KIRJALLINEN KYSYMYS 258/2011 vp HPV-rokotteen asettaminen yleiseen rokotusohjelmaan ja kohdunkaulan syövän seulonnan uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitys julkaistiin kesäkuussa 2011. Työryhmän tarkoituksena oli kartoittaa Suomessa papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama tautitaakka sekä päätyä ehdotuksiin sen vähentämiseksi. Lisäksi työryhmän tuli arvioida HPV-rokotteen turvallisuutta sekä tehoa ja selvittää organisoidun ja sen ulkopuolella tapahtuvan opportunistisen seulonnan laajuutta. Yli kolme vuotta kestäneeseen selvitykseen nojaten THL suosittaa HPV-rokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Lisäksi se ehdottaa organisoidun kohdunkaulan syövän seulonnan uudistamista. Papilloomavirustyyppejä on yli sata, joista 14 on ns. korkean riskin HPV-tyyppejä eli kohdunkaulan syöpää aiheuttavia. HPV-infektio on hyvin yleinen, ja noin neljännes 20-vuotiaista naisista kantaa korkean riskin HPV-tyyppiä. Suomessa todetaan vuosittain noin 150 kohdunkaulan syöpätapausta. Näistä noin kolmannes johtaa kuolemaan. Valitettavasti viime vuosina kohdunkaulan syöpätapaukset ovat lisääntyneet nuorilla ikäryhmillä. Lisäksi HPV-taustaisia syöpiä ovat mm. osa ulkosynnyttimien, nielurisan, peräaukon ja peniksen syöpätapauksista. HPV aiheuttaa Suomessa myös vuosittain yli 6 000 kondyloomatapausta. Kaikkiaan HPV:n aiheuttamien kustannusten on arvioitu Suomessa olevan vuositasolla yli 40 milj. euroa. Nykyisin kohdunkaulan syöpää torjutaan Suomessa organisoidulla joukkoseulonnalla ja laajalla organisoidun seulonnan ulkopuolisella papatestauksella. Kohdunkaulan syövän seulonnoilla etsitään kehittymässä olevia syövän esiasteita papa-kokeilla ja histologisilla jatkotutkimuksilla. Suomessa papa-kokeita tehdään vuosittain noin 500 000, ja näistä noin 40 prosenttia otetaan organisoidussa joukkotarkastuksessa. Näissä kokeissa syövän esiasteita löydetään noin 2 800. Arviolta noin 80 prosenttia kohdunkaulan syöpätapauksista voidaan estää seulonnoilla. Papilloomavirustautien torjuntatyöryhmä kiinnitti selvityksessään seulontojen suhteen huomiota nuorten naisten ylimääräisiin hoitoihin ja ylitestaukseen. Sen mukaan organisoidun seulonnan ulkopuolisia seulontatestejä tehdään mm. perusterveydenhuollossa ja yksityisellä sektorilla, ja niiden kustannukset ovat noin kolminkertaiset organisoituun seulontaan verrattuna. Työryhmän mukaan papa-kokeita tuleekin vähentää ja seulontaohjelmaa optimoida. Esimerkiksi runsaita papa-seulontoja voi vähentää poistamalla sairausvakuutuskorvaus opportunistisilta papakokeilta ja ohjeistamalla perusterveydenhuoltoa. Työryhmä ehdottaa myös organisoidun seulontaohjelman laajentamista ja sen aloittamista jo 25- vuotiailla naisilla. Voi kuitenkin kysyä, onko tämä riittävää. Esimerkiksi Australiassa papakoetta suositellaan 18 vuoden iästä lähtien kahden vuoden välein tai vähintään kaksi vuotta yhdyntöjen alkamisesta aina 69 vuoden ikään saakka. Versio 2.0
THL:n selvityksen mukaan HPV-rokotuksilla saavutetaan merkittäviä terveyshyötyjä. Sen mukaan noin 12-vuotiaiden tyttöjen kondylooman ja kohdunkaulan syövän rokotusohjelma on pitkällä tähtäimellä kustannusvaikuttavaa ja jopa terveydenhuollon kustannuksia säästävää, mikäli rokotteen hinta on kohtuullinen. Rokotteen vuosikustannusarvio on kolme miljoonaa euroa. THL suosittaakin 11 12-vuotiaiden tyttöjen saattamista rokotusohjelman piiriin sekä alkuvaiheessa myös 13 15-vuotiaiden tyttöjen rokottamista. Poikien rokottamista työryhmä ei toistaiseksi suosita. Australiassa HPV-rokote lisättiin rokotusohjelmaan ensimmäisenä maana koko maailmassa vuonna 2007. Australia onkin raportoinut vakuuttavaa näyttöä