YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 219/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/91/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2013 ASIA Wärtsilä Finland Oy:n Vaskiluoto Engine Laboratoryn ympäristöluvan muuttaminen, Vaasa HAKIJA Wärtsilä Finland Oy PL 244 65101 VAASA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vaskiluoto Engine Laboratory Reininkatu 1 65170 VAASA Laitos on aikaisemmin toiminut nimellä Waskiluoto Validation Center. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 3 b kohdan mukaan polttoaineteholtaan yli 5 MW:n laitos ja 5 a - kohdan polttonesteiden tai vaarallisten nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m 3. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 3 b mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on vähintään 50 megawattia. Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 19.6.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Laitoksella on voimassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämä ympäristölupa LSU-2006-Y-126.
2 Kaasutusyksikölle on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 30.6.2008 myöntämä ympäristönsuojelulain 61 mukainen koetoimintalupa LSU-2008-Y- 344. Toiminnanharjoittajalla on nestemäisten polttoaineiden varasto, jota on laajennettu Tukesin 20.3.2009 antamalla päätöksellä 30200/36/2009. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Vaskiluoto Engine Laboratory (VEL) sijaitsee teollisuuden ja varastoaluekäyttöön kaavoitetulla kiinteistöllä 905-13-7-12, josta Wärtsilä Finland Oy on vuokrannut 10 000 m 2 määräalan Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä. Alueella on voimassa asemakaava, jossa laitosalue on merkinnällä TTV (yhdistetty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Samalla kiinteistöllä sijaitsevat Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiililauhdevoimalaitos (Vaskiluoto 2), PVO-Huippuvoima Oy:n vara- ja huippuvoimalaitos (Vaskiluoto 3), Fingrid Oyj:n kaasuturbiinivoimalaitos, Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpövoimalaitos, 100 kv kytkinkenttä, Vaskiluodon Kalliovarasto Oy:n öljyn kalliovarasto, polttoainevarastoalueita sekä öljy- ja kivihiilisatama, käytöstä poistettu EPV:n laudevoimala (Vaskiluoto 1) sekä Vaskiluodon Voima Oy:n biopolttoaineiden kaasutuslaitos. Vaskiluoto Engine Laboratoryn etäisyys lähimmästä naapurin rajasta on 50 metriä ja lähimmästä asuinrakennuksesta 250 metriä. Laitoksen lähietäisyydellä ei sijaitse erityisen häiriintyviä kohteita kuten päiväkotia tai koulua. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vaskiluoto Engine Laboratory toimii dieselmoottoreiden testauslaboratoriona, joka harjoittaa dieselmoottoreiden tuotekehitystoimintaa sekä tuotekehitykseen liittyvää tutkimusta. Tämän lisäksi laitoksella tutkitaan ja kehitetään moottoripolttoaineeksi soveltuvan biopolttoaineen kaasutusprosessia ja kaasutukseen soveltuvia laitteistoja. Wärtsilä panostaa voimakkaasti moottoreiden tuotekehitystyössään primäärisiin ilmapäästöjen vähentämismenetelmiin. Vaskiluoto Engine Laboratoryllä on käytössä tällä hetkellä yhteensä 7 testiselliä, joista yksi sijaitsee kaasutusyksikössä. Testisellissä voi olla kaksi moottoria. Testattavat moottorit ja niiden tehot vaihtelevat vuosittain. Jokaisella testisellillä on oma hormi ja piippu, jotka ovat samassa kehikossa. Piiput ovat 56,7 metriä korkeita. Laitoksen polttoaineteho (MW) vaihtelee vuosittain, riippuen testattavista moottoreista. Laitoksen moottorien yhteenlaskettu polttoaineteho vuonna 2012 oli 37,3 MW. Toiminnanmuutos Wärtsilän Puutuotekaasu -projektia varten Vaskiluoto Engine Laboratoryyn on rakennettu biomassan kaasutuslaitos, jossa puuhakkeesta tai muusta biomassasta kaasutetaan tuotekaasua dieselmoottorin polttoaineeksi.
