Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a

1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 33 YLO LOS-2004-Y-1002-131 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2005 ASIA Päätös Vehmaan Haikara Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 840 emakon ja 150 siitossian sikalan laajentamista 1 280 emakon ja 300 siitossian sikalaksi. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Vehmaan Haikara Oy c/o Mika Andersson Koskentie 613, 23210 VEHMAA Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1613479-1 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Vehmaan kunnan Kesoisten kylässä kiinteistöllä Haikaranmäki RN:o 1:14. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 7.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 19.10.2000 ympäristöluvan Vehmaan Haikara Oy:n nykyiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty luettelo lannanlevityssopimuksista. Sopimukset koskevat noin 312 hehtaarin peltoalaa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

Sikala sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. 2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Puttanjoen vesistöalueella (82.056). Sikalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Sikalan ympäristö on pääosin metsää. Lähin naapuri sijaitsee sikalan kaakkoispuolella noin 350 metrin päässä. Koillispuolella virtaavaan Puttanjokeen on matkaa noin 450 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 840 emakon ja 150 siitossian sikalan laajentamiseen 1 280 emakon ja 300 siitossian sikalaksi. Yhtiön päätuote on noin 25 kiloinen välitysporsas. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 30 000 välitykseen myytävää porsasta. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Lietelannan käsittelystä on tehty sopimus Biovakka Oy:n kanssa. Olemassa olevassa sikalassa on lietekuiluja noin 700 m 3 ja sikalan laajennusosaan tulee lietekuiluja noin 700 m 3. Uusiin lietekuiluihin asennetaan jäähdytysputket. Tilalla on kaksi lietesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 4 200 m 3. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Näihin säiliöihin varastoidaan pääsääntöisesti biokaasulaitoksella käsiteltyä lietettä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan sikalarakennuksen alle noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö, jonne johdetaan kaikki tuotannossa syntyvä tuore liete. Myös tämä säiliö varustetaan jäähdytysputkilla. Eläinsuojien pesu- ja WC- vedet johdetaan lietesäiliöön. Lisäksi laajennuksen yhteydessä rakennetaan noin 1 000 2 000 m 3 :n etälietesäiliö. Sikalasta tuleva lanta (noin 9 680 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään sopimuspelloille (312 ha) ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Liete joko mullataan heti levityksen jälkeen tai ajetaan kasvustoon. Lietteen levitys tapahtuu pääosin touko kesäkuussa. Tilalla on noin 15 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee sikalarakennuksen sisällä. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Sikalassa käytettävä vesi otetaan omista kaivoista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. jäähdyttämällä lietelanta lietekuiluissa, käsittelemällä lietelanta biokaasulaitoksella ja täyttämällä lietesäiliöt alta päin. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläinten kuljetusta tapahtuu noin kaksi kertaa viikossa ja rehuja tuodaan noin kerran viikossa. Lisäksi lieterekka ajaa tuoretta ja biokaasulaitoksella käsiteltyä lietettä noin kymmenen kertaa vuodessa keskimäärin kolmena päivänä kerrallaan.

3/10 Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 36 tonnia vuodessa) varastoidaan sikalan sisällä sijaitsevassa kylmätilassa ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt, vanhat torjunta-aineet, akut ja loisteputket viedään ongelmajätteiden keräykseen. Muovit, paperit ja metalliromut viedään kierrätykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vehmaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 28.1. 3.3.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 26.1. 25.2.2005. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 3.2.2005. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vehmaan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 26.1.2005 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin 7.4.2005 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Vehmaan tekninen lautakunta (17.2.2005) toteaa lausuntonaan, että sikalan paikka on tarkoitukseen hyvin sopiva. Lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 350 metriä. Suunniteltu toiminta on niin hoidettavissa, ettei ympäristön pilaantumisvaaraa aiheudu. Sikalan toimintaa pystytään myös niin hoitamaan, ettei toiminnasta aiheudu huomattavaa haju- ym. haittaa naapurikiinteistöille. Lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Vehmaan maaseutulautakunta (28.2.2005) toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Vehmaan Haikara Oy:llä on lannan levitysalaa 380 ha ja sopimus Vehmaan Biovakka Oy:n kanssa. Ei ole estettä luvan myöntämiselle. Vehmaan kunnanhallitus (7.3.2005) yhtyy teknisen lautakunnan ja maaseutulautakunnan lausuntoihin ja toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Vehmassalon kuntayhtymä (21.3.2005) toteaa lausuntonaan, että - sikala sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 350 metriä. Lähiympäristöön aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi sikalan teknisissä ratkaisuissa tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista; - toiminnanharjoittajalla tulee olla eläinmäärään nähden lannan varastointitilaa ja levitysalaa riittävästi ottaen huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettu asetus. Hakijan tulee esittää lupaviranomaiselle lannan käsittelyä, varastointia ja luovuttamista koskevat kirjalliset sopimukset sekä kartat lannan levitykseen käytettävistä peltoaloista. Sopimuspeltojen tulee sijaita siten, että niiden käyttö lannan levitykseen on kohtuullisten lannankuljetusmatkojen takia mahdollista;

