Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry Toimintakertomus vuodelta 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Hallinto ja varainhankinta 2.1. Jäsenkokoukset 2.2. Hallitus 2.3. Toimisto 2.4. Talous 2.5. Oma kouluttautuminen 3. Varsinainen toiminta: kehitysyhteistyö 3.1. Peru: Cuna Nazareth 3.1.1. Yleistä hankkeesta 3.1.2. Toimintavuoden tapahtumat 3.2. Peru: Trapería-kierrätyskeskushanke 3.3. Intia: SEWA 3.3.1. Toimintavuoden tapahtumat 3.4. Intia: Prayatna Samiti 3.4.1. Toimintavuoden tapahtumat 4. Tiedotustoiminta Suomessa 5. Kansalaisjärjestöyhteistyö Suomessa 5.1. Yhteistyö suomalaisten Emmaus-ryhmien kanssa 5.2. Siemenpuusäätiö 5.3. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) ja Etelän vapaaehtoisohjelma (Etvo) 1
1. Johdanto Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry (myöhemmin Pääskyt) on osa kansainvälistä Emmaus-liikettä, jonka tehtävänä on edistää rauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumista yksilö-, ryhmä-, yhteiskunta- ja kansainvälisellä tasolla. Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry on Suomen vanhimpia uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia kehitysyhteistyöjärjestöjä. Pääskyt on perustamisestaan eli vuodesta 1964 lähtien tukenut ja tehnyt kehitysyhteistyötä Etelän kansalaisjärjestöjen kanssa sekä tiedottanut aktiivisesti kansainvälisistä solidaarisuuskysymyksistä. Pääskyt on myös pyrkinyt edistämään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä Suomessa. Vuosi 2014 oli Pääskyjen 50-vuotisjuhlavuosi. Sen kunniaksi Pääskyt järjestivät pienimuotoisen juhlatilaisuuden Kallion Kulmahuoneessa 11.10.2014. Lisäksi Pääskyt tuottivat 58-sivuisen Siipien sillalla -juhlajulkaisun. Yhdistyksen yhteistyö yhden perulaisen ja kahden intialaisen yhteistyökumppanin kanssa jatkui vuonna 2014. Limassa toimivan Cuna Nazareth -säätiön lastentarhan kanssa jatkettiin yhteistyötä lahjoitusvaroin, päiväkodin kummien tuen sekä kahden suomalaisen Emmaus-ryhmän avustuksella. Cuna Nazareth - säätiön kanssa jatkettiin myös ulkoministeriön hankerahoituksella kierrätyskeskus- eli Traperíahanketta, yhteistyössä kolmen suomalaisen Emmaus-ryhmän kanssa. Intialaisen SEWA-järjestön (Self Employed Women's Association) kanssa jatkettiin itsensä työllistävien naisten toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen tähtäävää hanketta Gujaratin ja Rajasthanin osavaltioissa. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi lokakuussa 2014. Toimintavuoden taloudellinen tulos oli 4814,14 euroa. Jäsenmaksujen määrä oli 5460 euroa. Jäsenmaksu pysyi samana eli se oli 20 100 euroa. Jäsenmaksujen lisäksi Pääskyt sai yleisinä tukimaksuina 4671,82 euroa. Yhdistyksellä on toimintavuoden aikana ollut 123 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä ja 15 tukijaa. Näiden joukossa oli 18 Cuna Nazareth -päiväkodin kummia. 2. Hallinto ja varainhankinta 2.1. Jäsenkokoukset Toimintavuoden aikana pidettiin sääntömääräiset jäsenkokoukset eli kevätkokous (2.6.2014) ja syyskokous (10.12.2014). Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2013 tilinpäätös sekä toimintakertomus. Syyskokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin yhdistykselle hallitus vuodelle 2015. 2