3 Kaasutusyksikössä kaasutetaan erilaisia biopolttoaineita ja tuotekaasu syötetään monipolttoainemoottorin (1 1,5 MW) tai muun testattavan moottorin polttoaineeksi. Kaasu toimii moottorissa pääpolttoaineena, pilottipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä tai nestemäisiä biopolttoaineita. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemusta suunnitelmalla rakentaa uusi testiselli palamisprosessin tutkimiseen, johon asennetaan polttoaineteholtaan 680 kw yksisylinterinen polttokammio. Polttoaineena käytetään sekä kevyttä että raskasta polttoöljyä ja maakaasua, vuotuinen käyttöaika on korkeintaan 1500 tuntia vuodessa. Tämän polttokammion savupiippua on teknisesti hankala toteuttaa lupaehtojen määrittämän 56,7 metrin korkuisena. Riittävän savukaasuvirtaaman saavuttamiseksi joudutaan käyttämään 400 mm savupiippua. Jos piipun pitäisi olla nykyisten lupamääräysten mukainen (56,7 m), tulisi savupiippuun asentaa erillinen puhallin, joka johtaisi testitulosten vääristymiseen. Noin 25 metrin korkeuteen ulottuva piippu olisi teknisesti toteutettavissa laitoksen katolle. Suurin osa polttokammion testeistä ajetaan rikittömillä polttoaineilla, kevyellä polttoöljyllä ja maakaasulla. Polttokammion teho vastaa kuorma-auton moottoria, joten sen vuotuiset päästöt ovat vähäiset. Kaasutuslaitoksen käyttö ja kaasumaisia polttoaineita käyttävän moottorin ilmapäästöt ja jäähdytysvesipäästöt eivät lisää VEL:n kokonaispäästöjä merkittävästi. Voimassa olevan ympäristöluvan ehtoihin kirjatut raskaan polttoöljyn suurimmat sallitut vuotuiset käyttömäärät, ilma-päästöjen vuotuiset enimmäismäärät tai jäähdytysveden käyttömäärät eivät tule kaasutuslaitoksen johdosta ylittymään. Toiminnanharjoittajalla on ollut vuokrattuna 16 000 m 3 raskaan polttoöljyn varastosäiliö Vaasan hiilisataman läheisyydessä. Kyseisen varastosäiliön vuokrasopimus on umpeutunut syyskuun 2013 lopussa ja raskaan polttoöljyn varastointi Wärtsilä Finland Oy:n puolesta on lakannut. Toiminnanharjoittajalla on nestemäisten polttoaineiden varasto, jota on laajennettu Tukesin 20.3.2009 antaman päätöksen 30200/36/2009 mukaisesti 100 m 3 raskaan polttoöljyn (palava, T; R 45 52/53) varastosäiliöllä ja 100 m 3 kevyen polttoöljyn (palava, X n, N; R40 65 66 51/53) varastosäiliöllä. Lisäksi samaan vallitilaan on rakennettu 30 m 3 ja 40 m 3 varastosäiliöt biopolttoaineille ja 40 m 3 varastosäiliö voiteluöljyille. Suoja-altaan tilavuus on 365 m 3. Vaskiluoto Engine Laboratoryn nykyisin käytössä olevat kemikaali- ja polttoainesäiliöt. Säiliö Varastoitava aine Tilavuus [m 3 ] 21 Raskas polttoöljy 100 22 Raskas polttoöljy 100 23 Raskas polttoöljy 100 24 Raskas polttoöljy 100 25 Separointijäteöljy 50 26 Vesi- öljyseos 15 27 Vesi- öljyseos 15 28 Kevyt polttoöljy 50 29 Voiteluöljy, uusi 40