4/10 - toiminnasta, mukaan lukien lannan siirtokuljetukset ja levitys, ei saa aiheutua kohtuutonta haju- tai muuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja että - mikäli sikalasta tulevat kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on ennen käsittelyyn kuljettamista varastoitava sikalan yhteydessä, on varastoinnin tapahduttava tiiviissä, jäähdytetyssä tilassa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksessa todetaan, että sikalan laajentamista koskevat hakemusasiakirjat ovat puutteelliset ja ylimalkaiset. Muistutuksessa todetaan, että sikalan hajuhaitat pahenevat entisestään toiminnan laajentumisen myötä. Ennen laajentamista tulisi laatia hajujen leviämistä koskeva mallinnus esitetyillä eläinmäärillä sekä jo olemassa olevan toiminnan hajuhaitat tutkimuksiin nojautuen. Muistutuksessa ollaan huolissaan lannan levityksestä mm. siitä minne levitetään ja onko pelloilla suojakaistoja. Lisäksi todetaan, että ympäristölupahakemuksessa tulisi käsitellä koko lantamäärän elinkaari kokonaisuudessaan, vaikka osa siitä siirrettäisiin tilan ulkopuolelle jatkokäsiteltäväksi. Muistutuksessa tuodaan vielä esille huoli kiinteistöjen arvon alentumista ja toimintaa koskevan valvonnan järjestämisestä. Ympäristölupahakemuksessa esitettyä toiminnan laajentamista ei tulisi aloittaa ennen kuin ympäristölupa tulee lainvoimaiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastine on jätetty 21.4.2005. Vastineessa todetaan mm., että hakijan edustaja on ollut yhteydessä muistutuksen tekijään, joka on kertonut hajuhaittojen ilmenevän lietesäiliöitä sekoitettaessa. Vehmaan Haikara Oy rakentaa laajennuksen yhteydessä sikalan laajennusosan alle lietesäiliön, johon johdetaan lietteet sekä vanhasta että uudesta sikalarakennuksesta. Tästä suljetusta säiliöstä tankkiauto noutaa lietteen vietäväksi Biovakka Oy:n biokaasulaitokseen mädätettäväksi. Palautuva hajuton typpineste varastoidaan nykyisissä avoimissa lietesäiliöissä. Typpineste ei aiheuta hajuhaittoja myöskään peltoon levitettäessä. Lisäksi laajennusosan lietekuiluihin asennetaan jäähdytysputkistot, joilla lietteen lämpötilaa lasketaan. Lietteen jäähtyessä ammoniakin haihtuminen minimoidaan. Näin ollen myös ilmastoinnin tarve vähenee. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Vehmaan Haikara Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan sikalan laajentamiseen 1 280 emakon ja 300 siitossian sikalaksi Vehmaan kunnan Kesoisten kylässä kiinteistöllä Haikaranmäki RN:o 1:14. Ympäristölupa ei koske rakennettavaa etälietesäiliötä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUPAMÄÄRÄYKSET 5/10 Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 9 680 m 3 lietetilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Sikalarakennusten ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Eläinten pito, sikalarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, on hajuhaitan torjuntaa tehostettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 454 ha. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana. 8. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

6/10 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 11. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. 7/10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2 5 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa.

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. 8/10 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 12 15 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on pois-

tettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19 ja 20 mukaisesti. 9/10 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, niin lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2015 mennessä. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.10.2000 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina hakija esittää mm., että kesäaikana aloitettu rakentaminen on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa kuin talviaikainen rakentaminen. Sopivien urakoitsijoiden ja rakennusmiesten löytäminen sekä kalustehankintojen tekeminen on helpompaa, kun ei olla sidottu luvan myöntämispäivään. Lisäksi porsaspula Vehmaan Haikaran verkostossa pitäisi saada mahdollisimman nopeasti korjattua. Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja määrää lupapäätöksen noudatettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 8 400 euron vakuus, mikäli toiminta aloitetaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 800 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Vehmaan Haikara Oy c/o Mika Andersson Koskentie 613, 23210 VEHMAA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vehmaan kunnanhallitus Vehmaan tekninen lautakunta Vehmaan maaseutulautakunta Vehmassalon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Vehmaan kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus