Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), 14.4.2016
Teoreettinen kehikko: kokemus kontekstissa Context Experience Physical Socioeconomic Regional Local order Self-rated health Subjective neighbourhood safety Projekti- ja akateeminen keskustelukonteksti, lähiötutkimus, jätetään tässä esityksessä sivummalle
Organisoitunut yhteisö (IV) Normatiivinen yksimielisyys siitä miten alueella eletään (solidarity, cohesion) Vahvat siteet: yhteishenki, tunnetaan naapurit (cohesion, strong bonds) Vuorovaikutusta (integration, social ties) Keskinäinen luottamus (trust, cohesion)...joten yhteisö pystyy pitämään yllä tehokasta sosiaalista kontrollia ja toteuttamaan yhteisiä arvoja (esim. turvallisuus, sosiaalinen järjestys) Naapuruston rakenteellinen pohja organisaatio rikollisuuden / häiriöiden taso
Osajulkaisut I. Kemppainen, Lönnqvist & Tuominen (2014). Turvattomuus ei jakaudu tasan: Mitkä asuinalueen piirteet selittävät helsinkiläisten kokemaa turvattomuutta? Yhteiskuntapolitiikka, 79(1), 5-20. II. Kemppainen (2014). Spatiaalista mallinnusta pistedatalla: Kyselypohjainen analyysi koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51(4), 253-271. III. Kemppainen & Saarsalmi (2015). Perceived social disorder in suburban housing estates in the Helsinki region: a contextual analysis. Research on Finnish Society 2015. IV. Kemppainen, Kauppinen, Stjernberg, Sund (...) Perceived social disorder and tenure structure: a multilevel study on 70 post-wwii housing estates... WIP
Sosiaaliset häiriöt: Helsingin seutu (III) Katumetro-data - 2012-36 %
Sosiaaliset häiriöt: Helsinki, Espoo, Vantaa (III) Katumetro-data - 2012-36 %
Havaittu sosiaalinen epäjärjestys: tärkeimmät ruututasoiset tekijät (III) Täysi malli Urbaanisuus (väentiheys) Sosio-ekonominen huono-osaisuus
Vrt. turvattomuuden kartta (II) Turvattomuus, viive, 50 lähintä naapuria Kemppainen 2014 [3.46,3.94] (3.94,4.42] (4.42,4.9]
Helsingin turvallisuuskysely 2009 - analyyseissä 33 peruspiiriä - vastausosuus 65 % Sama peruspiireillä (I) Vakioitu: - ikä * sp - koulutus - työttömyys - hallintasuhde * talotyyppi Kemppainen, Lönnqvist, Tuominen 2014, YP /kartta: Pirjo Lindfors
Koettu turvattomuus: kontekstuaaliset tulokset (I) Poliisin hälytystehtävilla mitatut häiriöt päihtynyt henkilö, häiriökäyttäytyminen, ikivalta (kokeilimme yös väkivaltarikosmuuttujaa, mutta sille ei jäänyt itsenäistä selitysvoimaa) Alueen heikko SES Raideliikenteen aseman läheisyys Kaupungin vuokra-asunto kerrostalossa vakioitu toisillaan ja kokijoitten sosiodemografisilla tekijöillä
Välijäsennys Context Experience Physical Socioeconomic Regional Local order Self-rated health Subjective neighbourhood safety Kontekstuaalinen SES > häiriöt: OK Häiriöt -> turvattomuus: OK Disorganisaatiokehikon mukainen tulos
Välijäsennys Context Experience Physical Socioeconomic Regional Local order Self-rated health Subjective neighbourhood safety Mutta miksi alueen SES jää turvattomuuden selittäjäksi vaikka poliisihäiriöt on vakioitu? (Huono-osainen vs hyväosainen peruspiiri, OR 1.9)
Tulkinta: myöhäismoderni epävarmuus / urbaanin ahdistus? (I) Sennett (1970), The Uses of Disorder: huoli epäjärjestyksestä ja psykologinen kontrollin tarve Garofalo & Laub (1979): the fear of crime is not simply fear of crime affected by a number of aspects of urban life (Skogan 1976)... unfocused, or multifocused, anxiety or mistrust which leads to uneasiness and discomfort... concern about a whole range of misbehaviors... concern for community (Wilson JQ) Baumann, Unsicherheit Alue-SES (häiriöiden vakioinnin jälkeen) Myöhäismodernin epävarmuuden (suburbaani) ympäristö? Kaupungin vuokra-asunto kerrostalossa...yksilöllisen epävarmuuden proxy / mikrokonteksti?
Alustavia tuloksia (IV) Näkökulmana disorganisaatioteoria ajatus organisoituneesta yhteisöstä Tulokset: kontekstuaalisia bivariaattiyhteyksiä pohjalla kyselydataa (ei painoja) ja Ruututietokannan tietoja PREFARE-data - 2013 - ryväsotos Suomen lähiöistä (n=70) - n. 40 %
Organisoitunut yhteisö (IV) - kertaus Normatiivinen yksimielisyys siitä miten alueella eletään (solidarity, cohesion) Vahvat siteet: yhteishenki, tunnetaan naapurit (cohesion, strong bonds) Vuorovaikutusta (integration, social ties) Keskinäinen luottamus (trust, cohesion)...joten yhteisö pystyy pitämään yllä tehokasta sosiaalista kontrollia ja toteuttamaan yhteisiä arvoja (esim. turvallisuus, sosiaalinen järjestys) Naapuruston rakenteellinen pohja organisaatio rikollisuuden / häiriöiden taso
Normatiivinen yksimielisyys (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation: 0.445
Vuorovaikutus naapurustossa (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation: n.s.
Epämuodollinen sosiaalinen kontrolli (Y) ja lähiön sosio-ekonominen tilanne (X) Correlation: 0.345
Sosiaaliset häiriöt (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation: -0.474
Lähiöissä on eroja Havaittu häiriötaso yhteisvaihtelee selvästi naapuruston sosio-ekonomisen tilanteen kanssa Myös normatiivinen yksimielisyys ja epämuodollinen sosiaalinen kontrolli käyttäytyvät samoin Linjassa disorganisaatiokehikon kanssa erityisesti Kornhauserin-Sampsonin tulkinta Sen sijaan vuorovaikutuksella / integraatiolla ei vastaavaa vaihtelua vrt. systeemisen mallin epäkoherentti empiirinen tuki
Lopuksi Alueen SES sosiaalinen elämä asukkaiden kokemukset muuttoaikeet ja selektiivinen toteutuminen alueen SES... Koetun turvallisuuden edistäminen? vartiointi, poliisityö vrt. Unsicherheit ei-toivottuja seurauksia? jälkimodernin yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan mahdollisuudet? Tutkimushankkeen suunnittelu käynnissä sukupuoli & konteksti SES: kahden tason analyysi, interaktio