KIRJALLINEN KYSYMYS 917/2009 vp Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen taso Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Loka-marraskuun vaihteessa uutisoitiin laajasti, että Suomessa turvapaikanhakijoille maksetaan rahana toimeentulotukea selvästi eniten kaikista EU-maista. Poliisin valtakunnallinen maastapoistamiskoordinaattori Jussi Lammi Helsingin ulkomaalaispoliisista on esittänyt arvion, että kun Suomessa turvapaikanhakija saa toimeentulotukea lähes 400 euroa kuukaudessa, EU-maissa maksetaan keskimäärin vain 40 euroa. Muissa maissa turvapaikanhakijat saavat rahan sijasta esimerkiksi ruoka- ja vaatekuponkeja. Osittainen siirtyminen ruoka-apuun on ollut Suomessakin keskustelussa esillä, mikä vaikuttaa oikeansuuntaiselta ajattelulta. Ministeri Thorsin 13.10.2009 asettaman turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan lain valmisteluhankkeen yhtenä selvitettävänä kysymyksenä on toimeentulotuen merkitys ja se, voidaanko osa siitä suorittaa hyödykkeinä. Esillä olleet tiedot maksettavista summista eri maissa osoittavatkin, että selvitys on todella tarpeen. Toimeentulotuen kymmenkertaisuus EU-maiden keskitasoon nähden on herättänyt laajalti kummastusta ja kysymyksiä mm. sen tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikutuksesta Suomen houkuttelevuuteen ja mahdollisten perusteettomien hakemusten määrään. Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on viime aikoina kasvanut ja vastaanottoprosessit ovat ruuhkautuneet. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitkä ovat perusteet turvapaikanhakijoille rahana maksettavan toimeentulotuen EU-maita huomattavasti korkeammalle tasolle Suomessa ja millä menetelmillä rahassa maksettavan toimeentulotuen roolia vetovoimatekijänä on tarkoitus selvittää? Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2009 Outi Mäkelä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 917/2009 vp: Mitkä ovat perusteet turvapaikanhakijoille rahana maksettavan toimeentulotuen EU-maita huomattavasti korkeammalle tasolle Suomessa ja millä menetelmillä rahassa maksettavan toimeentulotuen roolia vetovoimatekijänä on tarkoitus selvittää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman puolivälitarkastelun tuloksena kesäkuussa 2009 annetussa turvapaikkapoliittisessa selvityksessä edellytetään, että turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen vetovaikutuksia selvitetään vuoden 2009 loppuun mennessä. Sisäasiainministeriössä on selvitetty vastaanottokeskusten käytäntöjä toimeentulotuen myöntämisessä sekä vertailtu rahana maksettavia tukia Euroopassa ja Pohjoismaissa. Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kotouttamislain (493/1999) nojalla turvapaikanhakijalle ja ihmiskaupan uhrille voidaan myöntää toimeentulotukea toimeentulotuesta annetun lain mukaan. Turvapaikanhakijalle, joka asuu yksityismajoituksessa, ei myönnetä asumismenoja toimeentulotukena, koska hän voi asua maksutta vastaanottokeskuksessa. Kotouttamislain 22 :n 3 momentin nojalla sisäasiainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin, mikä osuus toimeentulotuen perusosalla katettavista menoista annetaan hyödykkeinä ja muina vastaanoton palveluina ja mikä osa rahana. (972/2007) Mainittu asetuksenantovaltuus oli ennen vuotta 2008 työministeriöllä, jonka antamaa asetusta (TMA 389/2005) sovelletaan edelleen. Asetuksen mukaan toimeentulotuen perusosan suuruudesta vähennetään aikuisen osalta 10 prosenttia ja lasten osalta 15 prosenttia vastaanottokeskuksessa järjestettävästä vastaanotosta korvauksena. Vuonna 2009 yksinäisen aikuisen perusosa on 375,71 euroa kuukaudessa. 0 9- vuotiaan lapsen perusosa on 223,54 euroa kuukaudessa, ja 10 17-vuotiaan lapsen perusosa on 248,38 euroa kuukaudessa. Jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriapalvelut, vähennetään turvapaikanhakijan perusosasta lisäksi ravintomenoina 49 prosenttia, joka on yhtä suuri kuin yleisestä perusosasta tehtävä ravintovähennys. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuesta on tarkoitus antaa sisäasiainministeriön asetus, jolla perusosan rahana maksettavaa osuutta vähennettäisiin ja vastaanoton hyödykkeiden osuutta lisättäisiin, jolloin turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla. Samalla on tarkoitus yhtenäistää vastaanottokeskusten palvelujen ja hyödykkeiden määrään ja laatuun liittyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että asetus ja sen soveltamisohjeet tulisivat voimaan vuoden 2010 alkupuolella. Asetuksen valmistelussa on hyödynnetty sisäasiainministeriössä tehtyä selvitystä turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksissa annetuista hyödykkeistä. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto ja Maahanmuuttovirasto tekivät 27.8.2009 Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) kautta ky- 2
Ministerin vastaus KK 917/2009 vp Outi Mäkelä /kok selyn eri maissa turvapaikanhakijoille maksettavista etuisuuksista. Kyselyyn vastasivat Itävalta, Belgia, Tshekin tasavalta, Viro, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Slovakia, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Unkari. Erityissosiaalituet ja käytännöt esimerkiksi vaatteiden tai muiden välttämättömyystarvikkeiden hankkimiseksi ovat hyvin vaihtelevia eri maissa, eikä niiden soveltamisen laajuudesta ole kyselyn perusteella kokonaiskuvaa. Vastausten mukaan suurimmat rahana maksettavat tuet ja muut kattavat etuudet annetaan mm. Luxemburgissa, Suomessa ja Belgiassa. Useimmissa maissa vallitsevana käytäntönä on täysihoito ja pienet taskurahat (esim. Saksa 40, Unkari 26, Liettua 8 sekä Puola ja Slovakia 12 euroa kuukaudessa). Ruotsissa yksinäisen turvapaikanhakijan päiväraha on 71 ruotsin kruunua päivältä, eli 207,23 euroa kuukaudessa. Italiassa ei hakijoille makseta lainkaan käteistä rahaa. Useissa maissa tuetaan myös keskuksen ulkopuolella asumista. Suomessa täysihoito ei yleensä sisälly vastaanottoon. Hakijat maksavat itse ruokansa, vaatteensa ja muut perushyödykkeet. Lähtökohtana on hakijoiden omatoimisuuden tukeminen. Täysihoito annetaan poikkeuksellisesti alaikäisten ryhmäkodeissa ja eräissä ns. transit-keskuksissa, joissa vastaanotto on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Turvapaikanhakijat eivät saa asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa, kuten sairausvakuutusta, lapsilisää, kansaneläkettä ja työttömyysturvaa. Turvapaikanhakijalta, joka on työssä tai jolla on muita ansiotuloja tai varallisuutta, voi vastaanottokeskus kotouttamislain nojalla periä vastaanoton majoituksesta ja palveluista kohtuullisen maksun. Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun määrästä säädetään sisäasiainministeriön asetuksella. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 917/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mälelä /saml: Vilka är grunderna för att det utkomststöd i form av pengar som betalas ut till asylsökande är betydligt högre i Finland än i de övriga EU-medlemsstaterna och vilka metoder ämnar man använda för att utreda vilken roll utkomststöd i form av pengar spelar som attraktionskraft? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I den asylpolitiska utredning som utarbetades som en uppföljning på halvtidsöversynen av regeringsprogrammet från sommaren 2009 förutsätts det att man före slutet av 2009 utvärderar vilken attraktionskraft asylsökandes utkomststöd har. Inrikesministeriet har utrett praxis vid förläggningar när det gäller att bevilja utkomststöd och jämfört understöd i pengar som betalas i Europa och de nordiska länderna. Enligt 19 i grundlagen har alla som inte förmår skaffa sig den trygghet som behövs för ett människovärdigt liv rätt till oundgänglig försörjning och omsorg. Med stöd av integrationslagen (493/1999) kan asylsökande och offer för människohandel beviljas utkomststöd enligt lagen om utkomststöd. Asylsökande som bor i privat inkvartering beviljas inte utkomststöd som täcker boendekostnaderna eftersom de kan bo avgiftsfritt på en förläggning. Med