I T Ä - U U D E N M A A N K U L T T U U R I N A B C
A Lisätietoja Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman kulttuuriohjelmasta: www.ita-uusimaa.net tove.hagman@porvoo.fi B Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma KULTTUURI Raatihuoneenkatu 5 06100 PORVOO gsm 0400 434 676 puh (019) 520 2328 fax (019) 520 2326 projektipäällikkö Tove Hagman C Esitteen toteutus: Teksti: Aino Kettunen Esipuhe: Tove Hagman Kuvat: Tapio Korkolainen Graafinen suunnittelu: Marianne Iivonen
E S I P U H E A Itä-Uudenmaan kaksikielinen rannikkomaakunta on alueen pitkän historian ansioista tulvillaan vanhaa arvokasta arkkitehtuuria, kulttuuriympäristöjä sekä historiallisia tapahtumapaikkoja ja tarinoita. Täällä järjestetään lukuisia musiikkifestivaaleja, konsertteja, veneilytapahtumia, teatterinäytöksiä ja perinnejuhlia, jotka antavat yllättäviä elämyksiä arjen keskellä. Kulttuurielämä koostuu siten sekä suuremmista että pienemmistä tapahtumista ja tekemisistä, kulttuurialan ammattilaisten taiteellisista toteutuksista ja harrastajien iloisesta mutta usein kunnianhimoisesta työskentelystä. Maakunnan keskus Porvoon vanha kaupunki on Suomen tunnetuimpia kansallismaisemia. Muita Itä-Uudenmaan keskuksia ovat Loviisan idyllinen pikkukaupunki, kahdeksan kuntakeskusta, monet kylä- ja kartanomiljööt sekä alueen uudet ja vanhat teollisuusympäristöt, kuten esim. Ruotsinpyhtään ruukkialue. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman pyrkimyksenä on vahvistaa maakunnan omaleimaisuutta ja kehittyviä aloja sekä edistää seudullista yhteistyötä ja kumppanuutta. B Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman kulttuuriohjelman tavoitteena on kehittää kulttuuri yhdeksi maakunnan keskeiseksi elinkeinoksi, vahvistaa maakuntaidentiteettiä ja lisätä alueen tunnettavuutta. ABCesitteen tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan kulttuurialan monipuolisuutta ja omaleimaisuutta. Esite on suunnattu sekä maakunnan asukkaille että matkailijoille. Viihdytään siis Itä-Uudellamaalla kulttuurin, elämyksien ja tekemisen parissa! C
A ABC-kirja oli Pernajan nerokkaan pojan Mikael Agricolan kirjoittama, v. 1543 julkaistu ensimmäinen suomenkielinen kirja. Agricola opiskeli Wittenbergin yliopistossa ja oli keskiajan loppuvaiheessa yhdistämässä Suomea Euroopan kulttuuriin. Palatessaan kotimaahan Agricola toi mukanaan uskonpuhdistuksen ja uuden ajan. Arkeologiset löydöt A Porvoonjoki Pukkilasta Porvooseen on ollut arkeologien aarreaitta. Jokilaaksosta on rekisteröity Suomen vanhimmalta kivikaudelta 170 asuinpaikkaa. Erityisesti Kerkkoon Henttalassa on pitkäaikaisen asumisen jäljet. Merkittävä itäuusmaalainen esihistoriallinen alue on osittain moottoritien alle jäänyt Ilolan Böle, josta on löytynyt kivi-, pronssi- ja rautakautista esineistöä, niin kampakeramiikkaa, meripihkakoruja kuin spiraalipäinen rautaneula. Eri puolilta maakuntaa on tehty pienempiä löytöjä. Asutushistoria A Historiantietämys nojaa toistaiseksi kuntahistorioihin ja erillistutkimuksiin. Asutushistoriaan liittyy arvoituksia. Mm. Lapinjärvestä on kauan ollut vallalla se kielitieteeseen nojaava käsitys, että alueella on ennen ruotsalaisten tuloa asunut lappalaisia. Nykytietämyksen mukaan kyseessä eivät kuitenkaan olleet saamelaiset vaan jokin muu, toistaiseksi tuntematon metsästäjäheimo. Alueen asutushistorian selvittäminen ja rakennuskannan inventointi kuuluvat maakunnan kulttuuriohjelman hankkeisiin. 4