2.2. Hallitus Vuoden 2013 sääntömääräinen syyskokous valitsi seuraavat jäsenet vuoden 2014 hallitukseen: Katri Simonen (pj), Tuomas Heino, Katri Metsävuo, Suvi Sillanpää, Maiju Korpela, Anna Pursiainen, Jelena Kärki, Sanni Sivonen ja Ulla-Maija Tuura. Uusi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 7.1.2014. Hallitus on toimintavuotena kokoontunut yhteensä kymmenen kertaa. Lisäksi 26.1. kokoonnuttiin ns. kirkastuskokoukseen toiminnan yleisiä suuntaviivoja pohtimaan. Kokoukset on pidetty Helsingissä Mäkelänkadulla Emmauksen kirpputorilla ja puheenjohtaja Katri Simosen luona Kirstinkadulla. 2.3. Toimisto Pääskyillä on edelleen pieni toimisto sekä varastohuone Mäkelänkadulla Vallilassa, Emmaus Helsingin kirpputorin tiloissa. Toiminnanjohtaja teki pääsääntöisesti etätyötä koko vuoden. Toimintavuoden 2014 aikana palkattuna osapäiväisenä toiminnanjohtajana työskenteli, VTM, HuK Heli Janhunen. SP-hankkeen vuosiraportoinnista vastasi toukokuussa VTM Maiju Korpela. Työntekijöiden yhteenlaskettu työaika oli 7,5 15 tuntia viikossa, mikä on 20 40 % kokopäivätyöajasta. Marika Lohi käsitteli yhdistyksen v. 2014 kirjanpidon ja teki tilinpäätöksen korvausta vastaan. Pääskyjen tilintarkastajana toimi KHT Peter Forsell ja toiminnantarkastajana Markku Lemmetty. 2.4. Talous Toimintavuoden tulos oli 4814,14 euroa. Uutta ulkoasiainministeriön hanketukea vuodelle 2014 saatiin 0 euroa, mutta toimintavuonna käytettiin aikaisemmille vuosille myönnettyä hanketukea 22 813,26 euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat vapaaehtoistyö mukaan lukien yhteensä 27 788,84 euroa, josta SEWA-hankkeen (Intia) osuus 3443,23 euroa ja Traperia-hankkeen (Peru) osuus 24 345,61 euroa. Pääskyt osallistui Ravintolapäivään 16.2.2014. Tapahtuman tulos oli 127,70 euroa. Toukokuussa 2014 Pääskyt osallistui Maailma kylässä -festivaaleille, jossa hallituksen jäsenet päivystivät vuorotellen Pääskyjen pisteellä. Aikaisemmista vuosista poiketen Pääskyt olivat tällä kertaa omassa pikkuteltassaan yhdessä Emmaus Helsingin ja Emmaus Westervikin kanssa. Kokeilu ei ainakaan taloudellisessa mielessä ollut kovin menestyksekäs, sillä tuotemyynnin saldo jäi 318,20 euroon. Kesäkuussa Pääskyt sai 2000 euron testamenttilahjoituksen Marita Uunilalta Cunan päiväkodin tukemiseen. Emmaus Helsinki lahjoitti Pääskyille Lapsen oikeuksien päivän (20.11.2014) myyntituoton 2000 euroa Cunan päiväkodin tukemiseen. 3
2.5. Oma kouluttautuminen Jotkut Pääskyjen hallituksen jäsenet ovat osallistuneet Kepan järjestämiin hankekoulutuksiin oman osaamisemme parantamiseksi. 3. Varsinainen toiminta: kehitysyhteistyö 3.1. Peru: Cuna Nazareth Cuna Nazareth -säätiön tällä erää ainoa päiväkoti sijaitsee Liman Chorrillosissa. Lapsia päiväkodissa on tällä hetkellä yhteensä noin 130. Tämän alkujaan ruotsalaisten Pääskyt-aktiivien perustaman, sittemmin itsenäisen Emmaus-ryhmän ja paikallisin voimin toimivan säätiön ylläpitämän päiväkodin tarkoituksena on tarjota hoitoa ja virikkeellinen ympäristö kaikkein köyhimpien kotien lapsille. Myös vanhemmille, joista suuri osa on yksinhuoltajia, tarjotaan neuvontaa ja tiedotusta mm. terveydenhuollosta ja kasvatuskysymyksistä. 