HPV-rokottamisen seurauksena nopeasti saaduista terveyshyödyistä, kuten kondyloomien hyvin merkittävästä vähenemisestä. Australian lisäksi muun muassa Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Norja ovat ottaneet HPV-rokotuksen rokotusohjelmiinsa. Ahvenanmaalla kaikkien 15-vuotiaiden tyttöjen HPV-rokottaminen aloitettiin tämän vuoden syyskuussa. HPV-rokotuksien tieteellinen näyttö terveyshyödyistä on vankka, ja lisää näyttöä kertyy koko ajan. THL:n työryhmän selvityksen mukaan paras keino HPV:n ehkäisemiseksi ovat HPV-rokotukset sekä optimaalinen seulonta. On arvioitu, että työryhmän ehdottamilla toimilla HPV:n aiheuttamien sairauksien vuosikustannukset puolittuisivat nykyisestä. HPV-tauteihin liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyn avulla pystymme säästämään sekä taloudellisia että inhimillisiä voimavaroja. Tällä hetkellä HPV-rokotuksen voi hankkia itse ostamalla sen apteekista. Rokotussuojan saamiseksi tarvitaan kolme rokotusannosta. Rokotussarjan hinnaksi tulee tällöin lähes 500 euroa. Tämä hinta on useille tytöille ja heidän perheilleen liian korkea, jotta he voisivat hankkia rokotuksen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus seurata THL:n suosituksia ja liittää HPV-rokotuksen Suomen yleiseen rokotusohjelmaan, mikä on aikataulu tämän saavuttamiseksi, aiotaanko ryhtyä toimenpiteisiin kohdunkaulan syövän seulontakäytäntöjen muuttamiseksi ja kuinka tyttöjen tasa-arvo hallituksen mielestä tällä hetkellä Suomessa toteutuu, kun ahvenanmaalaiset tytöt saavat rokotuksen ilmaiseksi ja muualla Suomessa rokotuksen halutessaan tyttö joutuu maksamaan lähes 500 euron kustannukset itse? Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2011 Hanna Tainio /sd 2
Ministerin vastaus KK 258/2011 vp Hanna Tainio /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Tainion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 258/2011 vp: Aikooko hallitus seurata THL:n suosituksia ja liittää HPV-rokotuksen Suomen yleiseen rokotusohjelmaan, mikä on aikataulu tämän saavuttamiseksi, aiotaanko ryhtyä toimenpiteisiin kohdunkaulan syövän seulontakäytäntöjen muuttamiseksi ja kuinka tyttöjen tasa-arvo hallituksen mielestä tällä hetkellä Suomessa toteutuu, kun ahvenanmaalaiset tytöt saavat rokotuksen ilmaiseksi ja muualla Suomessa rokotuksen halutessaan tyttö joutuu maksamaan lähes 500 euron kustannukset itse? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansalliseen rokotusohjelmaan tällä hetkellä kuuluvien rokotteiden tarkoitus on torjua esimerkiksi ilman, pisaroiden, ruoan tai käsien välityksellä tarttuvia tauteja, joiden tehokkaaseen torjumiseen on olemassa vähän tai ei ollenkaan muita keinoja kuin rokottaminen. HPV-rokote poikkeaa näistä rokotteista usealla tavalla: sen perimmäisenä tavoitteena on ehkäistä syöpää, joka on saanut alkunsa HPV- eli papilloomaviruksen aiheuttamasta pitkittyneestä infektiosta, sukupuoliteitse saadun tartunnan seurauksena. HPV-tartunta on hyvin yleinen noin puolet naisista saa tartunnan jo kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä yhdynnästään. HPV-tartuntaa voidaan kuitenkin estää paitsi rokottamalla, myös käyttämällä kondomia. HPV-tartunnan aiheuttamia solumuutoksia voidaan löytää seulonnalla eli ns. PAPA-testauksella, ja syövän esiasteita voidaan hoitaa. Pieni osa HPV-tartunnoista kuitenkin johtaa vuosien tai vuosikymmenten kuluessa syöpään, joista kohdunkaulan syöpä on yleisin. Näitä todetaan Suomessa nykyisin noin 150 vuodessa, ja tehokkaasta hoidosta huolimatta noin kolmannes syöpään sairastuneista naisista kuolee tähän tautiin. Yli viisikymmentä vuotta jatkuneen joukkotarkastusseulonnan