4 30 Voiteluöljy, uusi 40 31 Voiteluöljy, uusi 20 32 Raskas polttoöljy 30 33 Raskas polttoöljy 100 34 Kevyt polttoöljy 100 Yhteensä palavien nesteiden varastointitilavuus on 860 m 3. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kaasutuslaitoksen toiminta käynnistyi 18.4.2010. Kaasutusyksikössä käsitellään täydellä teholla noin 4 m 3 polttoainetta tunnissa riippuen polttoaineen kosteudesta. Kaasutuslaitoksen vuotuinen käyttöaika on korkeistaan 3000 tuntia. Kaasutuslaitoksessa tuotettua kaasua ei varastoida. Tilanteessa, jossa kaasua tuotetaan kaasutusyksikössä, mutta sitä ei voida käyttää välittömästi moottorin polttoaineena, poltetaan kaasu erillisessä apupolttimessa, josta savukaasut johdetaan 56,7 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. Toiminta-ajat ja tuotanto yks. 2010 2011 2012 Hakkeen kulutus m 3 1157 3669 1376 Tuhka t 0 11 21 Kaasuttimen toiminta-aika h 711 1296 664 Tuotettu kaasumäärä t 468 1822 640 Apupolttimen käyttöaika h 847 1088 708 Tuotekaasun kulutus moottorissa t 57 324 6 Tuotekaasun kulutus apumoottorissa t 411 1499 634 Apupolttimelle kaasua johdetaan ylös- ja alasajovaiheessa sekä silloin, kun tuotekaasun laatu ei sovi moottoriajoon. Polttoaineet Kaasutusyksikössä käytetään raaka-aineena biopolttoaineita, kuten puuhaketta, puupellettejä, kierrätyspuuta, puhdasta käytöstä poistettua puuta (luokka A ja B, kierrätyspuun laatuohje VTT-R-04989-08), maatalouden kasviperäistä jätettä, kuten olkea ja energiakasveja. Puuhake ja muu biopolttoaine toimitetaan laitokselle valmiiksi haketettuna autokuljetuksena ja polttoaine puretaan hakevarastorakennuksen sisään suoraan auton peräpurkaimesta. Tällä tavoin polttoaineen leviäminen ja pölyhaitat on minimoitu. Hakevaraston tilavuus on 200 m 3 ja se on umpinainen. Hake siirretään kolakuljettimella kaasuttimelle. Energian käyttö ja energiatehokkuus Kaasutuslaitoksen sähkönkäyttö on noin 200 MWh vuodessa. Liikenne Kaasutuslaitokselle toimitetaan haketta noin 25 50 rekkalastillista vuodessa.
5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kyse on testaustoiminnasta, jossa kehitetään vähäpäästöisiä dieselmoottoreita. Wärtsilä panostaa voimakkaasti moottorien tuotekehitystyössään primäärisiin ilmapäästöjen vähentämismenetelmiin eli päästöjen vähentämiseen jo niiden syntyvaiheessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnan muutoksilla ei vaikutusta jäähdytysveden maksimi käyttömääriin. Päästöt ilmaan Kaasutuslaitoksen päästöjen takia ei ole tarvetta muuttaa ympäristöluvan päästöraja-arvoja. Uusi päästölähde on kaasutuslaitoksen apupoltin, jos savukaasut johdetaan savupiippuun. Muutoksia laitoksen suurimpiin mahdollisiin päästöraja-arvoihin ei esitetä. Kaasutettavan biopolttoaineen päästöt lasketaan mukaan laitoksen kokonaispäästöihin. Kaasutuslaitoksen toteutuneet ilmapäästöt on esitetty alla olevassa taulukossa edelliseltä kolmelta vuodelta. Ilmapäästöt [t] 2010 2011 2012 NO x 0,15 0,53 0,17 CO 16 52 18 THC 27 86 33 CO 2 290 981 328 Hiukkaset 0,06 1,94 0,77 Rakennettavan polttokammion arvioidut maksimi typen oksidipäästöt ovat 4,5 tonnia ja hiukkaset alle 100 kilogrammaa 1500 käyttötunnilla