3.1.1. Yleistä hankkeesta Kansainvälisen Emmauksen jäsenenä Cuna Nazarethin tehtävä on edistää tasa-arvoisemman maailman kehittymistä suojelemalla ja tarjoamalla palveluja lapsille, jotka tulevat äärimmäisen köyhistä kodeista. Lasten vanhemmat osallistetaan mukaan päiväkodin toimintaan ja heitä aktivoidaan lasten ensisijaisina kasvattajina. Päiväkodeissa huolehditaan lasten esikoulutuksesta ja ruokavaliosta, lapsille tarjotaan puheterapiaa, psykologin palveluja ja sosiaalipalveluja. Tämän lisäksi järjestetään työpajoja, joissa lapset saavat harrastaa perinteisiä perulaisia tansseja ja musiikkia. Kerran vuodessa lasten vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan päivän ajan Cunan toimintaan esim. auttamalla keittiössä tai tekemällä pihatöitä. Pääskyt ja Cuna Nazareth ovat mukana Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (Kepa) organisoimassa Etelän vapaaehtoisohjelmassa (Etvo). Elokuusta 2014 alkaen Cunassa ja Traperiassa työskenteli Etvovapaaehtoisena Heidi Virtanen. Kummitoiminta jatkui, mutta kummien määrä väheni jälleen edellisvuodesta. Vuonna 2014 kummeja oli 18. Cuna Nazarethiin lähetettiin yhteensä 7800 euroa yleistä budjettitukea, josta Emmaus Helsinki maksoi 3000 euroa. 3.2. Peru: Trapería-kierrätyskeskushanke Pääskyt on tukenut Cuna Nazarethin toimintaa perustamisestaan lähtien. Toukokuussa 2010 ulkoasiainministeriöltä haettiin rahoitusta uudelle, Pääskyjen ja kolmen Emmaus-ryhmän yhteiselle kierrätyskeskushankkeelle, jolla halutaan varmistaa Cuna Nazarethin omarahoitus pitkällä tähtäimellä. Pääskyt hallinnoi hanketta, ja sen omarahoitusosuudesta vastaavat Emmaus Helsinki, Emmaus Westervik ja Emmaus Åland. Hanketta hoitaa Suomessa Cuna-ohjausryhmä, jossa on edustajat kaikista neljästä ryhmästä. Toimintavuoden 2014 alussa kierrätyskeskuksella aloitettiin kaksi uutta työpajaa: puutarhatyöpaja sekä 4
askartelu-/tuunaustyöpaja. Kummatkin työpajat käynnistyivät lupaavasti ja tuottivat positiivisia tuloksia, jotka näkyivät myös kierrätyskeskuksen ulkopuolella. Askartelutyöpajaan osallistuneet henkilöt kävivät maalaamassa Cunan päiväkodin uuden leikkialueen seiniä ja osallistuivat myös Chorrilloksen lukiossa pidettyyn käsityönäyttelyyn. Puutarhatyöpajakin herätti paljon innostusta, mutta työpaja jäi valitettavasti ilman opettajaa elokuussa. Yrityksistä huolimatta uutta opettajaa ei ole löytynyt, mutta muutama aktiivinen henkilö on kuitenkin jatkanut taimien istuttamista ja hoitamista. Työpajoihin osallistui vuoden mittaan epäsäännöllisesti yhteensä 24 henkilöä, joista 5 työllistettiin traperiaan osa-aikaisesti. Varsinainen kierrätyskeskustoiminta on vakiintunutta ja sekä lahjoitusten että myyntien määrä on kasvanut merkittävästi vuoden loppua kohden. Vuonna 2014 kierrätyskeskuksen tuotot olivat yhteensä 33 000 euroa (36 % kasvu edellisvuoteen verrattuna). Kierrätyskeskuksen suurin haaste on kuitenkin edelleen työntekijöiden rekrytoiminen. Syrjäinen sijainti ja minimipalkka eivät houkuttele. Työntekijöiden suuren vaihtuvuuden takia henkilökunnalta menee kohtuuttoman paljon aikaa uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Henkilöstövajeen ja lisääntyneen kilpailun vuoksi myös Luriniin vuonna 2013 avattu ja hyvin tuottanut myymälä jouduttiin lopettamaan marraskuussa samoin kuin traperian kiertävä myynti. Vuonna 2014 hankkeeseen käytettiin ulkoasiainministeriön rahaa 20 693,77 euroa, omavastuuosuutta 1829,34 euroa ja vapaaehtoistyötä 1822,50 euron edestä. 