa toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa (nyk. Kainuun ELY-keskus). Talousvesikaivojen sijainnit on esitetty taulukossa 3 sekä kuvassa 4. Talousvesikaivoista analysoidaan Ni, Mg, O 2, Fe, Se, NO 3, Mn, Sb, NO 2, Cu, Cr, NH 4, Na, Ca, KMnO 4, Pb, K, Hg, V, Cd, Zn, As, Co, CO 2, U, sähkönjohtavuus, sameus, ph, kovuus, alkaliniteetti, väri sekä haju. Pirttimäen kiinteistö on siirtynyt Talvivaaran omistukseen v. 2012 eikä kaivo ole enää käytössä, joten siitä ei ole otettu enää näytteitä.
Taulukko 3. Kaivovesitarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo 7100666 3554382 Paavola mustaliuske kuilukaivo 7099266 3555302 Malmiranta mustaliuske kuilukaivo 7102358 3551443 Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo 7096733 3555085 Sorsala kiilleliuske kuilukaivo 7101765 3553680 Lampila kiilleliuske kuilukaivo 7101343 3553768 Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo 7011705 3553340 Pappila arkeeinen hetekaivo 7096858 3546893 Hakoranta mustaliuske porakaivo 7100055 3554130 Härkönen mustaliuske porakaivo 7105250 3554350
Kuva 4. Louhoksen läheisyydessä sijaitsevat talousvesikaivot ja pohjaveden havaintoputket. Seuraavassa esitelty pohjavesien nykytilan kuvaus perustuu Pöyryn tekemään pohjavesiraporttiin vuodelta 2013, raportti on vielä tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Vuoden 2013 pohjavesitarkkailun tulokset esitetään kokonaisuudessaan tarkkailun vuosiyhteenvedossa niiden valmistuttua. Tarkkailutulokset vuosilta 2008 2012 löytyvät Talvivaaran internetsivuilta: http://www.talvivaara.com/kestava_kehitys/ymparistovastuu/ymparistoraportteja/ymparistota rkkailu Vuonna 2013 vesinäytteet otettiin ohjelman mukaan pääosin huhtikuun ja syyskuun alussa. Osasta kaivoja ei saatu näytteitä huhtikuussa (lumi/jää), jolloin korvaavat näytteet otettiin kesäkuussa. Kaivojen vedenkorkeus mitattiin mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Näytteiden otosta ja analysoinnissa on vastannut Nablabs Oy. Vesipinnat talousvesikaivoissa Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin viidestä kaivosta, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai mittaus ei ole muutoin ollut mahdollista. Vesipintahavainnot on
esitetty kuvassa 5. Vesipintojen vaihtelu on suurta etenkin Lampilan, Malmirannan ja Paavolan kuilukaivoissa. Lampilan ja Malmirannan kaivoissa ei ollut vettä huhtikuussa, mutta kesäkuussa jälleen oli. Maalis-huhtikuussa vesipinnat ovat luonnostaan alimmillaan. Syy suureen vesipintojen vaihteluun on normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa, paikallisissa geologisissa olosuhteissa ja kaivoista tapahtuvissa vedenotoissa. Kaivostoiminnan vaikutukset kaivojen vesipintoihin eivät ole mahdollisia, koska esim. Kolmisopen läheisyydessä sijaitsevan Malmirannan kaivon läheisyydessä ei ole vielä toimintaa. Paavolan kaivo sijaitsee kaivosalueen itäpuolella, jonne Kuusilammen avolouhoksesta on matkaa noin 2,5 km, joten avolouhoksen vaikutus ei ole myöskään mahdollista. Kaivosalueen vesipintoja on tarkasteltu myös kallioporakaivojen tulosten yhteydessä. Kuva 5. Vesipinnat kaivoissa kaivon kannesta tai yläreunasta mitattuna. Metallipitoisuudet talousvesikaivoissa Talousvesikaivoissa pohjaveden pitoisuudet olivat pääosin aikaisemmalla tasolla. Muutamien komponenttien (mm. nitraatti, rauta, mangaani, nikkeli) osalta havaittiin kohonneita pitoisuuksia kuten aikaisempinakin vuosina. Pitoisuuksien kohoaminen johtuu paikallisista geologisista ym. tekijöistä, ei kaivostoiminnasta.
4. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 4.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Patohankkeella ei oleteta olevan vaikutusta sitä ympäröivien alueiden maaperään. Avolouhoksen alueelta pintamaat on poistettu kokonaan louhinnan tieltä. Geologisesti tarkastellen ei ole todennäköistä, että vesien väliaikainen varastoiminen Kuusilammen avolouhoksessa aiheuttaisi merkittävää riskiä lähialueen pohjavesiin (tarkempi arvio esitetty liitteessä 4). Avolouhosten tiedetään keräävän ympäristöstään valumavesiä laajoilta alueilta, koska vesi kulkeutuu ympäristössään matalammalle alueelle. Kuusilammen avolouhoksen kuivatusvaikutusta pohjavesissä on arvioitu ennen louhintatöiden aloittamista Pöyryn (2006) toimesta. Tuolloin laskennallisesti arvioitiin, että avolouhoksen pohjavesiin vaikuttava kuivatusvyöhyke voisi olla suurimmillaan noin kilometrin levyinen. Kuivatusvyöhykkeellä tarkoitetaan sitä aluetta, jolta pohjavedet virtaavat avolouhosta kohti. Avolouhosalueen kairauksilla todettujen rikkonaisuusvyöhykkeiden ei tiedetä jatkuvan yhtenäisinä malmin pintaosissa pohjoiseen päin mentäessä. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös vesivaraston tuleva veden laatu. Louhospadon taakse otetaan osittain neutraloituja kipsialtaan vesiä sekä valumavesiä, joiden kemiallinen laatu on parempi kuin kyseisellä alueella tällä hetkellä olevan veden laatu. Louhoksen läheisyydessä ei sijaitse käytössä olevia talousvesikaivoja. Pohjavesitarkkailun tulosten perusteella voidaan arvioida, ettei kaivostoiminnalla ole ollut vaikutuksia lähimpiin talousvesikaivoihin. Näin ollen myöskään louhoksen vesivarastolla ei arvioida olevan vaikutuksia talousveden hankintaan. 4.2 Vaikutukset pintavesiin Louhoksen vesivarastolla ei arvioida olevan vaikutuksia lähialueen pintavesiin. Louhoksen ympäriltä pohjoisen suuntaan pintavaluntana virtaava vesi kulkeutuu todennäköisimmin reittiä Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Kuusilampi (pohjoinen). Hakosen suuntaan pintavaluntaa ei todennäköisesti tapahdu, koska ympäröivää aluetta korkeammalla oleva Viteikon kiilleliuskealue ohjaa vedet ennemmin Kaivoslammen suuntaan. Kaivoslammen korkeus merenpinnasta on +205 metriä, kun puolestaan pohjoisen syvennyksessä operoidaan aluksi tasoilla +195 - +120 metriä merenpinnasta. Tuotannon edetessä louhosta syvennetään aina +30 mmp tasolle saakka nykyisten suunnitelmien mukaan vaiheittain. Pato nostaisi varastoitavan veden pinnan louhoksen eteläosassa enimmillään korkeuteen +206,5 mmp. Pintavesien pääseminen padolta pohjoisen suuntaan vaikuttaisi kuitenkin epätodennäköiseltä, sillä päärampin louhos sekä pohjoisen syvennyslouhos tulevat keräämään mahdolliset padon suotovedet, josta ne voidaan pumpata takaisin patoaltaaseen. Avolouhoksen ympäriltä etelän suuntaan menevät pintavalumavedet kerääntyvät Pirttipuron suuntaan louhoksen kaakkoispuolelle. Etelän suunnassa olevien luonnollisten lampien (esim. eteläinen Kuusilampi, Kuljunlampi ja Kuikkalampi) pintojen korkeudet ovat yli +220 mmp, eli ylempänä kuin patoaltaan vedet. Maanpinta louhoksen eteläpuolella on tasolla noin +227 eli noin 10 metriä ylempänä kuin padon vesipinta korkeimmillaan. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös vesivaraston tuleva veden laatu. Louhospadon taakse otetaan osittain neutraloituja kipsialtaan vesiä sekä valumavesiä, joiden kemiallinen laatu on parempi kuin kyseisellä alueella tällä hetkellä olevan veden laatu.