laskettuna ja kevyttä polttoöljyä käytettäessä vuodessa. Koko laitoksen ilmapäästöt, sisältäen myös kaasutuslaitoksen päästöt kolmelta edelliseltä vuodelta on esitetty alla olevassa taulukossa. Ilmapäästöt [t] 2010 2011 2012 Sähköntuotanto [GWh] 10 9 4 NO x 114 121 55 SO 2 85 87 18 CO 20 91 20 CO 2 7 255 6 328 4 566 THC 36 83 76 Hiukkaset 4 3 2 Melu ja tärinä Kaasutuslaitoksen melulähteet, kuten kuljettimet ja jäähdyttimet on suojattu. Kaasutusyksikkö ei aiheuta Vaskiluoto Engine Laboratoryn kokonaismelutason nousua.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 6 Kaasutusprosessi syntyy tuhkaa noin 2 % käsitellyn polttoaineen määrästä. Tuhka siirretään kaasuttimesta putkistolla tuhkakonttiin varastoitavaksi. Tuhka loppusijoitetaan kaatopaikalle tai muuhun sen vastaanottamiseen luvan saaneeseen paikkaan. Vuotuinen tuhkan määrä on korkeintaan 150 m 3. Kaasutuslaitoksen tuhkalle on tehty kaatopaikkakelpoisuusselvitys VTT:n testauslaboratoriossa, tuhkaa voidaan toimittaa Stormossenin vaarallisen jätteen kaatopaikalle Mustasaareen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilman laatuun ja vesistöön Laitoksen päästöistä on tehty aikoinaan leviämis- ja maksimivaikutusmallilaskenta, jonka mukaan laitoksen maksimipäästöarvoilla alittavat maassamme voimassa olevat terveysperustaiset ilman epäpuhtauksien ohjearvot. Nykyään laitoksella testataan huomattavasti pienempiä moottoreita, joten myös vuotuiset ilmapäästöt ovat olleet merkittävästi alhaisemmat kuin leviämismallilaskennan lähtötietoina käytetyt arvot. Vaikutukset ympäristömeluun Ympäristömeluselvityksen päivitys on tehty vuonna 2010, kun Vaskiluoto Engine Laboratoryyn asennettiin kaasutuslaitos ja kaksi uutta moottoria. Uusista melulähteistä ilmajäähdytteisen vastuksen ja apupolttimen melupäästöt olivat suhteellisen suuria. Melulähteet sijaitsevat suhteellisen matalalla ja niiden sijainti melun leviämisen kannalta edullinen, joten melutilanne ei asuntoalueella poikkea merkittävästi edellisestä selvityksestä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ilmapäästöjen mittaus Kaasutuslaitoksen moottorin pakokaasuja mitataan testien aikana useita kertoja. Mittaustulosten avulla määritetyillä ominaispäästökertoimilla ja kaasutettavan biomassan prosessimittauksiin perustuvan taselaskennan avulla saadaan kokonaispäästömäärät. Apupolttimen jälkeisten ilmapäästöjen ominaiskertoimet mitataan erikseen aina prosessin tai polttoaineen muutosten jälkeen. Moottoreiden typenoksidi-, hiilimonoksidi-, hiukkas-, ja hiilivetypäästöille on määritetty keskimääräiset ominaispäästökertoimet moottorityypeittäin sekä polttoainekohtaisesti. Kertoimet perustuvat moottoritesteissä tehtyihin mittauksiin. Rikkidioksidipäästöt lasketaan polttoaineen rikkipitoisuuden ja polttoaineen kulutuksen kautta. Ominaispäästökertoimien, erilaatuisten polttoaineiden kulutuksen sekä tuotetun sähkömäärän perusteella lasketaan laitoksen vuosittaiset päästöt pääkomponenteittain.