3.3. Intia: Self Employed Women's Association (SEWA) Asianajaja Ela Bhatt perusti itsensä työllistävien naisten ammattiliiton SEWAn (Self Employed Women's Association) huhtikuussa 1972 Gujaratin osavaltion pääkaupungissa Ahmedabadissa. SEWA on paitsi ammattiliitto myös nais- ja osuuskuntaliike. Myöhemmin SEWA on laajentanut toimintaansa esimerkiksi naisten ammattiopintoihin, sairaanhoitoon, lastenhoitoon ja ekoturismiin. SEWA toimii nykyisin yhdeksässä osavaltiossa ja sen jäsenmäärä on kasvanut huikeaan 1,9 miljoonaan. Vuonna 2010 käynnistyneen Pääskyjen ja SEWAn yhteishankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen osallistamalla pääasiassa maanviljelystä ja karjanhoidosta elantonsa saavia naisia SEWAn toimintaan ja parantamalla heidän toimeentulokeinojaan sekä sosiaaliturvaa ja lasten päivähoitomahdollisuuksia. 3.3.1. Toimintavuoden tapahtumat Edellisvuosilta käyttämättä jääneen hanketuen ansiosta SEWA-hanke jatkui edelleen vuonna 2014. Koska valtaosa hankkeen toiminnoista oltiin saatu päätökseen jo vuoden 2012 aikana, toimintavuonna 2014 jatkettiin ainoastaan päiväkotien toimintaa Dungarpurissa. SEWA-hankevastaavana toimi Heli Janhunen. SEWA-hanketyöryhmä, jossa toteutetaan hankesuunnittelua ja -seurantaa sekä käsitellään varainhankintaa ja tiedotusta, kokoontui kaksi kertaa. Vuodelle 2014 siirtyneen hanketuen turvin kolme Dungarpuriin hankkeen aikana perustettua päiväkotia, jonne naiset voivat jättää lapsensa olleessaan itse töissä, pystyttiin pitämään auki lokakuuhun saakka. Päiväkodeissa oli hoidossa yhteensä 75 lasta. Päiväkotitoiminnan tukemiseksi SEWA osallisti ja kannusti kyläläisiä päiväkotien yhteisölliseen ylläpitoon ja kävi tapaamassa paikallishallinnon lapsiasioista vastaavia virkamiehiä tavoitteenaan saattaa päiväkodit julkisen rahoituksen piiriin. 5
Toukokuussa 2014 Pääskyt jätti ulkoministeriöön hakemuksen kolmivuotisesta jatkohankkeesta. Hakemus hyväksyttiin, joten hanke tulee alkamaan vuoden 2015 alussa. Vuonna 2014 hankkeeseen käytettiin ulkoasiainministeriön hanketukea 2119,49 euroa ja Pääskyjen rahallista omavastuuosuutta 1065,74 euroa sekä vapaaehtoistyötä 258 euron arvosta. 3.4. Intia: Prayatna Samiti Prayatna Samiti on vuonna 1989 perustettu järjestö, joka toimii Udaipurin alueella Rajasthanissa. Suuri osa alueen väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin, adivaseihin. Prayatna Samiti tekee työtä paikallisten yhteisöjen elinkeinojen ja oikeuksien edistämiseksi. Prayatna Samiti aloitti huhtikuussa 2014 Siemenpuu-säätiön rahoittaman hankkeen, jota Pääskyt tukee ja seuraa kummijärjestönä. Hanke toimii kymmenessä kylässä, ja sen tavoite on parantaa paikallisten yhteisöjen perinteisiä elinkeinoja ja terveydenhoitoa sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeen seurantaryhmän jäsenet vuonna 2014 olivat Katri Simonen, Heli Janhunen, Kai Vaara ja Suvi Sillanpää. 3.4.1. Toimintavuoden tapahtumat Hankkeen alussa tehtiin baseline-selvitys, joka kartoitti kylien kehitykseen liittyviä aihealueita. Vuoden aikana kerättiin kyselytutkimuksen avulla yhteisöjen perinteistä terveydenhoitoon, maanviljelyyn, karjanhoitoon ja luonnonvaroihin liittyvää tietoa. Tietoja on kerätty myös virallista luonnon monimuotoisuuteen liittyvää rekisteriä varten (People s Biodiversity Register), joka edistää yhteisöjen luontoon liittyvän tiedon suojelua. Kylissä järjestettyihin kuukausittaisiin kokouksiin osallistui satoja naisia ja miehiä. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti metsien ja perinteisten viljalajikkeiden vähenemisen vaikutukset yhteisöjen ravintoon ja terveyteen. Henkilöt, jotka tuntevat vanhoja perinteisiä käytäntöjä, osallistuivat useiden kylien yhteisiin kokouksiin, joissa jatkettiin keskustelua maatalouden, luonnonvarojen, ruokaturvan ja terveyden nykytilasta, niihin liittyvistä perinteistä ja haasteista sekä mahdollisista ratkaisuista. Hankkeessa on mukana mm. perinteisiä parantajia, guneja, jotka osaavat käyttää kasveja erilaisten vaivojen parantamiseen. Alueellisen verkoston kautta perinteisten käytäntöjen tuntijoiden oli mahdollista myös vaihtaa tietoja keskenään. Kokouksissa keskusteltiin mm. kemiallisista lannoitteista ja uusista, kaupasta ostettavista siemenlajikkeista. Kylien edustajat kokivat, että perinteiset viljakasvit kestivät paremmin kuivuutta kuin nykyisin viljeltävät lajit, eivätkä niiden siemenet mädäntyneet yhtä helposti. Perinteisten viljalajikkeiden, kuten hirssin, siemeniä on jaettu viljelijöille, jotka kokeilivat niiden viljelyä. Tämän jälkeen useat muutkin yhteisöjen jäsenet ovat ilmoittaneet haluavansa kokeilla perinteisiä siemeniä seuraavalla satokaudella. Kyläläisille on jaettu myös vihannesten siemeniä sekä terveysvaikutteisia kasveja. Jokaiseen kylään perustettiin viisi yrttiviljelmää, joissa kasvatettiin ravintoja lääkekasveja. Omistajat hoitivat viljelmiään huolellisesti, ja n. 80 % kasveista menestyi. Kylissä on järjestetty myös kestävään maanviljelyyn ja ympäristöön liittyvää tiedotusta mm. lapsille ja nuorille. Kyläläiset ovat osallistuneet hankkeeseen aktiivisesti. Se on tarjonnut heille tilaisuuksia jakaa kokemuksiaan maanviljelijöinä ja tulla siten tietoisemmiksi elinympäristöään ja elinkeinojaan 6
koskevista muutoksista. Heidän tietonsa ja kokemuksensa ovat olleet hankkeen keskiössä, mikä on kasvattanut yhteisöjen itseluottamusta ja hyödyllisten perinteisten käytäntöjen arvostusta. Prayatna Samiti on tehnyt yhteistyötä Jagran Jan Vikas Samiti -järjestön kanssa, joka on ollut hankkeessa vastuussa terveydenhoitoa ja perinteisiä parantajia koskevasta työstä. Vuoden 2014 aikana hankkeessa käytettiin 10 000 euroa Siemenpuu-säätiön hanketukea. 4. Tiedotustoiminta Suomessa Pääskyjen 50-vuotisjuhlavuosi aloitettiin uusimalla yleis- ja kummiesitteet. Esitteiden koostamisesta ja taitosta vastasivat Jelena Kärki (yleisesite) ja Katri Metsävuo (kummiesite). Vuoden aikana lähetettiin kolme jäsenkirjettä: ensimmäinen helmikuussa, toinen toukokuussa ja kolmas marraskuussa. Cunan kummeille lähetettiin vuoden 2014 aikana yksi kummikirje. Kummikirjeen kokoamisesta vastasi Anna Pursiainen. Kummikirjeen ruotsinnoksesta vastasi Elina Andersson. Perinteisiä jäsenlehtiä ei lähetetty vuoden aikana lainkaan. Sen sijaan Pääskyjen jäsenet ja tukijat saivat luettavakseen 58-sivuisen juhlajulkaisun Siipien sillalla heittäytymisestä hallinnointiin, eksotiikasta exceliin, jossa yhdistyksen entiset ja nykyiset puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat muistelevat aikaansa Pääskyissä ja kertovat siitä, mikä heistä on tuntunut tärkeältä yhdistyksen toiminnassa. Julkaisun toimittamisesta vastasi Katri Simonen. Julkaisuun artikkeleita kirjoittivat Katri Simosen lisäksi Leif Packalen, Jaana-Mirjam Mustavuori, Aija Taskinen, Kirsi Kuivalainen, Tapio Tamminen, Marianne Leimio-Seppä, Sara Alanen ja Heli Janhunen. Kääntäjinä toimivat Maria Brommels, Lasse Selenius ja Pernilla Haglund. Julkaisun taittoi Jelena Kärki. Pääskyt osallistui Ravintolapäivään 16.2.2014. Ravintolapäivä järjestettiin Emmaus Helsingin kirpputorilla ja ruokailijoita oli noin 40. Toukokuussa 2014 Pääskyt osallistui tuttuun tapaan Maailma kylässä -festivaaleille. Hallituksen jäsenet päivystivät vuorotellen Pääskyjen pisteellä, joka tällä kertaa oli