Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto
Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 01 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 01...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1 01...1 Aluejako sairaanhoitopiireittäin...1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain 01...2 Aktiivihoidon ilmaantuvuus alueittain 12 01...2 Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1 01...3 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 12 01...3 Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmän mukaan 165 01...4 Yli 15-vuotiaiden uusien dialyysipotilaiden ikä 165 01...4 Aktiivihoidon ilmaantuvuus, kansainvälinen vertailu 00...5 Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1 01...6 Aktiivihoidon esiintyvyys alueittain 12 01...6 Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain 01... Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys 12 01... Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 31.12.01... Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodon mukaan 165 01... Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmän mukaan 165 01... Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden 00 lopussa, kansainvälinen vertailu... Hoitomuodon muutokset vuoden 01 aikana...11 Aktiivihoitopotilaiden kuolemantapausten määrä alueittain 1 01...12 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain 1 01...12 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain 12 01...13 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus 12 01...13 Potilasvuosien määrä ikäryhmän mukaan 1 01... Potilasvuosien määrä hoitomuodon mukaan 1 01... Potilasvuosien määrä ikäryhmän ja hoitomuodon mukaan 1 01... Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan 01...15 Yli -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus 15 1... Alle -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus 15 1... Munuaisensiirron alle 2 vuodessa aktiivihoidon aloituksesta saaneiden potilaiden osuus 15 1... Aika aktiivihoidon aloittamisesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon 15 1...1 Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa 00 01...1 Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa 00 01...1 Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa 00 01...1 Uusien aktiivihoitopotilaiden sydäninfarktianamneesi ikäryhmittäin 00 01...1 Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa 00 01...1 Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa 00 01...1 Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti aktiivihoidon alussa 00 01... Suonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa 00 01... Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa 00 01... Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa 00 01...21 Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa 00 01...21 Hyperlipidemiahoito aktiivihoidon alussa 00 01...21 Tupakoiminen aktiivihoidon alussa 00 01...21 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit vuosilta 1 01...22
Suomen munuaistautirekisteri 01 Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 164 alkaen. Vuoden 01 lopussa rekisterissä oli tietoja 1 potilaasta, joista 3 4 oli elossa. Aktiivihoidon esiintyvyys kasvaa yhtä nopeasti kuin aikaisempina vuosina (ks. kansikuva), vaikka ilmaantuvuus ei ole kasvanut neljän viime vuoden aikana. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ei ole oleellisesti muuttunut kymmeneen vuoteen, vaikka potilaiden ikä on kasvanut. Esiintyvyyden kasvu tulee jatkumaan niin kauan kuin ilmaantuvuus on suurempi kuin kuolleisuus. Vuosina 1 01 uusien aktiivihoitopotilaiden vuotuinen määrä oli keskimäärin 1 suurempi kuin kuolleiden aktiivihoitopotilaiden määrä. Vuoden 01 raportissa esitetään tavallisten ilmaantuvuus- ja esiintyvyyslukujen lisäksi ikä- ja sukupuolivakioitu alueellinen vertailu aktiivihoidon ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä sekä aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Kansainvälisestä vertailusta käy ilmi, että Suomessa aktiivihoidon ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat länsieurooppalaista keskitasoa vähäisemmät. Sairaanhoitopiireissä ja alueilla aktiivihoidon ilmaantuvuus korreloi aktiivihoitopotilaiden varhaiseen kuolleisuuteen (alle 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta). Tämä voi johtua sairaaloiden vaihtelevasta uusien potilaiden raportointikäytännöstä. Kaikki eivät välittömästi tai edes koskaan raportoi lyhyitä, akuutteja dialyysihoidon jaksoja, jotka voivat päättyä potilaan toipumiseen, dialyysihoidon jatkumiseen (jolloin raportoidaan) tai potilaan kuolemaan alle kolmessa kuukaudessa. Raportointikriteereitä olisi syytä tarkentaa ja yhtenäistää. Vuosiraportin tilastoissa eivät ole mukana potilaat, joiden oma munuaistoiminta on palautunut alle 0 päivässä aktiivihoidon