Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet



Samankaltaiset tiedostot
5.12 Elämänkatsomustieto

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

KIRKOT JA USKONNOLLISET YHTEISÖT TUKENA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Maailmankansalaisen etiikka

Tutkinnon suorittaja. ymmärtää identiteetin merkityksen ihmisen elämässä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus

Miltä maailma näyttää?

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Eettiset kysymykset monikulttuurisessa työyhteisössä/kallioniemi

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Liite 6. Katsomusaineiden opetus. Katsomusaineiden opetus. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen

Lectio praecursoria. Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

VANHUSTEN ARKI - selvitäänkö ilman etiikkaa?

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

taiteellinen työskentely

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

SEKSUAALIETIIKKA 2011

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Islam ja Euroopan kohtaaminen

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Työkalupakista apua arkeen

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Elämänkatsomustieto

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely. Hannu Nieminen Viestinnän laitos

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Schulcurriculum Ethik

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

KOKONAISEKSI IHMISEKSI MIKSI LAPSELLA TULEE OLLA OIKEUS USKONTOA JA KATSOMUKSIA KOSKEVAAN KASVATUKSEEN?

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot

Päihdealan sosiaalityön päivä

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

EV. LUT. USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Q1 Alla on listattu joitakin koulussa opeteltavia taitoja. Arvioi asteikolla 1-5 miten niitä tulisi painottaa koulussa.

Suomen kulttuurivähemmistöt

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Suomalaisen palvelu- ja koulutusjärjestelmän kipupisteet maahanmuuttajataustaisten nuorten näkökulmasta

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki Sinikka Mustakallio WoM Oy

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Opetushallituksen määräämät sisällöt islamin opetukselle

Transkriptio:

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin yliopisto

Kirjallisuutta Juha Sihvola, Maailmankansalaisen etiikka, Helsinki: Otava 2004. Juha Sihvola, Uskonnon henkinen tila ja tulevaisuus, teoksessa Ilkka Niiniluoto & Juha Sihvola (toim.) Nykyajan etiikka, Helsinki: Gaudeamus 2005. Juha Sihvola, Monikulttuurisuuspolitiikan mallit ja tasa-arvoinen koulu, teoksessa Hannele Niemi & Riitta Sarras, Erilaisuuden valot ja varjot. Eettinen kasvatus koulussa, Helsinki: Otava 2007. Juha Sihvola, Uskonnon vapaus ja vakaumusten tasa-arvo, teoksessa Ilkka Niiniluoto & Juha Sihvola (toim.) Tarkemmin ajatellen. Kansakunnan henkinen tila, Helsinki 2008. Juha Sihvola, Religion, Respect, and the Liberty of Conscience. Martha Nussbaum on Religious Freedom and Equality ilmestyy 2010. Juha Sihvola, Maailmankansalaisen uskonto, Helsinki: Otava 2010?

Monikulttuurisen yhteiskunnan järjestämisen mallit Assimilaatio (Ranska): vähemmistöjen omalle kulttuurille ei tukea, laïcité, uskonto ei saa näkyä julkisesti, huivilaki, sovelletaanko sekularismia epäreilusti? Monikulturismi (Iso-Britannia, Kanada, Hollanti (ennen): pilarisaatio, kulttuurisia ryhmiä siedetään niiden omilla ehdoilla, ei puututa sisäisiin asioihin, segregaatio, Integraatio (Suomi?): kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet kaikille samat, maahanmuuttajia integroidaan työelämään, politiikkaan ja yhteiskuntaan, vähemmistöjen omia kulttuureja kunnioitetaan ja jopa positiivisesti tuetaan, ongelmana enemmän arjen rasismi kuin ideologinen perusta

Yhteiskuntafilosofian vaihtoehdot Eettinen liberalismi: John Stuart Mill, julkisen vallan tehtävät kohdistuvat yksilöihin, turvaavat vapauden ja sen käytön, sallii ihmisen kuulua yhteisöihin, kieltää syrjinnän, valtiolla intressi puuttua sellaisiin yhteisöihin jotka tukahduttavat yksilön autonomiaa Kulttuurinen relativismi: Fréderique & Stephen Marglin, ei ole kulttuurit ylittäviä kriteerejä moraaliarvostelien vertailuille, vieraisiin kulttuureihin ei saa puuttua, edistääkö tämä suvaitsevaisuutta, ei eroteta metaeettistä ja normatiivista relativismia, kulttuureja arvioidaan monoliitteina Poliittinen liberalismi: John Rawls valtion intressi puuttua vain niihin yhteisöihin jotka uhka poliittiselle tasa-arvolle, yksityiselämässä suvaitaan ja kunnioitetaan myös ei-autonomisia valintoja

Poliittinen liberalismi ja maailmankatsomuksen vapaus Vakaumuksen vapaus poliittisen liberalismin pohjalta (John Rawls, Political liberalism 1993/96; Martha C. Nussbaum, The Liberty of Conscience 2008) Kansalaiset voivat sopia tasa-arvoiseen kansalaisuuteen perustuvista poliittisista periaatteista riippumatta erilaisista uskonnoista, vakaumuksista, katsomuksista (comprehensive doctrines) Katsomuksia saatava toteuttaa vapaasti (free exercise) jopa poikkeuksia yleisiin sääntöihin tehden (accommodation) ellei yhteiskunnalla ole pakottavaa intressiä (compelling interest) pitää jotakin katsomusta kohtuuttomana (unreasonable) ja rajoittaa sen harjoittamista Julkisen tilan tulee säilyä neutraalina suhteessa maailmankatsomuksiin (nonestablishment)

Poliittisen liberalismin ongelmat Susan Mendus: Rawlsin teoria edellyttää mutta ei todista yksimielisyyttä poliittisen alasta ja politiikan ensisijaisuudesta uskontoon ja eettisiin katsomuksiin nähden, politiikan ja uskonnon selkeän rajan kieltäjät määrittyvät kohtuuttomiksi; eikö fundamentalistien kanssakin pitäisi neuvotella? Pärjääkö Nussbaum Rawlsia paremmin Mendusin kritiikin edessä: aristoteelinen toimintakykyihin (capabilities) perustuva lähestymistapa; yhteiskunnalla intressi rajoittaa katsomuksia, jotka eivät hyväksy toimintakyvyistä huolehtimista poliittiseksi velvoitteeksi Nicholas Wolterstorff: julkisen tilan uskonnollinen neutralismi syrjii uskonnollisia ihmisiä ja ryhmiä, ilman uskontoja ja vakaumuksia ei voida päättää tärkeistä asioista, uskontojen syrjintä lisää itsekkyyttä Jürgen Habermas: sekulaarit ja uskonnolliset voivat oppia toisiltaan, suostuminen dialogiseen suhteeseen riittää