A A A 5
F Festivaalit ja tapahtumat F F 6
Festivaalit ja tapahtumat F Maakunnan musiikkitapahtumat edustavat musiikin eri lajeja. Avanti!:n Suvisoitto ja Mustalaismusiikin festivaali Porvoossa, Sibeliuspäivät ja Räyhärock Loviisasssa, Sipoon musiikkiviikot Kalkkirannan jazzeineen ja Bluegrass Ruotsinpyhtäällä keräävät kukin oman kuulijakuntansa. F F 7
F Festivaalit ja tapahtumat F F Myös muut aihepiirit houkuttelevat yhdessäoloon, kuten Loviisassa kavalkadi Kuningas saapuu Loviisaan ja Talonpoikaisveneiden purjehduskilpailu, Porvoossa Vanhan Porvoon höyryjuhlat ja Laterna Magica Filmfestival sekä Sipoossa Topeliuspäivät. 8
Festivaalit ja tapahtumat F F F 9
G Galleriat G Taidenäyttelyjä järjestävät sekä yksityiset että yhdistyspohjaiset galleriat. Vakiintuneita kuvataiteen näyttelytiloja on Porvoossa ja Loviisassa. Pukkilan näyttelyt ovat korkeatasoinen tapaus Itä-Uudenmaan kesässä. G 10
Helsing, Sibbe ja Borg muodostavat kansantarun kolmen purjehtijan veljessarjan, joka aikojen alussa purjehti Suomenlahden rannikkoa itään. Helsing rantautui kuitenkin jo ennen tulevaisuudessa siintävän Itä-Uudenmaan rajaa. Sibbe kiinnittyi maihin seuraavaksi. Borg jatkoi vielä jonkin matkaa. Veljeksistä jokainen rakensi turvakseen linnoituksen, Helsing Helsingin Vartiokylän tukikohdan, Sibbe Sipoon joen Sibbesborgin ja Borg Porvoon Linnamäen. Borgin vallitukset Linnamäellä ovat varustuksista parhaiten säilyneet. H Hej då Hej då tai heido on tuttujen kesken yksikieliseksi mukautunut tervehdys, jolla on iloinen äänneasu. Itä-Uudenmaan viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Vuonna 2002 ruotsinkielisen väestön osuus oli 34,3 %. Kaksikielisyys on paitsi kulttuurinen rikkaus myös voimavara, joka edistää pohjoismaisia yhteyksiä. Mikael Agricolan näkemykselliselle kielipolitiikalle kuuluu kaksinkertainen kiitos Suomen kahdesta sivistyskielestä. I Hej då heido Itä-Uusimaa Maakuntaan kuuluu kymmenen kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Yhteinen asukasluku on n. 90 000 henkilöä ja pinta-ala 2747 km2. Maakuntatunnukset ovat haarapääsky, leskenlehti, meritaimen ja Sipoon kalkkikivi. Itä-Uuttamaata käsittelevä maakuntakirja on ilmestynyt 2003. K 11
K Kansallismaisema Porvoonjoen laakso sekä 1300-luvulla perustettu, keskiaikainen Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja taustalla kohoavine kirkonmäkineen ovat yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta. Kartanot K K Itä-Uudellamaalla on paljon kartanoita. 1800- luvun alkupuolella Porvoon pitäjässä ja Pernajassa oli kartanoita tiheämmässä kuin missään muualla Suomessa. Pernajan kartanoista Sarvilahden 1600-luvun barokkilinna ja Malmgårdin 1800- luvun uusrenessanssilinna ovat avanneet ovensa kulttuurimatkailulle. Salaperäinen kartanoromantiikka vivahtaa taiteilija Mathilda Rotkirchin (1813-1842) kohtalossa. Hän asui Porvoon Stensbölen kartanossa, josta on mainintoja jo 1300-luvulta. Mathilda Rotkirch opiskeli taidetta Tukholmassa. Kuitenkin vasta kun omistajasuku lahjoitti kartanon