aloituksesta, mutta potilaat, jotka ovat kuolleet alle 0 päivässä, ovat mukana. Suomen munuaistautirekisteri on vuodesta 00 lähtien kerännyt tietoja uusien aktiivihoitopotilaiden liitännäistaudeista rasti ruutuun -menetelmällä eikä ICD- koodeja käyttäen kuten aikaisemmin. Tietoja on tallennettu ainoastaan tärkeimmistä taudeista sekä tupakoinnista. Tulokset vuosilta 00 01 esitetään sivuilla 1 21. Vuoden 01 raportin tilastoissa käytetään uutta ikäryhmitystä. Syynä on pyrkimys yhtenäisyyteen ERA-EDTA-rekisterin vuosiraportin kanssa. Uutta vuoden 01 raportissa on myös hakemisto, joka kattaa vuosiraportit vuosilta 1 01. Kaikkia tilastoja ja analyysejä ei esitetä vuosittain. Hakemisto helpottaa oikean analyysin löytämistä edellisistä vuosiraporteista. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty valtakunnallisen, HYKS:n munuaisensiirtoyksikön ylläpitämän munuaisensiirtopotilaiden seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä. lokakuuta 02 Patrik Finne Vastuullinen lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja
Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, LT, nefrologian erikoislääkäri TAYS Agneta Ekstrand, dosentti, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Patrik Finne, LT Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Erkki Lampainen, LKT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo-Laitinen, nefrologian erikoislääkäri OYS Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, LKT, lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LKT, vs. osastonylilääkäri TYKS
Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Sairaanhoitopiiri 1 14 1 Vuosi Muutos (%) 1 01 1 1 00 01 1 3 4 5 6 11 12 13 15 1 1 1 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 1 243 433 23 3 42 10 132 111 2 1 25 25 2 6 351 2 2 12 25 1 2 43 23 5 433 1 132 1 1 1 25 261 2 35 2 130 25 1 3 446 235 5 4 16 131 6 1 25 263 1 364 1 12 25 1 35 44 234 5 443 15 130 6 255 263 1 365 0 12 26 1 35 451 232 5 446 14 130 6 254 263 1 6 36 6 125 26 1 3 453 231 5 44 13 130 6 13 252 264 16 6 36 6 6 123 26 1 4 455 230 6 452 12 130 6 66 12 251 265 15 6 32 4 6 121 26 12,3 4, 3, 1,26 5,0 0,22 3,0 2, 4,3,2 3, 2,55 2,6 3,51 0,0 1,64 6,0,34 6,11 6, 4,6 Alue Eteläinen 1 565 6 1 6 24 1 02 1 15 1 32 1 65 06 1 1 4 31 1 63 0 1 1 2 1 6 0 1 11 66 26 1 02 0 1 13 62 25 1 15 1 15 23,62 1,2 1,6 1, 0,01 5 02 5 0 5 5 1 5 11 5 11 5 15 3,30 Vuoden 01 lopussa Suomessa oli 5,15 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Kymmenessä vuodessa väestömäärä on kasvanut eniten eteläisellä alueella. Itäisellä alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1 väestömäärä on vähentynyt sairaanhoitopiirissä ja kasvanut sairaanhoitopiirissä, eniten Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 01 alue 21 alue alue 22 1 1 1 12 15 13 6 11 alue 4 5 3 1 Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 1
Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 01 Alue Ikäryhmä, v 0 1 (%) 44 (%) 45 64 (%) 65 4 (%) 5 (%) Koko väestö Eteläinen Yhteensä 1 (25) (23) (24) 313 312 625 (3) (35) (36) 223 23 463 (2) (2) (2) 54 6 123 (6) () () 2 6 6 (4) () (6) 2 1 15 Yhteensä 4 4 (24) (22) (23) 1 113 22 (34) (31) (32) 1 (2) (2) (2) 2 36 65 () () () 1 3 55 (5) () () 345 365 Yhteensä 6 13 25 (25) (23) (24) 14 13 3 (34) (30) (32) 3 3 326 (2) (2) (2) 4 () () () 2 62 0 (5) () () 5 6 1 15 Yhteensä 5 1 6 (25) (23) (24) 136 12 265 (32) (2) (31) 124 11 242 (2) (2) (2) 3 46 3 () (11) () 21 44 65 (5) () () 423 43 Yhteensä 1 6 1 (2) (2) (2) 121 1 232 (33) (30) (32) 3 1 (2) (26) (2) 2 33 () () () 15 2 44 (4) () (6) 363 361 23 Yhteensä 644 61 1 261 (25) (23) (24) 1 4 1 2 (35) (32) (33) 0 12 1 41 (2) (2) (2) 14 243 43 () () () 111 23 350 (4) () () 2 53 2 65 5 15 Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain. Eteläisellä alueella työikäisten ( 64 v) osuus on koko maan suurin (63 prosenttia) ja eläkeikäisten osuus on pienin (13 prosenttia). Muussa maassa vastaavat osuudet ovat prosenttia ja prosenttia. Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 12 01 tasoitettuina keskiarvoina. ssa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 1. Viiden viime vuoden aikana ilmaantuvuus on kasvanut kaikilla alueilla paitsi eteläisellä alueella, jolla ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Kuvio 2. Aktiivihoidon ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 12 01 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 0 0 0 Eteläinen 50-2 -3-4 -5-6 - Vuosi - - -00-01 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Uusia potilaita/1 miljoona asukasta 1 1 1 00 01 1 01 keskimäärin 1 1 1 00 01 1 01 keskimäärin 1 3 4 5 6 11 12 13 15 1 1 1 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi 31 Satakunta 12 Kanta-Häme Pirkanmaa 3 Päijät-Häme 1 Kymenlaakso 13 Etelä-Karjala 12 Etelä-Savo 4 Itä-Savo Pohjois-Karjala 12 Pohjois-Savo 21 Keski-Suomi 23 Etelä-Pohjanmaa 