Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1
Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus, ymmärrettynä jäsenyytenä, sosiaalisena yhteenkuuluvuutena ja osallistumisena rakentuvat tulevaisuudessa. (Yuri Kazepov, 2005) 2
Suurin haaste Euroopan kaupungeille on se, kuinka globaalisti orientoituneet taloudelliset suhteet ja toiminnot saadaan yhdistetyksi paikallisesti juurtuneeseen arkielämään ja ihmisten kulttuuriin. (Manuel Castells 1999) 3
Olemme kuin matkamiehiä, jotka suunnistavat oudossa maastossa vanhojen karttojen avulla - sellaisten, jotka on piirretty toisenlaisena aikana ja vastaamaan toisenlaisiin tarpeisiin. Vaikka maasto, jossa kuljemme, eli tuo valtioiden maailmanyhteiskunta, on muuttunut, kulkuamme ohjaava kartta ei ole. (Seyla Benhabib 2005) 4
Globalisaation aikana tulemme kokemaan sekä sivilisaatioiden yhteentörmäyksiä että niiden yhtenäistymistä, niin ympäristökatastrofeja kuin suurenmoisia pelastusoperaatioita, liberaalin markkinaideologian ja kapitalismin voittokulkua ja takapakkia sekä vastustuskykyisiä kansallisvaltioita ja valtavan voimakkaita ei-valtiollisia toimijoita. (Thomas L. Friedmann 2000) 5
Suomi on muuttunut 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Henkilöä % väkiluvusta 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; ks. Leitzinger 2008b ja www.stat.fi. Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870 2010 6
Joskin maltillisesti Lähde: OECD 7
Prosenttia väkiluvusta Espoo on myös muuttunut ja muuttuu yhä 14 Rekisteröity äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame 12 10 8 6 4 2 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Lähde: Tilastokeskus 8
Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030 Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla 2000-2015, ennustevaihtoehdot vuoteen 2030 sekä vuosina 2009 ja 2012 laaditut ennusteet * 0-vaihtoehto on vertailutieto, jossa vuosina 2015-2017 turvapaikanhakijoiden määrä olisi kehittynyt aikaisempien vuosien tapaan. 9
Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030 Vieraskieliset 0-19-vuotiaat Helsingin seudulla 2000-2015 sekä ennuste vuoteen 2030, osuus koko 0-19 -vuotiaasta väestöstä, perusvaihtoehto 10
Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmään kuuluvat Helsingin seudulla 1.1.2000-2015, ennustevaihtoehdot vuoteen 2030 sekä vuosina 2009 ja 2012 laaditut ennusteet 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Nopea kasvu Perusvaihtoehto 0-vaihtoehto Ennuste 2012 Ennuste 2009 20 000 10 000 0 2000 2010 2020 2030 11
Pääkaupunkiseudun osa-alueiden jakautuminen aluetyypeittäin vieraskielisen väestön osuuden suhteen, 1.1.2012 Aineisto: Helsingin seudun aluesarjat 24.4.2014 Lähde. Erilaistuva pääkaupunkiseutu Sosioekonomiset erot alueittain 2002-2012. Katja Vilkama, Henrik Lönnqvist, Jenni Väliniemi-Laurson, Martti Tuominen. Helsingin kaupunki, tietokeskus. Tutkimuksia 2014:1. 12
Mitä on monikulttuurisuus? Kieli: useita kieliä, monikielisyyttä Uskonto ja arvot: useita uskontoja, uskonnollisen elämän eri muotoja, erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä Tavat ja traditiot: erilaista arkea ja juhlaa Etnisyys: erilaisia taustoja ja identiteettejä 13
Monimutkainen monikulttuurisuus Se mitä on olla saksalainen, suomalainen, britti, kurdi tai vaikkapa eurooppalainen muuttuu perinpohjaisesti: Peruslontoolaisella on nykyään kenties enemmän yhteistä jonkun frankfurtilaisen tai amsterdamilaisen kanssa kuin Luoteis- Englannin järviseudulta olevan toisen Britannian kansalaisen kanssa. Etniset ja kansalliset identiteetit ovat entistä enemmän alimääräytyneitä : voit sanoa minulle mistä olet, mutta minä en osaa sillä perusteella vielä kertoa, kuka ja millainen olet. (Peter Kraus 2011) 14
Tarvitaan erilaisuuden organisointia Pitkäjänteistä, mutta tarpeen mukaan joustavaa: tunnustetaan tosiasiat ennakoidaan kehityskulkuja tietoperusteisesti otetaan huonot skenaariot liioittelematta vakavasti mietitään asioita, joihin voidaan vaikuttaa toteutetaan päätökset riittävin resurssein. 15