7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 20.2.2013, 30.5.2013, 29.10.2013 ja 25.11.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 6.5. 5.6.2013. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Vaasan kaupunginvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tarkastuskäynti on suoritettu laitoksella valvontaviranomaisen (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus) kanssa 21.1.2013. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut seuraavaa: 1. Kaasutinlaitoksen toimintaan ei ole erityistä lausuttavaa. 2. Hakijan 29.5.2013 esittämiin täydennyksiin ei ole muutoin huomautettavaa. Valvontaviranomainen esittää, että lupamääräyksissä annetaan määräykset raskaan polttoöljysäiliön ja siihen liittyvien putkilinjojen puhdistamisesta ennen niiden käytöstä poistamista. 3. Voimassa olevassa lupapäätöksen lupamääräyksessä 3 on jäänyt rikkidioksidin osalta kaksi kirjoitusvirhettä, jotka tulisi korjata tässä vaiheessa. Lupamääräys kuuluu (suluissa kursiivissa oikeat lukuarvot): Laitoksen rikkidioksidipäästöt saavat vuodessa olla enintään 1 380 (1 328) tonnia, typenoksidipäästöt (NO 2 :na) enintään 1 980 tonnia ja hiukkaspäästöt 73,3 tonnia. Laitoksen suurin hetkellinen rikkidioksidipäästö saa olla enintään 82 (111) grammaa sekunnissa, typenoksidipäästöt (NO2:na) 144 grammaa sekunnissa ja hiukkaspäästöt 5 (6) grammaa sekunnissa. Hiukkaspäästöt saavat olla enintään 60 mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti. (YsL 43, 46, YsA 19 ) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine 8 Hakija esittää vastineessaan seuraavaa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon kohdassa kaksi esitetään annettavaksi lupamääräykset polttoainesäiliön käytöstä poistamiseksi. Wärtsilä Finland Oy:n Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä vuokralla olleen säiliön (säiliö 6) jatkokäytöstä tai kokonaan käytöstä poistamisesta vastaa omistaja. Wärtsilä Finland Oy tyhjentää ja puhdistaa säiliön ja putkilinjan. Muuten hakijalla ei ole kommentoitavaa ELY-keskuksen lausuntoon. Wärtsilän tuotekehityksen johtoryhmä on päättänyt, että jatkossa laitoksesta käytetään nimeä Vaskiluoto Engine Laboratory. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Wärtsilä Finland Oy:lle ympäristöluvan Vaskiluoto Engine Laboratoryn toiminnan muuttamiseen Vaasan kaupungissa lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Aluehallintovirasto poistaa ympäristöluvan LSU-2006-Y-126 lupamääräyksen 7. Lupamääräyksillä 1, 2, 3, 8, 9 ja 11 korvataan ympäristöluvan LSU-2006-Y- 126 vastaavat lupamääräykset. Lupamääräykset 7a, 7b ja 7c ovat kokonaan uusia lupamääräyksiä. Muutoin toiminnassa noudatetaan ympäristöluvan LSU-2006-Y-126 lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Testisellien moottoreiden savukaasut tulee johtaa vähintään 56,7 metriä maanpinnasta korkeiden savupiippujen kautta ulkoilmaan. Polttokammion savupiippu voidaan toteuttaa tätä matalampana, kuitenkin vähintään 25 metriä korkeana maanpinnasta mitattuna. 