4.3 Pöly-, melu ja tärinävaikutukset Avolouhoksen työpadon rakentamisella ja käytöllä ei arvioida olevan merkittäviä pöly-, melutai tärinäpäästöjä. Padon rakentaminen on normaalia maansiirtotyötä, eikä patoalueen läheisyydessä ole häiriintyviä kohteita. 4.4 Vaikutukset terveyteen, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön Louhospadolla ei arvioida olevan pinta- tai pohjavesivaikutuksia, eikä myöskään merkittäviä pöly-, melu- tai tärinävaikutuksia. Louhos sijaitsee kokonaisuudessaan hakijan omistamalla maa-alueella. Vesien varastoinnilla ei arvioida olevan vaikutuksia lähialueella olevien talousvesikaivojen vedenlaatuun eikä lähialueilla harjoiteta virkistyskäyttöä. Näin ollen padolla ei arvioida olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen tai virkistyskäyttöön. 4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Pato sijaitsee louhosalueella, louhoksen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita joihin padolla voisi olla vaikutuksia. Louhosalueella on käytössä lintukarkoittimet, joilla estetään lintujen oleskelu louhoksen vesivarastoaltaissa. 5. ARVIO HANKKEEN HYÖDYISTÄ JA HAITOISTA 5.1 Arvio hankkeen hyödyistä Patohanke toteutetaan, jotta vesistöön kohdistuvien vahinkojen mahdollisuus voitaisiin minimoida. Padon myötä alueelle saadaan lisää allaskapasiteettia ylimääräisille vesille 2,1 Mm 3, jotka käsitellään asianmukaisesti ja johdetaan puhdistettuina luontoon ympäristöluvan mukaisesti. Patohanke mahdollistaa malmintuotannon jatkamisen tulevaisuudessa, kun louhoksen pohjoispään kuivana pysyminen turvataan. Kaivoksen tulevaisuuden sekä kestävän vesienhallinnan kannalta louhinnan jatkamisen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. 5.2 Arvio toiminnan riskeistä Padon ollessa käytössä suoritetaan avolouhoksessa samanaikaisesti louhintaa sen pohjoispäässä. Louhintatyötä voidaan tehdä turvallisesti uudesta padosta huolimatta. Padon runko rakennetaan massiivisesta louhepenkereestä ja sen sortuminen on hyvin epätodennäköistä. Padolta on matkaa aktiiviselle louhinta-alueelle lyhyimmillään n. 600 m, joten louhintaa ei tehdä suoraan patopenkereen takana. Padossa voi esiintyä suotautumista tai pienempiä vuotoja, jotka voidaan hallita joko päärampin alueella tai louhoksen pohjoispäässä pumppauksin. Louhospadon vaikutuksista louhintaturvallisuuteen on laadittu riskinarvio, joka on toimitettu TUKES:lle sekä AVI:n työsuojeluviranomaiselle.
5.3 Arvio korvattavista haitoista Hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, joista aiheutuisi korvausvelvollisuutta. 6. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Tarkkailua ja raportointia toteutetaan Kainuun ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Kaivosalueen läheisyydessä pohjaveden laatua ja vedenpinnan korkeutta tarkkaillaan alueen talousvesikaivoista ja kalliopohjavesiputkista sekä lisäksi avolouhoksen vedestä otetaan säännöllisesti näytteitä. Avolouhoksen vedenlaatua seurataan sekä päärampista että eteläiseltä louhinta-alueelta. Eteläisestä louhinta-alueesta muodostuu padon rakentamisen jälkeen allas, jossa veden laadun seuranta jatkuu padon käyttöönoton jälkeen. Talvivaaran näkemyksen mukaan louhosalueen ulkopuolinen pinta- ja pohjavesitarkkailu on riittävän kattava, eikä vesien lisävarastointi louhoksessa edellytä tarkkailun laajentamista. Patoaltaan pinnankorkeuden seuranta otetaan mukaan Talvivaaran altaiden pinnankorkeuksien mittauskierroksiin.