irtaimistoineen Svenska litteratursällskapet i Finland -seuralle 1900-luvun lopulla, 29-vuotiaana kuolleen taidemaalarin työt pääsivät kartanon seinien sisältä julkisuuteen. Porvoossa vuonna 2002 ja seuraavana vuonna Turussa pidetty näyttely toivat ammattitaitoisen naistaiteilijan Mathilda Rotkirchin Suomen taidehistoriaan. Tällöin hänen kuolemastaan oli kulunut 160 vuotta. Kesä Kulttuuri kotiseutujuhlineen puhkeaa kukkaan kesällä. Kesäasukkaat ja kotimaiset turistit tulevat kesä- ja heinäkuussa; elokuu on ulkomaalaisten matkailijoiden sesonkia. Ks. Festivaalit ja tapahtumat. 12
Kirjallisuus Sipoosta Pernajaan kulkee klassinen kirjallisuusväylä. Sipoossa asui Topelius, Porvoossa vaikutti Runeberg, Pernajassa syntyi Agricola ja Askolassa Linnankoski. Nykyisiä kirjailijoita, kääntäjiä tai yhteiskuntavaikuttajia palkitaan vuosittain edellämainittujen merkkihenkilöiden nimikkopalkinnoilla. Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran omistama Diktarhemmet on kirjailijakoti Porvoossa, ja Villa Biaudet toimii ruotsikielisten kirjailijoiden kolmivuotisena stipendiasuntona Loviisassa. Kansallisrunoilija J.L.Runebergin yli 120 vuotta museona palvelleessa kodissa Porvoossa on käynyt 1,5 milj. vierasta. Jokaisella kunnalla on oma kirjastonsa. Itä-Uudenmaan maakuntakirjasto toimii Porvoon kaupunginkirjaston yhdeydessä. Porvoon kaupunginkirjasto rakennettiin v. 2000 arkkitehtuurikilpailussa voittaneen ehdotuksen perusteella. Kiinnostavaa uudessa ratkaisussa on, että rakennusmateriaalina on käytetty paljon puuta. Borgå Gymnasiumin kulttuurihistoriallis esti ainutlaatuisella kirjastolla on hallussaan varsinkin 1700-luvulla lahjoitettuja arvoteoksia. Kirjastotoimen kehittäminen kuuluu maakunnan kulttuuriohjelmaan. K K K 13
K K Kirkkoarkkitehtuuri K Sipoon, Porvoon ja Pernajan (sekä Kymenlaakson puolella Pyhtään) keskiaikaiset kivikirkot luokitellaan rakennushistoriallisesti itäuusmaalaiseksi ryhmäksi, jonka näkyvin yhteinen tunnusmerkki on runsaasti koristellut tiilirakenteiset länsipäädyt. Askolan, Lapinjärven, Liljendalin, Myrskylän, Pukkilan ja Ruotsinpyhtään kirkot ovat puurakenteisia. Ruotsinpyhtään kirkon alttaritaulun on maalannut Helene Schjerfbeck. Myrskylän 200-vuotiaalla kirkolla on arkkitehtonisesti poikkeava ilme: kirkkorakennus on 8-kulmainen, ja se on jo kolmas kirkko samalla paikalla. Mestarina oli kuulu kirkonrakentaja Matts Åkergren. Tiilirakenteiset Sipoon uusi kirkko ja Loviisan kirkko ovat molemmat 1800-luvun lopulta. 14
Kulttuurikoulutus Musiikin, kuvataiteen ja tanssin opetusta on järjestetty monissa kunnissa lapsille ja nuorille. Porvoonseudun musiikkiopiston toiminta ulottuu maakuntaan. Ammatillista koulutusta saa ruotsiksi oppilaitoksissa Borgå folkhögskola, Borgå hantverks- och konstindustriskola, Kuggomskolan Ab, Östra-Nylands yrkeskola ja Svenska folkakademin. Suomenkielisessä Porvoon ammattiopistossa on graafinen linja. K Kulttuurimaisema Meri, joet ja viljellyt jokilaaksot, kirkot, vanhat tiet ja jokisuihin kiinnittyneet kaksi kaupunkia, Suomen toiseksi vanhin kaupunki Porvoo ja kuningattaren kaupunki Loviisa, paikoin tiheä kyläverkko sekä puistoihinsa osittain kätkeytyvät kartanot leimaavat maisemaa. Jotkut teollisuuslaitokset ovat sulautuneet osaksi kulttuurimaisemaa, kuten Ruotsinpyhtään Ruukki, Porvoon Taidetehdas, Isnäsin saha ja Pukkilan meijeri sekä rannikon vanhat telakat. Sipoon vanha sairaalaalue Nikkilän Itäisessä jokipuistossa on muotoutumassa toiminnallisesti uudenlaiseksi kulttuuriympäristöksi. K Kuninkaantie Vanha Kuninkaantie eli Suuri eteläinen rantatie syntyi 1200-luvulla kuninkaan kuriirien käyttämästä Turusta Viipuriin johtaneesta ratsupolusta. 