stöd av 22 3 mom. i integrationslagen bestäms det närmare genom förordning av inrikesministeriet vilken andel av de utgifter som ska täckas med utkomststödets grunddel som ges i form av nyttigheter och andra tjänster i samband med mottagandet och vilken andel i form av pengar. (972/2007) Före 2008 hade arbetsministeriet nämnda bemyndigande att utfärda förordning och den av arbetsministeriet utfärdade förordningen (AMf 389/2005) tillämpas fortfarande. Enligt förordningen dras från utkomststödets grunddel för vuxna personer 10 procent och för barn 15 procent i ersättning för det mottagande som ordnas vid förläggningen. År 2009 är grunddelen för ensamstående vuxna 375,71 euro i månaden. Grunddelen för barn i åldern 0 till 9 år är 223,54 euro i månaden och för barn i åldern 10 till 17 år 248,38 euro i månaden. Om förläggningen tillhandahåller måltidstjänster dras dessutom 49 procent från asylsökandens grunddel i ersättning för kost, vilket är lika mycket som kostavdraget från den allmänna grunddelen. Avsikten är att utfärda en förordning av inrikesministeriet om asylsökandes utkomststöd för att minska den andel av grunddelen som betalas i form av pengar och öka andelen nyttigheter i samband med mottagandet varvid utkomststödets grunddel för asylsökande kommer att vara 30 procent mindre än för andra som bor i Finland. Avsikten är samtidigt att harmonisera praxis i anslutning till antalet tjänster och nyttigheter vid förläggningar och deras kvalitet. Målet är att förordningen och dess tillämpningsanvisningar ska träda i kraft i början av 2010. Vid beredningen av förordningen har man utnyttjat den utred- 4
Ministerns svar KK 917/2009 vp Outi Mäkelä /kok ning som gjorts vid inrikesministeriet om de nyttigheter som asylsökande får vid förläggningar. Inrikesministeriets migrationsavdelning och Migrationsverket skickade den 27 augusti 2009 via Europeiska migrationsnätverket (EMN) en enkät till olika länder med frågor om förmåner som betalas ut till asylsökande. Enkäten besvarades av Österrike, Belgien, Tjeckiska republiken, Estland, Tyskland, Italien, Lettland, Litauen, Luxemburg, Nederländerna, Polen, Slovakien, Slovenien, Sverige, Förenade kungariket och Ungern. Särskilda sociala förmåner och praxis varierar mycket från land till land t.ex. när det gäller att skaffa kläder eller andra nödvändighetsvaror och man fick ingen övergripande uppfattning om tilllämpningens omfattning på basis av enkäten. Luxemburg, Finland och Belgien är enligt svaren bland de länder där understöd i pengar och andra täckande förmåner är de största. I de flesta länderna är den rådande praxis att asylsökande får kost och logi och lite fickpengar (t.ex. Tyskland 40, Ungern 26, Litauen 8 samt Polen och Slovakien 12 euro i månaden). I Sverige får ensamstående asylsökande en dagpenning på 71 kronor per dag, vilket utgör 207,23 euro i månaden. I Italien får asylsökande inga kontanta pengar. Flera länder stöder också boende utanför förläggningar. Kost och logi ingår vanligen inte i mottagandet i Finland. De sökande betalar själva för mat, kläder och andra basvaror. Utgångspunkten är att man stöder sökandes egna initiativ. Kost och logi ingår undantagsvis i service vid grupphem för minderåriga och vid vissa s.k. transitförläggningar som är avsedda för korttidsvistelse. Asylsökande omfattas inte av boendebaserad social trygghet, såsom sjukförsäkring, barnbidrag, folkpension och utkomstskydd för arbetslösa. För inkvartering och tjänster vid mottagande kan förläggningen med stöd av integrationslagen ta ut en skälig avgift av en asylsökande som förvärvsarbetar eller har andra förvärvsinkomster eller förmögenhet. Avgiften skall efterges eller nedsättas till den del förutsättningarna för personens eller familjens försörjning eller förverkligandet av personens lagstadgade försörjningsplikt äventyras av att avgiften tas ut. Om avgiftens belopp bestäms genom förordning av inrikesministeriet. Helsingfors den 18 december 2009 Migrations- och Europaminister Astrid Thors 5