YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1
MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan: Vesi-ja ympäristöpiireillä, myöhemmin ympäristökeskuksilla oli keskeinen rooli kosteikkojen ja vesistökunnostensuunnittelijana, toteuttajana ja rahoittajana kertyi paljon alan osaamista Nykyisin: ELY-keskusten toimenkuvassa tapahtunut muutos on vähentänyt niiden mahdollisuuksia osallistua käytännön toteutukseen ELY-keskukset keskittyvät neuvontaan ja vesienhoidon yleiseen koordinointiin ja strategioiden ohjaamiseen alan osaamista säilynyt Yhdistysten yms. rooli hankkeiden ja suunnittelun käynnistäjinä sekä toteuttajina kasvaa yhdistyksissä toimivien ihmisten aktiivisuus korostuu!
MITEN YKSITYISET JA YHDISTYKSET VOIVAT OSALLISTUA KOSTEIKKOJEN JA VESISTÖJEN HOITOON?
www.sll.fi 1. Osallistukaa ympäristöjärjestöjen kosteikko- ja vesistötalkoisiin
www.sll.fi
www.sll.fi
www.sll.fi
Virho toimii valtakunnallisesti: neuvontaa, hankkeita www.virtavesi.com
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen toimintasuunnitelmassa v:lle 2016:
Metsästäjät ja metsästysseurat perustavat ja hoitavat kosteikkoja, joista hyötyä vesilinnuille, kosteikkoluonnolle sekä vesiensuojelulle Pudasjärven Välitalo, Juha Siekkinen 2015 Siikalatvan Lammenneva, Juha Siekkinen 2015
2. Perustakaa kosteikkoyhdistys maatalouden ympäristötukijärjestelmän kosteikkorahoituksen hakua varten Esimerkki: Kuusamon Oivangin kosteikko, perustettu eituotannollisella investointuella Juha Siekkinen 22.5.2012 15
Kosteikko maatalouden ei-tuotannollisella investointituella voi hakea: aktiiviviljelijät, rekisteröidyt yhdistykset, vesioikeudellinen yhteisö kosteikon valuma-alueesta peltoa oltava vähintään 10 % tukea jopa 11 669 /kosteikkohehtaari hakuaika 15.6.2016 asti maakunnallinen pisteytys, valtakunnallinen valinta velvoite hoitoon: 5-v ympäristösopimus, 450 /v/kosteikko-ha Kuusamon Oivangin kosteikko. Juha Siekkinen 22.5.2012 16
Haapajärven Nuijunjärvenkunnostus paikallisen metsästysseuran ei-tuotannollisena investointitukihankkeena Nuijunjärven pinta-ala 40 ha, kunnostukseen n. 380 000 työt alkoivat talvella 2012/2013, kunnostustyöt saatu valmiiksi Juha Siekkinen
2. Perustakaa yhdistyksellenne oma luonnonhoitokohde Esimerkki: Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys Juha Siekkinen 18
Kempeleen-Oulunsalon lsy:n luonnonhoitokohteet v. 2003 alkaen Muovia Merestä 2011 Välitörmä 2003-2004 Kaivosoja Kosteikko 2013 alkaen Kotakari 2003-2006 Papinkari 2007-2011
1. hoitokohde Liminganlahden Kotakarilla, saaressa Mitä opimme? viikatointija haravointi työlästä, jo 0,1 ha:nniitetty ala vaati usean ihmisen kokopäivän mittaisen talkootyörupeaman paikalle pääsy vaati paljon viitseliäisyyttä, välillä tarvittiin venettä kun kahlaamalla ei päästy saareen sitkeimmälläkin luonnonhoitajalla on oltava kova motivaatio hoitoon Kempeleen-Oulunsalon lsy:ntalkoot Liminganlahden Kotakarilla 24.7.2005. Heini Hyvärinen 20
2. hoitokohde Liminganlahden Papinkarissa, hoitotyö helpottui Mitä opimme? Onneksi P-P ELY-keskus tuki talkootyötä viikatointija haravointi työlästä yhtä työlästä kuin aiemminkin, koska loppukesällä järviruovikko 2 m korkeaa 0,3-0,4 ha:nalan niitto viikatteilla, niittojätteen haravointi ja poltto vaativat n. 50 tuntia ohjattavan niittokoneen työteho vastaa vähintään 5 ihmisen viikatointia luultavasti monella luonnonhoitajalla mielessä työn mielekkyys Juha Siekkinen 21
Merenrantakosteikolla luonnonhoitajalle on työmaata riittävästi Papinkarilla alkoi karjalaidunnus v. 2013, onneksi!