1700-luvulla tien päästä päähän pääsi jo vaunuillakin. Kuninkaiden ja keisareiden lisäksi tällä Pietarin ja Tukholman välisellä tiellä kulki näyttelijäseurueita, kuvataiteilijoita ja sirkuslaisia, jopa elefantti. Kymmenet kievarit ja krouvit palvelivat matkalaisia. K 15
K K Kuvataide Kustaa III toi mukanaan Itä-Uudellemaalle 1700-luvun lopulla hovitapoja ja runoilijoita. Vanhin Porvoota esittävä kuva on kuninkaan seurueeseen kuuluneen everstiluutnantti Fredrik Adolf von Numersin tussilaveeraus vuodelta 1789. Loviisassa ja etenkin Porvoossa on taiteilijoita Nils Schillmarkista (1745-1808) ja Albert Edelfeltistä (1854-1905) lähtien. Porvoon museossa on kokoelma alueen taiteilijoiden teoksia. Porvoossa on myös uusi palvelumuoto: taideyhdistyksen hoitama taidelainaamo. Loviisassa taideelämää virkistää balttialaisten taiteilijoiden vierasateljee ja Porvoossa nuorten taiteilijoiden nelivuotinen stipendiasuntoateljee. Käsityö Maakunnalla on monipuoliset käsityöperinteet. Käsitöitä on jo keskiajalla myyty Tallinnaan ja Tukholmaan. Nykyisin alan neuvonnasta, kehittämisestä ja perinteestä huolehtivat Nylands hantverk r.f. ja Uudenmaan käsityöyhdistys, joilla kummallakin on toimipiste Porvoossa. Ks. Taideteollisuus. Loviisa L Kaupungilla on Itä-Uudenmaan konkreettisimmat muistot Ruotsin vallan ajalta, mm. nimi, jonka kaupunki sai kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. Turun rauha 1743 siirsi rajaa Kymijoelle vain n. 10 km:n päähän kaupungista. Bastionit Rosen ja Ungern rakennettiin kaupungin kupeeseen maantien turvaksi ja merilinnoitus Svartholman saareen vesiväylän vartijaksi. Nykyisin museona toimiva Komendantin talo puutarhoineen on samalta ajalta. Ks. Puutarhat. 16
Lurens Lurensin kesäteatteri on vakiinnuttanut asemansa esittämällä jo vuosikymmenten ajan osaavaa teatteria ulkoilmanäyttämöllä Pernajassa. Teatteriharrastus on Itä-Uudenmaan eri puolilla ajoittain hyvinkin vilkasta, joskaan varsinaista ammattiteatteria ei alueella ole. Kaksikieliset nuorisomusikaalit ovat Porvoossa vuoden teatteritapaus. L Itä-Uudellamaalla voidaan puhua aidosta kulttuurimatkailusta, mm. kartanot ovat avanneet oviaan matkailulle. Valtakunnallisilla matkamessuilla Itä-Uusimaa esiintyy yhteisenä osastonaan. Yleisilmiönä on havaittavissa, että ulkomaalaisten osuus on lisääntymässä ja on esim. Porvoossa n. 40 % matkailijoiden kokonaismäärästä. M Matkailu Media Itä-Uusimaa on vanhaa kirjapainoseutua, jolla WSOY:n vaikutus on historiallinen. Sanomalehdet Borgåbladet, Loviisan Sanomat, Sipoon Sanomat, Uusimaa ja Östra Nyland ilmestyvät säännöllisesti. Ylen Radio Itä-Uusimaa ja Radio Vega Östnyland sekä yksityiset radio- ja TV-kanavat täydentävät media-antia. Ilmaisukeinoja ovat uudistaneet Porvoon Magnusborgissa toimivat kansainvälisestikin palkitut yritykset, jotka tuottavat kuvaa ja ääntä käyttämällä uutta teknologiaa. Magnusborg on Suomen suurin uusia menetelmiä käyttävän kulttuurialan työllistäjä. M 17