2. Kaikissa moottorien suoritusparametrien optimointitesteissä on käytettävä korkeintaan 1 % rikkiä sisältävää raskasta polttoöljyä. Muutoin moottoreita testattaessa on pyrittävä käyttämään matalarikkistä raskasta polttoöljyä aina, kun se on mahdollista. Laitoksella voidaan käyttää yli 1 %, mutta korkeintaan 3 % rikkiä sisältävää raskasta polttoöljyä tai rikkipitoisuudeltaan vastaavaa muuta polttoainetta vain, mikäli se on ehdottoman välttämätöntä. Tavanomaista rikkipitoisemman polttoöljyn käyttämistä samanaikaisesti eri moottoreissa tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Lyhytaikaisissa erikoistesteissä saadaan käyttää myös muita rikkipitoisuudeltaan vaihtelevia polttoaineita. Moottoreiden ja muiden voimalähteiden tuotekehittelyssä ja testauksessa voidaan käyttää myös maakaasua. Kaasutusyksikössä voidaan käyttää raaka-aineena puuhaketta, puupellettejä, puhdasta käytöstä poistettua puuta (luokka A ja B, kierrätyspuun laatuohje
9 VTT-R-04989-08), maatalouden kasviperäistä jätettä, kuten olkea ja energiakasveja. Käytöstä poistettu puu ei saa sisältää puunsuojakäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. 3. Laitoksen rikkidioksidipäästöt saavat vuodessa olla enintään 1 328 tonnia, typenoksidipäästöt (NO 2 :na) enintään 1 980 tonnia ja hiukkaspäästöt 73,3 tonnia. Laitoksen suurin hetkellinen rikkidioksidipäästö saa olla enintään 111 grammaa sekunnissa, typenoksidipäästöt (NO 2 :na) 144 grammaa sekunnissa ja hiukkaspäästöt 6 grammaa sekunnissa. Hiukkaspäästöt saavat olla enintään 60 mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti. Polttoaineiden varastointi 7a. Biopolttoaineiden vastaanotto ja purkaus tulee järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu pöly tai muuta haittaa ympäristöön. 7b. Raskas ja kevyt polttoöljy sekä muut nestemäiset polttoaineet ja voiteluaineet on varastoitava kullekin varastoitavalle aineelle tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa tai säiliössä. Öljyjen ja muiden nestemäisten kemikaalien varastointiastiat ja -säiliöt on sijoitettava suoja-altaaseen tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa vähintään suurimman astian tilavuutta. Varastointipaikkojen ja säiliöiden suojatilan suuruuden on oltava vähintään 1,1, kertaa suurimman astian tilavuus. Kemikaalien varastotilojen mahdolliset lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen ja kemikaalien pääsy viemäriin estyy. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja kaksoisvaippasäiliöt vuodonilmaisimella. 7c. Käytöstä poistetun 16 000 m 3 raskaan polttoöljyn säiliön putkilinjojen tyhjentämisestä on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen säiliön käytöstä poistamista. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Laitoksen jätehuolto on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja kaikki hyödyntämiskelpoinen jäte pystytään toimittamaan ensisijaisesti uudelleenkäyttöön ja toissijaisesti materiaalina kierrätykseen. Kierrätykseen kelpaamaton jäte on toimitettava muuhun hyötykäyttöön ja jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Kierrätykseen, hyödynnettäväksi tai loppukäsittelyyn menevät jätteet saa toimittaa vain sellaisille vastaanottajille, joilla on lupa ko. jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Eri jätejakeille on oltava laitosalueella asianmukaiset lajittelun mahdollistavat säilytystilat ja -astiat. Tuhkat on varastoitava suljetussa tilassa. Tuhkien käsittely ja kuljetukset on järjestettävä siten, ettei laitoksen ympäristöön aiheudu pölyhaittoja. Kaatopaikalle toimitettavien tavanomaisista poikkeavien jätteiden, kuten tuhkan kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisesti ennen jätteiden kaatopaikalle toimittamista. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen, mikäli prosesseissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa jätteen laatuun.