11 Vaasa Keski-Pohjanmaa 5 Pohjois-Pohjanmaa 1 Kainuu Länsi-Pohja 2 Lappi 11 Ahvenanmaa 1 125 42 4 12 11 34 21 15 1 22 6 4 1 1 44 1 15 50 1 12 5 15 2 26 1 35 12 1 44 26 15 51 13 6 36 24 5 3 12 4 43 23 1 45 1 11 4 3 24 1 6 2 112 41 4 13 15 31 24 11 31 6 2 1 0 51 4 6 2 0 2 3 5 6 2 55 6 63 4 1 2 6 3 2 4 6 111 6 65 4 3 234 133 6 2 6 5 63 3 4 3 112 2 3 4 6 6 54 2 5 13 1 56 3 113 1 63 154 56 1 2 3 2 30 0 6 1 131 130 155 1 5 0 0 2 62 4 61 3 151 2 42 5 3 5 1 0 5 4 6 2 4 123 0 65 4 3 4 0 Alue Eteläinen 134 44 0 0 44 63 111 5 4 4 62 111 3 6 5 4 0 0 3 121 6 3 6 13 62 4 6 62 1 62 6 4 65 5 4 6 5 5 4 5 4 1 1 6 0 5 2 0 6 Lapset < 15 v 32 6 464 46 1 42 45 11 453 4 6 0 1 5 12 11 Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 12 01 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 0 0 0 50 Eteläinen Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. ssa ilmaantuvuus on viiden viime vuoden aikana kasvanut 1 prosenttia. Eteläisellä alueella ilmaantuvuus on vähentynyt 13 prosenttia; muilla alueilla ilmaantuvuus on kasvanut keskimäärin 36 prosenttia. Vuosina 1 01 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin itäisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireistä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin Itä- Savossa ja pienin Vaasassa. Kuviossa 3 alueiden ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 31.12.01 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 12 01 on otettu huomioon. Vakiointi suurentaa selvästi eteläisen ja pohjoisen alueen ilmaantuvuutta ja pienentää lounaisen, läntisen ja itäisen alueen ilmaantuvuutta vuodesta 1 lähtien (vrt. Kuvio 2). Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. -2-3 -4-5 -6 - Vuosi - - -00-01 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 3
Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 30 25 Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 165 01 Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 15 5 Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Pyelonefriitti 0 165 10 15 Ikä, v (tasoitettu keskiarvo) 0 1 15 Vuosi 10 15 Kuvio 5. Yli 15-vuotiaiden uusien dialyysipotilaiden ikä Suomen munuaistautirekisteri 165 01 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi 50 30 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Tyypin 2 diabetes on yleisin krooniseen uremiaan johtava sairaus ja kymmenessä vuodessa tyypin 2 diabeteksen aiheuttaman aktiivihoidon ilmaantuvuus on kuusinkertaistunut. Tyypin 1 diabetes on kolmanneksi yleisin krooniseen uremiaan johtava sairaus ja sen aiheuttaman aktiivihoidon ilmaantuvuus ei ole kymmenessä vuodessa merkittävästi muuttunut. Glomerulonefriitin aiheuttama ilmaantuvuus ei ole myöskään muuttunut oleellisesti. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Uusien yli 15-vuotiaiden hemodialyysipotilaiden keskimääräinen ikä on kasvanut nopeammin kuin uusien yli 15- vuotiaiden peritoneaalidialyysipotilaiden ikä (Kuvio 5). Vuonna 01 uusien hemodialyysipotilaiden keskimääräinen ikä oli vuotta ja peritoneaalidialyysipotilaiden 54 vuotta. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio 6. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 00. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 00 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 1 1 1 0 0 Norja Alankomaat Suomi Tanska Itävalta Ruotsi Belgia (hollantia puhuva) Espanja (Katalonia) Kreikka Kuviossa 6 näytetään aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 00 muutamassa Euroopan maassa (ERA-EDTA Registry, Annual Report 00; Dansk Nefrologisk Selskab, Landsregister for patienter i aktiv behandling för kronisk nyresvigt, Rapport for Danmark 00; Svenskt register för aktiv uremivård, Aktiv uremivård i Sverige 1 01). Tanskassa ja Ruotsissa ilmaantuvuus on 36 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen ilmaantuvuus oli vertailun kolmanneksi pienin Norjan ja Alankomaiden jälkeen. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 5
Taulukko 4. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Potilaita/1 miljoona asukasta 1 1 1 00 01 1 1 1 00 01 1 3 4 5 6 11 12 13 15 1 1 1 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 63 22 1 5 243 5 3 36 1 1 6 2 32 61 1 2 2 130 64 261 2 2 4 41 2 16 11 2 5 2 154 41 30 61 1 2 265 132 65 2 3 6 6 4 43 2 1 124 4 32 4 31 61 32 22 5 3 25 4 3 52 46 1 2 12 4 35 1 53 3 66 1 5 23 1 3 30 2 3 6 45 223 132 2 36 21 54 43 6 1 502 512 44 351 552 4 46 451 35 521 5 654 41 455 341 450 452 46 60 535 535 556 3 5 43 4 4 435 0 524 2 452 4 50 355 422 46 42 42 663 56 5 56 33 624 4 521 51 43 63 52 4 41 446 445 461 564 44 4 622 5 623 62 442 65 503 530 6 4 6 53 33 45 464 446 44 533 61 554 536 6 611 644 6 501 61 43 565 664 566 63 632 4 46 434 464 5 63 634 5 31 Alue Eteläinen 1 361 55 444 30 3 54 45 3 55 413 505 342 1 012 444 63 53 3 1 04 42 656 56 4 44 511 43 50 423 525 546 503 55 431 566 52 515 53 41 55 