M Museo Alueella on kymmeniä museoita ja museokokoelmia, joista neljä on ammatillisesti hoidettuja. Porvoon museo toimii Itä-Uudenmaan maakuntamuseona. Museot ovat perinne- ja kotiseututoiminnan sydän. Museoalue Ilolan Postimäki on Vanhaan Kuninkaantiehen liittyvä käsityöläis- ja mäkitupalaisalue, joka herää henkiin kesäisin. Porvoon rata on muuttunut museoradaksi. M Musiikki M Etenkin keväisin soivat konsertit, joita kuorot ja orkesterit ovat valmistelleet talven mittaan. Eri ikäluokat ja monet musiikin lajit ovat mukana: perinteisestä uudempaan, klassisesta kevyempään, hip-hopista heviin. Ks.Festivaalit ja tapahtumat sekä Kulttuurikoulutus. 18
Perinnerakentaminen on tärkeä osaamisen alue vanhojen asuinympäristöjen säilyttämiseksi. Vanhan korjaaminen edellyttää sekä tiedollista että teknistä osaamista. Perinnerakentamista opetetaan mm. Kuggomin koulussa. Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiön neuvontapalvelu toimii Porvoon vanhalla rautatieasemalla. Ks. Rakennuskanta. P P Puutarhat Loviisaan perustettiin uudelleen v. 1998 linnoitusten 250-vuotisjuhlien yhteydessä Komendantin puutarha, jossa esitellään vanhan mallin mukaisesti 1700- ja 1800-luvun tuoksu-, väri-, mauste-, vihannes-, lääke- ja koristekasveja. Runebergin kodin piha-alueella Porvoossa kasvaa edelleen Fredrika Runebergin kaupunkipuutarha, johon Fredrika Runeberg mm. istutti kuudelle pojalleen kullekin oman omenapuun. Kycklingsin kotiseututalon vanha puutarha Lapinjärvellä on restauroitu 1800-luvun asuun. P 19
R Rakennuskanta Itä-Uudenmaan rakennuskannasta on 24 % vanhaa, rakennettu ennen v. 1945. Muualla Suomessa vanhojen rakennusten osuus on 15 %. Suuri ero viestittää itäuusmaalaisen kulttuurin kestävyydestä. Suomen kaupunkien vanhin rakennuskanta on Porvoossa. Reseptikirja R Revyyjengi -niminen teatteriharrastajien seurue esittää keväisin ajankohtaisilla asioilla ilakoivan revyyn Liljendalgårdenissa. Kevään 2004 revyy Liiti Vettas on järjestyksessä kahdeskymmeneskuudes! Fredrika Runebergin Reseptikirjan käsikirjoitus löytyi Runebergin kodin korjauksen yhteydessä 2003. Kirja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi. Saaristo, rannikko ja joet S Itä-Uudellamaalla on rantaviivaa 3698 km. Saaristolaiset ovat olleet kalastajia, joista suurin osa on ollut rannikon kartanoiden alustalaisia. Pienimuotoista maanviljelystä on harjoitettu suurimmissa saarissa. Saariston kulttuurissa ja kielessä on eestiläistä vaikutusta, sillä lahden yli on vuosisatojen aikana tullut paljon eestiläisiä. Sipoonjoki, Mustijoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki ja Tesjoki sivuhaaroineen ja laaksoineen sekä Kymijoen läntinen haara hahmottavat maakunnan maisemaa. Porvoojokea ja Koskenkylänjokea entisöidään avaamalla padottuja koskia. Meri ja joki esittävät tärkeätä roolia kesäisissä kansanjuhlissa. Veneretkiä saaristoon järjestetään ainakin Porvoosta ja Loviisasta. 20
