KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta ajalta (III osa, 8. luku, 12, 1 momentti). Saman pykälän 2 momentissa luetellaan poikkeukset tähän: "Jos vakuutettu kesken osasairauspäivärahakauden siirtyy sairauspäivärahalle, kuntoutusrahalle, vanhempainpäivärahalle tai työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentissa tarkoitetulle työttömyysetuudelle, osasairauspäivärahaa voidaan maksaa myös 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta." Kun työntekijä oltuaan esim. pitkällä sairauslomalla ja saatuaan osasairauspäivärahaa vaikkapa kolme viikkoa jää/joutuu jäämään viikoksi vuosilomalle yrityksen vuosilomaseisokin vuoksi ja palaa töihin jatkaakseen vielä sovitun ja lääkärin määräämän viikon osasairauspäivärahalla, niin Kela hylkää päivärahan viitaten 12 :n 2 momenttiin. Kyseessä on juridinen hylkäys, joten valituselimillä ei ole mahdollisuutta ns. terveen järjen käyttöön. Lain 2 momentin luetteloon pitäisi täydennykseksi lisätä vuosiloma. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta ongelmasta sairausvakuutuslain osasairauspäivärahaa maksettaessa ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä asian suhteen? Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2013 Matti Saarinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 345/2013 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta ongelmasta sairausvakuutuslain osasairauspäivärahaa maksettaessa ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä asian suhteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään osa-aikatyön tekemisestä. Sopimuksen tulee olla voimassa koko osasairauspäivärahakauden ajan ja se sitoo molempia osapuolia. Sopimuksen voimassaoloaikana osa-aikatyön tekeminen saattaa tilapäisesti keskeytyä eri syistä. Työntekijällä on sinä aikana normaali työsuhteesta johtuva oikeus olla tilapäisesti poissa työstä esimerkiksi vuosilomasta johtuen. Jos osa-aikatyö keskeytyy tästä syystä siten, että se jatkuu keskeytyksen jälkeen sopimuksen mukaisesti, sopimuksen osapuolet voivat valita kahden menettelyvaihtoehdon välillä: Osapuolet voivat keskinäisellä sopimuksella muuttaa osa-aikatyösopimusta siten, että se päättyy keskeytyksen ajaksi ja jatkuu sen jälkeen. Tällöin osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa keskeytyksen ajaksi ja jatkuu uuden osa-aikatyösopimuksen mukaisesti joko 0, 1 tai 10 päivän omavastuuajan jälkeen riippuen keskeytyksen pituudesta sekä siitä, maksetaanko keskeytyksen ajalta sairauspäivärahaa. Toisen menettelyvaihtoehdon mukaan osa-aikatyösopimus pidetään voimassa keskeytyksen ajan. Siinä tapauksessa osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu keskeytyksen ajan sopimuksen mukaisesti ja suorituspäivät kuluvat tänä aikana. Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäiväraha voidaan maksaa yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta ajalta. Osasairauspäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa myös 12 arkipäivää lyhyemmältä jaksolta, jos työntekijä siirtyy kesken osasairauspäivärahakauden sairauspäivärahalle, kuntoutusrahalle, vanhempainpäivärahalle tai työttömyysetuudelle. Sairausvakuutuslaissa oleva luettelo on tyhjentävä. Siihen ei sisälly vuosiloma. Siten, jos osa-aikatyö keskeytyy tilapäisesti viimeksi mainitusta syystä ja myös osa-aikatyösopimus keskeytetään vastaavaksi ajaksi, työsuhteen osapuolten on osattava keskinäisellä sopimuksella huolehtia siitä, että sopimuksen mukaisia osasairauspäivärahan maksupäiviä on sekä ennen keskeytystä että sen jälkeen yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. Samalla on huomioitava keskeytyksen jälkeen osasairauspäivärahaan mahdollisesti tuleva omavastuuaika, jonka ajalta osasairauspäivärahaa ei makseta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelman nimellä toimiva hanke. Toimintaohjelmaa valmistelevan työryhmän tulee vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä selvittää ja arvioida keskeisimmät osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavat tekijät sekä niiden perusteella arvioida ja tehdä ehdotukset muun muassa siitä, millä tavalla sosiaaliturvalainsäädäntöä tulisi muuttaa osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi. Välimietinnössään (STM, raportteja ja muistioita 2013:6) työryhmä on listannut jatko- 2