626 53 623 53 6 665 553 661 51 2 40 2 65 2 23 3 01 3 4 44 515 546 53 Taulukossa 4 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 1 01. Vuonna 01 esiintyvyys oli suurempi kuin vuonna 1 kaikissa sairaanhoitopiireissä paitsi yhdessä. ssa esiintyvyys kasvoi 26 prosenttia vuodesta 1. Vuoden 01 lopussa esiintyvyys oli suurin lounaisella alueella ja pienin läntisellä alueella. Vuodesta 1 esiintyvyys oli kasvanut nopeimmin pohjoisella alueella (3 prosenttia) ja hitaimmin läntisellä alueella (1 prosenttia). Kuviossa aktiivihoidon esiintyvyys vuosien 12 01 lopussa on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 12 01 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 6 6 6 0 5 5 5 5 500 4 4 4 4 0 3 3 3-2 -3-4 -5-6 - - Vuosi - -00-01 Eteläinen 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 01 Alue Potilaiden määrä Esiintyyvyys/1 miljoona asukasta 0 1 v 44 v 45 64 v 65 4 v 5 v Kaikki 0 1 v 44 v 45 64 v 65 4 v 5 v Kaikki Eteläinen Yhteensä 26 11 112 230 31 15 513 3 1 3 36 3 4 4 125 0 36 35 36 1 423 1 2 01 1 16 1 554 1 21 53 5 33 46 6 Yhteensä 15 5 43 1 1 3 5 53 112 1 3 256 2 42 5 501 31 442 1 154 3 1 046 2 054 1 46 1 2 2 53 6 42 5 665 Yhteensä 1 2 66 154 14 303 2 41 113 2 30 5 0 256 656 124 2 454 361 1 1 66 2 1 523 6 1 05 6 4 641 6 422 553 Yhteensä 1 25 4 136 2 6 24 61 121 26 13 3 356 213 56 11 6 121 654 365 5 1 306 30 1 026 1 645 1 30 1 4 1 245 26 2 41 4 661 Yhteensä 3 11 45 5 125 3 1 3 13 2 24 13 4 31 56 45 453 1 25 1 03 1 441 1 0 1 311 41 452 61 61 4 51 Yhteensä 41 11 413 313 26 3 556 1 46 3 26 6 122 112 234 1 66 1 2 3 4 121 66 4 46 30 4 1 20 1 1 035 1 50 1 134 1 1 0 46 66 35 4 Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys Suomen munuaistautirekisteri 12 01 Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 6 6 6 0 5 5 5 5 500 4 4 4 4 0 3 3 3-2 -3-4 -5-6 - - - Vuosi -00-01 Eteläinen Taulukossa 5 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.01 ikäryhmittäin ja sukupuolittain eri alueilla. ssa aktiivihoidon esiintyvyys oli miehillä 51 prosenttia suurempi kuin naisilla. Esiintyvyys oli suurin 65 4-vuotiaiden ikäryhmässä (1 potilasta/1 miljoona ikäryhmän asukasta) ja pienin alle -vuotiailla (4 potilasta/1 miljoona ikäryhmän asukasta). Kuviossa alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 31.12.01 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 12 01 on otettu huomioon. Vakiointi suurentaa eteläisen ja pohjoisen alueen esiintyvyyttä ja pienentää lounaisen, läntisen ja itäisen alueen esiintyvyyttä vuodesta 1 lähtien. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 31.12.01 Suomen munuaistautirekisteri 01 Lappi 5 potilasta/1 milj. as. potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 565 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 565 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > 6 potilasta/1 milj. as. Länsi-Pohja 634 Pohjois- Pohjanmaa 5 Kainuu 63 Keski- Pohjanmaa 464 Vaasa 434 Etelä-Pohjanmaa 46 Keski-Suomi 4 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 632 Ahvenanmaa 31 Satakunta 6 Varsinais- Suomi 644 Pirkanmaa 61 Kanta-Häme 501 Päijät- Häme 43 Helsinki-Uusimaa 611 Etelä-Savo 566 Itä-Savo 63 Etelä-Karjala 664 Kymenlaakso 565 Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 31.12.01 seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 565, seitsemässä 565 6 ja seitsemässä yli 6 potilasta/1 milj. asukasta. Alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 165 01 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 Peritoneaalidialyysi 500 450 Hemodialyysi 0 350 300 250 0 Munuaisensiirto 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 1 Kuvio 11. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 165 01 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 Glomerulonefriitti Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 1 Muu määritetty diagnoosi 0 Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 165. Kymmenen viime vuoden aikana peritoneaalidialyysipotilaiden määrä on pysynyt muuttumattomana. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty kuviossa 11. Glomerulonefriitti on ollut kroonisen uremian tavallisin syy niin kauan kuin aktiivihoitoa on annettu ja vuoden 01 lopussa 150 aktiivihoitopotilaalla miljoonaa asukasta kohti oli glomerulonefriitti perustautina. Diabetes oli toiseksi tavallisin aktiivihoitopotilaiden munuaistautidiagnoosi ja vuonna 01 sen esiintyvyysluku oli 5/1 miljoona asukasta. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio 12. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden 00 lopussa. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 00 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 10 00 00 0 00 0 500 0 300 0 0 0 Norja Suomi Alankomaat Tanska Ruotsi Itävalta Kreikka Belgia (hollantia puhuva) Espanja (Katalonia) Kuviossa 12 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.00 muutamassa Euroopan maassa (ERA-EDTA Registry, Annual Report 00; Dansk Nefrologisk Selskab, Landsregister for patienter i aktiv behandling för kronisk nyresvigt, Rapport for Danmark 00; Svenskt register för aktiv uremivård, Aktiv uremivård i Sverige 1 01). Suomessa esiintyyvyysluku oli vertailun toiseksi pienin Norjan jälkeen. Ruotsissa esiintyvyys oli 26 prosenttia suurempi kuin Suomessa ja Tanskan esiintyvyysluku oli 15 prosenttia Suomen lukua suurempi. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio 13. Hoitomuodon muutokset vuoden 01 aikana Suomen munuaistautirekisteri 01 Kaikki uudet potilaat 45 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 4 Uudestaan hoitoon 0 Ulkomailta 2 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 2 353 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 26 Potilaita vuoden lopussa 250 43 65 5 0 Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 1 2 Potilaita vuoden lopussa 1 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 22 Potilaita vuoden lopussa 4 2 3 Hoito keskeytetty 44 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 0 Palautunut toiminta 5 potilaat 30 Ulkomaille muuttaneet 0 Ulkomaille muuttaneet 2 Vuoden 01 aikana aktiivihoitoon tuli 45 uutta potilasta (Kuvio 13). Kaksi potilasta tuli uudestaan hoitoon ja 2 potilasta tuli ulkomailta. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 01 potilasta. Vuoden aikana kuoli 30 potilasta ja 5 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 44:lla oli toimiva siirtomunuainen, 43 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja hemodialyysissä. Kuudentoista potilaan hoito keskeytettiin ja heistä kuoli vuoden 01 aikana. Uuden siirtomunuaisen sai potilasta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 11
Taulukko 6. Aktiivihoitopotilaiden kuolelmantapausten määrä alueittain ja osuus kuolleista potilaista, joka kuoli alle 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Alue 1 Kuolemantapauksia 1 1 00 01 Osuus 1 01 kuolleista potilaista, joka kuoli alle 0 päivässä aktiivihoidon aloittamisesta Eteläinen 4 30 66 54 32 2 3 5 55 3 2 3 3 5 41 5 42 0 5 33 6 3 3 5,1 %,5 % 6,3 % 11,0 % 5,3 % 26 2 301 2 30,0 % Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Alue Kuolemantapauksia/1 000 potilasvuotta 1 1 1 00 1 01 Eteläinen 11 3 125 124 3 135 11 125 3 15 11 121 6 5 115 115 133 1 5 113 113 6 Taulukossa 6 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolemantapausten määrä alueittain. Niiden potilaiden osuus, jotka olivat kuolleet 0 päivän kuluessa hoidon aloituksesta, oli koko maassa prosenttia ja vaihteli eri alueilla 5 prosentista 11 prosenttiin. Vaihtelu johtuu ilmeisesti osittain sairaaloiden raportointikäytännön eroista. Alle 0 päivässä kuolleiden osuus kaikista kuolleista ei korreloinut alueen kokonaiskuolleisuuteen vuosina 1 01 (r = 0,1, p = 0,41, n = 5) mutta aktiivihoidon ilmaantuvuuteen (keski-ilmaantuvuus 1 01) se korreloi sekä alueittain (r = 0,0, p = 0,03, n = 5) että sairaanhoitopiireittäin (r = 0,51, p = 0,0, n = 21). Aktiivihoidon ilmaantuvuus ei korreloinut aktiivihoitopotilaiden kuolleisuuteen alueittain (r = 0,46, p = 0,425, n = 5) eikä sairaanhoitopiireittäin (r = 0,32, p = 0,0, n = 21). Vuosina 1 01 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella (133 kuolemantapausta/1 000 potilasvuotta) ja pienin eteläisellä ja lounaisella alueella ( kuolemantapausta/1 000 potilasvuotta) (Taulukko ). Koko maassa kuolleisuus vuonna 01 oli 12 prosenttia pienempi kuin vuonna 1. 12 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 12 01 Kuvio 15. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus Suomen munuaistautirekisteri 12 01 Kuolleisuus/00 potilasvuotta 150 1 130 1 1 0 0 0 50 30 0-2 -3-4 -5-6 - Vuosi - - -00-01 Eteläinen Kuolleisuus/00 potilasvuotta 150 1 130 1 1 0 0 0 50 30 0-2 -3-4 -5-6 - Vuosi - - -00 Eteläinen -01 Kuviossa on kuolleisuus esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. ssa kuolleisuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 12. Kuviossa 15 alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 01 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 12 01 on otettu huomioon. Vakiointi nostaa kaikkien alueiden kuolleisuuslukuja 10-luvun alkupuolella. Tämä johtuu siitä, että aktiivihoitopotilaat ovat vanhentuneet: vuonna 01 huomattavasti suurempi osuus (2 prosenttia) potilasvuosista oli yli 65-vuotiaiden tuottamia kuin vuonna 12 (15 prosenttia). Vakioinnin tarkoitus on poistaa aktiivihoitopotilaiden ikä- ja sukupuolijakauman vaikutus alueellisten kuolleisuuslukujen eroihin. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 13