10 9. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä, niitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa, katetussa tilassa, jossa on nesteenpitävä pohja ja allastukset tai kaadot suunniteltu niin, ettei vuototapauksissakaan nestemäisiä vaarallisia jätteitä pääse valumaan ympäristöön ja josta valumat saadaan korjattua talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa valtioneuvoston jäteasetuksessa (179/2012) olevien vaatimusten mukaisesti pakattuina, merkittyinä ja siirtoasiakirjattuina laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolme vuotta. Tarkkailu ja raportointimääräykset 11. Toiminnanharjoittajan tulee seurata mittauksin testattavien moottoreiden ja apupolttimen(soihdun) typenoksidi, hiilimonoksidi, rikkidioksidi ja hiilivetypäästöjä erillisen ohjelman mukaisesti. Rikkidioksidipäästöjä tulee seurata laskennallisesti polttoaineen rikkipitoisuuden ja moottoreiden polttoaineen kulutuksen kautta. Päästöjen mittaukseen käytettävät mittalaitteet on kalibroitava säännöllisesti. Mittausten ja mittalaitteiden kalibroinnin tulokset tulee olla viranomaisten saatavilla. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toiminta on olemassa olevaa toimintaa, johon on voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2007. Aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen toiminnan muuttamisesta edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksistään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapurussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta sijoittuu teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella. Testisellien lukumäärä ei ole merkitsevä ympäristövaikutusten kannalta, vaan laitoksen kokonaispolttoaineteho. Laajennettu toiminta ei merkittävästi lisää toiminnan päästöjä. Lupamääräysten yleiset perustelut Kyseessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan muuttaminen. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ottaen huomioon toiminnan luonteen. Muutokset on tehty muuttamalla voimassa olevan ympäristöluvan määräykset tarpeellisilta osilta. Jätteitä koskevia määräyksiä on muutettu uuden jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla.
11 Ympäristöluvan LSU-2006-Y-126 lupamääräys 7 on poistettu hakijan ilmoitettua raskaan polttoöljyn varastosäiliön 6 (16 000 m 3 ) vuokrasopimuksen loppuneen 1.10.2013 alkaen. Varastosäiliön omistaa Etelä-Pohjanmaan Voima Oy. Valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013) 1 2 momentin kohdan 6 mukaan asetusta ei sovelleta yksiköihin, joissa tutkitaan, kehitetään tai testataan diesel-, kaasu- tai monipolttoainemoottoreita. Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (96/2013) 1 :n mukaan asetusta ei sovelleta laitokseen, jossa tutkitaan, kehitetään tai testataan diesel-, kaasu- tai monipolttoainemoottoreita. Ympäristöluvan LSU-2006-Y-126 lupamääräyksen 2 mukaista poikkeuslupaa ei tarvita runsas rikkisen polttoaineen käyttöön. Valtioneuvoston asetuksen 689/2006 raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 1 1 momentin kohdan 3 perusteella asetusta ei sovelleta tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuun polttoaineeseen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Yksittäisen vähäpäästöisen polttokammion savuhormi voidaan toteuttaa tätä matalampana, mikäli ei ole teknisesti mahdollista johtaa savukaasuja lupaehdon mukaisesti 56,7 metrin savupiipun kautta. Laitoksen kokonaispäästörajoihin muutoksella ei ole vaikutusta. Lupamääräys 2. VTT on 1.9.2008 julkaissut raportin Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus, VTT-R-04989-08. Raportissa kuvataan ne kriteerit, joilla voidaan osoittaa ja erottaa puhdas puu (luokat A ja B) sellaisesta jätepuusta, joka sisältää todennäköisesti haitallisessa määrin epäpuhtauksia ja jonka polttoon on sen vuoksi sovellettava jätteenpoltosta annettua asetusta. VTT:n raportin mukaan luokan A puu on kemiallisesti käsittelemätöntä ja luokan B puu on kemiallisesti käsiteltyä, mutta ei sisällä raskasmetalleja eikä orgaanisia halogenoituja yhdisteitä. Luokan A puussa sallitaan korkeintaan 2 p-% mekaanisia epäpuhtauksia tai muovisia kiinnikkeitä tai nauloja. Raportin mukaan luokan B puussa sallitaan korkeintaan 2 p-% mekaanisia epäpuhtauksien lisäksi korkeintaan 3 % kemiallisia epäpuhtauksia (orgaanisia yhdisteitä)hiileksi laskettuna. Kloori- ja raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot eivät saa ylittää luonnon puun rajaarvoja. Osa hakemuksessa esitetyistä biopolttoaineista on jätteeksi luokiteltavaa, vaikka niiden polttoon ei sovelleta jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (151/2013). Aluehallintovirasto hyväksyy kaasutuslaitoksen polttoaineet hakemuksen mukaisesti. Puun on täytettävä vähintään luokan B