Ministerin vastaus KK 345/2013 vp Matti Saarinen /sd työssään selvitettäviä kysymyksiä. Sellainen on esimerkiksi osasairauspäivärahan enimmäiskeston pidentäminen nykyisestä 72 arkipäivästä. Valtiontalouden kehyksiin vuosille 2014 2017 on varattu määräraha osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi muun muassa pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa. Asiaa on tarkoitus valmistella valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen liittyen. Kirjallisessa kysymyksessä mainittu asia liittyy sisällöltään käynnissä olevaan selvitystyöhön ja se on myös erikseen saatettu toimintaohjelmaa valmistelevan työryhmän tietoon. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 345/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Saarinen /sd: Är regeringen medveten om problemet som nämns i motiveringen när partiell sjukdagpenning betalas ut enligt sjukförsäkringslagen och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta med anledning av det? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En förutsättning för beviljande av partiell sjukdagpenning är bland annat att arbetstagaren och arbetsgivaren sinsemellan kommer överens om deltidsarbete. Avtalet ska gälla under hela perioden för partiell sjukdagpenning och det binder båda parterna. Under avtalets giltighetstid kan deltidsarbetet tillfälligt avbrytas av olika orsaker. Arbetstagaren har under den tiden enligt sitt normala anställningsförhållande rätt att tillfälligt vara borta från arbetet till exempel för semester. Om deltidsarbetet avbryts av den orsaken och fortsätter enligt avtalet efter avbrottet kan avtalsparterna välja mellan två alternativa förfaranden: parterna kan genom ett inbördes avtal ändra avtalet om deltidsarbete så att det upphör under tiden för avbrottet och fortsätter efter det. Då upphör utbetalningen av den partiella sjukdagpenningen under tiden för avbrottet och fortsätter enligt ett nytt avtal om deltidsarbete antingen efter 0, 1 eller 10 dagars självrisktid beroende på avbrottets längd och på om sjukdagpenning betalas ut för tiden för avbrottet. Enligt det andra alternativet hålls avtalet om deltidsarbete i kraft under tiden för avbrottet. I det fallet fortsätter utbetalningen av partiell sjukdagpenning enligt avtalet under avbrottet och betalningsdagar går åt under tiden. Enligt sjukförsäkringslagen kan partiell sjukdagpenning betalas ut utan avbrott eller för en tid på minst 12 vardagar utan avbrott. Partiell sjukdagpenning kan dock betalas ut även för en kortare period än 12 vardagar om arbetstagaren under en period som partiell sjukdagpenning beviljats för börjar få sjukdagpenning, rehabiliteringspenning, föräldradagpenning eller arbetslöshetsförmån. Förteckningen i sjukförsäkringslagen är uttömmande. Semester ingår inte i den. Därför måste parterna i anställningsförhållandet, om deltidsarbetet avbryts tillfälligt av det sist nämna skälet, och om även avtalet om deltidsarbete avbryts tillfälligt för motsvarande tid, genom ett inbördes avtal kunna se till att det blir minst 12 vardagar av utbetalningsdagarna för partiell dagpenning, både före avbrottet och efter det, i en period utan avbrott. Samtidigt måste man observera den eventuella karenstiden efter avbrottet för vilken partiell sjukdagpenning inte betalas ut. Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår ett projekt med namnet Handlingsprogram för främjande av sysselsättningen av partiellt arbetsföra. Arbetsgruppen som bereder handlingsprogrammet ska före slutet av oktober 2013 utreda och bedöma de viktigaste faktorerna som försvårar sysselsättningen av partiellt arbetsföra och utgående från detta bedöma och ge förslag på bland annat hur socialskyddslagstiftningen bör ändras för att främja sysselsättningen av dem. I sin lägesrapport (SHM, rapporter och promemorior 2013:6, på finska) har arbetsgruppen listat frågor som ska utredas i det fortsatta arbetet. En sådan fråga är till exempel en förlängning av den parti- 4
Ministerns svar KK 345/2013 vp Matti Saarinen /sd ella sjukdagpenningens maximitid från nuvarande 72 vardagar. I ramarna för statsfinanserna 2014 2017 har det reserverats anslag för att underlätta sysselsättningen av partiellt arbetsföra bland annat genom att förlänga den partiella sjukdagpenningsperioden. Avsikten är att ärendet bereds i samband med statens budgetproposition för 2014. Ärendet som nämns i det skriftliga spörsmålet hör till innehållet ihop med det pågående utredningsarbetet och det har även separat delgetts arbetsgruppen som bereder handlingsprogrammet. Helsingfors den 15 maj 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5