Taulukko. Potilasvuosien määrä ikäryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Ikäryhmä, v Potilasvuosia (%) 1 1 1 00 01 0 1 44 45 64 65 4 5 6 1 11 436 1 (3,) (2,1) (45,) (1,) (4,5) 01 1 1 446 13 (3,6) (2,4) (46,2) (1,4) (5,4) 3 11 1 25 43 1 (3,) (25,) (46,3) (1,6) (6,4) 1 32 5 6 (3,) (24,2) (45,4) (1,) (,) 112 05 1 422 621 2 (3,6) (22,) (46,0) (,0) (,) Kaikki 2 442 2 563 2 4 2 31 3 1 Taulukko. Potilasvuosien määrä hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Potilasvuosia (%) Hoitomuoto 1 1 1 00 01 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto 24 655 1 513 (11,2) (26,) (62,0) 25 23 1 52 (,1) (2,2) (61,) 24 1 66 (,3) (2,0) (,) 2 4 1 (,5) (2,) (,6) 262 61 1 (,5) (31,0) (,6) Kaikki 2 442 2 563 2 4 2 31 3 1 Lisäys edellisestä vuodesta (%) 5,0,2 6,6 5, Taulukko. Potilasvuosien määrä ikäryhmän ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Ikäryhmä, v Potilasvuosia (%) Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto 1 01 1 01 1 01 0 1 44 45 64 65 4 5 12 3 5 22 (4,3) (26,) (3,) (21,0) (,1) 4 4 6 2 (5,4) (1,5) (3,6) (26,0) (,5) 1 11 25 1 (0,2) (1,2) (3,3) (30,2) (12,1) 4 12 352 20 15 (0,5) (13,4) (36,) (30,2) (1,2) 6 44 53 1 (5,0) (32,) (4,) (11,) (0,6) 3 52 66 263 2 (5,0) (2,1) (51,4) (,0) (1,5) Kaikki 24 262 655 61 1 513 1 Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana (Taulukot 11). Potilasvuosien määrä vuonna 01 oli 2 prosenttia suurempi kuin vuonna 1 (Taulukko ). 44-vuotiaille potilaille kertynyt osuus potilasvuosista on viidessä vuodessa pienentynyt 5,4 prosenttiyksikköä ja eläkeikäisille kertynyt osuus on kasvanut 5,3 prosenttia. Peritoneaalidialyysin osuus hoidoista on pienentynyt vuodesta 1 ja hemodialyysin osuus on kasvanut (Taulukko ). Munuaisensiirron osuus hoidoista on pysynyt lähes muuttumattomana. Taulukko esittää potilasvuosien määrän hoitomuodoittain ja ikäryhmittäin vuosina 1 ja 01. Eläkeikäisille kertynyt osuus potilasvuosista on kasvanut kaikissa hoitomuodoissa, vähiten (3,0 prosenttiyksikköä) munuaisensiirtopotilaiden joukossa ja eniten (,4 prosenttiyksikköä) peritoneaalidialyysipotilaiden joukossa. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Taulukko 11. Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Potilasvuosia (%) Diagnoosiryhmä 1 1 1 00 01 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Verenpaine, nefroskleroosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Synnynnäinen nefroosi Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 65 44 21 24 11 4 5 5 4 15 51 44 12 (2,5) (1,3) (11,5) (,1) (4,) (3,4) (4,3) (3,) (3,4) (3,1) (3,2) (0,6) (2,1) (1,) (0,5) (0,3) 03 41 311 24 1 0 4 1 1 52 46 (2,4) (1,4) (12,1) (,) (5,5) (3,) (4,1) (3,) (3,4) (3,2) (3,1) (0,) (2,0) (1,) (0,5) (0,3) 25 500 336 255 15 11 115 11 4 5 32 50 4 1 (26,4) (1,2) (12,2) (,3) (5,) (4,3) (4,2) (4,3) (3,4) (3,1) (3,1) (1,2) (1,) (1,) (0,) (0,4) 52 506 3 25 1 13 12 124 2 44 51 52 21 11 (25,) (1,3) (12,3) (,) (6,) (4,) (4,3) (4,2) (3,4) (3,3) (3,2) (1,5) (1,) (1,) (0,) (0,4) 0 52 3 224 5 134 12 3 2 6 54 51 51 23 13 (24,) (1,0) (12,6) (,) (,2) (5,3) (4,3) (4,1) (3,3) (3,3) (3,1) (1,) (1,) (1,) (0,) (0,4) Kaikki 2 442 2 563 2 4 2 31 3 1 Taulukko 11 esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 1 01. Glomerulonefriitti on tavallisin diagnoosi, mutta sitä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 1. Tyypin 1 diabetes on toiseksi tavallisin diagnoosi, ja sen osuus on pienentynyt 1,3 prosenttiyksikköä vuodesta 1. Monirakkulatauti on kolmanneksi tavallisin diagnoosi, ja sen osuus on kasvanut 1,1 prosenttiyksikköä viime viiden vuoden aikana. Tyypin 2 diabetes oli vuonna 01 viidenneksi tavallisin diagnoosi: tyypin 2 diabeetikoiden potilasvuosien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 1. Monirakkulatautipotilaiden potilasvuosien absoluuttinen määrä on kasvanut viidessä vuodessa eniten ( potilasvuotta). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 15
Kuvio. Yli -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus Suomen munuaistautirekisteri 15 1 15 1 Kuollut luovuttaja Elävä luovuttaja 3 n = 10 14 3 n = 4 15 1 2 n = 6 1 14 4 6 n = 621 15 1 4 6 n = 54 Kuvio 1. Alle -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus Suomen munuaistautirekisteri 15 1 15 1 Kuollut luovuttaja Elävä luovuttaja 21 n = 56 10 14 6 31 n = 6 15 1 53 4 n = 3 1 14 13 n = 31 15 1 0 30 n = 33 Kuvio 1. Munuaisensiirron alle 2 vuodessa aktiivihoidon aloituksesta saaneiden potilaiden osuus kaikista aktiivihoitopotilaista Suomen munuaistautirekisteri 15 1 Aktiivihoito aloitettu: Alle 2 vuodessa munuaisensiirron saaneet Ei munuaisensiirtoa alle 2 vuodessa 15 1 2 3 n = 2 2 10 14 36 64 n = 1 633 15 1 41 5 n = 1 25 1 14 53 4 n = 2 15 1 61 3 n = 65 Eläviltä luovuttajilta tulevien siirtomunuaisten osuus kaikista siirtomunuaisista oli vuosina 15 1 pienempi yli - vuotiailla (Kuvio ) kuin alle -vuotiailla potilailla (Kuvio 1). Vuosina 15 1 elävien luovuttajien osuus oli hieman suurempi kuin muina ajanjaksoina. Kuvioihin ja 1 on sisälletty kaikki munuaisensiirrot eikä ainoastaan potilaan ensimmäinen munuaisensiirto kuten kuviossa 