3. hoitokohde Akionlahden Kaivosojan kosteikolla v. 2013 alkaen, ympäristösopimuksella syntyy tulosta Kartat: Maanmittauslaitos
Hoitosopimusalue rajattu valkoisella = 3,31 ha x 450 /ha = 1 489 /v Kasvillisuuden niitto vihreillä alueilla, muualla pensaikon raivaus Vesialueella lietteen poisto 2 x sopimusaikana Ilmakuva: Maanmittauslaitos
Mitä opimme? kosteikon hoitoon tarkoitettu ympäristötuki 450 /v/kosteikko-ha on hyvä korvaus motivoi hoitoon ja mahdollistaa monenlaiset toimet ihmisen tekemä viikatointi+haravointi+niittojätteenpoltto onnistuu, jos talkoolaisia löytyy vuodesta toiseen traktoriniitto helpotus, jos haluaa päästä vähemmällä ja talkoolaisia riittää intoa vain haravointiin ja polttoon lammaslaidun mainio vaihtoehto, lopputulos hieno, kasvisto alkaa muuttua, lampaiden valvontaan yhdistyksestä tms. kesäpaimenia paikallislehti voisi olla kiinnostunut tekemään kesäjutun samat talkoolaiset rivissä vuodesta toiseen Saara Siekkinen 2015 25
Kasvillisuuden niitto ja poltto säilyttävät avoimen ympäristön kosteikon ympärillä, penkereet pysyvät kunnossa ja kasvistossa menestyy lajeja, joita pölyttäjähyönteiset suosivat Juha Siekkinen
Juha Siekkinen 2015 Lammasaitauksella useita osaalueita, jolloin laidunnukseen riittävästi tehoa ja valvonta mahdollista riistakameran avulla päivittäisten käyntien lisänä
Lampaat voidaan tuoda laitumelle jo kesäkuun alussa, jolloin kasvillisuus pysyy matalana läpi kesän ja uusi kasvusto maittaa hyvin into karkailla vähenee Vesilinnut hyötyvät avoimesta rannasta ja voivat tulla ruokailemaan aivan rantavyöhykkeeseen Saara Siekkinen 2015
Eikä siinä vielä kaikki - entä vesialueiden pysyminen hyvässä tilassa? Juha Siekkinen
Hoitotuki on tarkoitettu, että kosteikko pysyy kunnossa = hanki tarvittaessa kaivuri pitämään vesialueet avoimena Juha Siekkinen 4.11.2015
Kaivosojan kosteikon hoidon työmäärä v. 2015 Toimenpiteet 3,31 ha:n alalla Tuntia Lammasaidan rakentaminen 117 Suojakatoksen rakentaminen 8 Päivittäisetlampaiden tarkastuskäynnit 73 Kasvillisuuden niitto 56 Niittojätteen poltto 6 YHTEENSÄ 260 Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.
Kaivosojan kosteikon hoidon kustannukset v. 2015 Toimenpiteet 3,31 ha:n alalla Kustannus Lammasaitauksenrakentaminen: verkkoaitausta 500 m, portit, sinkilät, ruuvit Lampaiden tuonti ja haku (lampaat lainassa lampurilta), laitumen luomutarkastus ja rekisteröinti 800 400 Traktoriniitto (0,7 ha) 150 Avovesialueen lisääminen kasvillisuutta poistamalla telakaivurin avulla (konetyötä 35 tuntia) 2 800 YHTEENSÄ 4 150 Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.
Mitä olemme oppineet luonnonhoitotöistämme? Vaatii halua lähteä hoitamaan jotain kohdetta ja paljon aktiivisuutta saada porukkaa mukaan vuodesta toiseen. Tarvitaan sisua! Talkoissa kannattaa säilyttää mukava ilmapiiri, sopiva puurtaminen saa paikalle talkoolaisia uudestaan Kannattaa kertoa jäsenistölle ja viestinnässä muutenkin toiminnasta Luonnonhoito vaatii pitkäjänteisyyttä ja lopputulos voi jäädä melko vaatimattomaksi ei ihme, että yhdistyksissä jäänyt vähäiseen rooliin Ei-tuotannollinen investointituki ja ympäristösopimus on aivan erinomainen tapa hoitaa kosteikkoluontoa ja saada samalla yhdistykselle toimintarahaa mutta vain harvat käyttävät hyväksi On sattumankauppaa, että yhdistyksessä ollaan tietoisia eri tukimahdollisuuksista, niiden hakemisesta ja on joku joka viitsii hakea Tarvitaan paikallisten ihmisten tietoisuuden lisäämistä VYYHTI II!