ansiosta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus on Suomessa väkilukuun suhteutettuina kuitenkin maailman vähäisintä. Ihmisen papilloomaviruksia tunnetaan yli sata erilaista tyyppiä, joista sukupuoliteitse tarttuvia on kolmisenkymmentä. Näistä noin puolet on niin sanottuja korkean riskin virustyyppejä, jotka voivat johtaa vuosien tai vuosikymmenten kuluessa kohdunkaulan syövän kehittymiseen. Suomessa on kaupallisesti saatavilla kaksi HPV-rokotetta, joista toinen sisältää näistä syöpään altistavista virus-tyypeistä kahta virustyyppiä (HPV16 ja 18), toinen neljää tyyppiä (HPV6, 11, 16 ja 18). Kumpikin rokote on todettu turvalliseksi ja vasta-aineita synnyttäväksi ja kummankin rokotteen suojateho rokotteen sisältämiä virustyyppejä kohtaan on tutkituissa ikäryhmissä hyvä. Nykyiset rokotevalmisteet kattavat noin kaksi kolmannesta mahdollisista syöpään altistavista viruksista. Rokottamalla saavutetun suojan ulkopuolelle jää edelleen noin kolmannes syöpään johtavista infektioista. Kansallinen papilloomavirustautien torjuntatyöryhmä asetettiin toukokuussa 2008. Sen tehtävänä oli kartoittaa HPV:n aiheuttama tautitaakka 3
Ministerin vastaus Suomessa ja antaa ehdotus parhaista mahdollisista toimenpiteistä sekä kohdunkaulan syövän että HPV-tautitaakan vähentämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos nimesi työryhmän pohtimaan HPV-tautien torjuntatyötä kokonaisuutena. Sen tehtävä ei siten rajoittunut rokottamiseen liittyviin kysymyksiin vaan myös seulontaan ja sen järjestämisen kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Työryhmä sai raporttinsa valmiiksi huhtikuussa 2011. Sen jälkeen asiaa käsiteltiin THL:n asettamassa kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä, ja THL suositti kesäkuussa HPV-rokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan. Elokuussa asiaa käsiteltiin STM:n tartuntatautien neuvottelukunnassa, joka puolsi rokottamista. Koska HPV-asiantuntijaryhmän raportti käsitteli toimeksiantonsa mukaisesti sekä rokottamista että seulontaa, asia siirtyi STM:n seulontatyöryhmän käsittelyyn, mikä on parhaillaan meneillään. Seulontojen toteuttamiseen on tarjolla uusia menetelmiä, joiden kustannusvaikuttavuudella on eroja. HPV-rokottamiseen, seulontaan ja erityisesti nuorten seksuaaliterveyden edistämisen kokonaisuuteen liittyviä päätöksiä on lupa odottaa alkavan talven aikana. Hallitus tulee tekemään päätöksensä parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon ja kansalaisten tasa-arvoisuutta edistävään periaatteeseen nojautuen. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 258/2011 vp Hanna Tainio /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 258/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Tainio /sd: Kommer regeringen att följa THL:s rekommendationer och inta vaccination mot HPV i Finlands allmänna vaccinationsprogram, finns det någon tidsplan för att förverkliga denna målsättning, tänker myndigheterna vidta åtgärder för att ändra praxisen för screening för livmoderhalscancer och hur realiseras enligt regeringens uppfattning principen om likabehandling av flickor i Finland när åländska flickor vaccineras gratis och en flicka på annat håll i landet blir tvungen att själv stå för kostnaderna på inemot 500 euro för att få vaccinationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Avsikten med de vaccin som för närvarande ingår i det nationella vaccinationsprogrammet är att förebygga sjukdomar som sprids exempelvis som luftburna, som droppsmitta, via mat eller händer när det finns få eller inga andra effektiva förebyggande åtgärder än att vaccinera. HPVvaccinet avviker från dessa vaccin på flera sätt: dess primära syfte är att