1. Alle 2 vuodessa aktiivihoidon aloituksesta munuaisensiirron saaneiden osuus on vähentynyt jatkuvasti. Vuosina 15 1 osuus oli 61 prosenttia ja vuosina 15 1 se oli 2 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio 1. Aika aktiivihoidon aloittamisesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon Suomen munuaistautirekisteri 15 1 Munuaisensiirron saaneiden määrä 1 Mediaani = 1,02 v N = 2 Ensimmäinen munuaisensiirto tehty 15 1 0 1 Mediaani = 0, v N = 6 15 1 0 1 Mediaani = 0,3 v N = 43 15 1 0 0 1 2 3 4 5 Vuosia aktiivihoidon aloittamisesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon Kuviossa 1 on esitetty ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden potilaiden munuaisensiirtoa edeltävä odotusaika aktiivihoidon aloittamisesta. Odotusaika on pidentynyt vuodesta 15. Vuosina 15 1 mediaaniodotusaika oli 1,02 vuotta ja vuosina 00 01 se oli 1,31 vuotta. Vuosina 15 1 munuaisensiirto oli 1 prosentilla munuaisensiirtopotilaista ensimmäinen aktiivihoitomuoto. Vuosina 15 1 osuus oli 0,3 prosenttia ja 15 1 vastaavasti 0,5 prosenttia. Ensimmäisen munuaisensiirron aikaan potilaiden keskimääräinen ikä oli 41 vuotta 15 1, 42 vuotta 15 1, 45 vuotta 15 1 ja 46 vuotta vuosina 00 01. Mediaaniaika potilaiden munuaisensiirtojonoon asettamisesta munuaisensiirtoon oli 0,4 vuotta vuosina 15 1 ja 0,56 vuotta vuosina 15 1 (tieto saatu HYKS:n munuaisensiirtoyksikön ylläpitämästä munuaisensiirtopotilaiden seurantarekisteristä). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 1
Kuvio. Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Angina pectoris Ei angina pectoris -oireita 21 21 n = 45 (561) n = 315 (3) Kuvio 21. Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Sydäninfarkti Ohitustoimenpide Ei ohitustoimenpiteitä 11 5 5 n = 461 (561) n = 313 (3) Kuvio 22. Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Ei sydäninfarktia 1 2 11 n = 465 (561) n = 31 (3) Suomen munuaistautirekisteri on vuodesta 00 lähtien rekisteröinyt tietoja uusien aktiivihoitopotilaiden liitännäistaudeista ja tupakoinnista. Kuvioiden 32 oikeassa reunassa näytetään niiden potilaiden määrä, joiden liitännäistauti on raportoitu (vastaus kyllä tai ei) ja suluissa on kaikkien uusien potilaiden määrä. Keskimääräinen vastausfrekvenssi (vastaus kyllä tai ei) oli 6 prosenttia vuonna 00 ja 5 prosenttia vuonna 01. Kuvioissa 22 esitetään, miten yleisesti vuosina 00 01 aktiivihoitoon tulleilla potilailla oli viitteitä sepelvaltimotaudista. Angina pectoris -oireita oli 21 prosentilla kaikista uusista potilaista (Kuvio ). Sepelvaltimon ohitustoimenpide oli suoritettu 11 prosentille miespotilaista ja 5 prosentille naispotilaista (p = 0,00, Kuvio 21). Uusista potilaista 1 prosentilla miehistä ja 11 prosentilla naisista oli ollut aiemmin sydäninfarkti (p = 0,00, Kuvio 22). 1 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio 23. Uusien aktiivihoitopotilaiden sydäninfarktianamneesi ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Sydäninfarkti Ei sydäninfarktia 0 1 v 0 n = 2 (2) 44 v 2 n = 126 (15) 45 64 v 12 n = 3 (34) 65 4 v 24 6 n = 212 (265) 5 v 22 n = (1) Kuvio 24. Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Vasemman kammion hypertrofia Ei vasemman kammion hypertrofiaa 2 1 26 4 n = 4 (561) n = 26 (3) Kuvio 25. Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Sydämen vajaatoiminta Ei sydämen vajaatoimintaa 11 n = 451 (561) 0 n = 303 (3) Uusien potilaiden sydäninfarktianamneesin yleisyys oli yhteydessä aktiivihoidon aloitusikään (p < 0,001, Kuvio 23). Vasemman kammion hypertrofia raportoitiin 2 prosentilla uusista miespotilaista ja 26 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,304, Kuvio 24). Sydämen vajaatoiminta raportoitiin kymmenesosalla vuosien 00 01 uusista aktiivihoitopotilaista; osuus ei eronnut miesten ja naisten kesken (p = 0,2, Kuvio 25). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 1
Kuvio 26. Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Oireinen valtimotauti Ei oireista valtimotautia 15 5 n = 4 (561) 12 n = 30 (3) Kuvio 2. Suonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Ei suonikirurgiaa 0 5 5 n = 45 (561) n = 304 (3) Kuvio 2. Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Suonikirurgia Amputaatio Ei amputaatiota 5 5 3 n = 456 (561) n = 305 (3) Kuvioissa 26 2 on esitetty muiden valtimotautien kuin sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertosairauksen yleisyys vuosien 00 01 uusilla aktiivihoitopotilailla. Oireinen valtimotauti oli 15 prosentilla uusista miespotilaista ja 12 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,21, Kuvio 26). Uusista potilaista prosentille miehistä ja 5 prosentille naisista oli tehty suonikirurginen toimenpide (p = 0,02, Kuvio 2). Valtimotauti oli johtanut amputaatioon 5 prosentilla uusista miespotilaista ja 3 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,125, Kuvio 2). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Kuvio 2. Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Aivoverenvuoto tai -infarkti Ei aivoverenvuotoa tai -infarktia 0 n = 465 (561) 0 n = 3 (3) Kuvio 30. Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Verenpainetauti Ei verenpainetautia 6 n = 4 (561) 1 1 n = 315 (3) Kuvio 31. Hyperlipidemiahoito aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Lääkehoito Pelkkä dieettihoito Ei hyperlipidemiaa 34 13 53 n = 442 (561) 3 15 4 n = 2 (3) Kuvio 32. Tupakoiminen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 00 01 Nykyinen tupakoitsija Entinen tupakoitsija Ei koskaan tupakoinut 21 3 42 n = 422 (561) 12 n = 2 (3) Uusista aktiivihoitopotilaista prosentilla oli aiemmin ollut aivoverenvuoto tai aivoinfarkti; naisten ja miesten kesken ei ollut eroa (p = 0,0, Kuvio 2). Verenpainetautia hoidettiin lääkkeillä 6 prosentilla uusista miespotilaista ja 1 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,0, Kuvio 30). Hyperlipidemian hoidon yleisyydessä ei ollut eroa uusien mies- ja naispotilaiden kesken (p = 0,4, Kuvio 31). Uusista aktiivihoitopotilaista miehet tupakoivat huomattavasti yleisemmin kuin naiset (Kuvio 32). 5 prosenttia miehistä ja 21 prosenttia naisista oli nykyisiä tai entisiä tupakoitsijoita (p < 0,001). 22 prosentilla uusista aktiivihoitopotilaista tupakoinnista ei ollut tietoa tai sitä ei raportoitu. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 21
Hakemisto 1 01 Aluejako 1:1, 1:1, 00:1, 01:1 Cockroft Gaultin kaava 1: Cox-regressio 1: D-vitamiinihoito 1: 15 Eloonjääminen diagnooseittain 1:12 ikäryhmittäin 1:11 hoitomuodoittain 1:11 vaikuttavat muuttujat 1: Erytropoietiinihoito 1: Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 1:2, 1:2 3, 00:2 3, 01:6 diagnooseittain 1:, 00:, 01: hoitomuodoittain 1:5, 1:6,, 00:6, 01:,11 ikäryhmittäin 1:2, 1:3, 00:3, 01: kansainvälinen 01: sairaanhoitopiireittäin 1:2 3, 1:2,4, 00:2,4, 01:6, sukupuolittain 01: vakioitu 01: Glomerulusfiltraatio 1: Hoitomuodon muutokset 1:5, 1:6, 00:6, 01:11 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 1: uusien potilaiden 1:, 00:,12, 01:4 vuoden lopussa 1:, 00:11 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon alle 15-vuotiaiden 1:4, 1:5, 00:5, 01:3 alueittain 1:4, 1:5, 00:5, 01:2 3 diagnooseittain 1:, 00:, 01:4 hoitomuodoittain 1:5, 1:6, 00:6, 01:11 kansainvälinen 01:5 sairaanhoitopiireittäin 1:4, 1:5, 00:5, 01:3 vakioitu 01:3 Immunosuppressio 1:, 00:12 13 Kt/V 1:11 Kuolemansyyt hoitomuodoittain 00:1 Kuolleisuus alueittain 01:12 diagnooseittain 00:1 ennen 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta 01:12 hoitomuodoittain 1:5, 1:6, 00:6,, 01:11 munuaisensiirtopotilaiden 00:1 vakioitu 01:13 Laboratorioarvot albumiini 1:, 1:11 12 CRP 1:11 fosfaatti 1:15 HDL-kolesteroli 1:13 hematokriitti 1: ionisoitunut kalsium 1:, 1:15 kokonaiskolesteroli 1:13 kreatiniini 1: triglyseridit 1:13 urea 1: Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 01:21 amputaatio 01: angina pectoris 01:1 hyperlipidemia 01:21 munuaistautidiagnooseittain 1: muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 01: sepelvaltimotauti 01:1 sydämen vajaatoiminta 01:1 sydäninfarkti 01:1 1 vasemman kammion hypertrofia 01:1 verenpainetauti 1:, 1:1, 00: 15, 01:21 Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta 01:1 luovuttaja 01: osuus, joka on saanut munuaisensiirron 01: todennäköisyys 1:1 Painoindeksi 1:12 Potilasvuosien määrä diagnooseittain 1:6, 1:, 00:, 01:15 hoitomuodoittain 1:6, 1:, 00:,, 01: ikäryhmittäin 1:6, 1:, 00:, 01: määritys 1:6, 1: Tupakoiminen 01:21 Vatsakalvotulehdukset 1: Verenpainelääkitys 1:1, 00: 15, 01:21 Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Väestö, Suomen alueittain 1:1, 1:1, 00:1, 01:1 2 ikäryhmittäin 1:1, 1:2, 00:2, 01:2 sairaanhoitopiireittäin 1:1, 1:1, 00:1, 01:1 sukupuolittain 01:2 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01
Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 01 Rovaniemi Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Kemi Raahe Oulu Pudasjärvi Maarianhamina Oulainen Kajaani Kokkola Pietarsaari Iisalmi Nurmes Vaasa Kuopio Karstula Seinäjoki Joensuu Kristiinankaupunki Keuruu Jyväskylä Varkaus Virrat Kihniö Mänttä Savonlinna Hämeenkyrö Jämsä Mikkeli Pori Tampere Vammala Valkeakoski Rauma Urjala Hämeenlinna Imatra Lahti Loimaa Forssa Lappeenranta Kotka Turku Hyvinkää Salo Porvoo Helsinki Tammisaari Suomen munuaistautirekisteri Hesperiankatu 5 A FIN-002 Helsinki Suomi Puh +35--43422 Faksi +35--45405 Sähköposti Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi www.musili.fi/smtr Finlands njursjukdomsregister Norra Hesperiagatan 5 A FIN-002 Helsingfors Finland Tel +35--43422 Fax +35--45405 E-post Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi www.musili.fi/smtr Yliopistopaino Helsinki 02 Helsingfors ISSN 123 64