T Taideteollisuus Porvoossa 1897-1902 toimineen, Louis Sparren perustaman Iris-tehtaan traditio elää edelleen. Nykyisin monet taide- ja käyttökeramiikkapajat, lasi- ja tekstiilitaiteilijoiden työhuoneet ja puusepän verstaat ovat yhden henkilön työpaikkoja. Myös työyhteisöjä syntyy aika-ajoin. Ruotsinpyhtään Ruukilla taustana ovat vuosisatojen aikana rautaruukissa tehdyn työn jäljet. Pukkilan meijerissä toimii kymmenen hengen yhteisö, mukana kultaseppiä, teollisia muotoilijoita, graafikoita ja ekotaiteilija. Meijeriin on perustettu myös yrityshautomo Formia. T Tanssit Vakkolassa, Porvoonjoen koskella, lähellä Johannes Linnankosken syntymäkotia, järjestetään kesäisin siltatansseja. Tulipunakukat koristavat sillan kaiteita. Vaikka tukkilaisia ei enää vuosikymmeniin ole koskella nähty, Linnankosken romaani elää monen mielessä. Myrskylän Kiparkatin lava kerää tanssijoita laajalta alueelta, ja lavalla ovat pyörähdelleet jo useampien sukupolvien edustajat. Tolkkisten Tanssisaaren rantamaisemaan on rakennettu uusi paviljonki. Ihmisten kanssakäyminen on kulttuuria parhaimmillaan. T 21
T Tilat T Monet vanhempaa kulttuuriperinnettä edustavat, aikanaan yhteisvoimin rakennetut seurantalot on kunnostettu, ja n. 100 perinteistä taloa ovat edelleen käytössä Itä-Uudellamaalla. Uusia tilaratkaisuja ovat Marilyn-sali Loviisassa, Kulttuuritalo Grand Porvoossa ja Topelius-sali Sipoossa. Sopivuutensa kulttuuritilaksi on jo yli 15 vuoden ajan todistanut Porvoon Taidetehtaan 7 500 m2:n rakennus, jossa on akustisesti hyvin toimiva sali. Tehtaassa on myös pienempi teatteritila, pienempiä saleja sekä erilaisia työtiloja. Rakennus on asemakaavalla suojeltu entinen teollisuuslaitos. Kiinteistö vaatii peruskorjauksen. Itä- Uudenmaan kulttuuriohjelma toteaa korkeatasoisten taidetilojen tarpeen maakunnassa ja esittää perustellusti Taidetehdasta toiminnan keskukseksi. V ilmestyi ruotsiksi 1916, suomeksi 2003. Paljolti Pariisin taiteilijaelämää kuvailevassa kirjassa on lapsuudenmuistelma matkasta kahden hevosen vetämissä vaunuissa Porvoosta Lapinjärvelle. Hevosia vaihdettiin Ilolan, Koskenkylän ja Liljendalin kestikievareissa. Vallgren ihailee erityisesti Lapinjärven kauniita puutarhoja. Ville Vallgrenin ABC kirja 22
Viuhka Elegantti keisari Aleksanteri I tanssitti Porvoon valtiopäivätanssiaisissa 1809 läsnäolevia daameja. Ulla Möllersvärd pudotti viuhkansa lattialle tanssiessaan keisarin kanssa. Keisari nosti viuhkan ja pisti sen povelleen. Seuraavana päivänä suopea keisari antoi hallitsijanvakuutensa ja julisti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Kulttuurihistoria elää omaa elämäänsä valtiohistorian taustalla. V Yhdistykset Monet merkittävät kulttuuripalvelut ovat syntyneet kansalaistoiminnan pohjalta. Mm. kulttuuri-instituutiona tunnetun Porvoon museon taustaorganisaationa toimii yhdistys. Maakunnassa on satoja aktiivisesti toimivia yhdistyksiä. Y Österstjernan Aikansa ruotsinlaivasta, 1800-luvun alkupuolella purjehtineesta Österstjernan -aluksesta rakennetaan parhaillaan EU-hankkeena kaksoiskappaletta Loviisan Laivasillalla, Merenkulkumuseon vieressä. Porvoon Voolahdessa rakennettiin myös yhteisvoimin jahti Alexandra, joka laskettiin vesille kesällä 2003. Monet itäuusmaalaiset hiekka-, halko- ym. jaalat on kunnostettu ja muutettu tilausristeilykäyttöön sopiviksi. Ö 23
Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma KULTTUURI www.ita-uusimaa.fi