KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2009 vp Eläkkeen karttuminen työsuhteen päättävän tukipaketin aikana Eduskunnan puhemiehelle Monissa yrityksissä tarjotaan YT-neuvotteluissa työsuhteensa päättäville työntekijöille tukipakettia, jossa työnsä päättävälle työntekijälle turvataan esimerkiksi puolen vuoden ajaksi tai jopa vuodeksi palkkaa vastaavat tulot. Tukipaketin avulla on mahdollisuus loiventaa työttömyyskassan asiakkaaksi tai eläkkeelle siirtymistä. Tukipaketin ajalta ei kuitenkaan kerry eläkettä, koska lainsäädännössä ja Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeissa tukipaketin aikainen tulo katsotaan työsopimuksen päättämisestä maksettavaksi korvaukseksi tai muuksi vahingonkorvaukseksi (työntekijän eläkelaki 395/2006, 70, 3 momentti, 8 kohta). Työntekijän kannalta tilanne on epäoikeudenmukainen, koska sekä normaalin irtisanomisajan palkasta että työttömyyskorvauksesta kertyy eläkettä. Työntekijä mieltää tukipaketin aikaiset ansiot jatketun irtisanomisajan palkaksi. Tukipaketin aikana työnantaja siis säästää eläkemaksuissa, ja toisaalta myös työttömyyskassa säästää, kun työttömyyskorvauksen maksu alkaa vasta tukipaketin jälkeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tukipakettien käyttöön liittyvästä epäkohdasta, jonka mukaan tukipakettiajalta ei kerry eläkettä ja aikooko hallitus korjata tämän epäkohdan lainsäädäntöä ja soveltamisohjeita muuttamalla? Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2009 Merja Kuusisto /sd Antti Vuolanne /sd Tero Rönni /sd Pentti Tiusanen /vas Markus Mustajärvi /vas Mikko Kuoppa /vas Krista Kiuru /sd Saara Karhu /sd Sirpa Paatero /sd Maarit Feldt-Ranta /sd Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kuusiston /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 580/2009 vp: Onko hallitus tietoinen tukipakettien käyttöön liittyvästä epäkohdasta, jonka mukaan tukipakettiajalta ei kerry eläkettä ja aikooko hallitus korjata tämän epäkohdan lainsäädäntöä ja soveltamisohjeita muuttamalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työsuhteen päättymistä koskevat tukipaketit perustuvat työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Tällaiset sopimukset voivat poiketa sisällöltään suurestikin toisistaan. Usein niissä kuitenkin sovitaan, että työntekijän työsuhde päättyy tiettynä päivänä sovittua korvausta vastaan ilman irtisanomisaikaa ja työntekovelvollisuutta ja ettei työntekijä tule sopimuksen jälkeen esittämään päättyneeseen työsuhteeseen perustuvia vaateita työnantajalle. Sopimuksessa korvauksen suuruus on voitu ilmaista esimerkiksi vain tiettynä euromääränä tai korvaus on esimerkiksi kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava. Kun työsuhde sovitaan päättymään tiettynä päivänä ilman irtisanomisaikaa, tämä tarkoittaa samalla muun muassa sitä, että työntekijä menettää irtisanomisaikaa vastaavan vuosilomaoikeuden tai vuosilomakorvauksen. Tällaiset sopimukset vaikuttavat muullakin tavoin työntekijän työoikeudelliseen asemaan ja myös sosiaaliturvaan. On tärkeää, että työntekijä tietäisi sopimusta solmiessaan myös edellä tarkoitetut seurannaisvaikutukset. Työntekijän omassa valinnassa on, solmiiko hän tukipakettia koskevan sopimuksen työnantajan kanssa vai käyttääkö hän niitä oikeuksia, jotka hänelle muuten lainsäädännön mukaan kuuluvat. Kirjallisen kysymyksen perusteluosassa todetaan, ettei tukipaketin ajalta kerry eläkettä, koska lainsäädännössä ja Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeissa tukipaketin aikainen tulo katsotaan työsopimuksen päättämisestä maksettavaksi korvaukseksi tai muuksi vahingonkorvaukseksi. Lisäksi työttömyyskorvauksen maksu alkaa vasta tukipaketin jälkeen. Perustelujen mukaan tilanne on työntekijän kannalta epäoikeudenmukainen, koska sekä normaalista irtisanomisajan palkasta että työttömyyskorvauksesta kertyy eläkettä. Kysyjät vertaavat tukipakettia irtisanomisajan palkkaan ja katsovat, että tukipaketin ajalta pitäisi karttua työeläkettä. Työsopimuslain (TSL) 6 luvun 2 :n 2 momentin mukaan irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta noudatetaan kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Pykälän 3 momentin mukaan, jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan 6 luvun 3 :ssä säädettyjä yleisiä irtisanomisaikoja. Työntekijän eläkelain (TyEL) 70 :ssä säädetään eläkkeeseen oikeuttavista työansioista. Pykälän 1 momentin mukaan eläkkeen perusteena olevia työansioita määrättäessä otetaan huomioon palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Pykälän 3 momentissa luetellaan työnantajalta saatuja taloudellisia etuuksia, joita ei pidetä 1 momentissa tarkoitettuna vastikkeena työstä. Tällaisena vastikkeena ei 3 momentin 8 kohdan mukaan pidetä työsuhteen päättämisestä 2
Ministerin vastaus KK 580/2009 vp Merja Kuusisto /sd ym. maksettavaa korvausta tai muuta vahingonkorvausta. Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 :n mukaan Eläketurvakeskuksen tehtävänä on muun muassa antaa eläkelaitoksille suosituksia yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi yksityisten alojen työeläkelakien soveltamisesta. Eläketurvakeskus on antanut soveltamisohjeen eläkkeen perusteena olevista työansioista. Ohjeen mukaan irtisanomisajan palkka luetaan eläkkeen perusteena oleviin työansioihin siitä riippumatta, onko työnantaja työllistänyt työntekijän irtisanomisaikanaan vai ei, aloittaako työntekijä irtisanomisaikana uuden työsuhteen toiseen työnantajaan tai maksetaanko irtisanomisajan palkka kuukausittain vai kertakorvauksena. Tämä koskee kuitenkin vain TSL:ssa tarkoitettua, enintään kuuden kuukauden ajalta maksettavaa irtisanomisajan palkkaa. Jos työsuhde on sovittu päättyväksi kuuden kuukauden enimmäisirtisanomisaikaa pidemmän ajan jälkeen ja työntekijälle maksetaan palkkaa tai korvausta, kysymyksessä ei ole kuusi kuukautta ylittävän ajan osalta enää irtisanomisajalta maksettava palkka. Tällöin työntekijälle maksettu palkka luetaan eläketyöansioksi vain, jos työsuhde jatkuu ja työntekijä tekee tosiasiallisesti työtä tänä aikana. Jos työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta, hänelle maksettu korvaus katsotaan vahingonkorvaukseksi tai korvaukseksi työsuhteen päättymisestä, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. Siten, vaikka aika, jolta tukipaketti lasketaan, rinnastettaisiin irtisanomisajaksi, eläkettä karttuisi enintään puolet vuoden palkkaa vastaavasta määrästä. Eläkkeen karttuminen kuutta kuukautta pidempää aikaa vastaavasta palkasta edellyttäisi työsuhteen jatkumista ja työntekijän työskentelyä tänä aikana. Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeessa käsitellään myös työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen perusteella maksettuja korvauksia. Ohjeen mukaan, kun työsuhteen päättäminen perustuu työnantajan ja työntekijän yhteiseen sopimukseen, työsuhde päättyy sopimuksessa määriteltynä ajankohtana ilman irtisanomisaikaa. Tällaisen sopimuksen perusteella maksettavat korvaukset eivät yleensä ole TyEL:n 70 :n 1 momentin mukaista työstä maksettavaa vastiketta vaan korvausta työsuhteen päättymisestä. Sopimuksessa voi kuitenkin olla eriteltyinä sekä työansioksi katsottavia eriä että sellaisia suorituksia, joiden maksaminen selvästi liittyy työsuhteen päättämiseen. Jos sopimuksessa ei ole ollenkaan eritelty siinä todetun korvauksen perustetta, vaan siinä on sovittu ainoastaan tietyn kertakorvauksen maksamisesta, korvausta pidetään kokonaisuudessaan eläketyöansioon kuulumattomana vahingonkorvauksen luonteisena suorituksena. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan työelämän sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ja ansioturvaa koskevat hallituksen ratkaisut valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Vuoden 2005 ja 2007 alusta tulivat voimaan suuret työeläkelainsäädäntöä koskevat uudistukset, jotka valmisteltiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Voimassa oleva TyEL:n 70 perustuu mainittuihin uudistuksiin. Pykälän 3 momentin 8 kohta perustuu valmisteluun osallistuneiden osapuolten tietoiseen ratkaisuun jättää eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle työsopimuksen päättämisestä maksettava korvaus tai muu vahingonkorvaus. Työeläkejärjestelmän yksi perusperiaate on, että eläkettä karttuu työnteosta. Vaikka eläkettä karttuu nykyään työstä saadun vastikkeen lisäksi tiettyjen palkattomien aikojen etuuksien perusteena olevista tuloista, työsuhteen päättymisestä maksettavat korvaukset eivät ole rinnastettavissa näihin tuloihin. Kysymyksessä tarkoitettuja sosiaaliturvaetuuksien menetyksiä ei tulisi, ellei työntekijä vapaaehtoisesti ottaisi vastaan tukipakettia. Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 580/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kuusisto /sd m.fl.: Är regeringen medveten om det missförhållande som gäller användningen av stödpaket, enligt vilket pension inte tillväxer under stödpaketstiden och är det regeringens avsikt att korrigera detta missförhållande genom att vidta ändringar i lagstiftningen och tillämpningsanvisningarna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Stödpaketen som gäller avslutande av ett anställningsförhållande grundar sig på ett avtal mellan arbetstagaren och arbetsgivaren. Dylika avtal kan skilja sig till och med mycket från varandra. Ofta avtalas i dessa dock att arbetstagarens anställningsförhållande upphör en viss dag mot en viss ersättning utan uppsägningstid och arbetsskyldighet och att arbetstagaren inte efter ingått avtal kommer att ställa sådana krav på arbetsgivaren som grundar sig på det avslutade anställningsförhållandet. I avtalet kan ersättningens storlek vara uttryckt till exempel endast som ett visst belopp i euro eller så att ersättningen till exempel motsvarar tolv månaders lön. När ett anställningsförhållande avtalas att upphöra en viss dag utan uppsägningstid innebär detta samtidigt bland annat att arbetstagaren förlorar den semesterrättighet eller semesterersättning som motsvarar uppsägningstiden. Dylika avtal inverkar även på andra sätt på arbetstagarens arbetsrättsliga ställning och också på socialskyddet. Det vore viktigt att arbetstagaren kände till även ovan nämnda följdverkningar när han ingår avtalet. Arbetstagaren kan själv välja om han ska ingå ett stödpaketsavtal med sin arbetsgivare eller om han ska utnyttja de rättigheter som honom i övrigt tillkommer enligt lagstiftningen. I motiveringstexten till det skriftliga spörsmålet konstateras att det inte tillväxer pension under stödpaketstiden eftersom det i lagstiftningen och i Pensionsskyddscentralens tillämpningsanvisningar anses att inkomsten under stödpaketstiden utgör utbetalning av ersättning för avslutande av ett anställningsförhållande eller av annat skadestånd. Dessutom börjar arbetslöshetsersättningarna löpa först efter stödpaketstiden. Enligt motiveringarna är situationen ur arbetstagarens synvinkel orättvis eftersom pension tillväxer både av normal lön under uppsägningstid och av arbetslöshetsunderstöd. Frågeställarna jämför stödpaketet med uppsägningstidens lön och anser att arbetspension borde tillväxa under stödpaketstiden. Enligt 6 kap. 2 2 mom. i arbetsavtalslagen kan som uppsägningstid avtalas högst sex månader. Om en längre tid har avtalats, ska i stället sex månaders uppsägningstid iakttas. Enligt paragrafens 3 mom. iakttas de allmänna uppsägningstiderna i 6 kap. 3 om inte annat har avtalats,. I 70 i lagen om pension för arbetstagare (Ar- PL) finns bestämmelser om arbetsinkomster som berättigar till pension. Enligt paragrafens 1 mom. beaktas lön, resultatpremie eller något annat vederlag som har betalats eller avtalats att betalas som ersättning för arbete vid fastställandet av den arbetsinkomst som utgör grund för pensionen. I paragrafens 3 mom. uppräknas ekonomiska förmåner som erhållits av arbetsgivaren vilka inte betraktas såsom vederlag för arbete i enlig- 4