12 vaatimukset siten, kuin ne on esitetty VTT:n raportissa Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus, VTT-R-04989-08, 1.9.2008. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän haitattomista luonnonaineksista koostuvan kasviperäisen jätteen käyttöön energiantuotannossa ei sovelleta valtioneuvoston jätteenpolttoasetusta (151/2013). Aluehallintovirasto katsoo, että poltto-olosuhteista (korkein palamislämpötila ja viipymäaika) ei ole tarpeen antaa määräyksiä, kun otetaan huomioon moottoreiden koko, asetetut päästörajat sekä toiminnan luonne tutkia eri biopolttoaineiden soveltuvuutta monipolttoainemoottoreiden polttoaineeksi ja palamisprosessin hallintaa päästöjen minimoimiseksi. Lupamääräys 3. Lupamääräystä on tarkistettu päästörajojen osalta hakemuksen ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Kyseessä ei ole päästöjen kannalta olennainen muutos. Lupamääräys 7a, 7b ja 7c. Kaasutuslaitoksen polttoaineiden käsittelylle on annettu tarvittavat määräykset roskaantumisen, ilmaan joutuvien päästöjen ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiin polttoaineen varastointi- ja käsittelykäytäntöihin. Polttoaineiden tai kemikaalien joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että veden käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa tai vaaraa sekä haittaa ympäristölle. Määräys on tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Putkilinja on määrätty puhdistettavaksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Varastosäiliön omistaa Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja vastaa varastosäiliön jatkokäytöstä tai kokonaan poistamisesta. Lupamääräykset 8 9. Jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Jätteet tulisi myöhemmän hyötykäytön mahdollistamiseksi ja jätteiden sekoittumisen estämiseksi lajitella jo syntypaikalla siten, että eri jätejakeille olisi erilliset varastointialueet tai -kontit ja että jätteistä ei aiheutuisi ympäristön roskaantumista. Hyötykäyttöön ohjattavien jätteiden vastaanottajalla tulee olla lupa jätteiden vastaanottamiseen ja hyödyntämiseen tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Muun muassa säiliöiden pohjasakat, liuotinjätteet, loisteputket, raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut ovat jäteasetuksen tarkoittamia vaarallisia jätteitä, joiden asianmukainen hävittäminen edellyttää käsittelyä luvan omaa-
13 vassa laitoksessa. Jätelain nojalla vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa eikä palovaaraa. Vaarallisten jätteiden asianmukainen merkintä, kirjanpito, varastointi ja käsittely pienentävät terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa riskiä. Poltossa syntyvät tuhkat luokitellaan jätteiksi. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan jätteet tulisi ensisijaisesti hyödyntää materiaalina. Toiminnasta syntyy tavanomaisesta poikkeavia jätteitä, kuten kaasutuksessa syntyvää tuhkaa. Lupamääräys 11. Lupamääräykseen on lisätty uuden päästölähteen, apupolttimen(soihdun), päästötarkkailuvelvoite. Muutoin päästöjä ilmaan tarkkaillaan päätöksen LSU-2006-Y-126 tarkkailuohjelman mukaisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta, lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 31.5.2017 mennessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-7, 28, 41 43, 45, 46, 55, 83 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 21, 37 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15 17, 29, 118 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7, 8, 9, 11, 24, liite 4 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17
14 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 3655 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Tässä tapauksessa maksu määräytyy valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) nojalla. Asetuksen mukaan voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on 50 100 MW, ympäristöluvan perusmaksu on 7 310 euroa. Koska kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen, peritään 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Näin ollen luvan hinnaksi tulee 3 655 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Vaasan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Tiedoksi Hakija Ilmoitus päätöksestä Vaasan kaupunginhallitus Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.
15 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Muut liitteet Christel Engman-Andtbacka Janne Kohonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Janne Kohonen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.1.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.