förebygga cancer, som har uppstått till följd av en kvarstående, sexuellt överförd infektion orsakad av HPV, dvs. papillomvirus. HPV-infektion är mycket vanlig - cirka hälften av alla kvinnor blir smittade redan inom tre år från sitt första samlag. Förutom genom vaccinationer är det också möjligt att förebygga HPV-infektion genom att använda kondom. Förekomsten av cellförändringar orsakade av HPV-infektion kan fångas upp genom screening eller s.k. papa-testning och förstadier till cancer kan behandlas. En liten del av HPV-infektionerna utvecklas emellertid under ett tidsförlopp som kan sträcka över år eller årtion-den till någon form av cancer, av vilka livmoderhalscancer är den vanligaste. I Finland konstateras numera cirka 150 fall av sådan cancer årligen och trots en effektiv vård avlider omkring en tredjedel av de insjuknade kvinnorna till följd av sjukdomen. Tack vare de massundersökningar som har utförts i drygt femtio år är förekomsten av och dödsfrekvensen i livmoderhalscancer i förhållande till folkmängden i Finland dock den lägsta i världen. Man känner till över hundra olika typer av humant papillomvirus, av vilka ett trettiotal smittar vid sexuellt umgänge. Av dessa är omkring hälften virus av s.k. högrisktyp, vilka under loppet av några år eller årtionden kan ge upphov till livmoderhalscancer. I Finland finns två HPV-vaccin till-gängliga på marknaden. Det ena vaccinet innehåller två av dessa cancerframkallande virustyper (HPV 16 och 18) och det andra fyra typer (HPV 6, 11, 16 och 18). Vartdera vaccinet har konstaterats vara tryggt och ge upphov till antikroppar och har i de undersökta åldersgrupperna gett god skyddseffekt mot virustyperna som vaccinet innehåller. De nuvarande vaccinpreparaten täcker cirka två tredjedelar av virusen som eventuellt kan leda till cancer. Vaccination skyddar fortsättningsvis inte mot den återstående tredjedelen av cancerframkallande infektioner. 5
Ministerns svar En nationell arbetsgrupp för att bekämpa sjukdomar som orsakas av papillomvirus tillsattes i maj 2008. Den hade till uppgift att kartlägga sjukdomsbördan till följd av HPV i Finland och lägga förslag till bästa möjliga åtgärder för att minska såväl fallen av livmoderhalscancer som den sjukdomsbörda som HPV medför. Institutet för hälsa och välfärd (THL) tillsatte arbetsgruppen för att göra en övergripande bedömning av bekämpningen av sjukdomar orsakade av HPV. Dess uppdrag var således inte begränsat till frågor i anslutning till vaccinationer utan gällde dessutom metoderna för samt en kostnadsanalys av att organisera screening. Arbetsgruppen färdigställde sin rapport i april 2011. Därefter behandlades ärendet i en expertgrupp som THL hade tillsatt för det nationella vaccinationsprogrammet och i juni rekommenderade THL att HPV-vaccinet intas i det nationella vaccinationsprogrammet. I augusti behandlades ärendet i social- och hälsovårdsministeriets delega-tion för smittsamma sjukdomar, som för sin del förordade vaccinationer. Eftersom HPV-expertgruppens rapport behandlade såväl vaccinationer som screening, så som uppdraget förutsatte, gick ärendet vidare till ministeriets arbetsgrupp för screening och där behandlas ärendet som bäst. Det finns nu nya metoder med olika kostnadseffekt att tillgå för att genomföra screeningarna. Besluten om HPV-vaccinationer, screeningar och i synnerhet åtgärder som främjar ungas sexualhälsa överlag är att vänta under den kommande vintern. Regeringen kommer att fatta sitt beslut med stöd av bästa möjliga kliniska effektdata och principen om att främja medborgarnas jämlikhet. Helsingfors den 24 november 2011 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6