poikkeuksellisesti Emmaus Helsingin ja Emmaus Westervikin kanssa jaetussa pikkuteltassa. Tuotemyynnistä kertyi rahaa 318,20. Juhlavuoden kunniaksi avattiin lokakuussa uudet Pääskyjen nettisivut, joiden ulkoasusta vastasi Katri Metsävuo. Pääskyt tiedottivat toiminnastaan myös facebook-sivuilla. Juhlavuosi huipentui 11.10.2014 järjestettyyn vuosijuhlaan, jonne oli kutsuttu puhujiksi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sekä ulkoministeriön sosiaalialan neuvonantaja Timo Voipio. Tilaisuus alkoi puheenjohtajan tervetuliaispuheella ja lyhyillä hanke-esittelyillä, joiden jälkeen Timo Voipio ja Timo Lappalainen avasivat keskustelua kehitysyhteistyön uusista tuulista. Paikalla oli vajaa parikymmentä henkeä ja tilaisuus oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut ja lämminhenkinen. 5. Kansalaisjärjestöyhteistyö Suomessa Toimintavuonna Pääskyt on jatkanut yhteistyötä erityisesti suomalaisten Emmaus-ryhmien kanssa. Kepan jäsenjärjestönä Pääskyt myös osallistuu Kepan organisoimaan Etelän vapaaehtoisohjelma Etvoon. 7
Pääskyjen säännöllisten lahjoittajien joukossa on prosenttiliikkeen kannattajia, jotka ohjaavat osan tuloistaan Pääskyjen kehitysyhteistyöhön. 5.1. Yhteistyö suomalaisten Emmaus-ryhmien kanssa Pääskyt on Emmaus Suomen ja Emmaus Euroopan jäsenjärjestö. Pääskyjen edustajana Emmaus Suomen hallituksessa toimi Maiju Korpela. Heli Janhunen ja Maiju Korpela edustivat Pääskyjä Emmaus Helsingin koolle kutsumassa Emmaus-seminaarissa Karjalohjalla 6.-7.9.2014. Pääskyillä ja kolmella Emmaus-ryhmällä on Trapería-hanke Cuna Nazareth -säätiön kanssa Perussa. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja muutoin yhteyttä pidettiin aktiivisesti sähköpostitse aina hankeraporttien yhteydessä ja muutoin tarvittaessa. Pääskyjen toimisto on Mäkelänkadulla Emmauksen tiloissa ja käsitöitä myydään Emmauksen kirpputorilla Mäkelänkadulla. 5.2. Siemenpuusäätiö Pääskyt on yksi ympäristöalan kehitysyhteistyöhankkeita rahoittavan Siemenpuusäätiön perustajajärjestöistä ja sillä on edustaja säätiön valtuuskunnassa. Pääskyjen edustajana kahdesti vuodessa kokoontuvassa valtuuskunnassa toimi Tuomas Heino ja hänen varajäsenenään Maiju Korpela. Suvi Sillanpää valittiin Siemenpuun hallitukseen varajäseneksi. Vuoden 2014 aikana Pääskyt tiivisti yhteistyötään Siemenpuusäätiön kanssa yhteisen Prayatna Samiti - hankkeen myötä. Vaikka pääasiallinen hankehallinto- ja seurantavastuu hankkeesta on Siemenpuulla, Pääskyt Suvi Sillanpään johdolla osallistuivat aktiivisesti hankkeen seurantaan ja yhteydenpitoon. 5.3. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) ja Etelän vapaaehtoisohjelma (Etvo) Pääskyt on Kepan jäsenjärjestönä mukana Kepan organisoimassa Etelän vapaaehtoisohjelma Etvossa, jonka kautta Pääskyt on lähettänyt vapaaehtoistyöntekijöitä kumppanijärjestöihinsä Peruun ja Intiaan. Heli Janhunen ja Maiju Korpela osallistuivat Pääskyjen edustajana kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan ohjelman kehittämiseen tähtäävään etvo-foorumiin. Pääskyjen edustajat ovat myös mukana etvovapaaehtoisten valintaprosessissa kommentoimalla hakemuksia esikarsintavaiheessa sekä haastattelemalla ja arvioimalla hakijoita vapaaehtoisten valintatilaisuudessa. Elokuusta 2014 alkaen Pääskyjen etvona Cunassa toimi koulupsykologi Heidi Virtanen. Vuoden 2014 haussa Cunaan ei tullut lainkaan hakemuksia, joten vuonna 2015 Peruun ei ole lähdössä uusia vapaaehtoisia. 8