Ministerns svar KK 580/2009 vp Merja Kuusisto /sd ym. het med 1 mom. Som sådant vederlag betraktas inte enligt 3 mom. 8 punkten ersättning eller något annat skadestånd som betalas med anledning av att ett arbetsavtal upphävts. Enligt 2 i lagen om Pensionsskyddscentralen har Pensionsskyddscentralen bland annat till uppgift att ge pensionsanstalterna rekommendationer om tillämpningen av arbetspensionslagarna för den privata sektorn. Pensionsskyddscentralen har gett en tillämpningsanvisning om arbetsinkomster som ligger till grund för pension. Enligt anvisningen räknas uppsägningstidens lön till de pensionsgrundande arbetsinkomsterna oberoende av om arbetsgivaren har sysselsatt arbetstagaren under uppsägningstiden eller inte, om arbetstagaren inleder ett nytt anställningsförhållande med en ny arbetsgivare under uppsägningstiden eller om uppsägningstidens lön utbetalas per månad eller som en engångsersättning. Detta gäller dock endast den i Arbetsavtalslagen avsedda lönen för högst sex månader som betalas under uppsägningstiden. Om anställningsförhållandet avtalats att upphöra efter en tid som är längre än uppsägningstiden på sex månader och till arbetstagaren betalas lön eller ersättning är det för den tidens del som är längre sex månader inte längre frågan om lön för uppsägningstiden. Härvid räknas den lön som betalats till arbetstagaren som pensionsarbetsinkomst endast om anställningsförhållandet fortgår och arbetstagaren de facto arbetar under denna tid. Om arbetstagaren inte har någon arbetsplikt anses den ersättning som betalats till honom som skadestånd eller ersättning för avslutande av anställningsförhållande som inte betraktas som pensionsgrundande arbetsinkomst. Även om den tid för vilket stödpaketet utbetalas jämställs med uppsägningstid, tillväxer pension följaktligen för högst hälften av det belopp som motsvarar ett års lön. För att pension ska tillväxa av en lön som motsvarar en längre tid än sex månader kräver det att anställningsförhållandet fortgår och att arbetstagaren arbetar under denna tid. I Pensionsskyddscentralens tillämpningsanvisning behandlas också ersättningar som grundar sig på avtal om avslutande av anställningsförhållanden. När avslutandet av anställningsförhållandet grundar sig på ett ömsesidigt avtal mellan arbetsgivaren och arbetstagaren, upphör anställningsförhållandet enligt anvisningen utan uppsägningstid vid den tidpunkt som fastställts i avtalet. Ersättningar som utbetalas på basis av ett dylikt avtal utgör i allmänhet inte vederlag som betalas för arbete enligt 70 1 mom. i ArPL utan ersättning för avslutande av anställningsförhållande. I avtalet kan dock specificeras vilka poster som ska anses vara arbetsinkomster och sådana ersättningar vilkas utbetalning har ett klart samband med anställningsförhållandets avslutning. Om grunden för den ersättning som avtalet gäller inte alls har specificerats i avtalet utan det endast avtalats om utbetalning av en viss engångsersättning, anses ersättningen i sin helhet utgöra en prestation som till sin karaktär är ett skadestånd och som inte är pensionsgrundande arbetsinkomst. Enligt statsminister Matti Vanhanens andra regeringsprogram bereds regeringens lösningar för arbetslivets socialförsäkringslagstiftning och inkomstskydd i samarbete med arbetsmarknadsparterna. I början av åren 2005 och 2007 verkställdes de stora reformerna som gällde arbetspensionslagstiftningen och som bereddes i samarbete med arbetsmarknadsparterna. Den gällande 70 i ArPL grundar sig på nämnda reformer. Paragrafens 3 mom. 8 punkten grundar sig på ett medvetet avgörande hos de parter som deltog i beredningen att från den pensionsgrundande arbetsinkomsten utelämna ersättning eller annat skadestånd som betalas för avslutande av ett anställningsförhållande. En grundprincip inom arbetspensionssystemet är att pension tillväxer av arbete. Även om pension numera förutom av arbete dessutom tillväxer av vissa inkomster som grundar sig på särskilda förmåner under oavlönade perioder, kan inte ersättningar som utbetalas för avslutande av ett anställningsförhållande jämställas med dessa inkomster. De i spörsmålet avsedda förlorade socialskyddsförmånerna skulle inte uppstå om inte arbetstagare frivilligt tog emot stödpaket. 5
Ministerns svar Helsingfors den 7 juli 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6